YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia

Transkriptio

1 YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia

2 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Socom on yksi maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Socomin toimialueena ovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat avoimia alueellisen yhteistyön tarpeista lähteviä verkostoja, joiden hallinto on mahdollisimman kevyesti järjestetty. Tämä mahdollistaa joustavan ja innovatiivisen toiminnan.

3 Osaamiskeskusten tehtävänä on sosiaalialan osaamiskeskuslain mukaan turvata toimialueellaan: sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen sekä osallistuminen lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen, kun toiminnassa on kyse lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä tai palvelujen kehittämisestä muiden osaamiskeskustoiminnan tavoitteita palvelevien tehtävien toteutuminen

4 Toiminta-ajatus Socom on sosiaalialan asiantuntijuuden keskittymä, joka muodostaa kehittämis- ja yhteistyöverkoston Kaakkois- Suomen kuntien, kuntayhtymien sekä alan koulutus- ja tutkimusyksiköiden, kolmannen sektorin ja alan yrittäjien kanssa. Tarkoituksena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöisen integraation sekä sosiaalialan asiantuntijuuden vahvistaminen.

5 Visio..... Socomin visiona on olla Kaakkois-Suomen sosiaalisen hyvinvoinnin, innovatiivisen osaamisen ja kumppanuuden keskeinen kehittäjä sekä vahva alueellinen hyvinvointipoliittinen asiantuntija ja toimija kestävän kehityksen periaattein. Arvot: Innovatiivisuus Osaaminen Yhteisöllisyys Vaikuttavuus

6 Socom muuttuvassa toimintaympäristössä Sote- ja itsehallintouudistus kohti integroitua sotea Hallituksen linjauksen mukaan sote-alueita, joiden puitteissa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään, tullaan perustamaan 15 ja maakuntapohjaisia itsehallintoalueita 18. Tehtävien on tarkoitus siirtyä alueille vuoden 2019 alusta. Uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja ja hallita kustannuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla saumattomien palveluketjujen aikaansaamiseksi. Valmistelussa ovat mm. aluejakoja, järjestämis- ja voimaanpanolakia, itsehallintoaluelakia ja rahoitusta koskevat säännökset. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka mahdollistaa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Voimassa oleva laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta tultaneen lakkauttamaan uudistuksen yhteydessä ja säädökset tutkimusja kehittämistoiminnasta kirjataan todennäköisesti järjestämislakiin.

7 Hallitusohjelman kärkihankkeista viisi kohdistuu hyvinvoinnin ja terveyden painopistealueelle. Näitä ovat: 1. Palvelut asiakaslähtöisiksi, 2. Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta, 3. Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, 4. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa sekä 5. Osatyökykyisille väyliä työhön. Näissä kärkihankkeissa korostuvat tietojärjestelmien kehittäminen, asiakkaiden osallisuus, valinnan mahdollisuudet ja omien voimavarojen vahvistaminen sekä sektorirajat ylittävä yhteistyö.

8 Julkisen talouden heikko tila ja työttömyyden kasvu TEM:n ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyys tulee kasvamaan. Vuonna 2015 pitkäaikaistyöttömiä on noin ja vuonna 2016 noin Pitkittynyt taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset näkyvät selkeästi myös Kaakkois-Suomen alueella. Työllisyyden rakennemuutokset ovat olleet alueella suuria. Ulkomaalaisten työttömyysaste on huomattavasti koko väestön työttömyysastetta korkeampi. Vuonna 2014 Kaakkois-Suomen maahanmuuttajista oli 43,6 % työttöminä. Maahanmuuttajien työllistyminen on ollut Kaakkois-Suomessa alle koko maan keskitason. Myös nuorten työttömyys on lisääntynyt ja pitkittynyt. Sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustusta on alennettu vuodesta 2012 noin 30 %. Osaamiskeskusneuvottelukunta on esittänyt, että osaamiskeskusten rahoitus varmistetaan siltarahoituksena vähintään budjettiesityksen (3M ) tasolle vuosiksi , jotta itsehallintoalueille siirtyvä sosiaalihuollon kehittämisosaaminen turvataan. Socomin osalta tämä tarkoittaa n :n vuosittaista valtionavustusta ja sitä, että varsinaiseen kehittämistyöhön tarvittava rahoitus on hankittava edelleen muista rahoituslähteistä.

9 Väestörakenne ja sosiaalinen ympäristö muuttuvat Ikääntyneiden määrä jatkaa kasvuaan ja muiden ikäryhmien suhteellinen osuus pienenee. Lasten ja nuorten määrän vähentyessä on syytä kiinnittää huomiota lapsiperheiden tilanteeseen ja siihen, kuinka tätä väestön rakennemuutosta voitaisiin hidastaa. Ikääntyneiden lisäksi toinen kasvava väestöryhmä ovat maahanmuuttajat. Kaakkois-Suomessa asui vuoden 2014 lopussa ulkomaan kansalaista, mikä on noin 947 enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 aikana Kaakkois-Suomen alueelle muutti ulkomaalaista henkilöä, joilla oli aikomus vakituiseen asumiseen. Turvapaikkaa haki koko maassa vuonna 2015 yhteensä henkilöä ja Kaakkois-Suomeen avattiin uusia vastaanottokeskuksia Kouvolaan ja Imatralle. Asenneilmapiirissä maahanmuuttajia kohtaan on kielteisyyttä ja tarvitaan työtä sellaisen monikulttuurisen Kaakkois-Suomen eteen, jossa maahanmuuttajat nähdään mahdollisuutena eikä uhkana. Sosioekonomiset, alueelliset ja sukupuolen mukaiset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuria. Väestön polarisaatiokehityksen pysäyttämiseksi ja suunnan kääntämiseksi tarvitaan eri toimialojen ja toimijatahojen suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä sekä

10 Teknologia kehittyy ja tiedonhallintaa uudistetaan Sähköisten palvelujen lisääntyminen ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat keskeisiä kehityssuuntia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ne tarjoavat mahdollisuuksia asiakkaiden osallisuuden vahvistumiselle ja uuden kanavan myös sosiaalialan asiakastyölle sekä mm. vertaistukitoiminnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja yhtenäisten tietorakenteiden kehitystyö jatkuu niin kansallisella kuin alueellisella tasolla. Lainsäädäntö uudistuu Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja sen tuomat muutokset muuhun lainsäädäntöön ovat tulleet voimaan Osa säännöksistä tuli sovellettaviksi vasta lukien (mm. lastensuojelulakiin liittyviä muutoksia). Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on siirtää sosiaalihuollon painopistettä ehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertaista oikeutta riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa.

11 Muita lainsäädännön muutoksia ovat mm.: Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, joka on tulossa voimaan pääosin vuoden 2016 alussa. Ammattihenkilöiden rekisteriä koskevat pykälät ovat tulossa voimaan elokuun alussa 2016 Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254/2015, jonka tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjä, laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Velvoitetta tallettaa määrämuotoisia asiakirjoja sovelletaan sitten, kun THL on antanut määräykset asiakirjojen määrämuodosta. Laki tulee voimaan vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Vammaislainsäädännön uudistus, jossa on tarkoitus sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Varhaiskasvatuslaki 357/2014, jonka ensimmäinen vaihe tuli voimaan Laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen ja korostetaan lapsen etua toiminnan järjestämisessä. Päivähoito-oikeutta tullaan todennäköisesti hallituksen esityksen mukaan rajaamaan ja ryhmäkokoja pienentämään vuoden 2016 syksyllä. Perhehoitolaki 263/2015, jonka tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

12 Strategiset painopisteet Socomin hallitus on linjannut vuosien strategisiksi painopistealueiksi seuraavat kuusi kokonaisuutta: 1 Asiakas- ja kansalaislähtöisten palvelujen ja toimintamallien kehittäminen Tavoitteena on kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja asukkaiden osallisuutta Kaakkois-Suomessa ottamalla asiakkaat mukaan toimijoina palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja tuottamiseen kehittämällä, soveltamalla ja saattamalla käytäntöön asiakaslähtöisiä menetelmiä ja palvelumuotoilua tukemalla asukkaiden tarpeista ja ideoista lähtevää kehittämistä mm. kolmannen sektorin toiminnan kautta

13 2 Sote-uudistus ja alueelliset rakenteet Tavoitteena on valmistautua tulevan järjestämislain mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon integroituihin palvelu- sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteisiin vuoteen 2019 mennessä tahtotilana kehittämistoiminnan rakenteeksi on koko Kaakkois-Suomen kattava malli

14 3 Uudistuvan lainsäädännön tuomiin koulutus-, kehittämis- ja palvelutarpeisiin vastaaminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Tavoitteena on tukea lakiuudistusten soveltamista käytäntöön huomioimalla kehittämistyössä ja hankevalmisteluissa uudistuvan lainsäädännön linjaukset järjestämällä koulutusta uudistuvasta lainsäädännöstä

15 4 Kumppanuusmallien kehittäminen ja kumppanuuksien edistäminen Tavoitteena on vahvistaa tavoitteellista kumppanuutta yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä. Socom vahvistaa omaa osaamistaan kumppanuuksien kehittäjänä ja tarjoaa sitä alueen toimijoiden käyttöön Socom on luomassa ja kehittämässä kumppanuusmalleja Kaakkois-Suomen hyvinvointialan toimijoiden verkostoissa kumppanuusmalleja laajennetaan 4 P-malleiksi (= Public-Private-People-Partnership), jolloin asiakkaiden ja kuntalaisten toimijuus ja osallisuus lisääntyvät vahvistetaan ja monipuolistetaan vapaaehtoistyötä ja vertaistukitoimintaa, tehdään sitä näkyväksi ja kehitetään vapaaehtoistoimintaan liittyviä koordinaatiorakenteita

16 5 Tiedonhallinta, tietoteknologian hyödyntäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskehittäminen sujuvien prosessien ja tiedon kulun vahvistamiseksi Tavoitteena on, että vahvalla alueellisen ja kansallisen tason yhteistyöllä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkulku ja tiedonhallinta palveluprosesseissa on parantunut ja tietoteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena tietoteknologian hyödyntämisen mahdollisuudet ja asiakaslähtöisten, toimialarajat ylittävien palveluprosessien sujuvuus otetaan huomioon kaikessa kehittämistyössä sosiaalihuollon kansallisia tietorakenteita ja määrämuotoista kirjaamista viedään käytäntöön asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan mm. sähköisen asioinnin kautta

17 6 Tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutuksen sekä vaikuttavuuden arvioinnin vahvistaminen Tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuorovaikutusta ja vahvistaa näyttöön perustuvaa käytäntöä sekä vaikuttavuustutkimusta kehittämishankkeiden rinnalle pyritään saamaan hyvinvointivaikutuksia sekä kustannuksia tarkastelevaa tutkimusta yhteistyössä oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimustietoa levitetään ja sovelletaan käytäntöön hyvinvointialan tutkijayhteisön toimintaa käynnistetään koko Kakkois-Suomea koskevana tarjotaan asiantuntemusta alueellisen tiedon tuottajana yhteistyötahojen käyttöön

18 Strategian toimeenpano Strategiakaudelle asetetut tavoitteet konkretisoidaan vuosittain toimintasuunnitelmassa vuositason toimenpiteiksi vastuutahoineen ja seurannan mittareineen. Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi Socomin hallitus arvioi strategisten tavoitteiden toteutumista vuosittain toimintasuunnitelmaan kirjattuja mittareita ja tavoitetasoja hyödyntäen. Henkilöstö toteuttaa itsearviointia niin hanketyössä kuin palvelutuotannossa. Lisäksi strategiakaudella tehdään palvelukohtaisia sekä hankekohtaisia palaute- ja arviointikyselyjä, joiden tuottamaa tietoa voidaan käyttää myös strategisten tavoitteiden toteutumista arvioitaessa

19

20 SOCOM Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy socom.fi Laserkatu LAPPEENRANTA puh Salpausselänkatu 40 A KOUVOLA puh