Standardi 5.2c. Nimi ja nro 2

Transkriptio

1 Standardi 5.2c Osto- ja lunastustarjouksen tekeminen Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2

2 2 (29) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 4 2 Tavoitteet 5 3 Kansainvälinen viitekehys 6 4 Normiperusta 7 5 Arvopaperimarkkinalain mukaiseen julkiseen ostotarjoukseen liittyvää tulkintaa (julkinen ostotarjous) Säännöksen soveltamisala Tarjouksen tasavertaisuus Tarjousvastike Tarjousaika ja sen jatkaminen Ehdollinen tarjous Omistus- tai ääniosuusehtoinen tarjous Tarjouksen tuloksen julkistaminen 13 6 Osakkeen omistajan lunastusvelvollisuus Säännöksen soveltamisala Lunastusvelvollisuuden syntymisajankohta Ääniosuuden laskeminen Lunastusvastike Ilmoitus tehdyistä kaupoista Rahoitustarkastukselle 17

3 3 (29) 6.6 Lunastusvelvollisuudesta vapauttaminen 17 7 Arvopaperivastikkeen arvostaminen Arvostamisen perusteet Muutoin maksettu korkeampi hinta (AML 6:7) Hyvitysvelvollisuus (AML 6:6.5) Ilmoitus- ja hyvitysmenettely (AML 6:5) 21 8 Tarjousasiakirja 22 9 Raportointi Rahoitustarkastukselle Lisätiedot Kumotut ohjeet ja määräykset Liite: Tarjousasiakirjan vähimmäisvaatimukset 26

4 4 (29) 1 SOVELTAMINEN (1) Standardia sovelletaan siihen luonnolliseen tai oikeushenkilöön, joka tarjoutuu julkisesti ostamaan julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita tai niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavia arvopapereita. Standardia sovelletaan myös osakkeenomistajaan, jonka osuus kasvaa yli kahden kolmasosan yhtiön osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun yhtiön osake tai siihen oikeuttava arvopaperi on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

5 5 (29) 2 TAVOITTEET (1) Tässä standardissa käsitellään julkisen ostotarjouksen tekemiseen, osakkeenomistajan lunastusvelvollisuuteen, arvopaperivastikkeen arvostamiseen ja tarjousasiakirjan tekemiseen liittyviä periaatteita. (2) Osto- ja lunastustarjouksen tekemistä koskevan sääntelyn ja tämän standardin tavoitteena on edistää ja varmistaa sijoittajansuojaa julkisissa osto- ja lunastustarjouksissa sekä tukea yritysostomarkkinoita tilanteissa, joissa yritysoston kohde on listattu. (3) Standardissa esitettyjen tulkintojen tavoitteena on linjata hyvää arvopaperimarkkinatapaa ja sitä kautta edistää sijoittajien tiedonsaantia ja markkinoiden luotettavuutta.

6 6 (29) 3 KANSAINVÄLINEN VIITEKEHYS (1) Standardissa on huomioitu International Organisation of Securities Commisionsin (IOSCO) tavoitteita ja periaatteita arvopaperisääntelystä (Objectives and Principles of Securities Regulation, helmikuu 2002), erityisesti periaate 14, joka käsittelee riittävien, oikeiden ja ajantasaisten tietojen antamista liikkeesenlaskijan taloudellisesta asemasta ja muista sen arvopaperien arvoon vaikuttavista olennaisista seikoista. Sen mukaan keskeisiä sääntelyn kohteita tulisi olla mm. määräysvallan hankkiminen yhtiössä. Osakkeenomistajille tulisi taata myös riittävä aika ja olennaiset tiedot tarjouksen edullisuuden arvioimiseksi. Osakkeenomistajia tulisi myös kohdella tasavertaisesti.

7 7 (29) 4 NORMIPERUSTA (1) Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisista ostotarjouksista (2004/25/EY) tuli voimaan Direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä. (2) Kansallisessa lainsäädännössä julkista ostotarjousta ja lunastustarjousta säännellään AML 6 luvussa. Tarjousasiakirjan sisällöstä ja annettavien tietojen esittämistavasta voidaan määrätä valtiovarainministeriön asetuksella. Kyseistä asetusta ei ole annettu. Tämän vuoksi tulkintoja esitetään tässä standardissa ja sen liitteessä.

8 8 (29) 5 ARVOPAPERIMARKKINALAIN MUKAISEEN JULKISEEN OSTOTARJOUKSEEN LIITTYVÄÄ TULKINTAA (JULKINEN OSTOTARJOUS) 5.1 Säännöksen soveltamisala (1) Arvopaperimarkkinalain 6 luvun julkista ostotarjousta koskevat säännökset koskevat jokaista, joka tarjoutuu julkisesti ostamaan julkisen kaupankäynnin 1 kohteena olevia osakkeita tai niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavia arvopapereita. (2) Julkista ostotarjousta koskeva sääntely koskee tilanteita, joissa osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena ja tarjous tehdään joko tällaisista osakkeista tai niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavista arvopapereista, vaikka osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit eivät olisikaan julkisen kaupankäynnin kohteena. (3) Julkiseksi ostotarjoukseksi katsotaan tarjous, joka on tehty esimerkiksi julkisissa tiedotusvälineissä tai tarjouksen tekijän tiedossa oleville arvopaperin haltijoille osoitetuissa kirjeissä. Julkiseksi tarjoukseksi ei katsota tarjousta, joka tehdään hyvin suppealle ja erikseen nimetylle joukolle arvopaperin haltijoita. Suppeana joukkona voidaan pitää sellaista joukkoa, jonka kanssa tarjouksen tekijä voi neuvotella kaupan ehdoista erikseen. 1 AML 3:10:ssä ja 3:12:ssa tarkoitetun

9 9 (29) (4) Osakkeenomistajien asema ja tiedontarve tilanteessa, jossa jollekin osakkeenomistajalle on yhtiöjärjestyksen lunastusvelvollisuuslausekkeen (ns. myrkkypilleri) perusteella syntynyt velvollisuus ostaa osakkeita, on samankaltainen kuin julkisessa ostotarjouksessa. Julkista ostotarjousta koskevia säännöksiä on noudatettava soveltuvin osin myös silloin. (5) Myös yhteismyynnissä, jossa yhden vaikutusvaltaa kohdeyhtiössä tavoittelevan ostajan tai samassa tarkoituksessa yksissä tuumin toimivien ostajien asiamies kerää osakkeenomistajilta myyntitoimeksiantoja ja sitä kautta osakkeita välittääkseen ne sittemmin ostajalle tai yksissä tuumin toimiville ostajille, on noudatettava soveltuvin osin julkista ostotarjousta koskevia säännöksiä. 5.2 Tarjouksen tasavertaisuus (6) Tarjouksen tekijä ei saa asettaa arvopaperin haltijoita eriarvoiseen asemaan. (7) Tarjous on siten tehtävä kaikille arvopaperin haltijoille, jotka omistavat tarjouksen tarkoittamaa arvopaperilajia. Lisäksi tarjouksen ehtojen on oltava yhteneväiset. Tarjouksen tekijä ei saa ostaa tarjouksen voimassaoloaikana tai heti sen jälkeen tarjouksen kohteena olevia arvopapereita paremmin ehdoin muilta arvopaperin haltijoilta. (8) Rajoitettu tai ehdollinen tarjous ei vielä itsessään saata arvopaperin haltijoita eriarvoiseen asemaan. Tarjous voi siten koskea esimerkiksi vain tiettyä osaa arvopaperin haltijoiden arvopapereista. Tällöin rajoituksen on kuitenkin oltava sama kaikille arvopaperin haltijoille. (9) Tarjous voi myös koskea vain tiettyä arvopaperilajia. Jos tarjous koskee kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita, se tulisi ulottaa myös niihin osakkeisiin, jotka ennen tarjousajan päättymistä merkitään optiooikeuksien tai vaihtovelkakirjojen perusteella. (10) Tarjouksen tasavertaisuuden toteutumiseksi arvopaperilajikohtaisten vastikkeiden on oltava järkevässä ja oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa 2. 2 HE:n numero 318/1992

10 10 (29) 5.3 Tarjousvastike (11) Tarjouksen tekijä voi tarjota tarjousvastikkeena muutakin kuin käteismaksua, kuten esimerkiksi tarjouksen tekijän osakkeita. Tarjousvastikkeen ollessa muuta kuin rahaa on tarjouksen tekijän annettava tarjouksen edullisuuden arvioimiseksi olennaiset ja riittävät tiedot tarjousvastikkeesta. Jos tarjousvastikkeena on arvopapereita, on tarjouksen tekijän annettava niistä olennaiset ja riittävät tiedot Tarjousaika ja sen jatkaminen (12) Ostotarjouksen tekijä määrittää tarjousajan keston. Tarjouksen ehdoissa voidaan varata mahdollisuus jatkaa tarjousaikaa. (13) Tarjousajan jatkamista koskeva ilmoitus tulee tehdä varsinaisen tarjousajan kuluessa tai viimeistään tarjousajan päättymistä seuraavana toisena pankkipäivänä. Tarjousajan jatkamista koskeva menettely tulee kuvata tarjouksen ehdoissa. (14) Tarjousajan tulee kestää vähintään kaksi viikkoa, jotta osakkeenomistajat ehtisivät tutustua tarjouksen ehtoihin ja harkita tarjouksen edullisuutta. Koska ostotarjous saattaa haitata kohdeyhtiön toimintaa, vaikeuttaa kilpailevan ostotarjouksen tekemistä tai pitkittää lunastusvelvollisuuden syntymisen ajankohtaa, Rahoitustarkastus katsoo, että ostotarjous tai jatkettu ostotarjous voi jatkua enintään kolme kuukautta tarjousajan alkamisesta. Mikäli tarjouksen toteuttamiselle tässä ajassa on erityisiä esteitä, kuten jos tarjouksen toteuttaminen edellyttää lupaa esimerkiksi kilpailuviranomaiselta, voi tarjouksen tekijä jatkaa tarjousaikaa siihen saakka, kunnes este on poistunut ja osapuolilla on ollut kohtuullinen aika reagoida tilanteeseen. 5.5 Ehdollinen tarjous (15) Tarjouksen tekijä voi asettaa ehtoja tarjouksen toteuttamiselle. Kun kaikki asetetut ehdot ovat täyttyneet, tulee tarjouksesta ehdoton ja 3 Lähinnä AML 2:3 mukaisen esitteen tiedot

11 11 (29) tarjouksen tekijää sitova. Tarjouksen tekijä voi tarjouksen ehdoissa varata itselleen mahdollisuuden toteuttaa ehdollinen tarjous, vaikka kaikki asetetut ehdot eivät täyttyisikään. (16) Tarjouksen toteuttamiselle asetettavien ehtojen tulisi olla riittävän yksiselitteisiä, jotta kohdearvopaperien haltijat voisivat itse arvioida niiden toteutumisen todennäköisyyden. Ehtojen täyttyminen ei siten saisi riippua tarjouksen tekijän subjektiivisesta arviosta Omistus- tai ääniosuusehtoinen tarjous Perustelu (17) Jos tarjouksen tekijä haluaa toteuttaa tarjouksen, vaikka hänen asettamansa ehto tietyn omistus- tai ääniosuuden saavuttamiseksi kohdeyhtiöstä ei toteudukaan, on tarjouksen hyväksyneellä osakkeenomistajalla oikeus vetäytyä kaupasta. Vetäytymisoikeutta ei kuitenkaan ole, mikäli ostotarjouksen tekijä sitoutuu joko omaehtoisesti tai tarjouksen hyväksyneen osakkeenomistajan vaatimuksesta AML 6:5:n mukaiseen ilmoitus- ja hyvitysmenettelyyn. (18) Ilmoitus- ja hyvitysmenettely koskee vain sellaista ostotarjouksen toteutumatonta ehtoa, joka edellyttää tietyn omistus- tai ääniosuuden saavuttamista. (19) Ellei omistus- tai ääniosuusehtoisen ostotarjouksen tekijä sitoudu tarjouksen ehdoissa ilmoitus- ja hyvitysmenettelyyn 4, tulee tarjousasiakirjassa ilmoittaa ostotarjouksen hyväksyneen osakkeenomistajan oikeudet siltä varalta, että tarjouksen tekijä päättää toteuttaa tarjouksen, vaikka ehto tietyn omistus- tai äänioikeuden saavuttamisesta ei toteutuisikaan. (20) AML 6:5:n säännöksen tarkoituksena on luoda niin tarjouksen tekijän kuin tarjouksen hyväksyneen kohdeyhtiön arvopaperinhaltijan kannalta kohtuullinen menettely sellaisiin omistus- tai ääniosuusehtoisiin ostotarjouksiin, joissa tarjous toteutetaan, vaikka tarjouksen toteuttamisen edellytyksenä ollutta omistus- tai ääniosuutta ei saavuteta. Säännöksellä suojataan tarjouksen hyväksynyttä arvopaperinhaltijaa siltä, että tarjouksen tekijä myöhemmin paremmin ehdoin hankkii kohdearvopapereita tai myy hankkimansa arvopaperit edelleen. (21) Rahoitustarkastus katsoo, että AML 6:5:n säännös soveltuu myös osakeyhtiölain mukaiseen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyyn (vähemmistöosakkeiden lunastusmenettely 5 ). 4 5 AML 6:5 OYL 14:19

12 12 (29) Perustelu (22) Toimivat yritysostomarkkinat edellyttävät, että ostotarjouksen tekijä pystyy jo vapaaehtoiseen ostotarjoukseen lähtiessään kohtuullisella varmuudella arvioimaan mahdollisesta myöhemmästä lunastusvelvollisuudesta aiheutuvia kustannuksia. (23) Vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn yhteydessä maksettava lunastushinta saatetaan päättää välimiesmenettelyssä tai yleisessä tuomioistuimessa 6. Tällöin, vaikka tarjouksen tekijä aloittaisikin vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn vapaaehtoisesti, ei tarjouksen tekijällä välttämättä ole mahdollisuuksia vaikuttaa osakkeista lopullisesti maksettavaan hintaan. Mikäli ostotarjouksen tekijälle jäisi riski siitä, että vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyssä maksetuksi hinnaksi katsottaisiin korkeampi hinta kuin tarjouksen tekijän tarjoama hinta, ei edellä kuvattu ennakoitavuusedellytys täyttyisi. (24) Rahoitustarkastus katsoo, että AML 6:5:ssä tarkoitetussa tilanteessa vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn yhteydessä maksetuksi hinnaksi voidaan katsoa korkeintaan korkein tarjouksen tekijän vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn aikana tarjoama hinta. (25) Hyvitysvelvollisuudesta ostotarjousta seuraavan lunastustarjouksen yhteydessä on säädetty erikseen AML:ssa 7. (26) Rahoitustarkastus katsoo, että AML 6:6.5:n säännös erityissäännöksenä syrjäyttää AML 6:5:n säännöksen, eikä AML 6:5:n säännös siten tule sovellettavaksi sellaisessa lunastustarjouksessa, johon johtanut lunastusvelvollisuus on syntynyt julkisen ostotarjouksen perusteella. Tällöinkin AML 6:5:n säännös kuitenkin soveltuu muihin yhden vuoden aikana tapahtuviin hankintoihin tai myynteihin vähemmistöosakkeiden lunastusmenettely mukaan lukien. (27) Jos ehdollisen tarjouksen tekijä haluaa saada tarjouksen kohteena olevat arvopaperit haltuunsa ennen ehdon täyttymisen varmistumista, Rahoitustarkastus edellyttää, että kolmas osapuoli säilyttää arvopapereita luotettavasti, kunnes nähdään, täyttyykö ehto ja toteutuuko tarjous. 6 7 OYL 14:19 AML 6:6.5

13 13 (29) 5.6 Tarjouksen tuloksen julkistaminen (28) Ostotarjouksen tekijän on julkistettava ostotarjouksen tulos AML 6:4:n mukaisesti. (29) Silloin, kun ostotarjous on ollut ehdollinen, tulisi tarjouksen tekijän myös ilmoittaa, toteutetaanko tarjous. Julkistamisessa on noudatettava AML 2:7:n säännöksiä julkistamisajasta ja -tavasta. Tarjouksen tekijä voi kuitenkin vaihtoehtoisesti julkistaa ostotarjouksen tuloksen ilmoittamalla siitä samalla tavalla kuin tehtäessä ostotarjousta tarjouksen tarkoittamien arvopaperien omistajille. (30) Tarjouksen tuloksesta on lisäksi tehtävä ilmoitus asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle. (31) Ilmoitus on tehtävä samanaikaisesti julkistamisen kanssa ja siinä on oltava samat tiedot.

14 14 (29) 6 OSAKKEEN OMISTAJAN LUNASTUSVELVOLLISUUS 6.1 Säännöksen soveltamisala (1) AML 6:6:n lunastamisvelvollisuutta koskeva säännös koskee osakkeenomistajaa tai osakkeenomistajaan rinnastettavaa henkilöä, yhteisöä tai säätiötä, joka omistaa osakkeita, jotka on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi tai joihin oikeuttavat arvopaperit on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi. (2) Lunastusvelvollisuus kohdistuu osakkeiden lisäksi arvopapereihin, jotka osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat osakkeisiin, kuten merkintäoikeuksiin, vaihtovelkakirjoihin ja optiotodistuksiin. Sen lisäksi lunastusvelvollisuus kohdistuu myös niihin kohdeyhtiön osakkeisiin, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena. 6.2 Lunastusvelvollisuuden syntymisajankohta (3) Osakkeenomistajan velvollisuus lunastaa loput yhtiön osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit syntyy samalla hetkellä, kun osakkeenomistajan osuus kohdeyhtiön osakkeiden äänimäärästä kasvaa yli kahden kolmasosan. Jos ostotarjous on voimassa, lunastusvelvollisuutta ei kuitenkaan synny ennen ostotarjouksen päättymistä.

15 15 (29) 6.3 Ääniosuuden laskeminen (4) Ääniosuus lasketaan AML:n 6:6.2:n mukaisesti. Ääniosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös yksissä tuumin toimivien luonnollisten henkilöiden, yhteisöjen ja säätiöiden yhdessä omistamat osakkeet. (5) Arvioitaessa yksissä tuumin tapahtuvaa toimintaa tulisi näkökulmaksi ottaa toiminnan vaikutus vähemmistöosakkaiden tosiasialliseen asemaan. Yksissä tuumin voidaan toimia joko nimenomaisen sopimuksen perusteella tai muutoin ilman kirjallista sopimusta muuhun yhteisymmärrykseen perustuen. Esimerkiksi osakkeenomistajan emoyhtiö, joka itse ei omista yhtiön osakkeita, tulee säännöksen piiriin, jos se on hajauttanut omistuksen konserniinsa kuuluviin yhtiöihin. (6) Ääniosuutta laskettaessa ei oteta huomioon lakiin tai yhteisön yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen perustuvaa äänestysrajoitusta. Kohdeyhtiön kokonaisäänimäärää laskettaessa ei oteta huomioon niitä ääniä, jotka liittyvät kohdeyhtiölle itselleen tai sen määräysvallassa olevalle yhteisölle kuuluviin osakkeisiin. 6.4 Lunastusvastike (7) Lunastusvastikkeena on maksettava AML 6:7:n mukaisesti käypä hinta. Käypää hintaa määritettäessä on otettava huomioon lunastusvelvollisuuden syntymistä edeltävän 12 kuukauden aikana julkisessa kaupankäynnissä arvopaperista maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettu keskiarvo ja lunastusvelvollisen tai muun 6 :ssä tarkoitetun henkilön, yhteisön tai säätiön samana aikana muutoin mahdollisesti maksama, sanottua keskiarvoa korkeampi hinta sekä muut erityiset olosuhteet. (8) Käyvän hinnan määrittämisessä on lähtökohtana pidettävä kyseistä 12 kuukauden keskiarvoa. Kyseisen 12 kuukauden keskiarvoon mahdollisesti vaikuttavien erityisten olosuhteiden tulee pääasiallisesti liittyä lunastustarjouksen kohteena olevaan yhtiöön. Perusteet, joilla käypä hinta on määritelty, on esitettävä tarjousasiakirjassa. (9) 12 kuukauden kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa laskettaessa otetaan huomioon myös ne julkiseen ostotarjoukseen liittyvät kaupat, jotka toteutetaan julkisessa kaupankäynnissä ja joissa maksetaan käteisvastike. Keskihintaa laskettaessa ei oteta huomioon julkisessa ostotarjouksessa tehtyjä julkisen kaupankäynnin ulkopuolella toteutettuja kauppoja, vaihtotarjouksessa tarjottujen osakkeiden vaihtosuhteen mukaista markkina-

16 16 (29) arvoa tai julkisessa kaupankäynnissä tehtyjä ns. blokkikauppoja tai vaihtotarjouksen toteutuskauppoja. (10) Kullekin lunastuksen kohteena olevalle osakelajille ja osakkeeseen oikeuttavalle arvopaperilajille on määrättävä lunastusvastike erikseen. Kaikista lunastuksen kohteena olevista arvopapereista on tarjottava ainakin käteisvastike. Käteisvastikkeen lisäksi voidaan tarjota vaihtoehtona muu vastike. (11) Jos arvopapereilla ei käydä julkista kauppaa, niihin liittyviä oikeuksia on niiden lunastusvastiketta määritettäessä verrattava julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien vastaaviin oikeuksiin. Kun oikeudet ovat yhtenevät, saman vastikkeen tarjoaminen on perusteltua. Muissakin tapauksissa vastikkeiden on oltava järkevässä ja oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa. (12) Myös julkisen kaupankäynnin kohteena olevista optio-oikeuksista maksettavan käyvän hinnan määrittämisen lähtökohtana on pidettävä julkisessa kaupankäynnissä optio-oikeuksista maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa, jos aika, jonka optio-oikeudet ovat olleet kaupankäynnin kohteena, on kohtuullinen. Jos optio-oikeuksilla edeltävän 12 kuukauden aikana käyty kauppa on vähäistä, voidaan optioiden käyvän hinnan määrittämisessä poiketa pääsäännöstä ja käyttää apuna optiohinnoittelussa yleisesti käytettäviä hinnoittelumalleja. Sama koskee optio-oikeuksia, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena. (13) Optio-oikeuksilla, joiden perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta ylittää osakkeista maksettavan lunastushinnan, on aika-arvoa niin kauan kuin niillä on merkintäaikaa jäljellä. Myös tällaisista optiooikeuksista tulee lähtökohtaisesti tarjota käteisvastike. Vastikkeen on kuitenkin oltava järkevässä ja oikeudenmukaisessa suhteessa muihin lunastettaviin arvopapereihin. Mikäli käteisvastikkeen maksaminen esimerkiksi lyhyen jäljellä olevan merkintäajan tai osakkeesta maksettavan vastikkeen ja merkintähinnan välisen huomattavan eron johdosta johtaisi osakkeenomistajien tai lunastustarjouksen tekijän kannalta kohtuuttomuuteen, voidaan käteisvastikkeen maksuvelvollisuudesta poiketa. (14) Vastaanotetut hyväksynnät on toteutettava pääsääntöisesti 3 pankkipäivän kuluessa siitä, kun hyväksyntä on vastaanotettu. Lunastusvastike on suoritettava heti arvopaperien luovutusta vastaan. Jos lunastustarjouksen tekijä haluaa maksuaikaa, on siitä sovittava kunkin myyjän kanssa erikseen. Myyjällä täytyy kuitenkin aina olla oikeus valita joko käteismaksu tai luototus. Silloin, kun lunastus toteutetaan pörssikauppana, hyväksytään normaali selvitysaika

17 17 (29) 6.5 Ilmoitus tehdyistä kaupoista Rahoitustarkastukselle (15) Ilmoitus viimeisen 12 kuukauden aikana tehdyistä kaupoista ja kauppahinnoista on tehtävä samaan aikaan, kun lunastustarjouksesta laadittu tarjousasiakirja lähetetään Rahoitustarkastuksen tarkastettavaksi Lunastusvelvollisuudesta vapauttaminen (16) Vapautus lunastusvelvollisuudesta voidaan myöntää silloin, jos lunastusvelvollisuuden perustava ääniosuus on tarkoitettu väliaikaiseksi eikä tarkoituksena ole määräävän vallan käyttö yhtiössä. (17) Tällaisia tilanteita voi syntyä esim. silloin, kun lunastusvelvollisuuden perustava ääniosuus johtuu perinnöstä, lahjoituksesta, saatavan turvaamisesta tai sulautumisesta. 8 AML 6:7.2

18 18 (29) 7 ARVOPAPERIVASTIKKEEN ARVOSTAMINEN 9 Perustelu (1) AML 6 luvun säännöksistä tai niiden esitöistä ei ole saatavissa ohjeistusta siihen, miten julkisissa ostotarjouksissa ja lunastustarjouksissa arvopaperivastike tulisi arvostaa suhteessa käteisvastikkeeseen. Koska toimivat arvopaperimarkkinat edellyttävät kaikille osapuolille mahdollisimman selkeää toimintamallia, Rahoitustarkastus esittää oman kantansa asiaan. (2) Tässä luvussa esitettävät arvopaperivastikkeen arvostusperiaatteet soveltuvat ensisijaisesti vaihtotarjouksina toteutettaviin julkisiin ostotarjouksiin ja niitä seuraaviin lunastustarjouksiin, joissa vastikearvopaperi on kaupankäynnin kohteena säännellyillä ja viranomaisen valvonnassa olevilla markkinoilla. Arvostusperiaatteita sovelletaan soveltuvin osin myös muihin AML 6 luvun mukaisiin tilanteisiin, joissa joudutaan vertailemaan keskenään käteis- ja arvopaperivastiketta. (3) Arvioitaessa arvopaperinhaltijoiden tasavertaisen kohtelun toteutumista on osto- ja lunastustarjoustilanteiden yhteydessä mahdollisesti tarjottavat käteis- ja arvopaperivastikkeet rinnastettava keskenään. (4) Toimivat yritysostomarkkinat edellyttävät, että ostotarjouksen tekijä pystyy jo vapaaehtoiseen ostotarjoukseen lähtiessään kohtuullisella varmuudella arvioimaan mahdollisesta myöhemmästä lunastusvelvollisuudesta aiheutuvia kustannuksia. Vastaavasti myös kohdeyhtiön osakkeenomistajien on ostotarjouksen aikana voitava kohtuullisella varmuudella arvioida myöhemmin mahdollisessa lunastustarjouksessa tarjottavan käteisvastikkeen suuruutta. Ostotarjouksen 9 Perusteita Rahoitustarkastuksen kannoille on esitetty tarkemmin Rahoitustarkastuksen lausunnossa Dnro 2/263/2002.

19 19 (29) tekijän ei kuitenkaan tarvitse tarjota kohdeyhtiön osakkeenomistajille riskitöntä valintatilannetta. 7.1 Arvostamisen perusteet Perustelu (5) Silloin, kun vastikearvopaperia verrataan käteisvastikkeeseen, arvopaperi tulisi arvostaa lähtökohtaisesti saman ajankohdan mukaan kuin käteisvastike huomioitaisiin vastaavassa tilanteessa. (6) Arvopaperivastikkeen luonteeseen kuuluu kuitenkin kiinteästi vastikkeen arvon jatkuva vaihtelu. Toimivien yritysostomarkkinoiden edellytyksenä on, että arvopaperivastikkeen maksava osto- tai lunastustarjouksen tekijä pystyy kohtuullisella varmuudella ennakoimaan arvopaperivastikkeen vaikutuksen esimerkiksi mahdolliseen myöhempään lunastushintaan. Päättäessään tietyn arvopaperivastikkeen maksamisesta tarjouksen tekijä tekee oman arvionsa kohdearvopaperin arvosta. Vastikearvopaperin arvon kehitys vaihtotarjouksen julkistamisen jälkeen ei ole tarjouksen tekijän kohtuullisten ennakointimahdollisuuksien puitteissa. Siksi on perusteltua, että arvostettaessa vastikearvopaperia tarjouksen tekijälle ei sälytetä riskiä vaihtotarjouksen julkistamisen jälkeisestä vastikearvopaperin arvon noususta 10 tai laskusta 11. (7) Ainakin silloin, kun tieto arvopaperivastikkeen maksamisesta on julkistettu etukäteen, arvopaperivastikkeen arvon määrittäminen yksittäisen ajankohdan perusteella saattaisi olla omiaan edistämään spekulatiivista kaupankäyntiä. Tällaisissa tapauksissa arvopaperivastikkeen arvo tulisi laskea vastikearvopaperin kaupankäyntimäärillä painotetusta keskihinnasta suhteellisen lyhyeltä ajanjaksolta, esimerkiksi viideltä pörssipäivältä ennen vastikearvopaperin arvonmääräytymishetkeä (vastikearvopaperin laskennallinen arvo). (8) Koska arvopaperivastikkeen luonteeseen liittyy keskeisesti vastikkeen arvon jatkuva vaihtelu, ei käteis- ja arvopaperivastikkeen arvon vähäinen ero kuitenkaan välttämättä vaikuta lunastushintaa korottavana tekijänä 12 tai hyvitykseen oikeuttavana tekijänä AML 6:7:n mukaiset tilanteet 11 AML 6:6.5:n mukaiset tilanteet 12 AML 6:7:n mukaiseen 13 AML 6:5:n tai 6:6.5:n mukaiseen

20 20 (29) 7.2 Muutoin maksettu korkeampi hinta (AML 6:7) (9) Käypää hintaa määritettäessä on otettava huomioon myös lunastusvelvollisen tai muun AML 6:6:ssä tarkoitetun henkilön, yhteisön tai säätiön muutoin maksama kohdearvopaperin 12 kuukauden keskihintaa korkeampi hinta 14. (10) Säännöksen sanamuoto ei rajoitu ainoastaan käteisvastikkeeseen, vaan sitä voidaan soveltaa myös arvopaperivastikkeeseen. (11) AML 6:7:ssä tarkoitetun lunastusvelvollisen muutoin maksaman korkeamman hinnan osalta arvopaperivastikkeen arvoksi katsotaan ennen vaihtotarjouksen julkistamista vallinnut vaihtosuhteen mukainen vastikearvopaperin arvo tai tätä alhaisempi vastikearvopaperin laskennallinen arvo lunastusvelvollisuuden syntyhetkellä. (12) Muutoin maksetun korkeamman hinnan vaikutuksen käteislunastushintaan arvopaperivastiketta aiemmin tarjonnut lunastusvelvollinen voi torjua jatkamalla arvopaperitarjousta samanlaisin ehdoin myös lunastustarjouksen yhteydessä. Velvollisuutta arvopaperivastikkeen tarjoamiseen lunastustarjouksessa ei lunastusvelvollisella kuitenkaan ole. 7.3 Hyvitysvelvollisuus (AML 6:6.5) (13) Mikäli lunastustarjousta edeltävässä ostotarjouksessa annettu vastike on pienempi kuin lunastusvastike, on ostotarjouksen hyväksyneille annettava vastikkeiden erotusta vastaava hyvitys ennen lunastusmenettelyn päättymistä 15. (14) Säännöksen sanamuoto ei rajoitu ainoastaan käteisvastikkeeseen, vaan sitä voidaan soveltaa myös arvopaperivastikkeeseen. (15) Hyvitysvelvollisuuden osalta vaihtotarjouksessa tarjotun arvopaperivastikkeen arvoksi katsotaan ennen vaihtotarjouksen julkistamista vallinnut vaihtosuhteen mukainen vastikearvopaperin arvo tai tätä korkeampi vastikearvopaperin laskennallinen arvo lunastusvelvollisuuden syntyhetkellä AML 6:7 15 AML 6: AML 6:6.5

21 21 (29) 7.4 Ilmoitus- ja hyvitysmenettely (AML 6:5) (16) Ilmoitus- ja hyvitysmenettelyä koskevan säännöksen sanamuoto ei rajoitu ainoastaan käteisvastikkeeseen, vaan sitä voidaan soveltaa myös arvopaperivastikkeeseen 17. (17) Ilmoitus- ja hyvitysmenettelyn osalta vaihtotarjouksessa tarjotun arvopaperivastikkeen arvoksi katsotaan arvopaperivastikkeen laskennallinen arvo vaihtotarjousajan päättyessä tai tätä korkeampi vaihtotarjouksessa tarjotun arvopaperivastikkeen laskennallinen arvo myöhemmän hankinta- tai myyntihetken ajankohtana. 17 AML 6:5

22 22 (29) 8 TARJOUSASIAKIRJA (1) Tarjousasiakirjan sisällöstä ja annettavien tietojen esittämistavasta määrätään valtiovarainministeriön asetuksella. (2) Niin kauan kuin kyseistä asetusta ei ole annettu, Rahoitustarkastus suosittaa, että tarjousasiakirja sisältää vähintään tämän standardin liitteen mukaiset tiedot (liite). (3) Tarjouksen tekijän tulisi pyytää kohdeyhtiön hallitukselta julkista lausuntoa tarjouksesta. Jos kohdeyhtiön hallitus antaa asiasta pyydetyn lausunnon, tulisi se liittää tarjousasiakirjaan. (4) Tarjousasiakirjan saa julkistaa, kun Rahoitustarkastus on hyväksynyt sen. Rahoitustarkastus varaa tarjousasiakirjan tarkastamiseen kolme pankkipäivää. (5) Tarjousasiakirjassa olevia virheitä tai puutteita koskee vastaava täydennysvelvollisuus kuin AML 2:3:n mukaisia esitteitä. Siten tarjousasiakirjassa oleva virhe tai puute, joka ilmenee ennen julkisen ostotarjouksen tai lunastustarjouksen voimassaoloajan päättymistä ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä tarjouksen kohteena olevien arvopaperien haltijoille, on saatettava yleisön tietoon julkistamalla oikaisu tai täydennys samalla tavalla kuin tarjousasiakirja. (6) Tarjousasiakirjaan sovelletaan soveltuvin osin myös Rahoitustarkastuksen standardia arvopaperien tarjoamisesta ja listalle ottamisesta.

23 23 (29) 9 RAPORTOINTI RAHOITUSTARKASTUKSELLE Perustelu (1) Tähän standardiin ei liity erillistä säännöllistä raportointia Rahoitustarkastukselle.

24 24 (29) 10 LISÄTIEDOT Standardista vastaavan henkilön yhteystiedot löytyvät Rahoitustarkastuksen Internet-kotisivuilta Standardien vastuuhenkilöt -luettelosta. Lisätietoja antaa myös: Markkinat -toimisto, puh

25 25 (29) 11 KUMOTUT OHJEET JA MÄÄRÄYKSET Tällä standardilla kumotaan seuraava Rahoitustarkastuksen kannanotto: Arvopaperimarkkinalain mukaiseen julkiseen ostotarjoukseen ja lunastustarjoukseen liittyvää tulkintaa (K/44/2002/PMO)

26 26 (29) 12 LIITE: TARJOUSASIAKIRJAN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Tarjousasiakirjassa on mainittava ainakin I. Tiedot tarjouksesta 1) tarjouksen kohteena olevat arvopaperit liikkeeseen laskenut yhtiö; 2) tarjouksen tekijä; 3) tarjouksen tekijän vakuutus siitä, että tarjousasiakirjasta ei ole jätetty pois mitään tarjouksen tekijän tiedossa olevaa tarjouksen edullisuuden arviointiin olennaisesti vaikuttavaa tietoa; 4) tarjouksen järjestäjien sekä tarjousasiakirjan teossa käytettyjen ammattimaisten neuvonantajien nimet ja osoitteet; 5) tarjouksen tekijän suunnitelmat kohdeyhtiön toiminnan jatkamisesta, varojen käytöstä sekä johdon ja henkilöstön tulevasta asemasta; 6) tiedot kohdeyhtiön hallituksen jäsenille tai johdolle tarjouksen toteutumisen perusteella maksettavista palkkioista tai annettavista muista etuuksista; 7) tiedot tarjouksen rahoituksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista tarjouksen kohdeyhtiön toimintaan ja velvoitteisiin tarjouksen toteutuessa; 8) mikäli tarkoituksena on tarjouksen toteutuessa hakea tarjouksen kohteena olevilla arvopapereilla käytävän julkisen kaupan lopettamista, tieto siitä; sekä 9) kohdeyhtiön hallituksen lausunto tarjouksesta, mikäli sellainen on annettu.

27 27 (29) II. Tiedot tarjouksen hinnoittelusta 1) ostotarjousta tai lunastusvelvollisuuden syntymistä edeltävän 12 kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista julkisessa kaupankäynnissä maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettu keskiarvo; 2) tarjouksen tekijän tai muun AML 6 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetun henkilön, yhteisön tai säätiön ostotarjousta tai lunastusvelvollisuuden syntymistä edeltävän 12 kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevan yhtiön osakkeista tai niihin oikeuttavista arvopapereista maksamat hinnat; 3) jos tarjouksen tekijä on muutoin sitoutunut ostamaan tarjouksen kohteena olevan yhtiön liikkeeseen laskemia arvopapereita ennalta määritellyltä suppealta henkilöpiiriltä, tiedot näiden tarjousten toteuttamistavasta ja ehdoista siltä osin kuin ne ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan ostotarjouksen edullisuuden arviointiin; sekä 4) arvopaperilajeittain perusteet, joiden nojalla tarjouksen mukaiseen vastikkeeseen tai, mikäli vastikkeeksi tarjotaan arvopapereita, tarjouksen mukaiseen vaihtosuhteeseen on päädytty; III. Tarjouksen ehdot 1) tarjouksen kohteena olevat arvopaperit ja tarjouksen tarkoittama arvopaperimäärä; 2) tarjouksen voimassaoloaika ja tiedot mahdollisesta tarjouksen voimassaoloajan jatkamista tai keskeyttämistä koskevasta menettelystä; 3) mahdolliset tarjouksen sitovuutta rajoittavat ehdot sekä tiedot siitä, miten ehtojen täyttymisestä ilmoitetaan ja voiko tarjouksen tekijä toteuttaa tarjouksen, vaikka kaikki tarjouksen sitovuutta rajoittavat ehdot eivät täyttyisikään; 4) tarjottava vastike arvopaperilajeittain; 5) mikäli vastikkeeksi tarjotaan arvopapereita, tieto siitä, onko näitä arvopapereita tarkoitus hakea otettavaksi julkisen kaupankäynnin kohteeksi; 6) vastikkeen suorittamisesta annettava vakuus, jos suoritusta ei tarjota arvopaperin luovutusta vastaan; 7) maksun tai suorituksen aika ja paikka; 8) tiedot siitä, miten tarjouksen vastaanottajan tulee menetellä vastatessaan hyväksyvästi tarjoukseen ja vastaanottaessaan tarjotun vastikkeen;

28 28 (29) 9) tiedot mahdollisista tarjouksen hyväksynnästä aiheutuvista arvopaperin vapaata luovutettavuutta koskevista rajoituksista; 10) tiedot mahdollisista väliaikaistodistuksista ja niillä käytävästä kaupasta; 11) tiedot maksuista, joista tarjouksen hyväksyjän tulee vastata sekä tieto siitä, vastaako tarjouksen tekijä tarjouksen kohteena olevista arvopapereista mahdollisesti menevästä varainsiirtoverosta; sekä 12) muut tarjousta koskevat ehdot. IV. Tiedot tarjouksen kohteena olevien arvopaperien liikkeeseenlaskijasta 1) nimi, kotipaikka sekä yritys- ja yhteisötunnus; 2) osakepääoman sekä mahdollisen vähimmäis- ja enimmäispääoman määrä sekä osakkeiden lukumäärä, lajit ja tärkeimmät osakkeiden tuottamat oikeudet; 3) jos kohdeyhtiön hallituksella on voimassa oleva käyttämätön valtuutus osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä tai ottamalla vaihtovelkakirjalaina tai antamalla optio-oikeuksia, selvitys valtuutuksen sisällöstä ja voimassaoloajasta; 4) liikkeeseen laskettujen vaihtovelkakirjalainojen, optiolainojen ja optiooikeuksien yhteismäärä sekä pääpiirteittäinen selvitys kutakin järjestelyä koskevan vaihdon tai merkinnän ehdoista ja menettelytavoista; 5) selvitys osakkeista ja ääniosuudesta, jonka liikkeeseen laskettujen vaihtovelkakirjojen, optiolainojen ja optio-oikeuksien perusteella voi saada; 6) pääpiirteittäinen selvitys yhtiöjärjestyksen mukaisista äänestyssäännöksistä, jos ne poikkeavat osakeyhtiölain säännöksistä sekä kuvaus mahdollisista äänestysrajoituksista; 7) osakelajeittain kaikkien niiden omien osakkeiden lukumäärä, jotka kohdeyhtiö taikka sen tytäryritys on hankkinut ja jotka ovat sen hallinnassa sekä näiden osakkeiden osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jos tällaisia osakkeita ei ole ilmoitettu erillisenä kohtana kohdeyhtiön tilinpäätöksessä tai osavuosikatsauksessa; 8) selvitys kohdeyhtiön hallituksella mahdollisesti olevasta valtuutuksesta omien osakkeiden hankkimiseen tai luovuttamiseen;

29 29 (29) 9) selvitys tarjouksen tekijän tiedossa olevista kohdeyhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvistä osakkeenomistajien välisistä sopimuksista, sekä kohdeyhtiön ja osakkeenomistajien välisistä sopimuksista, sekä kohdeyhtiön ja osakkeenomistajien omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyvistä muista sopimuksista tai järjestelyistä, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan tarjouksen edullisuuden arviointiin; 10) kohdeyhtiön viimeisin tilinpäätös; 11) kohdeyhtiön viimeisin AML 2 luvun 5 :n mukainen osavuosikatsaus, jos sellainen on julkistettu viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen; sekä 12) kohdeyhtiön julkistamat tulevaisuudennäkymät, mikäli ne eivät sisälly viimeksi julkistettuun tilinpäätökseen tai osavuosikatsaukseen. V. Tiedot tarjouksen tekijästä 1) nimi ja kotipaikka sekä, jos tarjouksen tekijä on oikeushenkilö, yritys- ja yhteisötunnus; 2) tarjouksen tekijään AML 6 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevat henkilöt, yhteisöt ja säätiöt; 3) tarjouksen tekijän ääni- ja omistusosuus kohdeyhtiössä sekä vastaavat tiedot tarjouksen tekijään AML 6 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevista henkilöistä, yhteisöistä ja säätiöistä; 4) jos tarjouksen tekijä tai siihen AML 6 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa oleva yhteisö on osakeyhtiö, tarjouksen tekijän tiedossa oleva kohdeyhtiön omistamien tarjouksen tekijän tai muun AML 6 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön osakkeiden ja niihin oikeuttavien arvopaperien määrä sekä äänimäärä, joka niiden perusteella voidaan saada; sekä 5) mikäli vastikkeena tarjotaan arvopapereita, AML 2 luvun 3 :n mukaisen esitteen tiedot soveltuvin osin.