Matkailusilmä. Suomea brändätään maailmalle DESIGN, DESIGN. Jälkipolvet innostuivat sotamuseoista. Matkailu HUIPPU- VAUHDISSA. MEKin asiakaslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailusilmä. Suomea brändätään maailmalle DESIGN, DESIGN. Jälkipolvet innostuivat sotamuseoista. Matkailu HUIPPU- VAUHDISSA. MEKin asiakaslehti"

Transkriptio

1 MEKin asiakaslehti Matkailusilmä Matkailu HUIPPU- VAUHDISSA DESIGN, DESIGN Jälkipolvet innostuivat sotamuseoista Suomea brändätään maailmalle Matkailusilmä 1

2 Suomelle rakennetaan maabrändiä Suomen brändäys on parhaillaan käynnissä. Ydinviestit on jo julkaistu, mutta työ jatkuu. Tavoitteena on rakentaa maabrändi, joka toisi taloudellista hyötyä. s.4 Matkailu kasvaa Ulkomaalaisten yöpymiset Suomessa kasvavat edelleen. Suurin kasvu on tullut Venäjältä. Sotamuseot kiinnostavat jälkipolvia s.10 Suomessa on lukuisa määrä tasokkaita sotamuseoita ja Suomen viime sotien taitelupaikat houkuttelevat paljon kävijöitä. s.12 Sisältö 3 Pääkirjoitus, Maan mittari 4 Suomelle brändi 6 Maabrändi muuttaa maailmaa 8 Tanskassakin brändätään maata 9 How credible is credible 10 Kasvu jatkuu 11 Tekesin Vapaa-ajan palvelujen tutkimusohjelma käynnistyi 12 Raatteen tieltä Ilomantsin mottitaisteluihin 16 Fiskars aurojen, saksien, käsityöläisten, taiteilijoitten ja maisemien koti 18 Design on vetonaula 20 Silmäiltyä Päätoimittaja Vappu Virkkunen Toimituksen osoite Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu Pramedia Oy, Pekka Eskelinen p. (02) , f. (02) Kansikuva: VisitFinland kuvapankki Kirjapaino Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset 2 Matkailusilmä

3 Maan mittari Ihmisen sisälle on rakennettu kilpailuvietti. Sillä on monia seuraamuksia. Jos tarkastelemme vaikkapa kilpaurheilua, niin se olisi aivan mieletöntä puuhaa, jos olisi samantekevää, kuka voittaa. Siinähän juostaan pinkokireissä pöksyissä vastapäivään ympäri kilparataa, tai isketään hampaat kirskuen kumista kiekkoa punaputkien väliin, tai poljetaan pyörää mäkiä ylös-alas posket väliin vähän muustakin kuin innostuksesta punoittaen, tai vaikkapa kaahataan karkeaa ylinopeutta pitkin kyläteitä. Media kirkuu, yleisö samoin. Joku tuli maaliin 20 cm ennen jotain toista. Maailmanuutinen! Jättiraha kahisee kisailun tuntumassa. Katsomoissa tapellaan. Onpa joskus syttynyt sotakin kuumaverisillä alueilla, kun potkupallossa ei saatu tarpeeksi maaleja. Mutta olisiko tuo kaikki kuitenkin hyvää viihdettä, vaikka voittajasta viis? Kuin teatteri tai konsertti? Epäilen. Maatkin kilpailevat keskenään, etenkin kehittyneet maat. Mittareita kisaan on monenmoisia, pitkään mietittyjä, erihintaisia. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan Suomen maakuvan kehittämissuunnitelmista, joilla Suomi pyrkii nousemaan entisestään kansainvälisessä maakisassa. Suomen imagon seurantamittareita ei ole vielä valittu, mutta tulossa ovat aikanaan. Uskaltaudun kuitenkin heittämään jo nyt muutaman mittarin, ihan vain omasta yksityisestä näkökulmastani. Hyvässä (matkailu)maassa on hyvä taksilaitos. Suomessa on. Hyvässä taksipalvelussa auto on puhdas ja muutenkin kunnossa, kuski samoin. Kuljettaja osaa ajaa kohteeseen, ei kierrä ylimääräisiä mutkia, ei teeskentele unohtaneensa laittaa mittaria päälle tai väitä, että se on rikki. Saati että hyökkäisi matkustajan kimppuun. Hyvässä maassa ruoka ja juoma ovat turvallisia. Kuten Suomessa. Matkailija voi huoletta syödä ja juoda kaikkea. Kun me puolestamme lähdemme Suomesta käymään ulkomailla, saamme usein kainaloomme pitkän listan siitä, mitä ravintotarjontaa tulee varoa, jääkuutioista alkaen. Hyvässä maassa ei ole suurta riskiä tulla huijatuksi hotellissa tai ravintolassa. Kotimaiset ravintolamme eivät yritä jallittaa extraeurosia, vaikka konstit olisivat monet. Luottokortinkin voi antaa kulkeutua takahuoneeseen hetkeksi. Ei sen tietoja siellä kopioida vastaista väärinkäyttöä varten. Mainitaan vielä katurauha. Jos maassa voi kulkea illallakin kadulla rauhassa ilman, että kimppuun ryntää ryöstäjiä, kauppiaita, oppaita tai muita vapaaehtoisia seuranpitäjiä on tallattavana hyvä maa. Kuten Suomi. Näitä Suomea mairittelevia esimerkkejä riittäisi. Mutta olkoon tällä erää tässä. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 Teksti: Jaakko Lehtonen Piirrokset: Leena Itkonen Credible Contrasts Suomelle brändi Suomi-tietoutta ja mielikuvia Suomesta on viety maailmalle jo kauan ja useita reittejä pitkin, niin hyvässä kuin vähän huonommassakin sävyssä. Lauloihan Juha Watt Vainiokin, että pr-työtä ovat tehneet ystävämme, peet ja ärrät tuntee kansa etelän. Eräänlaisena mielikuvabrändäyksen esiasteena voidaan Suomessa pitää leijonaa, joka kiinnitettiin Kustaa Vaasan ( ) sarkofagiin merkiksi siitä, että suomalaiset taistelevat etujensa puolesta leijonan lailla. Leijona on meillä käytössä valtioja jääkiekkotunnuksena vieläkin. Maiden ja alueiden brändäys on eräällä tavalla muotia. Lukuisia maiden ja alueiden brändäysprosesseja on käynnistetty viime vuosina eri puolilla maailmaa, vaihtelevin tuloksin. Nyt Suomikin on liittymässä brändinkehittäjien joukkoon peräti valtioneuvoston päätöksellä. Joulukuussa 2006 valtioneuvosto nimittäin päätti, että Finland Promotion Board -nimisen, ulkoministeriön puheenjohdolla toimivan vakituisen työryhmän tehtävä on Suomen kansainvälisen viestinnän koordinaatio ja kokonaisvaltaisen Suomi-kuvan kehittäminen. Klassisessa tuotteiden brändäyksessä voitaneen nähdä kehityskulku tavaramerkki tuotemerkki brändi, jossa tuotteen nimi, sille annettu kuvio, pakkauksen muoto tai vastaava voidaan rekisteröidä jonkun yksinoikeudeksi muutamassa tavaramerkkiluokassa. Kun tuote otetaan myyntiin, siitä tulee tuotemerkki. Ja joissakin harvoissa tapauksissa siitä tulee brändi. Useimmiten ei tule. Brändäys on kallista, hidasta ja vaikeaa. Brändin syntyä voidaan kuvata niin, että halutusta kuvasta syntyy bränditietoisuus ja brändikokemusten kautta brand image. Brändihän syntyy ihmisen mielessä. Ruotsalaiset ovat kelpo kauppamiehiä, se on hammasta purren myönnettävä. Silti ruotsin kielessä varumärke on varumärke tavaramerkkinä ja brändinä, brändille ei ole omaa ruotsinkielistä sanaa. Ei tosin ole suomen kielessäkään. Maamielikuva on tarkkaan ottaen eri asia kuin maabrändi. Maa(mieli)kuva voi olla sekava, hajanainen ja pelottavakin. Maabrändi sen sijaan on halutun kaltainen, myönteinen kuva ja sillä on läpäisyvoimaa. Ihminen vastustaa luonnostaan markkinointiviestejä, koska niitä on liikaa. Vahva brändi läpäisee nuo filtterit ja sen tehtyään sillä onkin paremmin tilaa vaikuttaa sielunmaisemassa. Arkikielessä voinemme tyytyä käyttämään Suomikuvaa, maakuvaa, maamielikuvaa ja maabrändiä synonyymeinä. Brändi on muun ohella lupaus. Brändistä viestiminen luo vastaanottajalle odotuksia. Vaikkapa brändi Coca-Cola luo nipun odotuksia: kyseessä on tietyn värinen, hiilihappoinen virvoitusjuoma, jonka nimi on kirjoitettu tietyllä tavalla ja jonka pikkupullo on tietyn muotoinenkin. Vai voisiko Coca-Cola olla punaista? Coca-Colan tai vaikkapa Fiskarsin saksien tai Pepsodent-hammastahnan brändi rakentuu valmistavan ja markkinoivan yrityksen johdon ja kuluttajan välillä. Jos kuluttaja saa kaupassa huonoa palvelua ostaessaan Fiskarsin sakset, ei saksien brändimielikuva kärsi siitä. Mutta kun kuluttaja ostaa palvelutuotteen, brändimielikuva vahvistuu tai heikkeneekin eturintaman palveluhenkilön ja kuluttajan välises- 4 Matkailusilmä

5 Creative Cool sä pinnassa. Jos vaikkapa hotellin respa on ynseä, se heikentää hotellin brändiä, olipa hotellin johtajalla kuinka kristallisia ajatuksia hyvänsä. Lisäksi palvelutuote myös maa tai kohde koostuu elämyksenä lukuisista palasista, joita kuluttaja itse keräilee. Kuluttaja voi päättää mennä viikoksi lomailemaan Rukalle taikka Leville. Periaatteessa tämä on hänen ainoa valintansa. Sen sijaan matkailukeskuksen näkökulmasta palvelua tarjoavat lukuisat ravintolat, rinneyhtiö, majoitusliikkeet, välinevuokraamot, ohjelmapalveluyritykset, hiihdonopettajat, siivoojat ynnä muut. Matkailijaa ei lähtökohtaisesti kiinnosta, mikä yritys minkäkin palvelun tarjoaa, mutta näistä elämysten palasista syntyy brändimielikuva Ruka tai Levi. Tai brändimielikuva Suomi. Kun kuluttaja itse kokoaa elämyksensä, tulee koko tarjontapaletin olla kunnossa, jotta sattuman osuus jää pieneksi. Paletti kylläkin on ainakin osin pakotettu. Yhden hiihtokeskuksen palettiin ei mielekkäästi voi kuulua satojen kilometrien päässä olevia osasia. Finland Promotion Boardin ajattelussa Suomi-kuvassa on kolme osaa, nimittäin poliittinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen maakuva, yritysten vientiä ja kansainvälistymistä sekä Suomea investointiympäristönä tukeva maakuva sekä matkailullinen maakuva Näistä kolmesta otettiin lähempään tarkasteluun ensinnä matkailullinen maakuva samalla kun Suomen johtaviin maa- ja aluebrändäyksen asiantuntijoihin lukeutuvat Teemu Moilanen ja Seppo Rainisto laativat Suomen maabrändäyksen teoreettisen viitekehyksen, analysoivat esimerkkejä maabrändäyksistä maailmalta ja laativat suosituksen toimenpideohjelmaksi Suomen maabrändille. Suomesta on puhuttu tuhansien järvien maana, keskiyön auringon maana, lumen ja sisun maana. Teknisesti edistyksellisenä maana nykyään. Samoin toimivana, turvallisena, ystävällisten ihmisten maana. Mikä tai mitkä olisivat sellaisia lupauksia, jotka toteutuvat matkailijalle Hangosta Utsjoelle? Tätä pohdittiin kevät 2007 matkailuväen ja ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston/ Finland Promotion Boardin voimin, Trainer s House/Igniksen tuella. Satalukuisesta attribuuttien vuosta siilautui lopulta neljä asiaa, jotka sattumalta englanninkielisinä muodostavat neljä C:tä. Ne ovat: Credible luotettava. Kaikki toimii, kraanavettä voi juoda, ravintolan maitopohjaiset kastikkeet ovat harmittomia. Kaikkiaankin ajetaan takaa ajatusta harmittomuudesta. Contrasts pimeä talvi, kesäyön aurinko, idän kulttuurivaikutteet kohtaavat lännen kulttuurivaikutteet, kaikkiaankin positiivisten jännitteiden maa Creative luova sekä tieteen että taiteen saralla, yllätyksellinen, omaperäinen Cool kiva, nasta, samalla ilmastoltaan viileä Tarkoitus ei ole, että nämä neljä C:tä tai jotkin niistä tulisivat suoranaisesti viesteissä esille. Ne ovat selkäranka, viestinnän sielu, ja viestinnän sekä ennen muuta toiminnan tulee tukea jotakuta neljästä C:stä. Ne on helppo oppia muistamaan, mikä on tärkeää. Upeasti muotoiltu, monisanainen visio tai missio voi unohtua laatijaltaankin. Moilasen ja Rainiston toimenpideohjelmassa on kaikkiaan kuusitoista kohtaa, jotka edellyttävät vielä lisää analysointia ja vastuutusta. Keskeinen kysymys on myös rahoitus, koska se ohjaa koko prosessin mahdollisuuksia. Riittämätön taikka liian lyhytaikainen rahoitus käytännössä mitätöi brändäyksen mahdollisuudet. Pelkkä raha ei tietenkään riitä, mutta ilman rahaakaan ei jälkeä synny. Tekeminen on brändäyksen ydin, viestintä tukee tekemistä. Kova vauhti ei ole pääasia. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että täytäntöönpanovaihe on brändäyksen ydintä. Jos se sössitään jo alkuunsa, koko hanke saa niin kovan vastatuulen, ettei se voi edetä. Matkailusilmä 5

6 Teksti: Teemu Moilanen Kuvat: VisitFinland Maabrändi muuttaa maailmaa Kiinnostus paikan brändäämiseen kasvaa räjähdysmäisesti. Maat, kaupungit, seudut ja matkailukeskukset kohtaavat kasvavaa kilpailua yrittäessään houkutella matkailijoita, asukkaita ja yrityksiä alueelleen tai edistääkseen alueensa tuotteiden vientiä. Kilpailluilla markkinoilla yhä useammat paikat pyrkivät soveltamaan brändäämisen menetelmiä erilaistaakseen kohteensa ja korostaakseen sen ainutlaatuisuutta. Brändi differoi, erottaa kilpailevista tuotteista. Se tuottaa tunnepohjaisia hyötyjä asiakkaalle. Se helpottaa asiakkaan päätöksentekoa, vähentää tiedonhakua ja pienentää riskiä. Vahva brändi suojaa organisaation markkina-asemaa ja tuo pitkäaikaisia strategisia etuja. Brändi voi tukea innovaatiotoimintaa ja toimia tuotekehityksen punaisena lankana. Vahva yritysbrändi kiehtoo omaa henkilökuntaa ja liikekumppaneita, jolloin voidaan kehittää vahvempia suhteita ja varmistaa pitkäjännitteisemmät investoinnit. Brändi lisää markkinointitoimenpiteiden tehokkuutta ja tehostaa prosessia, jolla luodaan taloudellista arvoa. Se toimii laadun takuuna ja suojaa jos kaikki ei menekään hyvin. Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: Vahva brändi lisää myyntiä. Paikkoja on toistaiseksi pyritty brändäämään soveltamalla yksittäisen yrityksen tuottamille kuluttajatarvikkeille kehitettyjä malleja ja menetelmiä. Nämä menetelmät soveltuvat sellaisenaan huonosti maan, kaupungin tai matkailukeskuksen kaltaisten, monimutkaisten ja moniulotteisten kokonaisuuksien brändäämiseen. Brändin rakentumisen periaatteet kuluttajan päässä ovat samat niin yrityksen kuin maan brändin rakentamisessa, mutta markkinoijan päässä menetelmät poikkeavat merkittävästi. Paikat ovat monimutkaisia brändättäviä tuotteen monimutkaisuuden, verkostomaisen tuotannon ja tuotteiden palveluvaltaisuuden vuoksi. Asiakkaan näkökulmasta paikat muodostavat yhden kokonaisuuden. Esimerkiksi matkailija voi suunnitella tekevänsä matkan Rukalle, ja rakentaa odotuksiaan Rukan brändin lupauksen perustalle. Asiakas ei tiedä, eikä häntä todennäköisesti kiinnostakaan, mikä yritys kunkin palvelun tuottaa. Hänen brändisuhteensa on luotu Ruka -nimisen kokonaisuuden kanssa, ja lomaansa hän peilaa kokonaisuutena: oliko loma Rukalla sitä mitä Rukan brändi hänelle oli luvannut. Sen sijaan tuottajan näkökulmasta tilanne on yksittäistä palveluyritystä monimutkaisempi. Kokonaisuuden tuottamiseen on mahdollisesti osallistunut kymmenien itsenäisten yritysten ja muiden toimijoiden joukko. Koko joukko on tuottanut asiakkaalle brändikontakteja, jotka hän liittää, ei niinkään yksittäisen yrityksen, vaan koko Rukan brändiin. Ihannetilanteessa kaikkien yritysten kaikki työntekijät pystyisivät elämään Rukan brändiä palvelukontakteissaan. Myös maabrändin rakentamisen näkökulmasta on tärkeää huomata, että brändikontakteja kerätään valtavasta määrästä lähteitä. Suomi-brändiin vaikuttavat kaikki ne kontaktit, jotka vastaanottaja liittää Suomeen. Tällaisia lähteitä ovat yhtälailla esimerkiksi Lordin voitto Euroviisuissa, suomalaisten vientiyritysten tuotteet, talk-show isäntä Conan O Brianin ja presidentti Tarja Halosen yhdennäköisyydestä kertovat tv-show, suomalaiset tieteen, taiteen ja kulttuurin supertähdet, formulaja rallikuskit, Karibialla risteilevät, Suomessa rakennetut risteilyalukset, eukonkannon ja suofutiksen maailmanmestaruuskisat, suomalainen muotoilu, tai vaikkapa lomamatkalla tavatun suomalaisen matkailijan kertomat asiat kotimaastaan. Onko ajatus brändin kehittämisestä Suomelle ylipäätään mahdollinen? Voiko brändin rakentamisen malleja ja menetelmiä soveltaa johonkin niin monimuotoiseen kuin kokonainen maa? Voi. Esimerkkejä eurooppalaisista menestystarinoista ovat Espanjan muuntautuminen köyhästä Euroopan takapajulasta moderniksi eurooppalaiseksi kulttuurimaaksi, Irlannin muuntautuminen reuna-alueesta IT-alan keskukseksi, tai vaikkapa Kroatian muutos sotatoimialueesta kiinnostavaksi matkailumaaksi ja liiketoiminta-alueeksi. Francon diktatuurin aikana Espanja oli Euroopan köyhä takamaa, ja Francon poistuttua Espanja tarjosi edullisia aurinkorantakohteitaan vauraammille pohjoisen asukeille ja -90 lukujen taitteessa Espanja, Joan Miron modernistisen aurinkosymbolin sävyttämänä, käynnisti voimakkaan maabrändin kehittämiseen tähtäävän kampanjan, joka on noin 15 vuoden aikana muovannut voimakkaasti Espanjan alunperin yksipuolista ja niukkaa maabrändiä. Nyt maa tunnetaan kulttuuriltaan rikkaana, taloudeltaan tuotteliaana ja kiinnostavana modernina eurooppalaisena vaikut- 6 Matkailusilmä

7 tajana. Muutoksen myötä Espanjan matkailu on kasvanut ja monimuotoistunut alun perin yksipuolisesta aurinkorantakohteesta kohti aivan uusia ulottuvuuksia. Tänään Espanjan brändi perustuu erinomaiseen identiteettiin, joka välittyy asiakkaalle niin moninaisissa kerroksissa ja monipuolisista linkeistä, että Espanjaa voi perustellusti pitää eräänä Euroopan parhaista maabrändeistä. Edellä mainittujen esimerkkien arvo on siinä, että ne osoittavat maan brändin tietoisen ja tavoitehakuisen muokkaamisen olevan mahdollista myös suhteellisen lyhyessä ajassa. Näiden maiden esimerkkien analyysin pohjalta on selvää, että tämä edellyttää niin selkeää ja päämäärätietoista maabrändin kehittämisen strategiaa, kuin riittävien resurssien osoittamista maabrändin kehittämiselle. Muissa maissa toteutettujen maabrändin rakentamisen prosessien onnistumisista ja virheistä opittuina rakentamisen kulmakivinä voidaan pitää seuraavia piirteitä: 1) Laaja osallistuminen ja ylimmän johdon sitoutuminen (poliittinen & liike-elämä). Maabrändin rakentaminen edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista niin julkishallinnon, liike-elämän kuin tieteen, taiteen, urheilun ja median edustajien välillä. 2) Keskittyminen aidosti omiin voimavaroihin, siihen mitä Suomi ja suomalaisuus todella on. Kyky muodostaa tähän todellisuuteen perustuva differoiva asemointi. 3) Brändin omaksuminen/hyväksyminen/eläminen kotimaassa. 4) Delivery on product. i. Focus realiteetissa, maan kulttuurissa, siinä mitä maa todella on. ii. Kyky kehittää tuotteita ja palveluita, jotka ovat linjassa brändilupauksen kanssa 5) Yhtenäinen viesti ja brändin pysyvyys, viestin pitkäkestoisuus ajassa. 6) Selkeät organisatoriset rakenteet, roolit, päätöksenteko ja vastuujako maabrändin rakentamisen prosessissa. 7) Tasainen, pitkäkestoinen rahoitus. Maabrändillä todella on voimaa muuttaa maailmaa, voimaa muuttaa meidän tapaamme nähdä maailma ja myös vaikuttaa siihen, miksi me haluamme vierailla jossain maassa ennemmin kuin toisessa. Ne maat, joilla on riittävästi ammattitaitoa, päättäväisyyttä ja kykyä yhteistoimintaan, voivat maabrändin rakentamisella saavuttaa häikäiseviä taloudellisia hyötyjä. Vahva maabrändi lisää vetovoimaa yrityksiin ja investointeihin, edistää matkailuteollisuuden tavoitteita ja kansainvälis-poliittista kuuluvuutta (public-diplomacy), tukee vientiteollisuuden intressejä ja vahvistaa kansalaisten identiteettiä ja nostaa itsetuntoa. Vahva maabrändi voi merkittävällä tavalla lisätä maan kilpailukykyä, ja se tulisikin nähdä investointina, jolla onnistuessaan on erittäin voimakas positiivinen tuotto-odotus (ROI). Hyvin suunnitellulla ja laajassa, toimialarajat ylittävässä yhteistyössä toteutetulla maabrändin rakentamisen ohjelmalla voidaan luoda pysyvää arvoa Suomelle ja suomalaisille ja jopa vaikuttaa koko kansakunnan hyvinvointiin. Matkailusilmä 7

8 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Tanskassakin brändätään maata Tanska on ehtinyt vähän Suomen edelle maabrändinsä rakentamishankkeessa. Pelle Andersen kävi esittelemässä suomalaiselle matkailuväelle Tanskan toimintatapoja. Keskeistä tanskalaisten hankkeessa on se, että myös he ovat luomassa brändiä koko maan tarpeiden yhteisestä näkökulmasta, ei ainoastaan esimerkiksi matkailun. Meidän kansainvälistymisstrategiaamme lähdettiin rakentamaan niin, että mietimme, mitä meillä on aidosti tarjottavissa maailmalle. Päädyimme korostamaan aktiivista ja kiinnostavaa bisneskenttää ja toisaalta elämän laatua, Andersen kertoo. Keskeiseksi tehtäväksi asetettiin myös maan tunnettuuden lisääminen ulkomailla. Se koettiin tärkeäksi, koska tutkimusten mukaan ihmiset, jotka tuntevat Tanskan tai tanskalaisia, asettavat maan melkein kaksi kertaa korkeammalle maiden välisessä arvoasteikossa kuin ne, jotka eivät tunne maata. Andersenin mukaan hankkeen suunnitteluvaiheessa haasteelliseksi koettiin viestien saaminen riittävän yksinkertaiseen muotoon. Maa on kuitenkin äärimmäisen monipuolinen kokonaisuus, josta täytyy osata valita keskeiset asiat kerrottavaksi. Senhän tietää jokainen, että yksi vahva viesti on aina tehokkaampi kuin monta tasavahvaa tai heikkoa. Vaikeuksia tuotti myös määritellä, mistä asioista halutaan kertoa. Siitä oli ja on jokaisella vähän oma mielipiteensä ja eri intressiryhmät halusivat korostaa eri asioita. Me kuitenkin totesimme, että kaikkia ei valitettavasti voida miellyttää. Arvelimme, että brändiä ei voida luoda poliittisella, demokraattisella päätöksellä, johon kaikki pääsevät vaikuttamaan. Jonkun on otettava vastuu ja tehtävä päätöksiä olemassa olevan tiedon perusteella, Andersen kertoo. Ennen kuin tanskalaiset lähtivät kirjaamaan omaa suunnitelmaansa, he tekivät pohjaksi syvällistä tutkimustyötä. Kenttätutkimuksissa hankittiin uutta tietoa pääasiassa ulkomaalaisten Tanskaan liittyvistä näkemyksistä. Toisaalla paneuduttiin olemassa olevaan tietoon. Näiden analyysien perusteella loimme Tanskalle eräänlaisen dna:n. Se määrittelee meille luonteenomaiset piirteet ja toisaalta nostaa esille, mitä vahvuuksia ja heikkouksia kuhunkin piirteeseen liittyy. Dna:n antaman kuvan ja tutkimustulosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä siitä, millainen strategia ja toimintasuunnitelma parhaiten palvelee Tanskan nostamista tunnetuksi ja vahvaksi kansainväliseksi brändiksi. 8 Matkailusilmä

9 Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen arvelee, että Suomesta voidaan viestittää vain yksi varsinainen matkailubrändi. Olisiko se Lapland, vaikkeivät suurimmat matkailukohteet sijaitsekaan siellä? How credible is credible Sain olla mukana kuuntelemassa, kun MEK lanseerasi Suomi-kuvan kirkastamiseen tähtäävät 4 brändiarvoa: Credible, Contrasts, Creative, Cool. Lähestymiskulma oli raikas ja konstailematon. Kotimaansa siitä kyllä tunnisti ja työssä oli onnistuttu välttelemään kliseistä Suomi-kuvaa, johon yleensä tämäntapaisissa harjoituksissa törmää. Tosin en tiedä kuinka credible on se, että kutsuu itse olevansa credible? Matkailu on nousemassa Suomessa lähivuosina työllistämisvaikutuksiltaan ohi valmistavan teollisuuden. Matkailun työpaikat ovat suurelta osin viime vuosina syntyneet niihin osiin Suomea, joita muuttoliike ja väestön ikääntyminen ovat eniten kolhineet. Siksi alan kehittämiseen on syytä suhtautua suurella vakavuudella. Suuremmalla kuin mitä nyt tapahtuu. En kuulu niihin äänitorviin, jotka huutavat julkista sektoria apuun, vaan uskon yrittäjyyden ja markkinatalouden - sekä yhteistyön voimaan. Suomen matkailusektorin kehityksen suurin jarru on nurkkakuntaisuus. Yrittäjät puuhastelevat omiaan ja naapurin hankkeita seurataan mieluiten kademielellä ja vähätellen. Koska opimme tajuamaan, kuinka suuressa viestien valtameressä yritämme saada ääntämme kuuluviin? Tästä maasta voi hyvässä lykyssä saada viestittyä yhden matkailubrändin ja se ei ole muuten Turku, Tampere tai edes Helsinki. Se voisi olla Lapland, mutta monet maamme vetovoimaisimmista kohteista eivät kuitenkaan sijaitse Lapin läänin alueella. Kärjistäen voisi sanoa, että kiinalaisen silmin myös Helsinki on osa Lappia. Juttelin Tahkolla incognito paikallisen virkistyskalastaja-yrittäjän kanssa. Hän oli ymmärtänyt jotain, mitä moni kouluja käyneempi ei ole vielä matkailubisneksessä oivaltanut: kun hänen koskelleen tulee isompi ryhmä, niin apukäsiksi pyydetään naapurista kilpaileva virkistyskalastusyrittäjä. Ja päinvastoin. Jos joku saa kivan kokemuksen sillä seudulla, niin viidakkorumpu tuo seuraavalla kerralla bisnestä ehkä vähän molemmille. Jotain samantapaista olen nähnyt myös Kämäräisen Joken loistavassa ohjelmapalveluyrityksessä Rukalla. Myös pähkähulluille ideoille on tilauksensa. Verkosto on voimaa ja Kuusamon saunabussiyrittäjän karaoke toimii. Kyllä sitä laulavaa kuskia lentoasemalta Rukalle saakka jaksoi kuunnella, mutta Kemijärvellä olisi ehkä mennyt levy vaihtoon. Joken verkostossa lienee mukana päälle 60 yrittäjää, joten valinnan varaa riittää sillekin, jonka kulturelliin sävelkorvaan ei bussikaraoke istu tai jolle saunabussin tunnelma tulee liiaksi iholle. Ulkomaisen asiakkaan vaatimukset ovat tunnetusti kovin omistamme poikkeavia. Kyky palvella lähtee liikkeelle siitä, että osaa asettua toisen asemaan. Ei japanilaisvierastani paljoa Porvoon kaupunkikierroksella sytyttänyt kuunnella litaniaa J.L.Runebergin lasten etunimistä tai löydy kiinnostusta heidän ammoisina aikoina tekemiään ammatinvalintoja kohtaan. Mutta kertomusta joulurauhan julistamisen tunnelmasta Porvoon raatihuoneen torilla vieraani kuunteli lumoutuneena kuin pieni lapsi. Tarinat uppoavat, jos niitä osataan kertoa. Mutta niiden täytyy olla jossain suhteessa asiakkaan omaan kokemusmaailmaan. Paikallinen on usein valitettavan sokea oman kulmakuntansa suuruuksille. Remu Aaltonenkaan ei kansallisesta värikkyydestään huolimatta ole laajoissa kansankerroksissa tunnettu persoona esimerkiksi Kauko-Idässä. Finnair saa aina olla eturivissä kun matkailuasioita Suomessa mietitään. Joskus tuntuu, että useimmiten lähinnä syytettyjen penkillä. Miksi lento Lappiin maksaa pääsiäisenä enemmän kuin lento New Yorkiin? Siksi, kun niin harva haluaa pääsiäisenä New Yorkiin, mutta niin moni Kittilään. Miksi Finnair ei lennä ympäri vuoden ja useita kertoja päivässä sille-ja-sille kentälle? Me rakastamme lentämistä ja lennämme juuri niin paljon kun kysyntää löytyy, mutta sesonkiluonteisena Lappi on vaikea markkina. Toinen suunta on koneessa huippusesonkinakin enimmäkseen typötyhjä ja toinen suunta täpötäysi. Ja sesongin ulkopuolella molemmat suunnat typötyhjiä. Kuskaamme vuodessa toista miljoonaa Aasian liikenteen vaihtomatkustajaa Helsinki-Vantaalle, mutta nykyisellään lähes 80 prosenttia heistä jatkaa parin tunnin pysähdyksellä suoraan eteenpäin jonnekin. Heidän houkuttelemisensa jäämään edes päiväksi pariksi Suomeen olisi yhteisessä intressissä. Siinä hommassa on yhdistettävä voimia paljon yli totunnaisten rajojen, saatava sinänsä eksoottinen Suomi-kuva tuotteistettua kilpailukykyiseksi ja jakelukanavat maailmalla auki. Olemme itsekin pieni toimija esimerkiksi Japanin valtavilla valmismatkamarkkinoilla ja harjoitelleet sitä hommaa yli 20 vuotta. Kun meitä ei ole luonnostaan siunattu Geirangerin vuonon kaltaisella postikorttimaisemalla, on markkinoinnin ja tuotteistamisen eteen tehtävä sitä enemmän töitä. Tältä brändiarvojen pohjalta olisi tarkoitus löytää yhteinen komppi, joka toimisi taustalla kaikessa siinä Suomen hyväksi tehtävässä markkinointityössä, jota jatkossa tullaan harjoittamaan. Toivottavasti se myös on credible. kolumni Jukka Hienonen Matkailusilmä 9

10 Kasvu jatkuu Yöpymiset majoitusliikkeissä tammi-heinäkuussa 2006 ja 2007 Asuinmaa Tammi-Heinäkuu Tammi-Heinäkuu Muutos % Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvavat edelleen. Suurin osa kasvusta tulee Venäjältä. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä heinäkuussa vuorokautta, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna Kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä oli prosentin kasvu. Yöpymisten kokonaismäärä majoitusliikkeissä leirintäalueet mukaan lukien kohosi lähes kolmeen miljoonaan. Heinäkuussa ruotsalaiset olivat suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä, yöpymisiä oli ja kasvua prosentin verran. Seuraavina tulivat saksalaiset ja venäläiset. Saksalaisten yöpymiset vähenivät puoli prosenttia ja venäläisten kasvoivat 29 prosenttia. Myös virolaisten yöpymiset kasvoivat voimakkaasti, heille kirjattiin yöpymistä, mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yhdysvaltalaisten ja espanjalaisten yöpymisissä oli kymmenen prosentin kasvu. Tammi heinäkuussa ovat venäläiset merkittävästi suurin ryhmä yli yöpymisellä. Seuraavana ovat Ruotsi, yöpymisiä ja Saksa Finnairin avattua lennot Intiaan ovat intialaisten yöpymiset lähteneet kovaan kasvuun. Niitä on tilastoitu ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jo lähes kasvun ollessa 44 prosenttia. Kiinalaisten yöpymiset sen sijaan ovat samalla ajanjaksolla vähentyneet viitisen prosenttia ja niitä tilastoitiin lähes Yhteensä ,6 % Ulkomaat ,7 % Suomi ,2 % Iso-Britannia ,6 % Saksa ,3 % Ruotsi ,8 % Venäjä ,5 % USA ,0 % Japani ,1 % Italia ,7 % Norja ,0 % Alankomaat ,2 % Kiina ,6 % Espanja ,1 % Ranska ,6 % Tanska ,8 % Sveitsi ,4 % Viro ,6 % Belgia ,8 % Kanada ,2 % Itävalta ,1 % Puola ,4 % Australia ,0 % Etelä-Korea ,1 % Kreikka ,8 % Irlanti ,1 % Tšekki ,2 % Unkari ,0 % Intia ,2 % Latvia ,8 % Portugali ,1 % Liettua ,0 % Islanti ,6 % Turkki ,2 % Israel ,1 % Brasilia ,7 % Uusi-Seelanti ,9 % Taiwan ,1 % Muut maat ,5 % Lähde: Tilastokeskus 10 Matkailusilmä

11 Teksti: Pauli Santala Kuvat: VisitFinland Tekesin Vapaa-ajan palvelujen tutkimusohjelma käynnistyi Tekesin loppuvuodesta 2006 alkanut Vapaa-ajan palvelujen tutkimusohjelma on rahoittanut useita vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämishankkeita jo 1,1 miljoonalla eurolla ja yritykset ovat panostaneet hankkeisiin saman verran. Ohjelmasta on päätös vuoteen 2009 ja mahdollista on, että se jatkuu vuoteen 2012 asti, joten alan yritykset, joilla on kasvuhalua, ehtivät hyvin vielä mukaan. Yritysten hankehakemuksia vastaanotetaan Tekesissä jatkuvasti ohjelman ollessa käynnissä. Vuoden 2009 loppuun mennessä ohjelmaan odotetaan vuosittain kymmenittäin alan yritysten hankkeita, joilla pyritään kehittämään uusia asiakaslähtöisiä palveluideoita kannattavaksi liiketoiminnaksi tai kehittämään uusia, tehokkaampia tapoja tuottaa olemassa olevia palveluja esimerkiksi verkostossa muiden yritysten kanssa. Kolmantena painopisteenä on vapaa-ajan tilojen tai ympäristöjen konseptien kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on parantaa yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Vapaa-ajan palvelujen ohjelman käynnistäminen liittyy Tekesin strategiseen valintaan kehittää palveluliiketoimintaa teknologisten innovaatioiden rinnalla. Vapaa-ajan palvelujen kehitysprojekteissa ei tarvitse välttämättä olla teknologista kehitystä lainkaan, vaikka kaikissa tähän mennessä rahoitetuissa vapaa-ajan palvelujen kehitysprojekteissa on ollut mukana vahva teknologinen elementti. Tekesillä on yleiset kriteerit palveluhankkeiden kehittämiselle, ne eivät siis koske pelkästään vapaa-ajan palveluja. Palvelukonsepteilta vaaditaan ennen kaikkea uutuusarvoa, mutta myös palvelun kehittämisen ja tuottamisen systemaattisuus on tärkeää. Kehitysprojektin työt ja kustannukset on projektin seurantaa ja raportointia varten pystyttävä erottamaan yrityksen normaalista liiketoiminnasta. Parhaillaan on käynnissä tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnatun tutkimushaun ensimmäinen vaihe eli aiehaku, joka päättyy Parhaat hakemukset valikoidaan varsinaiseen hakuun. Rahoituspäätökset tehdään alkuvuodesta Tekesin teknologiaohjelmat ovat strategisia valintoja yhteiskunnan kannalta tärkeille elinkeinosektoreille, matkailuelinkeino on saanut siis ansaitsemaansa arvostusta. Ohjelman eräänä tavoitteena on luoda uudenlaisen tekemisen kulttuuri. Vapaa-ajan palvelujen alalla, erityisesti matkailussa, julkinen rahoitus on tyypillisesti suuntautunut investointeihin, esimerkiksi tilojen rakentamiseen. Tekes sen sijaan rahoittaa yritysten kehittämistoimintaa. Tutkimus- ja kehitysprojekteissa käynnistetään hankkeita, joilla on suuri vaikutus yritysten jatkoliiketoimintaan ja esimerkin myötä koko alaankin. Vapaa-ajan palvelujen saralla tarvitaan nykyistä systemaattisempaa ja kunnianhimoisempaa kehittämistyötä, arvioi Risto Mäkikyrö, ohjelman johtaja. Parhaassa tapauksessa ohjelma saa aikaan muutoksen palvelujen kehittämiskulttuurissa. Tavoitteena on saada yritykset ja tutkimuslaitokset tuntemaan toisensa, hyödyntämään olemassa oleva osaaminen ja löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia. Verkostoitunut toimintatapa ja motivoituneet yrittäjät ovat tuottavan, kasvavan ja kehittyvän suomalaisen vapaa-ajan palvelusektorin edellytys, Mäkikyrö jatkaa. Ohjelman koordinaattorina toimii FCG Suunnittelukeskus Oy:n neljän hengen koordinaatiotiimi, jonka tehtäviin kuuluu Tekesin avustaminen käytännön toimenpiteissä. Lisätietoja Vapaa-ajan ohjelmasta antavat: Risto Mäkikyrö, ohjelman päällikkö, Puh , Jokaisessa TE-keskuksessa oleva ohjelman yhteyshenkilö, jonka yhteystiedot osoitteesta www. tekes.fi/vapaa-aika Pauli Santala, ohjelman koordinaattori, Puh tai Lisätietoja ohjelmasta ja jo rahoitetuista hankkeista löytyy osoitteesta Matkailusilmä 11

12 Teksti ja kuvat: Markku Marttinen Sotahistoriallisilla matkoilla on ollut asiantuntevat oppaat. Everstiluutnantti Aimo Kiukas kertoo karttojen avulla tapahtumien kulusta. RAATTEEN TIELTÄ IL Hangon rintamamuseo, Raatteen Portti, Joensuun Bunkkerimuseo, Miehikkälän Salpakeskus, Syvärannan lottamuseo Tuusulassa ja Taistelijan Talo ja Taistelijan taival Hattuvaarassa Ilomantsissa: 1980-luvun puolivälistä lähtien Suomi on saanut uusia kiinnostavia sotamuseoita ja opastettuja sotatapahtumiin liittyviä käyntikohteita lähinnä maan itäosiin. Lisäksi on syntynyt joukko pieniä yksityisiä museoita. Sotaveteraanien ja eri reserviläisjärjestöjen aktiivisuuden ansiosta talvi- ja jatkosodan tapahtumat ja taistelupaikat eivät olleet sotien jälkeen jääneet unohduksiin, vaikka maassa elettiin vaikenemisen kautta luvun puolivälin tuntumissa tapahtui sitten yleinen herääminen. Jälkipolville haluttiin kertoa maan lähihistoriasta. Perinteisiä sotamuseoita ovat Helsingin sotamuseo, Tykistömuseo Hämeenlinnassa, Panssarimuseo Parolassa ja Päämajamuseo Mikkelissä. Helsingin sotamuseo perustettiin jo vuonna 1930, Parolan Panssarimuseo sai alkunsa 1950-luvulla ja Tykistömuseo perustettiin vuonna Tänä vuonna Tykistömuseossa rikotaan ilmeisesti kävijän raja. Ensi vuonna meillä ovat esillä jääkärit, sillä heidän paluustaan Suomeen on tullut kuluneeksi 90 vuotta, kertoo museon johtaja Teuvo Mahrberg. Jo mainittujen lisäksi eri aselajeja esitteleviä museoita on maan eri puolilla. Ne ja eräät muut museot ovat Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistoriallisten museoiden luettelossa. Ne toimivat myös yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Museovirastolla ei vastaavaa omaa luetteloa ole. Museoista Tykistömuseo on maailman huippuluokkaa ja Päämajamuseo erikoisuudellaan vetää Mikkeliin vieraita Japania ja Kiinaa myöten. Myös muiden museoiden kävijämäärät ovat olleet selvässä kasvussa. Samalla vieraiden kävijärakenne on muuttunut. Kun aikaisemmin yleisin vieras oli veteraani, niin nyt kävijöiden keski-ikä on laskenut huimasti. Meillä käy nykyisin paljon nuoria, sanoo Hangon rintamamuseon toiminnasta vastaava Ralf Häggström. Ralf Häggströmin mukaan museo ei saa avustuksia, vaan sinnittelee pääsylipputulojensa ja sponsoreittensa avulla. Hangon museossa käy myös venäläisiä vieraita. Hanko oli neuvostoliittolaisten tukikohta talvisodan jälkeen aina joulukuuhun 1941 saakka. Vuosittain museossa vierailee noin henkeä. Hangon rintamamuseon isä ja perustaja on Stig Häggström, Karis Krisgsveteraner -yhdistyksen puheenjohtaja. 12 Matkailusilmä

13 Paloaukealla on nyt myös ase- ja ajoneuvomuseo. Timo Poikosen ja Heikki Lyhykäisen Erämantsi tarjoaa ryhmille esimerkiksi Ilomantsin saloilla majoitusta, järjestää ohjelmaa ja hoitaa muonitukset. Paloaukealla, Ylämyllyllä, Joensuun lähellä entinen sotilaskotirakennus toimii nykyisin päiväkotina. OMANTSIN MOTTIIN Toinen pääkaupunkia lähellä oleva kohde on Porkkala. Kirkkonummen keskustassa on pieni museo, joka kertoo Porkkalan vuokra-ajasta. Espoon puolella, Kivenlahdessa on pari vuotta vanha Porkkalan vuokraajan muistomerkki. Uusia sotamuseoita syntyi 1980-luvulla Porkkalan parenteesia, kuten porkkalalaiset vuokra-aikaa kutsuvat, on myös yritetty hyödyntää matkailullisesti. Vuokra-ajasta on kuitenkin jäljellä varsin vähän mitään näkyvää. Kabanovin tie, venäläinen hautausmaa, jokunen silta ja muutama neuvostoaikainen talo ovat jäljellä. Täälläkin hyvän oppaan avulla alueesta saa aivan toisenlaisen kuvan kuin yksin liikkuessaan. Tuusulan Rantatien varrella on Lottakoti, jossa toimii Lottamuseo. Museo avattiin vuonna Vuosittain siellä käy noin vierasta. Suomen viime sotien taistelupaikat kotimaan rajojen sisäpuolella ja maan historian suurin rakennustyömaa, Salpalinja, olivat pitkälle lukua aktiivisesti unohdettua historiaa. Niistä ei ollut edes sopivaa puhua. Matkailukohteina ne olivat vain veteraanien, alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden mielenkiinnon kohteina. Rajan taakse Neuvostoliittoon, nykyiselle Venäjälle, veteraanit matkasivat bussilasteittain verestämään muistojaan ja kertaamaan menneitä tapahtumia. Näitä matkoja ovat järjestäneet yleensä pienet paikalliset matkanjärjestäjät ja bussiyhtiöt. Matkat ovat yllättävän hyvin järjestettyjä ja niitä vetämässä on yleensä sotahistoriaan perehtyneitä oppaita, useimmiten eläkkeelle jääneitä upseereita, jotka tuntevat paikat hyvin ja tuntevat tapahtumien kulun. Ilman asiantuntevaa opastusta matkojen anti jäisikin pieneksi, sillä jo taistelupaikoille löytäminen on vaikeaa, eikä tapahtumien kulku aukea ilman asiantuntijan apua. Sotahistoriallisilla matkoilla suomalaiset ovat kiertäneet Viipurit, Tali-Ihantalat, Summat, Kollaat, Petroskoit, Prääsät, Karhumäet, Aunukset, Syvärit, Sammatukset ja Nietjärvet. Alun perin vain veteraaneja vetäneet matkat ovat myös muuttuneet luonteeltaan. Nyt matkaan lähtevät keski- Matkailusilmä 13

14 Sisäkuva Joensuun bunkkerimuseosta. Maastossa opastaulut täydentävät tietoja tapahtumien kulusta. ikäiset ja nuoret historiasta ja vaariensa kokemuksista kiinnostuneet ihmiset. Matkoille osallistuu nykyisin runsaasti myös naisia. Suomen rajojen sisäpuolella merkittäviä taisteluita käytiin talvisodassa Suomussalmella ja Ilomantsissa. Suomussalmella neuvostojoukkojen tavoitteena oli katkaista Suomi kapeimmasta kohdasta kahtia juuri Raatteen tiellä. Ilomantsissa taisteltiin jo talvisodan aikana ja siellä käytiin jatkosodan lopussa suuria ja ratkaisevan tärkeitä mottitaisteluita. Sekä Suomussalmi että Ilomantsi ovat hyödyntäneet sotahistoriaansa hyvin. Raatteen Portti on näyttelytila Raatteen tien alussa. Paikallisten asukkaiden perustama yhtiö vastaa Raatteen Portin toiminnasta. Myös Suomussalmen kunta ja paikalliset veteraanijärjestöt ovat hankkeessa mukana. Näyttelytila valmistui vuonna Sen jälkeen palveluita on parannettu ja kehitetty. Valtiolta emme saa tukea, emme tosin ole sitä anoneetkaan, kertoo Raatteen Portti Oy:n toiminnanjohtaja Marko Seppänen. Raatteen Portin yhteyteen valmistui vuonna 2003 Talvisotamonumentti. Jo aikaisemmin alueelle on pystytetty sekä neuvostoliittolaisten että ukrainalaisten sotilaiden muistomerkit. Toiminnanjohtaja Marko Seppäsen mukaan Raatteen Portin näyttelytiloissa käy vuosittain noin vierasta, alueen kahvilassa kävijämäärä on noin Raatteen Portti on avoinna lähinnä kesäkaudella. Kausi alkaa toukokuun puolivälissä ja päättyy syyskuun lopussa. Talvella ryhmät pääsevät näyttelyyn varaamalla ajan etukäteen. Raatteen tien tapahtumista on internetissä varsin hyvät sivut. Ilomantsin kunnan tienvarret ovat oikeastaan täynnä sotamuistomerkkejä. Varsinaista sotamuseota kunnassa ei ole, mutta muuten sotahistorialliset asiat on hoidettu erinomaisesti. Aloite Ilomantsin sotahistorian esilletuomisesta teki Museovirasto vuonna Kuntaan perustettiin toimikunta, joka lähti kehittelemään Museoviraston esitystä. Internetissä kunnan sivuilta on suora linkki sotahistoriaan. Taisteluja tapahtumapaikat - niitä on kaikkiaan 27 - on merkitty karttaan hyvin ja tapahtumien kulku on selostettu tarkoin. Maastossa eri kohteissa selkeät opastaulut täydentävät tietoja tapahtumien kulusta. Monin paikoin panssariesteitä, korsuja ja juoksuhautoja on entisöity. Parhaan kuvan Ilomantsin saloilla saa kuitenkin jos mukana on asiansa osaava opas. Kaatiolammen tien rinteen yksinäisen tykin merkitys ei avaudu, vaikka paikalla on hyvä opastaulu täälläkin. Mutta kun Viljo Vestman kertoo, miksi tykki on siinä ja mitä neuvokas tulenjohtaja tykkeineen teki, niin voi vain ihailla luutnantin tehokkuutta. Ukkolanvaaran yksinäinen, keltainen koulurakennus näyttää vain tavalliselta, vanhalta koululta, mutta kun opas kertoo, kuinka koulua käytettiin joukkosidontapaikkana ja sotavankien kokoamispaikkana, saa rakennus uuden merkityksen. Haavoittuneet tuotiin läheistä Ilajanjärveä pitkin syöksyveneillä koululle. Samoilla tykkiveneillä vietiin paluukyydissä kaikkiaan 71 tonnia ammuksia ja muuta taistelumateriaalia. Ilomantsin sotahistoriallisiin nähtävyyksiin kuuluvat myös rajakenraali Erkki Raappanan maja ja Hattuvaaran kylän Taistelijan talo. Taistelijan talon läheltä lähtee noin 1,5 kilometrin viitoitettu polku, jonka varren opastaulut kertovat, mitä missäkin kohtaa reitin varrella tapahtui , kun taistelut olivat kiivaimmillaan. Samassa Hattuvaaran kylässä on vanha Makkolan tila, jonka päärakennuksessa on majaillut niin presidentti Mauno Koivisto kuin sotasankarina tunnettu Lauri Törnikin. Makkolan tilan päärakennusta ollaan ehostamassa museokäyttöön. 14 Matkailusilmä

15 Karelia Expert Oy:n toimitusjohtaja Soila Palviainen Lauri Törnin ja Arvo Männistön asekätköllä. Männistö hoiti kätköä vuoteen 1993, jolloin paljasti sen sijainnin viranomaisille. Ilomantsin sotahistoriallisissa kohteissa käy arvion mukaan vuosittain noin henkeä. Kohteisiin pääsy edellyttää käytännössä omaa autoa. Ryhmille on tarjolla opastettuja kierroksia majoituksineen ja ruokailuineen. Matkalla Joensuuhun Enossa törmää jälleen yhteen erikoisuuteen. Tien varressa on nähtävyysmerkki. Viitta johdattaa Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin ja hänen asealiupseerinsa Arvo Männistön asekätkölle. Kallioluolassa oli piilotettuna melkoinen asearsenaali, jota Arvo Männistö tunnollisesti kävi hoitamassa aina vuoteen 1993 asti, jolloin hän paljasti kätkön viranomaisille. Salpalinja on ollut Suomen mittavin rakennushanke kautta aikojen. Sen rakentaminen aloitettiin heti talvisodan jälkeen. Virolahdelta Jäämerelle ulottuneen kilometriä pitkän linnoitusketjun rakentamiseen osallistui enimmillään miestä. Kiivaimmillaan työtahti oli vuonna 1941 sekä vuonna Sotien jälkeen Salpalinja sai bunkkereineen ja korsuineen ja taisteluhautoineen rauhassa ruohottua ja rapistua. Se ei kiinnostanut museoihmisiä, mutta tavalliset kansalaiset alkoivat kiinnostua siitä. Vuonna 1980 avattiin Virolahden bunkkerimuseo ja vuonna 1987 Miehikkälän Salpamuseo, joka on vielä tänä vuonna kasvanut Pioneerimuseolla. Joensuun bunkkerimuseo Marjalan kaupunginosassa avattiin vuonna Museo syntyi kansalaisaloitteen pohjalta ja se on toteutettu Joensuun museon ja veteraanien ja Sotilaspoikien Perinnekillan kanssa yhteisvoimin. Bunkkerimuseon kävijämäärä on viime vuosina vakiintunut noin paikkeille. Museon opastuksista vastaavat Sotilaspojat. Kaikissa kohteissa yhteistyö kunnan ja veteraanijärjestöjen on sujunut hyvin. Lisäksi yksittäisiä Salpa-asemia on kunnostettu linnoitusketjun varrelta muun muassa Nurmeksessa. Taulussa kerrotaan Ilajanjoen tapahtumista. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan soturit lähtivät sotaan Paloaukealta, Ylämyllyltä, Joensuun läheltä. Nyt Paloaukea on siviilien asuttama asuinalue Viinijärven kunnassa. Sen keskusaukiota koristavat vanhat tykit muistoina varuskunta-ajoista. Vanha Sotilaskoti-rakennus toimii päiväkotina. Ja entisen kasarmialueen reunalla on uusi yksityinen Ase- ja sotilasajoneuvomuseo. Pohjois-Karjalassa sotahistorian tuotteistaminen on pitkällä. Olemme rakentaneet erilaisia paketteja ja tutustumismatkoja erityisesti ryhmille, kertoo Karelia Expert Oy:n toimitusjohtaja Soila Palviainen. Ensi toukokuussa Pohjois-Karjalan museossa avataan Pilvenveikot ja Lentävät lyijykynät ilmasotaa Joensuun seudulla näyttely, kertoo Joensuun museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen. Myös Pohjois-Karjalaa myyvä ja tunnetuksi tekevä Karelia Expert on tässä hankkeessa mukana. Joensuun lentokenttä Onttolassa oli sotien aikaan tärkeä kenttä. Sieltä lähtivät pommikoneet rintamalle. Kentän laitamille on talkoovoimin yhdessä puolustusvoimien kanssa kunnostettu entinen pommikoneen sirpalesuoja ja pystytetty informaatiotaulut, joissa kerrotaan kentän vaiheista ja tapahtumista. Matkailusilmä 15

16 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Harri Vaskimo Summer Experience: Kaukomaiden matkanjärjestäjät Suomessa Kesän alussa pidettyyn Purpuriin oli tällä kertaa kutsuttu mukaan kaukomaiden matkanjärjestäjiä. Vuonna 2008 ovat vuorossa taas Euroopan maat. Summer Experience toi Suomeen lähes sata edustajaa kaukomailta. Kyselimme osallistujilta, millaisia mahdollisuuksia he näkevät Suomen matkailussa. Harleen Malhotra MEKin Intian toimiston edellinen vetäjä toteaa, että Suomi tunnetaan Intiassa vielä aika huonosti. Sikäläiset matkanjärjestäjät eivät tiedä, millaisia aktiviteetteja täällä on tarjolla matkailijoilla. Suomen kannattaakin panostaa oman tarjontansa tunnetuksi tekemiseen, sillä kasvavaa potentiaalia Intiassa on. Viime vuonna 6 miljoonaa intialaista matkusti ulkomaille ja tänä vuonna luvun arvioidaan olevan jo 7 miljoonaa. Periaatteessa Suomi on tietysti aika kallis maa, mutta se voi olla vain hyväkin asia. Silloin tämä houkuttelee etenkin niin sanottuja high end -matkailijoita, jotka hakevat nimenomaan sellaisia kokemuksia, joita kuka tahansa ei voi saavuttaa, Malhotra muistuttaa. Shiban Kotru Indian Travel & Tours Ltd:stä on iloinen siitä, miten paljon kiinnostavia aktiviteettejä hän löysi Purpurin aikana Suomesta. Teidän ohjelmatarjontanne varmasti kiinnostaa intialaisia matkailijoita ja suorat, säännölliset lentoyhteydet tekevät maastanne helposti saavutettavan. Niitä tarvittaisiin vaan lisää, sillä tällä hetkellä ryhmille on vaikea löytää tilaa koneista, toteaa Kotru. Muutaman keskeisen ongelmankin hän kuitenkin mainitsee. Ensinnäkin intialaisille matkailijoille täytyy pystyä tarjoamaan heidän ruokavalioonsa soveltuvaa, useimmiten vielä intialaista ruokaa. Asia ei ole iso, mutta ravintolapalveluita intialaisille tarjoavien yritysten täytyisi paneutua asiaan. Esimerkiksi intialaiseen kasviruokavalioon eivät kuulu vaikkapa sipulit, mikä täytyy vaan ottaa huomioon. Kotru huomauttaa myös, etteivät intialaiset syystä tai toisesta ole järin innostuneita Lapin kesästä yöttömine öineen. Talviurheilukohteena Lappi kylläkin on kiinnostava. Meikäläiset ihmiset ovat selvästi myös kiinnostuneita kaupunkimatkailusta. Täällä Purpurissa panin merkille esimerkiksi raitiovaunukiertoajelut ja venäläiset ravintolat, jotka varmasti tarjoavat eksotiikkaa intialaisille. Eteläkorealainen Ja-Young Kim One Euro Ltd:stä näkee selväksi matkailun esteeksi suorien lentoyhteyksien puuttumisen. Tällä hetkellä lento tänne kestää vähimmilläänkin 12 tuntia. Onneksi ensi vuonna saadaan suora lentoyhteys Soulista Helsinkiin. Myös Suomen vähäinen tunnettuus eteläkorealaisten keskuudessa vaikeuttaa matkojen myyntiä. Kim uskoo, että kesämatkailukohteena Suomella voisi kuitenkin olla hyvinkin paljon mahdollisuuksia hänen maassaan. Meillä on niin kuumat kesät, että ihmiset hakevat matkakohteita, joissa on vähän viileämpää. Siihen kysyntään Suomi pystyy hyvin vastaamaan. Toisaalta korealaiset haluavat bongata useita maita yhdellä kertaa ja siihen Suomen sijainti Skandinavian maiden ja Baltian maiden tuntumassa antaa hyvät mahdollisuudet. Talvimatkailun mahdollisuuksiin Kim ei niinkään usko. Hiihtäminen ja talviurheilu ei ole meillä kovin suosittua, joten talvista Suomea voi olla aika vaikea myydä, Kim sanoo. Australialaisesta näkökulmasta Suomi on varsin eksoottinen maa. Ilmasto on aivan erilainen ja Suomen kesäaikaan Australiassa on talvi ja toisin päin. Bentours Internationalin Bent Jörgensen Rönnov Australiasta uskoo, että etenkin Lappi voisi olla sikäläisiä matkailijoita kiinnostava kohde. Australialaisia ajatellen erinomaisen paketin saa esimerkiksi niin, että he saapuvat maahan, viettävät Helsingissä, Rovaniemellä ja Inarissa kussakin muutaman päivän ja sitten voivat jatkaa sieltä esimerkiksi Norjaan, Rönnov kaavailee. - Maanne tunnettuus vaan valitettavasti on meillä aika vähäistä. Olen kuitenkin ilokseni huomannut, että sekä Finnairilla että MEKillä on tällä hetkellä erittäin aktiiviset edustajat maassamme, joten siinä mielessä parannusta on varmasti odotettavissa Yhdysvalloissa MEKin edustajana toimiva Joe Walkosky uskoo, että Suomesta löytyy runsaasti mielenkiintoisia asioita, joilla amerikkalaisturisteja voidaan houkutella Suomeen: kulttuuria, designia, kaupunkikohteita, risteilyjä ja Lappi sekä kesällä että talvella. Työikäiset amerikkalaiset harrastavat lähinnä perhelomia, sillä lomaa on niin vähän, että se aika halutaan käyttää perheen parissa. Tätä ryhmää kiinnostaa Suomessa varmasti eniten Lappi, jossa voi viettää yhteisen seikkailuloman. Meillä jää joka ikinen päivä eläkkeelle ihmistä ja siinä seniori-joukossa on varmasti Suomen ja koko Euroopan kannalta suurin matkailijapotentiaali. Jotta Suomi onnistuisi houkuttelemaan heitä, tuotteistamista kannattaa miettiä huolellisesti. Mitä helpommin toteutettava, monipuolinen lomapaketti heille voidaan tarjota, sen parempi. Walkoskykin mainitsee Suomen melko huonon tunnettuuden yhdeksi keskeiseksi matkailun esteeksi. Amerikkalaisetkaan eivät juuri osaa itse kysellä Suomen matkoja, matkanjärjestäjien täytyy ne heille aktiivisesti myydä. Ja-Young Kim. Bent Jörgensen Rönnov Harleen Malhotra ja Shiban Kotru 16 Matkailusilmä

17 Teksti: Sinikka Salokorpi Kuvat: Kristian Olsen aaju FISKARS aurojen,saksien, käsityöläisten,taiteilijoitten, maisemien koti Fiskars palkittiin The Royal Destination Award for Sustainable Tourism -palkinnolla kestävän matkailun kehittämisestä. Tästä puhelinkopista voi valita vain iloisia puheluita. Tornikellorakennuksessa on näyttelyitä ja myymälöitä. Kaikkialla on miellyttävä tunnelma. On suorastaan suloista kulkea täällä eteläsuomalaisessa metsämaisemassa. Voimakkaan yösateen jälkeen ruoho on vielä märkää sievien ja hienosti kunnostettujen rakennusten edustalla taiteilijoitten ja käsityöläisten jokilaaksossa Fiskarsissa. Pian kuitenkin päivän lämmin aurinko kuivattaa nopeasti ruohikot. Fiskarsin nimi on maailmankuulu. Kaikkialla maailmassa tunnetaan nimi Fiskars, se on samaa kuin sakset, jotka istuvat hyvin joka käteen. Kun katselee museon tiloissa Fiskarsin tuotteita kautta aikojen, huomaa ensimmäiseksi esineitten hallitut ja käytännöllisen hienot muodot. Vuonna 1826 perustetun tornikellorakennuksen aito Könnin kello vuodelta 1842 ilmoittaa puolenpäivän saapuneen jokilaaksoon. Kaikkialla kulkee monia kesävieraita, joista useilla on mukana lapsia, nuoria, mummoja ja vaareja. Kaikki tuntuvat nauttivan paikan sielusta, rauhasta ja ystävällisestä innoituksesta, jonka tuntee joka paikassa, niin ulkona kuin sisälläkin. Taidepajat, myymälät, museot, ravintolat, kahvilat, kaupat, näyttelyt, kaikki entiset ja entisöidyt rakennukset valtaavat vieraat. Jokilaakson harmahtavan veden väri sopii hyvin rantamilla kasvavien suurten lehtipuitten vihreään. Fiskarsin historiallisen ajan vetovoima on ilmeinen. Hellävaraisella rakennustyylillä ja hauskalla arkkitehtuurilla on luotu maisema, jossa esteettinen nautinto syntyy hetkessä. Fiskarsin kaltaisessa ympäristössä ihmiset oppivat arvostamaan historian ja kesyttämättömän luonnon kauneutta. Juuri siksi tämä The Royal Destination Award for Sustainable Tourism -palkinto Tanskan ja Espanjan kuninkaallisine suojelijoineen on fantastinen palkinto juuri Fiskarsille. Toiset kaksi palkintoa menivät Skotlannin Cairngormsin Kansallispuistolle ja Itävallan Pielach-laaksolle. Palkinnon takana ovat the Tourism Unit of the European Commission ja Sustainable Development of Tourism of the World Tourism Organisation. Palkinnon idea on tullut alun perin EEA:lta eli European Environment Agencylta. Fiskarsin saamassa sertifikaatissa sanotaan muun muassa, että palkinto on annettu erinomaisesta aikaansaannoksesta kestävän matkailun kehityksessä, erikoisesti alueen johtamisesta kuin myös taloudellisesta elinkelpoisuudesta ja paikallisesta menestyksestä ja hoidosta. Luontoa, historiaa ja arkkitehtuuria unohtamatta, lisäisin kriteerien jatkoksi. Lisätietoja: Ruukin joulua vietetään Fiskarsissa Matkailusilmä 17

18 Design Suomi on kokoonsa nähden yksi muotoilun suurmaista maailmassa. Designin managerointiin erikoistunut Laura Sarvilinna tietää, että Aallon ja kumppaneiden luoma vahva maine elää edelleen maailmalla. Ja viime vuosina on syntynyt uusia suunnittelijanimiä, jotka ovat tehneet Suomen muotoilua tunnetuksi. Laura Sarvilinna uskookin, että vahva designmaine on omiaan herättämään myös matkailijoiden kiinnostusta Suomeen. Esimerkiksi Iittalan, Artekin ja Marimekon asema koko ajan vahvistuvina kansainvälisinä huippubrändeinä tasoittaa tietä myös matkamyynnille. Tänne tullaan tutustumaan näiden brändien syntysijoihin. Onkin hienoa, että Suomesta design-turistit löytävät, mitä etsivät. Meillä Iittalaa, Marimekkoa, Artekia ja muutenkin suomalaista muotoilua on esillä joka paikassa. Ne näkyvät ravintoloissa, hotelleissa ja kaupoissa. Eniten ulkomaalaisia vieraita varmasti yllättää se, että suomalaiset kodit ovat täynnä näitä maailmalla huippubrändeiksi miellettyjä designtuotteita. Eihän Suomesta löydy montaakaan kotia, jossa ei olisi esimerkiksi Iittalan astioita. Valitettavasti vaan aika harvat turistit pääsevät tutustumaan ihmisten koteihin. Tietenkin on selvää, että Suomen ensisijaisia matkailuvaltteja ovat luonto, puhdas ilma ja rauha. Ne ovat varmasti niitä asioita, jotka kaikki matkailijat mainitsevat huomanneensa täällä ollessaan. Niiden vuoksi tänne monet myös tulevat, Laura Sarvilinna huomauttaa. Mutta myös muotoilu ja ennen kaikkea monet mahdollisuudet siihen tutustumiseen, ovat hänen mukaansa vahvuuksia, joita voisi hyödyntää vieläkin paremmin. Olemme vieneet ulkomaalaisia toimittajia tutustumaan suomalaiseen lasinpuhallustaitoon Iittalaan, keskelle kaunista luontoa ja pikkukylän idylliä. Retki onnistuu helposti, koska se on riittävän lähellä Helsinkiä ja sinne voi mennä melkein koska tahansa. Siellä tehdään oikeasti töitä niin, ettei mitään erikoisjärjestelyjä tarvita, vaan lasinpuhallusnäytös on tarjolla jokaisena arkipäivänä. Se on ollut sellainen kokemus, jonka olen huomannut tekevän suuren vaikutuksen ainakin meidän vieraisiimme, Laura Sarvilinna vakuuttaa. Kauneus on katsojan silmässä, pitää paikkansa myös huippu-designissa. Kulttuuriset tekijät vaikuttavat siihen, mikä on kenenkin mielestä kaunista. 18 Matkailusilmä

19 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Kaisa Riikilä ja Huipun arkisto Modernin suomalaisen designin ja huippusuunnittelijoiden tukemiseen erikoistunut Laura Sarvilinna Huippu Design Managementista toteaa, että design on jo pitkään ollut tärkeä matkailullinen vetonaula Suomeen. Etenkin japanilaiset turistit mainitsevat sen usein syyksi tänne tulolleen. Suomalaisen muotoilun mainetta kannattaisi hyödyntää Laura Sarvilinnan mielestä nykyistä enemmän. Arvo-koira on ilmeestä päätellen samaa mieltä. on vetonaula Se näkyy erityisen hyvin siinä, miten erilaiset design-tuotteet menestyvät missäkin päin maailmaa. Skandinaavinen kauneuskäsitys on aika lähellä japanilaista ja italialaista estetiikkaa. Sen vuoksi myös sikäläiset ihmiset ovat mieltyneempiä täkäläiseen muotoiluun kuin esimerkiksi saksalaiset. Etenkin japanilaiset tuntuvat olevan erityisen kiinnostuneita meikäläisestä muotoilusta ja kulttuurista. Laura Sarvilinna on huomannut, että he varsin usein mainitsevat keskeiseksi syyksi matkustaa Suomeen juuri täkäläisen muotoilun. Jotta design voisi säilyä myös jatkossa suomalaisena matkailuvalttina, meidän täytyy huolehtia sen tulevaisuudesta. Alan koulutus on edelleen Suomessa erinomaista. Koulutuksessamme vaaditaan paitsi taitoa ideoida myös toteuttaa. Toisin sanoen meillä opetetaan suunnittelijoille myös työtekniikoita, mikä on minun mielestäni äärimmäisen tärkeää onnistuneen suunnitelman tekemisessä. Hyvä piirros tuotteesta on vasta pieni osa kokonaisuutta. Työstämistapa vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi ja meikäläiset suunnittelijat kykenevät toteuttamaan tuotteensa loppuun asti. Laura Sarvilinna toivoisi myös valtiolta lisää tukea suunnitteluun, sillä designerit työskentelevät varsin usein yksin uuden tuotteensa parissa pitkäänkin ennen kuin se on valmis. Vasta sitten he voivat myydä ideansa valmistajalle. Prosessi suunnitteluvaiheesta sen taloudelliseen hyödyntämiseen on sangen pitkä. Esimerkiksi Ruotsissa valtion tuki on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Desingtuotteiden valmistajille ja vientiyrityksille Laura Sarvilinnalla on takataskussa muutamia ehdotuksia. Hän toivoisi valmistajien panostavan entistä enemmän laatuun ja osaamiseen. Huippuunsa muotoillun tuotteen täytyy menestyäkseen olla myös taidokkaasti valmistettu, ehdottoman laadukas ja huolellisesti viimeistelty. Vientiyritykset ovat Laura Sarvilinnan mukaan edelleen turhan vaatimattomia ja osaamista kansainväliseen kauppaan tuntuu vieläkin vähän puuttuvan. Hän toivoisi, että maailmalle suuntaavat myyjät uskaltaisivat kehua omaansa huomattavasti reippaammin. Sinnikkyyttä ja tietysti myös rahaa vientiponnisteluihin vaadittaisiin nykyistä enemmän. Meillä suomalaisilla on vähän sellainen asenne, että hyvä tavara myy itse itsensä. Mutta asia ei ainakaan nykyisessä tavarapaljoudessa enää ole niin. Meidän täytyy jaksaa toistaa hyvää sanomaamme uudelleen ja uudelleen, vaikka se ei heti tuntuisi saavankaan tuulta purjeisiinsa. Matkailusilmä 19

20 Kuva: Leif Rosnell/VR silmäiltyä Helsingistä Pietariin kolmessa tunnissa vuonna 2010 Karelian Trains on tilannut Alstomilta neljä nopeaa junaa Helsingin ja Pietarin välille. Junat tulevat liikenteeseen vuonna Kaupan arvo on noin 120 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoittaa OKO Pankki Oyj. Tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Pietarin välinen matka-aika noin kolmeen tuntiin, kun se on nykyisin viisi ja puoli tuntia. Suunnitelmien mukaan päivittäin kulkisi neljä junavuoroa molempiin suuntiin. Pietarin matkan nopeuttaminen edellyttää uuden kaluston lisäksi ratainvestointeja sekä Suomessa että Venäjällä. Myös kaikki rajamuodollisuudet pitää siirtää liikkuvaan junaan. Venäjän puoleiset rataosuudet on tarkoitus kunnostaa vuosina Suomessa Lahti-Luumäki osuus valmistuu Junassa on kaksi virtajärjestelmää, jotta se voi kulkea sekä Suomen että Venäjän rataverkolla. Junan huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Junassa on seitsemän vaunua ja yhteensä 350 paikkaa. Junassa on ravintola, business-luokka, invapalvelut sekä paikat lemmikkien kanssa matkustaville. Matkustajamäärien arvioidaan kasvavan Helsinki-Pietari -reitillä kolminkertaiseksi viiden vuoden kuluessa nopean liikenteen aloittamisesta. Vuonna 2006 tällä välillä tehtiin junamatkaa. Kaikkiaan Suomen ja Venäjän välillä tehtiin viime vuonna junamatkaa. Matkojen määrä kasvoi 26 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu on jatkunut voimakkaana: tammi elokuussa matkustus Venäjän junissa kasvoi 21 prosenttia. Matkustajista 60 prosenttia on venäläisiä ja 29 prosenttia suomalaisia. Lisäksi junissa on matkustajia Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Karelian Trains on VR Osakeyhtiön ja Venäjän rautatieyhtiö OAO RZD:n yhteinen yritys. Sen tehtävänä on hankkia Helsinki-Pietari -liikenteen nopeat junat ja kunnossapitopalvelut. 20 Matkailusilmä

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus

Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Matkailijatutkimus Visit Finland Visitor Survey VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2014 2 3 Tuo$aa perustunnusluvut (mm. kävijämäärät) Täydentää 9lasto9etoa VAKIOKYSYMYKSET Asuinpaikka Liikennemuoto

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2010

Markkinaraportti / tammikuu 2010 Markkinaraportti / tammikuu 21 Yöpymisissä pientä laskua edelleen Helsingin majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset vähenivät tammikuussa edelleen jonkin verran (- 6., - 2,7 %). Vuoden 29 tammikuussa

Lisätiedot

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Markkinaraportti / toukokuu 2015

Markkinaraportti / toukokuu 2015 Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Kahvittelusta tositoimiin

Kahvittelusta tositoimiin Kahvittelusta tositoimiin Vierailut ja delegaatiot Aaltoon osana kansainvälistymisstrategiaa Toukokuu 2012 Leena Plym-Rissanen Aalto University - Where Science and Art meet Technology and Business A merger

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.5.2013 31.10.2013 28.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot