Sisällysluettelo MÄNTTÄ VILPPULAN KAAVOITUSKATSAUS 2016

Transkriptio

1 MÄNTTÄ VILPPULAN KAAVOITUSKATSAUS 2016 Maankäyttö ja rakennuslain 7 :n mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Sisällysluettelo KÄSITTEITÄ...2 MAAKUNTAKAAVOITUS...2 VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT...2 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVA...3 MUUT VUODEN 2016 PUOLELLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET...4 KAAVOITUSTILANNE...4 VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT...5 VUONNA 2015 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT...5 MAANKÄYTTÖÄ OHJAAVAT SUUNNITELMAT...5 MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNGIN STRATEGIA MÄNTTÄ VILPPULAN KEHITYSKUVA...6 VIREILLÄ OLEVAT KAAVOITUSHANKKEET...6 YLEISKAAVAT...6 Mänttä Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavoitustyö...6 ASEMAKAAVAT...7 Isonniemen teollisuusalueen asemakaavamuutos...7 Sähköaseman asemakaava...8 Kirkonpellon asemakaavamuutos...8 Rusinniemen korttelien 142 ja 151 asemakaavamuutos...9 Retuntien asemakaavamuutos...9 Tulevia kaavoitushankkeita...9 MUUT HANKKEET...10 Mäntän keskustan kehittämissuunnitelma...10 Vilppulan Keskuskadun parantaminen...10 KAUPUNGIN TONTTITARJONTA

2 KÄSITTEITÄ MRL Maankäyttö ja rakennuslaki Lain tavoitteena on järjestää alueidenkäyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa (MRL 1 ) Maakuntakaavassa määritellään maankäytön suuret linjat. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakentamisen periaatteista maakunnassa tai sen osa alueella. Kaava ohjaa yleis ja asemakaavoitusta valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet huomioiden. Maakuntakaavan laatii alueellamme Pirkanmaa liitto (MRL 27 ja 28 ). Yleis ja osayleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava toimii ohjeena yksityiskohtaisemmalle asemakaavoitukselle. Yleiskaava voidaan laatia myös useamman kunnan yhteisenä (MRL 35, 46 ). Asemakaava ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. Asemakaavassa osoitetaan mm. alueen käyttötarkoitus, sallittu rakennusoikeus, kerrosluku sekä muita yksityiskohtaisia rakentamisen ehtoja. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta (MRL 50 ). Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallista oloista johtuvia määräyksiä. Määräykset voivat koskea mm. rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön jne (MRL 14 ). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavahankkeen lähtökohdista ja tavoitteista sekä aikataulusta, vuorovaikutusmahdollisuuksista ja vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Osallinen tarkoittaa maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnitellussa käsitellään (MRL 62 ). Poikkeamisluvalla kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen MRL:ssä säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä määräyksistä, kielloista ja rajoituksista (MRL 171 ). MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavan laatimista koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Vuoden 2016 alkupuolella voimaan tuleva maankäyttö ja rakennuslain muutos tulee muuttamaan maakuntakaavan valmisteluprosessia. Muutoksen myötä ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistamisesta. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaavan vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä Se on maankäyttö ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. 2

3 Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö ja kalatalousvaikutuksiin. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavassa keskitytään tie, raide ja lentoliikenteen alueiden ja verkostojen kehittämiseen. VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa alueet, muun muassa keskusta alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin ja työpaikka alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Luonnos pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtotarkasteluun vaikutusten arviointeineen. Pirkanmaan maakuntahallitus on käsitellyt kaavasta saadun palautteen ja antanut niihin vastineet. Maakuntakaavaehdotus on parhaillaan lausunnoilla voimaan tuleen maankäyttö ja rakennusasetuksen mukaisesti. Lausuntojen jälkeen maakuntakaavaehdotuksesta järjestetään viranomaisneuvottelu, jonka jälkeen saadun palautteen pohjalta laaditaan tarkistettu kaavaehdotus, joka asetettaneen julkisesti nähtäville syksyllä Maakuntakaavojen yhdistelmään voi tutustua osoitteessa: pirkanmaan maakuntakaavayhdistelma 3

4 mista ja viemistä avoimille rajapinnoille ja muille yhteisille avoimeen teknologiaan perustuville teknisille alustoille ja palveluihin. Alkuvaiheessa yhteistyön keskiössä ovat olleet maankäyttöön, palveluihin ja selvitystöihin liittyvät tietoaineistot, näiden ylläpito, ajantasaisuus ja jatkuvuuden varmistaminen. Yhteistyö eteni vuonna 2015 ensimmäisen vaiheen teknisiin toteutuksiin, johon lukeutuu mm. karttapalvelun uudistaminen. Yhteistyön on tarkoitus edetä vuonna 2016 maakunnalliseksi, valtion ja kuntien tarpeisiin skaalautuvaksi aluetietopalveluksi, jossa verkostomaisen yhteistyön kautta muodostettujen tiedonhallinnan periaatteiden mukaisesti saadaan koottua yhteisiin tiedonjako ja tuottamiskanaviin avointa, päivittyvää dataa sekä asukkaiden, yritysten että asiantuntijoiden käyttöön. Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040 luonnoksesta MUUT VUODEN 2016 PUOLELLA TOTEUTETTAVAT HANKKEET Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Nykyinen liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus on laadittu kaudelle , ja uusi kausi valmistellaan vuoden 2016 aikana. Lisätietoa ja päivittämisen tarvetta on mm. liittyen keskustojen logistiikkaan, liityntäpysäköinnin kehittämiseen, Pirkanmaan kuljetustarpeeseen ja älyliikenteen vaikutuksiin. Myös liikennejärjestelmäsuunnittelun vaikuttavuuteen halutaan kiinnittää erityistä huomiota. Liikennejärjestelmätyön painopisteenä on jo aiempina vuosina ollut liityntäpysäköinnin kehittäminen ja työtä jatketaan edelleen. Pirkanmaan liitossa on yhteistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa alettu edistää paikkatietoaineistojen sisällön ja hallinnan harmonisointia, tiedon avaa Pirkanmaan ekosysteemipalvelut hankkeessa on selvitetty, miten yksittäiset ekosysteemipalvelut tai monien palvelujen keskittymät maakunnassa sijoittuvat ja mikä on niiden rahallinen arvo ja potentiaali. Hankkeessa on perehdytty edesauttamaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnon alueiden ja niiden ekosysteemipalveluista saatavien hyötyjen turvaamista tulevaisuudessa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin yritystoiminnan kehittämisessä ja uusien yritysten luomisessa kuin tutkimus ja viranomaistyössä esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja lupakäsittelyissä. Työ palvelee yksityistä kansalaista, joka tarvitsee tietoa esimerkiksi kiinnostavista luontokohteista ja palveluista. MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNGIN KAAVOITUS KAAVOITUSTILANNE Mänttä Vilppulan alueelle on yleiskaavoitettua aluetta on yhteensä ha. Yleiskaavat on laadittu taajamien osalla pääosin oikeusvaikutuksettomina. Mäntän taajaman alueella on voimassa Mäntän osayleiskaava vuodelta 2001 ja Vilppulan alueella Vilppulan osayleiskaava vuodelta Oikeusvaikutteisina kaavoina on laadittu Korvensyrjän Kortepoukaman osayleiskaava 2007, Pohjaslahden rantaosayleiskaavan muutos ja kyläosayleiskaava Pääosilla ranta alueista on niin ikään voimassa oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat ( Mänttä 1993 ja Vilppula 2004). 4

5 Asemakaavoitettua aluetta on Mäntän, Vilppulan ja Kolhon taajamien alueella yhteensä n ha. Asemakaavat ovat suurelta osin vanhentuneita. Kaavoja on pyritty ajantasaistamaan olemassa olevien resurssien puitteissa ja kulloisenkin tarpeen mukaan. Kaavoitustilanne Mänttä Vilppulan alueella on esitetty oheisessa kaavoitustilanne kartassa ( ). Korvensyrjän Kortepoukaman osayleiskaava ( , oikeusvaikutteinen) Mäntän rantaosayleiskaava ( , oikeusvaikutteinen) Vilppulan rantaosayleiskaava ( ) Pohjaslahden rantaosayleiskaavan muutos ja kyläosayleiskaava ( , oikeusvaikutteinen) VUONNA 2015 HYVÄKSYTYT ASEMAKAAVAT Eerolan asemakaavamuutos (8. kaupunginosa, kortteli 801, tontti 7) Uuden päiväkodin asemakaavamuutos (1. kaupunginosa, kortteli 167 ja katualue) Rusinniemen korttelin 118 asemakaavamuutos (1. kaupunginosa) Sarapihan asemakaavamuutos (1. kaupunginosa, korttelit 170 ja 192 sekä katualue) Vilppulan korttelin 18 osaa koskeva asemakaavamuutos Vilppulan sahan teollisuusaluetta aluetta koskeva asemakaavamuutos (kortteli 412) Mustanlahden asemakaava ja asemakaavamuutos MAANKÄYTTÖÄ OHJAAVAT SUUNNITELMAT MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT Mäntän osayleiskaava ( , oikeusvaikutukseton) Vilppulan osayleiskaava ( , oikeusvaikutukseton) Mänttä Vilppulan kaupunkistrategian 2020 maankäytön päämääränä on riittävien, laadukkaiden ja monipuolisten kaavoitettujen tonttien turvaaminen vakituiselle ja vapaa ajan asumiselle sekä elinkeinoelämälle suunnitelmallisesti ja vastuullisesti, yhdyskuntarakenne huomioon ottaen. 5

6 MÄNTTÄ VILPPULAN KEHITYSKUVA VIREILLÄ OLEVAT KAAVOITUSHANKKEET YLEISKAAVAT Mänttä Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavoitustyö Mänttä Vilppulan kaupungin yhdyskuntarakenteen ja toimintojen kehityksen ohjaamiseksi laadittiin vuosien Mänttä Vilppulan kaupungin kehityskuva. Kehityskuva työllä muodostettiin kaupungin maankäytön tilannekuva, tavoiteltava rakennemalli ja maankäytön painopistealueet sekä tulevaisuudessa kaavoitettavat kohteet. Kehityskuva ohjaa Mänttä Vilppulan kaavoitusta ja muuta maankäytön kehittämistä. Kehityskuvatyönpohjalta syvennettiin kaupungin jo aiemmin laadittua strategiaa. Kehityskuvatyössä olivat mukana alueen päättäjät, yrittäjät, viranomaiset, nuoret, seniorit ja muut kuntalaiset. Mänttä Vilppulan kehityskuva ei ole MRL: n mukainen kaava vaan yhteinen näkemys kaupungin kehittämisestä. Kehityskuvatyön tuloksena laadittiin loppuraportti, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kehityskuvatyötä laati konsulttina AIRIX Ympäristö Oy Espoosta. yleiskaavoitettava alue Mänttä Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavoitustyö on käynnistynyt 2013 syksyllä. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 6452 ha. Kaavoittamatonta rantaviivaa alueella on n. 8,75 km. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se käsittää Mäntän ja Vilppulan taajamat, niiden välisen alueen sekä taajamien lievealueet. Kaavakonsulttina toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tampereelta. Yleiskaavalla tullaan ohjaamaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavan avulla mahdollistetaan kaupungin kehittäminen kehityskuvan mukaisesti. Osayleiskaavan tavoit 6

7 teena on mahdollistaa elinkeinojen, teollisuuden, asumisen, matkailun, virkistyksen ja liikenteen kehittämien infrastruktuurin taloudellisuusnäkökohdat ja kaupungin vetovoimaisuustekijät huomioiden. Kaavoitustyön avulla pyritään luomaan edellytykset monipuoliselle, laadukkaalle asumiselle taajamassa ja taajaman läheisyydessä. Osayleiskaavalla osoitetaan sopivat alueet rantarakentamiselle siten, että tärkeät luonnon kulttuuri ja virkistysarvot säilyvät. Kaavalla ratkaistaan maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen ja pyritään kehittämään kevyenliikenteen verkostoa ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Kaavan yhteydessä laaditaan mm. kevyenliikenteen suunnitelma, jonka tarvitsemat merkinnät ja aluevaraukset osoitetaan kaavassa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, maisemat, arkeologiset ja luontokohteet kartoitetaan ja merkitään MRL:n edellyttämällä tavalla kaavaan. Kaavan tavoitevuosi on alustavasti Kaavan mitoitustavoitteeksi on osoitettu kaupunkistrategian mukaisesti yli 300 uutta työpaikkaa Mänttä Vilppulan kaupunkiin ja kaavan ohjausryhmän työskentelyyn nojaten 850 uutta asukasta kaavaalueelle. Koko Mänttä Vilppulan asukasluku on tilastokeskuksen vuoden 2011 tietojen mukaan asukasta. Väestöennuste on loivasti vähenevä. Suunnittelualueen väkiluvun voidaan kuitenkin olettaa kasvavan johtuen mm. voimakkaasti ikääntyvästä väestörakenteesta. Osayleiskaavatyön tavoitteet ja selvitystarve täsmentyvät työn edetessä. Kaavatyön valmisteluvaiheessa on laadittu viitesuunnitelmia. ASEMAKAAVAT Isonniemen teollisuusalueen asemakaavamuutos Kaava alueen rajaus Kaavoitustyön kuluessa on pidetty valtuustoseminaari ja työpajoja, joihin ovat voineet osallistua kuntalaiset, yrittäjät, luottamusmiehet ja kaupungin virkamiehet. Kaavoitustyötä ohjaa kaupungin virkamiehistä ja päättäjistä sekä MW kehityksen edustajista koostuva ohjausryhmä. Tarvittavien selvitysten laatiminen on alkanut syksyllä 2013 ja on jatkuu edelleen. Viimeiset selvitykset saadaan valmiiksi vuoden 2015 alkupuolella. Kaavoitusta koskeva osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisenä aikana. Kaavatyössä tarvittavien selvitysten laatiminen on alkanut syksyllä 2013 ja jatkuu edelleen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Kaavaehdotus pyritään saamaan nähtäville vuoden 2016 loppupuolella. Kaavaluonnos Asemakaavoitettava alue sijaitsee Isonnevantien oikealla puolella saavuttaessa Mäntän Isonniemen teollisuusalueelle. Aluetta rajaavat etelässä Satakunnantie (maantie 347) ja pohjoisessa rautatiealue. 7

8 Asemakaavamuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa alueella sijaitsevan rakennusliikkeen tontin laajentuminen pohjoiseen sekä alueen itäisen osan vielä rakentumattoman liike ja teollisuusalueen osoittamien tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Asemakaavamuutos koskee kortteleita sekä suojaviher ja katualuetta. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 6,7 ha. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus, jolla sovitaan kaavamuutoksen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta MRL :n periaatteiden ja Mänttä Vilppulan maksutaksan mukaisesti. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Asemakaavamuutos pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. huomioida kantatie 56 :alta asemalle johtava tulotie. Määräalaa sivuaa myös Mäntän oikeusvaikutuksettomaan yleiskaavaan merkitty ulkoilureitti. Uusi soveltuva reitti on tarkoitus selvittää kaavoituksen yhteydessä. Kaavoitettavan alueen pinta ala on n.10 ha. Kaava pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2016 aikana. Kirkonpellon asemakaavamuutos Sähköaseman asemakaava Kaava alueen rajaus Kaava alueen rajaus Asemakaavan laatiminen koskee Mäntän Mustassalahdessa sijaitsevaa Fingrid Oyj:n omistamaa sähköaseman aluetta ja ympäristöä. Fingrid Oyj:n tarkoituksena on rakentaa vuoteen 2016 mennessä alueelle uusi 110 kv:n avokytkinlaitos ja kääntää nykyiset voimajohdot uudelle sähköasemalle. Mänttä Vilppulan kaupungin tekninen lautakunta on myöntänyt hankkeelle suunnittelutarveratkaisun Fingridin alue on tarkoitus osoittaa asemakaavassa energiahuollolle tarkoitetuksi alueeksi. Kaavoituksen yhteydessä ratkaistaan, mihin käyttötarkoitukseen käytöstä poistuva alue osoitetaan. Kaavassa tulee Muutos koskee Mäntän 1. kaupunginosan kortteleita 103, 104, 105 ja 106, urheilu, virkistys ja katualueita. Kaavoitettavan alueen pinta ala on 5,18 ha. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa alueen voimassa olevat asemakaavat. Kaavamuutoksen yhtenä tavoitteena on osoittaa alueella sijaitseville asuinkerrostaloalueille ajanmukaiset paikoitusalueet. Kaavatyön yhteydessä on myös tarkoitus tutkia täydennysrakentamisen mahdollisuudet alueella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet arvotetaan, osoitetaan tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja suojellaan tarpeen mukaan. Aluetta koskeva rakennetun ympäristön selvitys on laadittu vuonna 2015 kaupungin toimeksiannosta. Alue on pääosin yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa alueella toteutumatonta kerrostaloaluetta ja päiväkodin alueen sekä virkistys ja katualueita. 8

9 Rusinniemen korttelien 142 ja 151 asemakaavamuutos Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa alueen asemakaava liikennejärjestelyjen osalta ja mahdollistaa Asunto Oy Rusinniemen tontin laajentaminen ja pysäköinnin uudelleen järjestely. Kaavamuutos on tullut vireille yksityiseltä taholta. Kaavamuutos on valmisteluvaiheessa. Vilppulan Retuntien pohjoispuoliselle osalle on tarkoitus laatia asemakaava alueen saattamiksi kunnallisen vesihuollon piiriin sekä muun kehittämisen mahdollistamiseksi. Kaavoitettava alue sijaitsee Kangasmaan teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä. Alueen asukkaat ovat tehneet aloitteen kaavoittamisesta. Kaavoitettava alue Tulevia kaavoitushankkeita Kaavoitettava alue Koivuniemen asemakaavamuutos Vilppulan asemanseudun asemakaavamuutos Mäntän keskustan kehittämissuunnitelmasta johtuvat asemakaavamuutokset Retuntien asemakaavamuutos 9

10 MUUT HANKKEET Mäntän keskustan kehittämissuunnitelma imagon ja kehittyvän matkailun edellyttämälle tasolle. Työn toteuttamisesta vastaa tekninen palvelukeskus, suunnittelua ohjaa kaavoituksen osalta kaupunginarkkitehti. Vilppulan Keskuskadun parantaminen Vilppulan keskuskadun esisuunnitelma laadittiin yhteistyössä Pirkanmaan Ely keskuksen kanssa. Suunnitelma valmistui vuoden 2014 lopulla. Suunnitelman tavoitteena oli laatia suunnitelma nykyisen ylileveän maantien muuttamisesta keskustan eläväksi ja kaupunkimaiseksi kaduksi pääkaduksi. Suunnitelman painopiste oli liikenteen sujuvuuden, kevyenliikenteen järjestelyjen ja yhteyksien sekä esteettömyyden parantamisessa ja viihtyisyyden lisäämisessä. Suunnitelman toteuttamisen jälkeen Keskuskatu on tarkoitus muuttaa kaduksi. Keskuskadun esisuunnitelman yhteydessä laadittiin myös luonnossuunnitelma rautatieasema alueen liikennöinnin ja pysäköinnin parantamiseksi. Keskuskadun suunnittelua jatketaan toteuttamissuunnitelmilla ja sen siihen liittyvät mahdolliset kaavamuutokset toteutetaan tarpeen mukaan. Mäntän keskustan kehittämissuunnitelma havainnekuva luonnos FCG Ympäristö Oy Mänttä on profiloitunut viime vuosien aikana merkittäväksi taidekaupungiksi. Alueen matkailu on kehittynyt voimakkaasti. Kaupungin keskusta alueella on kuitenkin paljon tyhjiä liikehuoneistoja ja alue on uudistamisen tarpeessa. Kaupungin keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoiman säilyttämiseksi sekä matkailun edistämiseksi kaupunginhallitus päätti kokouksessaan lähteä päivittämään ja toteuttamaan vuonna 2005 laadittua keskustan kehittämissuunnitelmaa. Suunnittelun tavoitteena on keskustan elinvoimaisuus; kaupan ja palveluiden toiminnallisten edellytysten lisääminen, liikennejärjestelyjen ja kevyen liikenteen ratkaisujen toimivuuden parantaminen ja kaupunkikuvan kehittäminen. Suunnitelma on tarkoitus laatia siten, että se on mahdollista toteuttaa vaiheittain. Hanke mahdollistaa kaupungin fyysisen ympäristön kehittämisen taidekaupungin KAUPUNGIN TONTTITARJONTA 2016 Mänttä Vilppula kaupungilla on tällä hetkellä vapaita omakotitontteja yhteensä 105 kpl, joista Mäntässä 39, Vilppulassa 37 ja Kolhon alueella 25. Pohjaslahden taajamassa on yleiskaavan mukaisia omakotitontteja 6 kpl. Rivitalotontteja on yhteensä 31. Kerrostalo tontteja on 2 kpl, 1 Mäntässä ja 1 Vilppulassa. Teollisuustontteja on 30 ja liike/asuin tontteja 22 kpl. Liite 1 Kaavoitettavat asemakaava alueet kartalla Liite 2 Kaavavaranto Vilppula 2016 Liite 3 Kaavavaranto Mänttä 2016 Liite 4 Kaavavaranto Kolho