17 vuotta 1/2013 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU Hirvijärven (kuvassa) veden laatu on tutkimuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "17 vuotta 1/2013 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2013. Hirvijärven (kuvassa) veden laatu on tutkimuksen"

Transkriptio

1 JO 17 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 17 vuotta 1/2013 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2013 Kuva: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Haikaroita houkutellaan alueelle Sammalistonsuolle on rakennettu kattohaikaroille tarkoitettu luksusasuntoalue. Kuvan kattohaikara joutui tyytymään savupiipun nokkaan meikäläisiä oloja eteläisemmissä maisemissa. Sivu 2. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Hirvijärven vedenlaatu on hyvä Kuva: Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö Hirvijärven (kuvassa) veden laatu on tutkimuksen mukaan edelleen hyvä. Loppijärveä taas hoidetaan muun muassa kosteikkoja perustamalla. Sivut 6-7. Helmipöllö kuuluu linnustoomme Missä elävät helmipöllöt? Se selviää linnustoselvityksestä, jonka Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on tilannut Kanta-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Sivu 4. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Etanapihdit koekäytössä En vielä tiedä miten nämä pelittävät, tuumaa kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund esitellessään muovisia pihtejä, joita voi pyytää lainaksi. Niitä kaupungin puisto-osastokin käyttää espanjansiruetanasodassa. Sivu 9. Kuva: Liisa Valonen Maatiaisruokaa kansissa Syömällä maatiaisia pelastat ne, väitetään ruokakirjassa, jossa on myös loppilainen kädenjälki. Sivu 12.

2 2 Riemullista ympäristökesää! Muutama viikko sitten järjestettiin Helsingissä Suomen suurin kestävän elämäntavan tapahtuma Kierrätystehdas, joka keräsi viikonlopun aikana yli ympäristötietoista kävijää. Tapahtumassa voi ostaa kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, mutta voi myös itse valmistaa niitä työpajoissa. Lisäksi jaettiin runsaasti kestävään elämäntapaan liittyvää tietoa. Omat Luomu-, lähiruoka- ja käsityömarkkinamme keräsi Riihimäelle nyt toisen kerran runsaasti myyjiä ja ostajia myös alueen ulkopuolelta. Helsingissä järjestettiin samanteemaiset messut muutama viikko sitten. Harva aihepiiri on kokenut yhtä reippaan nousujohteisen kehityksen kuin ympäristö ja siihen liittyvät asiat. Vain parikymmentä vuotta sitten ympäristöasiat olivat aivan lähtökuopissaan. Suomessa oli yksi sanomalehti, jossa oli ympäristötoimittaja. Nyt jokainen lehti suoltaa ympäristösivuja harva se päivä tai vähintään viikko, ja monet ihmiset lukevatkin niitä. Kiertokapula aloitti toimintansa 20 vuotta sitten maamme toisena kunnallisena jätehuoltoyhtiönä. Kahdessa vuosikymmenessä se on kehittynyt kaatopaikan pitäjästä monipuoliseksi jätemateriaalien käsittelijäksi, hyödyntäjäksi ja kierrättäjäksi. Kun Ekokaaren ensimmäinen numero ilmestyi 17 vuotta sitten, idea säännöllisesti ilmestyvästä ympäristölehdestä tuntui uhkarohkealta. Nyt tarjolla on kaupallisia ympäristöasioita käsitteleviä lehtiä. Paikkaaminen, parsiminen ja vaatteiden korjaaminen olivat jo isoisoäitien tuntemia toimia. Nyt kierrätetään, tuunataan ja askarrellaan vaikkapa käytetyistä kirjankansista tablettilaukkuja. Riihimäen kierrätyskeskus elää tuntuvan tilaja resurssilaajennuksen aikaa. Ehkäpä meidänkin kierrätyskeskuksessamme saadaan pääkaupungin tapaan mahdollisuus lastensynttäreihin, kaveri-iltoihin tai polttareihin, joiden ohjelmana on yhdessä askarrella jotakin tarpeellista ja kivaa kierrätyskeskukseen kertyneestä materiaalista. Lähiruoka ja luomu kasvattavat koko ajan suosiotaan. Siitäkin aiheesta voi lukea tästä lehdestä. Riemullista ympäristö-, luomu-, lähiruoka- ja kierrätyskesää Sinulle, hyvä lukija! Ethän unohda pitää lähivesistöstäsi hyvää huolta. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Riihimäen Sammalistonsuolle on rakennettu kevään aikana kuusi kattohaikaroille tarkoitettua tekopesää. Nyt niihin odotetaan asukkaita. Suomessa ei ole aikaisemmin näin mittavasti tehty kattohaikaroille tekopesiä, ja ne ovat todellisia luksusasuntoja, sanoo Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund, joka on haikaranpesäidean isä. Riihimäen haikaranpesissä on korkealle pylvään reunaan rakennetulle lavalle kiinnitetty aluksi kaksi kuusen havuttomista oksista valmistettua isoa kranssia, joiden korkeus on kuutisenkymmentä senttiä. Asumus on sisustettu tiiviillä 30 sentin paksuisella havukerroksella. Sen päällä on suodatinkangas, jonka päälle on vielä lisätty parikymmentä senttiä haketta. Sellaisiin puitteisiin sopii haikarapariskunnan alkaa rakentaa pesää risuista ja heinistä, ja niille voi turvallisesti pyöräyttää 4-5 munaa. Muutamia yksittäisiä tekopesiä on tehty aiemmin muun muassa Turun ja Forssan seuduilla. Tiettävästi kerran kattohaikarapari on yrittänyt pesiä Suomessa rakentamalla pesän savupiipun päälle, mutta tuloksetta. On sanottu, että kookkaan kattohaikaran pesiminen Suomessa on vain ajan kysymys, sillä ilmaston lämpeneminen on edesauttamassa asiaa, Westerlund kertoo. Hän tietää, että haikaroita on tullut tänä vuonna harvinaisen runsaasti Suomeen. Niitä on nähty lähialueella jo ainakin Kormussa ja Tervakoskella. Pääosin Vapon Kekkilän omistama turvetuotannossa oleva Sammalistonsuo on vuosien saatossa jalostunut merkittäväksi muuttolintujen levähdysalueeksi. Turpeen nostaminen ei ole vähentämässä alueen arvoa lintukohteena, pikimmiten päinvastoin. Sammalistonsuo virkistyskäyttöön? Kekkilältä on merkittävä ele osallistua ja edistää lintujen viihtyvyyttä suolla tämänkin hankkeen ansiosta. Suon keskeisimmät osat ovat tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin virkistyskäytössä. Muutakin maankäyttöä toki tälle noin 230 hehtaarin alueelle mahtuu, Tero Westerlund iloitsee. Koska alue on vielä työ- Toukokuu 2013 Luksuspesät houkuttelevat kattohaikaroita Kattohaikaran tornitalo Sammalistonsuolla. Kuva: Juhani Koivu Kattohaikara Kattohaikaran pituus on cm, siipiväli cm ja paino 2,3-4,4 kiloa. Kattohaikara on lähes kokonaan valkoinen, ainoastaan siipisulat ovat mustat. Lisäksi haikaralla on pitkä punainen nokka ja jalat. Jalat ovat pitkät ja muihin haikaroihin verrattuna tukevat. Kattohaikara pesii Euroopassa, Länsi-Aasiassa sekä paikoin Afrikassa. Useimmat yksilöt talvehtivat Afrikassa Saharan eteläpuolella. Suomesta ei ole todistettuja pesintöjä, mutta nuoret luppokihlaparit ovat rakentaneet pesiä silloin tällöin. Kattohaikara on Suomessa säännöllinen vieras pääosin keväällä maan eteläosissa. Voimakkaat pitkäaikaiset etelänpuoleiset virtaukset huhti-toukokuussa tuovat maata, siellä tulee liikkua turpeentuottajan pelisäännöin turvallisuusasiat huomioiden. Mutta eiköhän rakentavin keskusteluin lintuharrastajien ja muiden luonnossa liikkujien kesken löydy suon virkistyskäyttöönkin toimivat ratkaisut. Ehkä tulevaisuudessa muutaman lintutornin rakentaminen kanavoi ja keskittää alueella liikkumista oikeansuuntaisesti, Westerlund. pohtii. Kattohaikarapesä asukkeineen oli nähtävissä Riihimäen kaupungin osastolla ensimmäisillä Outdoor-messuilla Vantaan Myyrmäessä. Yhteistyökumppaneina Riihimäen kaupungilla ovat olleet Kekkilä yhdessä alueella toimivan urakoitsijansa Jori Nurmen, Sääksisäätiön, Eltel Networksin, RTV:n ja Fortumin kanssa. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Suomeen kattohaikaroita Virosta ja Venäjältä. Vuosittain tavataan joistain kymmenistä jopa neljään sataan kattohaikaraa. Kattohaikaran elinympäristönä ovat rannikot, järvien, jokien ja muiden vesistöjen rannat, kosteikot ja pellot, niityt ja asutetut seudut. Kattohaikara on sukukypsä neljän vuoden iässä. Emo munii 1 5 munaa pesään, joka sijaitsee mielellään katolla, mutta lintu kelpuuttaa pesäpaikakseen myös tornit, puhelinpylväät ja puut. Haikaroille tehdään myös tarkoituksella pesäkehikkoja, koska ihmiset uskovat kattohaikaran tuovan onnea taloon. Kattohaikaran ravintoon kuuluvat sammakot, matelijat, pienet nisäkkäät, kalat, madot ja hyönteiset. Lähde: Wikipedia Kiertokapulan noutopalvelu laajenee koko alueelle Kiertokapula kehittää palvelutarjontaansa edelleen. Noutopalvelu kuljettaa kuorma-autolla kodin suuret ja tarpeettomat tavarat sekä valmiiksi pakatut jätteet jätteidenkäsittelyalueelle. Maksullista noutopalvelua on kokeiltu hyvin tuloksin Riihimäen ja Hausjärven alueella puoli vuotta. Kokeilusta saadun tiedon perusteella palvelukokeilu laajennettiin huhtikuun alusta alkaen koskemaan koko Kiertokapulan toimialuetta. Noutopalvelua kyseltiin aiemmin asiakaspalvelustamme viikoittain, joten päätimme vastata kysyntään, kertoo palvelukoordinaattori Krista Palonen Kiertokapulasta. Pilottikokeilusta saamamme palaute oli hyvää, joten laajensimme kokeilua koko toimialueellemme. Nyt kertyvien kokemusten perusteella palvelun vakinaistamisesta päätetään syksyllä Ohjeet ja hinnasto löytyvät osoitteesta Noutopalvelun voi tilata täyttämällä tilauslomakkeen Kiertokapulan internetsivuilla, soittamalla asiakaspalveluun, puh , tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Jokainen nouto sovitaan etukäteen Jokainen nouto sovitaan tapauskohtaisesti etukäteen, ja se tehdään aikaisintaan tilausta seuraavalla viikolla. Myös toiveen noutoviikosta voi esittää. Kuormat toimitetaan käsittelyyn Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueille, joista ne toimitetaan hyötykäyttöön aineena tai energiana. Palvelu on suunnattu kaikille asiakasryhmille säästämään asiakkaan omaa aikaa ja vaivaa. Palvelusta on ollut suurta hyötyä myös henkilöille, joilla ei esimerkiksi ole autoa tai peräkärryä, jolla kuljettaa isoja tavaroita tai jäte-eriä jätteidenkäsittelyalueille. Ja toki palvelua voivat käyttää myös yritykset, Palonen summaa. Pyydämme asiakkaita huomioimaan, että kyseessä on edelleen kokeilu. Muutoksia ohjeisiin ja toimintamalliin saattaa tulla, kun noudot lähtevät pyörimään. Uusi alueemme on huomattavasti laajempi kuin aikaisemmassa kokeilussa. Noutojen keskimääräinen hakumatka ja aika lisääntyvät, joten noutojen logistinen suunnittelu tulee olemaan haastavampaa. Ajantasaiset tiedot löytyvät kuitenkin aina internetsivuiltamme, ja pyrimme tiedottamaan muutoksista myös paikallislehdissä. Anne Malinen Kirjoittaja on Kiertokapula Oy:n viestinnän suunnittelija. Missä ja miten Noutopalvelua tarjotaan Keravan, Tuusulan, Järvenpään, Hyvinkään, Mäntsälän, Lopen, Riihimäen, Hausjärven, Janakkalan, Hämeenlinnan, Hattulan ja Valkeakosken alueella. Nouto tilataan Kiertokapulan asiakaspalvelusta internetin, sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Noudot suoritetaan aikaisintaan tilausta seuraavalla viikolla. Noutopalvelu ei kuljeta vaarallisia jätteitä eikä biojätteitä. Noutopalvelun hinnoittelu Perusnouto kuljetuksineen maksaa 65 euroa. Hinta sisältää 15 min. työtä paikan päällä sekä yhden kuution (1 m³) verran tavaratilaa (esim. pesukone, 2 hengen sohva, max. 80 cm runkopatjasänky tai 5 kpl 200 litran jätesäkkejä). Työaika alkaa auton saapumisesta kohteeseen. 15 minuuttia ylittävältä työajalta peritään lisätyömaksu. Lisätyön hinta on 30 euroa jokaista alkavaa 15 minuuttia kohden. Ensimmäisestä lisäkuutiosta tavaratilassa veloitetaan 15 euroa ja seuraavista 20 euroa. Hintoihin sisältyy ALV 24 % ja jätteiden käsittelymaksu. Noutojen maksu tapahtuu laskulla.

3 Toukokuu 2013 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelmat valmistuivat Metsien luonto- ja virkistysarvoille painoa Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Syksyn myötä uusiin tiloihin Riihimäen kaupungin metsistä on tehty kaksi kymmenvuotista metsäsuunnitelmaa: kaava-alueille puistometsäsuunnitelma ja muille alueille metsäsuunnitelma. Suunnitelmat olivat julkisesti nähtävillä toukokuun alussa. Nyt ne menevät teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan käsittelyyn, ja kaupunginhallitus päättää suunnitelmista syksyllä lopullisesti. Monimuotoisuus kunniaan puistometsissä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena ja uudistuvana pienimuotoisin harvennuksin ja poimintahakkuin. Samalla puulajien lukumäärää mahdollisesti lisätään etenkin koulujen ja päiväkotien lähimetsissä, jos Kaupungissakin löytyy runsaasti metsäisiä alueita. Metsäsuunnitelmissa kirjataan niiden hoidon periaatteet. Nämä puut on kaadettu Aluesairaalan läheisestä metsiköstä uuden paloaseman tieltä. kasvuolosuhteet ovat tähän otolliset. Kesäkautena metsänhoitotöitä ei tehdä lintujen pesintäaikaan. Monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen eivät rajoitu ainoastaan puihin vaan myös metsien pensaisiin ja muihin luonnonkasveihin sekä eläinkunnan elinmahdollisuuksiin. Puistometsiin ripustetaan myös linnuille ja mahdollisesti muillekin eläimille pönttöjä ja muita tekopesiä. Suunnitelmassa huomioidaan asukkaiden turvallisuus luonnossa liikuttaessa. Metsien käyttötarkoitukset otetaan huomioon Kaupungin metsien hoidossa otetaan huomioon erilaiset virkistysalue-, luonnonsuojelu- ja talousmetsänäkökulmat. Uudistushakkuiden koko pyritään pitämään pienenä, pääosin korkeintaan hehtaarin suuruisena. Harvennushakkuissa pyritään säilyttämään monipuolinen puulajisto ja uudistushakkuualoille pyritään jättämään tavallista talousmetsää enemmän säästöpuita. Metsäsuunnitelmat on tehnyt Kanta-Hämeen Metsänhoitoyhdistys. Tekemisen meininkiä kierrätyskeskuksessa Riihimäen kierrätyskeskus muuttaa uusiin tiloihin kesän jälkeen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkoja tulee toiminnan laajentumisen myötä olemaan maksimissaan 50. Uusiin tiloihin siirtymisen myötä kierrätyskeskuksessa Antti Laukkanen vastaa Kierrätyskeskuksen kuljetuspalveluista. aloittavat keittiö- ja tekstiilitöiden ohjaajat. Kuljetuspalvelu noutaa ja vie perille Kulunut alkuvuosi on ollut ennätyksellisen vilkas. Uutena palvelumuotona on aloitettu tavaroiden vientipalvelu asiakkaille. Tavarakuorma kulkee kätevästi pakettiautolla ja tavarat saa kotiin kannettuna pikkurahalla. Useita vientejä on jo tehty, palvelulle on selvästi kysyntää. Myös noutopalvelu on aktiivista ja tahti kiihtyy normaalisti kevätsiivousten myötä. Kesästä odotetaan normaaliin tapaan vilkasta. Lisää väkeä Riihimäen kierrätyskeskus siirtyi vuoden alusta kaupungin työllisyydenhoidon alaisuuteen. Vakituisen henkilöstön lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa on jo nyt mukana kuusi työnhakijaa. Työnhakija saa työtoiminnan aikana halutessaan tukea elämäntilanteeseensa tai työ- ja koulutuspaikkojen hakuun. Korjaamolla on aloittanut työnsä työtoiminnanohjaaja Antti Laukkanen. Hän vastaa teknisten töiden ohjaamisen lisäksi kuljetuspalveluista. Vastaavan ohjaajan Suvi Virtasen toimenkuvana on kuntouttavan työtoiminnan kokonaisuus ja asiakkaiden palveluohjaus. Kierrätyskeskusvastaava Jyri Lindblom vastaa edelleen muun muassa myymälän toiminnasta ja kierrätystoiminnan linkittymisestä kuntouttavan työtoimintaan. Facebookissa ja Twitterissä Sosiaalinen media on osa Riihimäen kaupungin tiedottamista, niinpä kierrätyskeskuskin löytyy facebookista ja twitteristä. Tervetuloa tutustumaan ja tekemään edullisia löytöjä! Teksti ja kuva: Jyri Lindblom Kirjoittaja on Riihimäen kaupungin kierrätyskeskusvastaava. Tankki kyseli öljysäiliöistä Vältä talokaupan öljyiset yllätykset Myynnissä on ihastuttava rintamamiestalo. Talon öljylämmitysjärjestelmä toimii myyjän mukaan moitteettomasti. Säiliökin on sijoitettu huomaamattomasti maan alle, eikä vie talosta arvokasta säilytystilaa. Kaupat tehdään ja omistaja vaihtuu. Mutta vaihtuuko tieto öljysäiliön iästä ja kunnosta? TANKKI-hanke keräsi kevään aikana säiliötietoja viiden kunnan nykyisiltä ja entisiltä öljylämmittäjiltä. Kanta- Hämeestä mukana olivat Riihimäki, Janakkala ja Hattula. Kyselylomakkeessa kysyttiin tietoja muun muassa säiliön iästä, materiaalista, sijainnista ja edellisestä tarkastuksesta. Suurimmalle osalle vastanneista omaa säiliötä koskevat tiedot olivat hallussa. Joukossa oli kuitenkin myös niitä, jotka tiesivät öljysäiliöstään ainoastaan sen sijainnin. Pyydä aina säiliön tarkastuspöytäkirja Vanhaa öljylämmitteistä taloa ostaessa kannattaa ehdottomasti pyytää tarkat tiedot kiinteistön öljysäiliöstä. Tärkeä dokumentti on lähiaikoina tehdyn säiliötarkastuksen tarkastuspöytäkirja. Tarkastuspöytäkirjasta selviää säiliön kunto ja sille mahdollisesti tehdyt korjaukset. Jos säiliö on asennettu luvulla, on talon hintaan syytä laskea uuden säiliön hankkimisesta ja vanhan hävittämisestä aiheutuvat kustannukset. Moni vanha talo on siirtynyt öljylämmityksestä johonkin muuhun lämmitysmuotoon. Vanha öljysäiliö on usein jätetty maan alle. Ostajan kannattaa pyytää myyjältä pöytäkirja säiliön tyhjennyksestä, puhdistuksesta ja tarkastuksesta. Näin uusi omistaja voi saada varmuuden siitä, että säiliö on asianmukaisesti poistettu käytöstä. Todistus käytöstä poistetun säiliön puhdistuksesta on arvokas myös silloin, jos säiliö halutaan kaivaa ylös maasta tai poistaa sisätiloista. Esimerkiksi romuliikkeet eivät 3 huoli säiliötä, jonka puhtautta ei voi todistaa. Öljyinen säiliö on kalliisti hävitettävää vaarallista jätettä. Varmistu oman säiliösi turvallisuudesta Jos talokaupat on tehty vajavaisilla säiliötiedoilla, tietoa voi hankkia itse. Öljysäiliön tyyppi, rakenne, säännöstenmukaisuus ja valmistusaika löytyvät säiliöön kiinnitetyssä tunnuskilvessä. Jos kilpeä ei ole, säiliö on todennäköisesti valmistettu ennen vuotta Säiliön kunto selviää tilaamalla tarkastuksen tarkastusliikkeeltä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto pitää rekisteriä hyväksytyistä säiliötarkastuksia tekevistä toiminnanharjoittajista. Sisällä tai ulkona maan päällä sijaitsevan säiliön turvallisuuteen ei kannata tuudittautua. Ajan kuluessa säiliöön kertyy kosteutta ja epäpuhtauksia. Kun säiliötä ei tyhjennetä ja puhdisteta vuosiin, voi säiliön seinämä syöpyä rikki. Vanha pinnoittamaton betoninen suoja-allas on huokoinen ja päästää öljyn imeytymään läpi. Putkistoista johtuvat öljyvuodot ovat syynä moneen öljyvahinkoon, minkä vuoksi kaksiputkijärjestelmiä suositellaan vaihdettavaksi yksiputkijärjestelmiin. Etenkin muovisäiliöiden heikko kohta on putkistojen liitokset. Kodin kotivakuutuksen ehdoista kannattaa selvittää vakuutusyhtiön kanta öljysäiliöihin. Jos säiliöstä ei ole huolehdittu vakuutusehtojen mukaisesti, voi korvaus vahinkotapauksessa jäädä kokonaan saamatta. Heli Kanto Kirjoittaja on Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan projektipäällikkö. TANKKI on EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) -rahoitteinen projekti, jota koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu. Lisätietoa projektista löytyy osoitteesta www. lamk.fi/tankki Teollisuuskatu 28, RMK

4 4 Toukokuu 2013 Kuva: Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö Kuva: Mirjami Salmela Syksyisin suolla levähtää muutto- ja vaelluslintuja. Harmaahaikara etsimässä ravintoa Sammaliston suolla. Harmaahaikaran voi nähdä heinä-elokuussa, se ei kuulu täkäläiseen pesimälinnustoon. Riihimäen linnusto selvitetään Kuva: Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö Riihimäen linnustosta ei ole koottuna aivan ajantasaista tietoa. Viimeisin kaupungin teettämä Riihimäen linnustoselvitys on peräisin vuosilta 1992 ja1993. Asemakaavoitukseen liittyen linnustoselvityksiä on toki laadittu tämän jälkeenkin. Kattavan ja ajantasaisen tiedon saamiseksi Riihimäen linnustosta kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on tilannut Riihimäen linnustoselvityksen laadinnan Kanta-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Yhdistys on laatinut myös aiemman Riihimäen linnustoselvityksen. Laadittavaan selvitykseen sisältyy Riihimäen linnuston yleiskuvaus, kohdeselvitykset erikseen määritellyistä alueista sekä kuvaus Riihimäellä tavattavista uhanalaisista lintulajeista. Selvitettävistä alueista viisi on määritelty maankäyttöpaineita sisältäviksi alueiksi ja loput 15 linnuston perusselvitystä vaativiksi alueiksi. Linnustoselvityksen laadinta ajoittuu vuosille 2013 ja Suurin osa inventoinneista tehdään kevään ja kesän 2013 aikana ja niiden kohdekuvaukset valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä. Kolmen luonnonsuojelualueen inventoinnit jäävät vuodelle 2014, niiden kohdekuvaukset raportoidaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Loppuraportti valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että linnustoselvitystä voidaan hyödyntää jatkossa myös kaupungin maankäytön suunnittelussa ja yleiskaavan laadinnassa. Elina Mäenpää Kesällä helmipöllön jälkikasvu voi olla näinkin runsas, jos sattuu hyvä myyrävuosi. Jos myyriä on vähän, pöllöt tekevät vähemmän poikasia tai jättävät hautomisen kokonaan kesken. Metsässä riittää tutkittavaa. Luupilla näkee silmutkin tarkemmin Eräänä ensimmäisistä kevätpäivistä Kirjauksen päiväkodin Tupa-ryhmä lähti metsäretkelle. 3-5-vuotiaiden letka asteli päiväkodin ja Riihikodin takaiseen lähimetsään. Mukaan otettiin luuppeja, sillä tarkoitus oli tutkia sammalta ja muuta maastoa sekä puhkeamassa olevia puiden ja pensaiden silmuja lähietäisyydeltä. Päivä oli poikkeuksellisen kirkas. Lapset etsivät Siisti Riksu -kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisätä yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Mukana ovat kaikki kaupungin yksiköt sekä useita paikallisia toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös jokaisen Riihimäen asukkaan toivotaan osallistuvan kampanjaan tekemällä omia siistejä tekoja. Osa kilpailutöistä oli huhtikuussa esillä Riihimäen kirjaston ala-aulassa. Koululaiset tekivät Siistin Työn Siisti Riksu -kampanja kutsui Riihimäen peruskoulujen luokat viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja yleiseen siisteyteen liittyvään Siisti Työ -kilpailuun syksyllä Kilpailua koordinoi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö, ja sponsoreina toimivat Ekokem Oy Ab ja Kiertokapula Oy. Kilpailusarjoja oli kolme: eskari-2.lk, 3.-5.lk ja 6.-9.lk. Kilpailuaika oli Töitä palautettiin yhteensä 15 kappaletta, joskaan ylimmästä sarjasta ei yhtään. Työt olivat monipuolisesti julisteita, askarteluja, videoelokuvia ja - animaatioita sekä yksi laulusävelmäkin. Palkintoraatiin kuuluivat Riihimäen kaupungin, Ekokemin ja Kiertokapulan sekä Riihimäen Nuorisoteatterin edustajat. Lasitehtaan 2A ja Porrasohjeet Eskari-2.lk -sarjan voitti Lasitehtaan koulun 2A-luokka työllä Porrasohjeet, joka on visuaaliselta ilmeeltään hauska, selkeä, ja siitä näkyy lasten oma aiheen miettiminen ja ajatusten toteuttaminen. Uramon 3B ja Siisti Riksu -laulu 3.-5.lk -sarjan voitti Uramon koulun 3B-luokan tekemä Siisti Riksu laulu, joka on mukaansa tempaava, kertosäe jää mieleen, ja sanoissa on osuvia oppilaiden ilma- pareittain kevään merkkejä. Tunnelma oli virkistävän mukava. Lapsista näki, etteivät he olleet metsässä ensimmäistä kertaa, sanoo lastentarhanopettaja Hilkka Eeli. Hänen mukaansa Kirjauksen päiväkotilapset käyvät metsäretkellä joka viikko, kun metsää löytyy aivan päiväkodin lähituntumasta. Olimme aiemmin Vihreän lipun päiväkoti, ja luonnon ja kierrätyksen tärkeys on jäänyt selkäytimeemme, Hilkka Eeli kertoo. Tärkeää on leikki ja maaston tutkiminen Yleensä joka retkellä on oma teematehtävänsä, mutta tärkeää on maaston tutkiminen ja leikkiminen. Liinan päälle saatetaan kerätä vaikkapa erivärisiä metsästä löytyviä oksia, lehtiä ja muita juttuja. Ministeri Iiro Viinanen oli alkuvuodesta Riihimä- Siisti Riksu on viihtyisä, turvallinen ja roskaton elinympäristö. Siisti riksulainen ei roskaa, ei tuota ylimääräistä jätettä, kierrättää ja lajittelee. Siistin Riksun tekevät kaikki kaupunkilaiset. uksia kilpailun aiheesta. Pääpalkintona sarjojen voittajille oli luokan valinnan mukaan joko retki Hoplopliikuntaseikkailupuistoon tai hohtokeilaamaan. Kaikki kilpailuun osallistuneet luokat saivat palkinnoksi Mölkkypihapelin. Teksti ja kuva: Jenni Lehtonen ellä esitelmöimässä, ja tilaisuuden tuotto, jonka Riihimäen Yrittäjänaiset pyöristi 1000 euroksi, lahjoitettiin päiväkotilasten metsäretkiä varten. Rahat on nyt jyvitetty kaikille lapsiryhmille, ja niillä hankitaan erilaisia välineitä, vaikkapa luuppeja, retkillä käytettäväksi tai rahoilla hankitaan retkieväitä. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Siisti Riksu (sanat Uramon koulun 3B ja Satu Suominen, ope) Roskat laitan roskikseen, niiden roskataivaaseen. Ei sotkua voi sallia, siis ota musta mallia. Nyt me tsempataan ja tehdään teko fiksu, en sotke, enkä roskaa, saadaan siisti Riksu. Ruma sana seinässä on kuin roska silmässä. Joltain loppui paperi vai käskikö taas kaveri? Nyt me tsempataan... Paita ei mahdu päälleni, mihin unohtui mun nalleni? Kirppiksella myin mun piponi, housut sai pikkusiskoni. Nyt me tsempataan... x2 Huomiseen, parempaan yhdessä voimme vaikuttaa! Nyt me tsempataan... x2 Tehdään siisti Riksu!

5 Toukokuu 2013 Harjunrinteen koululle Vihreä lippu Harjunrinteen koulu on toinen Vihreän lipun koulu Riihimäellä. Vihreän lippunsa koulu sai jo joulukuussa, mutta saavutusta juhlittiin huhtikuun lopulla koulun päästyä muuttamaan takaisin remontin jälkeen. Harjunrinteen koulussa teemana on ollut jätteiden vähentäminen ja oikea lajittelu, ja hanke aloitettiin jo syksyllä Riihimäellä on tällä haavaa kaksi voimassa olevaa Vihreää lippua, sillä Haapahuhdan koululla Vihreä lippu on ollut vuodesta 2006 alkaen ja se on nyt kestävän tason lippu. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Harjunrinteen koulun salossa liehuu Vihreä lippu. Reilu Riihimäki Riihimäki on ollut Reilun kaupan kaupunki viime elokuusta. Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Kuluttajalle Reilu kauppa tarjoaa yksinkertaisen tavan vähentää globaalia köyhyyttä ja vaikuttaa myönteisesti kehitysmaiden ihmisten elämään arkisilla valinnoilla. Riihimäen kaupunki käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä kaupungintalolla ja kaikissa kaupungin omissa tilaisuuksissa. Myös varikon, Yritystalon, nuorisovaltuuston ja nuorisoyksikön tiloissa ja tilaisuuksissa käytetään Reilun kaupan tuotteita. Kaupunki on hankkinut painatuksella varustettuja Reilun kaupan luomupuuvillasta valmistettuja kangaskasseja ja penaaleja. Kaupunki viestii aktiivisesti Reilusta kaupasta ja kestävästä kuluttamisesta. Reilun kaupan infopiste on Kirjaston lukusalissa. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti Reilun kaupan kaupunki -arvonimen yksi keskeisimmistä asioista on kestävien hankintojen lisääminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Säilyttääkseen arvonimen kannatustyöryhmän tulee raportoidessaan vuosittain osoittaa, miten Reilun kaupan tuotteiden kulutus ESPANJALAINEN KOSKETUS Maria Männikkö ja Pauli Kari, piano TIISTAI 4.6. klo Suomen lasimuseo, 24 / 20 Liput lippupisteestä ja tuntia ennen ovelta. Katso tarkempi ohjelma osoitteesta Kirjauksen päiväkodilla oli Vihreä lippu vuosina , mutta lipun käyttöoikeus lakkasi vuoden vaihteessa. Myös Hiivolan lakkautetulla koululla oli Vihreä lippu vuosina Kanta-Hämeessä on kolme voimassa olevaa Vihreää lippua, Riihimäen kahden koulun lisäksi yhdellä koululla Tammelassa. Hämeenlinnassa on kolme Vihreä lippu -toimintaan osallistuvaa päiväkotia, mutta ei yhtään Vihreän lipun käyttöoikeutta. Hyvinkäällä tai muissa naapurikunnissa ei ole Vihreän lipun kouluja tai päiväkoteja. Suomessa on noin 250 koulua, joilla on Vihreä lippu. Mikä ihmeen Vihreä lippu? Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma ja kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan Vihreän lipun käyttöoikeuden. Vihreä lippu -ohjelmaa on kasvanut kaupungin hankinnoissa sekä mitä on tehty Reilun kaupan näkyvyyden ja tuotteiden saatavuuden parantamiseksi. Reilun kaupan tuotteita kahviloista ja kaupoista Riihimäellä Reilun kaupan kahvia tarjoavat ainakin Feeniks Cafe, Ravintola Darshan, Pompoti lastenkauppa ja kahvio, Naurava Delfiini, Riihimäen Marttojen Kesäkahvila Pesutupa, Hesburger Riihimäki Merkos, Scandic Riihimäki ja K-supermarket Keskuskadun kahvio. Myös muutama muu ravintola ja kahvila käyttävät Tuulen kaatamasta puusta ei ole taloksi, ellei tuulentuvaksi. Vanha puu vihertää harvemmin neulasin. koordinoiva Suomen Ympäristökasvatuksen Seura on kehittänyt ohjelmaan Suomen päivähoito- ja koulujärjestelmään sopivat toimintatavat ja materiaalit. Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihin maanosiin. Vihreä lippu -ohjelman periaatteet ovat: Osallisuus: lapset ja nuoret ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa Ympäristökuormituksen vähentäminen Kestävän kehityksen kasvatus osana jokapäiväistä arkea Jatkuva parantaminen: pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehitys Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa Vihreä lippu -ohjelman avulla opitaan säästämään energiaa ja vettä vähentämään jätettä muuttamaan omia kulutustottumuksia huolehtimaan lähiympäristöstä sekä koko maapallosta. Lisätietoa raaka-aineena Reilun kaupan tuotteita. Lisäksi Reilun kaupan kahvia ja muita tuotteita käytetään Riihimäen seurakunnassa, joka on Reilun kaupan seurakunta ja ainakin 15 työpaikalla ja yhdistyksessä. Reilun kaupan kaupunki -arvonimi myönnetään kaupungille tai kunnalle, joka sitoutuu edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Saadakseen Reilun kaupan kaupunki -arvonimen kaupungin tulee täyttää arvonimeen vaadittavat kriteerit. Reilun kaupan kaupunki -arvonimi myönnetään vuodeksi kerrallaan. Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Reilun kaupan kaupunkia ja kuntaa ja maailmalla jo Jos juuret saavat kasvaa rauhassa hedelmät perivät maan. Latva liehukoon tuulessa kunhan juuret kestävät. Pirkko Arola: En voi kieltää maailmaa Mitä tehdä puutarhajätteille? Oma hyödyntäminen Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Kunnan tai kenen muunkaan maalle ei jätteitä saa kipata. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19, toukokuussa myös lauantaisin klo Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 8 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh TYHMÄ KYSYMYS Mihin nyt puutarhajätteet? Puutarhojen kuopsutus on ollut jo pitkään käynnissä, mutta riihimäkeläiset puutarhurit on yllättänyt se tosiasia, että Kinturinmäen maankaatopaikan puutarhajätteen vastaanotto on lopetettu. Mihin puutarhajätteet nyt viedään, katupäällikkö Maija Salonen? Vaihtoehtoja on useita. Puutarhajätteet voi pakata erilliseen jätesäkkiin, joka asetetaan jätesäiliön viereen tai ne voi viedä suoraan Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueelle. Paras tapa on puutarhajätteiden kompostointi omalla pihalla. Mitä erilliseen säkkiin pakatulle puutarhajätteelle tapahtuu? Jäteauto ottaa sen mukaansa ja siitä laskutetaan erikseen. Hinta on 5,33 euroa 5 Riihimäki Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, Oitti Aukioloaika ma to ja pe Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen. 200 litran säkiltä, joka saa painaa korkeintaan 15 kiloa. Mitä säkin vieminen Kiertokapulaan maksaa? Korkeintaan kahden kuution kuormallinen puutarhajätettä maksaa 8 euroa. Oma kompostointi on kuitenkin osalle asukkaita mahdotonta tai ainakin vaikeaa, ja Kiertokapulaan omalla autolla ajaminen rasittaa ympäristöä ja kukkaroa. Milloin puutarhajätteille löytyy nykyistä kestävämpi osoite? Kyllä sen pitäisi pian löytyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että rakennusmaan tarve ajaa tällaisen tarpeen ohi. Hausjärveläiset ja loppilaiset toimittavat puutarhajätteensä samoihin osoitteisiin kuin aikaisemminkin eli hausjärveläiset Oitin maankaatopaikalle ja loppilaiset Jokiniemen maankaatopaikalle. Tarkemmat ohjeet löytyvät viereisestä artikkelista.

6 6 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys toiminut 50 vuotta Vantaanjoelle lisää virkistyskäyttöä ja vähemmän kuormitusta Kun Vantaanjoen tila 1960-luvun alussa oli todella huono, perustettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, jonka 50-vuotisjuhlia on juuri vietetty. Helsinki käytti silloin Vantaanjokea raakavesilähteenään. Väkimäärä joen valuma-alueella oli lisääntynyt, ja jätevesiä johdettiin suoraan jokeen. Ulosteista peräisin ollut ammonium haittasi veden desinfiointia ja aiheutti yhdessä muiden lika-aineiden kanssa maku- ja hajuongelmia, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsti Lahti kiteyttää alkuaikoja. Vantaanjoen yläjuoksulla sijaitsevan Riihimäen jätevesistä puhdistettiin biologisesti vuonna 1965 vain 65 prosenttia, ja 35 prosenttia laskettiin puhdistamattomina Vantaaseen. Ei ollut ihme, että yhdistyksen perustamiseen havahduttiin. Kaikki vesistöalueen kunnat ja jokeen vettä laskevat yritykset lähtivätkin Jätevesineuvontaa Hirvijärven ja Paalijärven rannoilla hankkeeseen mukaan. Viidessäkymmenessä vuodessa on saatu paljon aikaan. Niin paljon, että nyt taimen nousee merestä Riihimäelle asti. Hulevedet ongelmana Suurena ongelmana ovat hulevedet eli sade- ja sulamisvedet. Asvalttipintaa rakennetaan koko ajan lisää, joten sadevettä ei pääse imeytymään maahan. Sadevedet päätyvät samaan viemäriin jätevesien kanssa, vaikka erillisiä sadevesiviemäreitä on rakennettu. Viemäriverkostosta jätevedenpuhdistamoon virtaavat runsaat vesimassat on pakko päästää jostakin ulos, sillä muutoin ne haittaisivat jätevesien puhdistusta pitkään, Kirsti Lahti kertoo. Kaikki pääkaupunkiseudun käyttämä puhdas vesi tulee nykyisin Päijänteestä tunnelia pitkin. Mutta alueen kunnista Riihimäki, Hyvinkää, Nurmijärvi ja Tuusula käyttävät pohjavettä. Pohjavedetkin ovat yhteydessä jokiin. Jos Kuva: VHVSY:n valokuva-arkisto Tietoa tarjolla Hirvijärven (kuvassa) ja Paalijärven rannoilla. joen pinta on kovin korkealla, se voi olla riski myös pohjavesille. Näin kävi Riihimäellä vuonna Vesiensuojeluyhdistyksen Vapomix-tutkimuksessa on tutkittu nimenomaan pintavesien ja pohjavesien yhteyksiä esimerkiksi Riihimäen Herajoella. Tutkimus on sisältänyt muun muassa riskien arviointia siitä mihin kaivot kannattaa sijoittaa. Kaloja taas Vantaassa Riihimäen ja Hausjärven pienet purot ovat oivallisia lohikaloille. Taimen nouseekin merestä Riihimäelle saakka, Kirsti Lahti iloitsee. Osittain nousua on autettu kalojen nousuesteitä purkamalla. Kalastajien ei kannata kuitenkaan liikaa innostua. Taimen ja lohi on rauhoitettu välisenä aikana ja joen koski- ja virtapaikoissa on kahluukielto välisenä aikana mädin kehittymisen turvaamiseksi. Vantaan ekologinen luokka on nyt tyydyttävä, mutta Riihimäen järvien vedenlaadussa ei suurta muutosta Riihimäen pintavesien veden laatua on seurattu systemaattisesti vuodesta 2006 lähtien. Riihimäen järvien seurantaväli on kolme vuotta ja lampien kuusi vuotta. Vuonna 2012 vuorossa oli laajempi seuranta, kun vesinäytteet otettiin talvella ja kesällä kaikista järvistä ja lammista. Edellisen kerran järvien veden laatua oli seurattu vuonna Pintavesiseurannan toteutti Riihimäen ympäristölautakunnan tilauksesta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Vuonna 2012 järvistä otettiin kaikki pintavesiseurantaohjelman mukaiset näytteet. Lisäksi suurimmista järvistä otettiin kasviplanktonnäytteitä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään myös vesistöjen ekologisen tilan luokittelussa. Hirvi- ja Suolijärvi hyviä Tutkimuksen tulosten mukaan Hirvi- ja Suolijärvessä vesien laatu oli edelleen hyvä, eikä heikkenemistä edellisiin vuosiin verrattuna ole havaittavissa. Viime vuosina sinilevien esiintyminen on ollut Hirvijärvessä yleistä. Elokuussa klorofylli a -pitoisuus, 8,7 μg/l, osoitti vain lievää rehevyyttä, mutta oli seurantavuosien korkein. Myös Suolijärvessä oli havaittavissa vähän sinilevää, klorofylli a -pitoisuus oli 6,6 μg/l. Hirvi- ja Suolijärven välissä olevassa Vatsianjärvessä klorofylli a -pitoisuus oli huomattavan korkea, 34 μg/l. Pienen järven happipitoisuus oli myös selvästi heikentynyt. Paalijärvi heikompi Kesällä 2012 Paalijärven tilanne oli selvästi heikompi meidän pitäisi päästä hyvään ja 1970-luvuilla joen luokitus oli vain huono ja välttävä, joten oikeaan suuntaan on menty, Kirsti Lahti sanoo. Fosforipitoisuuden suunta on selkeästi alaspäin, sillä nykyään jätevedenpuhdistamoilla saadaan fosfori poistettua vedestä lietteeseen. Puhdistamoissa on lisäksi käytössä typenpoisto, mutta typpeä tulee myös pelloilta. Pintavalunta samentaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) toteuttaa yhteistyössä Vantaanjoen valumaalueen kuntien kanssa kiinteistökohtaisen hajajätevesineuvontahankkeen Riihimäen alueella kesällä Hankkeen rahoituksesta puolet tulee kunnalta, ja puolet on Uudenmaan ELY-keskuksen kautta saatua ympäristöministeriön neuvonta-avustusta. Kiinteistön omistajalle neuvonta on maksutonta. Aiempina vuosina vastaava hanke on toteutettu Tuusulassa, Nurmijärvellä, Espoossa ja Vantaalla, ja asukkaat ja kiinteistöjen omistajat ovat kokeneet hankkeen tarpeelliseksi ja hyväksi. Hankkeessa vesiensuojeluyhdistyksen hajajätevesineuvojan tavoitteena on käydä noin sadalla kiinteistöllä Hirvijärven ja Paalijärven ympäristössä kesä-elokuussa. Neuvontakohteiksi valittujen kiinteistöjen omistajia lähestytään ennen käyntiä kirjeellä, jossa ehdotetaan aikaa noin tunnin mittaiselle neuvontakäynnille. Mikäli ehdotettu aika ei sovi, kiinteistön omistajan kannattaa ottaa kirjeen ohjeiden mukaisesti yhteyttä neuvojaan ja sopia yhdessä neuvojan kanssa parempi aika käynnille. Käynnin yhteydessä kiinteistön omistajilla on mahdollisuus kysyä hajajätevesiasetuksen asettamista vaatimuksista, ja tilaisuus kannattaa käyttää hyödyksi. Neuvontakäynnillä tutustutaan kiinteistön varusteluun, jätevesijärjestelmään ja käymäläratkaisuihin yhdessä kiinteistön omistajan kanssa. Järjestelmään tutustumisen jälkeen käydään läpi valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisille alueille (209/2011) kiinteistön omistajalle määrittelemiä velvollisuuksia. kuin aiempina seurantavuosina. Ravinteiden lisäksi vesi oli myös aikaisempaa ruskeampaa. Vuoden 2012 klorofylli a -pitoisuus oli myös edeltäviä seurantakesiä korkeampi. Kukintaa muodostavia sinileviä eli syanobakteereita ei silti havaittu. Mahdollisuutta Paalijärven veden laadun seurannan lisäämiseen on syytä jatkossa harkita. Paalijärven ja siihen laskevan Vähäjärven valumaalueilta tulevan kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan myös vesiensuojelutoimia. Kirsti Lahti toivoo, että Vantaanjoen ekologinen luokka saadaan nostettua nykyisestä tyydyttävästä hyväksi. Keväällä kun paksu lumipeite sulaa tai kun syksy on sateinen, mereen huuhtoutuu ja virtaa runsaasti typpeä ja fosforia. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen ovat lisänneet pintavaluntaa. Miten Vantaanjoki sitten vaikuttaa Suomenlahteen? Maaperästä irtoava savi samentaa vettä. Joen suulla ei ole ollut paljon sinilevää, sillä levä ei viihdy sameassa vedessä. Maatalouden toimia yritetään saada kuriin. Pyrkimys on pitää pellot kasvipeitteisinä talvellakin, jolloin juuristo sitoo savihiukkaset ja fosforia. Viljan joukkoon saisi kylvää kerääjäkasveja, esimerkiksi italian raiheinää, jotka sitovat ylijäämätyppeä. Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven jätevedenpuhdistamoiden osuus siitä kuormasta, jonka joki vie mereen, on kuitenkin vain ripaus, fosforista pari prosenttia ja typestä kymmenisen prosenttia. Maataloudelle neuvontaa Kirsti Lahti luettelee yhdistyksensä tulevaisuuden haasteita. Kannattaa kysellä kun tietoa tarjotaan Neuvonnan yhtenä päätavoitteena onkin poistaa mahdollisia epäselvyyksiä jätevesienkäsittelyn vaatimuksista, ja antaa puolueetonta tietoa jätevesiasioista. Kiinteistön omistaja saa myös apua ja ohjeita jätevesijärjestelmän selvityslomakkeen täyttämiseen sekä jätevesijärjestelmän huoltoon ja kunnossapitoon. Hirvijärven ja Paalijärven alueella on paljon kesäasutusta. Pienet jätevesimäärät, kuten kantovedellisten ja kuivakäymälöillä varustettujen mökkien ja pihasaunojen pesuvedet, voidaan pääsääntöisesti johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Järviseurannan tulosten perusteella Riihimäen järvien ja lampien vesien laatu oli virkistyskäyttöön sopivaa. Puroissa ravinteita ja bakteereja Toukokuu 2013 Meidän pitää päästä hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan. Niitä ei saa päästää viemäriverkkoon, vaan ne on hallittava tontilla. Kosteikkojen rakentaminen on eräs keino. Jotta maatalouden vesienhoitotoimia voitaisiin edistää, tarvitaan tilakohtaista neuvontaa. Hoitotoimet on tehtävä jo pellolla, ja niillä tähdätään siihen, että ravinteet pysyvät pellossa eivätkä valu pois. Hajakuorman määrää yhdistys seuraa jatkuvatoimisilla mittauksilla. Meillä on myös yli 40 vesistöpaikkaa, joilla seurataan vesinäyttein kuormituksen vaikutusta jokiveden laatuun. Näytepaikoilla käydään vuodessa 6-8 kertaa, joillakin jopa parikymmentä kertaa. Riihimäen jätevedenpuhdistamolla käydään joka toinen viikko. Tarkoituksena on lisätä Vantaanjoen virkistyskäyttöä ja vähentää sen kuormitusta. Haluamme saattaa Vantaanjoen hyvään ekologiseen tilaan, Kirsti Lahti kiteyttää. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Näillä niin sanotuilla vähävetisilläkin kiinteistöillä kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota kuivakäymälän toimintaan ja jätteiden kompostointiin sekä niiden hyödyntämiseen. Neuvontahanke tukee omalta osaltaan Hirvijärven ja Paalijärven vesiensuojelua ja kiinteistön omistajat saavat neuvonnan yhteydessä hyvää tietoa siitä, miten voivat itse vaikuttaa lähijärviensä tilaan vähentämällä kuormitusta. Pienetkin parannukset esimerkiksi kuivakäymäläratkaisuissa ja kompostoinnissa voivat näkyä positiivisesti omassa rantavedessä. Teemu Haapala Kirjoittaja toimii vanhempana hajajätevesineuvojana VHVSY:ssä. Seurannassa mukana olleiden purojen, eli Suolijärveen laskevan Väliojan sekä Paalijärven valuma-alueella olevaan Vähäjärveen laskevan Kunausojan, veden laatu oli runsaiden sateiden aikana heikentynyt. Molempien ojien vesissä järviin tuli runsaasti ravinteita ja ulosteperäisiä bakteereita. Purojen purkualueilla myös järvivesien hygieeninen tila saattoi olla heikentynyt. Lammet luonnontilassa Seurannassa mukana olleiden lampien, Myllylammin ja Hatlammen, valuma-alueet ovat luonnontilaisia. Jos näiden lampien alueilla maankäytössä ei tapahdu muutoksia, suoranaista vedenlaadun seurantatarvetta ei näillä lammilla jatkossa ole. Seuraavan kerran Riihimäen järvien vedenlaatua seurataan vuonna Elina Mäenpää

7 Toukokuu Kyyniönlahden kosteikko on valmistunut Loppijärveä hoidetaan 1980-luvun lopulla alkaneiden vuotuisten hoitokalastusten ja muiden hoitotoimien ansiosta saavutettu Loppijärven melko hyvä tila kääntyi huonompaan suuntaan 2000-luvun kuluessa. Loppijärveä ovat piinanneet viime vuosina voimakkaat sinileväesiintymät, jotka ovat haitanneet kesäistä virkistyskäyttöä monin eri tavoin. Järven pitkäaikaisia tarkkailutuloksia tarkastelleet vesistöasiantuntijat ovat ymmällään järven tilan nopeasta huonontumisesta, sillä lisääntyneille fosforipitoisuuksille ei ole löydettävissä yksiselitteistä syytä. Kuluneen talven aikana on järven eri intressitahojen Kuva: Juha Viinikka/Lopen kunnan ympäristötoimi kesken pohdittu millä tavoin kasvaneen ravinnekuormituksen syyt saataisiin selvitettyä, jotta voitaisiin toteuttaa oikeita hoitotoimenpiteitä järven veden laadun parantamiseksi ja levähaittojen poistamiseksi. Selvää on, että tärkeimpiä ovat kaikki toimet, joilla järveen tuleva ulkoinen fosforikuormitus voidaan minimoida. Myös pohjasedimentteihin varastoituneen fosforin uudelleen vapautumista veteen eli sisäistä kuormitusta on tarkoitus tutkia. Kosteikko vähentää kuormaa ja elävöittää Esimerkkinä Loppijärven tilan parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä on huhtikuussa valmistunut Kyyniönlahden kosteikko Kirkonkylän taajaman läheisyydessä. Kyseessä on monivaikutteinen kosteikkokokonaisuus, jonka tarkoituksena on vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta Loppijärveen. Kosteikkoon ohjattu oja kerää vetensä muun muassa taajaman hulevesistä ja maatalousalueilta. Kosteikko muodostuu sekä syvän veden alueesta, johon maahiukkaset ja niihin kiinnittyneet ravinteet laskeutuvat, että matalan veden alueesta, joka toimii tulvahuippujen tasaajana, veden virtauksen hidastajana, ravinnehiukkasten sitojana ja liukoisten ravinteiden vähentäjänä. Lisäksi kosteikko elävöittää maisemaa ja tarjoaa levähdys- ja pesimäpaikkoja linnuille. Kyyniönlahden kosteikkohankkeessa ovat olleet mukana Vanajavesikeskus, Viestejä Vanajavedeltä-hanke, Lopen kunta, Hämeen ELY-keskus, Loppijärven Ystävät ry ja I Love Loppijärvi-kansalaiskeräys. Rakennustyöt toteutti Lopen Maa- ja vesirakenne Oy ja työmaata valvoi Lopen kunta. Selvitykset ja toimenpiteet Loppijärven hyväksi jatkuvat. Opinnäytetyönä Hämeen ammattikorkeakoulussa tehty kuormitusselvitys on valmistumassa. Sedimentin ja sisäisen kuormituksen tutkimuksia suunnitellaan. Säännölliset vedenlaatututkimukset jatkuvat. Loppijärven Ystävät ry suorittaa lisäksi muun muassa vapaaehtoista näkösyvyyden tarkkailua ja ojavesitutkimuksia. Myös hoitokalastuksia jatketaan ensi syksynä. Juha Viinikka Kyyniönlahden kosteikko vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta Loppijärveen ja elävöittää maisemaa. Jokioisten Rehtijärven kosteikon kaltaisia kosteikkoja pyritään saamaan myös Teuron- ja Puujoen alueille. Kosteikkoja kartoitettiin Viime vuonna Hämeen ELY-keskuksessa toteutettiin Teuronjoen, Puujoen ja Hiidenjoen yleissuunnitteluhanke. Raportti valmistui helmikuussa Suunnittelualue on kooltaan lähes 600 neliökilometriä, ja yleissuunnitelmaan valikoitui 45 kohdetta. Kartoitettujen kosteikkopaikkojen lisäksi hankkeen aikana on kertynyt runsaasti tietoa myös maatalouden vesienhoidon mahdollisuuksista ja haasteista. Tieto tarvittavista toimenpiteistä vesienhoidon edistämiseksi on jo olemassa, mutta tässäkin hankkeessa niiden toteuttaminen käytännössä on monin paikoin vaikeaa. Verrattuna laskuojien määrään kosteikkokohteita on rajoitetusti muun muassa siitä syystä, että ojat kulkevat syvällä uomissaan ja sopivista joutomaa-alueista on puutetta. Kaikkien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja nähdä vesienhoito laajamittaisena kokonaisuutena paikallisella tasolla. Vesienhoidon menetelmiä ovat suojavyöhykkeet, suojakaistat, riistapellot, tulvatasanteet, kosteikot, laskeutusaltaat, pohjapato- ja lietekuoppasarjat, eroosion ehkäisy, kaivukatkot ja pintavalutuskentät sekä uudet innovaatiot, kuten suodatinpadot, kemiallinen puhdistus ja saostus. Osana vesiensuojelua ovat myös vesistöihin kohdistuvat sisäistä kuormitusta vähentävät toimenpiteet, kuten ruovikon niitot ja niittojätteen korjuu, kelluslehtisten kasvien repiminen sekä roskakalan poisto. Maanomistajat toteuttavat mieluiten yksinkertaisia, helppohoitoisia ja halpoja toimenpiteitä, joista on hyötyä läheisten peltojen kuivatukselle ja kastelulle tai jotka lisäävät alueen virkistysarvoa. Vesienhoitoa ajatellen on parempi, että rakennetaan ketjutetusti paljon pieniä kohteita kuin harvakseltaan isoja hankkeita. teksti ja kuva: harri mäkelä Happi antoi työkaluja pohjavesiriskien hallintaan Hausjärven pohjavesialueiden riskienhallintahanke HAPPI päättyy tänä vuonna. Hausjärven kunta on vastannut kolmivuotisen EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) -hankkeen hallinnosta sekä kahden osaprojektin käytännön toteutuksesta. Hankkeen kenttätutkimukset ja tulosten analysoinnin hoitivat kilpailuttamalla valitut konsultit. Oitin pohjavesi Osaprojektissa 1 tutkittiin Oitin alueen pohjaveden nykytilaa sekä taajamassa sijainneesta pesulasta maaperään ja pohjaveteen vapautuneiden liuottimien kulkeutumista. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, voidaanko pohjaveden liuotintilanteen parantamiseksi tehdä jotain. Tutkimuksissa havaittiin, että Oitin pohjaveden tila paranee itsestään hitaasti. Pohjavedessä olevat liuottimet, tri- ja tetrakloorieteeni kulkeutuvat verkkaan pohjaveden virtaussuuntaan Oitista pohjoiseen kohti Puujokea ja purkautuvat pintaveteen kolmesta jokea lähellä olevasta lähteestä. HAPPI-hankkeen projektipäällikkö Petra Ihanamäki arvioi, että liuottimien vuoksi laadultaan heikentynyttä pohjavettä on kaikkiaan noin 2,3 neliökilometrin alueella. Laadultaan heikentyneen pohjaveden liuotinpitoisuus litrassa on yli 5 mikrogrammaa (µg). Talousvedessä liuottimien sallittu enimmäismäärä on 10 µg/l. Heikentyneen laadun alueeseen sisältyy myös pieni, voimakkaammin pilaantunut alue, joka on laajuudeltaan noin 0,6 neliökilometriä. Tällä alueella liuotinpitoisuus on yli 50 µg litrassa vettä. Alueella sijaitsee yksi tai kaksi taloa ja joitakin kesämökkejä. Liuotinten levinneisyyttä Oitissa ja sen ympäristössä on tarkkailtu laajasti 1990-luvulta lähtien. HAPPI-hankkeessa alueelle asennettiin yhdeksän uutta havaintoputkea, joiden lisäksi vesinäytteitä otettiin myös soveltuvista vanhoista havaintoputkista. Pohjaveden kunnostusmahdollisuuksien selvittämiseksi tutkittiin, olisiko liuottimien hajoamista mahdollista kiihdyttää. Alueen olosuhteet todettiin tähän liian vaihteleviksi, lisäksi taajan asutuksen alue näyttää pohjaveden virtauksen vuoksi puhdistuvan itsekseen, Ihanamäki sanoo. Vanhat kaatopaikat Osaprojektissa 2 tutkittiin pohjavesialueilla ja Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä sijaitsevia pohjavesiriskejä. Tarkempaan pilaantuneisuustutkimukseen valikoituivat pohjavesialueilla sijaitsevat kaksi vanhaa kunnan kaatopaikkaa, jotka ovat olleet käytössä luvuilla. Kaatopaikat tutkittiin koekuoppien ja pohjavesinäytteiden avulla ja kummallekin laaditaan toimenpideohjelmat riskien hallitsemiseksi. Tutkimustulosten perusteella Ryttylän Kirkkomäen kaatopaikan alue ei ole pilaantunut, mutta jätteen sekalaisuuden vuoksi riski pohjaveden laadun heikentymiselle on merkittävä. Vanha kaatopaikka-alue on siis syytä kunnostaa. Kunnostustarve ei ole välitön, koska alue on vanha, eikä sillä ole laajaalaista vaikutusta ympäristöön. Kunnostuksen kiireellisyyttä vähentää sekin, ettei alueen maankäyttöön ole suunnitteilla muutoksia. Kirkonkylän vanhan kaatopaikan tarkkaa sijaintia oli vaikea päätellä ilmakuvien ja suullisen tiedon ristiriitaisuuden vuoksi. Kaatopaikan rajaus jäikin ensimmäisen vaiheen tutkimuksissa puutteelliseksi. Ensimmäisessä vai- Hausjärvellä on runsaat pohjavesivarat. Kuva: Hausjärven kunta heessa tutkitun alueen eteläpuolella tehtiin lisätutkimuksia ja kaatopaikalle laadittiin riskinarvio kevään 2013 aikana. Alueen tutkimista pidetään Hausjärven kunnassa tärkeänä tulevaisuuden vedenhankintaa ajatellen. POVERI auttaa kuntia ja yrityksiä Yhtenä HAPPI-hankkeen tavoitteena oli luoda pohjaveden suojelua edistävä toimintamalli ja opas kuntien käyttöön. POVERI kunnille -työkalu on koekäyttövaiheessa. Osaprojektin 3 toteutti Suomen ympäristöopisto SYKLI. Siinä paneuduttiin yritysten ympäristöriskien hallintaan. Mukaan valituille yrityksille tehtiin riskianalyysit, annettiin koulutusta ympäristöasioissa sekä laadittiin oma riskienhallintatyökalu, POVERI yrityksille. Linkit pk-yritysten ja kunnan POVERIIN sekä HAP- PI-hankkeen raportteihin löytyvät Hausjärven kunnan nettisivuilta osoitteesta > Hankkeet > Happi-hanke Anu Ylimäki

8 8 Toukokuu 2013 Linda-kissa oli poikasesta lähtien seikkaillut Koivistonmäen pihoilla ja kujilla. Se ei enää niin kauas halunnut lähteä kuin kerran, koska muisti yhä kauhukokemuksen pentuajaltaan. Oli ihana kevätpäivä ja maa kiehui uusia tuoksuja. Linda alkoi jäljittää niitä, juoksi ja juoksi, tavoitteli jo ensimmäisiä perhosia ja kärpäsiä tassuillaan. Äkkiä Ristikko: 1. Elää päivän 2. Jänis luonteeltaan 3. Iso kissa 4. Punaturkkinen 5. Ajaa kissaa takaa 6. Pihalintu 7. Lindan emäntä se oli ihan oudoilla pihoilla. Se pyöri kauhuissaan ja etsi jälkiään, mutta meni vain yhä enemmän pyörälle päästään. Alkoi kylmä yö eikä vieläkään koti tullut vastaan. Vihdoin joku vei Lindan kissataloon ja sieltä se pääsi uuteen kotiin. Talossa oli myös koira. Voi sitä pelkoa ja ikävää! Meni viikko. Lopulta soi ovikello ja Lindan oikea perhe oli jäljittänyt sen. Mikä ilo oli päästä takaisin kotiin. Linda raotti silmäänsä, kun kuuli askelten ääniä Tassunjälkiä Lähetä vastauksesi mennessä osoitteella: Riihimäen ympäristönsuojeluyksikkö, Luontoristikko, Eteläinen asemakatu 2 A, Riihimäki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Taimi tuli keittiöön ja katseli ikkunasta pihalle: On tuossa taas tuoreet jäljet lumessa, samalla kohtaa kuin eilen. Kävin katsomassa lähempää ison kissan tassujen jälkiä. Linda höristi korviaan. Iso kissa! Mitä se teki hänen pihallaan? Voisin panna pääni pantiksi, että ilves se on ollut, mutisi Taimi. Ilves, eikö se ole suuri kissa, ihan peto? Linda alkoi maukua ovella ja Taimi päästi sen pihalle. Linda venytteli portailla kuin kuningatar, vilkuili omenapuihin ja pihakoivuihin. Ei jälkeäkään varpusista. Häntä tanassa se alkoi hiipiä kohti paikkaa, jossa iso kissa oli piehtaroinut. Iso se oli ollut, tassut monikertaiset Lindan käpäliin verrattuna. Lindaa puistatti. Muistui mieleen keväiset nahistelut Korkin ja Veijarin kanssa, vaikka ne ovat sentään kissoja. Linda tutki vielä pihaa. Jänis oli lähtenyt matkoilleen vajan nurkilta. Siinä se eli kolossaan kesät talvet, hassusti vain vaihtoi valkean turkin päälleen talveksi. Emäntä oli ristinyt sen Koipeliiniksi, tuntui tykkäävän siitä, kun katseli sitä ikkunasta. Koipeliini sai olla Lindan puolesta. Arka eläin se olikin, aina pakoon pötkimässä. Kyllä niin rauhallinen eläjä tähän pihaan mahtui. Mutta se iso kissa on eri asia. Sille Linda vielä näyttäisi, jos se uudelleen tulisi. Taimi tuli avaamaan oven ja haki samalla Aamupostin laatikosta ja alkoi tutkia sitä. Linda huomasi, että sen maitokuppi oli täytetty ja meni latkimaan. Kuulehan, sanoi Taimi, olinpas oikeassa. Joku muukin on nähnyt ilveksen Koivistonmäessä. Pitäisikö minunkin kirjoittaa lehteen siitä ketusta, joka loikki puistossa, kun menin kansalaisopistolle. Kun näet tällaisen jäljen, mikä eläin sen on jättänyt? Vastaus lastennurkkauksen alareunassa. Linda naukaisi. Älä ketuista kirjoita, kirjoita kissoista, se tarkoitti. Kas vain, oli Taimi taas äänessä, tänne odotetaan haikaroitakin. Jopas jotakin, niitä olen nähnyt vain Virossa ja Unkarissa. Taitaa ilmasto lämmetä toden teolla. Linda nosti tassuaan. Meidän pihassa on jo eläinasukkaita enemmän kuin Taimi tietääkään. Minä kyllä tunnen ne ja pidän pihasta huolta tänäkin keväänä, tuumi Linda. Pirkko Arola Viime syksyn ristikon oikea ratkaisu oli KISSAELÄIN, ja vastauksia tuli runsaasti. Arpaonni suosi seuraavia: Maaret Kortesniemi, Riihimäki Aino Liukonen, Hausjärvi. Voittajille on lähetetty Pieni kukkakirja ja Pieni lintukirja. Onnea! Suomen luonto saa oman juhlapäivän Maamme ainutlaatuista luontoa juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa virallisesti, kun Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina Päivän ideana on juhlia luontomme tuomaa iloa ja oivaltaa sen hyvinvointia edistävä vaikutus. Suomen luonnon päivän aikana järjestetään retkiä ja tapahtumia eri puolilla Suomea jokaiselle luonnosta kiinnostuneelle. Koululaisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua päivän viettoon jo sitä edeltävällä viikolla. Suomen luonnon päivän viralliset järjestäjät ovat Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL. Riihimäen ja Hausjärven seudulla ei varsinaista yleisötapahtumaa järjestetä. Seudun koulut ja päiväkodit voivat osallistua omatoimisesti luontoviikon viettoon jo edeltävällä viikolla. Keksi oma luontotapahtuma! Miten olisi koululaisten pyöräilyretki lähiseudun luontokohteeseen? Entäpä koululaisten itsensä toteuttama luonnon juhlapäivä ja sen dokumentointi. Löytyisikö päiväkodissa innostusta lähteä juhlistamaan Suomen luonnon päivää lähimetsään eväsretkelle, vanhemmatkin mukana? Suomen luontoa voi juhlia monella tapaa, vaikkapa runopolulla tai marjamättäällä. Kahvihetki tai eväsretki pihapiirissä voi olla myös tapa iloita luonnossa olosta. Myös työpaikat voivat järjestää viikolle omia virkistyspäiviään. Riihimäellä hyväksi testattuja luontoretkikohteita ovat luontopolut (Hatlamminsuon pitkospuupolku, Vahteriston luontopolku, Kärjäkosken luontopolku, Peltosaaren kosteikkopuiston luontopolku. Paalijärvellä on nuotiopaikka ja lintutorni, Hirvijärvellä nuotiopaikka ja hyvä uintipaikka loppukesän uinneille. Riihimäen loppukesän perhosloistoa voi ihailla perhospuistossa Juppalassa. Aarniometsän tunnelmaan puolestaan pääsee etsiytymällä Suolijärven rantaan Kettukalliolle. Hausjärvellä voi nauttia retkeilystä harjumaisemissa, tai vesistöistä. Puujoelta löytyy uimapaikka, samoin Valkjärven virkistysalueelta, Ryttylässä on suosittu Ykslammen ranta. Hausjärvellä on myös Natura-suoalueita, kuten Kilpisuo ja Mustasuo. Suomen luonnon päivästä on tavoitteena tehdä kansallinen liputuspäivä. Ole osaltasi mukana luomassa kansanperinnettä! Tarja Heikkonen Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys Suomen luonnon päivän päätapahtuma järjestetään uudessa Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa Nuuksiossa. Luontokeskus tarjoaa paljon nähtävää ja koettavaa, myös ilmaisesityksiä Metsän tarina -elokuvasta. Haltian ulkotapahtumassa Luonnonhaltioiden Satupolulle väkeä johdattaa Tarja Heikkonen Riihimäeltä. Valtakunnallisen perhetapahtuman järjestää Suomen luonnonsuojeluliitto ja tapahtumaa tukee Ekokem. Hausjärven Eskon koulun joukkue kilpailun tiimellyksessä.. Hausjärvelle pronssia jäteselviytyjäkisassa Hausjärven Eskon koulu selvisi pronssille Kiertokapulan toimialueensa kaikkien koulujen 4-luokkalaisille järjestämässä jäteaiheisessa kilpailussa. Kilpailu koostui tietokilpailutyyppisestä alkukilpailusta, johon osallistui yli koululaista. Voittajat selvisivät toiminnallisessa loppukilpailussa, johon osallistui 12 kolmen hengen joukkuetta; paras jokaisesta Kiertokapulan toimialueen kunnasta. Tiukassa taistossa voiton vei ja komeat vihreät Jopot kullekin kuittasi Ahjon koulu Keravalta. Toiselle sijalle kiri Hepolan koulu Mäntsälästä. VASTAUS: Jäljen on jättänyt ilves Riihimäen Eteläisen koulun joukkue selvisi kahdeksanneksi ja Lopen Launosten koulu yhdeksänneksi. Toisen, kolmannen ja neljännen sijan joukkueen jäsenet saivat lahjakortit, ja kaikki finaaliin osallistuneet saivat reput. Jokaisen koulun parhaalle luokalle toimitettiin vielä herkkulähetys.

9 Toukokuu 2013 Espanjansiruetanat tähyilevät sinunkin puutarhaasi Kevätkesän sateet laukaisevat espanjansiruetanan muninnan, ja pian meillä on taas uusia virkeitä espanjasiruetanoita puutarhojamme nakertamassa. Nyt on siis iskettävä, jos tuloksia halutaan. Suomessa espanjansiruetanoiden torjunta on vielä mahdollista. Tärkeintä on aloittaa torjunta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa touko-kesäkuussa, jolloin selviää työstä vähimmällä vaivalla. Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund korostaa yhteistyötä naapurien kesken etanoiden hävitystyössä. Jokainen pyrkiköön hoitamaan ainakin oman tonttinsa ja lähialueen. Toivotaan, että kaupunkilaiset, seurat ja yhdistykset lähtevät torjuntaan, vaikka omassa elin- ja toimintaympäristössä ei espanjansiruetanoita esiintyisikään. Etana kaivaa tai hakee sopivan maakolon, johon se munii kerralla noin munaa. Eläin munii myös karikekasoihin, kateaineen tai maassa olevien oksien alle ja kasvien lehtiruusukkeiden tyviin. Espanjansiruetana jatkaa munintaa pitkin kesää ja syksyä useimmiten juuri sadejaksojen laukaisemana. Näyttää ilmeiseltä, että uusilla pohjoisilla levinneisyysalueilla kesän aikana munineet espanjansiruetanat kuolevat syystalvella. Talven yli selviävät vain munat ja eriikäiset nuoret yksilöt, maksimissaan 5-6 sentin pituiset lähes sukukypsät etanat. Nyt nähdyt nuoret talvehtineet aikuiset espanjansiruetanat ovat yllättävän mustanruskeita. Ihminen levittää espanjasiruetanaa Espanjansiruetana leviää ihmisen avulla. Munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat paikasta toiseen maansiirtojen ja kasvien juurten ympärillä olevien multapaakkujen mukana. Laji voi siirtyä myös lehtikasojen ja kompostien välityksellä. Omin voimin etanat pystyvät kulkemaan vain tontilta toiselle. Espanjansiruetanalle kelpaa monenlainen ravinto. Se syö koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita. Kun paremmat eväät on syöty, espanjansiruetanat pistävät poskeensa jopa nokkosia ja raparperin lehtiä, joita muut etanalajit eivät yleensä syö. Espanjansiruetanat syövät myös eläinten raatoja ja kuolleiden lajitovereidensa ruumiinnesteitä, mistä johtuen ne ovat saaneet kansanomaisen tappajaetana-nimensä. Espanjansiruetanoiden esiintymä saattaa saada alkunsa jopa vain yhdestä yksilöstä. Tämä johtuu siitä, että yksilöt voivat toimia sekä koiraina että naaraina, ja näin ollen ne voivat hedelmöittää itse itsensä. Torjunnassa auttavat usein kotikonstit Kotipuutarhoissa espanjansiruetanat kerätään ja pudotetaan kiehuvaan veteen. Keräämistä voi tehostaa laittamalla maahan kosteutta kerääviä lautoja, joiden alle etanat kerääntyvät. Kuolleet etanat on syytä laittaa suljettuun jäteastiaan, jotta ne eivät jää ravinnoksi Kompostien kalkitseminen on tehokas keino torjua etanoita. Etanan esiintymisalueilta ei saa kuljettaa muualle maa-ainesta, lehtikasoja, kompostia eikä kasveja. Näin estetään etanoiden ja niiden munien kulkeutuminen uusille alueille. Puutarhan siivoaminen heikentää etanoiden elinoloja. Raivaa kasvustoja ilmavammiksi. Nurmikko sekä ojien ja teiden pientareet kannattaa leikata mataliksi. Näin etanat eivät löydä suojaa kuivumista vastaan. Kastele kasvit varhain aamulla, älä yötä vasten, jotta etanoille mieluisa kosteus vähenisi öisin. Käytä istutusalueilla karkeita kivi- tai koristekatteita. Karkea ja kuiva maa-aines ei ole niille mieluisa, ja liikkuminen hidastuu. Aseta etanoille ansoja ja syöttejä. Kotikalja käy houkuttimeksi juoma-ansaan. Maahan levitetty kostea kangas ja sen alle sirotellut leseet ja hiutaleet houkuttelevat etanoita kankaan suojiin. Hyviä syöttejä ovat myös salaatin- ja kaalinlehdet. Muista kerätä aamuisin ansoihin jääneet etanat pois. Tarkista uusia taimia ostaessasi, ettei taimipurkissa majaile etanoita tai kotiloita. Espanjansiruetana Kuva: Kjetil Lenes, Creative Commons Attribution 2.5 Luonnonmukaista torjuntaa Tuhka ja kalkki: Levitä vanaksi kasvien ympärille. Etanat eivät selviä limaan tarrautuvasta kuivasta jauheesta, vaan kuivuvat erittäessään lisää limaa. Etanamuuri: Koivutisle, joka hajullaan karkottaa etanoita. Imeytä ainetta esimerkiksi puutikkuihin, joilla rajataan kasvialueita. Älä suihkuta suoraan kasville. Ferramol-etanansyötti: Raemainen, etanat kuolevat syötyään rakeita. Tehoaineena luonnon rautafosfaatti. Tuote ei vahingoita muita eläimiä. Lähteinä mm. Kotipuutarhalehti 6/2009 sivut 64 65, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Tällainen on espanjasiruetana Espanjansiruetana (Arion lusitanicus) on nimensä mukaan kotoisin Espanjan alueelta. Sieltä laji on ihmisen mukana levinnyt ympäri Eurooppaa. Manner-Suomessa ensimmäiset havainnot ovat vuodelta 1994, jolloin lajia tavattiin Helsingistä. Reilussa kymmenessä vuodessa laji on levinnyt Oulun ja Kajaanin korkeuksille saakka. Espanjansiruetana kasvaa 7-14 cm pituiseksi. Sen väritys on hyvin vaihteleva, yleispiirteenä on värien likaisuus. Suomen yksilöt ovat olleet likaisen oranssinpunaruskeita ja niiltä ovat useimmiten puuttuneet sivujuovat. Yksilöt voivat olla myös harmaan vihertäviä, jolloin niillä on usein tumma sivujuova ja kilvellä lyyramainen kuvio. Tänä keväänä nähdyt yksilöt ovat olleet yllättävän mustanruskeita. Anturan alapinta on valkea ja lima jokseenkin väritöntä. Älä sekoita espanjansiruetanaa harmaan raidalliseen ukkoetanaan (Limax cinereoniger), joka ei ole puutarhatuholainen. Ukkoetana Kuva: Teemu Mäki, Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Riihimäen seurakunnan kesä n Kaikille avoin saunailta kesällä keskiviikkoisin ( ) Hirvijärven leirikeskuksessa klo Kahvio. n Keskuskirkko avoinna kesällä tutustumista ja hiljentymistä varten ma - pe klo Päivystäjä paikalla. n Kesäkirkkoon Messu Keskuskirkossa sunnuntaisin klo 10. Iltakirkko Kappelikirkossa/hautausmaalla sunnuntaisin klo 18 (kesä-elokuu). n Kesäkahvila Senioriseisake kesätorstaisin klo Liiterin edessä (ulkona), Temppelikatu 11. Alkuhartaus klo 13, kahvit ja vapaamuotoista ohjelmaa. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuun hyväksi. n Juhannusaaton juhla Hirvijärven leirikeskuksessa klo 19 alkaen. Kesäistä ohjelmaa. Tervetuloa! n Avoimet perheretkipäivät Hirvijärvellä klo Hirvijärven leirikeskuksen ulkoalueet kutsuvat erityisesti riihimäkeläisiä perheitä. Retkipäivien aikana mahdollisuus uida ja saunoa, paistaa nuotiolla omia makkaroita ja nauttia omia eväitä ihanissa järvimaisemissa. Päivissä ei ole varsinaista ohjattua toimintaa, mutta mahdollisuus ulkopeleihin, luontopolkuun ja hiljentymiseen uudessa kappelissa tai rannan leirikirkossa. Seurakunnan työntekijä on paikalla retkipäivien ajan. Ei uimavalvontaa, uiminen jokaisen omalla vastuulla. Sauna lämpimänä klo Tervetuloa! Lisätietoja: p Jätevedenpuhdistamon saneeraus etenee aikataulussa 9 Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus on alkanut kuluvan vuoden alussa pohjarakennustöillä. Saneeraus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Saneerauksella tähdätään jäteveden käsittelykapasiteetin nostamiseen, vanhentuneiden koneistojen uusimiseen ja ympäristölupaehtojen täyttämiseen. Runsaslumiset talvet ja rankkasateet ovat aiheuttaneet ohituksia, jolloin jätevettä on ollut pakko päästää Vantaaseen. Tästä syystä ympäristöluvan vaatimuksia on ollut vaikea täyttää, selvittää Riihimäen Veden vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Jarmo Rämö. Ensi vuoden loppuun mennessä jätevedenpuhdistamon käsittelykapasiteetti siis kasvaa kolmanneksen nykyisestä 1800 kuutiosta 2500 kuutioon. Jos biologinen yksikkö ohitetaan, kapasiteettia pystytään nostamaan vielä 500 kuutiolla. Hankkeen kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa, josta summasta Hausjärven ja Lopen yhteinen osuus on 20 prosenttia. Kummankin kunnan jätevedet tulevat nykyisin siirtoviemäriä pitkin Riihimäelle. Riihimäen alkuperäinen jätevedenpuhdistamo on 1960-luvulta. Merkittävä laajennus tehtiin 1980-luvulla. Viimeisimmät saneeraushankkeet tehtiin 2000-luvun alussa. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Uusi jätelaki toi kunnille yhteisen jätelautakunnan Uuden jätelain mukainen jätehuoltoviranomainen Kiertokapula Oy:n alueella, johon Riihimäki, Loppi ja Hausjärvikin kuuluvat, on osakaskuntien yhteinen jätelautakunta Kolmenkierto, joka aloitti toimintansa viime syksynä. Jätehuoltoviranomaisen toiminnan kokonaisvaltaisena tavoitteena on, että asukkaat koko alueella saavat yhtenäistä viranomaispalvelua ja ovat tasa-arvoisessa asemassa. Lisäksi tavoitellaan myös päätöksenteon nopeutumista ja tehostumista sekä jätehuoltoasioiden pitkäjänteistä kehittämistä yli kuntarajojen. Yhteisen jätehuoltoviranomaisen toiminnan aloittamisen myötä jätehuollon viranomaistehtäviä on siirtynyt kunnilta lautakunnalle. Kuntien itse ennen hoitamat tehtävät, kuten muun muassa jätetaksoista päättäminen, jätemaksujen määrääminen ja ulosottoon laittaminen, laskumuistutusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset tekee nyt jätehuoltoviranomainen. Myös jätehuoltomääräyksistä poikkeamispäätökset ja keräyspaikoista päättäminen ovat siirtyneet kunnilta jätehuoltoviranomaiselle. Uuden jätelain mukaan jätehuoltoviranomaisen on lisäksi tarkasteltava, täyttääkö esimerkiksi Lopella ja Riihimäen haja-asutusalueella käytössä oleva kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä (seka-, kuiva- ja biojäte) jätelaissa säädetyt edellytykset. Jätelautakunta päättää syksyllä, onko kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetusjärjestelmälle jatkamisperusteita. Sako- ja umpikaivojen kuljetusjärjestelmän jätelain edellytysten täyttyminen tarkastellaan erikseen ja jätelautakunta päättää asiasta loppuvuonna. Osakaskuntia ovat Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski. Yhteisen jätelautakunnan isäntäkuntana toimii Hämeenlinna. Hämeenlinnalla on lautakunnassa kaksi jäsentä sekä puheenjohtajuus ja jokaisella muulla osakaskunnalla yksi jäsen. Lautakunnan toimintakaudella puheenjohtajana toimii Juha Tuomi Hämeenlinnasta ja varapuheenjohtajana Nina Takala Järvenpäästä. Hausjärven jäsen on Nina Kettinen (varajäsen Liisa Hirvenoja), Lopen Aimo Alho (Susanna Hurme) ja Riihimäen Aino Mikkonen (Kirsti Leskenmaa). Jätelautakunnan yhteyshenkilönä ja viranhaltijana toimii jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen, puh. (03) , hameenlinna.fi Lautakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta Heli Virtanen Ilmastolaskurilla arvio päästöistä Ilmastolaskurin avulla voi arvioida, mikä vaikutus esimerkiksi energiankäytöllä ja muulla toiminnalla on kasvihuonekaasupäästöihin. Työkalu on kehitetty ensisijaisesti toimistojen ja kiinteistöjen käyttöön, mutta sitä voi soveltaa myös henkilökohtaisen kulutuksen seurantaan. Ilmastolaskuria voi käyttää kuka tahansa. Tietokantaan syötettyihin tietoihin pääsee käsiksi vain käyttäjä itse. Ilmastolaskuriin pääset osoitteessa

10 10 Riihimäen luontopolut kutsuvat kulkijoita Lue päivän Hämeen Sanomat missä sitten oletkin! Tilaa sinulle sopivin paketti e/kk Hämeen Sanomat ma su + Etu24-palvelu Tilaa Hämeen Sanomien verkkopalvelusta Painettu lehti kotiin kannettuna Näköislehti ipadille, iphonelle ja Android-laitteille Huomisen painetun lehden uutiset verkosta jo tänään Verkkolehtiarkisto Yksillä tunnuksilla kaikissa laitteissa Vahteriston luonnonsuojelualueen luontopolulle pääsee seuraamalla luontopolkuviittoja Marjastajankadulta ja Vahteriston ulkoilureitiltä. Helppokulkuisen luontopolun pituus on noin kilometri. Yhdeksän akvarellein kuvitettua taulua kertovat alueen luonnosta havainnollisesti ja värikkäästi. Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 12 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Metsähallitus uudisti luontopolkukyltit kesällä Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta parkkipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii myös liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan metriä ja sen varrella on kymmenen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pystyttämä ja se alkaa Peltosaaren Työväenmuseon tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Luontopolun pitkospuut on hiljattain uusittu Riihimäen kaupungin ja luonnonsuojeluyhdistyksen toimesta. Tietoa esitteistä ja netistä Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). Vahteriston, Hatlamminsuon, Käräjäkosken ja Hirvijärven luontopolkujen esitteet on uusittu tänä keväänä, ja ne löytyvät myös Riihimäen kaupungin internet-sivuilta irtonumero e/30 vrk Hämeen Sanomat näköislehti App Storesta tai Google Playsta Näköislehti ipadille, iphonelle ja Androidlaitteille. Tilaus ei sisällä lukuoikeutta verkossa Etu24-palveluun. LUKIJAT KIRJOITTAVAT Asuin pitkään pienkerrostalossa Riihimäen Länsitiellä. Jätteiden lajitteluohjeet muuttuivat monta kertaa ja viimeisin on ollut voimassa kai ainakin vuoden. Roskakatoksessa olevat lajitteluohjeet eivät vaan muutu, vaikka siitä sain suullisen lupauksenkin yhtiökokouksessa. Nyt olen muuttanut toiseen taloyhtiöön muutaman sadan metrin päähän ja kas jätekatoksessa on aivan erilaiset lajitteluohjeet. Ohjeissa on sekaisin vanhaa ja uutta ohjetta. Kun kohtaan pussin tuojan katoksessa, olen muutamalta asukkaalta kysellyt, miten lajittelen, kun uutena asukkaana en tahdo KELIEN YLÄPUOLELLA. Toukokuu 2013 saada selvää ohjeista. Vastaukset ovat olleet hämmästyttäviä, enimmäkseen tyyliä, en oikein tiedä eikä ohjeista saa tolkkua ja siksi lajittelen vähän kuinka sattuu. Toinen liian usein toistuva vastaus on tarkka selvitys miten tunnollisesti asianomainen lajittelee, mutta hän yllättyy kun kerron, että lajitteluohjeet ovat kyllä muuttuneet tuosta tiedosta. Otin myös täällä yhteyttä isännöintitoimistoon, ei mitään seurausta. On kyllä melkoisen uskomatonta kun ajattelee kuinka suuret laitokset ja prosessit jäteasioihin liittyy, mutta oleellinen alku, jätteiden lajittelu on aivan hunningolla. Minulla on vakaa käsitys, että ihmiset todellakin tarvitsevat yksinkertaiset, yksiselitteiset, suurilla kirjaimilla kirjoitetut ohjeet jätekatokseen. Uskon että useimmilla kyllä on tahto lajitella jätteensä asianmukaisesti. En siis halua vähätellä ihmisten ymmärtämiskykyä, vaan puhun selvästä viestintäongelmasta. Jotain voivat kaikki tehdä ympäristöongelmien vähentämiseksi, asiahan on todellakin yhteinen. Ihmettelevä asukas Ekokaari selvitti vastauksia jätekysymyksiin Jätteiden lajitteluohjeet löytyvät netistä Kiertokapulan kotisivulta osoitteesta Mikäli sieltä ei löydy jätettä, joka on ongelman aiheuttaja, kannattaa kokeilla etusivulla olevaa lajittelun ABC-hakua. Lisäksi esimerkiksi tänä keväänä jokaiseen kotiin lähetetyssä Kiertokapulan tiedotuslehdessä on vastaavat ohjeet. Isännöitsijällä on kokonaisvastuu Entä sitten taloyhtiöitten jäteastioiden ohjeiden ajantasaisuus? Onko Kiertokapula toimittanut isännöitsijöille astioihin kiinnitettäviä ohjetarroja? Kaikille tarroja tilanneille isännöitsijöille niitä on toimitettu. Summittain emme lähde kaikille lähettelemään materiaaleja. Isännöitsijä tietää itse, montako jäteastiaa on missäkin hänen isännöimässään kiinteistössä ja kuinka monesta puuttuu tarra. Haluan yksinkertaiset ohjeet jätekatokseen Sillä perusteella hän laittaa meille tilauksen ja saa tarvitsemansa määrän tarroja, selvittää Kiertokapula Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Liisa Sivusaari. Onko isännöitsijöitä koulutettu jäteasioissa? Isännöitsijöille järjestetään tilaisuuksia, jos he sitä itse haluavat. Tarjoamiimme tilaisuuksiin he eivät yleensä ole ehtineet. Valvooko Kiertokapula että oikeat tarrat ovat säiliöissä? Ei valvo. Jätehuollon järjestämisvastuu on kiinteistön haltijalla, joka on velvollinen järjestämään kiinteistölle jätehuollon ja tiedottamaan asukkaita lajittelusta. Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Isännöitsijällä on vastuu tiedottamisesta ja keräysvälineistä, painottaa Riihimäen ympäristönsuojelusuunnittelija Jenni Lehtonen. Jätehuoltomääräyksistä tarkkaa tietoa Kuntien jätehuoltomääräyksissä on selkeät ohjeet kuka mistäkin jäteasiasta vastaa. Riihimäen, Lopen ja Hausjärven jätehuoltomääräyksissä määrätään muun muassa seuraavista asioista. Kiinteistön haltijan tiedotusvelvoite Kiinteistön haltijan tai toiminnan järjestäjän on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville tai yleisötilaisuuden osanottajalle jätteiden lajittelusta ja keräyksestä kiinteistöllä tai yleisötilaisuudessa. Jätteiden keräysvälineet Kiinteistön haltijalla tai toiminnanharjoittajalla on oltava käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Jätteiden erilliskeräys Jätehuoltomääräyksissä on myös määräykset jätteiden (kuiva-, seka-, biojäte, pahvi, kartonki, keräyslasi, - metalli) erilliskeräysvelvoitteista asuinkiinteistöillä. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Valtuutettu Hämeen Sanomat Etu24 Tilaa Hämeen Sanomien verkkopalvelusta e/kk Näköislehti ipadille, iphonelle ja Android-laitteille Huomisen painetun lehden uutiset verkosta jo tänään Verkkolehtiarkisto Yksillä tunnuksilla kaikissa laitteissa Muut ostotavat Yrityksille näköislehti IP-tunnisteisena, kysy lisää tilaajapalvelusta Vuorokauden lukuoikeus näköislehteen tekstiviestillä Oikaisutyöt mittatarkasti Autorobot oikaisupenkeillä Nelipyöräsuuntaukset Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) huollot - varaosat - korikorjaus - maalaukset

11 Toukokuu Luontoon ja liikkumaan! Riihimäki Liikuntatempaus (Ohjaajat liikuttavat lapsia) Ti 4.6. klo 9-11 Peltosaaren lähiliikuntapaikka, alle kouluikäiset Ke 5.6. klo 9-11 Keskuskenttä, alle kouluikäiset To 6.6. klo Keskuskenttä, kouluikäiset Ti 2.7. klo 9-11 Peltosaaren lähiliikuntapaikka, alle kouluikäiset Ke 3.7. klo 9-11 Keskuskenttä, alle kouluikäiset To 4.7. klo Peltosaaren lähiliikuntapaikka, kouluikäiset Pe 5.7. klo Keskuskenttä, kouluikäiset La 8.6. Hirvijärvien uimakauden ja uudistetun uimakopin avajaiset Liikuntavaunu liikkuu klo 9-12 lähiliikuntapaikoille ohjaajiemme kanssa Ke Haapahuhdan koulu To Peltosaaren lähiliikuntapaikka Pe Herajoen koulu Ti Lasin koulu Ke Uramon koulu To Korttionmäen lähiliikuntapaikka To Patastenmäen puukoulu (hiekkakenttä) Pe Harjunrinteen koulu Kesävesijumpat ma ja ke saakka uimahallissa maauimalassa Kesävesijumpat ovat avoimia kaikille (ei ilmottautumista). Uimalamaksu + 1,80 euron ohjausmaksu. Uimahalli on auki su 2.6 asti. Koko uimala suljettu 3.6 ja 4.6. Maauimala aukeaa 5.6 ja sulkeutuu Koko uimala suljettu 19.8 ja Uimala avautuu Liikuttaa - Liikuntakasvatusta Riihimäellä -näyttely kaupunginmuseossa Näyttelyn ajan joka keskiviikko maksutonta ohjattua liikuntaa kaupunginmuseon pihalla klo Lisätietoja: Kulttuuri-ja vapaa-aikakeskus, liikuntayksikkö, p ja , eeva. Loppi Uimakoulut Lopen liikuntatoimen uimakoulut Tervakosken uimahallissa. Alkeisuimakoulu (ma-pe), yli 5- vuotiaille Hinta 30 e (sis. uimahallimaksun, uimaopetuksen, todistukset ja suoritetut merkit) Jatkouimakoulu (ma-pe) Hinta 25 e (sis. uimahallimaksun, uimaopetuksen, todistukset ja suoritetut merkit). Ilmoittautuminen on jo alkanut, mutta vapaita paikkoja kannattaa kysyä p. (019) / Mirja. Leikki- ja pelikerhot (ma-pe), yli 7-vuotiaille Elmolan kentällä klo Kormun koulun kentällä klo Launosten koulun pihalla klo (ma-pe), yli 7-vuotiaille Torstaikävelyt Riihimäellä Perinteisiä Torstaikävelyjä järjestävät Riihimäki-Seura ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kansalaiset. Kävelyt alkavat klo 18, ellei toisin mainita ja kestävät 1-2 tuntia Paalijärvi-retki on koko perheelle suunnattu luontoretki, osittain uuden Ilvesretken maisemiin. Lähtö Paalijärven virkistysalueen parkkipaikalta. Retken vetäjinä Tarja Heikkonen ja Tanja Siimessalmi. Retken päätteeksi mahdollisuus jäädä Paalijärven nuotiopaikalle Yölaulajaretki Bad Segebergin puistoon ja Vantaanjoen varrelle. Kuulostelemme yölaulajia puistossa ja lähialueilla. Alkukesän yössä voi kuulla mm. satakieliä. Vetäjänä Alssi Niskanen. Kokoontuminen klo Bad- Segebergin puistossa Honkalanmäen retki. Tutustumme tiiviissä virkistyskäytössä olevaan alueeseen, jota uhkaa rakentaminen. Tapaaminen Riihimäen ABC:n parkkipaikalla, sisäänajokulmassa. Kävelyretken oppaana on Mikko Kalliokoski, jolle maasto on tullut tutuksi koirienulkoilutuksen kautta. Reitinvalinnan pääidea on esteettinen elämys. KESÄTAUKO 8.8. Hautausmaakävely, vetäjänä Kalervo Huttunen. Kokoontuminen Kappelikirkon parkkipaikalla Lepakkoretki Juppalanlammelle. Retkellä etsimme lepakkoja Juppalanlammen lähimaastossa. Kokoontuminen klo raviradan parkkipaikalla. Vetäjänä Olli Haukkovaara. Läyliäisten koulun pihalla klo Sajaniemen taidemäen kentällä klo Pilpalan koulun pihalla klo Ilmoittautuminen kerhoihin on jo alkanut, mutta kysy vapaita paikkoja p. (019) / Mirja. Kesäleirit Räyskälässä Räyskälän leirikeskuksessa (Räyskäläntie 670) vietetään touhukasta ja mukavaa leirikesää. Leirihinta sisältää täysihoidon, ohjauksen, valvonnan ja vakuutuksen. Leirillä aika kuluu mm. leikkien, pelaten, uiden ja saunoen, askarrellen, luontoon tutustuen sekä musiikin ja liikunnan parissa. Puuha v syntyneille. Hinta: loppilaiset 35 e, muut 40 e. Puuha v syntyneille. Hinta: loppilaiset 35 e, muut 40 e. Tohina v syntyneille. Hinta: loppilaiset 25 e, muut 30 e. Tohina v syntyneille. Hinta: loppilaiset 25 e, muut 30 e. Vipinä klo 9-18 v syntyneille. Hinta: loppilaiset 15 e, muut 20 e. Vipinä klo 9-18 v syntyneille. Hinta: loppilaiset 15 e, muut 20 e. Ilmoittautuminen leireille on jo alkanut, kysy vapaita paikkoja p. (019) / Mirja. Kesäretki Särkänniemeen Harjukylän harjanteilla. Se on keskellä kaupunkia. Kaikki sen näkee ja kaikki sen tietää, mutta tunnemmeko silti sitä ja sen historiaa. Se on antanut nimen kaupunginosalle. Siinä ja sen ympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu paljon edelleen. Mikä se on? Se on harju ja Harjukylä. Oppaana Kalervo Huttunen ja Ritva Pahkala. Kokoontuminen Lasinpuhaltajan patsaalla Ryttylän kartanon torpat Uramo, Sipusaari, Sillantaka, Suojala ja Rajala. Pyöräretkellä kuulemme kertomuksia torpista ja asukkaista ja ajamme Uramontien päästä päähän (5-6 km). Kokoontuminen Hämeen ammattikorkeakoulun parkkipaikalla. Vetäjänä Mikko Järvinen Pääkonttorilta Vihreälle talolle. Kävelykierros vanhimman Riihimäen ytimessä. ja delfinaarioon 9.7. linja-auto lähtee klo 10 linja-autoasemalta ja Särkänniemestä klo 19. Hinta 15 e. Sisältää linja-auto kuljetuksen (liput jokainen ostaa itse). Elämysavain ( yli 120 cm) 37 e. Ipana-avain ( cm) 3 vuotta täyttäneille 31 e, alle 3-vuotiaille 21 e. Mini-avain (alle 100 cm) 5 e. Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset p / Tiina. Muumimaailmaan tai Väskin seikkailusaarelle linja-auto lähtee klo 08 linja-autoasemalta ja Naantalista takaisin klo Hinta 20 e, sisältää kuljetuksen. Sisäänpääsymaksu Muumimaahan 25 e, Väskin seikkailusaarelle 21 e, Muumimaailman ja Väskin yhteisranneke 40 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset p / Pauli. Hausjärvi Su 9.6. klo Kylärinki-pyöräily, maksuton kuntopyöräilytapahtuma koko perheelle La klo 9 Mommilanjärven Soutelut Touko-kesäkuussa kahvakuulatreenit Hikiän kentällä Kesä-heinäkuussa puistojumpat Oitissa ja Ryttylässä Kesä-elokuussa lasten liikuntakerhot Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä Kesä-heinäkuussa uimakoulut Oitissa ja Ryttylässä Lisätietoja: liikuntasihteeri Jari Kovanen, p ja , Kuulemme millaista toimintaa on ollut aikojen kuluessa Paloheimon pääkonttorissa, kaupunginmuseon rakennuksessa sekä Punaisessa-, Keltaisessa- ja Vihreässä talossa ja missä käytössä ne ovat nykyään. Esittelijöinä Martti Paloheimo, Helena Lindstén, Antti Häti, Suoma Salonen ja Olli Soini. Kierros alkaa Paloheimon pääkonttorin pihalta (Maantie 1) ja päättyy Vihreään taloon, jossa kävelijät voivat nauttia kahvit. Kierros kestää noin 1,5-2 tuntia. Torstaikävely noudattaa Euroopan rakennusperintöpäivän teemaa Eläköön rakennus! Sieniretki Hatlammille. Syyskuu on parasta sieniaikaa. Retkellä tutustumme Hatlammin alueen kuusimetsien sienilajistoon. Kokoontuminen klo Kiskon majalla. Oppaana Erkki Holttinen. Rannoille uimaan! Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta: www. riihimaenseudunterveyskeskus.fi valitaan ympäristöterveydenhuolto, jolta sivulta terveysvalvonta, ja siitä mennään riville talous- tai uimavesistä. Loppi Vanhan kirkon uimaranta Kirkonkylä, Uimarannantie, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, Ojajoentie 114, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta Sajatie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta Paromäentie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue Heratuksen uimaranta Heratuksentie, Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta Vojakkalantie, Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta Syvälahdenpolku, rauhallinen ja idyllinen hiekkapohjainen ranta, metsää lähellä Launosten uimaranta Suviniementie, Launonen Laihuan uimaranta Kalamajantie, Pilpala Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimi, puh. (019) , , Hausjärvi Puujoen uimapaikka, Oitti Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu ja tulentekopiste (omat puut), melontareitti (karttoja voi tilata liikuntatoimistosta) Valkjärven uimapaikka, Puujaa Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa (omat puut) Valkjärven leirialue, Puujaa Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti Ykslammin uimapaikka, Ryttylä Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti. Lisätietoja: Jari Kovanen, p. (019) , , Riihimäki Hirvijärven uimapaikka Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Luontopolku, puusee, pukukoppi, nuotiopaikka. Paalijärven uimapaikka Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Luontopolku, puusee, pukukopit, laavu. Puhinniemen virkistysalue Valajärvellä Rengossa sijaitseva virkistysalue, joka soveltuu parhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä 25 km. Alueella ei ole palveluita. Lisätietoja, p.( 019) Riihisalon virkistysalue Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Lisätietoa, p. (019) , riihimaki.fi Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kaikille avoin saunailta kesällä keskiviikkoisin ( ) klo Kahvio. Riihimäeltä 13 km. Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta Tällä kupongilla saat kupillisen Reilua KahviaPOMPOTISTA! Ma-Pe , La PUNAINEN TALO, Pohjoinen Asemakatu 10, Riihimäki

12 12 Toukokuu 2013 Lähde luontoon! Maamme ainutlaatuista luontoa juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa virallisesti. Ekokem on mukana tukemassa Suomen luonnon päivää, jota vietetään lauantaina Lähde luontoon hakemaan iloista mieltä! Säästämme luonnonvaroja Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B RIIHIMÄKI puh urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Jenni Lehtonen, Riihimäen ympäristönsuojelusuunnittelija jenni.lehtonen(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi 17. vuosikerta Jakelu kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot 2013 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2013 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: > Ekokaari-lehti Syö maatiaisia Parasta maatiaisruokaa kirja tarjoaa tuhdin tietopaketin maatiaiseläin- ja kasvilajeista. Tekijätiimissä ovat ruokatoimittaja Christer Lindgren, keittiömestari Mikko Kautto ja Lopen Pappilanpuiston luomutilallinen, maatiaisrotujen kasvattaja ja Puhtaiden makujen puolesta ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Heikkinen. Kyseessä on ruokakirja ja keittokirja, jonka motto on: Syömällä maatiaisia pelastat ne. Syödessämme maatiaiseläimen lihaa tai valmistaessamme sen maidosta kotijuustoa olemme säilyttämässä ja elvyttämässä jotain ainutlaatuista, toteavat Lindgren ja Heikkinen. Resepteistä vastaava Kautto on käyttänyt raakaaineina maatiaisten lisäksi muita perinteisiä maaseudun makuja. Yksi maatiaismenun peruselementti on villiruoka. Christer Lindgren Mikko Kautto Hannu Heikkinen: Parasta maatiaisruokaa 184 sivua, koko: 200 x 230 mm, sidottu, ovh 38, YKL 68.2 / Maahenki 2012 www. maahenki.fi/tuote/750/parasta-maatiaisruokaa KESTÄVINKIN KAIPAA HUOLTOA Me tunnemme Toyotasi parhaiten. Tarjoamme käyttöösi korkeatasoiset huolto-, korjaamo- ja varaosapalvelut, esim: - Kaikki korjauspalvelut - Määräaikaishuollot - Tuulilasin kiveniskemäkorjaukset - Ilmastointilaitteen huolto - Aidot Toyota-varaosat - Katsastuspalvelu - Rengasmyynti - Kaikki rengastyöt - Sijaisautopalvelu Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) vuotta hyvän ympäristön puolesta.

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön Järvenpään hulevesiseminaari 10.11.2016 Anneli Wichmann Erityisasiantuntija Vapo Clean

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella Hanna Alajoki Vesistötutkija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen

Lisätiedot

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavamääräykset ovat erillisinä liitteinä. Korttelin 45085 tontit 12

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Kosteikot ja vesiensuojelu

Kosteikot ja vesiensuojelu SAARIJÄRVEN REITTI Kosteikot ja vesiensuojelu Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.-9.6.2016, Lappeenranta Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 1 Saarijärven reitti Huom! Suuntaa-antava

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

PUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on

Lisätiedot

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys Saloy Oy 18.7.2015 Hankkeiden tulokset - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Maatalouden saostuspilotti Saaristomeren

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Puisto kuuluu kaikille

Puisto kuuluu kaikille 4 Neljäs oppitunti Rekvisiitta: Leikkiraha, Helsingin kaupungin yhteiset rahat -laatikko (kopiopohja 4) Valokuvia/digikuvia puistosta: penkki, roska-astia, keinu, isoin leikkiväline, puu, lamppu, vesi-aihe

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori

VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä

Lisätiedot

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Itämeri meidän yhteinen meremme

Itämeri meidän yhteinen meremme Itämeri meidän yhteinen meremme Lasten Itämeriprotesti Aina sanotaan, että nuoret ovat maamme tulevaisuus. Mutta, mehän olemme siis maamme nykyisyys! Ja lisäksi sen tulevaisuus. Ihannetilanteessa mielipidettäni

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Ympla 16.6.2016 89 Riihimäen Metallikaluste Oy:lle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009 (Ympla 29.10.2009 151, Dnro 740/2009). Ympäristöluvan

Lisätiedot

Pienvedet Varsinais-Suomessa

Pienvedet Varsinais-Suomessa Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät Maatalousluonnon monimuotoisuus FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila vaihtopäivät 17.-18.1.2017 Maatalousluonnon monimuotoisuus on vähentynyt Ilmastonmuutos + Lumo Vieraslajit Luontotyypit Lajistollinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot