HYVINVOINTIKERTOMUS Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIKERTOMUS 2008. Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIKERTOMUS 2008 Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNTAPOLITIIKASSA HYVINVOINTIPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Taloudelliset resurssit Elinympäristö; suunnittelu, rakentaminen ja suojelu Maankäytön, rakentamisen, virkistyskäytön ja vapaa-ajan alueiden suunnittelu ja ylläpito Ilmanlaatu Vesitilanne Melu Jätehuolto Liikenneverkosto Väestö Perheet Asumisen olosuhteet ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Koulutus Toimeentulo Työllisyys Turvallisuus Sosiaalinen hyvinvointi Osallistuminen ja harrastaminen Huumausaineet Terveyspalvelut 38 5 TERVEYS Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet 50 6 POHDINTA 54 7 LÄHTEET LIITTEET.. 58

3 3 1 JOHDANTO Kuusi kuntaa Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri muodostavat Kuusiokuntien seutukunnan. Asukkaita seutukunnassa on noin Kuusiokunnat ovat osallistuneet Stakesin johtamaan Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen kunnissa (TEJO) hankkeeseen vuoden 2004 alusta lähtien. Hankkeen tuotoksena on valmistunut Kuusiokuntien hyvinvointikertomus 2008, jossa on esitelty erilaisten indikaattoreiden avulla yleisiä elinoloja, väestörakenne sekä hyvinvointia ja terveyttä ikäryhmittäin. Edellisen kerran hyvinvointikertomus on valmistunut Soini ei ole halunnut osallistua tämän hyvinvointikertomuksen laadintaan, eikä Soinin tilastotietoja esitellä tässä hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointi ja terveys ovat ihmisen perustarpeita, joiden hyvän tason saavuttamista ja ylläpitoa kunta voi edistää monin eri tavoin. Kunnan tehtävä on myös seurata mm. kuntalaisten terveydentilaa ja arvioida omaa toimintaansa. Kunnan toimintaa ohjaavat strategiat, talous- ja toimintasuunnitelmat, joissa erilaiset terveyden edistämisen näkökulmat tulisi ottaa huomioon. Kuntalaki määrittelee kunnan keskeiseksi tehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen ja alueensa kestävästä kehityksestä huolehtimisen. Tähän kuuluu myös hyvinvointipalveluista huolehtiminen käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Palveluiden kysynnän lisääntyessä terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäiseminen, kuten myös kuntouttaminen on saattanut jäädä taka-alalle. Nyt hyvinvointikertomuksen analysoinnin avulla voidaan päästä paneutumaan ennaltaehkäisevään toimintaan ja parantamaan väestön terveyttä ja hyvinvointia. Terveys 2015 kansanterveysohjelma linjaa terveyspolitiikkaa terveyden edistämistä painottavaksi ja samalla korostaa poikkihallinnollisuuden merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ennaltaehkäisevien toimien kehittämisessä. Kuntapäättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa, miten näihin haasteisiin kunnissa vastataan. Kokonaiskuvan luominen kunnan hyvinvointitilanteesta on vaativa tehtävä. Vaikeus syntyy ilmiön moniulotteisuudesta ja moniarvoisuudesta sekä hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden moniselitteisyydestä. Lukujen taakse kätkeytyy paikallisia selityksiä ja toimintakäytännöistä johtuvia eroavaisuuksia. Vain paikallisilla asiantuntijoilla on ymmärrystä tulkita lukujen ja kuvausten taakse kätkeytyvä hiljainen tieto. Hyvinvointikertomuksen piirtämän kuvan tulisi johtaa pohdintaan vaihtoehtoisista ratkaisuista. Hyvinvointi ei ole vain sairauksien puuttumista vaan hyvinvointi liittyy elämän kaikkiin ulottuvuuksiin. Näitä ovat mm. terveys ja toimintakyky, elintaso, sosiaaliset suhteet, elämän mielekkyys, tyytyväisyys palveluihin sekä viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Hyvinvointia ja terveyttä ei ole yksinkertaista määritellä tai mitata, koska terveys merkitsee eri ihmisille eri asioita. Terveyttä voidaan pitää ominaisuutena, toimintakykynä, tasapainona, eheytenä, voimavarana tai kykynä sopeutua ja selviytyä. Terveys on merkittävä osa ihmisten arkielämää, siinä tehtäviä valintoja ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Erilaisia määritelmiä tärkeämmäksi kuitenkin nousee yksilön oma tulkinta kokemastaan terveydestä omassa arkielämässään ja jos halutaan saada luotettava kokonaiskuva hyvinvoinnin tilanteesta pitää sitä sekä mitata, että kysyä sitä väestöltä. Mitattavat kohteet, indikaattorit, perustuvat väestöryhmien erityiskysymyksiin sekä valtakunnallisiin hyvinvoinnin tavoitteisiin. Yksilön ja väestön terveyteen vaikuttavat useat erilaiset henkilökohtaiset, yhteiskunnalliset, kansantaloudelliset ja ympäristölliset tekijät, jotka ovat yhteydessä yksilön ja väestön terveyteen.

4 4 Terveyden edistämisen kannalta on tärkeää tunnistaa terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Terveyden edistämistä on kohdennettava niihin terveyden tekijöihin, joihin voidaan erilaisilla toimilla vaikuttaa. Näitä ovat mm. yksilöiden elämäntavat, koulutus, elinolosuhteet, ympäristö ja palvelut. Oma koti, lähiyhteisö, lähipalvelut ja liikenneyhteydet ovat tärkeä osa ihmisen jokapäiväistä elämää. Erityisen merkittäviä elinympäristön ominaisuudet ovat silloin, kun ihmisen toimintakyky on tavalla tai toisella alentunut esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi. Monet arkielämään vaikuttavista tärkeistä ratkaisuista tehdään muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Väestön terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen on jokaisen kuntapäättäjän hyväksymä tavoite. Tämän perusteella näiden tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista tulisi tarkastella väestöryhmien hyvinvointitarpeista lähtien. Terveyttä edistävät tulokset syntyvät useiden ammattiryhmien yhteistyön tuloksena. Moniammatillinen yhteistyö on voimavara kuntien hyvinvointitavoitteiden toteutuksessa. Koska hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet toteutuvat useiden hallinnonalojen perustehtävien kautta, hyvinvointijohtaminen tarkoittaa poikkihallinnollisten prosessien, hallinnollisia rajoja ylittävän toiminnan johtamista. Tätä prosessia koordinoidaan hyvinvointistrategian avulla. Strategian taustalla on oltava hyvinvoinnin faktatiedon lisäksi paljon asiantuntijoiden hallitsemaa ammatillista tietoa. Strategiaprosessissa on haettava keinoja saada eri strategia-asiakirjat terveyden edistämistä ohjaavaksi, seuraavaksi ja arvioivaksi työvälineeksi.

5 5 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNTAPOLITIIKASSA Terveys voidaan määritellä hyvin monin eri tavoin. Maailman terveysjärjestö määrittelee terveyden fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, emotionaalisena ja hengellisenä hyvinvointina, joka vaihtelee elämänkulun eri vaiheissa. (Perttilä ym. 2004, 18; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 10; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15.) Terveys voidaan nähdä myös ominaisuutena, toimintakykynä, voimavarana, tasapainona tai kykynä selviytyä ja suoriutua. (Savola & Koskinen- Ollonqvist 2005, 11.) Terveyteen liittyy selviytyminen kullekin ikäkaudelle ominaisista työ- ja toimintakyvyn vaatimuksista huolimatta sairauksista ja elämänlaatua heikentävistä häiriötekijöistä. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen laatusuosituksessa terveys määritellään hyvinvoinniksi, toimintakykyisyydeksi ja tasapainoiseksi vuorovaikutukseksi ihmisten ja ympäristön välillä. Terveyttä voidaan ajatella pääomana, joka kasvaa yksilöiden ja yhteisöjen elämänhallinnan vahvistuessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15.) Laajemmassa tarkastelussa, kuten yhteisön, kansakunnan ja ihmiskunnan tasolla terveys on tärkeimpiä hyvinvoinnin ja kehityksen voimavaroja. Terveyden edistäminen on panostusta tulevaisuuteen. Hyvinvoiva väestö on edellytys taloudelliselle kasvulle ja kilpailukyvylle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 8.) Kuntien hyvinvointikertomuksessa hyvinvointi määritellään hyvinvoinnin tilana, joka syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Se on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. (Perttilä ym. 2004, 18; Etelä- Pohjanmaan peruspalveluohjelma 2006, 5.) Kapeasti määritellen hyvinvointi voidaan ymmärtää myös subjektiiviseksi hyvinvoinnintuntemukseksi tietyllä hetkellä, jolloin hyvinvoinnin voi määritellä ja arvioida vain ihminen itse. Subjektiivinen määritelmä on käytännössä liian kapeaalainen määritelmä hyvinvoinnista ja on tarkoituksenmukaista laajentaa määrittelyä objektiivisilla määritteillä. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 12). Kokonaisvaltainen hyvinvointi on tärkeää luovuuden, innovoinnin, kilpailukyvyn ja yrittäjyyden voimistumisen kannalta. Alueen taloudellinen kehitys ja väestön hyvinvointi ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja tukevat toinen toistaan. (Perttilä ym. 2004, 18; Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma 2006, 5.) Terveyden edistäminen määritellään prosessiksi, joka antaa yksilöille ja yhteisöille entistä paremmat mahdollisuudet hallita terveyttään ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 27; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15). Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy, sitä turvataan ja se voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen vaikuttavat arkiympäristöt kuten koti, asuinalue, liikenne tai työpaikka, siten myös näihin liittyvät päätökset voivat olla terveyttä vahvistavia tai heikentäviä. Myös ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus ja huolenpito sekä elämänhallintataidot vaikuttavat terveyteen. (Perttilä ym. 2004, 6; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, ) Terveyteen vaikuttavat siis monet arkielämän valinnat. Terveys vahvistuu tai heikkenee ihmisten omien valintojen ja lähiyhteisöjen toiminnan seurauksena. Palvelujärjestelmän kyky vastata ihmisten terveystarpeisiin ja yhteiskuntapoliittiset päätökset tukevat tai heikentävät väestön terveyttä. Terveysvaikutukset ovat yhteisen toiminnan tulos. Vastuunkantajia ovat ihmiset itse, lähiyhteisö ja yhteiskunta yhdessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 8; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 15.)

6 6 Koska terveys on prosessi, eikä olotila, myös sen muutoksiin voidaan vaikuttaa. Vaikka autonomiapyrkimyksen mukaisesti ihminen valitsee itse hänelle tarjotuista tiedoista, mahdollisuuksista ja haasteista, vaikuttavat hänen valintoihinsa voimakkaasti hänen tiedolliset ja muut voimavaransa, elinolosuhteensa, ympäristön ja kulttuurin antamat virikkeet ja mahdollisuudet. Kunnan tehtävänä on tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä kuten koulutusmahdollisuuksia, elinoloja, työoloja ja palvelujen toimivuutta, jotta yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuudet edistää omaa ja lähiympäristönsä terveyttä paranevat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 32-33; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 92; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 13.) Hallituksen ohjelmassa todetaan, että väestön terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä yksilön elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen ovat keskeisiä sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteita. Väestön terveyseroja pyritään kaventamaan määrätietoisin sosiaali- ja terveyspoliittisin toimin sekä vahvistamalla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa (Valtioneuvosto 2003). Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Kunnanvaltuusto määrittelee kuntapolitiikan suunnasta päätettäessä, kuinka tähän velvoitteeseen vastataan. (Perttilä ym. 2004, 6; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, ) Kansanterveyslain uudistus (2005/928) tuli voimaan vuoden 2006 alussa. Laissa täsmennettiin kansanterveystyön terveyden edistämisen tehtäviä ja uusina tehtävinä annettiin mm. väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin, terveysnäkökohtien huomioonottaminen kunnan kaikissa toiminnoissa ja yhteistyö terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kansanterveyslaki osoittaa terveyden edistämisen toteuttamisen haasteeksi koko kunnalle. Lakimuutoksilla on pyritty varmistamaan terveyden edistämisen taso kaikissa kunnissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 8-9; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 19-20; Poikajärvi & Perttilä 2006, 14.) Taustalla on myös terveyttä koskevan laaja-alaisen vastuun vahvistaminen Euroopan unionin perustamissopimuksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 8-9). Terveydenhuollon asiantuntijoilla on erityinen vastuu terveyden edistämisestä jo kansanterveyslain perusteella, mutta pelkästään terveydenhuollon toimin terveyteen ei voida riittävästi vaikuttaa. Terveyden edistämisessä tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä niin terveydenhuollon asiantuntijoiden, kunnan virkamiesjohdon kuin kolmannen sektorin kesken. Jokaiseen kunnan hallinnonalaan liittyy päätöksiä, jotka vaikuttavat kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikissa yhteiskunnallisissa päätöksissä. Yhteistyö onnistuu paremmin, kun eri hallinnonalojen vastuista ja työnjaoista sekä tehtävien koordinoinnista on sovittu. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 28; Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 14; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, ) Terveydenhuollolla on kuitenkin merkittävä rooli asiantuntijana, tiedon tuottajana ja terveysvaikutusten arvioinnin aktiivisena osapuolena (Sosiaalija terveysministeriö 2006, 16-17; Poikajärvi & Perttilä 2006, 16). Terveyden edistäminen ei välttämättä aina tarkoita uusien toimintojen käynnistämistä tai uusien organisaatioiden luomista olemassa olevien rinnalle. Kysymys on terveysnäkökohtien huomioimisesta eri hallinnonalojen toiminnassa, yhteisten tavoitteiden asettamisesta ja systemaattisesta tavoitteiden toteuttamisesta, toteutumisen seurannasta ja arvioinnista sekä johtopäätösten tekemisestä arvioinnin perusteella. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat paikallinen ja seudullinen terveyttä ja hyvinvointia kuvaava tieto ja olosuhteiden tuntemus, kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien tavoitteet sekä voimavarojen oikeanlainen suuntaaminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, ) Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja

7 7 toimintaohjelmassa (tato) jo suositeltiin perustamaan alueellisia yhteistyöryhmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön koordinointia varten ja laatimaan hyvinvointipoliittinen strategia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, ) Jotta väestön hyvinvointi ja terveyden edistäminen voidaan nostaa yhdeksi kunnan toiminnan painoalueeksi, tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista ja toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, ) Sosiaali- ja terveysministeriön 2001 hyväksymä Terveys 2015 kansanterveysohjelma määrittelee kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet. Ohjelman yleisenä tavoitteena on terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakykyisyyden lisääminen, elämänlaadun parantaminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Terveys ohjelma pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Se on tarkoitettu terveydenhuollon ohella myös muille hallinnonaloille. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 10; Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 11.) Terveyden edistäminen on monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. Käytännössä se tarkoittaa sitoutumista, joka vahvistetaan kuntastrategiassa ja kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, jossa terveyden edistämisen mitattavissa olevat tavoitteet hyväksytään koko kunnan tehtäväksi. Yhteiset tavoitteet konkretisoidaan jokaisen hallinnonalan omissa suunnitelmissa tehtäviksi, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti strategiaprosessissa ja kunnan toimintakertomuksessa. Terveyden edistämisen tavoitteet kirjataan kunnan hyvinvointistrategiaan. Tavoitteet määritellään niin, että niiden toteutumista on mahdollista seurata ja arvioida. Strategiassa määritellään terveyden edistämisen sisällölliset painoalueet, toimeenpanovastuut sekä toteutumisen seuranta ja arviointi. Hyvinvointistrategian toimeenpano on osa vuotuista toiminnan ja talouden suunnitelmaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, )

8 8 3 HYVINVOINTIPOLITIIKAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Taloudelliset resurssit Kunnan talouden tasapainoinen tilanne on edellytys toimivalle julkistaloudelle. Velkaantunut kunta joutuu uhraamaan menoistaan suuremman osuuden velanhoitoon kuin vähemmän velkaantunut. Velkataakka heikentää kykyä tehdä investointeja ja järjestää eri palveluja. Mikäli taloudellinen tilanne huonontuu, se aiheuttaa erilaisia toiminnallisia supistuksia ja säästöohjelmia. Taulukoissa 1 ja 2 näkyvät tiivistetysti kuntien kustannukset / asukas, lainakanta, vuosikate ja verotulot sekä niiden kehitys vuosina Alavus Kuortane Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Lainakanta, euroa / asukas 1211, ,6 3,8 2,2 1,5 Vuosikate, euroa / asukas 26,3 308,9 2,1 150,8 33,6 109 Verotulot, euroa / asukas 1897,6 2007,2 2121, ,7 Taulukko 1. Kunnan nettokustannukset, lainakanta, vuosikate ja verotulot (Sotkanet, 2008) Lehtimäki Töysä Ähtäri Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Lainakanta, euroa / asukas 3897,9 3846,9 3969,4 2477,6 2751,8 3000,9 2336,5 3061,4 3844,8 Vuosikate, euroa / asukas ,6-71,2 75, ,4-302,4-380,6-214 Verotulot, euroa / asukas 1818,7 1973,4 2065,4 1761, ,4 2447, ,3 Taulukko 2. Kunnan nettokustannukset, lainakanta, vuosikate ja verotulot (Sotkanet, 2008)

9 9 Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty tiivistetysti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vuosina Sosiaali- ja terveystoimen Alavus Kuortane Lehtimäki kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, 1000 euroa Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, / asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset, / asukas Terveystoimen nettokustannukset, /asukas Perusterveydenhuollon (mukana hammashuolto) nettokustannukset, / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, / asukas Päihdehuollon nettokustannukset, / asukas 14,5 15,2 11,9 6,7 2,2 3,4 8,3 5,7 4,2 Taulukko 3. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset (Sotkanet, 2008) Sosiaali- ja terveystoimen Töysä Ähtäri kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, 1000 euroa Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, / asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset, / asukas Terveystoimen nettokustannukset, /asukas Perusterveydenhuollon (mukana hammashuolto) nettokustannukset, / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, / asukas Päihdehuollon nettokustannukset, / asukas 4,9 4,9 9,5 7,4 8,3 11,5 Taulukko 4. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset (Sotkanet, 2008)

10 Elinympäristö; suuunnittelu, rakentaminen ja suojelu Maankäytön, rakentamisen, virkistyskäytön ja vapaa-ajanalueiden suunnittelu ja ylläpito Elinympäristö tukee ja luo edellytyksiä asukkaiden hyvinvoinnille ja sen edistämiselle. Elinympäristö vaikuttaa asukkaiden arkipäivän toimintojen järjestämiseen ja luo puitteet yhteisöjen toiminnalle. Elinympäristön suunnittelussa on luotava myös edellytyksiä riittävälle virkistymiselle ja elpymiselle. Elinympäristössä voi olla myös hyvinvoinnin toteutumista estäviä tekijöitä. Elinympäristön hyvällä suunnittelulla ja rakentamisella pyritään ehkäisemään haittojen syntyminen sekä minimoimaan haittojen vaikutukset asukkaiden hyvinvoinnille. Alavudella maankäytön ja rakentamisen lähtökohta on luoda edellytykset viihtyisään asumiseen, monipuoliseen yritystoimintaan ja virkistykseen kestävän kehityksen samalla huomioon ottaen. Kuortaneella maankäytön, rakentamisen suunnittelun lähtökohta on monipuolisen tonttitarjonnan varmistaminen. Lehtimäellä on suunnittelun lähtökohtana peruspalveluiden säilyttäminen ja mahdollistaminen, rakennusten kunto pidettävä hyvänä toimintojen ja käytön kannalta. Tällä hetkellä suurimpana hankkeena on yhtenäiskoulun peruskorjaus. Töysän kunnan teknisen toimen suunnittelun pääperiaatteena on tarjota kuntalaisille turvallinen ja viihtyisä paikka elää. Teknisessä toimessa asiakkaita palvellaan nopeasti, laadukkaasti ja asiantuntevasti. Yhtä tärkeää on myös palvelun oikeudenmukainen ja tasapuolinen tarjonta kaikille. Töysän teknisessä toimessa painotetaan viihtyisää, tasapainoista ja moni-ilmeistä ympäristöä. Näin ollen tekninen toimi kehittää kestävän kehityksen periaattein elinympäristöä ja yhdyskuntarakennetta. Lisäksi tekninen toimi tuottaa ja ylläpitää kilpailukykyisesti kuntalaisten elinkeinoelämän tarvitsemia teknisiä verkostoja ja toimitiloja. Tekninen toimi keskittää voimavaroja kuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Töysän tekninen toimi on muun muassa yhteisvoimin asukkaiden kanssa rakentanut ja kunnostanut leikkipuistoja. Lisäksi tekninen toimi huolehtii käyttöveden puhtaudesta sekä teknisin osin ympäristön turvallisuudesta. Erittäin tärkeä kunnallinen sektori; virkistys- ja vapaa-aika jäi tällä kertaa hyvinvointikertomuksessa kartoittamatta. Kunnissa olisi hyvä tarkistaa tarjoamansa liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä virkistysmahdollisuudet. Näitä ovat mm. sisäpelihallit, jäähallit, urheilukentät, hiihtoladut, ja muut virkistysalueet esim. vaellus, retkeily jne. Millainen on niiden kunto, valaistus ja mahdollisuudet käyttää niitä eli onko salivuoroja riittävästi kaiken ikäisille tai onko urheiluvälineitä riittävästi ja millainen on alueiden saavutettavuus. Vapaa-aikaan liittyvät myös liikunta-alan yritykset ja kunnan yhteistyö niiden kanssa sekä erilaiset järjestöt ja niiden avustaminen. Vapaa-aikaan liittyvät myös kulttuuripaikat, kuten näyttelyt, teatterit, museot, elokuvahallit jne. Asema- ja yleiskaavan kattavuus ja siihen sisällytetyt luontokohteet kertovat tärkeää tietoa ympäristön suojelusta, samoin kuin kaavan tarkastelu käyttökohteittain, kuten liikennealueiden, asumisen, liikerakentamisen, yleisten rakennusten, teollisuuden ja virkistysalueiden %-määrä maapinta-alasta. Alavudella keskustan osayleiskaavan, oikeusvaikutukseton on 5340 ha, Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osa on 4470 ha, asemakaava kattaa 1385 ha ja ranta-asemakaava 611 ha. Alavuden asemakaavassa käyttötarkoituksittain jaoteltuna kattavat liikennealueet 13 %, asuminen

11 11 40 %, liikerakentaminen 7 %, yleiset rakennukset 0,1 %, teollisuus 15 %, virkistysalueet 24 % ja muut 0,9 % maapinta-alasta. Alavudella on asemakaavalla suojeltua kasvillisuutta Rasinpuistossa ja viereisellä tontilla; Välipolku-Hyllisentie, kortteli 14, 1800 m2. Asemakaavalla suojeltua kasvillisuutta on myös Tervahaudanpuiston osa, Tervasmäentie 3600 m2. Rantaosayleiskaavaalueella on huomioitu Natura 2000 alueita yht. 466 ha: Eteläinen Edesjärvi, Iso Vehkajärvi, Liiverinjärvi, Valkeinen ja Vähä Vehkajärvi. Asemakaavoitettujen puistojen ja lähivirkistysalueiden määrä/ asukas on Alavudella 0,035 ha. Kuortaneella asemakaava kattaa 2% ja yleiskaava 5 % maapinta-alasta. Käyttötarkoituksittain asuminen kattaa 40 %, virkistys 40 %, liikenne 8 %, yleiset rak. 4 % ja teollisuus 8 %. Luontokohteina mainitaan Nisos (lintujensuojeluohjelma) 60 ha, Vähä-Mulkkujärvi (Natura 2000) 80 ha ja Katajakorven lehto (lehtojensuojeluohjelma) 10 ha. Kuortaneella on 60 m2/ asukas puistoja ja lähivirkistysalueita. Lehtimäeltä ei ole saatavissa asema- ja yleiskaavan kattavuustietoja tai jakoa käyttötarkoituksittain. Muilusenpuro on luonnonsuojelualuetta. Töysän kunnan kokonaispinta-ala on 310 km2. Maapinta-alasta noin 1 % on kaavoitettua aluetta, tietoa asemakaavasta käyttötarkoituksittain ei ole tiedossa. Asemakaavoihin ei ole sisällytetty luontokohteita eikä Töysässä ole säädöksin turvattuja maa-alueita ja metsäkohteita. Arvokkaita luontokohteita löytyy Töysästä muun muassa kallioperäkohteita 2, maaperäkohteita 5, eläinkohteita 4, vesistökohteita 8. Yhteensä arvokkaita luontokohteita Töysän kunnassa on 19. Arvokkaita kulttuurimaisemakohteita kunnassa on neljä kappaletta. Arvokkaat kohteet sijaitsevat eri puolella kuntaa. Puistojen ja lähivirkistysalueiden määrä/asukas ei Töysässä ole tiedossa. Kulttuuripaikkana tuodaan esille Töysän kotiseutumuseo, Viljamakasiinimuseo / kirkkokahvila ja Apteekkimuseo Ilmanlaatu Ulkoilmanlaatu on Alavudella ja Kuortaneella todettu hyväksi tehtyjen kartoitusten perusteella. Molemmissa kunnissa on ilman laadun selvittämiseksi tehty Suomen standardisoimisliiton stantardin SFS 5670 mukainen jäkäläkartoitus elokuussa Molempien alueella tutkimusalueelta valittiin harkinnanvaraisesti 40 koealaa, jotka sijoitettiin tasaisesti koko kunnan alueelle. Kunnan keskustan alueella koealojen tiheys on suurempi mahdollisten vaurioalueiden toteamiseksi. Koealoja valittaessa pyrittiin välttämään peltojen, teiden ja rakennettujen alueiden läheisyyttä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota metsän tiheyden yhtenäisyyteen eri koealoilla. Tutkimuksessa käytiin läpi jäkälät yhteensä 200 männyn rungoilta. Jäkäläkartoituksen perusteella sekä Alavuden että Kuortaneen ilmanlaatu on hyvä, mikä olikin odotettavissa merkittävien päästölähteiden puuttuessa. Olemassa olevilla päästölähteillä on lähinnä paikallista merkitystä, joka ei tule välttämättä esille koko kunnan alueen kattavalla näytealaverkostolla. Tutkimuksessa havaittiin sekä laadultaan normaaleja että hieman muuttuneita jäkäläkasvustoja, jotka eivät kuitenkaan olleet sidoksissa päästölähteisiin. Vaihtelut jäkälien lajistossa, peittävyydessä ja vaurioasteessa johtuivat erilaisista kasvupaikkatekijöistä. Naavojen ja luppojen näytealalla esiintymisen tai puuttumisen perusteella ei myöskään voitu erottaa ilman epäpuhtauksien suhteen poikkeavia alueita kummassakaan kunnassa. Lehtimäellä ei ole ulkoilman laadulle seurantaa. Töysässä ulkoilman laatu on lähes saasteeton, varsinaisia mittauksia ei ole ollut tarpeen tehdä.

12 12 Sisäilman laatu on terveyteen merkittävästi vaikuttava tekijä ja sitä valvotaan terveydensuojelulainsäädännön perusteella. Terveyshaittoja aiheuttavat mm. kosteusvauriot, epäpuhtaudet, allergeenit ja radon. Seuraamuksia ovat esim. hengitystieinfektiot, astma ja keuhkosyöpä. Kuortaneella on Alvarin koulukiinteistössä mittauksia tehty Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän toimesta. Ilmanvaihto on järjestetty koneellisesti. Sisätiloissa on aistivarainen seuranta. Akustolevyjä on lisätty luokkahuoneisiin Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän asiantuntijoita konsultoiden. Lehtimäellä sisäilmanmittauksia tehdään silloin tällöin, säännöllisesti kohdekohtaisia riskikartoituksia. Lehtimäeltä todetaan, että ilmanlaatu on kohtalainen. Yhtenäiskoulun osalta sisäilmanvaihto uusitaan nyt tehtävän peruskorjauksen yhteydessä. Töysässä sisäilman laatua seurataan lähinnä valitusten perusteella, joita tulee hyvin vähän. Tällöin mitataan ilman hiilidioksidipitoisuus ja/ tai homeitiöiden määrää. Julkisissa tiloissa ilmanvaihto hoituu pääsääntöisesti koneellisesti. Yleisesti huoneilmanlaatu on hyvä Vesitilanne Talousveden laatua seuraavat Kuortaneella Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Lappavesi Oy:n toimialueella vesinäytten 1 krt/vkossa. Veden laatu on hyvä. Kunnallinen vesijohto kattaa 93,3 % (tieto vuodelta 2007). Kunnalliseen viemäriverkostoon liittymisaste on 35,6 (tieto vuodelta 2007). Jätevedet ohjataan siirtoviemäriä pitkin Lapualle. Lehtimäellä talousveden laatua seurataan jatkuvan ja jaksottaisen valvonnan laatuseurannan mukaisesti. Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa 98 % väestöstä. Kunnallinen viemäriverkosto kattaa 33 % kunnan asukkaista. Puhdistettujen vesien jätevesi lasketaan vesistöön 6 krt/ vuosi ja suoritetaan vaikutusten tarkkailua. Töysässä on kolme vedenottamoa talousvedelle. Veden laatu on hyvä. Vesilaitokset lähettävät näytteet Seinäjoen elintarvikelaboratorioon, josta tulokset toimitetaan terveystarkastajille. Laadun seuranta on jatkuvaa ja sitä toteutetaan määräysten mukaisesti. Töysässä kunnallinen vesijohto on kattava ulottuen kaikkiin kunnan kyliin. Kunnallinen viemäriverkosto kattaa taajama-alueet ja jätevedet ohjataan Alavuden jätevedenpuhdistamolle. Jätevesijärjestelmässä ei Töysässä ole vuotoja, verkostoa on saneerattu tarpeellisin osin. Uimavedestä otetaan Kuortaneella Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän toimesta näytteet 1-2 krt/kk uimakaudella. Töysän kunnassa on kahdeksan uimarantaa. Uimarantojen kunto on kohtalainen ja uimaveden laatu on hyväksyttävissä rajoissa, ylityksiä ei ole ollut. Ponnejärven rannalta kunnostetaan neljä uimarantaa kesäksi Kesällä 2008 leväpitoisuus oli hyvin vähäistä. Näin ollen levä ei muodostunut ongelmaksi.

13 Melu Alavudella tai Kuortaneella ei ole erityisen suuria meluongelmia. Jatkuvaluonteista melua aiheutuu pääasiassa tieliikenteestä etenkin keskusta-alueilla ja kantatie 66:n varsilla. Liikenne onkin merkittävin meluhaittoja aiheuttava tekijä sekä Alavudella että Kuortaneella. Vaasan tiepiirin (1993: liitteet 4,5,8) mukaan Alavudella oli vuonna 1993 yhteensä 275 yli 55 db:n melualueella asuvaa henkilöä. Näistä 263 asui alueella, jossa tieliikenteen aiheuttama melu oli db. Alueella, jolla melu litti 65 db asui 12 henkilöä. Melualueet sijoittuivat kantatie 66:n ja Alavus-Tuuri maantien (705) varsille. Kaikki yli 65 db:n melualueet sijoittuivat kantatie 66:n varsille. Melutilannetta seurataan Alavudella tarvittaessa kohdekohtaisin melumittauksin ja laskentamalleja käyttämällä. Vaasan tiepiirin (1993:liite 4) mukaan Kuortaneella asui 92 henkilöä alueella, jossa tieliikenteen melu ylittää db. Tutkimuksen mukaan yli 65 db:n alueella ei ollut asukkaita. Melualueet sijoittuivat teiden 66, 697 ja varsille. Tien (Leppälänkylän tien) varrella asui db:n melualueella 60 asukasta, 697-tien (Mäyry-Seinäjoki) varrella 20 asukasta ja kantatie 66;n alueella 12 asukasta. Selvityksen mukaan Kuortaneella ei ole alueita, jotka vaatisivat melunsuojaustoimenpiteitä. Tästä huolimatta kunta on rakentanut meluvallin 2008 tie 66 varrelle uuden asuntoalueen viereen. Melutilannetta seurataan kunnassa tarvittaessa kohdekohtaisin melumittauksin ja laskentamalleja käyttämällä. Alavudelta ja Kuortaneelta todetaan, että meluselvitysten tarve ilmenee etenkin valitusasioissa. Ysl 60 :n mukaisia ilmoituksia väliaikaisesta melusta ja tärinästä Alavudella tehdään noin 10 kpl ja Kuortaneella noin 5 kpl vuodessa. Niin Alavudella kuin Kuortaneella melutapahtumat ovat lähinnä lyhytkestoisia ulkoilmakonsertteja, moottoriurheilukilpailuita (jäärata-ajoja) sekä kallioaineksen murskaustoimintaa siirrettävillä murskausasemilla. Melua torjutaan pääasiassa antamalla ysl 60 :n mukaisen ilmoituksen tehneille yrityksille ja yhteisöille rajoituksia melutasoon ja toiminta-aikaan. Lehtimäellä ei ole melusta jatkuvaa seurantaa. Melun torjunnasta todetaan, että on ilmoitusvelvollisuus melua aiheuttavasta toiminnasta. Töysässä melua tutkitaan valitusten perusteella. Yleistä melumittausta ei ole tarpeellista tehdä, koska varsinaisia meluhaittoja ei esiinny maalla. Meluvalitusten määrä on hyvin vähäistä Jätehuolto Kuortaneella ei ole omaa kaatopaikkaa. Kunnan jätehuolto on Lakeuden etapin hoidossa. Lehtimäellä syntyy kaatopaikalle loppusijoitettavaa sekalaista jätettä kg/ vuosi. Töysässä kaatopaikkajätteet toimitetaan Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltolaitokseen.

14 Liikenneverkosto Töysässä linja-autoyhteydet ovat hyvät. Päivittäin kulkee useita vuoroja välillä Ähtäri Töysä Alavus sekä Töysä Lehtimäki. Töysän taajama-alueella pyörä- ja jalankulkuteitä on yhteensä noin 15 kilometriä. Pyörä- ja jalankulkutiet pidetään kunnossa ympärivuotisesti. Lisäksi pyörä- ja jalankulkutiet ovat valaistuja. 3.3 Väestö Suomessa väestörakenne on nopeasti ja voimakkaasti muuttumassa. Tilastokeskuksen väestöennuste kuvaa parhaiten suhteellisen pysyvän väestönosan muutoksia ottaen huomioon odotettavissa olevan syntyvyyden, kuolleisuuden ja eliniän muutoksen sekä trendin mukaisen tuloja lähtömuuton. Väestörakenne muuttuu voimakkaasti seuraavien 30 vuoden aikana koko maassa vaikuttaen siihen väestönosaan, joka käyttää eniten kuntien tarjoamia palveluja Väestö 2007 ja väestöennuste Väestö Väestöennuste Väestöennuste Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 1 Väestöennuste (Sotkanet, 2008) Kuviosta 1 huomataan, että vain Töysän väkiluvun uskotaan lisääntyvän vuoteen Väkiluvun muutoksia voidaan tarkastella kunnittain myös syntyvyyden ja kuolleisuuden kautta (taulukko 5).

15 15 Väkiluku kunnittain vuosina 2000, 2005 ja 2007 Väkiluku Elävänä syntyneet Kuolleet Väestönlisäys Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Taulukko 5. Väkiluku kunnittain (Tilastokeskus, 2008) Ikäryhmittäin tarkasteltuna (kuvio 2) näemme ikäryhmien osuudet. Työikäisten ( vuotiaat) osuus on jo vähentynyt vuosien välisenä aikana ja ikääntyneiden (65 vuotta täyttäneiden) osuus lisääntynyt. Kaikissa kunnissa lasten (0-15 vuotiaiden) osuus on vähentynyt, kuten myös Töysää lukuun ottamatta nuorison ( vuotiaat) osuus. Töysä on kunnissa ainoa, jossa ikäjakauma on pysynyt suhteellisen vakaana; lasten osuus on säilynyt ennallaan ja työikäisten osuus jopa hieman lisääntynyt. Tämä johtuu siitä, että juuri lapsiperheiden, kuten myöhemmin todetaan, määrä on lisääntynyt Töysässä. Väestö ikäryhmittäin 9,2 10, ,9 12,5 13,4 10,6 12,7 13,2 8,7 9,3 9,9 9,3 10,8 11,2 10,8 10,2 10,2 12,3 11,2 11,6 10,9 10,6 10,3 10,6 9,7 9, ,3 10,4 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 49,2 48,9 48,8 48,4 49,2 49, ,8 50,4 47,7 48,6 48,3 51,1 50,3 50, vuotiaat, % väestöstä vuotiaat, % väestöstä 11 11,5 11,4 11,2 10,7 9,5 10,2 10,6 10, ,1 11, ,3 11, vuotiaat, % väestöstä 12 11, ,1 9,5 12,3 10,4 10,1 12,8 12,4 12,3 12, ,4 7,8 7,6 7,6 6,2 6,3 6,9 6,9 5,8 5,7 9,2 9,1 9 6,4 6,3 6, vuotiaat, % väestöstä Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 2. Väestö ikäryhmittäin (Sotkanet, 2008)

16 16 Väestöllinen eli demograafinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta lasta (alle 15-vuotiasta ja ikääntynyttä (yli 65-vuotiasta) on sataa työikäistä (15-64 vuotiasta) kohden. Mitä enemmän on lapsia ja/ tai eläkeläisiä, sitä korkeampi on huoltosuhteen arvo. Tällä hetkellä huoltosuhde on keskimäärin 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteet huomioiden vuonna 2030 huoltosuhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. Vuonna 2007 väestöllinen huoltosuhde oli Alavudelle 63, Kuortaneella 67,3, Lehtimäellä 61,3, Töysässä 64,6 ja Ähtärissä 58,2. Etelä-Pohjanmaan vastaavaluku oli 57, Perheet Lapsiperheiden määrä on vähentynyt kaikissa kunnissa (kuvio 3). Hyvä kehityssuunta on, että yksinhuoltajaperheiden määrä on vähentynyt Alavudella, Kuortaneella, Lehtimäellä ja Ähtärissä. Töysässä määrä on lisääntynyt Perheet, lapsiperheet ja yksinhuoltajaperheet Perheet, kaikki yhteensä Lapsiperheet Yksi nhuoltajaperheet Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 3. Perhetyypit (Tilastokeskus, 2008) Prosenttiosuuksia vertailtaessa (kuvio 4) lapsiperheiden osuus on kaikissa kunnissa vielä suhteellisen hyvällä pohjalla, joskin osuus on vähentynyt koko ajan. Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on Lehtimäkeä lukuunottamatta lisääntynyt.

17 Perheet; lapsiperheiden ja yksinhuoltajaperheiden %-osuudet 42,7 38,5 37,2 39,6 35,3 34,9 42,8 36,7 33,3 43,6 41,7 40, ,6 37,1 Lapsiperhee t, % perheistä 12,8 14, ,4 11,7 13, ,2 15,2 16,8 16,4 17,9 14,2 16,1 17,6 Yksinhuolta japerheet, % lapsiperheis tä Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 4. Lapsiperheiden ja yksinhuoltajaperheiden % -osuudet (Tilastokeskus, 2008) Kuviossa 5 on esitetty avio- ja avoparien lukumäärä lapsien mukaan. Lapsiperheeksi lasketaan perhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Kuviosta huomataan, että kaikissa kunnissa on avioparien, joilla on lapsia, määrä vähentynyt samalla kun Ähtäriä lukuunottamatta avoparien, joilla on lapsia, on lisääntynyt. Kaikissa kunnissa on lisääntynyt sekä avio- että avoparien, joilla ei ole lapsia, määrä. Avio- ja avoparit lapsien mukaan Aviopari ilman lapsia 614 Aviopari ja lapsia Avopari ilman lapsia 132 Avopari ja lapsia Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 5. Avio- ja avoparit lasten mukaan (Tilastokeskus, 2008) Kuusiokuntien alueella perherakenteena on useimmiten ydinperhe (kuvio 6). Ydinperheiden määrä on myös lisääntynyt vuodesta 2005 vuoteen Töysäläiset nuoret ilmoittavat ydinperheiden määrän vähentyneen.

18 18 Perherakenteena muu kuin ydinperhe Perherakenteena muu kuin ydinperhe, 8. ja 9. luokka Perherakenteena muu kuin ydinperhe; lukion 1. ja 2. luokka Alavus Alavus Kuortane Kuortane LehtimäkiLehtimäki Töysä Töysä Ähtäri Ähtäri Kuvio 6. Perherakenne kouluterveyskyselyn valossa (Kouluterveyskysely, 2008) 3.5 Asumisen olosuhteet Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asumisen olosuhteita tarkasteltaessa verrataan strategian määrällisiä tavoitteita tilastojen toteutumaan. Asumisen olosuhteita mietittäessä erityistä huomiota tulee kiinnittää asuntojen kuntoon tai puutteelliseen varusteluun eli onko asunto liitetty viemäriverkostoon, tuleeko lämmin vesi asuntoon ja onko asunnossa wc. Valtakunnallisista tilastoista ei ollut saatavissa luotettavaa tietoa kuusiokuntalaisten asumisen tasosta tai puutteellisuudesta. Asuntopolitiikan yksi haaste on onnistua erityisryhmien, kuten päihdeongelmaisten ja ikääntyneiden ja muuten liikkumisrajoitteisten asuntotarpeeseen vastaaminen. Alavudella asumisen tavoitteena on luoda hyvät asumisen edellytykset asuntorakentamista ja - korjaamista edistämällä ja parantamalla turvallista asumista. Alavudella tuetaan ikääntyneiden asuntojen korjausrakentamista (ARA:n korjausavustukset) tekemällä asuinolosuhteet ikäihmisille esteettömiksi, jonka toimesta ikääntyneet voivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan. Alavuden kaupungin omistamalla yhtiöllä (Kt Oy Alavuden Vuokratalot) on peruskorjauksessa vuokratalokohde, jonka huoneistojen korjauksessa otetaan huomioon ikääntyneiden tarpeet. Suunnittelussa on otettu huomioon esteetön liikkuminen asunnoissa, mm. väljät oviaukot, matalat kynnykset, tukikaiteet ja -kahvat, valaistus sekä keittiökaapistojen asentaminen matalammalle kuin normaalisti. Töysän kunnalla on tarjota asuntoja tarpeen mukaisesti. Töysän kunnassa omistusasumiseen kannustetaan Töysä-Bonuksella. Vuokra-asuntoja Töysän kunnassa on 236 kpl eripuolella kuntaa. Töysän kunnan vuokra-asunnot koostuvat pääosin rivitaloista. Kunnassa painotetaan viihtyisää asumista ja asuinympäristöä. Vanhusväestön kotona asumista tuetaan Töysän kunnassa. Tällä

19 19 hetkellä kunnalla on tarjota vanhuksille ja vammaisille yhteensä 20 kpl vuokra / tukiasuntoja. Elviiran yhteyteen valmistuu 11 tuki/vuokra-asuntoa toukokuussa vuonna Lisäksi Vanhusten yhdistyksellä on 35 vuokra-asuntoa. Taulukosta 6 käy ilmi, että yksin asuminen on lisääntynyt jokaisessa kunnassa. Pääsääntöisesti ahtaasti asuminen on vähentynyt, kuten myös lapsiperheiden ahtaasti asuminen. Lehtimäellä on ahtaasti asuminen ja lapsiperheiden ahtaasti asuminen marginaalisesti lisääntynyt. Asunnon katsotaan olevan ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lasketa huonelukuun). Tilastojen (tilastokeskus ja sotkanet) mukaan ei asunnottomia yksinäisiä tai ulkona, yömajoissa tai tilapäissuojissa asuvia ole Kuusiokunnissa yhdenkään kunnan alueella. Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Indikaattori Asuntokunnat yhteensä Yhden hengen asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 33,7 34,5 33,4 34,4 32,7 32,8 35,7 35,9 35,4 36,8 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 13,4 12,2 10,7 9,3 11,4 11,6 14,7 13,7 12,1 10,8 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 39,5 37,2 34,1 29,5 34, ,3 41,5 34,9 33,2 Taulukko 6. Asuntokunnat ja ahtaasti asuminen (Sotkanet, 2008)

20 20 4 ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Taloudellinen perusturva, koulutus, työ ja osallistumisen mahdollisuudet ovat väestön hyvinvoinnin perusedellytyksiä. 4.1 Koulutus Koulutustaso on hyvin kuvaava hyvinvoinnin indikaattori väestötasolla. Lisäksi koulutus on yksilön hyvinvoinnin keskeinen resurssi. Ammatillinen osaaminen ja hyvä koulutustaso parantavat kunnan kilpailukykyä, lisäävät osaavaa työvoimaa ja innovaatiokykyä. Koulutus alentaa myös työttömyysriskiä sekä osaltaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä erityisesti nuorten kohdalla. Koulutustasomittain (kuvio 7) kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden (100 = vuosi). Koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa Koulutustasomittain Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 7. Koulutustasomittain (Sotkanet, 2008) Jokaisessa kunnassa ovat koulutusajat pidentyneet. Kuitenkin noin puolella väestöstä ei ollut suoritettuna perusasteen jälkeistä tutkintoa vuonna 2006 (kuvio 8) ja vain alle 10 % väestöstä on suorittanut korkeamman kuin keskiasteen tutkinnon.

21 % 90 % 80 % Koulutusaste vuonna Tutkijakoulutusast een tutkinto 70 % 60 % Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 50 % 40 % Alempi korkeakouluasteen tutkinto 30 % 20 % Keskiasteen tutkinto 10 % 0 % Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 8. Koulutusaste (Tilastokeskus, 2008) Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Mahdollisimman kattava sijoittuminen perusasteen koulutuksen jälkeen jatkokoulutukseen on tärkeä tavoite syrjäytymisen ehkäisyssä. Indikaattori on tärkeä kuvaa syrjäytymisuhan alla olevista nuorista, samalla se kuvaa myös opiskelumahdollisuuksia. Koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat tuekseen henkilökohtaista ja pitkäjänteistä työtä, kuten nuorten työpajoja sekä sosiaalitoimen, työvoimaviranomaisten ja työvoiman palvelukeskuksen yhteistyössä tekemiä aktivointisuunnitelmia. Alavudella vuonna 2007 kunnan tilastojen mukaan 98 % on sijoittunut vuoden kuluttua peruskoulun päättämisen jälkeen jatko-opintoihin. Alajärvellä on käytössä työparitoiminta, mikä kaappaa koulutuksen ulkopuolelle jäävät nuoret, käytäntö yltää Lehtimäelle jatkossa. Töysässä vuonna 2007 peruskoulunsa päättäneiden elämäntilanne oli erittäin hyvä; kunnan tilastojen mukaan peruskoulun jälkeen nuoret sijoittuivat jatko-opintoihin 100 % prosenttisesti eli jatko-opintopaikka oli jokaisella. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä (Kuvio 9) on vähentynyt Alavudella ja Kuortaneella. Lehtimäellä määrä vähentyi vuodesta 2000 vuoteen 2005, mutta sitten on marginaalisesti lisääntynyt. Töysässä ja Ähtärissä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä on lisääntynyt enemmän. Tässä hyvinvointikertomuksessa ei käy ilmi erittäin tärkeät strategiset tavoitteet, kuten mitä on tehty koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten aktivoimiseksi kunnassa. Esimerkiksi nuorten työpajat, työvoiman palvelukeskus, työvoimaviranomaisten ja sosiaalitoimen yhteistyö ja kuinka montaa prosenttia nuorista nämä toimet koskettavat.

22 22 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12, ,6 10,3 8,1 8 7,5 6,4 11 5,2 5,6 9,3 8,9 5,6 7,5 7, Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 9. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet, 2008) Koulutuksen ulkopuolelle jääneistä vuotiaista Sotkanetin tilastojen mukaan Alavudella 8,7 % oli miehiä ja naisia 6 %. Kuortaneella 7,2 % oli miehiä ja naisia 5,4 %, Lehtimäellä taas miehiä oli 3,2 % ja naisia 8,3 %. Töysässä 13,6 % oli miehiä ja naisia 12 % ja Ähtärissä miehiä oli 5,8 % ja naisia 10,1 %.

23 Toimeentulo Riittävä toimeentulo on yksilön hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Riittämätön toimeentulo johtaa köyhyyteen, joka Suomessa on kuitenkin subjektiivista eikä estä perustarpeiden tyydyttymistä. Työllisyys on Suomessa tärkein toimeentulon turva. Huono toimeentulo lisää toimeentulotuen sekä eri yhteisöjen kautta jaettava ruoka-avun tarvetta. Väestön toimeentulo vaikuttaa kunnan talouteen ja verokertymään. Taloudellinen perusturva, koulutus, työ ja osallistumisen mahdollisuudet ovat hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Toimeentulotukea saaneet henkilöt ja lapsiperheet 16,1 11,1 10,3 10,5 7,9 7,6 6,4 7,4 10,1 10,2 6,7 11,4 9,1 12,8 7 9,6 5,6 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 4,2 3,4 4, Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 10. Toimeentulotukea saaneet henkilöt ja lapsiperheet (Sotkanet, 2008) Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä on laskenut kuusiokunnissa kuten myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä (kuvio 10). Toimeentulotukimenojen muutokset, varsinkaan pieneneminen ei välttämättä kuitenkaan kerro kuntalaisten vaurastumisesta, sillä mm. ikääntyneiden toimeentulotuen määrän sekä asiakasmäärän pieneneminen voi olla seurausta myöntämisperusteiden muutoksesta. Ikäryhmittäin tarkasteltuna näkyy paremmin, mitkä ikäryhmät ovat saaneet eniten toimeentulotukea (kuvio 11). Ikäryhmien välillä on suuria kuntakohtaisia eroja. Suurin toimeentulotukea saaneiden ikäryhmä jokaisessa kunnassa on vuotiaat ja Alavudella ja Lehtimäellä osuus on jopa lisääntynyt. Toimeentulotukea ei myönnetä kotikunnasta, vaan asuinkunnasta, joten kuntatilastojen valossa voi arvioida kuinka paljon vaikuttavat opiskelijat?

24 0,6 1 1,1 2 1,5 1,2 2,8 2,4 2,3 2,6 3,4 3,4 4,1 3,9 5,7 5,9 6,4 6,9 6, ,7 6,5 7,9 7,9 7,6 8 7,4 8,5 9,3 9,1 9,9 10,4 11,3 11,3 11,4 11,4 11,2 13,8 15,3 24 Toimeentulotukea saaneet Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 11. Toimeentulotukea saaneet ikäryhmittäin (Sotkanet, 2008) Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 4.3 Työllisyys Työllisyys vaikuttaa yksilön toimeentuloon ja on keskeisin suoja köyhyyttä vastaan, koulutus ehkäisee työttömyyttä, työllisyys vähentää toimeentulotuen tarvetta sekä alentaa syrjäytymisriskiä. Työttömyys koskettaa niin yksilötasolla kuin perhetasolla. Kuusiokuntien työvoimatoimiston toimipiste sijaitsee Alavudella. Pitkäaikaistyöttömyydestä puhuttaessa tarkoitetaan työnhakijaa, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti 12 kk tai 18 kk:n aikana 12 kk. Työttömyysasteesta puhuttaessa tarkoitetaan työttömien lukumäärää suhteessa työikäisiin eli vuotiaisiin. Vaikeasti työllistettävillä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on jo saanut 500 päivää ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja sen jälkeen on siirtynyt peruspäivärahakaudelle. Kuusjuntu hanke on erityisesti suunnattu vaikeasti työllistettäville työttömille. Työvoimatoimistot seuraavat valtakunnallisesti määriteltyjä työttömyysindikaattoreita; nuorisotyöttömyyttä eli vuotiaitten työttömyyttä, naisten työttömyyttä sekä alle ja yli 50 vuotiaitten työttömyyttä.

25 25 Työttömyys 22,8 23,5 23,9 22,6 27,7 25,2 26,6 Nuorisotyöttöm ät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyött ömät, % työttömistä 13,4 12,3 15 Työttömät, % työvoimasta 7,8 9,2 5,8 10,6 6,7 6,3 5 4,6 10 9,8 9,2 9,2 9,2 7,8 8,3 7,8 8,7 10,2 7,7 8, Alavus Kuortane Lehtimäki Töysä Ähtäri Kuvio 12. Työttömyys (Sotkanet, 2008) Nuorisotyöttömyydessä on erittäin harvoin kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä, vaan lähes aina pätkätyöttömyydestä. Nuorisotyöttömyyden puolella on käytössä varhaisen puuttumisen sääntö eli viimeistään 3 kk:n kuluttua työvoimatoimiston on aktiivisesti tartuttava toimeen työllistymisen tai muun ratkaisun aikaansaamiseksi. Työttömyys ajalla seurantakäynti työvoimatoimistossa voi olla esim. 2 vkon välein, jolloin käydään yksilöllisesti läpi, mitä työnhakija on siinä ajassa kokeillut ja tehdään jatkosuunnitelma. Erityisesti nuorisotyöttömien kohdalla on käytössä ohjaaminen työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen tavoitteena saada työkokemusta, tällöin korvaus tulee kelalta. Kunnan nuorisotyön alaisuudessa opetushallinnon rahoittamana toimii Paja66, jolla on ollut 20 vuotta toimintaa. Paja66 on mahdollisuus niille, joilla peruskoulu on suorittamatta tai peruskoulu on suoritettu ja ammatillinen tutkinto jäänyt kesken saada apua päättötodistusten saamiseksi ja jatkosuunnitelmien tekemiseksi. Mukana on myös muutamia ammatillisen koulutuksen suorittaneita miettimässä miten jatkaa tästä eteenpäin. Ähtärissä toimii starttipaja, jossa mukana olevilla useimmilla on mielenterveydellisiä ongelmia. Välityömarkkinat on tulevaisuuspaja hanke nuorille, jossa erilaisilla toimilla työkuntoa ja työkykyä pyritään parantamaan. Valtiolta työvoimatoimistoille myönnetään työllistämismäärärahoja , työttömyysasteen mukaan. Työllistämismäärärahoja myönnetään kunnalle, valtiolle ja yrityksille palkkatukena työttömän työllistämiseksi. Rahoitusperusteena ovat työntekijän tarpeet ja taustalla oleva työttömyysjakso (vaikeasti työllistettävälle myönnetään tukea enemmän kuin pätkätyöttömälle). Starttiraha on tuki alkavalle yrittäjälle ja yritykselle. Vuonna 2008 on tehty noin 40 starttipäätöstä. Tuki sisältää rahallista tukea, mutta myös neuvontaa ja tiivistä yhteistyötä tehdään kuntien ja elinkeinopuolen kanssa. Seinäjoella toimii uusyrityskeskus joka tarjoaa maksutonta perusneuvontaa uudelle yrittäjälle. Kuusiokuntien työvoimatoimistossa toimii palvelukeskus, joita Suomessa on noin 50. Toiminta on alkanut syyskuussa 2007, mukana ovat työvoimatoimisto, kunnat ja terveyskuntayhtymä. Asiakkaat

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot