Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeessa on valmisteltu kolmea projektia:

Transkriptio

1 1(4) Teknillinen korkeakoulu Innovatiivinen kaupunki ohjelma HANKE ESITYS: VETOVOIMAINEN URBAANI ASUMINEN Hankkeeseen osallistuvat TKK:n yksiköt: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Maanmittausosasto Arkkitehtiosasto (mm. jatkokoulutettavat) Hankkeeseen osallistuvat Helsingin kaupungin yksiköt: Talous ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto Rakennusvirasto Sosiaalivirasto Tietokeskus Helsingin kaupunginkirjasto 1. Hankkeen tausta Asumisella on laajoja yhteiskuntapoliittisia kytkentöjä. Teollisen yhteiskunnan asuntokysymyksestä on siirrytty asumiseen elämäntapana. Huomio on siirtynyt asukkaaseen, käyttäytymiseen ja kuluttamiseen. Pääkaupunkiseudun suuri haaste on, miten Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun asumistarjonta saadaan vastaamaan kysyntään ja miten tarjonta saadaan pysymään kilpailukykyisenä tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa ja asumisvaatimusten moninaistuessa. Urbaanin asumisen vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä säilyttäminen merkitsee painetta erilaistaa asumistarjontaa ja luoda uudistavia vaihtoehtoja sekä tarvetta lisätä tietämystä asumisen kysyntään vaikuttavista ympäristön laatutekijöistä ja niiden paikantumisesta. Tarjonnan erilaistamisen tueksi tarvitaan tietoa uusista kansainvälisistä asumisen tuote ja palvelukonsepteista. Samalla palveluja on tulevaisuudessa pystyttävä tarjoamaan kootusti ja paikallisesti. Nykyinen elämänrytmi vaatii palveluita, joita voi vertailla ja käyttää joustavasti. Varteenotettavana ratkaisumallina on sellaisten palvelumallien soveltaminen, jossa julkiset, yksityiset ja järjestöjen palvelut muodostavat ymmärrettävän ja helposti saatavilla olevan kokonaisuuden. Integroituvien palvelumallien luominen edellyttää palvelutarjonnan kehittämistä ja palvelutuottajien määrän ja osaamisen lisääntymistä. YTK on ollut asumistutkimuksen aktiivinen edelläkävijä Suomessa. Käsillä oleva hanke on osa sisäasianministeriön uutta Asumisen osaamiskeskusohjelmaa. TKK/YTK on jo aikaisemmissa hankkeissa tehnyt monin tavoin yhteistyötä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, Tietokeskuksen, rakennusviraston ja sosiaaliviraston kanssa. Tämä yhteistyö viedään nyt uudelle, vahvasti kansainväliselle tasolle. Kaupunginkirjasto on uusi, kiinnostava yhteistyökumppani. Hanketta rahoittavat ja toteuttavat Helsingin kaupungin toimijoiden lisäksi useat suomalaiset kansainväliset suuryritykset sekä kaupungin kannalta tärkeät järjestöt. Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeessa on valmisteltu kolmea projektia: URBA: Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit asumistarjonnan erilaistaminen ja attraktiivisuus pääkaupunkiseudulla

2 2(4) PehmoGIS: Urbaanin ympäristön koetun laadun kartoittaminen pehmogis menetelmällä (pehmogis = asukkaiden kokemuksellinen paikkatieto, pehmogis metodologia on uusi innovaatio sekä Suomessa että kansainvälisesti) ASPA: Urbaanin arjen sujuvoittaminen Asukaslähtöisen palvelurakenteen ja palveluyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen 2. Hankkeen tavoitteet Hankekokonaisuuden kokoavana tavoitteena on urbaanin asuinympäristön vetovoimaisuuden vahvistaminen (a) erilaistamalla asumisen tarjontaa ja kehittämällä urbaanin asumisen tulevaisuuden konsepteja, (b) tutkimalla asumisen kysynnän erilaistumista ja kehittämällä uusia metodeja vuorovaikutteisen suunnittelun tueksi sekä (c) edistämällä urbaanin arjen sujuvuutta palvelujen kannalta. URBA projektin tavoitteena on: (1) Tuottaa uusia ja arvioituja, urbaaniin asumiseen soveltuvia asumiskonsepteja yhteistyössä Helsingin kaupungin ja yrityskumppaneiden kanssa sekä hyödyntämällä kansainvälisiä vierailuja ja kansainvälisten yliopistopartnereiden tietämystä asiassa. (2) Tuottaa kriteeristö asuinympäristön vetovoimaisuudesta ja asuinalueiden toteutuneen vetovoimaisuuden analyysityökalu, joita voidaan hyödyntää kaupunkiympäristön tasapainoisessa kehittämisessä Helsingissä. (3) Viedä konsepteja käytäntöön ja luoda kansainvälisistä konsepteista tietokanta hyödyntämistä varten. Tuottaa julkaisu, jossa kerrotaan konseptien kehitystyöstä, kuluttajien roolista siinä sekä varsinaisista käyttökokemuksista. PehmoGIS projektin tavoitteena on kehittää PehmoGIS menetelmä yksittäisissä projekteissa kokeillusta menetelmästä eri sovellusalueille sopivaksi vaivattomaksi palveluksi, jota voi hyödyntää niin kaupunki ja asuntosuunnittelussa kuin täydennysrakentamisessakin. PehmoGISmetodeista muodostetaan modulipohjainen kokonaisuus, jossa on eri teemoihin pureutuvia työkaluja, jotka sopivat erilaisiin suunnittelutilanteisiin. Hankkeessa kehitetään myös analyysityökaluja, jotka mahdollistavat kokemuksellisen paikkatiedon nopean käsittelyn ja tulostuksen (asukkaan, suunnittelijan ja tutkijan käyttöliittymät). ASPA projektin tavoitteena on kehittää palveluiden saavutettavuutta Helsingin kaupungissa, parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa palvelutarjontaan ja edistää kaupungin virastojen keskinäistä yhteistyötä asuinalueella olevien palvelujen koordinoinnissa. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön asukastoimintaa sekä sosiaali ja kirjastopalveluita tukevia uusia palvelumalleja ja ubiikkiteknologiaan perustuvia tietokantoja, yhtenäistetään asukasvaikuttamis ja palautejärjestelmiä sekä lisätään yksityisten palveluyrittäjien liiketoimintaosaamista ja markkinapotentiaalia. Tutkimustietoa ja uutta palveluteknologiaa sovelletaan suoraan käyttöön kolmessa kaupunginosassa. Hankkeen rakenne selviää kaaviosta 1.

3 3(4) Kaavio 1. Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen kolme projektia. VETOVOIMAINEN URBAANI ASUMINEN YHTEENSOVITTAMINEN FIT Projekti 1 URBAANIN ASUMISEN TULEVAISUUDEN KONSEPTIT Uusien konseptien tunnistaminen ja arviointi urbaanin asumisen vetovoimaisuuden lisääjinä ja avainryhmien asumisen edistäjinä. Konseptien testaus osallistuvan arvioinnin avulla. 7 kansainvälistä kumppanuuslaitosta yliopistoista. Soveltaminen esim. tontinluovutus kilpailujen ja uusien alueiden suunnittelun yhteydessä. Esimerkkikonsepteja Luovat naapurustot Uustraditionaalinen asuminen Multi architect collaborative design Tilapäiset käytöt Etninen asuminen Typologinen joustavuus Sosiaalisen median innovaatiot Slow living Affordable housing Tuloksena arvioidut konseptit, kansainvälinen konseptitietokanta, attraktiivisuuden ja kuluttajien ryhmittelyn tarkastelumenetelmät. Konseptien käytäntöön vienti yhdessä kaupunkien ja rakentajayrittäjien kanssa, wikipohjainen sivusto. TEKES HANKE (6 % Innovaatiorahasto) Projekti 3 URBAANIN ARJEN SUJUVOITTAMINEN Arjen ajan hallinnan edistäminen sekä toimenpiteiden ja työkalujen kehittäminen, joilla koordinoidaan yli hallintorajojen asumista, palveluja ja liikkumista Erityisen kohteena on palvelumallien ja tietokantojen jatkokehittäminen kolmessa kaupunginosassa mm. osallisuusrakenteen ja ubiikkiteknologian avulla. Mahdollistajana vahva yritys ja järjestöyhteistyö. Laatuvarmistettujen julkisten, yksityisten ja järjestöjen palvelujen tarjoaminen netin kautta, puhelimitse ja/tai kasvotusten. Digitalisoitu palvelutiski asukkaiden käytössä, uudet yhteisöllisen ja osallistuvan palvelutuotannon mallit kunnallisissa palveluissa. Työkalut palvelujen organisoinnin helpottamiseksi. TEKES HANKE (16 % Innovaatiorahasto) Projekti 2 URBAANIN YMPÄRISTÖN KOETUN LAADUN KARTOITTAMINEN PEHMOGIS MENETELMÄLLÄ Urbaanin asumisen vetovoimaisuus eri asukasryhmien näkökulmasta, vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja paikallistaminen. PehmoGIS modulien kehittäminen softgisurban softgisidentity softgisyard softgisgreen softgismobility softgishome mysoftgis PehmoGIS analyysityökalujen kehittäminen suunnittelijoiden käyttöön: interaktiiviset työkalut paikallistetun kokemuksellisen tiedon visualisointiin ja analysointiin. Pehmogis työkalut kaupungin suunnittelussa ja kehittämisessä. Uudet menetelmät vuorovaikutteiseen suunnitteluun. TEKES HANKE (7 % Innovaatiorahasto) 3. Hankkeen aikataulu ja resurssit käynnistyy syksyllä 2007 kolmella projektilla. Projektit ovat kolmevuotisia. Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen koordinaattorina toimii professori Hilkka Lehtonen. URBA projektin vastuullisena johtajana toimii professori Hilkka Lehtonen TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksesta (YTK). PehmoGIS projektin vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija, FT Marketta Kyttä TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksesta (YTK). ASPA projektin tutkimusosion vastuullisena johtajana toimii dosentti Liisa Horelli ja palvelukehittämisosion vastuullisena johtajana tutkija, FM Sirkku Wallin TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksesta (YTK).

4 4(4) Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen kokonaiskustannukset vuosille ovat euroa. Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on yhteensä euroa (10 %), josta vuoden 2007 osuus on euroa. Projektikohtaiset aikataulu ja resurssisuunnitelmat on esitetty liitteissä 1 ja 2. Kaikista projekteista on jätetty rahoitushakemukset TEKESiin. 4. Hankkeen tulokset URBA projektin tuloksissa keskeistä on uusien ja arvioitujen asumiskonseptien sekä niistä saatujen käyttökokemusten välittyminen kuntien toimijoille ja yritysten liiketoimintaan. Tämä tapahtuu yhteisessä oppimisprosessissa osallistuvan arvioinnin, workshop työskentelyn ja ryhmäkeskustelujen avulla. Tuloksia voidaan hyödyntää uusien merkittävien asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa, esikaupunkien renessanssisuunnitelman yhteydessä, asuntoohjelmassa ja kaupungin strategisessa suunnittelussa. Lisäksi hanke tuottaa asuinympäristöjen vetovoimaisuuskriteeristön ja erityisesti kaupungin tasapainoisessa kehittämisessä hyödynnettävän asuinympäristöjen attraktiivisuusindeksi tarkastelumenetelmän. Samalla hanke kansainvälistää suomalaista t&k toimintaa ja tiivistää TKK:n ja Helsingin kaupungin kansainvälisiä yhteyksiä. PehmoGIS projekti tuottaa uudenlaisia menetelmiä vuorovaikutteisen suunnittelun tueksi ja helppokäyttöisiä analyysityökaluja kaupunkisuunnittelijoiden käyttöön. Nämä vuorovaikutteiset työkalut mahdollistavat paikallistetun, asukkaiden kokemuksellisen tiedon visualisoinnin ja analysoinnin ja suhteuttamisen muihin paikkatietopohjaisiin tietovarantoihin. Projektin tuloksena on siten myös merkittävää tutkimustietoa asukkaiden kokemuksista erilaisissa asuinympäristöissä. Tuloksia hyödynnetään kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi hankkeessa erityisesti pohdittaessa täydennysrakentamisen sijoittamista sekä rakennusviraston viherympäristösuunnittelussa asukkaiden viherympäristöön liittyvien arvojen paikantamisessa. Myös asukkaiden erilaisia preferenssiprofiileja tunnistetaan ja kytketään asukkaiden todellisiin asumisvalintoihin. ASPA projektissa tuotetaan kolme paikallisen palvelujärjestelmän testattua sovellusta Helsingissä; uudenlainen kunnallisen palvelutarjonnan mallinnus ja asuinaluekohtaiset palvelutietokannat, jotka hyödyttävät paitsi kaupunkilaisia ja paikallista elinkeinoelämää myös tukevat mm. sosiaaliviraston ja kaupunginkirjaston vastuualueiden tehtävien toteuttamista. Hanke tarjoaa uusia ratkaisuja esim. vapaaehtoistyön ja julkisen asiantuntijapalvelun yhdistämiseen palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä. Liitteet 1 Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen projektikuvaukset Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen rahoitussuunnitelma

5 Projektit 1 3 Liite 1 Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite Tausta URBA: Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit asumistarjonnan erilaistaminen ja attraktiivisuus pääkaupunkiseudulla (1/3) Professori TkT (Ark) Hilkka Lehtonen, TKK, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK, hilkka.lehtonen@tkk.fi, puh , Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida kiinnostavia kansainvälisiä urbaanin asumisen konsepteja erityisesti pääkaupunkiseudun kaupunkien vetovoimaisuuden ja keskeisten asukasryhmien kannalta ja verrata niitä paikallisiin konsepteihin. Lisätavoitteet ovat: selvittää asumistarjonnan rakennetta pääkaupunkiseudulla ja sitä, missä vaiheessa kuluttajat ja asukkaat otetaan tuotantoprosessiin mukaan tuottaa tietoutta kansainvälisten asumiskonseptien kehittämiseen liittyneistä käyttökokemuksista, kehittäjätahoista ja kuluttajien roolista kehitystyössä tuottaa asuinympäristön vetovoimaisuuden kriteeristö (sovellusalueina mm. uusien asuinalueiden suunnittelu, täydennysrakentaminen, strateginen suunnittelu) tuottaa asuinalueiden vetovoimaisuuden analyysityökalu (attraktiivisuusindeksimenetelmä) ja koekäyttää sitä Helsingin alueellisessa tarkastelussa konseptien käytäntöön vienti yhteistyössä kumppaneiden kanssa (esim. tontinluovutus tai uudentyyppisessä kevyissä arkkitehtikilpailuissa) Pääkaupunkiseudun suuri haaste on, miten Helsingin ja pääkaupunkiseudun asumistarjonta saadaan vastaamaan kysyntään ja pysymään kilpailukykyisenä voimakkaasti tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa ja asumisvaatimusten moninaistuessa. Samalla on pystyttävä uudistamaan asumistarjontaa. Tulevaisuuden urbaaneja asumiskonsepteja ei ole aiemmin selvitetty kansainväliseltä pohjalta kaupunkien vetovoimaisuuden ja avainryhmien näkökulmasta. Asumisen t&k toiminnalle on muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa selkeä tarve. Asumisen eri toimijoiden laaja yhteistyö on käynnistymässä 7 vuotisessa asumisen osaamiskeskus ohjelmassa. Tämä projekti on osa OSKE ohjelmaa. Tulokset Yhteistyötahot Tuloksissa keskeistä on uusien urbaanien ja arvioitujen konseptien ja niistä saatujen käyttökokemusten välittyminen kuntien toimijoille ja yritysten liiketoimintaan. Projekti lisää ja tiivistää suomalaisen asumisen t&k toiminnan kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyön edellytyksiä. Tulokset kootaan tiiviiksi julkaisuksi sekä havainnollistetuksi konseptitietokannaksi web karttapohjineen. Helsingin kaupunki: Talous ja suunnittelukeskus, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Tietokeskus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö: OTB TU (Delft), arkkitehtiosasto ETH (Zürich), UCL Bartlett School of Planning (Lontoo), arkkitehtiosasto ja sosiologian laitos New York State University (New York, Buffalo), School of Performance and Cultural Industries/University of Leeds, SBI/Aalborgin yliopisto, Center for Strategisk Byforskning/Kööpenhaminan yliopisto Kotimainen tutkimusyhteistyö:kuluttujatutkimuskeskus, VTT Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset Kustannusten jakauma: Talous ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto Innovaatiorahasto Tietokeskus * Espoon kaupunki Vantaan kaupunki YTV Ympäristöministeriö Rakennustietosäätiö ja Rakennuskirja NCC VVO Kone Oy Tekes (*Virasto osallistuu työpanoksella) Kustannusten erittely: palkat sivu ja yleiskuluineen , matkat , aineet ja tarvikkeet 5 000, laitteistot ja ohjelmistot , ostetut palvelut , muut kustannukset Aikataulu Projektin kesto 3 vuotta ( )

6 Projektit 1 3 Liite 1 Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite PehmoGIS: Urbaanin ympäristön koetun laadun kartoittaminen pehmogismenetelmällä (2/3) Erikoistutkija, FT Marketta Kyttä, TKK, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK, marketta.kytta@tkk.fi, puh , Urbaanin asumisen vetovoimaisuus eri asukasryhmien näkökulmasta on Helsingin kannalta keskeistä. Vetovoimatekijöiden tunnistamiseksi on tärkeää löytää ja paikallistaa urbaanin elinympäristön asukkaiden kannalta keskeiset laatutekijät. Hankkeessa kerätään ja analysoidaan palautetietoa asumisen koetusta laadusta paikkoihin kytkettynä, jolloin saadaan suunnittelun kannalta helposti hyödynnettävää tietoa, joka auttaa kehittämään asuinalueita ja asuntoja yhä paremmin asukkaiden toiveita vastaaviksi. Hankkeessa kehitellään uudenlaisia, internet pohjaisia pehmogis menetelmiä modulipohjaiseksi työkalupaketiksi kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Tutkimusryhmän innovaatio, pehmogis metodologia mahdollistaa asukkaiden itse tuottaman kokemuksellisen pehmeän tiedon kiinnittämisen fyysiseen ympäristöön. Internet pohjaiset metodit vapauttavat suunnittelun osallistumisen ajan ja paikan tiukoista kahleista ja mahdollistavat uusien, entistä laajempien asukasryhmien kuulemisen ja heidän kokemustensa kytkemisen tiettyihin suunnitteluratkaisuihin. Hankkeessa kehitettäviä pehmogis työkaluja ovat elinympäristön laatutekijöiden paikallistamiseen soveltuva softgisurban, alueidentiteetin kartoitukseen soveltuva softgisidentity, pihojen arviointiin sopiva softgisyard, viherympäristön arvojen tunnistamiseen soveltuva softgisgreen, arkiliikkumisen tutkimiseen soveltuva softgismobility, asuntojen arviointiin soveltuva softgishome ja suunnittelijan kyselytyökaluksi sopiva mysoftgis. PehmoGIS aineiston analysointiin kehitetään omia internet pohjaisia työkaluja eri toimijoiden käyttöön. Tausta Tulokset Yhteistyötahot Pehmogis menetelmien kehitystyö pohjautuu vankkaan käyttäytymistieteelliseen tutkimustietoon. Nykyisiä prototyyppitasoisia menetelmiä on tuotettu kolmessa aikaisemmassa tutkimushankkeessa ja kokeiltu menestyksellisesti kuudella eri paikkakunnalla. Menetelmät kaipaavat kuitenkin teknisen ja visuaalisen kehitystyön lisäksi tutkimusta web sovellusten ja karttojen käytettävyydestä ja kertyvän palautetiedon tehokkaasta analysoinnista ja kytkemisestä suunnittelun työvälineisiin ja muuhun paikkatietoon. Hankkeen tuloksena syntyy moniulotteista, fyysiseen ympäristöön ja spesifeihin suunnitteluratkaisuihin kiinnittyvää, kansainvälisesti merkittävää tutkimustietoa asukkaiden kokemuksista urbaanista ympäristöstä. Samalla tuotetaan uudenlaisia työkaluja kaupunkiympäristön arviointiin ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. PehmoGIS tutkimushanke hyödyttää Helsingin kaupunkia monella eri tasolla. Kaupunkisuunnitteluvirasto saa uutta palautetietoa ja uusia menetelmiä hyödynnettäväksi ajankohtaisissa suunnitteluhankkeissa. Rakennusviraston olemassa olevaa palautejärjestelmää kehitetetään toimivammaksi ja tehokkaammaksi. Tietokeskuksen osaamista hyödynnetään elinympäristön laatua mittaavien indikaattorien rakentamisessa. Helsingin kaupungin asukkaille hankkeessa tarjoutuu uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua oman kaupungin arvointiin ja kehittämiseen. Helsingin kaupunki: Kaupunkisuunnitteluvirasto, Rakennusvirasto, Tietokeskus Muut yhteistyötahot: Kuopion ja Vantaan kaupungit, YIT, VVO, Vaisala, WSP konsultit Tutkimusyhteistyö: Geodeettinen laitos ja TKK/ Maanmittausosasto Kansainvälinen tutkimusyhteistyö: La Sapienza University (Rooma), Institute of Transport Economics (Oslo), Simon Fraser University (Vancouver)

7 Projektit 1 3 Liite 1 Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset (Helsingin kaupungin osuus yht. 10 %) Kustannusten jakauma: Innovaatiorahasto (7 % kokonaisbudjetista) Kaupunkisuunnitteluvirasto Rakennusvirasto Tietokeskus* Ympäristöministeriö Tiehallinto Kuopion kaupunki Vantaan kaupunki YIT VVO Vaisala Geodeettinen laitos Tekes (*Virasto osallistuu työpanoksella) Kustannusten erittely: palkat (n. 13 htv), alihankinta (tekninen+sisällöllinen) , matkakustannukset ja tutkijavaihto , tarvikekustannukset 8 000, laitteistot ja ohjelmistot , muut kustannukset Kustannukset tutkimuslaitoksittain: TKK/ Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus (73 %), Geodeettinen laitos (18 %), TKK/ Maanmittausosasto (9 %) Aikataulu Projektin kesto 3 vuotta ( )

8 Projektit 1 3 Liite 1 Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite ASPA: Urbaanin arjen sujuvoittaminen Asukaslähtöisen palvelurakenteen ja palveluyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen (3/3) Dosentti Liisa Horelli (tutkimusosio) / Tutkija Sirkku Wallin (palvelukehittämisosio), TKK, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK, sirkku.wallin@tkk.fi, puh , Tavoitteena on kehittää palveluiden saavutettavuutta Helsingin kaupungissa, parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa palvelutarjontaan ja edistää kaupungin virastojen keskinäistä yhteistyötä asuinalueella olevien palvelujen koordinoinnissa. Projektissa kehitetään ja otetaan käyttöön asukastoimintaa sekä sosiaali ja kirjastopalveluita tukevia uusia palvelumalleja ja tietokantoja, yhtenäistetään asukasvaikuttamis ja palautejärjestelmiä sekä lisätään yksityisten palveluyrittäjien liiketoimintaosaamista ja markkinapotentiaalia. Tämä tapahtuu kehittämällä ja testaamalla paikallisen palvelujärjestelmän mallia, jota ohjataan testikaupunginosalle sopivan osallisuusrakenteen ja ubiikkiteknologiaan perustuvan palvelutietokannan avulla. Tutkimustietoa ja uutta palveluteknologiaa sovelletaan suoraan käyttöön kolmessa kaupunginosassa. Projektia toteutetaan monitieteellisesti yhdistäen yhteiskuntatieteellisiä, informaatioteknisiä ja yhdyskuntatyön menetelmiä. Projektissa on kaksi toisiaan tukevaa osiota: tutkimusosio, jossa tutkitaan palveluteknologiaa ja vuorovaikutusmalleja sekä palvelukehitysosio, jossa toteutetaan palvelu ja vuorovaikutusmalleja käytännössä. Osiot limittyvät toisiinsa ajallisesti ja yhteisten tavoitteiden kautta, mutta niillä on oma hankeorganisaatio ja budjetti. Innovaatiorahastolta haetaan tukea suoraan kaupunkia ja sen toimijoita hyödyttävän palvelukehitysosion toteutukseen. Tutkimusosiota rahoittavat TEKES ja palveluteknologiayritykset. TEKES rahoitusta haetaan helmikuun yleishaussa ja maaliskuun lopun UBICOM ohjelmahaussa. Tausta Tulokset Yhteistyötahot Arjen palvelut, hoiva, hyvinvointi ja kaupan palvelut sijaitsevat usein asuinympäristöissä hajallaan. Urbaani elämänrytmi vaatii palveluita, joita voi vertailla ja käyttää joustavasti. Ratkaisuna on paikallisen palvelu ja osallisuusrakenteen kehittäminen ja sellaisten palvelumallien soveltaminen, jossa julkiset, yksityiset ja järjestöjen tarjoamat palvelut muodostavat helposti ymmärrettävän ja saatavilla olevan kokonaisuuden. Alueiden vetovoimaisuuden, asiakaslähtöisyyden ja asukkaiden arjessa selviytymisen paranemisen ohella tämä tukisi julkisten palveluiden ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Tälle työlle on luotu pohjaa useissa hankkeissa, mm. TKK/YTK:ssa vuosina toteutetussa Arjen hallinnan hankkeessa sekä HELKA ry:n Kansalaiskanava ja Kotikatu hankkeissa. Tuloksena syntyy kolme paikallisen palvelujärjestelmän testattua sovellusta Helsingissä; uudenlaisen kunnallisen palvelutarjonnan mallinnus ja asuinaluekohtaiset palvelutietokannat, jotka hyödyttävät paitsi kaupunkilaisia ja paikallista elinkeinoelämää myös tukevat mm. sosiaaliviraston ja kaupunginkirjaston vastuualueiden tehtävien toteuttamista. Projekti tarjoaa uusia ratkaisuja esim. vapaaehtoistyön ja julkisen asiantuntijapalvelun yhdistämiseen palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä. Kehittämiskumppanit Helsingin kaupungilla: Sosiaalivirasto, Kaupunginkirjasto Tutkimustyö: TKK/YTK, yhteistyössä VTT:n kanssa Kehittämistyö: Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA ry Yritysyhteistyö: VTT, Elisa, Vaisala, TietoEnator, Edupoli, Itä Helsingin yrittäjien Pkverkosto Kansainvälinen tutkimusyhteistyö: Polytecnico di Milano, Italia & North Western University, Chicago USA

9 Projektit 1 3 Liite 1 Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset Kustannusten jakauma: Tutkimusosio ( /%) TEKES VTT Yritysrahoitus (yht.) HELKA Yhteensä = 80 % Palvelukehitysosio ( /%) Innovaatiorahasto Sosiaalivirasto ja kirjasto* Itä Helsingin yrittäjät* Yhteensä = n. 20 % Kustannusten erittely toimijoittain: Tutkimusosio 1) TKK/YTK Kustannusrakenne: Palkat sivu ja yleiskuluineen (3 htv) , matkat , aineet ja tarvikkeet ) VTT:n (4,6 htv) Palvelukehitysosio 3) HELKA Kustannusrakenne: Palkat (n. 3 htv) , asiantuntijapalvelut , vuokrat 3 000, tiedotuskulut 1 000, aineet ja tarvikkeet 1 500, matkakulut ) Sosiaalivirasto ja kirjasto yhteensä Kustannusrakenne: Palkat* (n.3 httk) , tilavuokrat* 9 600, laite ja ohjelmistohankinnat ) Itä Helsingin yrittäjien kulut* (aineisto ja postitus) (*Tila ja aineistokuluina ja omana työnä tehtävää omarahoitusta, osuus ) Aikataulu Projektin kesto 2,5 vuotta ( )

10 Hankkeen rahoitussuunnitelma Liite 2 Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen rahoitus kolmelle vuodelle ( ) Helsingin virastot ja Projekti Kustannukset liikelaitokset Innovaatiorahasto Tekes Yritykset, muut % % % % 1 URBA PehmoGIS ASPA Yhteensä Helsingin kaupungin vuosittainen osuus Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen projekteissa ( ) Projekti Helsingin kaupungin kokonaisrahoitus 1 URBA Innovaatiorahasto Talous ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto Tietokeskus* PehmoGIS Innovaatiorahasto Kaupunkisuunnitteluvirasto Tietokeskus Rakennusvirasto ASPA Innovaatiorahasto Sosiaalivirasto* Kaupunginkirjasto* Innovaatiorahaston osuus yhteensä Helsingin kaupungin osuus yhteensä * virastojen työpanosta ja tila ja aineistokuluja