Biotaloutta tukevat T&K&I-hankkeet metsäsektorilla Raportti maa- ja metsätalousministeriölle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biotaloutta tukevat T&K&I-hankkeet metsäsektorilla Raportti maa- ja metsätalousministeriölle 4.11.2011"

Transkriptio

1 Raportti maa- ja metsätalousministeriölle Saija Miina ja Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä.... Tausta ja työn tavoite Selvityksen sisältö ja toteutus Biotalouden määritelmä Hankekartoituksen tulokset Biotaloutta tukevien hankkeiden painopisteet ja tulosodotukset Suunnitteilla olevat hankkeet tai ohjelmat Biotalouden kehittämisen katvealueet metsäsektorilla... 2 Kirjallisuusviitteet... 6 Liite : Biotaloutta edistävät hankkeet

3 Tiivistelmä Biotaloustyöryhmän visiona on, että vuonna 2050 Suomi on biotalouden edelläkävijämaa, jossa hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen, korkeaan jalostusasteeseen sekä luovaan osaamiseen. Metsäalaan liittyen biotaloustyöryhmä piti tärkeinä toimenpiteinä Suomen Kansallisen metsäohjelman (KMO 205) ja metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteuttamista. Metsäohjelmien toteuttamista varten Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Metlalta tämän selvityksen, jossa tarkastellaan, mitä biotaloutta tukevia metsäalan sekä metsäalan ja muiden sektoreiden (kuten maatalous, maaseudun kehittäminen sekä elintarvike- ja lääketeollisuus) rajapinnassa toimivia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita julkisella ja yksityisellä sektorilla Suomessa on meneillään. Lisäksi arvioitiin, millaisia katvealueita on jäänyt verrattuna biotalouden edistämisen tavoitteisiin. Hankkeista kerättiin tietoa kirjallisuudesta, organisaatioille suunnatuilla kyselyillä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Hankkeita tarkasteltiin kymmenellä aihealueella, jossa raaka-aine- tai tuotevalikoimassa on mukana puu tai metsä: ) bioraaka-aineiden ominaisuudet ja niiden hyödyntämismahdollisuudet, 2) biotaloustuotteet, ) biotaloustuotteiden tuotantoteknologia, 4) biotaloustuotteiden kysyntä, 5) biotaloustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät liiketoimintamallit, 6) tuotteistetut palvelut, 7) metsiin ja puuhun perustuvat uudet energiaratkaisut, 8) raaka-ainevarojen riittävyys, 9) metsävarojen hallinta (governance) ja 0) maankäyttö biomassan tuotannossa. Selvityksessä tuli esille 25 hanketta, jotka on kuvattu lyhyesti raportin liitteessä. Hankkeet on esitelty aihealueittain sekä rahoittajien ja toteuttajien mukaan ryhmiteltynä. Tärkeimpiä toimijoita ovat sektoritutkimuslaitokset (VTT, Metla ja MTT), yliopistot (erityisesti Aalto sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot) ja isot kansainväliset yhtiöt (erityisesti Stora-Enso ja UPM). Tekes on merkittävin yksittäinen rahoittaja, erityisesti yrityksien ja VTT:n hankkeissa. EU:n eri rahoituslähteet ovat tärkeitä yliopistoille ja muille julkisorganisaatioille. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen hankkeisiin oli erittäin vähäistä. Tuloksista on nähtävissä hankekokonaisuuden painopisteen muutos ajan yli: bioenergiasta ja biomassan tuotannosta on suuntauduttu puun erilaisten ainesosien erottamiseen ja niiden hyödyntämisen tutkimukseen. Kiinnostus sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämiseen on myös lisääntynyt. Sen sijaan vähemmälle ovat jääneet, ainakin julkisella puolella, biotaloustuotteiden kysyntä ja kuluttajien tai asiakkaiden tarpeet tai biotalouteen liittyvät tuotteistetut palvelut. Nämä kuten biotaloustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät liiketoimintamallit voivat silti olla yritysten sisäisten hankkeiden tai selvitysten aiheita, joista ei juuri yritysten ulkopuolelle kerrota. Maankäyttöön ja sen nykyisiin ja tuleviin muutoksiin ja muutostarpeisiin, luonnontuotteiden jalostukseen ja kaupallistamiseen tai metsän ja puutuotteiden hyödyntämiseen lääke-, kosmetiikka tai ruokateollisuudessa oli varsin niukasti hankkeita. Kymmenen aihealueen joukkoon kaivattiin yhtä uutta: biotalous yhteiskunnallisena strategiana, sisältäen viestinnän, mahdollistavat rakenteet ja vision luomisen. Haastateltavat pitivät tärkeänä, että kansallinen biotalousvisio ja -tiekartta määritetään ripeästi, jotta ne ovat käytettävissä kansainvälisiä biotalouden ja vihreän talouden politiikkoja luotaessa (esim. European Strategy and Action Plan towards a sustainable bio based economy by 2020).

4 . Tausta ja työn tavoite Suomessa biotaloutta koskevia selvityksiä ovat teettäneet tai julkaisseet mm. Sitra (Kokkonen 200), valtioneuvosto (Älykäs 200, Biotalous 200), Työvoima- ja elinkeinoministeriö (Kuisma 20) ja MTT (Järvenpää 200). Sitran selvityksen (Kokkonen 200) tavoitteena oli tukea Sitran Maamerkit-ohjelmaa ja biotaloustyöryhmää. Kuisma (20) toimi biotaloustyöryhmän puheenjohtajana ja hänen raporttinsa syventää, laventaa ja perustelee biotaloustyöryhmän loppuraporttia. Biotaloustyöryhmän loppuraportti (Biotalous 200) määrittelee biotalouden, Suomen biotalouden vision 2050 sekä sen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, erityisesti hallitusohjelman osalta. MTT:n selvitys (Järvenpää 200) sisältää toimialan nykytilan kuvauksen, muutosten ja kehittämistarpeiden tunnistamisen sekä suositukset. Biotaloustyöryhmän visiona on, että vuonna 2050 Suomi on biotalouden edelläkävijämaa, jossa hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja monipuoliseen hyödyntämiseen, korkeaan jalostusasteeseen sekä luovaan osaamiseen. Esitettyjä toimenpiteitä on 5 kappaletta. Tutkimus- ja kehittämistyötä pidetään tärkeänä toimenpidejoukkona: siihen liittyvät mm. toimenpiteet 4 (Biotalous-SHOK), 6 (yhteenliittymä vahvistamaan monitieteellistä biotaloustutkimusta), 8 (LYNETin laatimat vaikutusarviot), 0 (luonnonvarapaneeli), (biotalouskokeilut ja konseptointihankkeet) ja 2 (liiketoimintaedellytysten vahvistaminen). Metsäalaan liittyen biotaloustyöryhmä piti tärkeinä toimenpiteinä Suomen Kansallisen metsäohjelman (KMO 205) ja metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteuttamista. KMO205 (200) määrittelee visiokseen "vuonna 2020 Suomen metsäala kehittyy vastuulliseksi biotalouden edelläkävijäksi, metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja kannattavia ja metsäluonnon monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt ovat vahvistuneet". Maa- ja metsätalousministeriö tilasi Metsäntutkimuslaitokselta selvityksen biotaloutta tukevista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeista (T&K&I-hankkeista) metsäsektorilla, koska Kansallisen metsäohjelman KMO 205 tavoitteiden toteuttaminen edellyttää ajankohtaista tietoa käynnissä olevista ja suunnitelluista hankkeista. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, mitä biotaloutta tukevia metsäalan sekä metsäalan ja muiden sektoreiden (kuten maatalous, maaseudun kehittäminen sekä elintarvike- ja lääketeollisuus) rajapinnassa toimivia T&K&I-hankkeita julkisella ja yksityisellä sektorilla Suomessa on meneillään. Lisäksi arvioitiin, millaisia katvealueita on jäänyt verrattuna biotalouden edistämisen tavoitteisiin. Ekosysteemipalvelut ja biotalouteen liittyvä koulutus rajattiin selvitystyön ulkopuolelle. Tämä selvitys rajattiin siten, että biotaloudesta tarkastellaan sitä osaa, jossa raaka-aine- tai tuotevalikoimassa on mukana puu tai metsä. 2. Selvityksen sisältö ja toteutus Selvityksessä kartoitettiin biotaloutta tukevia metsäalan sekä metsäalan ja muiden sektoreiden rajapinnassa toimivia T&K&I-hankkeita pääasiassa rahoittajien suunnasta. Jotkut tahot toimivat niin rahoittajan kuin toteuttajanakin ja mukana kartoituksessa oli toteuttajatahoja, kuten Metsäntutkimuslaitos ja Osaamiskeskukset. Kohderyhmä ei kata kaikkia hankerahoittajia Suomessa. Selvitystyössä T&K&I-hankkeita tarkastellaan seuraavilla aihealueilla (jossa raaka-aine- tai tuotevalikoimassa on mukana puu tai metsä): 4

5 . Bioraaka-aineiden ominaisuudet ja niiden hyödyntämismahdollisuudet 2. Biotaloustuotteet. Biotaloustuotteiden tuotantoteknologia 4. Biotaloustuotteiden kysyntä 5. Biotaloustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät liiketoimintamallit 6. Tuotteistetut palvelut 7. Metsiin ja puuhun perustuvat uudet energiaratkaisut 8. Raaka-ainevarojen riittävyys 9. Metsävarojen hallinta (governance) 0. Maankäyttö biomassan tuotannossa Kohderyhmälle lähetettiin kysely, jossa kartoitettiin hankkeita sekä näkemyksiä hankkeiden painopisteistä, suunnitelluista hankkeista ja biotalouden kehittämisen katvealueista. Kyselyjä täydennettiin 0 henkilön haastattelulla. Hankkeita kartoitettiin myös rahoittajien julkisista hanketietokannoista. Selvityksen kyselyyn vastasivat tai hanketiedot saatiin julkisista hanketietokannoista seuraavilta toimijoilta: maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, Sitra, Metsäklusteri Oy, Cleen Oy, Finnish Wood Research Oy, Metsäteollisuus Oy, StoraEnso, UPM, Tekes, Suomen Akatemia, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, EK, MTK, Energiatekniikka osaamisklusteri, Elintarvikekehitys osaamisklusteri, Metsäntutkimuslaitos, KOKO-tietokanta (Koheesiorahasto), rakennerahastohankkeiden tietokanta, maaseudun kehittämishankkeiden tietokanta (MAKR), EU PF7 -hankkeiden tietokanta ja hankehaavi.fi. Raportti sisältää kirjallisuuteen, kyselyihin ja haastatteluihin perustuvan biotalouden määritelmän (luku ), yhteenvedot hankkeista aihealueittain, rahoittajittain ja toimijoittain (luku 4) sekä arvion T&K&I-toiminnassa olevista aukoista (luku 5). Hankkeiden luettelo ja lyhyet kuvaukset on esitetty liitteessä. Hankkeista saatavilla olevat tiedot vaihtelevat toteuttajan ja rahoituslähteen mukaan. Yrityshankkeiden osalta saatavat tiedot ovat tutkimushankkeita vähäisimpiä. Kartoitukseen pyydettiin tiedot käynnissä olevista hankkeista. Hankeluettelon lopussa on myös Tekesin käynnissä oleviin ohjelmiin kuuluvia jo päättyneitä hankkeita. Päättyneiden Tekes-hankkeiden luettelosta saatavat tiedot katsottiin hyödyllisiksi. Hankkeet on luokiteltu aihealueen mukaisesti luokkiin -0. Aihealueluokitus on vain viitteellinen, sillä kunkin tiedon antajan tulkinta aihealueen sisällöstä ja biotaloudesta on ollut erilainen. Aihealueluokitusta voi käyttää suuntaa antavana arvioitaessa toiminnan kattavuutta.. Biotalouden määritelmä Biotalous on määritelty eri yhteyksissä eri tavoilla. Biotaloustyöryhmän mukaan biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten menetelmien käyttöä tuotannossa. Biotaloustyöryhmän raportissa arvioidaan biotalouden tunnuslukuja Tilastokeskuksen aineiston mukaan. Tällöin mukaan on laskettu seuraavia toimialoja: maatalous, metsästys, metsätalous, 5

6 kalatalous, elintarviketeollisuus, sahateollisuus, massa- ja paperiteollisuus, osa muusta teollisuudesta, energiahuolto sekä veden puhdistus ja jakelu. Palvelutoimialoja ei ilman tarkempaa selvitystä voida eritellä uusiutuviin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuviin. OECD on määritellyt biotalouden raportissa The Bioeconomy to 200: designing a policy agenda seuraavasti: From a broad economic perspective, the bioeconomy refers to the set of economic activities relating to the invention, development, production and use of biological products and processes. The application of biotechnology to primary production, health and industry could result in an emerging bioeconomy where biotechnology* contributes to a significant share of economic output. The bioeconomy in 200 is likely to involve three elements: advanced knowledge of genes and complex cell processes, renewable biomass, and the integration of biotechnology applications across sectors. * Biotechnology is a field of applied biology that involves the use of living organisms and bioprocesses in engineering, technology, medicine and other fields requiring bioproducts. (Wikipedia) Raportissa The Knowledge Based Bio-Economy (KBBE) in Europe: Achivements and Challenges (200) ja Becotepsin biopohjaista taloutta koskevassa valkoisessa paperissa (20) biotalouden määritelmä on: The sustainable production and conversion of biomass, for a range of food, health, fibre and industrial products and energy, where renewable biomass encompasses any biological material to be used as raw material. Tämän selvityksen haastatteluissa tuli selkeästi esille arkiymmärryksen erot biotalouden käsitteessä. Suppeimmin biotalous ymmärrettiin pelkkänä bioenergiana, sen tuotantona ja käyttönä. Biotalous tarkoitti joillekin vastaajille kaikkea sitä toimintaa, jolla korvataan tavalla tai toisella fossiilisia raaka-aineita tai materiaaleja. Joillekin biotalous, joka liittyy metsiin ja puuhun, tarkoitti kaikkea metsän kasvatukseen, metsiin ja niiden hyödyntämiseen liittyvää toimintaa. Tämän vuoksi biotaloutta tukevat tai edistävät toimenpiteet tulkitaan hyvin eri tavoin: toisille ne tarkoittavat tukea kaikelle nykyiselle metsiin ja puuhun liittyvälle toiminnalle ja toisten mielestä niillä edistetään uusien biopohjaisten materiaalien ja tuotteiden kehittämistä ja käyttöä. Biotalouden määritelmän epäselvyys vaikuttaa myös siihen, millaisia hankkeita tässä selvityksessä on raportoitu. Osa vastaajista on rajannut raportoitavat hankkeet toisia tiukemmin. 4. Hankekartoituksen tulokset 4. Biotaloutta tukevien hankkeiden painopisteet Selvityksessä tuli esille 25 hanketta, jotka liittyvät biotalouden edistämiseen metsäsektorilla kymmenellä selvityksessä mukana olevalla aihealueella (liite ). Kartoitettujen hankkeiden määrä aihealueittain on esitetty kuvassa. Kuvaa tulkitessa on pidettävä mielessä, että aihealueluokitus on suuntaa antava ja riippuu siitä mihin tietojen antajat ovat tulkinneet aihealueiden ja hankkeiden sisällön. Moni hanke on luokitettu useamman aihealueen alle. Tuloksista on nähtävissä hankekokonaisuuden painopisteen muutos ajan yli: bioenergiasta ja biomassan tuotannosta on suuntauduttu puun erilaisten ainesosien erottamiseen ja niiden 6

7 hyödyntämisen tutkimukseen. Metsiin ja puuhun perustuvia uusia energiaratkaisuja koskevia hankkeita on edelleen paljon käynnissä. Hankekartoituksessa tuli esiin myös kiinnostuksen kasvaminen sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämiseen. Niin kotitalouksien jätteiden kuin maatalouden, metsätalouden ja metsäteollisuuden hyödyntämättä jäävien osien kehittäminen energiatuotteiksi tai biojalostamoiden raaka-aineeksi näkyy hankkeissa. Vähemmälle tarkastelulle on jäänyt biotaloustuotteiden kysyntää ja kuluttajien tai asiakkaiden tarpeita selvittävät hankkeet sekä biotalouteen liittyvät tuotteistetut palvelut. Nämä kuten biotaloustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät liiketoimintamallit voivat olla yritysten sisäisten hankkeiden tai selvitysten aiheita, joista ei juuri yritysten ulkopuolelle kerrota. Maankäyttöön ja sen nykyisiin ja tuleviin muutoksiin ja muutostarpeisiin, luonnontuotteiden jalostukseen ja kaupallistamiseen tai metsän ja puutuotteiden hyödyntämiseen lääke-, kosmetiikka tai ruokateollisuudessa oli varsin niukasti hankkeita.. Bioraaka-aineiden ominaisuudet ja niiden hyödyntämismahdollisuudet 2. Biotaloustuotteet. Biotaloustuotteiden tuotantoteknologia 4. Biotaloustuotteiden kysyntä 5. Biotaloustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät liiketoimintamallit 6. Tuotteistetut palvelut 7. Metsiin ja puuhun perustuvat uudet energiaratkaisut 8. Raaka-ainevarojen riittävyys 9. Metsävarojen hallinta (governance) 0. Maankäyttö biomassan tuotannossa Kuva. Kartoitettujen käynnissä olevien T&K&I-hankkeiden määrä aihealueittain. Hankkeet on laskettu mukaan kaikille niille aihealueille, joihin ne on luokitettu (25 hanketta, joille annettu 4 luokitusta). Kartoitetut hankkeet toteuttajittain ja rahoittajittain kultakin aihealueelta on esitetty taulukossa. Taulukosta saa vain suuntaa-antavan käsityksen toimijoiden aktiivisuudesta aihealueilla, sillä kartoitus ei ole kattava, eikä aihe-alueisiin luokitus ole yhtenäinen. Luokitus ei kerro rahoituksen määrästä. 7

8 Taulukko. Hankkeiden luokitus aihealueittain, toteuttajittain ja rahoittajittain. Huom. Rivien tai sarakkeiden lukuja ei voi laskea yhteen, sillä sama hanke voi luokittua useaan luokkaan tai siinä voi olla mukana useita toteuttajia..bioraaka-aineiden ominaisuudet ja niiden hyödyntämismahdollisuudet, 2. Biotaloustuotteet,. Biotaloustuotteiden tuotantoteknologia, 4. Biotaloustuotteiden kysyntä, 5. Biotaloustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät liiketoimintamallit, 6. Tuotteistetut palvelut, 7. Metsiin ja puuhun perustuvat uudet energiaratkaisut, 8.Raakaainevarojen riittävyys, 9. Metsävarojen hallinta (governance), 0. Maankäyttö biomassan tuotannossa. Aihealue Toteuttaja Biotaloutta edist. hankkeita EFI 2 4 Metla Metsäteho MTT SYKE VTT Yliopistot Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lappeenrannan teknillinen yo Oulun yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto 5 6 Turun yliopisto Åbo Akademi Stora Enso UPM Muut yritykset Muut toimijat Rahoittaja ESR, EAKR, MAKR, KOKO EU 7FP Metla Metsäklusteri Oy Suomen Akatemia Tekes Muut rahoittajat

9 Suurimmat hankerahoittajat Rakennerahastot, maaseudun kehittämisrahasto ja alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Biotaloutta tukevia hankkeita selvityksen aihealueella on 49. Aktiivisimmat toimijat ovat Itä- Suomen yliopisto (7), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (6), Metsäntutkimuslaitos ja VTT (). Hankkeita on myös muilla yliopistoilla (), ammattikorkeakouluilla (5) ja kehittämisorganisaatioilla ja kuntayhtymillä (5). Yrityksiä näissä hankkeissa on vain. Rakennerahastohankkeiden keskimääräinen laajuus on euroa. KOKO-hankkeiden yleisin rahoitus on euroa. Hankkeet painottuvat bioraaka-aineiden uusien käyttötapojen löytämiseen, bioenergiatuotannon edistämiseen ja toiminta- tai tutkimusympäristön kehittämiseen. EU:n 7. puiteohjelma Biotaloutta tukevia hankkeita selvityksen aihealueella on 25. Aktiivisimmat toimijat ovat VTT (6 hankkeessa), Helsingin yliopisto (5 hankkeessa) ja Euroopan metsäinstituutti (4 hankkeessa). Tutkimusorganisaatioita oli hankkeissa mukana yhteensä 7, yrityksiä 0 ja kehittämisorganisaatiota 5. Hankkeiden keskikoko on 5,7 miljoonaa euroa, mutta rahoitus jakaantuu hankkeissa jopa kymmenien eurooppalaisten osallistujaorganisaatioiden kesken. Hankkeissa korostui komposiitteihin ja biopolttoaineisiin liittyvä tutkimus. Suomen Akatemia Sellaisia biotaloutta tukevia hankkeita, joissa on mukana jollain tavalla puu tai metsä, rahoitetaan Suomen Akatemiassa lähinnä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa (2), luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa () ja Kestävä energia (SusEn) -tutkimusohjelmassa (7). Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan ja terveyden tutkimuksen toimikunnan hankkeiden joukosta löytyi molemmista yksi hanke aihealueelta. Eniten aihealueen hankkeita on Helsingin yliopistolla (2), Itä-Suomen yliopistolla (9), VTT:llä ja Åbo Akademilla (molemmilla 5) sekä Metlalla ja Aalto-yliopistolla (molemmilla 4). Tutkimushankkeissa ei ole mukana yrityksiä. Hankkeiden keskikoko on euroa. Suomen Akatemian hankkeissa painottuu puun ja metsäkasvien eri aineosien hyödyntämismahdollisuuksien ja niiden muokkaamistekniikkojen kehitys, bioenergiatutkimus sekä metsävarojen hallintaan ja käyttöön liittyvä tutkimus. Tekesin ohjelmat Biotaloutta tukevia hankkeita selvityksen aihealueella on 70. Aktiivisimmat toimijat ovat VTT (7), Åbo Akademi ja Aalto yliopisto (8), Stora Enso (5), UPM ja Oulun yliopisto (4). Yhteensä tutkimusorganisaatioita oli hankkeissa mukana 2 ja yrityksiä 5. Eniten käynnissä olevia biotaloutta aihealueella edistäviä hankkeita on Tekesin Biorefineohjelmassa (), jossa kehitetään tunnistettujen kansallisten vahvuustekijöiden pohjalta uutta osaamista biomassojen jalostuksessa. Toiminnalliset materiaalit -ohjelmassa kehitetään toiminnallisia materiaaleja suomalaisten eri teollisuudenalojen käyttöön (2 hanketta). Symbioohjelmalla uudistetaan teollisuutta bioteknologian keinoin ja yhdistämällä bioteknologiaa muihin teknologioihin (7 hanketta). Sapuska-ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat uudenlaisten toimintamallien kehittäminen elintarvikealalle sekä kuluttajatarpeiden tuntemukseen ja ennakointiin perustuvien kasvu- ja kansainvälistymispolkujen yleistyminen (4 hanketta). Groove- 9

10 ohjelman päätavoite on nostaa suomalaisten uusiutuvan energian pk-yritysten liiketoimintavalmiuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä osaamista ja verkostoja kehittämällä (4 hanketta). Serve-ohjelmalla parannetaan palvelujen kilpailukykyä ja edistetään uusien palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä ja Kestävä yhdyskunta -ohjelmalla luodaan uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä niiden korjauksessa ( hanke molemmissa). Puukuitujen uusien käyttömahdollisuuksien ja puusta saatavien eri aineiden erottamisen ja käytön tutkimus on alkanut jo Tekesin SymBio-ohjelmassa ( ), mutta erityisesti biopolttoaineiden ja biojalostamoiden monipuolinen tutkimus on kiihtynyt Biorefineohjelman myötä ( ). Tekesin uuden ohjelman, Green Growth Tie kestävään talouteen (20 205), ensimmäinen julkisen tutkimuksen haku on päättynyt syyskuun 20 lopussa. Ohjelman tavoitteena on tunnistaa uusia potentiaalisia kestävän talouden liiketoiminnan kasvualueita, jotka perustuvat olennaisesti alhaisempaan energian ja kestävään luonnonvarojen käyttöön. Jatkovalmisteluun kutsutut ideat oli pääosin sijoitettu johonkin seuraavista koreista:. Teollisuuden ja yhteiskunnan kestävä verkottuminen - uuden normaalin toimintamallit 2. Yritysten kuluttajaymmärryksen ja -osaamisen, markkinatiedon vahvistaminen kestävään talouteen siirryttäessä.. Kestävä ja vihreä talous politiikan ja sääntelyn merkitys systeemisten muutosten mahdollistajina. Taulukko 2. Puu- ja metsä-aiheisten Tekes-hankkeiden rahoitus vuosina (käynnissä olevat ja päättyneet hankkeet). Avustusmuot. Yrityksille Tuotekehityslainat Julkinen tutkimus Biorefine Symbio Toiminnalliset materiaalit Serve Groove Kestävä yhdyskunta Sapuska Woodwisdom Metsäteollisuusyritykset Metsäteollisuusyritykset ovat sekä merkittäviä hankkeiden rahoittajia, että myös toimijoita hankkeissa. Yrityksillä on käynnissä useita laajoja tutkimusohjelmia ja ne ovat mukana useissa konsortioissa tutkimuslaitosten kanssa. Yritysten hankerahoituksen määrää kuvaa kahden suuren metsäteollisuusyrityksen, Stora Enson ja UPM:n arvio henkilötyövuosista niissä hankkeissa, joissa yritykset ovat mukana: useita satoja henkilötyövuosia/vuosi. Hankkeissa panostetaan voimakkaasti bioraaka-aineen potentiaalin tutkimukseen sekä biotaloustuotteiden ja tuotantoteknologian kehittämiseen. 0

11 4.2 Suunnitteilla olevat hankkeet tai ohjelmat Kyselyssä ja haastattelussa tuli esille seuraavanlaisia hanke- tai tutkimusohjelmasuunnitelmia: - YM: o Uusiutuvan energian ympäristövaikutusten ja riskien arviointi (ml. metsäenergia) - TEM: o Luonnonvarastrategian päivitys tulee tällä hallituskaudella. o Ympäristöliiketoiminnan ohjelma. Ohjelmalla edistetään toimialan kasvua, yritystoimintaa, innovaatioita ja kansainvälistymistä Suomessa kokoamalla yhteen alan kehittämistä koskevat toimenpiteet. o Luonnonvarastrategian etenemisestä selvitys Eduskunnalle o Metsäalan strategisen ohjelman uusi vaihe alkaa. Se jakaantuu neljään eri osaan: nykyinen metsäteollisuus, uusi teollisuus, bioenergia (mm. logistiikka, kuljetus, korjuu ja liiketoimintamallit) sekä puurakentamisohjelma (edistämisohjelma) - Sitra: o Hajautettua biotaloutta mahdollistavat rakenteet ovat keskeinen teema toiminnassamme. - Tekes Toiminnalliset materiaalit -ohjelma: o Ohjelmassa on projekteja, jotka liittyvät nanoselluloosan kehittämiseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen. Ohjelma edistää myös konkreettista elinkaariarvioinnin mukaantuomista sekä T&K-hankkeisiin että suomalaisen teollisuuden käyttöön. Biotaloutta laajasti ymmärrettynä on myös painettavan älykkyyden aihealue, jossa substraattina voi olla kuitupohjainen materiaali. Tälle aihealueelle on parhaillaan käynnissä tutkimushaku, joka päättyy Ohjelman tavoitteena on edesauttaa Painettava toiminnallisuus (älykkyys) - miniklusterin synnyttäminen Suomeen. Ohjelman vahva panostus aurinkoenergiaan on jo tuottanut ratkaisuja, jotka tukevat myös biotaloutta laajasti ottaen. Toinen välillisesti biotalouteen liittyvä painotus on Biomateriaalit lääketieteen sovelluksiin, jossa avataan uusia sovellusmahdollisuuksia biotalouden tuotteille. - FWR ja Metsäklusteri Oy. Biopolymers and chemicals for wood working industry - ohjelma valmisteilla aikomuksena sisällyttää Metsäklusteri Oy:n FuBio-ohjelmaan (Tulevaisuuden biojalostamo) o puubiomassa-pohjaisten kemikaalien hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen -> hakea niiden avulla lisäarvoa puutuotteiden ominaisuuksia parantamalla o perustutkimus, jolla luodaan pohjaa yrityskohtaisille T&K-hankkeille / uusille innovaatioille o tavoiteltavat tuote-/menetelmäsovellukset: puun materiaaliominaisuuksien parantaminen, bio-pohjaiset suoja-aineet, liimat, bio-pohjaiset uudet materiaaliyhdistelmät. - Cleen Oy ja Metsäklusteri Oy. SBES Kestävät bioenergiaratkaisut. Painopisteet: o Sustainability gaps in biomass chains o Streamlined supply of biomass feedstocks o Innovative small scale bioenergy in house heating and district heating o Future CHP/C and power production solutions and services o Biomass based transportation fuels and bioenergy carriers

12 o Bioenergy based innovative biorefineries o Innovative bioenergy based system scenarios o Non-traditional biomass sludges, energy crops, algae and bacteria - Pohjois-Karjalan OSKE: o Wet pyrolysis -torrefiointi, Varkauden OSKE ja UEF; Biomassan laadun mittaus ja hallinta - Lynet: o Metlan, RKTL:n, MTT:n ja SYKEn yhteinen biotalouden tutkimusohjelma käynnistyy. Tutkimusohjelman teemat ovat biotalouden tuotteiden kysyntä ja tarjonta sekä liiketoimintamallit, biomateriaalikomponenttien erottelu, prosessointi ja tuotteistaminen, bioraaka-aineiden potentiaali, tuotantoteknologia ja logistiikka, bioenergiapolitiikan tavoitteet ja vaikutuskeinot sekä biomassan hyödyntämisen ympäristökestävyys. - Metla: o ForestBio 2020: Forest Energy R&I -program Pathways to 2020 and beoynd (Metla + VTT, 5 v., milj., noin 400 htv.) o Metla aloittaa vuonna 202 viisivuotisen Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimus- ja kehittämisohjelman. Tavoitteena löytää on uusia kustannustehokkaita metsänhoidon menetelmiä ja myös ottaa niitä käyttöön turvaamaan biotalouden raaka-ainetuotantoa ja myös raaka-aineen saatavuutta pitkällä aikajänteellä. o Metla valmistelee v. 202 uuden Biotuotteet-ohjelman liittyen puun eri kemiallisten komponenttien hyödyntämiseen o Ehdotuksia: Metsätalouskäyttöön soveltumattomien soiden jatkokäyttö; Energiapuun tuotannon ja kaupan suunnittelupalvelut ja -menetelmät"; " Competing uses of forest land The future of integrative and segregative policy and forest management approaches in Europe" (COOL). o Metlan ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöverkosto Metti WoodSci. Teemaalueet: puuenergiajalosteet ja hajautetut tuotantokonseptit, puun hienokemikaalit ja puumateriaaliteknologia. - Jyväskylän amk: o Biomassatuotantoketjut, biomassan polttotekniikat, biomassan korjuutekniikat, biomassajalosteet, biomassan kestävän käytön arviointi. - UPM: o Mikrofibrilliprosessi-, biokemikaaliprosessi- ja uudet kuitupohjaiset tuotteet - konsortiot; Metsäklusterin palveluliiketoiminnot. 5. Biotalouden kehittämisen katvealueet metsäsektorilla Tulosodotuksia ja näkemyksiä katvealueista kerättiin sekä kyselyissä että haastatteluissa. Haastatteluissa esiin nostetut näkökohdat on koottu taulukkoon. Hankekartoituksen perusteella biotaloustuotteiden kysyntää ja kuluttajien tai asiakkaiden tarpeita samoin kuin biotalouteen liittyviä tuotteistettuja palveluja ei juuri tutkita tai kehitetä. Vaikka liiketoimintamallien kehittäminen nähtiin toisaalta yritysten omiksi tehtäviksi, kohderyhmät kaipasivat yhteistutkimushankkeita yritysten liiketoimintaosaamisen kasvattamiseksi. 2

13 Myös maankäyttöön ja sen nykyisiin ja tuleviin muutoksiin ja muutostarpeisiin liittyviä hankkeita löytyi niukasti. Haastatellut kaipasivat tietoa sekä Suomen että maailman tasolla mm. siitä, kuinka paljon maata tarvitaan ruuantuotantoon ja kuinka paljon maata on käytettävissä muun bioraaka-aineen tuottamiseen. Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö on kasvanut ja tulee kasvamaan monilla alueilla niin suureksi, että eri raaka-aineiden tuotannon ja käytön vaikutukset markkinoihin, toimialoihin ja ympäristöön ovat merkittäviä; miten lisääntyvät ja ristikkäiset paineet vaikuttavat maan käyttöön, kestävyyteen ja biodiversiteettiin. Hankekokonaisuudessa näkyy suurten yritysten pyrkimys biotalouden globaalin toiminnan alueelle. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen hankkeisiin oli erittäin vähäistä. Tosin Tekesin yrityshankkeista ei ole julkista tietoa saatavilla. Eräs rahoittaja arveli, että Suomessa on kehittämishaluisia PK-yrityksiä erittäin vähän. Toisaalta hän totesi, että rahoittaja joutuu rahoituksesta päättäessään arvioimaan yrityksen kehittämishankkeen kaupallisen onnistumisen mahdollisuuksia ja biotaloustuotteiden kohdalla arviointi on varsin vaikeaa, erityisesti jos tuotteille ei ole vielä olemassa olevia markkinoita. Biotalouden julkinen markkinatutkimus palvelisi sekä yrityksiä että rahoittajia biotaloustuotteiden kysyntäpotentiaalin arvioinnissa. Sitran korostama hajautettujen liiketoimintamallien kehittäminen tuli esille harvemmin puuhun ja metsään perustuvassa toiminnassa, lähinnä joissakin aluekehittämisrahastojen ja Maaseudun kehittämisrahaston hankkeissa. Haastatteluissa tuli esille tarve panostaa enemmän demonstraatioihin ja konseptikehitykseen, mitä myös Sitra ja biotaloustyöryhmä ovat esittäneet omissa toimenpide-ehdotuksissaan. Biotalouden määritelmä oli monille vastaajille ja haastatelluille epämääräinen ja biotaloutta tukevat (metsäsektorin) toimenpiteet ymmärrettiin eri tavoin. Biotalouden laajentuminen ja sen edistäminen esiintyy yhä useammin hanketoiminnan ja erilaisten politiikkojen, strategioiden ja ohjelmien tavoitteena. Haastatellut olivat erityisen huolissaan, että ilman yhteistä ymmärrystä käsitteen sisällöstä tai ilman yhteisesti määriteltyä kansallista suuntaa, biotalouden T&K&I-työn resursointi voi pirstaloitua lukuisiin suuntiin ja olla päällekkäistä. Haastatellut kokivat uhkana, että yhteisen kansallisen biotalousnäkemyksen puuttuessa voi käydä niin, että Suomelle arvokas toiminta jää kansainvälisesti hyväksytyn biotalouden määritelmän ulkopuolelle. Selvityksen kymmenen aihealueen joukkoon kaivattiinkin yhtä uutta: biotalous yhteiskunnallisena strategiana, sisältäen viestinnän, mahdollistavat rakenteet ja vision luomisen. Biotalouspolitiikkaa koskevia hankkeita ei kartoituksessa juuri esiintynyt. Haastateltujen mielestä on tärkeää, että syntyy yhteisymmärrys suunnasta ja suurista linjauksista miten uusiutuvista luonnonvaroista luodaan hyvinvointia Suomessa. Myös eri politiikkasektoreiden tavoitteet ja toimet voisivat olla samansuuntaisia. Tällöin voitaisiin välttää ristiriitoja, vaikka toimintamallit pyrittäessä yhteiseen tavoitteeseen olisivat erilaiset. Haastateltavat pitivät tärkeänä, että Suomen kansallinen biotalousvisio ja -tiekartta määritetään ripeästi, jotta ne ovat käytettävissä kansainvälisiä biotalouden ja vihreän talouden politiikkoja luotaessa (esim. European Strategy and Action Plan towards a sustainable bio based economy by 2020). Rahoittajilla ei aina ollut valmista tietoa edes oman organisaation biotalouteen liittyvien hankkeiden kokonaisuudesta. Biotaloutta koskevaa viestintää tulisikin lisätä. Biotaloustyöryhmä (200) esitti toimenpiteitä, joilla yhteistä ymmärrystä ja kokonaisuuden hallintaa voitaisiin lisätä. Näiden tarve tuli esille myös tässä selvityksessä erilaisina ehdotuksina kuten - luodaan yhteenliittymä/foorumi vahvistamaan monitieteellistä biotaloustutkimusta

14 o vahvistetaan biotalouteen suuntautuvien tutkimusohjelmien ja rahoituksen koordinaatiota o kartoitetaan käynnissä olevat tutkimusohjelmat, joissa biotalousaihe on edustettuna, identifioidaan vahvistamista kaipaavat huippututkimuksen osa-alueet ja otetaan huomioon biotalouden näkökulma uusissa valmisteilla olevissa ohjelmissa o huomioidaan myös taloudellisen tutkimuksen näkökulma (bioeconomy) - kehitetään mittareita biotalouden kehittymisen seurantaan. Biotalouden edistäminen voitaisiin sitoa tiiviisti esimerkiksi KMO:n tavoitteeseen Ekotehokkaasti tuotetut, asiakaslähtöiset ja kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut lisäävät puun jalostusarvoa. Toimenpide-ehdotukseen ELY-keskusten, maakuntaliittojen ja metsäkeskusten sekä Tekesin ohjelmat, strategiat ja rahoitustoiminta kytketään tulosohjauksella tiiviisti tavoitteen saavuttamiseen voisi lisätä biotaloustyöryhmän ehdottaman toiminnan koordinoinnin. 4

15 Taulukko. Yhteenveto haastateltujen toimijoiden odotuksista käynnissä olevien hankkeiden ja ohjelmien tuloksille ja näkemyksistä T&K&I-katvealueista. Aihealue Odotukset tuloksille Näkemys katvealueista.bioraaka-aineiden potentiaali - kasvispohjainen biomassa ja biokemikaalit ->kaasu, terva, alkoholi; selluloosa, hemiselluloosa (T&K&I-rahoittajat) - toiminnalliset materiaalit (T&K&I-rahoittajat) - marjat, sienet, pettu (T&K&I-rahoittajat) 2.Biotaloustuotteet - uusiutuvaan ja uusiokäytettyyn raaka-aineeseen perustuvat lisäarvotuotteet (yritykset) - erilaiset komposiitit (yritykset) - puun suojauskeinot kuten bio- ja teknokemia, nanoteknologia (T&K&Irahoittajat) - kestävyys ja kestävä toimintatapa drivererina - normit ja standardit esim. ympäristölaskurit, elinkaarianalyysit (etujärjestöt).biotaloustuotteiden tuotantoteknologia 4.Biotaloustuotteiden kysyntä 5.Biotaloustuotteisiin ja -palveluihin liittyvät liiketoimintamallit 6.Tuotteistetut palvelut 7.Metsiin ja puuhun perustuvat uudet energiaratkaisut 8.Raaka-ainevarojen riittävyys 9.Metsävarojen hallinta (governance) 0.Maankäyttö biomassan tuotannossa - raaka-aineketjujen teknologia ja tuotantotalous (Metla BIO, PUU) - fraktioiden erottelu biojalostamoissa (T&K&I-rahoittajat) - materiaali- ja energiatehokkaat tuotantoteknologiat, kuten sivutuotevirtoihin perustuvat tuote- ja prosessikonseptit, suljettu kierto, uusiokäyttö (yritykset) 5 - levien, jätteiden ja geeniteknologian hyödyntäminen (yritykset) - puun materiaalitutkimus esimerkiksi sähkön- ja lämmönjohtavuus (T&K&Irahoittajat) - kansainvälinen kilpailukyky (Metla PUU) - globaalien niche- ja bulkkituotemarkkinoiden ymmärtäminen (T&K&Irahoittajat) - biotalous yhteiskunnallisena strategiana ja tarvittavat poliittiset toimenpiteet, joilla tuetaan siirtymistä fossiilista biopohjaisiin raaka-aineisiin (riskirahoittajat) - biotalouden tiekartta eli kansallinen strategia kotimaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisillä markkinoilla ja toimenpiteet (etujärjestöt, yritykset) - biomassan vaihtoehtoisten hyötykäyttöjen skenaariot ja kokonaisvaltaiset vaikutusarviot (ministeriöt, etujärjestöt) - kannattavaan ja kestävään (=ilman tukia toimivaan) liiketoimintaan uudistuminen perustuen puun kilpailukykyyn muiden materiaalien joukossa ratkaistaessa ihmiskunnan suuria haasteita (yritykset) - hajautetut (paikalliset) moniraaka-ainelähtöiset biotaloushybridit ja - arvosyklit lähienergialle, -ravinteille ja -ruoalle (riskirahoittajat) - puurakentaminen/korjausrakentaminen (T&K&I-rahoittajat) - ruokamatkailu (T&K&I-rahoittajat)) - vientimarkkinoille soveltuvat teknologia-, logistiikka- ja toimijaverkkoratkaisut (T&K&I-rahoittajat) - kuluttajien ymmärtäminen ja niihin vaikuttamisen keinot (etujärjestöt) - tuotteistus ja kaupallistaminen; liiketoimintamallien yleinen ymmärtäminen (T&K&I-rahoittajat) - konseptit ja niiden demonstraatiot => toimintaympäristön pullonkaulojen osoittaminen rakenteiden ja politiikkojen uudistamiseksi (riskirahoittajat) - liiketoiminnan ekosysteemit kuten spin-off-yritykset suurten rinnalla (T&K&I-rahoittajat) - Suomen oloihin soveltuvat biomassan tuotantoketjut (AMK) - puumarkkinoiden toimivuus ja tasaisuus (etujärjestöt, Metla PUU) - kestävän toiminnan rajat: kontrolloitava osa vs. markkinoiden haltuun jäävä osa (T&K&I-rahoittajat) - luonnonvarojen kestävän käytön osoittaminen markkinointikeinona (yritykset), luonnonvarastrategia (ministeriöt), metsät ihmisten elinympäristössä (Akatemia) - moniraaka-ainelähtöisyys ja paikallisuus (riskirahoittajat) - paljonko maata tarvitaan ruokahuoltoon (ministeriöt)

16 Kirjallisuusviitteet Becoteps. 20. The European Bioeconomy in 200. Delivering Sustainable Growth by addressing the Grand Societal Challenges. The White Paper 24 p. Biotalous Suomessa arvio kansallisen strategian tarpeesta. Biotaloustyöryhmän loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/ s. Järvenpää, M MTT:n taustamuistio biotaloudesta s. Kansallinen metsäohjelma 205, Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä, Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. 49 s. The Knowledge Based Bio-Economy (KBBE) in Europe: Achievements and Challenges. 4 September 200. Study prepared and coordinated by Clever Consult BVBA (Belgium). European Commission. 65 s. Kokkonen, E Hajautettu biotalous väylä vihreään tulevaisuuteen. Yhteenveto Sitran hajautettua biotaloutta koskevasta round-table työpajasta. Sitran selvityksiä 8. 6 s. Kuisma, J. 20. Kohti biotaloutta Biotalous konseptina ja Suomen mahdollisuutena. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 6/ s. Luoma, P., Vanhanen, J. & Tommila, P. 20. Distributed Bio-Based Economy Driving Sustainable Growth. Sitra. 2 s. Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous, Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko eduskunnalle. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 69/ s. 6

17 Liite : Biotaloutta edistävät hankkeet Kartoitetut hankkeet on luokitettu kymmenen aihealueen alle. Luokitus on suuntaa-antava ja moni hanke kuuluu useamman aihealueen alle. Luettelossa voi olla päällekkäisyyttä ja hankkeista esitetty tieto on erilaista lähteestä riippuen. EU:n 7. puiteohjelman hankkeista on mainittu ainoastaan suomalaiset osallistujat. Hankeluettelon lopussa on erikseen tarkasteltujen Tekesin ohjelmien päättyneet hankkeet. Tämä päättyneiden hankkeiden luettelo lisättiin mukaan, koska se näyttää hyvin suuntalinjan muutoksen T&K&I-toiminnassa.. Bioraaka-aineiden ominaisuudet ja niiden hyödyntämismahdollisuudet Autonominen mikrorobottijärjestelmä kuitumateriaalien manipulointiin, stimulointiin ja karakterisointiin Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä puu- ja paperikuitujen sekä sydänlihassolujen ominaisuuksien mittaamiseen. Hankkeessa käytettävä uusi ja ainutlaatuinen lähestymistapa paperikuitujen ja sydänlihasten ominaisuuksien ymmärtämiseksi on mikrorobotiikka, jolla tarkoitetaan automaattisia laitteita, joilla voidaan käsitellä ja mitata yksittäisten mikroskooppisten kohteiden ominaisuuksia. Hankkeen tuloksena voidaan suunnitella ja valmistaa uudenlaisia lujia ja kevyitä pakkausmateriaaleja, kierrätetystä paperista valmistettujen tuotteiden laatua voidaan parantaa ja kierrätystä tehostaa, sekä kehittää uusia lääkkeitä ja henkilökohtaiset eroavuudet huomioonottavia hoitomenetelmiä sydänsairauksiin. Toteuttajat: TTY Rahoittaja: SA/LT Laajuus: Rahoituskausi: Betuliinit, abietaanit ja resiinit uusien syöpälääkkeiden lähteenä BARC-projektihakemus kuvaa hyvin monitieteisen yhteistyöhankkeen, joka sisältää biomuokkausta, synteettistä, orgaanista kemiaa, lääkekemiaa ja syövän vastaisten yhdisteiden seulontaa. Tutkimuksen aihepiiri liittyy suoraan Suomen metsäklusteri Oy:hyn ja saattaa onnistuessaan mahdollistaa metsäteollisuuden uusien innovatiivisten avausten syntymisen. Hankkeen tavoitteena on syntetisoida uusia bioaktiivisia yhdisteitä käyttämällä lähtöaineina betuliinia ja hartsihappoja sekä karakterisoida valmistettujen yhdisteiden biologinen aktiivisuus ja farmakologinen vaikutus. Sekä betuliini, diterpeenirakenteiset hartsihapot että koivun kuori ovat metsäteollisuuden runsaita sivutuotteita ja selluloosan valmistusprosessin jätettä. Projektin tavoitteena on valmistaa betuliinin ja hartsihappojen uusia synteettisiä johdannaisia sekä kemiallisen synteesin että biomuokkauksen avulla käyttäen eläviä kasvisoluja sekä selvittää valmistettujen yhdisteiden kemialliset ja syövänvastaiset ominaisuudet. Toteuttajat: VTT Rahoittaja: SA/LT Laajuus: Rahoituskausi: Lignofibre biojalostamo biomassan fraktiointiin (LGF Biojalostamo) Projektin tavoitteena on Lignofibre (LGF) organosolv prosessiin perustuvan tulevaisuuden biojalostamon tieteellinen tutkimus. LGF on rikkivapaa biomassan keittomenetelmä, jossa kemikaaleina käytetään orgaanisia liuottimia, kuten etanolia tai etikkahappoa, sekä fosfiinihappoa. LGF menetelmä soveltuu sekä eri puulajeille että yksivuotisille kasveille. Projetissa tutkitaan LGF prosessin reaktiokinetiikkaa sekä selvitetään ligniinin ja hemiselluloosien reaktioiden mekanismeja. Kun LGF prosessista saatavien polymeerien rakenne karakterisoidaan tarkasti ja selvitetään yhteys niiden muutosten ja prosessimuuttujien välillä, on mahdollista kehittää biojalostamo, joka tuottaa selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä halutuilla ominaisuuksilla. 7

18 Sovelluskohteita räätälöidyille polymeereille on paljon, esimerkiksi elintarvike-, lääke- ja paperi- ja kartonkiteollisuudessa sekä bioetanolin tuotannossa. Toteuttajat: VTT Rahoittaja: SA/LT Laajuus: Rahoituskausi: Uusiutuvien luonnon mikro/nanokuitujen käyttö sementtipohjaisissa komposiittimateriaaleissa Tämän tutkimusehdotuksen aiheena on kehittää uusiutuvia luonnon mikro- ja nanokuituja sisältäviä sementtipohjaisia komposiittimateriaaleja. Samoin kehitetään menetelmiä orgaanisten mikro- ja nanokuitujen tuottamiseksi sekä luonnosta että jo käytetyistä, jätteeksi luokiteltavista materiaaleista. Alustavien testien perusteella valitaan laaja joukko lähteitä, joista kuidut tuotetaan. Esimerkkeinä mainittakoon jätepaperikuidut, korkkikuidut, kasvien varsien kuidut ja hedelmänkuorien kuidut. Projektin onnistuminen avaisi mahdollisuuden valmistaa korkealuokkaista betonia luonnon makro-, mikro- ja nanokuituja hyväksikäyttäen. Luonnon kuidut verrattuna esimerkiksi hiilen nanoputkiin eivät aiheuta terveydellistä riskiä tuotteiden ja rakenteiden valmistuksen ja purkamisen aikana. Kun nämä kuidut saadaan yhdistettyä Portland-sementtimatriisiin (tai vaihtoehtoisesti kipsimatriisiin) paranevat betonin pitkäaikaiskestävyys ja mekaaniset ominaisuudet; ja saavutetaan korkea laatu-hinta-suhde kun sementin ja raudoituksen määrää voidaan vähentää.samoin tämä teknologia pienentää ) kaatopaikkajätteen määrää ja 2) betonin hiilijalanjälkeä alhaisemmasta sementtimäärästä johtuen. Projektiin kuuluu laaja perustutkimus käsittäen kaikki vaiheet kuitujen erottelusta ja prosessoinnista betonin valmistukseen ja lopulta valmiin betonin mekaanisten ominaisuuksien testaukseen. Lisäksi testataan tuotettujen materiaalien ominaisuuksia joitain erikoissovellutuksia varten. Esimerkiksi akustisia ominaisuuksia testataan yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Toteuttajat: Aalto Rahoittaja: SA/LT/Tutkijatohtori Laajuus: Rahoituskausi: Hiilien nanorakenteita luonnonvaroista: Selluloosasta nanorakenteisiin sensoreihin Hiilen nanorakenteista on kehitetty tärkeitä osia moniin jokapäiväisiin teknologioihin. Nano-rakenteet ovat erityisen hyödyllisiä mittauslaitteissa niiden ominaisuuksien kuten (i) suuremman pinta-ala/tilavuus-suhteen, (ii) funktionalisoitumiskyvyn ja (iii) suotuisten sähköisten ja termisten ominaisuuksien vuoksi. Nano-hiilien tuotanto ja käsittely sen sijaan voivat olla ongelmallisia ja kalliita ja viimeisimmät tulokset esittävät, että altistuminen synteettisille nano-hiilille voi aiheuttaa vakavia terveydellisiä vaikutuksia. Siksi on kiinnostavaa ja tärkeää tutkia vaihtoehtoisia menetelmiä ja resursseja nano-hiiliteknologioille. Tässä projektissa kehitetään visiota luonnon hiiliesiasteista tuotettavista mittaussovelluksista. Uudenlaisia antureita tarvitaan eri kohdeanalyyteille, jotta voidaan tuottaa nopeita, helppoja ja edullisia tapoja analysoida ympäristö- ja elintarvikenäytteitä ja lääketieteellistä diagnostiikkaa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uusia luonnon nanohiili-aineita uusiutuvista orgaanisen hiilen lähteistä, kuten selluloosasta (joko upotettuna epäorgaanisiin matriiseihin tai ohueen kalvoon) ja tuottaa tietoa mahdollisista hiillyttämisprosessien vaikutuksista lopulliseen pyro-nano-hiilen rakenteeseen ja ominaisuuksiin. Nano-hiilien esiasteiden ja tiettyjen metallien tai proteiinien yhdistäminen mahdollistaa uusien funktionalisoitujen nano-hiilirakenteiden muodostamisen samalla kertaa. Yleisenä tavoitteena on soveltaa tämän tutkimuksen tuloksia edullisten, vakaiden, ja herkkien anturimateriaalien kehittämiseen, sekä tutkia valmistettujen luonnon nano-hiili-materiaalien sovelluksia Toteuttajat: LTY Rahoittaja: SA/LT/Tutkijatohtori Laajuus: Rahoituskausi: Itsejärjestäytyvät biomimeettiset puupohjaiset nanokomposiitit Materiaalitieteen keskeisiä ongelmia on yhdistää jäykkyys, lujuus, sitkeys, ja keveys. Tällaisilla materiaaleilla olisi suuri teknologinen tarve, mikäli ne olisivat riittävän taloudellista ja prosessoitavaa, ja perustuisivat uudistuviin lähtömateriaaleihin. Luonnossa on lukuisia jäykkiä, lujia, sitkeitä, ja keveitä materiaaleja, kuten simpukan helmiäinen, silkki ja ravun kuorimateriaali, jotka voisivat tarjota esikuvia materiaalitieteilijöille. Yhteistä näille materiaaleille on se, että niissä vuorottelevat itsejärjestyneet ja suunnatut kovat lujittavat ja pehmeät sitkistävät nanodomainit. Tässä projektissa on neljä laboratoriota ja kaksi yritysosapuolta ja siinä kehitetään biomimeettisiä komposiitteja perustuen nanoselluloosan ja lohkopolymeerien komplekseihin. 8

19 Nanoselluloosalla otaksutaan olevan teräksenomaiset ominaisuudet ja räätälöidyllä lohkopolymeerillä voidaan säätää sitkeyttä. Projekti tuottaa tieteellistä ymmärtämystä ja käytännön materiaaleja biomimeettisiksi komposiiteiksi.. Toteuttajat: Aalto, TTY Rahoittaja: SA/WoodWisdom-Net2 Laajuus: Rahoituskausi: ProLignin - modernien biojalostamoiden sivuvirroista eristettyjen ligniinien jalostaminen arvokkaiksi lopputuotteiksi ProLignin projektin tarkoituksena on parantaa nykyisten ja tulevien biojalostamoiden kannattavuutta edistämällä sivuvirroista saatavan ligniinin käyttöä uudentyyppisten korkeamman jalostustasteen tuotteilla. Tämän tyyppisiä laitoksia olisivat esimerkiksi bioetanolin tuotantolaitokset sekä perinteiset sellutehtaat. Öljyyn perustuvien raaka-aineiden korvaaminen teollisuuden ligniinivirroilla edistää myös kestävän kehityksen periaatteita. Toteuttajat: HY Rahoittaja: SA/WoodWisdom-Net2 Laajuus: Rahoituskausi: Pinosylviinit uusina biokatiivisina aineina elintarvikesovellutuksissa Mäntypuiden puuaines, erityisesti tyvioksat, sisältävät runsaasti fenolisia yhdisteitä. Eräs näistä on stilbeeniyhdiste pinosylviini. Pinosylviini muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan marjoissa ja viinirypäleissä esiintyvää resveratrolia, jolla on monia mielenkiintoisia bioaktiivisuuksia. Se on antimikrobinen yhdiste, joka mm. estää sydän- ja verisuonitauteja, kasvainten syntyyn johtavia prosesseja ja viimeisten tietojen mukaan myös metabolista oireyhtymää. Esitutkimusten perusteella pinosylviinillä on hyvin samankaltaisia ominaisuuksia. Tässä hankkeessa, jota Itä-Suomen yliopisto koordinoi ja jonka partnereina ovat University of Vigo (Espanja), Latvian State Institute of Wood Chemistry (Latvia), University of Lubljana, Biotechnical faculty (Slovenia) ja Åbo Akademi, optimoidaan pinosylviinin eristäminen ja uutto sekä selvitetään sen käuyttömahdollisuudet elintarvike- ja lääkesovellutuksissa. Tutkimusosapuolten lisäksi hankketta seuraa kiinnostuneiden yritysten verkosto Toteuttajat: UEF, Åbo Academi Rahoittaja: SA/WoodWisdom-Net2 Laajuus: 2000 Rahoituskausi: Kestäviä tuotteita metsän ja metsäteollisuuden sivuvirtojen rasvahapoista (GREASE) GREASE-hankkeen tarkoituksena on tutkia ja kehittää uusia kemiallisia ja bioteknisiä prosesseja, joissa raakaaineena käytetään metsästä ja metsäteollisuuden sivuvirroista peräisin olevia rasvahappoja. Tavoitteena on valmistaa edullisia, kestäviä ja bioperustaisia päällysteitä, suojamateriaaleja, liimoja, harsteja, elastomeerejä ja muita polymeerejä sekä biologisesti aktiivisia hienokemikaaleja. Raaka-aineina käytetään esimerkiksi metsäteollisuudesta saatavaa teknistä rasvahapposeosta eli mäntyöljyä ja koivun ulkokuoren rasvahappoja eli suberiinia. Keskeisenä tarvoitteena on myös selvittää puusta saaavien rasvahappojen soveltuvuutta uusien tuotteiden, materiaalien, aineiden ja hienokemikaalien valmistamiseen sekä niiden ominaisuuksien testaus. GREASE-konsortio kattaa koko teollisen arvoketjun raaka-aineiden tuottajista uusien materiaalien, aineiden ja hienokemikaalien loppukäyttäjiin. Toteuttajat: HY Rahoittaja: SA/WoodWisdom-Net2 Laajuus: Rahoituskausi: Uudet katalyytit kuitujen muokkaukseen Tämän projektin tavoitteena on kehittäää uusia bioteknisiä prosessointimenetelmiä lignoselluloosapohjaisten raaka-aineiden jalostamiseksi. Tässä projektissa luodaan uutta tietoa sekundäärisistä metaboliiteista ja niiden toiminnasta vähemmän tutkittujen sienten ligniinin hajotusprosessissa, ja hyödynnetään tätä tietoa kuitumateriaalien muokkauksessa ja prosessoinnissa. Projektissa eristetään ja karakterisoidaan pienimolekyylisiä yhdisteitä ja entsyymejä, jotka osallistuvat lignoselluloosan hajotukseen askomykeeteissä. 9

20 Reaktiomekanismeja selvitetään yksityiskohtaisesti eri menetelmin. Projekti tehdään Helsingin yliopiston, Taideteollisen korkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Eri yliopistojen osaamisalueet vahvistavat toisiaan ja osapuolet tuovat projektiin sekä tieteellisen, teknisen että taiteellisen näkökulman. Partnereiden yhteistyö antaa mahdollisuuden ymmärtää ja hyödyntää kehitettävää bioprosessia kolmella eri alueella: tekstiilien suunnittelussa, komposiittien valmistuksessa ja lignoselluloosan hydrolyysissä sokereiksi. Ligniinin hajotusta selvittävää uutta tietoa voidaan hyödyntää tässä projektissa tutkittujen alueiden lisäksi myös muilla aloilla, kuten puunjalostusprosesseissa. Toteuttajat: HY, TaiK, TTY Rahoittaja: SA/LT Laajuus: Rahoituskausi: Puun katalyyttinen hajottaminen (CaDeWo) The aim of the project is to study catalytic decomposition of wood a process where other components of wood, except cellulose, are dissolved in alkaline water solution. The process takes place in an alkaline water solution at elevated temperature (00-20 oc) and oxygen pressure (0 bar). The use of a copper complex catalyst makes the pretreatment more effective, but our studies have shown that also a catalyst free pretreatment method is viable. During 200, the studies at UH have focused on the decomposition products. The lignin fraction has been studied to define the structural properties and the application prospects. Also, further modification of the cellulose fraction has been studied. Different woods and other fiber materials have also been examined. The obtained lignin offers interesting possibilities for example for producing biofuel components and other commercially potential chemicals as the molecular weight of this CatOx lignin is smaller than native lignin, it is sulphur free compared to the common kraft lignin and it still has the basic lignin structures. Toteuttajat: HY, VTT Rahoittaja: SA/SusEn Laajuus: Cadfiss polymerisations Tutkimuksen aihe on polymeerien valmistus biomassapohjaisista lähtöaineista, pitäen sisällään monomeeriprekursoreiden muokkaus polymeroinnille sopiviksi yhdisteiksi, polymeerisynteesimenetelmien kehittämistä sekä saatujen polymeerien rakenteen, ominaisuuksien ja sovelluskohteiden kartoitusta. Biomassapohjaiset lähtöaineet pohjautuvat pääasiassa metsäbiomassasta saataviin lähtöaineisiin. Toteuttajat: VTT Loppupvm:.2.20 Selluloosan ja hemiselluloosan katalyyttinen muokkaaminen kemikaaleiksi Toteuttajat: Helsingin yliopisto Tekesin rahoitusosuus: Tekesin ohjelma: Tekes/Biorefine Biomateriapohjaisen pelkistysaineen mahdollisuudet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (GHG) teräksen ja ferrokromin valmistus aiheuttaa noin 9 % osuuden. Jotta raudan ja teräksen valmistuksen GHG-päästöt todella voisivat laskea, on pelkistyksessä käytettävän energialähteen fossiilisen hiilen osuuden (fossil carbon intensity) laskettava. Periaatteessa alenemaa voidaan aikaansaada kolmella eri tavalla: lisäämällä hiilineuraalin tai -vapaan sähköenergian ja romun käytön osuutta tuotannossa, lisäämällä biopohjaisen hiilen ja vedyn osuutta pelkistysenergialähteissä tai sieppaamalla ja varastoimalla CO2:a (carbon capture and storage, CCS). Projektissa keskitytään biomateriapohjaisen pelkistysaineen käyttömahdollisuuksien, prosessoinnin ja vaikutusten arviointiin nykyisissä metallurgisissa prosesseissa. Erilaisien biopohjaisien materiaalien käytön mahdollisuuksia metallurgisessa teollisuudessa ei laajasti eri vaihtoehtoja vertaillen ole viime aikoina suoritettu. Hakijoiden näkemyksen mukaan biopohjaisen pelkistysaineen osittaisenkin käytön aloittaminen metallurgisessa teollisuudessa olisi mittakaavaltaan niin laajamuotoista, että sillä voidaan arvioida olevan huomattava vaikutus myös valtakunnallisen bioenergiantavoitteen uudelleen saavuttamiseen. Toteuttajat: Oulun Yliopisto Tekesin rahoitusosuus: Tekesin ohjelma: Tekes/Biorefine Loppupvm:

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: Biojalostamo pelastaa Kaasutuksessa muhii miljardibisnes Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3. Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Bio- ja ympäristökysymykset

Bio- ja ympäristökysymykset Bio- ja ympäristökysymykset 1. Niukkenevat luonnonvarat 2. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö sekä niistä valmistetut tuotteet ja palvelut viennin vahvistajina 3. Moniulotteinen kestävyys

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut työpaja 2/2 6.5.2015 Tapani Pöykkö Tiekartta HAMKin biotalouteen Strateginen pa osaajat,

Lisätiedot

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Biotuotetekniikka o Aalto-yliopiston uusi tutkinto-ohjelma o Aloittaa syksyllä 2010 o 40 aloituspaikkaa o Korvaa nykyisen Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Uutta Liiketoimintaa Biomassasta. Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012

Uutta Liiketoimintaa Biomassasta. Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012 Uutta Liiketoimintaa Biomassasta Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012 Ari KOtilainen 25.09.2012 1 FIBIC (Metsäklusterin) TAVOITTEET 2030 kaksinkertainen

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Influence of nano-sized catalysts on pyrolysis of plastic waste (PYROL) Tausta

Influence of nano-sized catalysts on pyrolysis of plastic waste (PYROL) Tausta Influence of nano-sized catalysts on pyrolysis of plastic waste (PYROL) Tausta Polymeerien (muovijäte ym.) hajottaminen katalyyttisen pyrolyysin avulla oligomeereiksi pyrolyysituotteiden hyödyntäminen

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014

Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 Green Fuel Nordic Yleisesitys Vuosi 2014 2 Sisältö GFN Yrityksenä Missio Visio Strategia Suomen tiekartta Biojalostamo Standardoitu biojalostamo-malli Tuotantoprosessi Bioöljyn sovelluskohteet Sovelluskohteiden

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Yrittämisen paikkoja löytyy - markkinalähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden uudet arvoverkot

Yrittämisen paikkoja löytyy - markkinalähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouden uudet arvoverkot Yrittämisen paikkoja löytyy - markkinalähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalous Roadshow 2013 Kehitysjohtaja Petri Nyberg Projektipäällikkö Outi Pakarinen Sisältö

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Introduction Research Teaching Cooperation Faculties Ympäristöseminaari Rovaniemi, 9.2.2012 Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Thule-instituutti, NorTech Oulu Oulun yliopisto profiloituu kansainvälisesti

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uusia ja testattuja malleja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen

Uusia ja testattuja malleja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen Nuuksio 10.9.2013 Imatra 17.9.2013 Keski- Suomi 5.9.2013 Uusia ja testattuja malleja biotalouden liiketoiminnan kehittämiseen Metsäbiotalous roadshow 2013 Kokkola 24.9.2013 TkT Leena Favén, Teknologiakeskus

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014

Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS. Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Paula Eskola, Motiva Oy 5.5.2014 Kansallinen teollisia symbiooseja edistävä toimintamalli - FISS Sitra, Motiva, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot