Lyijykynällä vai tablettitietokoneella?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lyijykynällä vai tablettitietokoneella?"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, FILOSOFINEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN NORMAALIKOULU, TUTKOKE-RAPORTTI Lyijykynällä vai tablettitietokoneella? Yleisönosastokirjoitus kahdella eri välineellä miten tekstin sisältö, rakenne ja ilmaisukyky muuttuvat lukiolaisilla? Tarja Lehikoinen-Suviranta

2 ! 1 Itä-Suomen yliopiston filosofinen tiedekunta TUTKOKE-raportti, joulukuu 2012, Joensuun normaalikoulu Tarja Lehikoinen-Suviranta, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Lyijykynällä vai tablettitietokoneella? Yleisönosastokirjoitus kahdella eri välineellä miten tekstin sisältö, rakenne ja ilmaisukyky muuttuvat lukiolaisilla? Tutkimuksen aineistona on 48 yleisönosastotekstiä, jotka 24 lukion toisen vuosikurssin opiskelijaa kirjoitti syyskuussa Lukion neljännellä kurssilla nämä opiskelijat kirjoittivat ensin yleisönosastotekstinsä taulutietokoneella. Samat lukiolaiset kirjoittivat kolme viikkoa myöhemmin yleisönosastokirjoituksen, mutta nyt käsin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tekstien sisältö, rakenne ja ilmaisukyky muuttuvat, kun kirjoitusväline on erilainen. Tekstejä arvioitiin piirrearviointilomakkeen avulla, jonka pohjalla on arviot 0 5 tietyille piirteille, mm. pääteesin muotoilulle, perustelutavoille, retorisille keinoille, rakenteelle, kieliasulle ja kokonaisvaikutelmalle. Tekstien (käsin vs. tietokoneella) arviointeihin tuli suhteellisen pieniä eroja e.m. seikoista. Esimerkiksi keskiarvojen mukaan kokonaisvaikutelma teksteistä oli käsin kirjoitetuissa teksteissä 4,32 ja taulutietokoneella kirjoitetuissa 4,19. Tekstin rakenteesta vastaavat keskiarvot ovat käsin 3,90 ja koneella 4,12. Kaiken kaikkiaan tutkimusryhmän 24 lukiolaisesta 11 kirjoitti hieman paremmin käsin ja 10 hieman paremmin koneella. Kolmen lukiolaisen arviot olivat samanlaiset välineestä riippumatta. Tutkimukseen liittyi myös kysely, jossa tiedusteltiin opiskelijoiden omaa mielipidettä siitä, millä välineellä he itse kokevat kirjoittavansa mieluiten koulutekstejä. Tutkimusjoukosta 16 eli 67 % kirjoitti mieluiten koneella, ja tästä joukosta seitsemän mieluummin taulutietokoneella ja yhdeksän mieluummin kannettavalla tai pöytäkoneella. Käsin kirjoitti mieluiten kahdeksan eli 33 %. Opiskelijoiden ajatus mieluisimmasta työvälineestä oli joidenkin kohdalla ristiriidassa lopputuloksen kanssa: osa oppilaista, joka sanoi mieluiten kirjoittavansa käsin, kirjoittikin paremmin koneella ja päinvastoin. Niinpä näyttääkin siltä, että oppilaan olisi hyvä itse tietää, miten ja millä välineellä hän kirjoittaa sekä sisällön että ilmaisukyvyn puolesta parhaiten. Yleistys siitä, että juuri pojat kirjoittavat parhaiten tietokoneella, ei ole todistettavissa ainakaan oikeakielisyyden osalta tällä tutkimuksella. Tytöt puolestaan näyttävät tämän tutkimuksen valossa hyötyvän enemmän tietokonetyöskentelystä etenkin tekstin rakenteen paranemisena. Numeeriset erot arvioinneissa eivät ole kuitenkaan tilastollisesti merkittävät, ja tutkimus nostaakin eniten esiin ajatuksen siitä, että kunkin välineen hyvät ja huonot puolet pitäisi tiedostaa ja ottaa enemmän hyötykäyttöön. Oppilaita on ohjattava tuntemaan lisää omia kirjoittamistapojaan. Samoin opettajan ja toisten kurssilaisten palautetta pitäisi pystyä hyödyntämään paremmin. Opiskelijat itse nostivat myös keskittymiskyvyn kehittämisen yhdeksi merkittäväksi tekijäksi kirjoitustaidoissaan.

3 1. Johdanto 3 2. Tutkimusaineisto ja kysymykset Miltä osin käsin kirjoitettu teksti on parempi kuin tabletilla kirjoitettu tuotos? Kirjoittajan oma ajatus mieleisestä kirjoitustavasta Päätelmiä - miten parantaa lukiolaisen kirjoitustaitoja tämän tutkimuksen valossa? Miltä osin tabletilla kirjoitettu on käsin kirjoitettua parempi? Tutkimuksen arviointia.. 26 Lähteet.28 Liitteet...30! 2

4 ! 3 1. Johdanto Koulussa opitaan kirjoittamaan sekä käsin että koneella. Uusista laitteista tablettitietokone, arkisemmin tuotemerkin mukaan kutsuttu ipad, annettiin jokaiselle Joensuun normaalikoulun lukiolaiselle koko lukioajaksi käyttöön joulukuussa Kirjoitusprosessia on tutkittu paljon (mm. Bereiter & Scardamalia 1993, Bereiter, Burtis ja Scardamalia 1988, Murtorinne 2005, Ranta 2007, ÄOL:n vuosikirjan artikkelit mm. v. 1995, 2004, 2012) ja useimmissa artikkeleissa korostetaan tekstin muokkaamisen ja hiomisen helppoutta tietokonekirjoituksissa. Yleensä prosessikirjoittamisessa korostuvat sisällön ja rakenteen muokkaaminen sekä kielen ja tyylin tarkistaminen ja viimeistely. Kirjoittamisessa korostetaan yhteistyötä ja sitä, että tehtävät on hyvä olla elämänläheisiä ja yhteydessä kaikkien oppiaineiden opiskeluun (Linnakylä, Mattinen, Olkinuora 1988:8). Kirjoitusprosessi on kiinnostava, mutta koska tämän tutkimuksen aikataulu oli suhteellisen tiukka, keskityn vain tekstien lopputulosten tutkimiseen. Lopputulokset kiinnostavat myös siksi, että tekstin prosessointia tutkittaessa mm. Ranta (2007: ) havaitsi, että osa opiskelijoista muokkaa tekstinsä, osa puolestaan kirjoittaa tekstinsä valmiiksi lähes yhdellä kertaa. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen 8/2012 artikkeliin Hyvästit harakanvarpaille oli toimittaja Veera Jussila koonnut ajatuksia siitä, pitäisikö kirjoittaa käsin vai koneella. Tutkijoiden mielipiteet ovat ristiriitaisia: Joidenkin pedagogien (esim. psykologi Coletta Daiuten) mielestä näppäimistön käyttö vapauttaa ajatteluamme keskittymään paremmin tekstin sisältöön. Toisten tutkimusten (esim. Virginia Berningerin ) mukaan lapset kirjoittivat ehjempiä virkkeitä käsin kuin tietokoneella. Aivotutkija Kiti Müller kertoo samaisessa artikkelissa, että käsin kirjoitettaessa aivojen kaikki alueet aktivoituvat, kuten myös näppäimistölläkin tosin eri tavoin. Müllerin mukaan kannettavalla tietokoneella kirjoitettaessa syvällisyys voi olla uhattuna, sillä sähköiset välineet auttavat suoltamaan tietoa nopeasti, ei niinkään soveltaen. Toisaalta sekä käsin että koneella kirjoittaminen voivat muuttua. Esimerkiksi vaikka nykyisellään tabletin ruudulla olevaa näppäimistöä on ainakin aluksi kömpelö käyttää, voi myöhemmin mahdollistua ruudun kosketuspalaute kirjoittajalle. Kaiken kaikkiaan tutkija Müller väittää, että olisi vaarallista, jos koulu sallisi vain yhden tavan kirjoittaa, sillä silloin tuhottaisiin hänen mielestään lahjakkuuksia. Onko siis väliä, minkä välineen opiskelija valitsee? Miten tekstin sisältö, rakenne ja tekstin ilmaisukyky muuttuvat, kun väline muuttuu? Lukion äidinkielen opettajana minua myös kiinnostaa se, miten opetusta voitaisiin kehittää. Tablettitietokoneita on monia malleja, mutta koska lukiossamme on jo vakiintunut käsite puhua ipadista, ei niinkään tabletista tai taulutietokoneesta, rohkenen tässä tutkimuksessakin käyttää välillä termiä ipad. Samoin kannettava tietokone on jo niin vakiintunut läppäriksi, että sekin termi on jo käytössä tässä raportissa, etenkin kun lainaan oppilaiden omia ajatuksia kirjoittamisesta. 2. Tutkimusaineisto ja -kysymykset Tutkimuksen aineistona on 48 yleisönosastokirjoitusta, jotka lukion toisen vuosikurssin opiskelijat kirjoittivat syyskuussa Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden neljännellä kurssilla 24 opiskelijaa kirjoitti ensin yleisönosastokirjoituksensa taulutietokoneellaan. Samat lukiolaiset kirjoittivat muutamaa viikkoa myöhemmin taas yleisönosastokirjoituksen, mutta nyt käsin. Näiden oppilaiden 48 kirjoituksia tutkittaessa kysymykseksi muodostuivat seuraavat kolme:

5 ! 4 Miten sama tekstilaji eroaa käsin tai koneella kirjoitettaessa sisällön, tekstin rakenteen ja ilmaisukyvyn puolesta? Kummalla välineellä lukiolainen kokee itse kirjoittavansa mieluummin, tabletilla vai kynällä? Mitkä ovat perustelut työvälineen valintaan? Miten kehittää lukion kirjoittamisen opetusta tämän tutkimuksen näkökulmasta? Lukiolaiset kirjoittivat oppitunnilla ensimmäiset yleisönosastokirjoituksensa eli ensimmäiset tutkimustekstinsä tableteillaan. Oppilaat tiesivät kirjoittaessaan, että teksti tulee julkiseksi omalle ryhmälle. Oppitunti, 75 minuuttia, riitti ajallisesti suurimmalle osalle oppilaista, sillä heille oli jo aiemmin opetettu yleisönosastokirjoituksen rakenne. He saivat myös jo kotonaan miettiä aihetta ja otsikkoa tekstilleen. Aiheen sai valita joko itse tai ottaa opettajan laatimasta vinkkilistasta. Opiskelijat olivat antaneet jo edellisellä tunnilla toiveitaan aiheista. Boxissa oli tekstiä varten valmiina jo piirrearviointilomake (Liite 1), jota oppilaat pystyivät käyttämään muokkausapuna ja ohjeena. Opettajana pyrin siihen, että yleisönosastokirjoitukset pääsisivät mahdollisimman autenttiseen käsittelyyn, joten oppilaat laittoivat nämä tablettitietokoneella kirjoitetut mielipidekirjoituksensa Internetin box.com-palvelun kurssikansioon, jossa jokaisen opiskelijan tehtävä oli kommentoida toistensa tekstejä. Näin mielipidetekstit saivat lukijayhteisön ja lyhyitä vastineita. Näin tapahtuikin ja oppilaat lukivat ja kommentoivat toistensa tekstejä vielä senkin jälkeen, kun varsinainen kurssi oli jo ohi. Toisen tutkittavan tekstin tehtävänanto oli samantapainen kuin ensimmäisen: oli tuotettava kirjoitus yleisönosastoon omavalintaisesta tai annetusta aiheesta. Eroja ensimmäisen tutkimustekstin tilanteeseen oli kaksi: teksti oli tuotettava kynän kanssa käsin konseptipaperille ja tilanteena oli oppitunnin sijasta koe. Tehtävänannossa pyydettiin määrittelemään, minkä lehden yleisönosastoon teksti sopisi, mutta kirjoituksen todelliseksi vastaanottajaksi lukiolainen todennäköisesti ajatteli opettajaa, koska kyseessä oli koetilanne. Tutkimusryhmäni koostuu 24 lukiolaisesta, 12 tytöstä ja 12 pojasta, jotka muodostivat lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kurssini opiskelijajoukon. Samassa opetusryhmässä oli myös kolme muuta opiskelijaa. Heidät jätin pois tästä tutkimuksesta, sillä he halusivat kirjoittaa molemmat tekstinsä käsin. Tutkimuksessa arvoin tytöille koodit T1, T2 jne. ja pojille koodit P1, P2 jne. Alun perin minulla ei ollut tarkoituksena ottaa huomioon sukupuoleen liittyviä eroja. Koska tekstien tuottamisessa ja lopputuloksessa oli kuitenkin havaittavissa jonkin verran eroja sukupuolten kesken, jätin tutkimukseen mukaan myös kysymyksen siitä, eroavatko tyttöjen ja poikien tekstit toisistaan (liite 2). Tekstien kirjoittajat ovat omia oppilaitani, joille olen opettanut kaikki kolme aiempaa lukion äidinkielen kurssia. En lähtenyt keräämään aineistoa toisilta opettajilta, koska silloin olisi pitänyt kiinnittää huomiota myös siihen, mitä ja miten on opetettu. Näin toisekseen vähensin variaatiota eikä tullut tarvetta ottaa muuttujaksi erilaisen opetuksen vaikutusta teksteihin. Nyt kaikki tutkittavat lukiolaiset olivat saaneet samaa opetusta. Tutkimusryhmän viidellä opiskelijalla on todettu jonkinasteinen lukihäiriö, mutta näitä lukioppilaita ei erotella tutkimuksessa. Tutkimusaineistonani on siis 24 toisen vuosikurssin lukiolaisen 24 tablettikoneella kirjoittamaa tekstiä ja 24 käsin kynällä kirjoittamaa tekstiä. Näitä yleisönosastotekstejä arvioin samalla piirrearviointilomakkeella (liite 1). Mielipidekirjoitusten lisäksi aineistona ovat lukiolaisten kirjoittamat arviot omasta kirjoittamisestaan. Tässä tutkimuksessa käytän

6 ! 5 toiston välttämiseksi yleisönosastotekstin synonyymina mielipidetekstiä, vaikkakin mielipideteksti toki voisi olla muutakin kuin yleisönosastokirjoitus. Keräämäni aineiston analysoinnissa päädyin sekä kvantitatiiviseen että kvalitatiiviseen otteeseen. Ensinnäkin halusin saada joitakin tarkkoja numerofaktoja tekstin piirrearvioinneista ja tuon lisäksi kvalitatiivisten sisällönanalyysimenetelmien avulla tallentaa oppilaiden omia pohdintojaan mm. itsestään kirjoittajana. Numerotiedot toimivat suuntaa antavasti, sillä piirrearvioinnin tein itse enkä testauttanut arviointiskaalaani kenelläkään. Kurssikokeessa keräsin mielipidekirjoituksen lisäksi oppilaiden omaa analyysia omista kirjoitustavoistaan ja kirjoitusvälineiden mieluisuudesta. Pyysin oppilaita vielä miettimään omia kirjoittamistapojaan ja sitä, kirjoittavatko he mieluiten käsin, pöytätietokoneella tai kannettavalla tietokoneella, ipadilla kosketusnäppäimistön kanssa vai ipadilla irrallisen näppäimistön kanssa. Kysymyksessä pyysin perustelemaan vastausta tekstin sisällön, rakenteen ja kieliasun kannalta. Sain kaikilta oppilailta vastaukset ja perustelut tähänkin kysymykseen (liite, taulukko 3). Lukiolaiset jaoin vielä tutkimuksen analyysivaiheessa loppuarvosanojen perusteella kolmeen ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä ovat ne, jotka kirjoittavat käsin paremmin kuin koneella. Toisen ryhmän muodostavat ne, jotka kirjoittavat koneella paremmin kuin käsin. Kolmanteen ryhmään kuuluivat ne lukiolaiset, jotka kirjoittavat yhtä hyvät tietokoneja kynätekstit. (Liite 2) Tätä jaottelua, joka pohjautuu opettajan antamiin arvosanoihin, haluan verrata oppilaiden omaan käsitykseen siitä, mikä on mieluisin kirjoitustapa. Tuon edellisen ryhmittelyn kirjoittaa käsin paremmin kuin koneella ja kirjoittaa koneella paremmin kuin käsin säilytän myös tutkimukseni alaluvuissa. Tällä tutkimuksella halusin myös testata muutamia hypoteeseja: Käsin kirjoittaminen on jo ehkä katoavaa kansanperinnettä. Uusin tablettitietokone on otettu iloisesti vastaan, onko se jo luontevin tapa kirjoittaa? Kirjoittavatko pojat tyttöjä paremmin tietokoneella? 3. Miltä osin käsin kirjoitettu teksti on parempi kuin tabletilla kirjoitettu tuotos? Piirrearvioinnin mukaan 11 lukiolaisella 24:stä käsin kirjoitettu teksti on hieman parempi kuin tablettiteksti (Taulukko 2, 4 a ja 4b). Käsin kirjoitti paremmin pojista seitsemän ja tytöistä neljä. Pojista siis hiukan yli puolet tuotti tekstinsä paremmin käsin kirjoitettuna. Erot ovat pieniä, esimerkiksi keskiarvo asteikolla 0 5 on tekstin kokonaisvaikutelmalle 4,35 käsin kirjoitetuissa teksteissä ja 4,0 ipadilla kirjoitetuissa. Tekstin rakenteesta arvio on käsin 3,90 ja ipadilla 4,12. Kieliasu saa keskimäärin kuta kuinkin samanlaiset arviot, eli käsin 4,14 ja koneella 4,06. Erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä, mutta on silti hyödyllistä tarkastella eroja tekstin sisällön kannalta. Kouluarvosanoiksi muutetut yleisarvosanat on laskettu taulukkoon 4b. Kouluarvosanoissa ei kuitenkaan ole suurta eroa, vaan erot ovat yleensä noin puolen tai korkeintaan yhden numeron verran. Tuo ero voisi tilastollisesti olla selitettävissä sattumalla, ja sen takia kvalitatiivinen sisällönanalysointi on paikallaan. Taulukko 2. Yleisönosastokirjoitusten piirrearvioinnit (ks. piirrearviointitaulukko, liite 1)

7 Piirre Käsin kirjoitettu tytöt Käsin kirjoitettu pojat! 6 Käsin kirjoitettu keskiarvo ipadilla kirjoitettu tytöt ipadilla kirjoitettu pojat Otsikko 4,58 4,80 4,69 4,70 4,39 4,54 Pääteesi 4,39 4,60 4,49 4,29 4,37 4,33 Perustelut 4,06 4,04 4,05 4,61 3,58 4,09 ipadilla kirjoitettu keskiarvo Retoriset keinot 4,02 3,83 3,92 4,43 3,47 3,95 Rakenne 4,12 3,68 3,90 4,32 3,93 4,12 Kieliasu 4,04 4,25 4,14 4,35 3,77 4,06 Kokonais- vaikutelma 4,30 4,35 4,32 4,39 4,0 4,19 Kouluarvo- sana 8,14 8,27 8,20 8,41 8,02 8,21 Taulukko 4a. Kirjoitelmien työskentelytavan yhteys arviointiin (arvio kouluarvosanana) Käsin kirjoitettu parempi Koneella kirjoitettu parempi Käsin ja koneella samat arvosanat 7 poikaa ja 4 tyttöä 3 poikaa ja 7 tyttöä 1 tyttö ja 2 poikaa 4b. Kirjoitelmien kouluarvosanat edellisiltä Käsin kirjoitettu parempi (ensimmäinen arvosana kynällä, toinen koneella kirjoitettu) P2 (7,6+), P3 (8½,7½), P4 (9-,8+), P7(9+,8½), P8(9-, 8½), P9(8,8-), P10(9,9-), T1(9,8½), T9(9,8+), T11(8+, 8-), T12(7+,7) Koneella kirjoitettu parempi (ensimmäinen arvosana koneella, toinen lyijykynällä kirjoitettu) P1(6½, 6), P11(9, 9-), P12(9+,9), T2(7½,7-), T4(8,8-), T5(9-,8½), T6(8½, 8-), T7(9+,7½), T8(9,8½),T10(9+,8+) yht. 24 opiskelijaa Käsin ja koneella samat arvosanat P5(8-,8-), P6(8+,8+), T3(9+, 9+) yht. 24 lukiolaista

8 ! 7 Tutkimusryhmän kolme lukihäiriöstä opiskelijaa kirjoitti tekstin sisällön käsin paremmin eli virheettömämmin kuin koneella. Lukihäiriöisistä kaksi kirjoitti paremmin puolestaan koneella, sillä heidän tietokonetekstissään vähenivät etenkin oikeinkirjoitusvirheet ja tekstin rakenne oli loogisempi kuin käsin kirjoitetussa tekstissä. Jotta anonyymiys säilyy, ei lukihäiriöisiä ole eritelty tilastoihin. Tekstin suunnittelu näkyy lukiolaisten yleisönosastotekstien pääteeseissä, jotka ovat selvästi erottuvia. Pääteesit ovat yleensä helposti poimittavissa ja ne sijaitsevat useimmiten tekstin alkupuolella. Joskus pääteesiä edeltää lyhyt johdattelu asiaan. Tässä on esimerkkejä käsin kirjoitetuista teksteistä: - Nuorena lukiolaisena saan kuulla joka arkipäivä, mikä nuoria puhuttaa. Olen pannut merkille, että kovin moni lukiolainen valittaa, kuinka raskasta lukio on tavalla tai toisella. Mielestäni ongelma piilee nuoressa, ei suinkaan lukiossa. Lukio ei ole rankkaa! (P4, käsin kirjoitettu) - Ne, jotka oikeasti haluavat keskittyä koulunkäyntiin, osaavat varmasti ottaa ipadeista kaiken irti. (P7, käsin kirjoitettu) - Koulupuku käyttöön! (P10, käsin kirjoitettu) - Lukiossa lisättäisiin taukoja, jopa oppituntien sisälle, jotta jaksaisi pysyä virkeänä. (T1,käsin kirjoitettu, tekstin loppuosa) Pääteesi erottuu tietokoneteksteissä useimmiten pienen johdattelun jälkeen tai jo heti alussa: - - Päähineen pois ottaminen ei ole vaikeaa eikä vaadi rahaa valtion kassasta. Onhan itsestään selvää, että ulkoa tullessa otetaan takki päältä, miksei siis hattukin? (T1, ipadilla, tekstin loppu) Nykypäivänä Suomessa eletään yltäkylläisyydessä. Se on aiheuttanut lasten ylipainoisuuteen selvän kasvun, kun heitä ei kiinnosta urheilu vaan he mieluummin istuvat kaikki päivät tietokoneen ääressä. Suojellaksemme lapsiamme liikalihavuuden aiheuttamilta sairauksilta ja huonolta itsetunnolta, meidän täytyy ottaa ohjat omiin käsiimme. Lapset täytyy pakottaa liikkumaan enemmän. (P4, ipadilla, tekstin aloitus) -Joensuuhun pitäisi saada skeittiparkki, että skeittaajat ja bmx-pyöräilijät voisivat siirtyä autoteiltä sivuun. (P5, ipadilla) Ryhmällä, joka sai käsin kirjoitetuista kirjoitelmistaan hieman paremmat keskiarvot, perustelutavat ja retoriset keinot ovat hieman paremmat käsin kirjoitetussa versiossa, mikä selittynee sillä, että kynällä kirjoittaessaan he ovat harkinneet sanansa tarkemmin. Perustelutapoina on usein käytetty mm. vertailua, tuttuun vetoamista, faktaperustelua, syyseuraus-suhdetta, loogista päättelyä, omaa kokemusta ja yleistystä. Tässä esimerkkejä lukiolaisten perusteluista: - Jokaisessa joukkuelajissa on melkeinpä aina tappeluita ja jokaisessa lajissa viedään välillä pelaaja baareilla pois kentältä. (P2,käsin kirjoitettu) - Unohdamme, että ne asiat, jotka tekevät meidät onnellisiksi, ovat useimmiten ilmaisia. (P3, käsin kirjoitettu) - Itsekin olen huomannut, kuinka paljon helpompaa oppiminen on, kun vain koettaa keskittyä ja nähdä opetettujen asioiden mielenkiintoisuuden. (P4, käsin kirjoitettu)

9 ! 8 - Muistiinpanot myös pysyvät kätevästi samassa paikassa, eikä miljoona kertaa kuultu selitys "vihko unohtui kotiin" enää autakaan! (P7, käsin kirjoitettu) - Jos kaikki koululaiset pukeutuisivat samalla lailla, niin massasta poikkeavalla tavalla pukeutuvien lasten kiusaaminen loppuisi ja koulussa käynti olisi yhä useammalle lapselle mukavampaa. (P10, käsin kirjoitettu) -Pakollisten kurssien määrä tai laatu aiheuttaa kuitenkin osalle oppilaista ongelmia. Monesti ne, jotka eivät ole kiinnostuneet pakollisen kurssin aiheesta ja jotka tuntevat opiskelunsa olevan muutenkin raskasta menevät pakollisille kursseille hällä väliäasenteella, eivätkä yritäkään pärjätä kurssilla hyvin vaan välittävät vain siitä että saavat kurssin käytyä hyväksytysti. (P3, ipadilla) Retorisista keinoista ovat useimmiten käytössä retoriset kysymykset, liioittelut ja kärjistykset, allegoria, puhekielisyydet yms. kohosteiset sanavalinnat, puhuttelu ja toisto: - Onko tämä sukupolvi kykenemättömämpi selviämään lukiosta kuin edellinen? (Tekstin lopetuslause.) (P4, käsin kirjoitettu) - Viime vuonna me lukion nykyiset kakkosluokkalaiset saimme käyttöömme uudet ipadit. Mutta mitä tämä muutos tarkalleen ottaen sai aikaan? (P7, käsin kirjoitettu) - Eikö peruskoulussa saatu sivistys riitä? (T1, käsin kirjoitettu) - Koulupuvut olisivat olennainen osa yhteenkuuluvuutta. Yhteinen koulun logo lisäisi oppilaiden yhteenkuuluvuutta. (T12, käsin kirjoitettu, tekstissä yhteenkuuluvuus toistuu ilmeisesti tarkoituksellisesti.) Samat oppilaat käyttävät retorisia keinoja tietokoneteksteissään näin: -Miksi meillä suomalaisilla pitäisi olla koululiikuntaa vähemmän kuin muilla eurooppalaisilla? (P4, ipadilla) -Mikä kouluaine on kaikille pakollinen jo seitsemänneltä luokalta lähtien, vaikka suurin osa ei sitä mihinkään tarvitse? (P7,iPadilla) Retorisia keinoja on myös vaikea eritellä suhteellisen lyhyessä ja asiallisessa tekstissä. Tällainen on esimerkiksi T1:n teksti, joka toteaa asian suhteellisen neutraalilla asiatyylillä: Hatut pidetään päässä erilaisista syistä, kuten tyylistä ja huonosta hiuspäivästä johtuen (T1, ipadilla). Tekstin rakenteessa oli osalla kirjoittajista ongelmana se, että he kirjoittivat käsin liian pitkän johdannon. Johdanto saattoi virua kahdenkin kappaleen pituiseksi, mikä on suhteellisen paljon, koska keskimäärin tutkittavien tekstien pituudet ovat noin 5-8 kappaletta. Tuo ongelma ei parantunut oppilaiden tietokoneteksteissä. Rakenteen ongelmaksi tuli myös se, että yleisönosastokirjoituksesta puuttuu muutamalta opiskelijalta allekirjoitus tai nimimerkki. Nuo ongelmat näkyvät sekä tietokoneteksteissä että käsin kirjoitetuissa teksteissä. Kyse on enemmänkin kirjoitustavasta tai arkisemmin unohduksesta. Mielipidetekstin aloitus ja lopetus on mietitty painollisiksi. Aloituksessa mennään yleensä suoraan asiaan tai annetaan taustaa perusteluille: - Olen vahvasti sitä mieltä, että Suomen kouluihin pitäisi saada koulupuvut. (T12, käsin kirjoitettu) -Me, Joensuun normaalikoulun lukiolaiset saimme lähes vuosi sitten joulukuussa ipadtablettitietokoneet, joiden oli tarkoitus tulla apuvälineiksi opiskeluun. Me opiskelijat olimme

10 ! 9 innoissamme, mutta kykenemmekö vastustamaan laitteen mukanaan tuomia houkutuksia? (T9, käsin kirjoitettu) - Bensiinin hinta on noussut huimasti parin edellisen vuoden aikana. Itse bensa ei ole käsittääkseni hirveän kallista, mutta siitä maksettavat verot ovat. Bensiinin verottomaan hintaan lisätään - - (P9, käsin kirjoitettu) T11 lähtee sen sijaan suhteellisen kaukaa johdattelemaan asiaansa: - Meillä jokaisella on kotonamme paljon erilaisia esineitä ja asioita. Jokaisella niistä on oma elämänkaarensa, jonka pituuteen voimme me esineiden omistajat itse vaikuttaa. Jos esimerkiksi sukkaamme tulee reikä, heitämme sen aivan liian usein suoraan roskikseen, ajattelematta edes sen korjaamista. (T11, käsin kirjoitettu) Sama tyttö kirjoittaa ipadilla tekstinsä alussa näin: Jokainen, joka meistä on käynyt lukion, tietää, että lukiossa on kaksi pakollista liikunnan kurssia - - (T11, ipadilla kirjoitettu) T11 pääsee ehkä hieman nopeammin asiaan tietokonetekstissään, josta on tietenkin tarvittaessa helppo poistaa turhia osioita. Myös P3:n ongelma on se, että käsin kirjoituksessa johdanto saa liikaa tilaa suhteessa kokonaisuuteen: - Tuhansia vuosia sitten ihmiset keksivät käyttää rahaa vaihdon välineenä. Rahan historian aikana monet ovat haalineet itselleen sitä keinoista välittämättä. Useat ovat sotineet, tappaneet ja kuolleet rahan vuoksi. Miksi kukaan haluaisi tehdä niin vain sellaisen paperin tai metallin vuoksi, jolle on sovittu jokin arvo? (P3, käsin kirjoitettu). P3:n ipadilla kirjoittama teksti lähtee liikkeelle myös aika kaukaa: Oppivelvollisuuden päättyessä tuhannet peruskoululaiset pääsevät valitsemaan itselleen suuntaa. (P3, ipadilla kirjoitettu) P3:n tekstissä on pitkät johdannot, mikä liittynee kirjoittajan tapaan kirjoittaa laveammin, ei niinkään kirjoitusvälineeseen tai tilanteeseen. Sidosteisuus vaikuttaa harkitulta käsin kirjoitetuissa teksteissä. Opiskelijat käyttävät suhteellisen hyvin konnektiiveja ja muista sidoskeinoja. Tässä on esimerkkinä siitä P10:n teksti: - -Vaikka vastuu lasten pukeutumisesta kuuluu heidän huoltajilleen, uskon, että edellä mainitut ongelmat voitaisiin ratkaista ottamalla käyttöön pakolliset koulupuvut. Vastoin yleistä harhaluuloa koulupuvut eivät ole kovin kalliita, vaan yksien laadukkaiden farkkujen hinnalla saa vuosia kestävän, hyvin tehdyn puvun....(p10, käsin kirjoitettu) Samainen kirjoittaja P10 lopettaa tietokonetekstinsä näin: - Rajanaapurimme Norja näytti viime keväänä esimerkkiä lakkauttaessaan 500 vuotta kestäneen valtiokirkkoinstituution ja tehdessään lainsäädännöstään uskonnoista puolueettoman. Perinteitä ei kannata pitää yllä vain niiden historian vuoksi; on aika erottaa

11 ! 10 valtio ja kirkko toisistaan kokonaan (P10, ipadilla). Sidosteisuuden kannalta esimerkki on kiinnostava, sillä Norjaan kirjoittaja ei ole viitannut aiemmin, joten teema on uusi, joskin asia, valtion ja kirkon erottaminen toisistaan, jo käsitelty. Norjan mainitseminen voidaan siis toisekseen tulkita perusteluesimerkkinäkin. Tekstin rakenteesta tytöt saivat sekä käsin (4,12) että ipadilla (4,32) kirjoitetuissa mielipideteksteissä poikia hieman parempia (vastaavat luvut 3,68 ja 3,93) piirrearviointeja. Syinä voi olla oppitunnilla annetun ohjeen tarkka noudattaminen ja/tai tarkka suunnitelmallisuus. Tässä ryhmässä oppilaita, jotka kirjoittivat tutkimustekstinsä jonkin verran paremmin käsin, oli siis yhteensä 11 lukiolaista 24 lukiolaisen ryhmästä. Näistä oppilaista kahdeksan on sellaisia, joiden tekstien erot kouluarvosana-asteikolla käsin ja koneella kirjoitettuna eivät olleet kuin noin puolen numeron verran. Kolmella oppilaalla tästä ryhmästä (P2, P3 ja T9) oli suurin ero käsin ja ipadillä kirjoitetussa tekstissä (erot kouluarvosanoina 0,75; 1,0; 0,75), ja ero oli selkein tekstin kieliasun ja tyylin kohdalla (Liite 4b). Tietokoneella kirjoitetun tekstin oikeinkielisyys antaa vaikutelman hieman huolimattomasta kirjoittajasta (esimerkiksi P2:lla kieliasu käsin kirjoitetussa 3, koneella kirjoitetussa 2-, P3:lla vastaavat luvut 4½ ja 3). Totta kai tietokoneella kirjoitetun tekstin ulkoasu näyttää siistiltä, mutta itse kielessä on kuitenkin parannettavaa. Lukiolaispojan P2 tunnelataus tuntuu purkautuvan, kun hän kirjoittaa lippalakin riisumisesta oppitunneilla: -Eikä koulu ole jokaiselle enää niin juhlallinen tapahtuma, kun sitä on käynyt jo 10 vuotta. Opettajaakaan ei enää arvosteta suurena tiedon välittäjänä, että pitäisi vaivautua lippistä pois ottamaan. Tästä pääsemme toiseen asiaan. Peruskoulussa piti aina ottaa lippis pois, paitsi tyttöjen. Tämä (sivistynyt tapa) on aivan törkeää naisten suosimista ja tasa-arvon halventamista. - - Tai sitten toisista uskonnoista tulevat muhamatit. Heidän ei tarvitse ottaa turbaania päästään kun menevät syömään - - (P2, ipadilla) Lukiolainen ilmeisesti huomaa itsekin puhekielisen tyylin, koska kirjoittaa tekstinsä perään vitsi, vitsi...toisekseen yleisönosastotekstihän saa olla tunteellinen ja kärjekkäämpi, jotta se huomataan. Sinänsä tunteikas tyyli sopii tekstilajiin, kunhan turhat kielenhuollon virheet (yhdyssana- ja välimerkkiongelmat) vähenisivät. P3:n tietokoneteksti jää huonohkosti perustelluksi ja vaatisi siksi lisää tarkkuutta. Samoin oikeinkirjoitus ja virkerakenne jäävät ipadilla hieman käsin kirjoitusta huonommaksi: -Pakollisten kurssien määrä tai laatu aiheuttaa kuitenkin osalle oppilaista ongelmia. Monesti ne, jotka eivät ole kiinnostuneet pakollisen kurssin aiheesta ja jotka tuntevat opiskelunsa olevan muutenkin raskasta menevät pakollisille kursseille hälläväliäasenteella, eivätkä yritäkään pärjätä kurssilla hyvin vaan välittivät vaan siitä että saavat kurssin käytyä hyväksytysti. - - Mielestäni lukiosta tulisikin tehdä yksilöllisempi ja opiskelusta tulisi antaa enemmän vastuuta itse lukiolaisille muuttamalla osan turhista pakollisista kursseista valinnaisiksi. (P3, ipadilla, alleviivatut oikeinkirjoitusvirheitä ) Lukiolaistytön T9 tietokoneteksti Paskalle pönttöjä on turhan alatyylinen, joskin asia koiran jätösten roskakoreista on varsin asiallinen: - - mutta silti aina jonkun kohdalla ne paskaläjät jäävät puistoalueille ja talojen liepeille.

12 ! 11 Joka tapauksessa T9 saa sekä sisällön, rakenteen että kielen asiallisemmaksi käsin kirjoittaessaan. Käsin kirjoitetussa tekstissä hän vaatii ipadien poistamista oppilaitoksista, jotta opiskelijat keskittyisivät paremmin opetukseen: - - Mutta jos tunnilla väsyttää, tai aihe ei juuri sillä hetkellä kiinnosta, on hyvin helppo ruveta pelaamaan koukuttavaa peliä muistiinpanojen tekemisen sijasta.- - ipadin kyky viedä keskittyminen pois oppitunnin aiheesta on uskomaton. Myös itselleni on käynyt niin, että en ole oikein jaksanut kiinnostua tunnin aiheesta, ja olen vain pelannut ipadilla. Pelaaminen ja huono tai olematon keskittyminen tunnin aiheeseen on näkynyt kotitehtävissä ja myös koeviikolla. Sisällöllisesti on kiinnostavaa, että tekstinsä lopussa opiskelija ehdottaa, että taulutietokoneiden antaminen jokaiselle omaan käyttöön lopetetaan ja että koululle hankitaan lisää yhteiseen käyttöön kannettavia tietokoneita. Tuohon tekstiin kirjoittaja on muokannut jäntevän rakenteen ja tekstilajiin sopivan napakan ja samaan aikaan asiallisen sisällön. Kun laskin kaikkien kirjoittajien piirrearviointien keskiarvot, oli tuloksena se, että otsikon muotoilu, tekstin pääteesin ilmaisu, kieliasu ja kokonaisvaikutelma olivat kynäversioissa hieman parempia kuin tablettiversioissa. Käsin kirjoituksesta tuntuvat tämän tutkimuksen mukaan hyötyvän etenkin pojat, joiden lyijykynäversioissa kaikki arvioitavat piirteet olivat rakennetta lukuun ottamatta parempia kuin tietokoneversioissa. Tytöille taas oli keskiarvojen vertailun mukaan lyijykynällä kirjoittamisesta hyötyä lähinnä pääteesin muotoilussa. (Taulukko 2), mutta muissa piirteissä tietokonekirjoitus oli parempi. 4. Miltä osin tabletilla kirjoitettu on käsin kirjoitettua parempi? Kymmenellä lukiolaisella 24:stä tablettitietokoneella kirjoitettu mielipideteksti on piirrearvioinnin mukaan hiukan parempi kuin käsin kirjoitettu versio (Taulukko 2 ja 4 b). Kiinnostavaa tässä lukiolaisten ryhmässä on se, että näistä oppilaista neljä kertoo mieluummin kirjoittavansa käsin, kolme mieluiten läppärillä ja vain kolmen mieluisin väline on tablettitietokone. Erikoista on myös se, että tämän tutkimuksen 12 lukiolaispojasta vain kolme kirjoittaa koneella paremmin. Tyttöjä on tässä "ipadilla parempi"-ryhmässä seitsemän, mikä on selvästi poikia isompi osuus. Ehkä tyttöjen tekstinkäsittelytaidot tulevat paremmin esiin tietokoneella kuin lyijykynällä. Pojista P11:n ja P12:n erot käsin tai koneella kirjoituksessa eivät ole kovinkaan merkittävät, mutta P1 kirjoittaa paremmin tabletilla näppäimistön kanssa (arvosana 6½) kuin lyijykynällä (arvosana 6). P1:n tekstin sisällön pääteesi on selkeämmin määritelty, tekstin rakenne on selkeämpi ja retoriset keinot ovat vaikuttavampia tietokonetekstissä kuin lyijykynäversiossa. P1:n lyijykynäteksti on täynnä pitkiä virkkeitä ja teema eksyy ajatuksellisesti sivupoluille. P1 kirjoittaa tietokoneella hieman tiiviimmin ja sidosteisemmin: -Venäjän kieltä tarvitaan paljon Itä-Suomen markkinoilla ja työpaikoissa, koska täällä asuu paljon venäläisiä maahanmuuttajia tai turisteja. Nykyään venäjän kieltä voi opiskella Itä- Suomessa, mutta vain harva nuori opiskelee sitä koulussa ja on myös pari venäjän kieleen erikoistunutta koulua Itä-Suomen alueella. Suomen markkinat ja työpaikat tarvitsevat nykyaikana paljon venäjän kielen osaavia nuoria ihmisiä ja sen vuoksi venäjän kielen pitää tulla Itä-Suomen kouluihin pakolliseksi kieleksi. Venäjän kielestä on muutakin hyötyä kuten.(p1, ipadilla)

13 ! 12 -Nykyään kuntavaaleissa saa äänestää vain yli 18-vuotiaat ja alle 18-vuotiaat eivät saa äänestää, koska Suomen lain mukaan vain yli 18 vuotta olevat tai sen ennen vaaleja täyttäneet saavat äänestää. Nykyään myös kuntavaaleista ja niiden aikana otetaan huomioon kansalaisten mielipiteitä heidän vaikutusmahdollisuudesta ja vielä vähemmän otetaan huomioon nuorten mielipiteet kuntaliitoksista, koska nuorien ei haluta sekaantuvan kuntaliitoksien tekemiseen. (P1, käsin) Edelliset esimerkit ovat kirjoitelmien alusta, jolloin toisekseen tarvitaan johdattelua ja aiheen selittelyä. Seitsemän tytön (taulukko 4) tietokonetekstit ovat käsin kirjoitettuja parempia. Epäilemättä tietokoneella on kätevämpi muokata tekstin rakennetta, kun vaan oppilas muistaa hyödyntää hiomismahdollisuuden. Rakenne näyttäytyy lukijalle loogisempana esimerkiksi sidossanojen ansiosta: -Liikuntaa pitäisi kouluissa opettaa lukiolaisille kaksi kertaa viikossa vaikka väkisin. Koska nuoret syövät epäterveellisesti, eivätkä harrasta liikuntaan, heistä tulee ylipainoisia laiskoja typeryksiä, jotka eivät jaksa edes kävellä kauppaan. Lukiolaisten oletetaan olevan tarpeeksi fiksuja ymmärtämään liikkumisen tärkeys.(t4, ipadilla) Käsin kirjoitetussa tekstissä samainen kirjoittaja toistaa rahan ongelmia ja perustelee sitä, ettei raha tuo onnea. Tuossa tekstissä kokonaisrakenne jää hajanaiseksi, sillä kirjoitus sisältää lähinnä yksittäisiä esimerkkejä. Tämän ryhmän kirjoittaa paremmin ipadilla -lukiolaisilla perustelutavat ovat tietokonetekstissä varsin samanlaiset kuin käsin paremmin kirjoittaneilla, siis useimmiten syys-seuraus suhteeseen vetoaminen, tilasto, oma kokemus ja vertailu: -Vaadinkin, että lukiolaisten asuntoloita alettaisiin pitää yllä ja että lukiolaisten tulisi saada yhtäläinen oikeus asuntoloihin, kuin mitä ammattikoululaisilla on. Tällä tavalla lukiolaiset saataisiin samalle viivalle ammattikoululaisten kanssa asuntopolitiikassa. (P12, ipadilla) Retorisista keinoista on selvästi useimmiten käytettyjä retoriset kysymykset, huudahdukset ja kärjistykset. Retoriset keinot ovat tabletilla ja käsinkin kirjoitettaessa esimerkiksi tällaisia: -Eräänä aurinkoisena päivänä heräsin todella pirteänä ja virkeänä. Mutta sitten menin keittiöön, laitoin radion päälle ja sieltä tulikin se sama, viisi vuotta vanha tyylikkäin uutuus! Sinne hävisi se aamuvirkeys! (P11, ipadilla) -Kai jokainen meistä olisi valmis tekemään pienen kaverinpalveluksen, jos osaamista löytyy? Ryhtykäämme kaikki siis korjaamaan viallisia tuotteitamme! Siten parannamme maailmaa! (P11, käsin) -Kuinka käy heille, jotka eivät tiedä omia oikeuksiaan tai ymmärrä terveyttään uhkaavia tekijöitä? (T5, ipadilla) - - Tavoitteena oli ottaa ipadit tehokkaaseen käyttöön ja hyödyntää niitä mahdollisimman paljon opetuksessa. Onko ipadien käytöstä kuitenkaan ollut hyötyä? (T5, käsin) -Koulussa vietämme pitkiä päiviä vain istuen pulpettien ääressä ja tuijottaen taululle tai tietokoneelle. Sitten kuuntelemme terveystiedonopettajan pitkiä puheita siitä, kuinka jokaisen tulisi liikkua enemmän. Joka arkiaamu heti herättyämme lähdemme kouluun ja myöhään iltapäivällä kotiin palatessa odottaa repussa vino pino läksyjä. Missä välissä meidän oletetaan urheilevan? (T8, ipadilla)

14 ! 13 -Tässä kulutusyhteiskunnassamme monet arvostavat hienoja ja kalliita tavaroita, ja niitä pidetään tavoittelemisen arvoisina. Kukapa ei haluaisi esitellä toiselle uutta upeaa kelloaan? (T8, käsin) Perustelutapojen ja retoristen keinojen valinnoissa näkyy ennen kaikkea opetuksen vaikutus, sillä lukiolaiset käyttävät tietenkin teksteissään keinoja, joita on tunneilla opiskeltu. Tietokoneella tuotettu teksti kirjoitettiin ensin, jolloin saattaa olla, että lukiolainen valitsi nimenomaan juuri silloin itselleen helpomman aiheen. Tuo näkyy T7:n tekstissä, joka onnistui mainiosti ensimmäisellä kerralla: -Viime vuonna 15.joulukuuta oli päivä, joka muutti minun ja kaikkien muiden silloisten norssin ykkösluokkalaisten koulunkäynnin. Tuota päivää oli odotettu pitkään ja tuona päivänä odotuksemme vihdoin palkittiin. Saimme upouudet ja ihanat ipadit. Tuskin kukaan osasi aavistaa, kuinka koulunkäynti tulisi mullistumaan tämän pienen, mutta nerokkaan koneen takia. Lähes jokaisella oppitunnilla ipadit ovat esillä yli puolella opetusryhmästä, vaikka niitä ei opiskelussa tarvittaisi. Oppitunteja on opiskelun sijaan ruvettu käyttämään puhtaasti chattailemiseen ja pelaamiseen. Opetukseen keskittyminen herpaantuu huomattavasti, kun yritetään keskittyä moniin asioihin yhtä aikaa. Olen huomannut, että monesti pienikin vilkaisu facebookiin voi tiputtaa täydellisesti opetuksen kärryiltä, jolloin koko kurssin asiat pakkautuvat opiskeltavaksi koeviikolle. (T7, ipadilla) T7:n teksti oli toisella, käsin kirjoituskerralla, aihepiiriltään opiskelijalle kaukaisempi ja siksi myös sisällöllisesti jonkin verran yksipuolisempi kuin ensimmäinen teksti. T7 kirjoittaa toisella kerralla käsin jääkiekon väkivallasta yleisönosastokirjoituksen, jonka teesiä on lukijan vaikea määritellä ja jonka rakenne on tietokonetekstiä epäloogisempi. Teksti alkaa näin: Suomessa on yksi urheilulaji, joka on selvästi yli muiden. Tämä rakas kansallislajimme on ainut urheilulaji, joka saa koko Suomen kansan syttymään. Lähiviikkoina jääkiekko on kuitenkin saanut harvinaisen negatiivista valoa julkisuudessa. - - Teksti etenee eri urheilulajien väkivaltaisuutta vertaillen, ja vasta lopussa lukijalle paljastetaan teesi: jääkiekon väkivaltaa pitäisi lailla vähentää. Lukijalle tekstin tekee myös ennen kaikkea epäloogiseksi se, että otsikko puuttuu ja että pääteesi sanotaan suoraan vasta tekstin lopussa. IPad-versiot kirjoitettiin oppitunnilla ja käsin kirjoitettavat tekstit kurssikokeessa. Tuntitilanteessa oppilaat kirjoittivat keskittyneesti ja kyselivät apua mm. tekstin rakentamisesta ja kielenhuollosta. Kurssikokeessa oppilailla ei ollut mahdollisuutta kysyä neuvoa kuten tuntitehtävässä, mutta toisekseen tekstilajin tuottamistilanne oli kokeessa jo tuttu ja kertaalleen harjoiteltu. Tuo tilanneyhteys saattaa selittää osan siitä, että käsin kirjoitetut tekstit saivat piirrearvioinnin pohjalta suhteellisen hyviä arvioita (taulukko 2). Kieliasussa ei ollut piirrearviointien pohjalta suuriakaan eroja käsin kirjoitetuissa teksteissä tyttöjen ja poikien kesken, mutta kiinnostavaa on, että ipad-versioissa tyttöjen kieliasussa oli vähemmän virheitä kuin poikien. Yleinen käsitys siitä, että pojat hyötyvät juuri tietokonekirjoittamisesta, ei tässä tutkimuksessa pidäkään paikkaansa. Käsin kirjoitetuissa teksteissä pojilla oli suhteessa vähemmän kielivirheitä, sillä he saivat käsin kirjoitetuista teksteistä kieliasun keskiarvoksi 4,25 ja koneella Ehkä lyijykynän kanssa

15 ! 14 lukiolaispoika punnitsee sanansa tarkemmin ainakin tällaisessa suhteellisen lyhyessä tekstissä. Tyttöjen tekstien kieliasu oli käsin kirjoitetuissa 4,04 ja koneella 4,35. He puolestaan hyötyivät koneella kirjoittamisesta oikeinkirjoituksen ja oikeakielisyyden kannalta. Tutkimuksen oppilaat ovat selvästi harjaantuneita kirjoittamaan sekä käsin että ipadilla, sillä kenenkään käsiala tai tekstin ulkoasu ei ole ongelmallinen, ja puolestaan tietokonetekstissä on asiaan kuuluvat asettelut ja korjaukset tehty harjaantuneesti. Heidän mieltymyksensä siihen, kirjoittavatko he käsin vai koneella, eivät myöskään erityisemmin näy tekstin ulkoasussa. Ulkoisesti siistiä ja sujuvan näköistä tekstiä tuotetaan siis sekä kynällä että koneella. 5. Kirjoittajan oma ajatus mieleisestä kirjoittamistavasta Lukiolaisten kokeessa oli seuraavanlainen tehtävä: valitse alla olevista neljästä lähinnä itseäsi oleva väite ja kirjoita se konseptiin. Perustele väitettä vähintään kolmella perustelulla. Väitteet olivat a. Kirjoitan mieluiten ipadilla, jossa on irrallinen näppäimistö. b. Kirjoitan mieluiten ipadilla ilman irrallista näppäimistöä (koneen omalla kosketusnäytöllä). c. Kirjoitan mieluiten läppärillä tai tietokoneella, jossa on erillinen näppäimistö. d. Kirjoitan mieluiten käsin paperille. Taulukko 3. Mieluisin kirjoitusväline (kyselyssä 24 lukiolaista) Väite Kirjoitan mieluiten ipadilla, jossa irrallinen näppäimistö ipadin omalla kosketusnäytöllä kannettavalla tai pöytätietokoneella tyttöjä 1 tyttöjä 1 tyttöjä 4 poikia 4 poikia 1 poikia 5 yht. 5 yht. 2 käsin paperille tyttöjä 6 poikia 2 yht. 8 yht. 9 yht. 16 tietokoneella yht. 24 lukiolaista 24 vastaajasta kahdeksan lukiolaista eli kolmasosa vastasi kirjoittavansa mieluiten käsin eli d-väitteen mukaan (Taulukko 3). Heistä enemmistö eli kuusi on tyttöjä ja kaksi poikaa. Puolestaan 16 eli kaksi kolmasosaa kirjoittaa mieluiten koneella. Heistä kymmenen on poikia ja kuusi tyttöä. Käsin kirjoittamista perusteltiin seuraavasti:

16 ! 15 -Muistan paremmin, kun kirjoitan käsin. Käsiala on persoonallista ja käsin kirjoittaminen tuo vaihtelua tietokonekirjoittamiseen. (T4) -Lyijykynällä teen enemmän ajatuksen kanssa. Käsiala kehittyy käsin kirjoitettaessa. (T12) -Käsin luominen on uniikkia. Käsialasta voi päätellä enemmän kirjoittajan tilanteesta ja tarkoituksesta, se sisältää sanatonta viestintää. (T9) -Käsin ajatus pääsee juoksemaan sopivaa vauhtia, eikä hutilointia synny niin paljon kuin tietokonetöissä. Sitä paitsi käsin kirjoitettu on ainutlaatuinen. (T3) -Käsin kirjoittamalla ajattelen paremmin lauseen rakenteet ja huomaan virheet heti. Käsin kirjoittamista on hyvä pitää yllä, koska ylioppilaskirjoituksetkin kirjoitetaan käsin. (P5) -Kynällä kirjoitettaessa plagiointi on vaikeampaa, koska teksti on suunniteltava paremmin. (T7) -Käsin on helpompaa kirjoittaa ja taitoa tarvitaan tulevassa työelämässäkin. (P1) Lähes kaikkien perusteluissa oli se, että kynällä tulos näyttää ja tuntuu persoonallisemmalta ja että tekstiä tulee suunniteltua harkitummin ennen kirjoittamista. Kolme lukiolaista myös korostaa sitä, että he haluavat parantaa hienomotoriikkaa. Opettajana olen myös sitä mieltä, että tämä ikäluokka on varsin harjaantunut käyttämään sekä lyijykynää että tietokonetta. Vastauksista herää myös kysymys, miksi osa oppilaista kokee, ettei tietokonetekstiä tule suunniteltua harkitusti. Ajatuksessa on myös opettajalle sopiva haaste. Kolmas väite, että kirjoittaja kirjoittaa mieluiten joko kannettavalla tietokoneella tai pöytäkoneella, jossa on erillinen näppäimistö, sai eniten kannatusta eli yhdeksän oppilaan kannatuksen. Tietokonetta pidettiin parhaimpana, koska se mahdollistaa helposti sekä muokkaamisen että ajatusprosessin: -Saan koneella kirjoitettaessa työrauhan helposti, sillä olen tottunut rentoutumaan koneen äärellä. (P8) -Tietokoneen näytöltä tekstiä on helpompi hahmottaa kuin esimerkiksi ipadilta. (T5) -Oikeinkirjoitus ja sanamäärän laskeminen ovat helpot, lisäksi tietokonekirjoittaminen on tärkeä taito yhteiskunnassamme. (T11) -Näppäimistöllä on nopea kirjoittaa ja tekstiä on helppo lukea isolta näytöltä. (P3) -Tietokone on nopein ja mukavin tapa, sillä kosketusnäyttö tuo enemmän virheitä. Näppäimistön pikakomennot tosi näppärät. (P7) -Samalla harjoittelen työelämän taitoja. (P10) -Käsialasta saa varmasti selvää. (T1) -Läppärillä on helppo korjata virheet, toisin kuin ipadilla tai käsin. IPadin näyttö heittää kursorin minne sattuu ja vaihtaa sanoja ja taivutusmuotoja. Käsin kirjoittaminen taas on raskasta ja omia virheitä ei näe helposti. Myös kokonaisten kappaleiden poistaminen on helpointa tietokoneella. Myös ulkoasu on siistimpää tietokoneella. Ainoat oikeat näppäimet ovat tietokoneen alas painuvat ja vaakatasossa olevat, eivät mikään ipadin kosketusnäyttönäppäimet. Tietokoneeni on yhtä sormieni kanssa, ne näppikset saavat sormeni tanssimaan ja teksti muodostaa uusia maailmoja. Tietokoneella kirjoitettaessa ei tarvitse miettiä, voi vain kirjoittaa. (T2) Tämä oppilasryhmä on käyttänyt ipadeja tutkimusajankohtaan mennessä yhdeksän kuukautta. Seitsemällä kirjoittajalla 24:stä ipad on mieluisin kirjoitusväline. Näistä seitsemästä vain kaksi kirjoittaa ilman irrallista näppäimistöä, loput viisi käyttävät mielellään irrallista näppäimistöä. Ehkä ipadeista olisikin kirjoittamiseen parempi sellainen versio, jossa vaikkapa kotelossa on mukana irrallinen näppäimistö.

17 ! 16 Viisi lukiolaista kirjoittaa mieluiten ipadilla, jossa on irrallinen näppäimistö. Laite saa seuraavanlaisia perusteluja: -Ipadilla tekstin muokkaaminen ja lähettäminen on helppoa. Sitä paitsi oma sukupolveni on oppinut kirjoittamaan koneella. (P9) -IPadilla käsi ei väsy kuten tietokoneella tai käsin kirjoitettaessa. Irtonäppäimistöllä tulee vähemmän virheitä kuin kosketusnäytöllä. Tekstin jäsentely on ipadilla helpompaa (kuin käsin), koska tekstin rakenteen näkee laajempana kokonaisuutena. (P11) -Kirjoitan mieluiten ipadilla, jossa on irrallinen näppäimistö, siksi että ipad laskee automaattisesti tekstin sanat. ipadiin olen myös nyt tottunut jo todella hyvin ja sen käyttö on helppoa. Irrallinen näppäimistö siksi, että se on kosketusnäyttöä helpompi. IPadilla on kätevä lisätä tekstin väleihin asioita, kuten tietokoneellakin. Ipad kulkee helposti mukana ja voi valita mukavan paikan ja kirjoitella missä haluaa.(t6) Itse asiassa edelliset perustelut ovat pitkälti samankaltaisia kuin PC:llä tai kannettavalla tietokoneella kirjoittavien, mikä on ymmärrettävää. IPad irrallisen näppäimistön kanssa lähentelee kannettavan tietokoneen muotoa, mutta on todella kevyt niin kantaa kuin kirjoittaa. Valittavana oli myös vaihtoehto, että kirjoittaja tuottaa mieluiten tekstin ipadilla ilman irrallista näppäimistöä. Tämän vaihtoehdon valitsisi vain kaksi tutkimuksen 24 lukiolaisesta. Heidän perustelunsa liittyvät etenkin ipadin helppoon liikuteltavuuteen: -IPad on kätevä automatkoillakin, eikä sillä eksy niin helposti tekemään muuta kuin tietokoneella. (P2) -Kirjoitan mieluiten ipadilla, ilman irrallista näppäimistöä, koska ipadin käytöstä on tullut jokapäiväistä ja se on helppoa. Aluksi kirjoittaminen sillä oli hiukan hankalaa, mutta sen oppi nopeasti. Tietenkin käsin kirjoittaminen on nopeampaa kuin ipadilla, mutta esimerkiksi tekstin muokkaaminen ja korjaaminen sekä sanamäärän laskeminen onnistuvat koneella paljon helpommin ja nopeammin. IPadilla voi kirjoittaa ihan missä vain, kun paperille kirjoittamiseen tarvitaan alusta, valoa sekä kynä ja paperi. En kuitenkaan ole kokonaan lopettamassa käsin kirjoittamista, mutta ipadilla kaikki tuntuu vain toimivan paremmin. Plussana vielä ipadilla kirjoittamisessa on se, että lukijalle ei tule vaikeuksia saada käsialasta selvää. (T8) T8 sanoo varmasti yhden tärkeimmistä asioista: nykynuoriso oppii uuden tablettitietokoneen käytön nopeasti. Eräässä mielipidetekstissä toinen tyttö sanookin, että hänestä tuntuu, että ipadit voisivat olla tehokkaammassa käytössä lukiossa, kunhan sekä oppilaat että opettajat oppisivat koneiden tehokkaampaa käyttöä. Kaiken kaikkiaan lukiolaisten omat mielipiteet kirjoitusvälineen paremmuudesta vaihtelevat suhteellisen paljon. Tutkijana minulla oli joitakin hypoteeseja. Oletin ennen kyselyä, että käsin kirjoittaminen ei saisi juurikaan kannatusta. Tämä tutkimusryhmä kuitenkin kirjoittaa yllättävän mielellään vielä käsin. Samoin oletin, että ipadin kosketusnäytöllä kirjoittaminen olisi jo mieleisempi tapa. Oppilaat kokevat kuitenkin selvästi, että ajatus kulkee itselle mieluisimmalla välineellä parhaiten. Pojat eivät välttämättä kirjoitakaan ennakkoodotusten mukaan paremmin koneella tällaisia lyhyitä tekstejä. Ajattelu on helpompaa toiselle kynän kanssa, toiselle tietokoneella. Tosin tilanne muuttuu varmaan nopeasti, sillä tämä tutkittava ikäryhmä on se, joka on koulussa harjaantunut kirjoittamaan sekä käsin että koneella.

18 ! Päätelmiä - miten parantaa lukiolaisen kirjoitustaitoja tämän tutkimuksen valossa? Tämän tutkimuksen mukaan lukiolaisilla oli yllättävän pienet erot arvosanoissa sen mukaan, kirjoittivatko he saman tekstilajin tabletilla vai käsin. Yksittäisistä piirteistä käsin näyttää onnistuvan hieman paremmin pääteesin muotoilu, kieliasu ja kokonaisvaikutelma. Sen sijaan tekstin rakennetta on hiottava enemmän etenkin kynällä kirjoitettaessa. Tietokoneella onnistui paremmin rakenteen loogisuus, mikä on luonnollista, onhan tietokonetekstin muokkaaminen kätevämpää. Sen sijaan tietokoneteksti kaipaisi lisää harkintaa esimerkiksi sanavalintoihin. Opettajan tulisi yhä enemmän opastaa oppilaita tuntemaan omia kirjoitustapojaan ja -taipumuksiaan. Toiselle kirjoittajalle tietokone voi olla kätevin apuväline niin kirjoittamiseen kuin ajatteluun, toiselle lyijykynä on paras väline. Lukiolaiset ovat jo itse osittain kypsiä valitsemaan itselleen sopivan työkalun ja kirjoittamistavan. Tämän tutkimuksen mukaan tosin kiintoisaa on se, että itselle mieleinen työtapa ei ehkä aina olekaan se paras lopputuloksen kannalta. Opettajan kannattaakin miettiä, miten auttaa niitä oppilaita, joiden ennakkokäsitykset ehkäisevät löytämästä parasta kirjoitustapaa. Tunneilla voidaan kokeilla erilaisia tekstintuottovälineitä ja -tapoja, ja vaikkapa opiskelijoiden itsearvioinneilla ja vertaispalautteilla sekä opettajan palautteella on lisättävä oppilaan itsetuntemusta kirjoittajana. Tähän mielestäni liittyy myös se, että jokaisen kirjoittajan on hyvä tuntea erilaisia tekstinprosessointimenetelmiä ja etsittävä itselleen eri tilanteisiin sopivia tapoja kirjoittaa. Samaan tulokseen pääsi tutkimuksessaan myös esimerkiksi Maarit Mutta, joka väitöstutkimuksensa (2007) perusteella toteaa, että kirjoittajalle on tärkeintä tunnistaa itsensä ja tapansa kirjoittaa ja harjoittaa kirjoittamista. Tulevaisuus on joka tapauksessa tietokoneiden, ja tulevaisuuden työelämässä tuskin kirjoitetaan juurikaan käsin. Tietokonekirjoittaminen on ollut itsestään selvää jo parisen vuosikymmentä kouluissakin. Rinnalla kulkee kuitenkin käsin kirjoittamisen taito, jota on helpotettu esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmissa vuosien myötä mm. vanhanajan kaunokirjoituksesta käsialakirjoitukseen siirtymisellä. Parhaillaan keskustellaan opetussuunnitelmien uudistamisesta ja tietokoneiden käytöstä mm. ylioppilaskirjoituksissa. Pohditaan myös sitä, pitäisikö kymmensormijärjestelmä kirjata uusiin opetussuunnitelmiin (Karjalainen ). Ehkä kymmensormijärjestelmä voisi parantaa kirjoittamisen laatua, kun kirjoittaminen itsessään ei veisi huomiota. Joka tapauksessa tiedon etsimistä ja arvioimista käyttävissä tehtävissä olisi helppokäyttöisin tietokone, jossa on suora yhteys Internetiin. Koulumaailma etsii nyt sopivaa tasapainoa käsin ja koneella kirjoittamisen välille, toteaa opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä Karjalaisen haastattelussa Käsialan opetus ei tule hänen mukaansa kokonaan häviämään. Oppilaita on joka tapauksessa ohjattava tuntemaan lisää omia kirjoittamistapojaan. Oppilaan kannalta lienee oleellista mm. se, että tekstiin voi tulla tietokoneella lisää sisältöä mutta myös turhia sivupolkuja. Opettajan on ohjattava tekstin suunnitteluun ja fokusointiin vieläkin tarkemmin etenkin tietokonekirjoittamisessa. Tietokoneteksti näyttää helposti ns. näennäissujuvalta, mutta olisi opittava tarkistamaan, että siistin näköisessä tekstissä on tarpeeksi painavaa sanottavaa tekstilajiin sopivalla tyylillä. Tuleeko yleiskäsitys siitä, että kirjoitamme paremmin tietokoneella pikemminkin sen takia, että tietokoneteksti näyttää siistimmältä? Tämän tutkimuksen pohjalta lyhyen tekstin paremmuudella, jos se määritellään sisällön, rakenteen ja tekstin ilmaisukyvyn mukaan, ei ole suoraa yhteyttä välineeseen.

19 ! 18 Tämän tutkimuksen opiskelijoista osa sanoi, että lyijykynällä kirjoittaessaan he miettivät sanottavansa tarkkaan. Harkinta näkyy sekä kielessä että sisällössä. Jääkö silloin kuitenkin jotain sanomatta tai muokkaamatta? Opettaja voisi ohjata oppilaita kiinnittämään entistä tarkemmin huomiota kynällä kirjoitettujen tekstien muokkaamisen. Tähän auttaa hyvä tekstin suunnittelu, mikä on mahdollista sekä käsin että koneella. Ja tietokoneella pitkäjänteinen muokkaaminen ja hiominen ovat tietenkin helpompia. Tekstin rakenne tuli paremmaksi tietokoneteksteissä tässäkin tutkimuksessa. Pelkkä muokkaamisen lisääminen ei ole aina tekstin parantamisen tae, ehkä päinvastoin. Nimittäin Rannan (2007: ) tutkimusten mukaan tekstin koheesio voi joskus heikentyä muokkaamisella. Esimerkiksi viittausvirheitä voi tulla muokkaamisen myötä.. Ranta korostaa kuitenkin (2007: 259) kirjoittamisprosessin kolmea vaihetta eli virittelyä, kirjoittamista ja muokkaamista. Tässäkin tutkimuksessa ns. virittelyvaihe oli suhteellisen pitkä etenkin ensimmäisen tekstin kohdalla, sillä oppilailla oli mahdollisuus suunnitella kotona ja keskustella yhdessä ja opettajan kanssa kirjoitusprosessin aikana. Tuon takia olisi voinut olettaa, että tabletilla kirjoitetut tekstit tuottaisivat paremman sisällön kuin lyijykynätyöt. Näin ei siis kuitenkaan yksiselitteisesti käynyt. Tässä on ajateltavaa kirjoittamisen opettajalle: miten hyödyntää kullekin välineelle sopivimpia työtapoja? Ranta muotoilee kysymyksen näin: Tutkimukseni keskeinen havainto on se, että melkoinen joukko lukiolaisia näyttää tyytyvän kirjoittamaan tekstinsä varsin vähän henkistä vaivaa tuottavin menettelyin - -. (Ranta 2007:278). Nykykoulussa, jossa laitteiden avulla on tehty esimerkiksi plagiointi turhankin helpoksi, on korostettava etenkin omaa ajattelua, vaivannäköä ja pohtimista. Joskus ajatteluun riittää paremmin lyijykynä, joka voi auttaa ajatuksia keskittymään. Tai sitten toisin päin: miten opettaja voi auttaa oppilasta keskittymään paremmin tietokonetyöskentelyyn? Miten muuttaa tulevaisuudessa tehtävänannot sellaisiksi, että etenkin tiedon soveltaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen tehostuvat? Opettaja-lehti 44-45/2012 (s ) kertoo Kuopion kaupungin opettajien teknologiakokeilusta, joka paljastaa myös aikataulutuksen ongelman: Opiskelijoiden ohjeistaminen sähköisten työkalujen käyttöön vie aikaa itse asioiden opiskelulta. Tämän takia tietotekniikkaa käyttäen aika ei tahdo riitää kurssin sisältöön. Tämän tutkimuksen kanssa kuopiolaisopiskelijat ovat samaa mieltä siinä, että pitkien tekstien kirjoittaminen tablettitietokoneella tuntuu hankalalta. Pitkät tekstit on helpointa kirjoittaa pöytätietokoneella. Kirjoittaminen vaatii keskittymistä, ja tietokoneella kirjoittajan huomiosta voi kilpailla niin facebook kuin pelitkin. Mutta sama ongelmahan voi tulla lyijykynätöissäkin, jos vieressä on vaikkapa Internetissä oleva kone. Tästä keskittymiskyvyn puutteesta kirjoittaa T10 havainnollisesti: - Olen huomannut, että käsin kirjoittaminen auttaa minua muistamaan ja hahmottamaan asiat paremmin kuin koneella kirjoittaminen. (T10) Oppiminen vaatii keskittymistä, ja hyvän keskittymisen ohjaamiseen pitäisi pyrkiä kirjoittamisenopetuksessa. Toiset keskittyvät paremmin kynän, toiset koneen kanssa: - IPadilla en eksy tekemään jotain muuta hyvin helposti niin kuin tietokoneella. (P2) Opiskelutekniikan kehittämisen lisäksi opiskelijoille pitäisi nykyisessä, aiempaa hektisemmässä opiskeluympäristössä antaa uusia neuvoja keskittymistä ja tiedon

20 ! 19 valikointia ja arviointia varten. Oppimisen ohjaamiseen ja uuteen teknologiaan perehdyttämistä kaipaisivat todennäköisesti niin oppilaat kuin opettajat. Koulukohtaisesti olisi hyvä sopia, mitä Internetin oppimisalustoja käytetään, jotta opiskelijoiden ei tarvitsisi omaksua jokaista oppituntia varten uutta tietotekniikkaa. Tässä tutkimuksessa oppilaat saivat palautetta ensin kirjoittamastaan yleisönosastotekstistä (tablettiversiosta), mutta samalla paljastui se, että palautetta ei hyödynnetty kovinkaan paljon toisessa, jälkimmäisessä kirjoitustyössä. Siis esimerkiksi liian pitkän johdannon ensi kerralla kirjoittanut kirjoitti sellaisen myös toisessa tekstissään. Retoriset keinot eivät kovinkaan monipuolistuneet toisessa tekstissä. Vaikka kirjoittaja sai neuvoja otsikon jäntevöittämiseksi, ei hän välttämättä ottanut ohjeita käyttöön. Mikä siis on palautteen funktio? Näin palataan opetuksen sudenkuoppaan: miten saada palaute perille? Uskotaanko ohjeet paremmin yhteisöllisesti esim. yhteisellä oppimisalustalla vai henkilökohtaisesti? Nythän ensimmäisestä tekstistä tuli palautetta sekä opettajan sähköpostitse lähettämä palaute piirrearviointeineen sekä muiden kurssilaisten kommentti boxin keskustelusivustolla. Kumpaakaan palautetta ei välttämättä hyödynnetty. Opettajan tulee ilmeisesti vielä täsmällisemmin neuvoa palautteen antamista ja vastaanottamista. Oppilas on jotenkin velvoitettava hyödyntämään palautetta enemmän. Toisekseen ongelmaksi muodostui se, että palautteen antamisesta oli kulunut noin kolme viikkoa. Jos palaute olisi ollut tuoreemmassa muistissa, sitä olisi ehkä hyödynnetty enemmän. Toki uusi versio samasta tekstistä olisi ollut helppo tehdä korjausehdotusten mukaan, mutta korjausehdotusten hyödyntäminen toiseen tekstiin onkin jo vaikeampaa. Kuten Rantakin (2004:64) toteaa, palautteen antamista on harjoiteltava uudelleen ja uudelleen, ja opettajan on annettava malleja palautteen antoon jo siitä lähtien, kun aletaan opetella tekstin tuottamista. Palautteen vastaanotto vaatii samaa tietoista käsittelyä tämänkin pienen tutkimuksen perusteella. Ekström (2009: 35 45) on tutkinut opiskelijoiden näkemyksiä kirjoitusten palautteesta. Liian epätarkka palaute saa opiskelijan toistamaan itseään, ja puolestaan liian tarkka palaute voi lannistaa opiskelijaa, etenkin jos palautteen sisällöllä ei ole yhteyttä opiskelijan omaan ajatteluun. Niinpä palautteessa tärkeää on kokonaisarvion sävy, joka mieluummin voi olla ymmärtävä ja neuvova, ei niinkään arvioiva. Tuolta pohjalta on suhtauduttava välillä kriittisesti piirrearviointien numeropohjaisiin arviointeihin ja keskityttävä holistisempaan palautteenantoon. Palautteessa on pohdittava tulkintoja tekstistä ja keskusteltava kirjoittajan kanssa, ei niinkään oikaistava virheitä (Ekström 2009: 41). Suullisen keskustelun dialogisuus pitäisi saada siirrettyä paremmin Internetin oppimispohjille. Tämän tutkimuksen yleisönosastotekstien palaute oli suhteellisen tiivistä eikä siinä syntynyt dialogia kirjoittajan kanssa. Tietokonepohjainen oppimisympäristö kuitenkin antaa mahdollisuuden dialogiin, ja tätä mahdollisuutta on opittava enemmän hyödyntämään niin opettajan kuin opiskelijankin. Näin palautteessa yhdistyisi vastaanottajalähtöisyys, konstruktivismi ja yhdessäoppiminen (Ekström 2009: 40). Murtorinteen tutkimuksessa (2005: ) saatiin selville, että oppilaat muokkasivat omia tekstejään sekä itsenäisesti että ryhmäkeskustelun pohjalta samoilla muokkausstategioilla, mm. poistamalla, korvaamalla, laajentamalla, jatkamalla ja säilyttämällä sisältöä ja kieltä. Tämänkin tutkimuksen teksteissä on havaittavissa muokkaamista, mikä näkyy mm. korvaamisena ja laajentamisena lyijykynäteksteissä sekä laajentamisena tietokonetekstissä. Eri välineet ohjaavat tekstinmuokkausstrategioita. Kuitenkin usein samassa versiossa on sekä pinta- että sisältötason muokkausta, sillä oppitunnilla oppilaat kysyvät tarvittaessa sekä kieleen että sisältöön neuvoja niin toisilta lukiolaisilta kuin opettajalta. Opiskelijat kysyvät palautetta ja hyödyntävät sitä mielellään

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010

Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010 Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010 Peter Hästö ja Marko Leinonen 1. joulukuuta 2009 Matemaattisten tieteiden laitos Aineenopettajien erikoistyö, 10 op yo tehtävien tarkistus, 3

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista

Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Ajatuksia Maakunnallisesta Lasten Parlamentista sekä Nuorisofoorumista Lasten ajatuksia osallisuudesta Oppilaat saavat vaikuttaa asioihin ja tapahtumiin suhteellisen hyvin, mutta osallistamista pitäisi

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2

Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 NORDIC SCHOOL KOE Составитель Л.И.Чугунова На основе учебника Hyvin menee! 2 Имя и фамилия учащегося/учащейся Выполнение письменной работы за 4-й семестр обучения рассчитано на 45-60 минут. Использование

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa

OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa OHJE 1 (14) Peruskoulun ensimmäiselle luokalle ilmoittautuminen Wilmassa Wilman hakemukset ja muut lomakkeet EIVÄT NÄY mobiililaitteisiin asennettavissa Wilma-sovelluksissa. Huoltajan tulee siis käyttää

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

2. Millainen on mielipiteesi työtavoista, joita kurssilla käytettiin?

2. Millainen on mielipiteesi työtavoista, joita kurssilla käytettiin? OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5. Asteikossa 1 on huonoin ja 5 paras arvio. Ympyröi haluamasi vaihtoehto. Mikäli kysymyksen perässä on tilaa sanalliselle arviolle, toivomme, että

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1

Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1 Copyright IQ-FORM Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos 1 IQ-Research group (2001). A test based on Gardners' multiple intelligence theory "What kind of person am I?" Department of Education, University

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot