Matkailusilmä. Suomea brändätään maailmalle DESIGN, DESIGN. Jälkipolvet innostuivat sotamuseoista. Matkailu HUIPPU- VAUHDISSA. MEKin asiakaslehti

Transkriptio

1 MEKin asiakaslehti Matkailusilmä Matkailu HUIPPU- VAUHDISSA DESIGN, DESIGN Jälkipolvet innostuivat sotamuseoista Suomea brändätään maailmalle Matkailusilmä 1

2 Suomelle rakennetaan maabrändiä Suomen brändäys on parhaillaan käynnissä. Ydinviestit on jo julkaistu, mutta työ jatkuu. Tavoitteena on rakentaa maabrändi, joka toisi taloudellista hyötyä. s.4 Matkailu kasvaa Ulkomaalaisten yöpymiset Suomessa kasvavat edelleen. Suurin kasvu on tullut Venäjältä. Sotamuseot kiinnostavat jälkipolvia s.10 Suomessa on lukuisa määrä tasokkaita sotamuseoita ja Suomen viime sotien taitelupaikat houkuttelevat paljon kävijöitä. s.12 Sisältö 3 Pääkirjoitus, Maan mittari 4 Suomelle brändi 6 Maabrändi muuttaa maailmaa 8 Tanskassakin brändätään maata 9 How credible is credible 10 Kasvu jatkuu 11 Tekesin Vapaa-ajan palvelujen tutkimusohjelma käynnistyi 12 Raatteen tieltä Ilomantsin mottitaisteluihin 16 Fiskars aurojen, saksien, käsityöläisten, taiteilijoitten ja maisemien koti 18 Design on vetonaula 20 Silmäiltyä Päätoimittaja Vappu Virkkunen vappu.virkkunen@mek.fi Toimituksen osoite Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu Pramedia Oy, Pekka Eskelinen p. (02) , f. (02) Kansikuva: VisitFinland kuvapankki Kirjapaino Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset anne.veini@mek.fi 2 Matkailusilmä

3 Maan mittari Ihmisen sisälle on rakennettu kilpailuvietti. Sillä on monia seuraamuksia. Jos tarkastelemme vaikkapa kilpaurheilua, niin se olisi aivan mieletöntä puuhaa, jos olisi samantekevää, kuka voittaa. Siinähän juostaan pinkokireissä pöksyissä vastapäivään ympäri kilparataa, tai isketään hampaat kirskuen kumista kiekkoa punaputkien väliin, tai poljetaan pyörää mäkiä ylös-alas posket väliin vähän muustakin kuin innostuksesta punoittaen, tai vaikkapa kaahataan karkeaa ylinopeutta pitkin kyläteitä. Media kirkuu, yleisö samoin. Joku tuli maaliin 20 cm ennen jotain toista. Maailmanuutinen! Jättiraha kahisee kisailun tuntumassa. Katsomoissa tapellaan. Onpa joskus syttynyt sotakin kuumaverisillä alueilla, kun potkupallossa ei saatu tarpeeksi maaleja. Mutta olisiko tuo kaikki kuitenkin hyvää viihdettä, vaikka voittajasta viis? Kuin teatteri tai konsertti? Epäilen. Maatkin kilpailevat keskenään, etenkin kehittyneet maat. Mittareita kisaan on monenmoisia, pitkään mietittyjä, erihintaisia. Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan Suomen maakuvan kehittämissuunnitelmista, joilla Suomi pyrkii nousemaan entisestään kansainvälisessä maakisassa. Suomen imagon seurantamittareita ei ole vielä valittu, mutta tulossa ovat aikanaan. Uskaltaudun kuitenkin heittämään jo nyt muutaman mittarin, ihan vain omasta yksityisestä näkökulmastani. Hyvässä (matkailu)maassa on hyvä taksilaitos. Suomessa on. Hyvässä taksipalvelussa auto on puhdas ja muutenkin kunnossa, kuski samoin. Kuljettaja osaa ajaa kohteeseen, ei kierrä ylimääräisiä mutkia, ei teeskentele unohtaneensa laittaa mittaria päälle tai väitä, että se on rikki. Saati että hyökkäisi matkustajan kimppuun. Hyvässä maassa ruoka ja juoma ovat turvallisia. Kuten Suomessa. Matkailija voi huoletta syödä ja juoda kaikkea. Kun me puolestamme lähdemme Suomesta käymään ulkomailla, saamme usein kainaloomme pitkän listan siitä, mitä ravintotarjontaa tulee varoa, jääkuutioista alkaen. Hyvässä maassa ei ole suurta riskiä tulla huijatuksi hotellissa tai ravintolassa. Kotimaiset ravintolamme eivät yritä jallittaa extraeurosia, vaikka konstit olisivat monet. Luottokortinkin voi antaa kulkeutua takahuoneeseen hetkeksi. Ei sen tietoja siellä kopioida vastaista väärinkäyttöä varten. Mainitaan vielä katurauha. Jos maassa voi kulkea illallakin kadulla rauhassa ilman, että kimppuun ryntää ryöstäjiä, kauppiaita, oppaita tai muita vapaaehtoisia seuranpitäjiä on tallattavana hyvä maa. Kuten Suomi. Näitä Suomea mairittelevia esimerkkejä riittäisi. Mutta olkoon tällä erää tässä. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 Teksti: Jaakko Lehtonen Piirrokset: Leena Itkonen Credible Contrasts Suomelle brändi Suomi-tietoutta ja mielikuvia Suomesta on viety maailmalle jo kauan ja useita reittejä pitkin, niin hyvässä kuin vähän huonommassakin sävyssä. Lauloihan Juha Watt Vainiokin, että pr-työtä ovat tehneet ystävämme, peet ja ärrät tuntee kansa etelän. Eräänlaisena mielikuvabrändäyksen esiasteena voidaan Suomessa pitää leijonaa, joka kiinnitettiin Kustaa Vaasan ( ) sarkofagiin merkiksi siitä, että suomalaiset taistelevat etujensa puolesta leijonan lailla. Leijona on meillä käytössä valtioja jääkiekkotunnuksena vieläkin. Maiden ja alueiden brändäys on eräällä tavalla muotia. Lukuisia maiden ja alueiden brändäysprosesseja on käynnistetty viime vuosina eri puolilla maailmaa, vaihtelevin tuloksin. Nyt Suomikin on liittymässä brändinkehittäjien joukkoon peräti valtioneuvoston päätöksellä. Joulukuussa 2006 valtioneuvosto nimittäin päätti, että Finland Promotion Board -nimisen, ulkoministeriön puheenjohdolla toimivan vakituisen työryhmän tehtävä on Suomen kansainvälisen viestinnän koordinaatio ja kokonaisvaltaisen Suomi-kuvan kehittäminen. Klassisessa tuotteiden brändäyksessä voitaneen nähdä kehityskulku tavaramerkki tuotemerkki brändi, jossa tuotteen nimi, sille annettu kuvio, pakkauksen muoto tai vastaava voidaan rekisteröidä jonkun yksinoikeudeksi muutamassa tavaramerkkiluokassa. Kun tuote otetaan myyntiin, siitä tulee tuotemerkki. Ja joissakin harvoissa tapauksissa siitä tulee brändi. Useimmiten ei tule. Brändäys on kallista, hidasta ja vaikeaa. Brändin syntyä voidaan kuvata niin, että halutusta kuvasta syntyy bränditietoisuus ja brändikokemusten kautta brand image. Brändihän syntyy ihmisen mielessä. Ruotsalaiset ovat kelpo kauppamiehiä, se on hammasta purren myönnettävä. Silti ruotsin kielessä varumärke on varumärke tavaramerkkinä ja brändinä, brändille ei ole omaa ruotsinkielistä sanaa. Ei tosin ole suomen kielessäkään. Maamielikuva on tarkkaan ottaen eri asia kuin maabrändi. Maa(mieli)kuva voi olla sekava, hajanainen ja pelottavakin. Maabrändi sen sijaan on halutun kaltainen, myönteinen kuva ja sillä on läpäisyvoimaa. Ihminen vastustaa luonnostaan markkinointiviestejä, koska niitä on liikaa. Vahva brändi läpäisee nuo filtterit ja sen tehtyään sillä onkin paremmin tilaa vaikuttaa sielunmaisemassa. Arkikielessä voinemme tyytyä käyttämään Suomikuvaa, maakuvaa, maamielikuvaa ja maabrändiä synonyymeinä. Brändi on muun ohella lupaus. Brändistä viestiminen luo vastaanottajalle odotuksia. Vaikkapa brändi Coca-Cola luo nipun odotuksia: kyseessä on tietyn värinen, hiilihappoinen virvoitusjuoma, jonka nimi on kirjoitettu tietyllä tavalla ja jonka pikkupullo on tietyn muotoinenkin. Vai voisiko Coca-Cola olla punaista? Coca-Colan tai vaikkapa Fiskarsin saksien tai Pepsodent-hammastahnan brändi rakentuu valmistavan ja markkinoivan yrityksen johdon ja kuluttajan välillä. Jos kuluttaja saa kaupassa huonoa palvelua ostaessaan Fiskarsin sakset, ei saksien brändimielikuva kärsi siitä. Mutta kun kuluttaja ostaa palvelutuotteen, brändimielikuva vahvistuu tai heikkeneekin eturintaman palveluhenkilön ja kuluttajan välises- 4 Matkailusilmä

5 Creative Cool sä pinnassa. Jos vaikkapa hotellin respa on ynseä, se heikentää hotellin brändiä, olipa hotellin johtajalla kuinka kristallisia ajatuksia hyvänsä. Lisäksi palvelutuote myös maa tai kohde koostuu elämyksenä lukuisista palasista, joita kuluttaja itse keräilee. Kuluttaja voi päättää mennä viikoksi lomailemaan Rukalle taikka Leville. Periaatteessa tämä on hänen ainoa valintansa. Sen sijaan matkailukeskuksen näkökulmasta palvelua tarjoavat lukuisat ravintolat, rinneyhtiö, majoitusliikkeet, välinevuokraamot, ohjelmapalveluyritykset, hiihdonopettajat, siivoojat ynnä muut. Matkailijaa ei lähtökohtaisesti kiinnosta, mikä yritys minkäkin palvelun tarjoaa, mutta näistä elämysten palasista syntyy brändimielikuva Ruka tai Levi. Tai brändimielikuva Suomi. Kun kuluttaja itse kokoaa elämyksensä, tulee koko tarjontapaletin olla kunnossa, jotta sattuman osuus jää pieneksi. Paletti kylläkin on ainakin osin pakotettu. Yhden hiihtokeskuksen palettiin ei mielekkäästi voi kuulua satojen kilometrien päässä olevia osasia. Finland Promotion Boardin ajattelussa Suomi-kuvassa on kolme osaa, nimittäin poliittinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen maakuva, yritysten vientiä ja kansainvälistymistä sekä Suomea investointiympäristönä tukeva maakuva sekä matkailullinen maakuva Näistä kolmesta otettiin lähempään tarkasteluun ensinnä matkailullinen maakuva samalla kun Suomen johtaviin maa- ja aluebrändäyksen asiantuntijoihin lukeutuvat Teemu Moilanen ja Seppo Rainisto laativat Suomen maabrändäyksen teoreettisen viitekehyksen, analysoivat esimerkkejä maabrändäyksistä maailmalta ja laativat suosituksen toimenpideohjelmaksi Suomen maabrändille. Suomesta on puhuttu tuhansien järvien maana, keskiyön auringon maana, lumen ja sisun maana. Teknisesti edistyksellisenä maana nykyään. Samoin toimivana, turvallisena, ystävällisten ihmisten maana. Mikä tai mitkä olisivat sellaisia lupauksia, jotka toteutuvat matkailijalle Hangosta Utsjoelle? Tätä pohdittiin kevät 2007 matkailuväen ja ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston/ Finland Promotion Boardin voimin, Trainer s House/Igniksen tuella. Satalukuisesta attribuuttien vuosta siilautui lopulta neljä asiaa, jotka sattumalta englanninkielisinä muodostavat neljä C:tä. Ne ovat: Credible luotettava. Kaikki toimii, kraanavettä voi juoda, ravintolan maitopohjaiset kastikkeet ovat harmittomia. Kaikkiaankin ajetaan takaa ajatusta harmittomuudesta. Contrasts pimeä talvi, kesäyön aurinko, idän kulttuurivaikutteet kohtaavat lännen kulttuurivaikutteet, kaikkiaankin positiivisten jännitteiden maa Creative luova sekä tieteen että taiteen saralla, yllätyksellinen, omaperäinen Cool kiva, nasta, samalla ilmastoltaan viileä Tarkoitus ei ole, että nämä neljä C:tä tai jotkin niistä tulisivat suoranaisesti viesteissä esille. Ne ovat selkäranka, viestinnän sielu, ja viestinnän sekä ennen muuta toiminnan tulee tukea jotakuta neljästä C:stä. Ne on helppo oppia muistamaan, mikä on tärkeää. Upeasti muotoiltu, monisanainen visio tai missio voi unohtua laatijaltaankin. Moilasen ja Rainiston toimenpideohjelmassa on kaikkiaan kuusitoista kohtaa, jotka edellyttävät vielä lisää analysointia ja vastuutusta. Keskeinen kysymys on myös rahoitus, koska se ohjaa koko prosessin mahdollisuuksia. Riittämätön taikka liian lyhytaikainen rahoitus käytännössä mitätöi brändäyksen mahdollisuudet. Pelkkä raha ei tietenkään riitä, mutta ilman rahaakaan ei jälkeä synny. Tekeminen on brändäyksen ydin, viestintä tukee tekemistä. Kova vauhti ei ole pääasia. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että täytäntöönpanovaihe on brändäyksen ydintä. Jos se sössitään jo alkuunsa, koko hanke saa niin kovan vastatuulen, ettei se voi edetä. Matkailusilmä 5

6 Teksti: Teemu Moilanen Kuvat: VisitFinland Maabrändi muuttaa maailmaa Kiinnostus paikan brändäämiseen kasvaa räjähdysmäisesti. Maat, kaupungit, seudut ja matkailukeskukset kohtaavat kasvavaa kilpailua yrittäessään houkutella matkailijoita, asukkaita ja yrityksiä alueelleen tai edistääkseen alueensa tuotteiden vientiä. Kilpailluilla markkinoilla yhä useammat paikat pyrkivät soveltamaan brändäämisen menetelmiä erilaistaakseen kohteensa ja korostaakseen sen ainutlaatuisuutta. Brändi differoi, erottaa kilpailevista tuotteista. Se tuottaa tunnepohjaisia hyötyjä asiakkaalle. Se helpottaa asiakkaan päätöksentekoa, vähentää tiedonhakua ja pienentää riskiä. Vahva brändi suojaa organisaation markkina-asemaa ja tuo pitkäaikaisia strategisia etuja. Brändi voi tukea innovaatiotoimintaa ja toimia tuotekehityksen punaisena lankana. Vahva yritysbrändi kiehtoo omaa henkilökuntaa ja liikekumppaneita, jolloin voidaan kehittää vahvempia suhteita ja varmistaa pitkäjännitteisemmät investoinnit. Brändi lisää markkinointitoimenpiteiden tehokkuutta ja tehostaa prosessia, jolla luodaan taloudellista arvoa. Se toimii laadun takuuna ja suojaa jos kaikki ei menekään hyvin. Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: Vahva brändi lisää myyntiä. Paikkoja on toistaiseksi pyritty brändäämään soveltamalla yksittäisen yrityksen tuottamille kuluttajatarvikkeille kehitettyjä malleja ja menetelmiä. Nämä menetelmät soveltuvat sellaisenaan huonosti maan, kaupungin tai matkailukeskuksen kaltaisten, monimutkaisten ja moniulotteisten kokonaisuuksien brändäämiseen. Brändin rakentumisen periaatteet kuluttajan päässä ovat samat niin yrityksen kuin maan brändin rakentamisessa, mutta markkinoijan päässä menetelmät poikkeavat merkittävästi. Paikat ovat monimutkaisia brändättäviä tuotteen monimutkaisuuden, verkostomaisen tuotannon ja tuotteiden palveluvaltaisuuden vuoksi. Asiakkaan näkökulmasta paikat muodostavat yhden kokonaisuuden. Esimerkiksi matkailija voi suunnitella tekevänsä matkan Rukalle, ja rakentaa odotuksiaan Rukan brändin lupauksen perustalle. Asiakas ei tiedä, eikä häntä todennäköisesti kiinnostakaan, mikä yritys kunkin palvelun tuottaa. Hänen brändisuhteensa on luotu Ruka -nimisen kokonaisuuden kanssa, ja lomaansa hän peilaa kokonaisuutena: oliko loma Rukalla sitä mitä Rukan brändi hänelle oli luvannut. Sen sijaan tuottajan näkökulmasta tilanne on yksittäistä palveluyritystä monimutkaisempi. Kokonaisuuden tuottamiseen on mahdollisesti osallistunut kymmenien itsenäisten yritysten ja muiden toimijoiden joukko. Koko joukko on tuottanut asiakkaalle brändikontakteja, jotka hän liittää, ei niinkään yksittäisen yrityksen, vaan koko Rukan brändiin. Ihannetilanteessa kaikkien yritysten kaikki työntekijät pystyisivät elämään Rukan brändiä palvelukontakteissaan. Myös maabrändin rakentamisen näkökulmasta on tärkeää huomata, että brändikontakteja kerätään valtavasta määrästä lähteitä. Suomi-brändiin vaikuttavat kaikki ne kontaktit, jotka vastaanottaja liittää Suomeen. Tällaisia lähteitä ovat yhtälailla esimerkiksi Lordin voitto Euroviisuissa, suomalaisten vientiyritysten tuotteet, talk-show isäntä Conan O Brianin ja presidentti Tarja Halosen yhdennäköisyydestä kertovat tv-show, suomalaiset tieteen, taiteen ja kulttuurin supertähdet, formulaja rallikuskit, Karibialla risteilevät, Suomessa rakennetut risteilyalukset, eukonkannon ja suofutiksen maailmanmestaruuskisat, suomalainen muotoilu, tai vaikkapa lomamatkalla tavatun suomalaisen matkailijan kertomat asiat kotimaastaan. Onko ajatus brändin kehittämisestä Suomelle ylipäätään mahdollinen? Voiko brändin rakentamisen malleja ja menetelmiä soveltaa johonkin niin monimuotoiseen kuin kokonainen maa? Voi. Esimerkkejä eurooppalaisista menestystarinoista ovat Espanjan muuntautuminen köyhästä Euroopan takapajulasta moderniksi eurooppalaiseksi kulttuurimaaksi, Irlannin muuntautuminen reuna-alueesta IT-alan keskukseksi, tai vaikkapa Kroatian muutos sotatoimialueesta kiinnostavaksi matkailumaaksi ja liiketoiminta-alueeksi. Francon diktatuurin aikana Espanja oli Euroopan köyhä takamaa, ja Francon poistuttua Espanja tarjosi edullisia aurinkorantakohteitaan vauraammille pohjoisen asukeille ja -90 lukujen taitteessa Espanja, Joan Miron modernistisen aurinkosymbolin sävyttämänä, käynnisti voimakkaan maabrändin kehittämiseen tähtäävän kampanjan, joka on noin 15 vuoden aikana muovannut voimakkaasti Espanjan alunperin yksipuolista ja niukkaa maabrändiä. Nyt maa tunnetaan kulttuuriltaan rikkaana, taloudeltaan tuotteliaana ja kiinnostavana modernina eurooppalaisena vaikut- 6 Matkailusilmä

7 tajana. Muutoksen myötä Espanjan matkailu on kasvanut ja monimuotoistunut alun perin yksipuolisesta aurinkorantakohteesta kohti aivan uusia ulottuvuuksia. Tänään Espanjan brändi perustuu erinomaiseen identiteettiin, joka välittyy asiakkaalle niin moninaisissa kerroksissa ja monipuolisista linkeistä, että Espanjaa voi perustellusti pitää eräänä Euroopan parhaista maabrändeistä. Edellä mainittujen esimerkkien arvo on siinä, että ne osoittavat maan brändin tietoisen ja tavoitehakuisen muokkaamisen olevan mahdollista myös suhteellisen lyhyessä ajassa. Näiden maiden esimerkkien analyysin pohjalta on selvää, että tämä edellyttää niin selkeää ja päämäärätietoista maabrändin kehittämisen strategiaa, kuin riittävien resurssien osoittamista maabrändin kehittämiselle. Muissa maissa toteutettujen maabrändin rakentamisen prosessien onnistumisista ja virheistä opittuina rakentamisen kulmakivinä voidaan pitää seuraavia piirteitä: 1) Laaja osallistuminen ja ylimmän johdon sitoutuminen (poliittinen & liike-elämä). Maabrändin rakentaminen edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista niin julkishallinnon, liike-elämän kuin tieteen, taiteen, urheilun ja median edustajien välillä. 2) Keskittyminen aidosti omiin voimavaroihin, siihen mitä Suomi ja suomalaisuus todella on. Kyky muodostaa tähän todellisuuteen perustuva differoiva asemointi. 3) Brändin omaksuminen/hyväksyminen/eläminen kotimaassa. 4) Delivery on product. i. Focus realiteetissa, maan kulttuurissa, siinä mitä maa todella on. ii. Kyky kehittää tuotteita ja palveluita, jotka ovat linjassa brändilupauksen kanssa 5) Yhtenäinen viesti ja brändin pysyvyys, viestin pitkäkestoisuus ajassa. 6) Selkeät organisatoriset rakenteet, roolit, päätöksenteko ja vastuujako maabrändin rakentamisen prosessissa. 7) Tasainen, pitkäkestoinen rahoitus. Maabrändillä todella on voimaa muuttaa maailmaa, voimaa muuttaa meidän tapaamme nähdä maailma ja myös vaikuttaa siihen, miksi me haluamme vierailla jossain maassa ennemmin kuin toisessa. Ne maat, joilla on riittävästi ammattitaitoa, päättäväisyyttä ja kykyä yhteistoimintaan, voivat maabrändin rakentamisella saavuttaa häikäiseviä taloudellisia hyötyjä. Vahva maabrändi lisää vetovoimaa yrityksiin ja investointeihin, edistää matkailuteollisuuden tavoitteita ja kansainvälis-poliittista kuuluvuutta (public-diplomacy), tukee vientiteollisuuden intressejä ja vahvistaa kansalaisten identiteettiä ja nostaa itsetuntoa. Vahva maabrändi voi merkittävällä tavalla lisätä maan kilpailukykyä, ja se tulisikin nähdä investointina, jolla onnistuessaan on erittäin voimakas positiivinen tuotto-odotus (ROI). Hyvin suunnitellulla ja laajassa, toimialarajat ylittävässä yhteistyössä toteutetulla maabrändin rakentamisen ohjelmalla voidaan luoda pysyvää arvoa Suomelle ja suomalaisille ja jopa vaikuttaa koko kansakunnan hyvinvointiin. Matkailusilmä 7

8 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Tanskassakin brändätään maata Tanska on ehtinyt vähän Suomen edelle maabrändinsä rakentamishankkeessa. Pelle Andersen kävi esittelemässä suomalaiselle matkailuväelle Tanskan toimintatapoja. Keskeistä tanskalaisten hankkeessa on se, että myös he ovat luomassa brändiä koko maan tarpeiden yhteisestä näkökulmasta, ei ainoastaan esimerkiksi matkailun. Meidän kansainvälistymisstrategiaamme lähdettiin rakentamaan niin, että mietimme, mitä meillä on aidosti tarjottavissa maailmalle. Päädyimme korostamaan aktiivista ja kiinnostavaa bisneskenttää ja toisaalta elämän laatua, Andersen kertoo. Keskeiseksi tehtäväksi asetettiin myös maan tunnettuuden lisääminen ulkomailla. Se koettiin tärkeäksi, koska tutkimusten mukaan ihmiset, jotka tuntevat Tanskan tai tanskalaisia, asettavat maan melkein kaksi kertaa korkeammalle maiden välisessä arvoasteikossa kuin ne, jotka eivät tunne maata. Andersenin mukaan hankkeen suunnitteluvaiheessa haasteelliseksi koettiin viestien saaminen riittävän yksinkertaiseen muotoon. Maa on kuitenkin äärimmäisen monipuolinen kokonaisuus, josta täytyy osata valita keskeiset asiat kerrottavaksi. Senhän tietää jokainen, että yksi vahva viesti on aina tehokkaampi kuin monta tasavahvaa tai heikkoa. Vaikeuksia tuotti myös määritellä, mistä asioista halutaan kertoa. Siitä oli ja on jokaisella vähän oma mielipiteensä ja eri intressiryhmät halusivat korostaa eri asioita. Me kuitenkin totesimme, että kaikkia ei valitettavasti voida miellyttää. Arvelimme, että brändiä ei voida luoda poliittisella, demokraattisella päätöksellä, johon kaikki pääsevät vaikuttamaan. Jonkun on otettava vastuu ja tehtävä päätöksiä olemassa olevan tiedon perusteella, Andersen kertoo. Ennen kuin tanskalaiset lähtivät kirjaamaan omaa suunnitelmaansa, he tekivät pohjaksi syvällistä tutkimustyötä. Kenttätutkimuksissa hankittiin uutta tietoa pääasiassa ulkomaalaisten Tanskaan liittyvistä näkemyksistä. Toisaalla paneuduttiin olemassa olevaan tietoon. Näiden analyysien perusteella loimme Tanskalle eräänlaisen dna:n. Se määrittelee meille luonteenomaiset piirteet ja toisaalta nostaa esille, mitä vahvuuksia ja heikkouksia kuhunkin piirteeseen liittyy. Dna:n antaman kuvan ja tutkimustulosten perusteella tehtiin johtopäätöksiä siitä, millainen strategia ja toimintasuunnitelma parhaiten palvelee Tanskan nostamista tunnetuksi ja vahvaksi kansainväliseksi brändiksi. 8 Matkailusilmä

9 Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen arvelee, että Suomesta voidaan viestittää vain yksi varsinainen matkailubrändi. Olisiko se Lapland, vaikkeivät suurimmat matkailukohteet sijaitsekaan siellä? How credible is credible Sain olla mukana kuuntelemassa, kun MEK lanseerasi Suomi-kuvan kirkastamiseen tähtäävät 4 brändiarvoa: Credible, Contrasts, Creative, Cool. Lähestymiskulma oli raikas ja konstailematon. Kotimaansa siitä kyllä tunnisti ja työssä oli onnistuttu välttelemään kliseistä Suomi-kuvaa, johon yleensä tämäntapaisissa harjoituksissa törmää. Tosin en tiedä kuinka credible on se, että kutsuu itse olevansa credible? Matkailu on nousemassa Suomessa lähivuosina työllistämisvaikutuksiltaan ohi valmistavan teollisuuden. Matkailun työpaikat ovat suurelta osin viime vuosina syntyneet niihin osiin Suomea, joita muuttoliike ja väestön ikääntyminen ovat eniten kolhineet. Siksi alan kehittämiseen on syytä suhtautua suurella vakavuudella. Suuremmalla kuin mitä nyt tapahtuu. En kuulu niihin äänitorviin, jotka huutavat julkista sektoria apuun, vaan uskon yrittäjyyden ja markkinatalouden - sekä yhteistyön voimaan. Suomen matkailusektorin kehityksen suurin jarru on nurkkakuntaisuus. Yrittäjät puuhastelevat omiaan ja naapurin hankkeita seurataan mieluiten kademielellä ja vähätellen. Koska opimme tajuamaan, kuinka suuressa viestien valtameressä yritämme saada ääntämme kuuluviin? Tästä maasta voi hyvässä lykyssä saada viestittyä yhden matkailubrändin ja se ei ole muuten Turku, Tampere tai edes Helsinki. Se voisi olla Lapland, mutta monet maamme vetovoimaisimmista kohteista eivät kuitenkaan sijaitse Lapin läänin alueella. Kärjistäen voisi sanoa, että kiinalaisen silmin myös Helsinki on osa Lappia. Juttelin Tahkolla incognito paikallisen virkistyskalastaja-yrittäjän kanssa. Hän oli ymmärtänyt jotain, mitä moni kouluja käyneempi ei ole vielä matkailubisneksessä oivaltanut: kun hänen koskelleen tulee isompi ryhmä, niin apukäsiksi pyydetään naapurista kilpaileva virkistyskalastusyrittäjä. Ja päinvastoin. Jos joku saa kivan kokemuksen sillä seudulla, niin viidakkorumpu tuo seuraavalla kerralla bisnestä ehkä vähän molemmille. Jotain samantapaista olen nähnyt myös Kämäräisen Joken loistavassa ohjelmapalveluyrityksessä Rukalla. Myös pähkähulluille ideoille on tilauksensa. Verkosto on voimaa ja Kuusamon saunabussiyrittäjän karaoke toimii. Kyllä sitä laulavaa kuskia lentoasemalta Rukalle saakka jaksoi kuunnella, mutta Kemijärvellä olisi ehkä mennyt levy vaihtoon. Joken verkostossa lienee mukana päälle 60 yrittäjää, joten valinnan varaa riittää sillekin, jonka kulturelliin sävelkorvaan ei bussikaraoke istu tai jolle saunabussin tunnelma tulee liiaksi iholle. Ulkomaisen asiakkaan vaatimukset ovat tunnetusti kovin omistamme poikkeavia. Kyky palvella lähtee liikkeelle siitä, että osaa asettua toisen asemaan. Ei japanilaisvierastani paljoa Porvoon kaupunkikierroksella sytyttänyt kuunnella litaniaa J.L.Runebergin lasten etunimistä tai löydy kiinnostusta heidän ammoisina aikoina tekemiään ammatinvalintoja kohtaan. Mutta kertomusta joulurauhan julistamisen tunnelmasta Porvoon raatihuoneen torilla vieraani kuunteli lumoutuneena kuin pieni lapsi. Tarinat uppoavat, jos niitä osataan kertoa. Mutta niiden täytyy olla jossain suhteessa asiakkaan omaan kokemusmaailmaan. Paikallinen on usein valitettavan sokea oman kulmakuntansa suuruuksille. Remu Aaltonenkaan ei kansallisesta värikkyydestään huolimatta ole laajoissa kansankerroksissa tunnettu persoona esimerkiksi Kauko-Idässä. Finnair saa aina olla eturivissä kun matkailuasioita Suomessa mietitään. Joskus tuntuu, että useimmiten lähinnä syytettyjen penkillä. Miksi lento Lappiin maksaa pääsiäisenä enemmän kuin lento New Yorkiin? Siksi, kun niin harva haluaa pääsiäisenä New Yorkiin, mutta niin moni Kittilään. Miksi Finnair ei lennä ympäri vuoden ja useita kertoja päivässä sille-ja-sille kentälle? Me rakastamme lentämistä ja lennämme juuri niin paljon kun kysyntää löytyy, mutta sesonkiluonteisena Lappi on vaikea markkina. Toinen suunta on koneessa huippusesonkinakin enimmäkseen typötyhjä ja toinen suunta täpötäysi. Ja sesongin ulkopuolella molemmat suunnat typötyhjiä. Kuskaamme vuodessa toista miljoonaa Aasian liikenteen vaihtomatkustajaa Helsinki-Vantaalle, mutta nykyisellään lähes 80 prosenttia heistä jatkaa parin tunnin pysähdyksellä suoraan eteenpäin jonnekin. Heidän houkuttelemisensa jäämään edes päiväksi pariksi Suomeen olisi yhteisessä intressissä. Siinä hommassa on yhdistettävä voimia paljon yli totunnaisten rajojen, saatava sinänsä eksoottinen Suomi-kuva tuotteistettua kilpailukykyiseksi ja jakelukanavat maailmalla auki. Olemme itsekin pieni toimija esimerkiksi Japanin valtavilla valmismatkamarkkinoilla ja harjoitelleet sitä hommaa yli 20 vuotta. Kun meitä ei ole luonnostaan siunattu Geirangerin vuonon kaltaisella postikorttimaisemalla, on markkinoinnin ja tuotteistamisen eteen tehtävä sitä enemmän töitä. Tältä brändiarvojen pohjalta olisi tarkoitus löytää yhteinen komppi, joka toimisi taustalla kaikessa siinä Suomen hyväksi tehtävässä markkinointityössä, jota jatkossa tullaan harjoittamaan. Toivottavasti se myös on credible. kolumni Jukka Hienonen Matkailusilmä 9

10 Kasvu jatkuu Yöpymiset majoitusliikkeissä tammi-heinäkuussa 2006 ja 2007 Asuinmaa Tammi-Heinäkuu Tammi-Heinäkuu Muutos % Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvavat edelleen. Suurin osa kasvusta tulee Venäjältä. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä heinäkuussa vuorokautta, mikä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna Kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä oli prosentin kasvu. Yöpymisten kokonaismäärä majoitusliikkeissä leirintäalueet mukaan lukien kohosi lähes kolmeen miljoonaan. Heinäkuussa ruotsalaiset olivat suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä, yöpymisiä oli ja kasvua prosentin verran. Seuraavina tulivat saksalaiset ja venäläiset. Saksalaisten yöpymiset vähenivät puoli prosenttia ja venäläisten kasvoivat 29 prosenttia. Myös virolaisten yöpymiset kasvoivat voimakkaasti, heille kirjattiin yöpymistä, mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös yhdysvaltalaisten ja espanjalaisten yöpymisissä oli kymmenen prosentin kasvu. Tammi heinäkuussa ovat venäläiset merkittävästi suurin ryhmä yli yöpymisellä. Seuraavana ovat Ruotsi, yöpymisiä ja Saksa Finnairin avattua lennot Intiaan ovat intialaisten yöpymiset lähteneet kovaan kasvuun. Niitä on tilastoitu ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jo lähes kasvun ollessa 44 prosenttia. Kiinalaisten yöpymiset sen sijaan ovat samalla ajanjaksolla vähentyneet viitisen prosenttia ja niitä tilastoitiin lähes Yhteensä ,6 % Ulkomaat ,7 % Suomi ,2 % Iso-Britannia ,6 % Saksa ,3 % Ruotsi ,8 % Venäjä ,5 % USA ,0 % Japani ,1 % Italia ,7 % Norja ,0 % Alankomaat ,2 % Kiina ,6 % Espanja ,1 % Ranska ,6 % Tanska ,8 % Sveitsi ,4 % Viro ,6 % Belgia ,8 % Kanada ,2 % Itävalta ,1 % Puola ,4 % Australia ,0 % Etelä-Korea ,1 % Kreikka ,8 % Irlanti ,1 % Tšekki ,2 % Unkari ,0 % Intia ,2 % Latvia ,8 % Portugali ,1 % Liettua ,0 % Islanti ,6 % Turkki ,2 % Israel ,1 % Brasilia ,7 % Uusi-Seelanti ,9 % Taiwan ,1 % Muut maat ,5 % Lähde: Tilastokeskus 10 Matkailusilmä

11 Teksti: Pauli Santala Kuvat: VisitFinland Tekesin Vapaa-ajan palvelujen tutkimusohjelma käynnistyi Tekesin loppuvuodesta 2006 alkanut Vapaa-ajan palvelujen tutkimusohjelma on rahoittanut useita vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämishankkeita jo 1,1 miljoonalla eurolla ja yritykset ovat panostaneet hankkeisiin saman verran. Ohjelmasta on päätös vuoteen 2009 ja mahdollista on, että se jatkuu vuoteen 2012 asti, joten alan yritykset, joilla on kasvuhalua, ehtivät hyvin vielä mukaan. Yritysten hankehakemuksia vastaanotetaan Tekesissä jatkuvasti ohjelman ollessa käynnissä. Vuoden 2009 loppuun mennessä ohjelmaan odotetaan vuosittain kymmenittäin alan yritysten hankkeita, joilla pyritään kehittämään uusia asiakaslähtöisiä palveluideoita kannattavaksi liiketoiminnaksi tai kehittämään uusia, tehokkaampia tapoja tuottaa olemassa olevia palveluja esimerkiksi verkostossa muiden yritysten kanssa. Kolmantena painopisteenä on vapaa-ajan tilojen tai ympäristöjen konseptien kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on parantaa yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Vapaa-ajan palvelujen ohjelman käynnistäminen liittyy Tekesin strategiseen valintaan kehittää palveluliiketoimintaa teknologisten innovaatioiden rinnalla. Vapaa-ajan palvelujen kehitysprojekteissa ei tarvitse välttämättä olla teknologista kehitystä lainkaan, vaikka kaikissa tähän mennessä rahoitetuissa vapaa-ajan palvelujen kehitysprojekteissa on ollut mukana vahva teknologinen elementti. Tekesillä on yleiset kriteerit palveluhankkeiden kehittämiselle, ne eivät siis koske pelkästään vapaa-ajan palveluja. Palvelukonsepteilta vaaditaan ennen kaikkea uutuusarvoa, mutta myös palvelun kehittämisen ja tuottamisen systemaattisuus on tärkeää. Kehitysprojektin työt ja kustannukset on projektin seurantaa ja raportointia varten pystyttävä erottamaan yrityksen normaalista liiketoiminnasta. Parhaillaan on käynnissä tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnatun tutkimushaun ensimmäinen vaihe eli aiehaku, joka päättyy Parhaat hakemukset valikoidaan varsinaiseen hakuun. Rahoituspäätökset tehdään alkuvuodesta Tekesin teknologiaohjelmat ovat strategisia valintoja yhteiskunnan kannalta tärkeille elinkeinosektoreille, matkailuelinkeino on saanut siis ansaitsemaansa arvostusta. Ohjelman eräänä tavoitteena on luoda uudenlaisen tekemisen kulttuuri. Vapaa-ajan palvelujen alalla, erityisesti matkailussa, julkinen rahoitus on tyypillisesti suuntautunut investointeihin, esimerkiksi tilojen rakentamiseen. Tekes sen sijaan rahoittaa yritysten kehittämistoimintaa. Tutkimus- ja kehitysprojekteissa käynnistetään hankkeita, joilla on suuri vaikutus yritysten jatkoliiketoimintaan ja esimerkin myötä koko alaankin. Vapaa-ajan palvelujen saralla tarvitaan nykyistä systemaattisempaa ja kunnianhimoisempaa kehittämistyötä, arvioi Risto Mäkikyrö, ohjelman johtaja. Parhaassa tapauksessa ohjelma saa aikaan muutoksen palvelujen kehittämiskulttuurissa. Tavoitteena on saada yritykset ja tutkimuslaitokset tuntemaan toisensa, hyödyntämään olemassa oleva osaaminen ja löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia. Verkostoitunut toimintatapa ja motivoituneet yrittäjät ovat tuottavan, kasvavan ja kehittyvän suomalaisen vapaa-ajan palvelusektorin edellytys, Mäkikyrö jatkaa. Ohjelman koordinaattorina toimii FCG Suunnittelukeskus Oy:n neljän hengen koordinaatiotiimi, jonka tehtäviin kuuluu Tekesin avustaminen käytännön toimenpiteissä. Lisätietoja Vapaa-ajan ohjelmasta antavat: Risto Mäkikyrö, ohjelman päällikkö, Puh , Jokaisessa TE-keskuksessa oleva ohjelman yhteyshenkilö, jonka yhteystiedot osoitteesta www. tekes.fi/vapaa-aika Pauli Santala, ohjelman koordinaattori, Puh tai Lisätietoja ohjelmasta ja jo rahoitetuista hankkeista löytyy osoitteesta Matkailusilmä 11

12 Teksti ja kuvat: Markku Marttinen Sotahistoriallisilla matkoilla on ollut asiantuntevat oppaat. Everstiluutnantti Aimo Kiukas kertoo karttojen avulla tapahtumien kulusta. RAATTEEN TIELTÄ IL Hangon rintamamuseo, Raatteen Portti, Joensuun Bunkkerimuseo, Miehikkälän Salpakeskus, Syvärannan lottamuseo Tuusulassa ja Taistelijan Talo ja Taistelijan taival Hattuvaarassa Ilomantsissa: 1980-luvun puolivälistä lähtien Suomi on saanut uusia kiinnostavia sotamuseoita ja opastettuja sotatapahtumiin liittyviä käyntikohteita lähinnä maan itäosiin. Lisäksi on syntynyt joukko pieniä yksityisiä museoita. Sotaveteraanien ja eri reserviläisjärjestöjen aktiivisuuden ansiosta talvi- ja jatkosodan tapahtumat ja taistelupaikat eivät olleet sotien jälkeen jääneet unohduksiin, vaikka maassa elettiin vaikenemisen kautta luvun puolivälin tuntumissa tapahtui sitten yleinen herääminen. Jälkipolville haluttiin kertoa maan lähihistoriasta. Perinteisiä sotamuseoita ovat Helsingin sotamuseo, Tykistömuseo Hämeenlinnassa, Panssarimuseo Parolassa ja Päämajamuseo Mikkelissä. Helsingin sotamuseo perustettiin jo vuonna 1930, Parolan Panssarimuseo sai alkunsa 1950-luvulla ja Tykistömuseo perustettiin vuonna Tänä vuonna Tykistömuseossa rikotaan ilmeisesti kävijän raja. Ensi vuonna meillä ovat esillä jääkärit, sillä heidän paluustaan Suomeen on tullut kuluneeksi 90 vuotta, kertoo museon johtaja Teuvo Mahrberg. Jo mainittujen lisäksi eri aselajeja esitteleviä museoita on maan eri puolilla. Ne ja eräät muut museot ovat Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistoriallisten museoiden luettelossa. Ne toimivat myös yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Museovirastolla ei vastaavaa omaa luetteloa ole. Museoista Tykistömuseo on maailman huippuluokkaa ja Päämajamuseo erikoisuudellaan vetää Mikkeliin vieraita Japania ja Kiinaa myöten. Myös muiden museoiden kävijämäärät ovat olleet selvässä kasvussa. Samalla vieraiden kävijärakenne on muuttunut. Kun aikaisemmin yleisin vieras oli veteraani, niin nyt kävijöiden keski-ikä on laskenut huimasti. Meillä käy nykyisin paljon nuoria, sanoo Hangon rintamamuseon toiminnasta vastaava Ralf Häggström. Ralf Häggströmin mukaan museo ei saa avustuksia, vaan sinnittelee pääsylipputulojensa ja sponsoreittensa avulla. Hangon museossa käy myös venäläisiä vieraita. Hanko oli neuvostoliittolaisten tukikohta talvisodan jälkeen aina joulukuuhun 1941 saakka. Vuosittain museossa vierailee noin henkeä. Hangon rintamamuseon isä ja perustaja on Stig Häggström, Karis Krisgsveteraner -yhdistyksen puheenjohtaja. 12 Matkailusilmä

13 Paloaukealla on nyt myös ase- ja ajoneuvomuseo. Timo Poikosen ja Heikki Lyhykäisen Erämantsi tarjoaa ryhmille esimerkiksi Ilomantsin saloilla majoitusta, järjestää ohjelmaa ja hoitaa muonitukset. Paloaukealla, Ylämyllyllä, Joensuun lähellä entinen sotilaskotirakennus toimii nykyisin päiväkotina. OMANTSIN MOTTIIN Toinen pääkaupunkia lähellä oleva kohde on Porkkala. Kirkkonummen keskustassa on pieni museo, joka kertoo Porkkalan vuokra-ajasta. Espoon puolella, Kivenlahdessa on pari vuotta vanha Porkkalan vuokraajan muistomerkki. Uusia sotamuseoita syntyi 1980-luvulla Porkkalan parenteesia, kuten porkkalalaiset vuokra-aikaa kutsuvat, on myös yritetty hyödyntää matkailullisesti. Vuokra-ajasta on kuitenkin jäljellä varsin vähän mitään näkyvää. Kabanovin tie, venäläinen hautausmaa, jokunen silta ja muutama neuvostoaikainen talo ovat jäljellä. Täälläkin hyvän oppaan avulla alueesta saa aivan toisenlaisen kuvan kuin yksin liikkuessaan. Tuusulan Rantatien varrella on Lottakoti, jossa toimii Lottamuseo. Museo avattiin vuonna Vuosittain siellä käy noin vierasta. Suomen viime sotien taistelupaikat kotimaan rajojen sisäpuolella ja maan historian suurin rakennustyömaa, Salpalinja, olivat pitkälle lukua aktiivisesti unohdettua historiaa. Niistä ei ollut edes sopivaa puhua. Matkailukohteina ne olivat vain veteraanien, alan asiantuntijoiden ja tutkijoiden mielenkiinnon kohteina. Rajan taakse Neuvostoliittoon, nykyiselle Venäjälle, veteraanit matkasivat bussilasteittain verestämään muistojaan ja kertaamaan menneitä tapahtumia. Näitä matkoja ovat järjestäneet yleensä pienet paikalliset matkanjärjestäjät ja bussiyhtiöt. Matkat ovat yllättävän hyvin järjestettyjä ja niitä vetämässä on yleensä sotahistoriaan perehtyneitä oppaita, useimmiten eläkkeelle jääneitä upseereita, jotka tuntevat paikat hyvin ja tuntevat tapahtumien kulun. Ilman asiantuntevaa opastusta matkojen anti jäisikin pieneksi, sillä jo taistelupaikoille löytäminen on vaikeaa, eikä tapahtumien kulku aukea ilman asiantuntijan apua. Sotahistoriallisilla matkoilla suomalaiset ovat kiertäneet Viipurit, Tali-Ihantalat, Summat, Kollaat, Petroskoit, Prääsät, Karhumäet, Aunukset, Syvärit, Sammatukset ja Nietjärvet. Alun perin vain veteraaneja vetäneet matkat ovat myös muuttuneet luonteeltaan. Nyt matkaan lähtevät keski- Matkailusilmä 13

14 Sisäkuva Joensuun bunkkerimuseosta. Maastossa opastaulut täydentävät tietoja tapahtumien kulusta. ikäiset ja nuoret historiasta ja vaariensa kokemuksista kiinnostuneet ihmiset. Matkoille osallistuu nykyisin runsaasti myös naisia. Suomen rajojen sisäpuolella merkittäviä taisteluita käytiin talvisodassa Suomussalmella ja Ilomantsissa. Suomussalmella neuvostojoukkojen tavoitteena oli katkaista Suomi kapeimmasta kohdasta kahtia juuri Raatteen tiellä. Ilomantsissa taisteltiin jo talvisodan aikana ja siellä käytiin jatkosodan lopussa suuria ja ratkaisevan tärkeitä mottitaisteluita. Sekä Suomussalmi että Ilomantsi ovat hyödyntäneet sotahistoriaansa hyvin. Raatteen Portti on näyttelytila Raatteen tien alussa. Paikallisten asukkaiden perustama yhtiö vastaa Raatteen Portin toiminnasta. Myös Suomussalmen kunta ja paikalliset veteraanijärjestöt ovat hankkeessa mukana. Näyttelytila valmistui vuonna Sen jälkeen palveluita on parannettu ja kehitetty. Valtiolta emme saa tukea, emme tosin ole sitä anoneetkaan, kertoo Raatteen Portti Oy:n toiminnanjohtaja Marko Seppänen. Raatteen Portin yhteyteen valmistui vuonna 2003 Talvisotamonumentti. Jo aikaisemmin alueelle on pystytetty sekä neuvostoliittolaisten että ukrainalaisten sotilaiden muistomerkit. Toiminnanjohtaja Marko Seppäsen mukaan Raatteen Portin näyttelytiloissa käy vuosittain noin vierasta, alueen kahvilassa kävijämäärä on noin Raatteen Portti on avoinna lähinnä kesäkaudella. Kausi alkaa toukokuun puolivälissä ja päättyy syyskuun lopussa. Talvella ryhmät pääsevät näyttelyyn varaamalla ajan etukäteen. Raatteen tien tapahtumista on internetissä varsin hyvät sivut. Ilomantsin kunnan tienvarret ovat oikeastaan täynnä sotamuistomerkkejä. Varsinaista sotamuseota kunnassa ei ole, mutta muuten sotahistorialliset asiat on hoidettu erinomaisesti. Aloite Ilomantsin sotahistorian esilletuomisesta teki Museovirasto vuonna Kuntaan perustettiin toimikunta, joka lähti kehittelemään Museoviraston esitystä. Internetissä kunnan sivuilta on suora linkki sotahistoriaan. Taisteluja tapahtumapaikat - niitä on kaikkiaan 27 - on merkitty karttaan hyvin ja tapahtumien kulku on selostettu tarkoin. Maastossa eri kohteissa selkeät opastaulut täydentävät tietoja tapahtumien kulusta. Monin paikoin panssariesteitä, korsuja ja juoksuhautoja on entisöity. Parhaan kuvan Ilomantsin saloilla saa kuitenkin jos mukana on asiansa osaava opas. Kaatiolammen tien rinteen yksinäisen tykin merkitys ei avaudu, vaikka paikalla on hyvä opastaulu täälläkin. Mutta kun Viljo Vestman kertoo, miksi tykki on siinä ja mitä neuvokas tulenjohtaja tykkeineen teki, niin voi vain ihailla luutnantin tehokkuutta. Ukkolanvaaran yksinäinen, keltainen koulurakennus näyttää vain tavalliselta, vanhalta koululta, mutta kun opas kertoo, kuinka koulua käytettiin joukkosidontapaikkana ja sotavankien kokoamispaikkana, saa rakennus uuden merkityksen. Haavoittuneet tuotiin läheistä Ilajanjärveä pitkin syöksyveneillä koululle. Samoilla tykkiveneillä vietiin paluukyydissä kaikkiaan 71 tonnia ammuksia ja muuta taistelumateriaalia. Ilomantsin sotahistoriallisiin nähtävyyksiin kuuluvat myös rajakenraali Erkki Raappanan maja ja Hattuvaaran kylän Taistelijan talo. Taistelijan talon läheltä lähtee noin 1,5 kilometrin viitoitettu polku, jonka varren opastaulut kertovat, mitä missäkin kohtaa reitin varrella tapahtui , kun taistelut olivat kiivaimmillaan. Samassa Hattuvaaran kylässä on vanha Makkolan tila, jonka päärakennuksessa on majaillut niin presidentti Mauno Koivisto kuin sotasankarina tunnettu Lauri Törnikin. Makkolan tilan päärakennusta ollaan ehostamassa museokäyttöön. 14 Matkailusilmä

15 Karelia Expert Oy:n toimitusjohtaja Soila Palviainen Lauri Törnin ja Arvo Männistön asekätköllä. Männistö hoiti kätköä vuoteen 1993, jolloin paljasti sen sijainnin viranomaisille. Ilomantsin sotahistoriallisissa kohteissa käy arvion mukaan vuosittain noin henkeä. Kohteisiin pääsy edellyttää käytännössä omaa autoa. Ryhmille on tarjolla opastettuja kierroksia majoituksineen ja ruokailuineen. Matkalla Joensuuhun Enossa törmää jälleen yhteen erikoisuuteen. Tien varressa on nähtävyysmerkki. Viitta johdattaa Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin ja hänen asealiupseerinsa Arvo Männistön asekätkölle. Kallioluolassa oli piilotettuna melkoinen asearsenaali, jota Arvo Männistö tunnollisesti kävi hoitamassa aina vuoteen 1993 asti, jolloin hän paljasti kätkön viranomaisille. Salpalinja on ollut Suomen mittavin rakennushanke kautta aikojen. Sen rakentaminen aloitettiin heti talvisodan jälkeen. Virolahdelta Jäämerelle ulottuneen kilometriä pitkän linnoitusketjun rakentamiseen osallistui enimmillään miestä. Kiivaimmillaan työtahti oli vuonna 1941 sekä vuonna Sotien jälkeen Salpalinja sai bunkkereineen ja korsuineen ja taisteluhautoineen rauhassa ruohottua ja rapistua. Se ei kiinnostanut museoihmisiä, mutta tavalliset kansalaiset alkoivat kiinnostua siitä. Vuonna 1980 avattiin Virolahden bunkkerimuseo ja vuonna 1987 Miehikkälän Salpamuseo, joka on vielä tänä vuonna kasvanut Pioneerimuseolla. Joensuun bunkkerimuseo Marjalan kaupunginosassa avattiin vuonna Museo syntyi kansalaisaloitteen pohjalta ja se on toteutettu Joensuun museon ja veteraanien ja Sotilaspoikien Perinnekillan kanssa yhteisvoimin. Bunkkerimuseon kävijämäärä on viime vuosina vakiintunut noin paikkeille. Museon opastuksista vastaavat Sotilaspojat. Kaikissa kohteissa yhteistyö kunnan ja veteraanijärjestöjen on sujunut hyvin. Lisäksi yksittäisiä Salpa-asemia on kunnostettu linnoitusketjun varrelta muun muassa Nurmeksessa. Taulussa kerrotaan Ilajanjoen tapahtumista. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan soturit lähtivät sotaan Paloaukealta, Ylämyllyltä, Joensuun läheltä. Nyt Paloaukea on siviilien asuttama asuinalue Viinijärven kunnassa. Sen keskusaukiota koristavat vanhat tykit muistoina varuskunta-ajoista. Vanha Sotilaskoti-rakennus toimii päiväkotina. Ja entisen kasarmialueen reunalla on uusi yksityinen Ase- ja sotilasajoneuvomuseo. Pohjois-Karjalassa sotahistorian tuotteistaminen on pitkällä. Olemme rakentaneet erilaisia paketteja ja tutustumismatkoja erityisesti ryhmille, kertoo Karelia Expert Oy:n toimitusjohtaja Soila Palviainen. Ensi toukokuussa Pohjois-Karjalan museossa avataan Pilvenveikot ja Lentävät lyijykynät ilmasotaa Joensuun seudulla näyttely, kertoo Joensuun museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen. Myös Pohjois-Karjalaa myyvä ja tunnetuksi tekevä Karelia Expert on tässä hankkeessa mukana. Joensuun lentokenttä Onttolassa oli sotien aikaan tärkeä kenttä. Sieltä lähtivät pommikoneet rintamalle. Kentän laitamille on talkoovoimin yhdessä puolustusvoimien kanssa kunnostettu entinen pommikoneen sirpalesuoja ja pystytetty informaatiotaulut, joissa kerrotaan kentän vaiheista ja tapahtumista. Matkailusilmä 15

16 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Harri Vaskimo Summer Experience: Kaukomaiden matkanjärjestäjät Suomessa Kesän alussa pidettyyn Purpuriin oli tällä kertaa kutsuttu mukaan kaukomaiden matkanjärjestäjiä. Vuonna 2008 ovat vuorossa taas Euroopan maat. Summer Experience toi Suomeen lähes sata edustajaa kaukomailta. Kyselimme osallistujilta, millaisia mahdollisuuksia he näkevät Suomen matkailussa. Harleen Malhotra MEKin Intian toimiston edellinen vetäjä toteaa, että Suomi tunnetaan Intiassa vielä aika huonosti. Sikäläiset matkanjärjestäjät eivät tiedä, millaisia aktiviteetteja täällä on tarjolla matkailijoilla. Suomen kannattaakin panostaa oman tarjontansa tunnetuksi tekemiseen, sillä kasvavaa potentiaalia Intiassa on. Viime vuonna 6 miljoonaa intialaista matkusti ulkomaille ja tänä vuonna luvun arvioidaan olevan jo 7 miljoonaa. Periaatteessa Suomi on tietysti aika kallis maa, mutta se voi olla vain hyväkin asia. Silloin tämä houkuttelee etenkin niin sanottuja high end -matkailijoita, jotka hakevat nimenomaan sellaisia kokemuksia, joita kuka tahansa ei voi saavuttaa, Malhotra muistuttaa. Shiban Kotru Indian Travel & Tours Ltd:stä on iloinen siitä, miten paljon kiinnostavia aktiviteettejä hän löysi Purpurin aikana Suomesta. Teidän ohjelmatarjontanne varmasti kiinnostaa intialaisia matkailijoita ja suorat, säännölliset lentoyhteydet tekevät maastanne helposti saavutettavan. Niitä tarvittaisiin vaan lisää, sillä tällä hetkellä ryhmille on vaikea löytää tilaa koneista, toteaa Kotru. Muutaman keskeisen ongelmankin hän kuitenkin mainitsee. Ensinnäkin intialaisille matkailijoille täytyy pystyä tarjoamaan heidän ruokavalioonsa soveltuvaa, useimmiten vielä intialaista ruokaa. Asia ei ole iso, mutta ravintolapalveluita intialaisille tarjoavien yritysten täytyisi paneutua asiaan. Esimerkiksi intialaiseen kasviruokavalioon eivät kuulu vaikkapa sipulit, mikä täytyy vaan ottaa huomioon. Kotru huomauttaa myös, etteivät intialaiset syystä tai toisesta ole järin innostuneita Lapin kesästä yöttömine öineen. Talviurheilukohteena Lappi kylläkin on kiinnostava. Meikäläiset ihmiset ovat selvästi myös kiinnostuneita kaupunkimatkailusta. Täällä Purpurissa panin merkille esimerkiksi raitiovaunukiertoajelut ja venäläiset ravintolat, jotka varmasti tarjoavat eksotiikkaa intialaisille. Eteläkorealainen Ja-Young Kim One Euro Ltd:stä näkee selväksi matkailun esteeksi suorien lentoyhteyksien puuttumisen. Tällä hetkellä lento tänne kestää vähimmilläänkin 12 tuntia. Onneksi ensi vuonna saadaan suora lentoyhteys Soulista Helsinkiin. Myös Suomen vähäinen tunnettuus eteläkorealaisten keskuudessa vaikeuttaa matkojen myyntiä. Kim uskoo, että kesämatkailukohteena Suomella voisi kuitenkin olla hyvinkin paljon mahdollisuuksia hänen maassaan. Meillä on niin kuumat kesät, että ihmiset hakevat matkakohteita, joissa on vähän viileämpää. Siihen kysyntään Suomi pystyy hyvin vastaamaan. Toisaalta korealaiset haluavat bongata useita maita yhdellä kertaa ja siihen Suomen sijainti Skandinavian maiden ja Baltian maiden tuntumassa antaa hyvät mahdollisuudet. Talvimatkailun mahdollisuuksiin Kim ei niinkään usko. Hiihtäminen ja talviurheilu ei ole meillä kovin suosittua, joten talvista Suomea voi olla aika vaikea myydä, Kim sanoo. Australialaisesta näkökulmasta Suomi on varsin eksoottinen maa. Ilmasto on aivan erilainen ja Suomen kesäaikaan Australiassa on talvi ja toisin päin. Bentours Internationalin Bent Jörgensen Rönnov Australiasta uskoo, että etenkin Lappi voisi olla sikäläisiä matkailijoita kiinnostava kohde. Australialaisia ajatellen erinomaisen paketin saa esimerkiksi niin, että he saapuvat maahan, viettävät Helsingissä, Rovaniemellä ja Inarissa kussakin muutaman päivän ja sitten voivat jatkaa sieltä esimerkiksi Norjaan, Rönnov kaavailee. - Maanne tunnettuus vaan valitettavasti on meillä aika vähäistä. Olen kuitenkin ilokseni huomannut, että sekä Finnairilla että MEKillä on tällä hetkellä erittäin aktiiviset edustajat maassamme, joten siinä mielessä parannusta on varmasti odotettavissa Yhdysvalloissa MEKin edustajana toimiva Joe Walkosky uskoo, että Suomesta löytyy runsaasti mielenkiintoisia asioita, joilla amerikkalaisturisteja voidaan houkutella Suomeen: kulttuuria, designia, kaupunkikohteita, risteilyjä ja Lappi sekä kesällä että talvella. Työikäiset amerikkalaiset harrastavat lähinnä perhelomia, sillä lomaa on niin vähän, että se aika halutaan käyttää perheen parissa. Tätä ryhmää kiinnostaa Suomessa varmasti eniten Lappi, jossa voi viettää yhteisen seikkailuloman. Meillä jää joka ikinen päivä eläkkeelle ihmistä ja siinä seniori-joukossa on varmasti Suomen ja koko Euroopan kannalta suurin matkailijapotentiaali. Jotta Suomi onnistuisi houkuttelemaan heitä, tuotteistamista kannattaa miettiä huolellisesti. Mitä helpommin toteutettava, monipuolinen lomapaketti heille voidaan tarjota, sen parempi. Walkoskykin mainitsee Suomen melko huonon tunnettuuden yhdeksi keskeiseksi matkailun esteeksi. Amerikkalaisetkaan eivät juuri osaa itse kysellä Suomen matkoja, matkanjärjestäjien täytyy ne heille aktiivisesti myydä. Ja-Young Kim. Bent Jörgensen Rönnov Harleen Malhotra ja Shiban Kotru 16 Matkailusilmä

17 Teksti: Sinikka Salokorpi Kuvat: Kristian Olsen aaju FISKARS aurojen,saksien, käsityöläisten,taiteilijoitten, maisemien koti Fiskars palkittiin The Royal Destination Award for Sustainable Tourism -palkinnolla kestävän matkailun kehittämisestä. Tästä puhelinkopista voi valita vain iloisia puheluita. Tornikellorakennuksessa on näyttelyitä ja myymälöitä. Kaikkialla on miellyttävä tunnelma. On suorastaan suloista kulkea täällä eteläsuomalaisessa metsämaisemassa. Voimakkaan yösateen jälkeen ruoho on vielä märkää sievien ja hienosti kunnostettujen rakennusten edustalla taiteilijoitten ja käsityöläisten jokilaaksossa Fiskarsissa. Pian kuitenkin päivän lämmin aurinko kuivattaa nopeasti ruohikot. Fiskarsin nimi on maailmankuulu. Kaikkialla maailmassa tunnetaan nimi Fiskars, se on samaa kuin sakset, jotka istuvat hyvin joka käteen. Kun katselee museon tiloissa Fiskarsin tuotteita kautta aikojen, huomaa ensimmäiseksi esineitten hallitut ja käytännöllisen hienot muodot. Vuonna 1826 perustetun tornikellorakennuksen aito Könnin kello vuodelta 1842 ilmoittaa puolenpäivän saapuneen jokilaaksoon. Kaikkialla kulkee monia kesävieraita, joista useilla on mukana lapsia, nuoria, mummoja ja vaareja. Kaikki tuntuvat nauttivan paikan sielusta, rauhasta ja ystävällisestä innoituksesta, jonka tuntee joka paikassa, niin ulkona kuin sisälläkin. Taidepajat, myymälät, museot, ravintolat, kahvilat, kaupat, näyttelyt, kaikki entiset ja entisöidyt rakennukset valtaavat vieraat. Jokilaakson harmahtavan veden väri sopii hyvin rantamilla kasvavien suurten lehtipuitten vihreään. Fiskarsin historiallisen ajan vetovoima on ilmeinen. Hellävaraisella rakennustyylillä ja hauskalla arkkitehtuurilla on luotu maisema, jossa esteettinen nautinto syntyy hetkessä. Fiskarsin kaltaisessa ympäristössä ihmiset oppivat arvostamaan historian ja kesyttämättömän luonnon kauneutta. Juuri siksi tämä The Royal Destination Award for Sustainable Tourism -palkinto Tanskan ja Espanjan kuninkaallisine suojelijoineen on fantastinen palkinto juuri Fiskarsille. Toiset kaksi palkintoa menivät Skotlannin Cairngormsin Kansallispuistolle ja Itävallan Pielach-laaksolle. Palkinnon takana ovat the Tourism Unit of the European Commission ja Sustainable Development of Tourism of the World Tourism Organisation. Palkinnon idea on tullut alun perin EEA:lta eli European Environment Agencylta. Fiskarsin saamassa sertifikaatissa sanotaan muun muassa, että palkinto on annettu erinomaisesta aikaansaannoksesta kestävän matkailun kehityksessä, erikoisesti alueen johtamisesta kuin myös taloudellisesta elinkelpoisuudesta ja paikallisesta menestyksestä ja hoidosta. Luontoa, historiaa ja arkkitehtuuria unohtamatta, lisäisin kriteerien jatkoksi. Lisätietoja: Ruukin joulua vietetään Fiskarsissa Matkailusilmä 17

18 Design Suomi on kokoonsa nähden yksi muotoilun suurmaista maailmassa. Designin managerointiin erikoistunut Laura Sarvilinna tietää, että Aallon ja kumppaneiden luoma vahva maine elää edelleen maailmalla. Ja viime vuosina on syntynyt uusia suunnittelijanimiä, jotka ovat tehneet Suomen muotoilua tunnetuksi. Laura Sarvilinna uskookin, että vahva designmaine on omiaan herättämään myös matkailijoiden kiinnostusta Suomeen. Esimerkiksi Iittalan, Artekin ja Marimekon asema koko ajan vahvistuvina kansainvälisinä huippubrändeinä tasoittaa tietä myös matkamyynnille. Tänne tullaan tutustumaan näiden brändien syntysijoihin. Onkin hienoa, että Suomesta design-turistit löytävät, mitä etsivät. Meillä Iittalaa, Marimekkoa, Artekia ja muutenkin suomalaista muotoilua on esillä joka paikassa. Ne näkyvät ravintoloissa, hotelleissa ja kaupoissa. Eniten ulkomaalaisia vieraita varmasti yllättää se, että suomalaiset kodit ovat täynnä näitä maailmalla huippubrändeiksi miellettyjä designtuotteita. Eihän Suomesta löydy montaakaan kotia, jossa ei olisi esimerkiksi Iittalan astioita. Valitettavasti vaan aika harvat turistit pääsevät tutustumaan ihmisten koteihin. Tietenkin on selvää, että Suomen ensisijaisia matkailuvaltteja ovat luonto, puhdas ilma ja rauha. Ne ovat varmasti niitä asioita, jotka kaikki matkailijat mainitsevat huomanneensa täällä ollessaan. Niiden vuoksi tänne monet myös tulevat, Laura Sarvilinna huomauttaa. Mutta myös muotoilu ja ennen kaikkea monet mahdollisuudet siihen tutustumiseen, ovat hänen mukaansa vahvuuksia, joita voisi hyödyntää vieläkin paremmin. Olemme vieneet ulkomaalaisia toimittajia tutustumaan suomalaiseen lasinpuhallustaitoon Iittalaan, keskelle kaunista luontoa ja pikkukylän idylliä. Retki onnistuu helposti, koska se on riittävän lähellä Helsinkiä ja sinne voi mennä melkein koska tahansa. Siellä tehdään oikeasti töitä niin, ettei mitään erikoisjärjestelyjä tarvita, vaan lasinpuhallusnäytös on tarjolla jokaisena arkipäivänä. Se on ollut sellainen kokemus, jonka olen huomannut tekevän suuren vaikutuksen ainakin meidän vieraisiimme, Laura Sarvilinna vakuuttaa. Kauneus on katsojan silmässä, pitää paikkansa myös huippu-designissa. Kulttuuriset tekijät vaikuttavat siihen, mikä on kenenkin mielestä kaunista. 18 Matkailusilmä

19 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Kaisa Riikilä ja Huipun arkisto Modernin suomalaisen designin ja huippusuunnittelijoiden tukemiseen erikoistunut Laura Sarvilinna Huippu Design Managementista toteaa, että design on jo pitkään ollut tärkeä matkailullinen vetonaula Suomeen. Etenkin japanilaiset turistit mainitsevat sen usein syyksi tänne tulolleen. Suomalaisen muotoilun mainetta kannattaisi hyödyntää Laura Sarvilinnan mielestä nykyistä enemmän. Arvo-koira on ilmeestä päätellen samaa mieltä. on vetonaula Se näkyy erityisen hyvin siinä, miten erilaiset design-tuotteet menestyvät missäkin päin maailmaa. Skandinaavinen kauneuskäsitys on aika lähellä japanilaista ja italialaista estetiikkaa. Sen vuoksi myös sikäläiset ihmiset ovat mieltyneempiä täkäläiseen muotoiluun kuin esimerkiksi saksalaiset. Etenkin japanilaiset tuntuvat olevan erityisen kiinnostuneita meikäläisestä muotoilusta ja kulttuurista. Laura Sarvilinna on huomannut, että he varsin usein mainitsevat keskeiseksi syyksi matkustaa Suomeen juuri täkäläisen muotoilun. Jotta design voisi säilyä myös jatkossa suomalaisena matkailuvalttina, meidän täytyy huolehtia sen tulevaisuudesta. Alan koulutus on edelleen Suomessa erinomaista. Koulutuksessamme vaaditaan paitsi taitoa ideoida myös toteuttaa. Toisin sanoen meillä opetetaan suunnittelijoille myös työtekniikoita, mikä on minun mielestäni äärimmäisen tärkeää onnistuneen suunnitelman tekemisessä. Hyvä piirros tuotteesta on vasta pieni osa kokonaisuutta. Työstämistapa vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi ja meikäläiset suunnittelijat kykenevät toteuttamaan tuotteensa loppuun asti. Laura Sarvilinna toivoisi myös valtiolta lisää tukea suunnitteluun, sillä designerit työskentelevät varsin usein yksin uuden tuotteensa parissa pitkäänkin ennen kuin se on valmis. Vasta sitten he voivat myydä ideansa valmistajalle. Prosessi suunnitteluvaiheesta sen taloudelliseen hyödyntämiseen on sangen pitkä. Esimerkiksi Ruotsissa valtion tuki on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Desingtuotteiden valmistajille ja vientiyrityksille Laura Sarvilinnalla on takataskussa muutamia ehdotuksia. Hän toivoisi valmistajien panostavan entistä enemmän laatuun ja osaamiseen. Huippuunsa muotoillun tuotteen täytyy menestyäkseen olla myös taidokkaasti valmistettu, ehdottoman laadukas ja huolellisesti viimeistelty. Vientiyritykset ovat Laura Sarvilinnan mukaan edelleen turhan vaatimattomia ja osaamista kansainväliseen kauppaan tuntuu vieläkin vähän puuttuvan. Hän toivoisi, että maailmalle suuntaavat myyjät uskaltaisivat kehua omaansa huomattavasti reippaammin. Sinnikkyyttä ja tietysti myös rahaa vientiponnisteluihin vaadittaisiin nykyistä enemmän. Meillä suomalaisilla on vähän sellainen asenne, että hyvä tavara myy itse itsensä. Mutta asia ei ainakaan nykyisessä tavarapaljoudessa enää ole niin. Meidän täytyy jaksaa toistaa hyvää sanomaamme uudelleen ja uudelleen, vaikka se ei heti tuntuisi saavankaan tuulta purjeisiinsa. Matkailusilmä 19

20 Kuva: Leif Rosnell/VR silmäiltyä Helsingistä Pietariin kolmessa tunnissa vuonna 2010 Karelian Trains on tilannut Alstomilta neljä nopeaa junaa Helsingin ja Pietarin välille. Junat tulevat liikenteeseen vuonna Kaupan arvo on noin 120 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoittaa OKO Pankki Oyj. Tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Pietarin välinen matka-aika noin kolmeen tuntiin, kun se on nykyisin viisi ja puoli tuntia. Suunnitelmien mukaan päivittäin kulkisi neljä junavuoroa molempiin suuntiin. Pietarin matkan nopeuttaminen edellyttää uuden kaluston lisäksi ratainvestointeja sekä Suomessa että Venäjällä. Myös kaikki rajamuodollisuudet pitää siirtää liikkuvaan junaan. Venäjän puoleiset rataosuudet on tarkoitus kunnostaa vuosina Suomessa Lahti-Luumäki osuus valmistuu Junassa on kaksi virtajärjestelmää, jotta se voi kulkea sekä Suomen että Venäjän rataverkolla. Junan huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Junassa on seitsemän vaunua ja yhteensä 350 paikkaa. Junassa on ravintola, business-luokka, invapalvelut sekä paikat lemmikkien kanssa matkustaville. Matkustajamäärien arvioidaan kasvavan Helsinki-Pietari -reitillä kolminkertaiseksi viiden vuoden kuluessa nopean liikenteen aloittamisesta. Vuonna 2006 tällä välillä tehtiin junamatkaa. Kaikkiaan Suomen ja Venäjän välillä tehtiin viime vuonna junamatkaa. Matkojen määrä kasvoi 26 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvu on jatkunut voimakkaana: tammi elokuussa matkustus Venäjän junissa kasvoi 21 prosenttia. Matkustajista 60 prosenttia on venäläisiä ja 29 prosenttia suomalaisia. Lisäksi junissa on matkustajia Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Karelian Trains on VR Osakeyhtiön ja Venäjän rautatieyhtiö OAO RZD:n yhteinen yritys. Sen tehtävänä on hankkia Helsinki-Pietari -liikenteen nopeat junat ja kunnossapitopalvelut. 20 Matkailusilmä