Lyijykynällä vai tablettitietokoneella?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lyijykynällä vai tablettitietokoneella?"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, FILOSOFINEN TIEDEKUNTA, JOENSUUN NORMAALIKOULU, TUTKOKE-RAPORTTI Lyijykynällä vai tablettitietokoneella? Yleisönosastokirjoitus kahdella eri välineellä miten tekstin sisältö, rakenne ja ilmaisukyky muuttuvat lukiolaisilla? Tarja Lehikoinen-Suviranta

2 ! 1 Itä-Suomen yliopiston filosofinen tiedekunta TUTKOKE-raportti, joulukuu 2012, Joensuun normaalikoulu Tarja Lehikoinen-Suviranta, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Lyijykynällä vai tablettitietokoneella? Yleisönosastokirjoitus kahdella eri välineellä miten tekstin sisältö, rakenne ja ilmaisukyky muuttuvat lukiolaisilla? Tutkimuksen aineistona on 48 yleisönosastotekstiä, jotka 24 lukion toisen vuosikurssin opiskelijaa kirjoitti syyskuussa Lukion neljännellä kurssilla nämä opiskelijat kirjoittivat ensin yleisönosastotekstinsä taulutietokoneella. Samat lukiolaiset kirjoittivat kolme viikkoa myöhemmin yleisönosastokirjoituksen, mutta nyt käsin. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tekstien sisältö, rakenne ja ilmaisukyky muuttuvat, kun kirjoitusväline on erilainen. Tekstejä arvioitiin piirrearviointilomakkeen avulla, jonka pohjalla on arviot 0 5 tietyille piirteille, mm. pääteesin muotoilulle, perustelutavoille, retorisille keinoille, rakenteelle, kieliasulle ja kokonaisvaikutelmalle. Tekstien (käsin vs. tietokoneella) arviointeihin tuli suhteellisen pieniä eroja e.m. seikoista. Esimerkiksi keskiarvojen mukaan kokonaisvaikutelma teksteistä oli käsin kirjoitetuissa teksteissä 4,32 ja taulutietokoneella kirjoitetuissa 4,19. Tekstin rakenteesta vastaavat keskiarvot ovat käsin 3,90 ja koneella 4,12. Kaiken kaikkiaan tutkimusryhmän 24 lukiolaisesta 11 kirjoitti hieman paremmin käsin ja 10 hieman paremmin koneella. Kolmen lukiolaisen arviot olivat samanlaiset välineestä riippumatta. Tutkimukseen liittyi myös kysely, jossa tiedusteltiin opiskelijoiden omaa mielipidettä siitä, millä välineellä he itse kokevat kirjoittavansa mieluiten koulutekstejä. Tutkimusjoukosta 16 eli 67 % kirjoitti mieluiten koneella, ja tästä joukosta seitsemän mieluummin taulutietokoneella ja yhdeksän mieluummin kannettavalla tai pöytäkoneella. Käsin kirjoitti mieluiten kahdeksan eli 33 %. Opiskelijoiden ajatus mieluisimmasta työvälineestä oli joidenkin kohdalla ristiriidassa lopputuloksen kanssa: osa oppilaista, joka sanoi mieluiten kirjoittavansa käsin, kirjoittikin paremmin koneella ja päinvastoin. Niinpä näyttääkin siltä, että oppilaan olisi hyvä itse tietää, miten ja millä välineellä hän kirjoittaa sekä sisällön että ilmaisukyvyn puolesta parhaiten. Yleistys siitä, että juuri pojat kirjoittavat parhaiten tietokoneella, ei ole todistettavissa ainakaan oikeakielisyyden osalta tällä tutkimuksella. Tytöt puolestaan näyttävät tämän tutkimuksen valossa hyötyvän enemmän tietokonetyöskentelystä etenkin tekstin rakenteen paranemisena. Numeeriset erot arvioinneissa eivät ole kuitenkaan tilastollisesti merkittävät, ja tutkimus nostaakin eniten esiin ajatuksen siitä, että kunkin välineen hyvät ja huonot puolet pitäisi tiedostaa ja ottaa enemmän hyötykäyttöön. Oppilaita on ohjattava tuntemaan lisää omia kirjoittamistapojaan. Samoin opettajan ja toisten kurssilaisten palautetta pitäisi pystyä hyödyntämään paremmin. Opiskelijat itse nostivat myös keskittymiskyvyn kehittämisen yhdeksi merkittäväksi tekijäksi kirjoitustaidoissaan.

3 1. Johdanto 3 2. Tutkimusaineisto ja kysymykset Miltä osin käsin kirjoitettu teksti on parempi kuin tabletilla kirjoitettu tuotos? Kirjoittajan oma ajatus mieleisestä kirjoitustavasta Päätelmiä - miten parantaa lukiolaisen kirjoitustaitoja tämän tutkimuksen valossa? Miltä osin tabletilla kirjoitettu on käsin kirjoitettua parempi? Tutkimuksen arviointia.. 26 Lähteet.28 Liitteet...30! 2

4 ! 3 1. Johdanto Koulussa opitaan kirjoittamaan sekä käsin että koneella. Uusista laitteista tablettitietokone, arkisemmin tuotemerkin mukaan kutsuttu ipad, annettiin jokaiselle Joensuun normaalikoulun lukiolaiselle koko lukioajaksi käyttöön joulukuussa Kirjoitusprosessia on tutkittu paljon (mm. Bereiter & Scardamalia 1993, Bereiter, Burtis ja Scardamalia 1988, Murtorinne 2005, Ranta 2007, ÄOL:n vuosikirjan artikkelit mm. v. 1995, 2004, 2012) ja useimmissa artikkeleissa korostetaan tekstin muokkaamisen ja hiomisen helppoutta tietokonekirjoituksissa. Yleensä prosessikirjoittamisessa korostuvat sisällön ja rakenteen muokkaaminen sekä kielen ja tyylin tarkistaminen ja viimeistely. Kirjoittamisessa korostetaan yhteistyötä ja sitä, että tehtävät on hyvä olla elämänläheisiä ja yhteydessä kaikkien oppiaineiden opiskeluun (Linnakylä, Mattinen, Olkinuora 1988:8). Kirjoitusprosessi on kiinnostava, mutta koska tämän tutkimuksen aikataulu oli suhteellisen tiukka, keskityn vain tekstien lopputulosten tutkimiseen. Lopputulokset kiinnostavat myös siksi, että tekstin prosessointia tutkittaessa mm. Ranta (2007: ) havaitsi, että osa opiskelijoista muokkaa tekstinsä, osa puolestaan kirjoittaa tekstinsä valmiiksi lähes yhdellä kertaa. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen 8/2012 artikkeliin Hyvästit harakanvarpaille oli toimittaja Veera Jussila koonnut ajatuksia siitä, pitäisikö kirjoittaa käsin vai koneella. Tutkijoiden mielipiteet ovat ristiriitaisia: Joidenkin pedagogien (esim. psykologi Coletta Daiuten) mielestä näppäimistön käyttö vapauttaa ajatteluamme keskittymään paremmin tekstin sisältöön. Toisten tutkimusten (esim. Virginia Berningerin ) mukaan lapset kirjoittivat ehjempiä virkkeitä käsin kuin tietokoneella. Aivotutkija Kiti Müller kertoo samaisessa artikkelissa, että käsin kirjoitettaessa aivojen kaikki alueet aktivoituvat, kuten myös näppäimistölläkin tosin eri tavoin. Müllerin mukaan kannettavalla tietokoneella kirjoitettaessa syvällisyys voi olla uhattuna, sillä sähköiset välineet auttavat suoltamaan tietoa nopeasti, ei niinkään soveltaen. Toisaalta sekä käsin että koneella kirjoittaminen voivat muuttua. Esimerkiksi vaikka nykyisellään tabletin ruudulla olevaa näppäimistöä on ainakin aluksi kömpelö käyttää, voi myöhemmin mahdollistua ruudun kosketuspalaute kirjoittajalle. Kaiken kaikkiaan tutkija Müller väittää, että olisi vaarallista, jos koulu sallisi vain yhden tavan kirjoittaa, sillä silloin tuhottaisiin hänen mielestään lahjakkuuksia. Onko siis väliä, minkä välineen opiskelija valitsee? Miten tekstin sisältö, rakenne ja tekstin ilmaisukyky muuttuvat, kun väline muuttuu? Lukion äidinkielen opettajana minua myös kiinnostaa se, miten opetusta voitaisiin kehittää. Tablettitietokoneita on monia malleja, mutta koska lukiossamme on jo vakiintunut käsite puhua ipadista, ei niinkään tabletista tai taulutietokoneesta, rohkenen tässä tutkimuksessakin käyttää välillä termiä ipad. Samoin kannettava tietokone on jo niin vakiintunut läppäriksi, että sekin termi on jo käytössä tässä raportissa, etenkin kun lainaan oppilaiden omia ajatuksia kirjoittamisesta. 2. Tutkimusaineisto ja -kysymykset Tutkimuksen aineistona on 48 yleisönosastokirjoitusta, jotka lukion toisen vuosikurssin opiskelijat kirjoittivat syyskuussa Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden neljännellä kurssilla 24 opiskelijaa kirjoitti ensin yleisönosastokirjoituksensa taulutietokoneellaan. Samat lukiolaiset kirjoittivat muutamaa viikkoa myöhemmin taas yleisönosastokirjoituksen, mutta nyt käsin. Näiden oppilaiden 48 kirjoituksia tutkittaessa kysymykseksi muodostuivat seuraavat kolme:

5 ! 4 Miten sama tekstilaji eroaa käsin tai koneella kirjoitettaessa sisällön, tekstin rakenteen ja ilmaisukyvyn puolesta? Kummalla välineellä lukiolainen kokee itse kirjoittavansa mieluummin, tabletilla vai kynällä? Mitkä ovat perustelut työvälineen valintaan? Miten kehittää lukion kirjoittamisen opetusta tämän tutkimuksen näkökulmasta? Lukiolaiset kirjoittivat oppitunnilla ensimmäiset yleisönosastokirjoituksensa eli ensimmäiset tutkimustekstinsä tableteillaan. Oppilaat tiesivät kirjoittaessaan, että teksti tulee julkiseksi omalle ryhmälle. Oppitunti, 75 minuuttia, riitti ajallisesti suurimmalle osalle oppilaista, sillä heille oli jo aiemmin opetettu yleisönosastokirjoituksen rakenne. He saivat myös jo kotonaan miettiä aihetta ja otsikkoa tekstilleen. Aiheen sai valita joko itse tai ottaa opettajan laatimasta vinkkilistasta. Opiskelijat olivat antaneet jo edellisellä tunnilla toiveitaan aiheista. Boxissa oli tekstiä varten valmiina jo piirrearviointilomake (Liite 1), jota oppilaat pystyivät käyttämään muokkausapuna ja ohjeena. Opettajana pyrin siihen, että yleisönosastokirjoitukset pääsisivät mahdollisimman autenttiseen käsittelyyn, joten oppilaat laittoivat nämä tablettitietokoneella kirjoitetut mielipidekirjoituksensa Internetin box.com-palvelun kurssikansioon, jossa jokaisen opiskelijan tehtävä oli kommentoida toistensa tekstejä. Näin mielipidetekstit saivat lukijayhteisön ja lyhyitä vastineita. Näin tapahtuikin ja oppilaat lukivat ja kommentoivat toistensa tekstejä vielä senkin jälkeen, kun varsinainen kurssi oli jo ohi. Toisen tutkittavan tekstin tehtävänanto oli samantapainen kuin ensimmäisen: oli tuotettava kirjoitus yleisönosastoon omavalintaisesta tai annetusta aiheesta. Eroja ensimmäisen tutkimustekstin tilanteeseen oli kaksi: teksti oli tuotettava kynän kanssa käsin konseptipaperille ja tilanteena oli oppitunnin sijasta koe. Tehtävänannossa pyydettiin määrittelemään, minkä lehden yleisönosastoon teksti sopisi, mutta kirjoituksen todelliseksi vastaanottajaksi lukiolainen todennäköisesti ajatteli opettajaa, koska kyseessä oli koetilanne. Tutkimusryhmäni koostuu 24 lukiolaisesta, 12 tytöstä ja 12 pojasta, jotka muodostivat lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kurssini opiskelijajoukon. Samassa opetusryhmässä oli myös kolme muuta opiskelijaa. Heidät jätin pois tästä tutkimuksesta, sillä he halusivat kirjoittaa molemmat tekstinsä käsin. Tutkimuksessa arvoin tytöille koodit T1, T2 jne. ja pojille koodit P1, P2 jne. Alun perin minulla ei ollut tarkoituksena ottaa huomioon sukupuoleen liittyviä eroja. Koska tekstien tuottamisessa ja lopputuloksessa oli kuitenkin havaittavissa jonkin verran eroja sukupuolten kesken, jätin tutkimukseen mukaan myös kysymyksen siitä, eroavatko tyttöjen ja poikien tekstit toisistaan (liite 2). Tekstien kirjoittajat ovat omia oppilaitani, joille olen opettanut kaikki kolme aiempaa lukion äidinkielen kurssia. En lähtenyt keräämään aineistoa toisilta opettajilta, koska silloin olisi pitänyt kiinnittää huomiota myös siihen, mitä ja miten on opetettu. Näin toisekseen vähensin variaatiota eikä tullut tarvetta ottaa muuttujaksi erilaisen opetuksen vaikutusta teksteihin. Nyt kaikki tutkittavat lukiolaiset olivat saaneet samaa opetusta. Tutkimusryhmän viidellä opiskelijalla on todettu jonkinasteinen lukihäiriö, mutta näitä lukioppilaita ei erotella tutkimuksessa. Tutkimusaineistonani on siis 24 toisen vuosikurssin lukiolaisen 24 tablettikoneella kirjoittamaa tekstiä ja 24 käsin kynällä kirjoittamaa tekstiä. Näitä yleisönosastotekstejä arvioin samalla piirrearviointilomakkeella (liite 1). Mielipidekirjoitusten lisäksi aineistona ovat lukiolaisten kirjoittamat arviot omasta kirjoittamisestaan. Tässä tutkimuksessa käytän

6 ! 5 toiston välttämiseksi yleisönosastotekstin synonyymina mielipidetekstiä, vaikkakin mielipideteksti toki voisi olla muutakin kuin yleisönosastokirjoitus. Keräämäni aineiston analysoinnissa päädyin sekä kvantitatiiviseen että kvalitatiiviseen otteeseen. Ensinnäkin halusin saada joitakin tarkkoja numerofaktoja tekstin piirrearvioinneista ja tuon lisäksi kvalitatiivisten sisällönanalyysimenetelmien avulla tallentaa oppilaiden omia pohdintojaan mm. itsestään kirjoittajana. Numerotiedot toimivat suuntaa antavasti, sillä piirrearvioinnin tein itse enkä testauttanut arviointiskaalaani kenelläkään. Kurssikokeessa keräsin mielipidekirjoituksen lisäksi oppilaiden omaa analyysia omista kirjoitustavoistaan ja kirjoitusvälineiden mieluisuudesta. Pyysin oppilaita vielä miettimään omia kirjoittamistapojaan ja sitä, kirjoittavatko he mieluiten käsin, pöytätietokoneella tai kannettavalla tietokoneella, ipadilla kosketusnäppäimistön kanssa vai ipadilla irrallisen näppäimistön kanssa. Kysymyksessä pyysin perustelemaan vastausta tekstin sisällön, rakenteen ja kieliasun kannalta. Sain kaikilta oppilailta vastaukset ja perustelut tähänkin kysymykseen (liite, taulukko 3). Lukiolaiset jaoin vielä tutkimuksen analyysivaiheessa loppuarvosanojen perusteella kolmeen ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä ovat ne, jotka kirjoittavat käsin paremmin kuin koneella. Toisen ryhmän muodostavat ne, jotka kirjoittavat koneella paremmin kuin käsin. Kolmanteen ryhmään kuuluivat ne lukiolaiset, jotka kirjoittavat yhtä hyvät tietokoneja kynätekstit. (Liite 2) Tätä jaottelua, joka pohjautuu opettajan antamiin arvosanoihin, haluan verrata oppilaiden omaan käsitykseen siitä, mikä on mieluisin kirjoitustapa. Tuon edellisen ryhmittelyn kirjoittaa käsin paremmin kuin koneella ja kirjoittaa koneella paremmin kuin käsin säilytän myös tutkimukseni alaluvuissa. Tällä tutkimuksella halusin myös testata muutamia hypoteeseja: Käsin kirjoittaminen on jo ehkä katoavaa kansanperinnettä. Uusin tablettitietokone on otettu iloisesti vastaan, onko se jo luontevin tapa kirjoittaa? Kirjoittavatko pojat tyttöjä paremmin tietokoneella? 3. Miltä osin käsin kirjoitettu teksti on parempi kuin tabletilla kirjoitettu tuotos? Piirrearvioinnin mukaan 11 lukiolaisella 24:stä käsin kirjoitettu teksti on hieman parempi kuin tablettiteksti (Taulukko 2, 4 a ja 4b). Käsin kirjoitti paremmin pojista seitsemän ja tytöistä neljä. Pojista siis hiukan yli puolet tuotti tekstinsä paremmin käsin kirjoitettuna. Erot ovat pieniä, esimerkiksi keskiarvo asteikolla 0 5 on tekstin kokonaisvaikutelmalle 4,35 käsin kirjoitetuissa teksteissä ja 4,0 ipadilla kirjoitetuissa. Tekstin rakenteesta arvio on käsin 3,90 ja ipadilla 4,12. Kieliasu saa keskimäärin kuta kuinkin samanlaiset arviot, eli käsin 4,14 ja koneella 4,06. Erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä, mutta on silti hyödyllistä tarkastella eroja tekstin sisällön kannalta. Kouluarvosanoiksi muutetut yleisarvosanat on laskettu taulukkoon 4b. Kouluarvosanoissa ei kuitenkaan ole suurta eroa, vaan erot ovat yleensä noin puolen tai korkeintaan yhden numeron verran. Tuo ero voisi tilastollisesti olla selitettävissä sattumalla, ja sen takia kvalitatiivinen sisällönanalysointi on paikallaan. Taulukko 2. Yleisönosastokirjoitusten piirrearvioinnit (ks. piirrearviointitaulukko, liite 1)

7 Piirre Käsin kirjoitettu tytöt Käsin kirjoitettu pojat! 6 Käsin kirjoitettu keskiarvo ipadilla kirjoitettu tytöt ipadilla kirjoitettu pojat Otsikko 4,58 4,80 4,69 4,70 4,39 4,54 Pääteesi 4,39 4,60 4,49 4,29 4,37 4,33 Perustelut 4,06 4,04 4,05 4,61 3,58 4,09 ipadilla kirjoitettu keskiarvo Retoriset keinot 4,02 3,83 3,92 4,43 3,47 3,95 Rakenne 4,12 3,68 3,90 4,32 3,93 4,12 Kieliasu 4,04 4,25 4,14 4,35 3,77 4,06 Kokonais- vaikutelma 4,30 4,35 4,32 4,39 4,0 4,19 Kouluarvo- sana 8,14 8,27 8,20 8,41 8,02 8,21 Taulukko 4a. Kirjoitelmien työskentelytavan yhteys arviointiin (arvio kouluarvosanana) Käsin kirjoitettu parempi Koneella kirjoitettu parempi Käsin ja koneella samat arvosanat 7 poikaa ja 4 tyttöä 3 poikaa ja 7 tyttöä 1 tyttö ja 2 poikaa 4b. Kirjoitelmien kouluarvosanat edellisiltä Käsin kirjoitettu parempi (ensimmäinen arvosana kynällä, toinen koneella kirjoitettu) P2 (7,6+), P3 (8½,7½), P4 (9-,8+), P7(9+,8½), P8(9-, 8½), P9(8,8-), P10(9,9-), T1(9,8½), T9(9,8+), T11(8+, 8-), T12(7+,7) Koneella kirjoitettu parempi (ensimmäinen arvosana koneella, toinen lyijykynällä kirjoitettu) P1(6½, 6), P11(9, 9-), P12(9+,9), T2(7½,7-), T4(8,8-), T5(9-,8½), T6(8½, 8-), T7(9+,7½), T8(9,8½),T10(9+,8+) yht. 24 opiskelijaa Käsin ja koneella samat arvosanat P5(8-,8-), P6(8+,8+), T3(9+, 9+) yht. 24 lukiolaista

8 ! 7 Tutkimusryhmän kolme lukihäiriöstä opiskelijaa kirjoitti tekstin sisällön käsin paremmin eli virheettömämmin kuin koneella. Lukihäiriöisistä kaksi kirjoitti paremmin puolestaan koneella, sillä heidän tietokonetekstissään vähenivät etenkin oikeinkirjoitusvirheet ja tekstin rakenne oli loogisempi kuin käsin kirjoitetussa tekstissä. Jotta anonyymiys säilyy, ei lukihäiriöisiä ole eritelty tilastoihin. Tekstin suunnittelu näkyy lukiolaisten yleisönosastotekstien pääteeseissä, jotka ovat selvästi erottuvia. Pääteesit ovat yleensä helposti poimittavissa ja ne sijaitsevat useimmiten tekstin alkupuolella. Joskus pääteesiä edeltää lyhyt johdattelu asiaan. Tässä on esimerkkejä käsin kirjoitetuista teksteistä: - Nuorena lukiolaisena saan kuulla joka arkipäivä, mikä nuoria puhuttaa. Olen pannut merkille, että kovin moni lukiolainen valittaa, kuinka raskasta lukio on tavalla tai toisella. Mielestäni ongelma piilee nuoressa, ei suinkaan lukiossa. Lukio ei ole rankkaa! (P4, käsin kirjoitettu) - Ne, jotka oikeasti haluavat keskittyä koulunkäyntiin, osaavat varmasti ottaa ipadeista kaiken irti. (P7, käsin kirjoitettu) - Koulupuku käyttöön! (P10, käsin kirjoitettu) - Lukiossa lisättäisiin taukoja, jopa oppituntien sisälle, jotta jaksaisi pysyä virkeänä. (T1,käsin kirjoitettu, tekstin loppuosa) Pääteesi erottuu tietokoneteksteissä useimmiten pienen johdattelun jälkeen tai jo heti alussa: - - Päähineen pois ottaminen ei ole vaikeaa eikä vaadi rahaa valtion kassasta. Onhan itsestään selvää, että ulkoa tullessa otetaan takki päältä, miksei siis hattukin? (T1, ipadilla, tekstin loppu) Nykypäivänä Suomessa eletään yltäkylläisyydessä. Se on aiheuttanut lasten ylipainoisuuteen selvän kasvun, kun heitä ei kiinnosta urheilu vaan he mieluummin istuvat kaikki päivät tietokoneen ääressä. Suojellaksemme lapsiamme liikalihavuuden aiheuttamilta sairauksilta ja huonolta itsetunnolta, meidän täytyy ottaa ohjat omiin käsiimme. Lapset täytyy pakottaa liikkumaan enemmän. (P4, ipadilla, tekstin aloitus) -Joensuuhun pitäisi saada skeittiparkki, että skeittaajat ja bmx-pyöräilijät voisivat siirtyä autoteiltä sivuun. (P5, ipadilla) Ryhmällä, joka sai käsin kirjoitetuista kirjoitelmistaan hieman paremmat keskiarvot, perustelutavat ja retoriset keinot ovat hieman paremmat käsin kirjoitetussa versiossa, mikä selittynee sillä, että kynällä kirjoittaessaan he ovat harkinneet sanansa tarkemmin. Perustelutapoina on usein käytetty mm. vertailua, tuttuun vetoamista, faktaperustelua, syyseuraus-suhdetta, loogista päättelyä, omaa kokemusta ja yleistystä. Tässä esimerkkejä lukiolaisten perusteluista: - Jokaisessa joukkuelajissa on melkeinpä aina tappeluita ja jokaisessa lajissa viedään välillä pelaaja baareilla pois kentältä. (P2,käsin kirjoitettu) - Unohdamme, että ne asiat, jotka tekevät meidät onnellisiksi, ovat useimmiten ilmaisia. (P3, käsin kirjoitettu) - Itsekin olen huomannut, kuinka paljon helpompaa oppiminen on, kun vain koettaa keskittyä ja nähdä opetettujen asioiden mielenkiintoisuuden. (P4, käsin kirjoitettu)

9 ! 8 - Muistiinpanot myös pysyvät kätevästi samassa paikassa, eikä miljoona kertaa kuultu selitys "vihko unohtui kotiin" enää autakaan! (P7, käsin kirjoitettu) - Jos kaikki koululaiset pukeutuisivat samalla lailla, niin massasta poikkeavalla tavalla pukeutuvien lasten kiusaaminen loppuisi ja koulussa käynti olisi yhä useammalle lapselle mukavampaa. (P10, käsin kirjoitettu) -Pakollisten kurssien määrä tai laatu aiheuttaa kuitenkin osalle oppilaista ongelmia. Monesti ne, jotka eivät ole kiinnostuneet pakollisen kurssin aiheesta ja jotka tuntevat opiskelunsa olevan muutenkin raskasta menevät pakollisille kursseille hällä väliäasenteella, eivätkä yritäkään pärjätä kurssilla hyvin vaan välittävät vain siitä että saavat kurssin käytyä hyväksytysti. (P3, ipadilla) Retorisista keinoista ovat useimmiten käytössä retoriset kysymykset, liioittelut ja kärjistykset, allegoria, puhekielisyydet yms. kohosteiset sanavalinnat, puhuttelu ja toisto: - Onko tämä sukupolvi kykenemättömämpi selviämään lukiosta kuin edellinen? (Tekstin lopetuslause.) (P4, käsin kirjoitettu) - Viime vuonna me lukion nykyiset kakkosluokkalaiset saimme käyttöömme uudet ipadit. Mutta mitä tämä muutos tarkalleen ottaen sai aikaan? (P7, käsin kirjoitettu) - Eikö peruskoulussa saatu sivistys riitä? (T1, käsin kirjoitettu) - Koulupuvut olisivat olennainen osa yhteenkuuluvuutta. Yhteinen koulun logo lisäisi oppilaiden yhteenkuuluvuutta. (T12, käsin kirjoitettu, tekstissä yhteenkuuluvuus toistuu ilmeisesti tarkoituksellisesti.) Samat oppilaat käyttävät retorisia keinoja tietokoneteksteissään näin: -Miksi meillä suomalaisilla pitäisi olla koululiikuntaa vähemmän kuin muilla eurooppalaisilla? (P4, ipadilla) -Mikä kouluaine on kaikille pakollinen jo seitsemänneltä luokalta lähtien, vaikka suurin osa ei sitä mihinkään tarvitse? (P7,iPadilla) Retorisia keinoja on myös vaikea eritellä suhteellisen lyhyessä ja asiallisessa tekstissä. Tällainen on esimerkiksi T1:n teksti, joka toteaa asian suhteellisen neutraalilla asiatyylillä: Hatut pidetään päässä erilaisista syistä, kuten tyylistä ja huonosta hiuspäivästä johtuen (T1, ipadilla). Tekstin rakenteessa oli osalla kirjoittajista ongelmana se, että he kirjoittivat käsin liian pitkän johdannon. Johdanto saattoi virua kahdenkin kappaleen pituiseksi, mikä on suhteellisen paljon, koska keskimäärin tutkittavien tekstien pituudet ovat noin 5-8 kappaletta. Tuo ongelma ei parantunut oppilaiden tietokoneteksteissä. Rakenteen ongelmaksi tuli myös se, että yleisönosastokirjoituksesta puuttuu muutamalta opiskelijalta allekirjoitus tai nimimerkki. Nuo ongelmat näkyvät sekä tietokoneteksteissä että käsin kirjoitetuissa teksteissä. Kyse on enemmänkin kirjoitustavasta tai arkisemmin unohduksesta. Mielipidetekstin aloitus ja lopetus on mietitty painollisiksi. Aloituksessa mennään yleensä suoraan asiaan tai annetaan taustaa perusteluille: - Olen vahvasti sitä mieltä, että Suomen kouluihin pitäisi saada koulupuvut. (T12, käsin kirjoitettu) -Me, Joensuun normaalikoulun lukiolaiset saimme lähes vuosi sitten joulukuussa ipadtablettitietokoneet, joiden oli tarkoitus tulla apuvälineiksi opiskeluun. Me opiskelijat olimme

10 ! 9 innoissamme, mutta kykenemmekö vastustamaan laitteen mukanaan tuomia houkutuksia? (T9, käsin kirjoitettu) - Bensiinin hinta on noussut huimasti parin edellisen vuoden aikana. Itse bensa ei ole käsittääkseni hirveän kallista, mutta siitä maksettavat verot ovat. Bensiinin verottomaan hintaan lisätään - - (P9, käsin kirjoitettu) T11 lähtee sen sijaan suhteellisen kaukaa johdattelemaan asiaansa: - Meillä jokaisella on kotonamme paljon erilaisia esineitä ja asioita. Jokaisella niistä on oma elämänkaarensa, jonka pituuteen voimme me esineiden omistajat itse vaikuttaa. Jos esimerkiksi sukkaamme tulee reikä, heitämme sen aivan liian usein suoraan roskikseen, ajattelematta edes sen korjaamista. (T11, käsin kirjoitettu) Sama tyttö kirjoittaa ipadilla tekstinsä alussa näin: Jokainen, joka meistä on käynyt lukion, tietää, että lukiossa on kaksi pakollista liikunnan kurssia - - (T11, ipadilla kirjoitettu) T11 pääsee ehkä hieman nopeammin asiaan tietokonetekstissään, josta on tietenkin tarvittaessa helppo poistaa turhia osioita. Myös P3:n ongelma on se, että käsin kirjoituksessa johdanto saa liikaa tilaa suhteessa kokonaisuuteen: - Tuhansia vuosia sitten ihmiset keksivät käyttää rahaa vaihdon välineenä. Rahan historian aikana monet ovat haalineet itselleen sitä keinoista välittämättä. Useat ovat sotineet, tappaneet ja kuolleet rahan vuoksi. Miksi kukaan haluaisi tehdä niin vain sellaisen paperin tai metallin vuoksi, jolle on sovittu jokin arvo? (P3, käsin kirjoitettu). P3:n ipadilla kirjoittama teksti lähtee liikkeelle myös aika kaukaa: Oppivelvollisuuden päättyessä tuhannet peruskoululaiset pääsevät valitsemaan itselleen suuntaa. (P3, ipadilla kirjoitettu) P3:n tekstissä on pitkät johdannot, mikä liittynee kirjoittajan tapaan kirjoittaa laveammin, ei niinkään kirjoitusvälineeseen tai tilanteeseen. Sidosteisuus vaikuttaa harkitulta käsin kirjoitetuissa teksteissä. Opiskelijat käyttävät suhteellisen hyvin konnektiiveja ja muista sidoskeinoja. Tässä on esimerkkinä siitä P10:n teksti: - -Vaikka vastuu lasten pukeutumisesta kuuluu heidän huoltajilleen, uskon, että edellä mainitut ongelmat voitaisiin ratkaista ottamalla käyttöön pakolliset koulupuvut. Vastoin yleistä harhaluuloa koulupuvut eivät ole kovin kalliita, vaan yksien laadukkaiden farkkujen hinnalla saa vuosia kestävän, hyvin tehdyn puvun....(p10, käsin kirjoitettu) Samainen kirjoittaja P10 lopettaa tietokonetekstinsä näin: - Rajanaapurimme Norja näytti viime keväänä esimerkkiä lakkauttaessaan 500 vuotta kestäneen valtiokirkkoinstituution ja tehdessään lainsäädännöstään uskonnoista puolueettoman. Perinteitä ei kannata pitää yllä vain niiden historian vuoksi; on aika erottaa

11 ! 10 valtio ja kirkko toisistaan kokonaan (P10, ipadilla). Sidosteisuuden kannalta esimerkki on kiinnostava, sillä Norjaan kirjoittaja ei ole viitannut aiemmin, joten teema on uusi, joskin asia, valtion ja kirkon erottaminen toisistaan, jo käsitelty. Norjan mainitseminen voidaan siis toisekseen tulkita perusteluesimerkkinäkin. Tekstin rakenteesta tytöt saivat sekä käsin (4,12) että ipadilla (4,32) kirjoitetuissa mielipideteksteissä poikia hieman parempia (vastaavat luvut 3,68 ja 3,93) piirrearviointeja. Syinä voi olla oppitunnilla annetun ohjeen tarkka noudattaminen ja/tai tarkka suunnitelmallisuus. Tässä ryhmässä oppilaita, jotka kirjoittivat tutkimustekstinsä jonkin verran paremmin käsin, oli siis yhteensä 11 lukiolaista 24 lukiolaisen ryhmästä. Näistä oppilaista kahdeksan on sellaisia, joiden tekstien erot kouluarvosana-asteikolla käsin ja koneella kirjoitettuna eivät olleet kuin noin puolen numeron verran. Kolmella oppilaalla tästä ryhmästä (P2, P3 ja T9) oli suurin ero käsin ja ipadillä kirjoitetussa tekstissä (erot kouluarvosanoina 0,75; 1,0; 0,75), ja ero oli selkein tekstin kieliasun ja tyylin kohdalla (Liite 4b). Tietokoneella kirjoitetun tekstin oikeinkielisyys antaa vaikutelman hieman huolimattomasta kirjoittajasta (esimerkiksi P2:lla kieliasu käsin kirjoitetussa 3, koneella kirjoitetussa 2-, P3:lla vastaavat luvut 4½ ja 3). Totta kai tietokoneella kirjoitetun tekstin ulkoasu näyttää siistiltä, mutta itse kielessä on kuitenkin parannettavaa. Lukiolaispojan P2 tunnelataus tuntuu purkautuvan, kun hän kirjoittaa lippalakin riisumisesta oppitunneilla: -Eikä koulu ole jokaiselle enää niin juhlallinen tapahtuma, kun sitä on käynyt jo 10 vuotta. Opettajaakaan ei enää arvosteta suurena tiedon välittäjänä, että pitäisi vaivautua lippistä pois ottamaan. Tästä pääsemme toiseen asiaan. Peruskoulussa piti aina ottaa lippis pois, paitsi tyttöjen. Tämä (sivistynyt tapa) on aivan törkeää naisten suosimista ja tasa-arvon halventamista. - - Tai sitten toisista uskonnoista tulevat muhamatit. Heidän ei tarvitse ottaa turbaania päästään kun menevät syömään - - (P2, ipadilla) Lukiolainen ilmeisesti huomaa itsekin puhekielisen tyylin, koska kirjoittaa tekstinsä perään vitsi, vitsi...toisekseen yleisönosastotekstihän saa olla tunteellinen ja kärjekkäämpi, jotta se huomataan. Sinänsä tunteikas tyyli sopii tekstilajiin, kunhan turhat kielenhuollon virheet (yhdyssana- ja välimerkkiongelmat) vähenisivät. P3:n tietokoneteksti jää huonohkosti perustelluksi ja vaatisi siksi lisää tarkkuutta. Samoin oikeinkirjoitus ja virkerakenne jäävät ipadilla hieman käsin kirjoitusta huonommaksi: -Pakollisten kurssien määrä tai laatu aiheuttaa kuitenkin osalle oppilaista ongelmia. Monesti ne, jotka eivät ole kiinnostuneet pakollisen kurssin aiheesta ja jotka tuntevat opiskelunsa olevan muutenkin raskasta menevät pakollisille kursseille hälläväliäasenteella, eivätkä yritäkään pärjätä kurssilla hyvin vaan välittivät vaan siitä että saavat kurssin käytyä hyväksytysti. - - Mielestäni lukiosta tulisikin tehdä yksilöllisempi ja opiskelusta tulisi antaa enemmän vastuuta itse lukiolaisille muuttamalla osan turhista pakollisista kursseista valinnaisiksi. (P3, ipadilla, alleviivatut oikeinkirjoitusvirheitä ) Lukiolaistytön T9 tietokoneteksti Paskalle pönttöjä on turhan alatyylinen, joskin asia koiran jätösten roskakoreista on varsin asiallinen: - - mutta silti aina jonkun kohdalla ne paskaläjät jäävät puistoalueille ja talojen liepeille.

12 ! 11 Joka tapauksessa T9 saa sekä sisällön, rakenteen että kielen asiallisemmaksi käsin kirjoittaessaan. Käsin kirjoitetussa tekstissä hän vaatii ipadien poistamista oppilaitoksista, jotta opiskelijat keskittyisivät paremmin opetukseen: - - Mutta jos tunnilla väsyttää, tai aihe ei juuri sillä hetkellä kiinnosta, on hyvin helppo ruveta pelaamaan koukuttavaa peliä muistiinpanojen tekemisen sijasta.- - ipadin kyky viedä keskittyminen pois oppitunnin aiheesta on uskomaton. Myös itselleni on käynyt niin, että en ole oikein jaksanut kiinnostua tunnin aiheesta, ja olen vain pelannut ipadilla. Pelaaminen ja huono tai olematon keskittyminen tunnin aiheeseen on näkynyt kotitehtävissä ja myös koeviikolla. Sisällöllisesti on kiinnostavaa, että tekstinsä lopussa opiskelija ehdottaa, että taulutietokoneiden antaminen jokaiselle omaan käyttöön lopetetaan ja että koululle hankitaan lisää yhteiseen käyttöön kannettavia tietokoneita. Tuohon tekstiin kirjoittaja on muokannut jäntevän rakenteen ja tekstilajiin sopivan napakan ja samaan aikaan asiallisen sisällön. Kun laskin kaikkien kirjoittajien piirrearviointien keskiarvot, oli tuloksena se, että otsikon muotoilu, tekstin pääteesin ilmaisu, kieliasu ja kokonaisvaikutelma olivat kynäversioissa hieman parempia kuin tablettiversioissa. Käsin kirjoituksesta tuntuvat tämän tutkimuksen mukaan hyötyvän etenkin pojat, joiden lyijykynäversioissa kaikki arvioitavat piirteet olivat rakennetta lukuun ottamatta parempia kuin tietokoneversioissa. Tytöille taas oli keskiarvojen vertailun mukaan lyijykynällä kirjoittamisesta hyötyä lähinnä pääteesin muotoilussa. (Taulukko 2), mutta muissa piirteissä tietokonekirjoitus oli parempi. 4. Miltä osin tabletilla kirjoitettu on käsin kirjoitettua parempi? Kymmenellä lukiolaisella 24:stä tablettitietokoneella kirjoitettu mielipideteksti on piirrearvioinnin mukaan hiukan parempi kuin käsin kirjoitettu versio (Taulukko 2 ja 4 b). Kiinnostavaa tässä lukiolaisten ryhmässä on se, että näistä oppilaista neljä kertoo mieluummin kirjoittavansa käsin, kolme mieluiten läppärillä ja vain kolmen mieluisin väline on tablettitietokone. Erikoista on myös se, että tämän tutkimuksen 12 lukiolaispojasta vain kolme kirjoittaa koneella paremmin. Tyttöjä on tässä "ipadilla parempi"-ryhmässä seitsemän, mikä on selvästi poikia isompi osuus. Ehkä tyttöjen tekstinkäsittelytaidot tulevat paremmin esiin tietokoneella kuin lyijykynällä. Pojista P11:n ja P12:n erot käsin tai koneella kirjoituksessa eivät ole kovinkaan merkittävät, mutta P1 kirjoittaa paremmin tabletilla näppäimistön kanssa (arvosana 6½) kuin lyijykynällä (arvosana 6). P1:n tekstin sisällön pääteesi on selkeämmin määritelty, tekstin rakenne on selkeämpi ja retoriset keinot ovat vaikuttavampia tietokonetekstissä kuin lyijykynäversiossa. P1:n lyijykynäteksti on täynnä pitkiä virkkeitä ja teema eksyy ajatuksellisesti sivupoluille. P1 kirjoittaa tietokoneella hieman tiiviimmin ja sidosteisemmin: -Venäjän kieltä tarvitaan paljon Itä-Suomen markkinoilla ja työpaikoissa, koska täällä asuu paljon venäläisiä maahanmuuttajia tai turisteja. Nykyään venäjän kieltä voi opiskella Itä- Suomessa, mutta vain harva nuori opiskelee sitä koulussa ja on myös pari venäjän kieleen erikoistunutta koulua Itä-Suomen alueella. Suomen markkinat ja työpaikat tarvitsevat nykyaikana paljon venäjän kielen osaavia nuoria ihmisiä ja sen vuoksi venäjän kielen pitää tulla Itä-Suomen kouluihin pakolliseksi kieleksi. Venäjän kielestä on muutakin hyötyä kuten.(p1, ipadilla)

13 ! 12 -Nykyään kuntavaaleissa saa äänestää vain yli 18-vuotiaat ja alle 18-vuotiaat eivät saa äänestää, koska Suomen lain mukaan vain yli 18 vuotta olevat tai sen ennen vaaleja täyttäneet saavat äänestää. Nykyään myös kuntavaaleista ja niiden aikana otetaan huomioon kansalaisten mielipiteitä heidän vaikutusmahdollisuudesta ja vielä vähemmän otetaan huomioon nuorten mielipiteet kuntaliitoksista, koska nuorien ei haluta sekaantuvan kuntaliitoksien tekemiseen. (P1, käsin) Edelliset esimerkit ovat kirjoitelmien alusta, jolloin toisekseen tarvitaan johdattelua ja aiheen selittelyä. Seitsemän tytön (taulukko 4) tietokonetekstit ovat käsin kirjoitettuja parempia. Epäilemättä tietokoneella on kätevämpi muokata tekstin rakennetta, kun vaan oppilas muistaa hyödyntää hiomismahdollisuuden. Rakenne näyttäytyy lukijalle loogisempana esimerkiksi sidossanojen ansiosta: -Liikuntaa pitäisi kouluissa opettaa lukiolaisille kaksi kertaa viikossa vaikka väkisin. Koska nuoret syövät epäterveellisesti, eivätkä harrasta liikuntaan, heistä tulee ylipainoisia laiskoja typeryksiä, jotka eivät jaksa edes kävellä kauppaan. Lukiolaisten oletetaan olevan tarpeeksi fiksuja ymmärtämään liikkumisen tärkeys.(t4, ipadilla) Käsin kirjoitetussa tekstissä samainen kirjoittaja toistaa rahan ongelmia ja perustelee sitä, ettei raha tuo onnea. Tuossa tekstissä kokonaisrakenne jää hajanaiseksi, sillä kirjoitus sisältää lähinnä yksittäisiä esimerkkejä. Tämän ryhmän kirjoittaa paremmin ipadilla -lukiolaisilla perustelutavat ovat tietokonetekstissä varsin samanlaiset kuin käsin paremmin kirjoittaneilla, siis useimmiten syys-seuraus suhteeseen vetoaminen, tilasto, oma kokemus ja vertailu: -Vaadinkin, että lukiolaisten asuntoloita alettaisiin pitää yllä ja että lukiolaisten tulisi saada yhtäläinen oikeus asuntoloihin, kuin mitä ammattikoululaisilla on. Tällä tavalla lukiolaiset saataisiin samalle viivalle ammattikoululaisten kanssa asuntopolitiikassa. (P12, ipadilla) Retorisista keinoista on selvästi useimmiten käytettyjä retoriset kysymykset, huudahdukset ja kärjistykset. Retoriset keinot ovat tabletilla ja käsinkin kirjoitettaessa esimerkiksi tällaisia: -Eräänä aurinkoisena päivänä heräsin todella pirteänä ja virkeänä. Mutta sitten menin keittiöön, laitoin radion päälle ja sieltä tulikin se sama, viisi vuotta vanha tyylikkäin uutuus! Sinne hävisi se aamuvirkeys! (P11, ipadilla) -Kai jokainen meistä olisi valmis tekemään pienen kaverinpalveluksen, jos osaamista löytyy? Ryhtykäämme kaikki siis korjaamaan viallisia tuotteitamme! Siten parannamme maailmaa! (P11, käsin) -Kuinka käy heille, jotka eivät tiedä omia oikeuksiaan tai ymmärrä terveyttään uhkaavia tekijöitä? (T5, ipadilla) - - Tavoitteena oli ottaa ipadit tehokkaaseen käyttöön ja hyödyntää niitä mahdollisimman paljon opetuksessa. Onko ipadien käytöstä kuitenkaan ollut hyötyä? (T5, käsin) -Koulussa vietämme pitkiä päiviä vain istuen pulpettien ääressä ja tuijottaen taululle tai tietokoneelle. Sitten kuuntelemme terveystiedonopettajan pitkiä puheita siitä, kuinka jokaisen tulisi liikkua enemmän. Joka arkiaamu heti herättyämme lähdemme kouluun ja myöhään iltapäivällä kotiin palatessa odottaa repussa vino pino läksyjä. Missä välissä meidän oletetaan urheilevan? (T8, ipadilla)

14 ! 13 -Tässä kulutusyhteiskunnassamme monet arvostavat hienoja ja kalliita tavaroita, ja niitä pidetään tavoittelemisen arvoisina. Kukapa ei haluaisi esitellä toiselle uutta upeaa kelloaan? (T8, käsin) Perustelutapojen ja retoristen keinojen valinnoissa näkyy ennen kaikkea opetuksen vaikutus, sillä lukiolaiset käyttävät tietenkin teksteissään keinoja, joita on tunneilla opiskeltu. Tietokoneella tuotettu teksti kirjoitettiin ensin, jolloin saattaa olla, että lukiolainen valitsi nimenomaan juuri silloin itselleen helpomman aiheen. Tuo näkyy T7:n tekstissä, joka onnistui mainiosti ensimmäisellä kerralla: -Viime vuonna 15.joulukuuta oli päivä, joka muutti minun ja kaikkien muiden silloisten norssin ykkösluokkalaisten koulunkäynnin. Tuota päivää oli odotettu pitkään ja tuona päivänä odotuksemme vihdoin palkittiin. Saimme upouudet ja ihanat ipadit. Tuskin kukaan osasi aavistaa, kuinka koulunkäynti tulisi mullistumaan tämän pienen, mutta nerokkaan koneen takia. Lähes jokaisella oppitunnilla ipadit ovat esillä yli puolella opetusryhmästä, vaikka niitä ei opiskelussa tarvittaisi. Oppitunteja on opiskelun sijaan ruvettu käyttämään puhtaasti chattailemiseen ja pelaamiseen. Opetukseen keskittyminen herpaantuu huomattavasti, kun yritetään keskittyä moniin asioihin yhtä aikaa. Olen huomannut, että monesti pienikin vilkaisu facebookiin voi tiputtaa täydellisesti opetuksen kärryiltä, jolloin koko kurssin asiat pakkautuvat opiskeltavaksi koeviikolle. (T7, ipadilla) T7:n teksti oli toisella, käsin kirjoituskerralla, aihepiiriltään opiskelijalle kaukaisempi ja siksi myös sisällöllisesti jonkin verran yksipuolisempi kuin ensimmäinen teksti. T7 kirjoittaa toisella kerralla käsin jääkiekon väkivallasta yleisönosastokirjoituksen, jonka teesiä on lukijan vaikea määritellä ja jonka rakenne on tietokonetekstiä epäloogisempi. Teksti alkaa näin: Suomessa on yksi urheilulaji, joka on selvästi yli muiden. Tämä rakas kansallislajimme on ainut urheilulaji, joka saa koko Suomen kansan syttymään. Lähiviikkoina jääkiekko on kuitenkin saanut harvinaisen negatiivista valoa julkisuudessa. - - Teksti etenee eri urheilulajien väkivaltaisuutta vertaillen, ja vasta lopussa lukijalle paljastetaan teesi: jääkiekon väkivaltaa pitäisi lailla vähentää. Lukijalle tekstin tekee myös ennen kaikkea epäloogiseksi se, että otsikko puuttuu ja että pääteesi sanotaan suoraan vasta tekstin lopussa. IPad-versiot kirjoitettiin oppitunnilla ja käsin kirjoitettavat tekstit kurssikokeessa. Tuntitilanteessa oppilaat kirjoittivat keskittyneesti ja kyselivät apua mm. tekstin rakentamisesta ja kielenhuollosta. Kurssikokeessa oppilailla ei ollut mahdollisuutta kysyä neuvoa kuten tuntitehtävässä, mutta toisekseen tekstilajin tuottamistilanne oli kokeessa jo tuttu ja kertaalleen harjoiteltu. Tuo tilanneyhteys saattaa selittää osan siitä, että käsin kirjoitetut tekstit saivat piirrearvioinnin pohjalta suhteellisen hyviä arvioita (taulukko 2). Kieliasussa ei ollut piirrearviointien pohjalta suuriakaan eroja käsin kirjoitetuissa teksteissä tyttöjen ja poikien kesken, mutta kiinnostavaa on, että ipad-versioissa tyttöjen kieliasussa oli vähemmän virheitä kuin poikien. Yleinen käsitys siitä, että pojat hyötyvät juuri tietokonekirjoittamisesta, ei tässä tutkimuksessa pidäkään paikkaansa. Käsin kirjoitetuissa teksteissä pojilla oli suhteessa vähemmän kielivirheitä, sillä he saivat käsin kirjoitetuista teksteistä kieliasun keskiarvoksi 4,25 ja koneella Ehkä lyijykynän kanssa

15 ! 14 lukiolaispoika punnitsee sanansa tarkemmin ainakin tällaisessa suhteellisen lyhyessä tekstissä. Tyttöjen tekstien kieliasu oli käsin kirjoitetuissa 4,04 ja koneella 4,35. He puolestaan hyötyivät koneella kirjoittamisesta oikeinkirjoituksen ja oikeakielisyyden kannalta. Tutkimuksen oppilaat ovat selvästi harjaantuneita kirjoittamaan sekä käsin että ipadilla, sillä kenenkään käsiala tai tekstin ulkoasu ei ole ongelmallinen, ja puolestaan tietokonetekstissä on asiaan kuuluvat asettelut ja korjaukset tehty harjaantuneesti. Heidän mieltymyksensä siihen, kirjoittavatko he käsin vai koneella, eivät myöskään erityisemmin näy tekstin ulkoasussa. Ulkoisesti siistiä ja sujuvan näköistä tekstiä tuotetaan siis sekä kynällä että koneella. 5. Kirjoittajan oma ajatus mieleisestä kirjoittamistavasta Lukiolaisten kokeessa oli seuraavanlainen tehtävä: valitse alla olevista neljästä lähinnä itseäsi oleva väite ja kirjoita se konseptiin. Perustele väitettä vähintään kolmella perustelulla. Väitteet olivat a. Kirjoitan mieluiten ipadilla, jossa on irrallinen näppäimistö. b. Kirjoitan mieluiten ipadilla ilman irrallista näppäimistöä (koneen omalla kosketusnäytöllä). c. Kirjoitan mieluiten läppärillä tai tietokoneella, jossa on erillinen näppäimistö. d. Kirjoitan mieluiten käsin paperille. Taulukko 3. Mieluisin kirjoitusväline (kyselyssä 24 lukiolaista) Väite Kirjoitan mieluiten ipadilla, jossa irrallinen näppäimistö ipadin omalla kosketusnäytöllä kannettavalla tai pöytätietokoneella tyttöjä 1 tyttöjä 1 tyttöjä 4 poikia 4 poikia 1 poikia 5 yht. 5 yht. 2 käsin paperille tyttöjä 6 poikia 2 yht. 8 yht. 9 yht. 16 tietokoneella yht. 24 lukiolaista 24 vastaajasta kahdeksan lukiolaista eli kolmasosa vastasi kirjoittavansa mieluiten käsin eli d-väitteen mukaan (Taulukko 3). Heistä enemmistö eli kuusi on tyttöjä ja kaksi poikaa. Puolestaan 16 eli kaksi kolmasosaa kirjoittaa mieluiten koneella. Heistä kymmenen on poikia ja kuusi tyttöä. Käsin kirjoittamista perusteltiin seuraavasti:

16 ! 15 -Muistan paremmin, kun kirjoitan käsin. Käsiala on persoonallista ja käsin kirjoittaminen tuo vaihtelua tietokonekirjoittamiseen. (T4) -Lyijykynällä teen enemmän ajatuksen kanssa. Käsiala kehittyy käsin kirjoitettaessa. (T12) -Käsin luominen on uniikkia. Käsialasta voi päätellä enemmän kirjoittajan tilanteesta ja tarkoituksesta, se sisältää sanatonta viestintää. (T9) -Käsin ajatus pääsee juoksemaan sopivaa vauhtia, eikä hutilointia synny niin paljon kuin tietokonetöissä. Sitä paitsi käsin kirjoitettu on ainutlaatuinen. (T3) -Käsin kirjoittamalla ajattelen paremmin lauseen rakenteet ja huomaan virheet heti. Käsin kirjoittamista on hyvä pitää yllä, koska ylioppilaskirjoituksetkin kirjoitetaan käsin. (P5) -Kynällä kirjoitettaessa plagiointi on vaikeampaa, koska teksti on suunniteltava paremmin. (T7) -Käsin on helpompaa kirjoittaa ja taitoa tarvitaan tulevassa työelämässäkin. (P1) Lähes kaikkien perusteluissa oli se, että kynällä tulos näyttää ja tuntuu persoonallisemmalta ja että tekstiä tulee suunniteltua harkitummin ennen kirjoittamista. Kolme lukiolaista myös korostaa sitä, että he haluavat parantaa hienomotoriikkaa. Opettajana olen myös sitä mieltä, että tämä ikäluokka on varsin harjaantunut käyttämään sekä lyijykynää että tietokonetta. Vastauksista herää myös kysymys, miksi osa oppilaista kokee, ettei tietokonetekstiä tule suunniteltua harkitusti. Ajatuksessa on myös opettajalle sopiva haaste. Kolmas väite, että kirjoittaja kirjoittaa mieluiten joko kannettavalla tietokoneella tai pöytäkoneella, jossa on erillinen näppäimistö, sai eniten kannatusta eli yhdeksän oppilaan kannatuksen. Tietokonetta pidettiin parhaimpana, koska se mahdollistaa helposti sekä muokkaamisen että ajatusprosessin: -Saan koneella kirjoitettaessa työrauhan helposti, sillä olen tottunut rentoutumaan koneen äärellä. (P8) -Tietokoneen näytöltä tekstiä on helpompi hahmottaa kuin esimerkiksi ipadilta. (T5) -Oikeinkirjoitus ja sanamäärän laskeminen ovat helpot, lisäksi tietokonekirjoittaminen on tärkeä taito yhteiskunnassamme. (T11) -Näppäimistöllä on nopea kirjoittaa ja tekstiä on helppo lukea isolta näytöltä. (P3) -Tietokone on nopein ja mukavin tapa, sillä kosketusnäyttö tuo enemmän virheitä. Näppäimistön pikakomennot tosi näppärät. (P7) -Samalla harjoittelen työelämän taitoja. (P10) -Käsialasta saa varmasti selvää. (T1) -Läppärillä on helppo korjata virheet, toisin kuin ipadilla tai käsin. IPadin näyttö heittää kursorin minne sattuu ja vaihtaa sanoja ja taivutusmuotoja. Käsin kirjoittaminen taas on raskasta ja omia virheitä ei näe helposti. Myös kokonaisten kappaleiden poistaminen on helpointa tietokoneella. Myös ulkoasu on siistimpää tietokoneella. Ainoat oikeat näppäimet ovat tietokoneen alas painuvat ja vaakatasossa olevat, eivät mikään ipadin kosketusnäyttönäppäimet. Tietokoneeni on yhtä sormieni kanssa, ne näppikset saavat sormeni tanssimaan ja teksti muodostaa uusia maailmoja. Tietokoneella kirjoitettaessa ei tarvitse miettiä, voi vain kirjoittaa. (T2) Tämä oppilasryhmä on käyttänyt ipadeja tutkimusajankohtaan mennessä yhdeksän kuukautta. Seitsemällä kirjoittajalla 24:stä ipad on mieluisin kirjoitusväline. Näistä seitsemästä vain kaksi kirjoittaa ilman irrallista näppäimistöä, loput viisi käyttävät mielellään irrallista näppäimistöä. Ehkä ipadeista olisikin kirjoittamiseen parempi sellainen versio, jossa vaikkapa kotelossa on mukana irrallinen näppäimistö.

17 ! 16 Viisi lukiolaista kirjoittaa mieluiten ipadilla, jossa on irrallinen näppäimistö. Laite saa seuraavanlaisia perusteluja: -Ipadilla tekstin muokkaaminen ja lähettäminen on helppoa. Sitä paitsi oma sukupolveni on oppinut kirjoittamaan koneella. (P9) -IPadilla käsi ei väsy kuten tietokoneella tai käsin kirjoitettaessa. Irtonäppäimistöllä tulee vähemmän virheitä kuin kosketusnäytöllä. Tekstin jäsentely on ipadilla helpompaa (kuin käsin), koska tekstin rakenteen näkee laajempana kokonaisuutena. (P11) -Kirjoitan mieluiten ipadilla, jossa on irrallinen näppäimistö, siksi että ipad laskee automaattisesti tekstin sanat. ipadiin olen myös nyt tottunut jo todella hyvin ja sen käyttö on helppoa. Irrallinen näppäimistö siksi, että se on kosketusnäyttöä helpompi. IPadilla on kätevä lisätä tekstin väleihin asioita, kuten tietokoneellakin. Ipad kulkee helposti mukana ja voi valita mukavan paikan ja kirjoitella missä haluaa.(t6) Itse asiassa edelliset perustelut ovat pitkälti samankaltaisia kuin PC:llä tai kannettavalla tietokoneella kirjoittavien, mikä on ymmärrettävää. IPad irrallisen näppäimistön kanssa lähentelee kannettavan tietokoneen muotoa, mutta on todella kevyt niin kantaa kuin kirjoittaa. Valittavana oli myös vaihtoehto, että kirjoittaja tuottaa mieluiten tekstin ipadilla ilman irrallista näppäimistöä. Tämän vaihtoehdon valitsisi vain kaksi tutkimuksen 24 lukiolaisesta. Heidän perustelunsa liittyvät etenkin ipadin helppoon liikuteltavuuteen: -IPad on kätevä automatkoillakin, eikä sillä eksy niin helposti tekemään muuta kuin tietokoneella. (P2) -Kirjoitan mieluiten ipadilla, ilman irrallista näppäimistöä, koska ipadin käytöstä on tullut jokapäiväistä ja se on helppoa. Aluksi kirjoittaminen sillä oli hiukan hankalaa, mutta sen oppi nopeasti. Tietenkin käsin kirjoittaminen on nopeampaa kuin ipadilla, mutta esimerkiksi tekstin muokkaaminen ja korjaaminen sekä sanamäärän laskeminen onnistuvat koneella paljon helpommin ja nopeammin. IPadilla voi kirjoittaa ihan missä vain, kun paperille kirjoittamiseen tarvitaan alusta, valoa sekä kynä ja paperi. En kuitenkaan ole kokonaan lopettamassa käsin kirjoittamista, mutta ipadilla kaikki tuntuu vain toimivan paremmin. Plussana vielä ipadilla kirjoittamisessa on se, että lukijalle ei tule vaikeuksia saada käsialasta selvää. (T8) T8 sanoo varmasti yhden tärkeimmistä asioista: nykynuoriso oppii uuden tablettitietokoneen käytön nopeasti. Eräässä mielipidetekstissä toinen tyttö sanookin, että hänestä tuntuu, että ipadit voisivat olla tehokkaammassa käytössä lukiossa, kunhan sekä oppilaat että opettajat oppisivat koneiden tehokkaampaa käyttöä. Kaiken kaikkiaan lukiolaisten omat mielipiteet kirjoitusvälineen paremmuudesta vaihtelevat suhteellisen paljon. Tutkijana minulla oli joitakin hypoteeseja. Oletin ennen kyselyä, että käsin kirjoittaminen ei saisi juurikaan kannatusta. Tämä tutkimusryhmä kuitenkin kirjoittaa yllättävän mielellään vielä käsin. Samoin oletin, että ipadin kosketusnäytöllä kirjoittaminen olisi jo mieleisempi tapa. Oppilaat kokevat kuitenkin selvästi, että ajatus kulkee itselle mieluisimmalla välineellä parhaiten. Pojat eivät välttämättä kirjoitakaan ennakkoodotusten mukaan paremmin koneella tällaisia lyhyitä tekstejä. Ajattelu on helpompaa toiselle kynän kanssa, toiselle tietokoneella. Tosin tilanne muuttuu varmaan nopeasti, sillä tämä tutkittava ikäryhmä on se, joka on koulussa harjaantunut kirjoittamaan sekä käsin että koneella.

18 ! Päätelmiä - miten parantaa lukiolaisen kirjoitustaitoja tämän tutkimuksen valossa? Tämän tutkimuksen mukaan lukiolaisilla oli yllättävän pienet erot arvosanoissa sen mukaan, kirjoittivatko he saman tekstilajin tabletilla vai käsin. Yksittäisistä piirteistä käsin näyttää onnistuvan hieman paremmin pääteesin muotoilu, kieliasu ja kokonaisvaikutelma. Sen sijaan tekstin rakennetta on hiottava enemmän etenkin kynällä kirjoitettaessa. Tietokoneella onnistui paremmin rakenteen loogisuus, mikä on luonnollista, onhan tietokonetekstin muokkaaminen kätevämpää. Sen sijaan tietokoneteksti kaipaisi lisää harkintaa esimerkiksi sanavalintoihin. Opettajan tulisi yhä enemmän opastaa oppilaita tuntemaan omia kirjoitustapojaan ja -taipumuksiaan. Toiselle kirjoittajalle tietokone voi olla kätevin apuväline niin kirjoittamiseen kuin ajatteluun, toiselle lyijykynä on paras väline. Lukiolaiset ovat jo itse osittain kypsiä valitsemaan itselleen sopivan työkalun ja kirjoittamistavan. Tämän tutkimuksen mukaan tosin kiintoisaa on se, että itselle mieleinen työtapa ei ehkä aina olekaan se paras lopputuloksen kannalta. Opettajan kannattaakin miettiä, miten auttaa niitä oppilaita, joiden ennakkokäsitykset ehkäisevät löytämästä parasta kirjoitustapaa. Tunneilla voidaan kokeilla erilaisia tekstintuottovälineitä ja -tapoja, ja vaikkapa opiskelijoiden itsearvioinneilla ja vertaispalautteilla sekä opettajan palautteella on lisättävä oppilaan itsetuntemusta kirjoittajana. Tähän mielestäni liittyy myös se, että jokaisen kirjoittajan on hyvä tuntea erilaisia tekstinprosessointimenetelmiä ja etsittävä itselleen eri tilanteisiin sopivia tapoja kirjoittaa. Samaan tulokseen pääsi tutkimuksessaan myös esimerkiksi Maarit Mutta, joka väitöstutkimuksensa (2007) perusteella toteaa, että kirjoittajalle on tärkeintä tunnistaa itsensä ja tapansa kirjoittaa ja harjoittaa kirjoittamista. Tulevaisuus on joka tapauksessa tietokoneiden, ja tulevaisuuden työelämässä tuskin kirjoitetaan juurikaan käsin. Tietokonekirjoittaminen on ollut itsestään selvää jo parisen vuosikymmentä kouluissakin. Rinnalla kulkee kuitenkin käsin kirjoittamisen taito, jota on helpotettu esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmissa vuosien myötä mm. vanhanajan kaunokirjoituksesta käsialakirjoitukseen siirtymisellä. Parhaillaan keskustellaan opetussuunnitelmien uudistamisesta ja tietokoneiden käytöstä mm. ylioppilaskirjoituksissa. Pohditaan myös sitä, pitäisikö kymmensormijärjestelmä kirjata uusiin opetussuunnitelmiin (Karjalainen ). Ehkä kymmensormijärjestelmä voisi parantaa kirjoittamisen laatua, kun kirjoittaminen itsessään ei veisi huomiota. Joka tapauksessa tiedon etsimistä ja arvioimista käyttävissä tehtävissä olisi helppokäyttöisin tietokone, jossa on suora yhteys Internetiin. Koulumaailma etsii nyt sopivaa tasapainoa käsin ja koneella kirjoittamisen välille, toteaa opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä Karjalaisen haastattelussa Käsialan opetus ei tule hänen mukaansa kokonaan häviämään. Oppilaita on joka tapauksessa ohjattava tuntemaan lisää omia kirjoittamistapojaan. Oppilaan kannalta lienee oleellista mm. se, että tekstiin voi tulla tietokoneella lisää sisältöä mutta myös turhia sivupolkuja. Opettajan on ohjattava tekstin suunnitteluun ja fokusointiin vieläkin tarkemmin etenkin tietokonekirjoittamisessa. Tietokoneteksti näyttää helposti ns. näennäissujuvalta, mutta olisi opittava tarkistamaan, että siistin näköisessä tekstissä on tarpeeksi painavaa sanottavaa tekstilajiin sopivalla tyylillä. Tuleeko yleiskäsitys siitä, että kirjoitamme paremmin tietokoneella pikemminkin sen takia, että tietokoneteksti näyttää siistimmältä? Tämän tutkimuksen pohjalta lyhyen tekstin paremmuudella, jos se määritellään sisällön, rakenteen ja tekstin ilmaisukyvyn mukaan, ei ole suoraa yhteyttä välineeseen.

19 ! 18 Tämän tutkimuksen opiskelijoista osa sanoi, että lyijykynällä kirjoittaessaan he miettivät sanottavansa tarkkaan. Harkinta näkyy sekä kielessä että sisällössä. Jääkö silloin kuitenkin jotain sanomatta tai muokkaamatta? Opettaja voisi ohjata oppilaita kiinnittämään entistä tarkemmin huomiota kynällä kirjoitettujen tekstien muokkaamisen. Tähän auttaa hyvä tekstin suunnittelu, mikä on mahdollista sekä käsin että koneella. Ja tietokoneella pitkäjänteinen muokkaaminen ja hiominen ovat tietenkin helpompia. Tekstin rakenne tuli paremmaksi tietokoneteksteissä tässäkin tutkimuksessa. Pelkkä muokkaamisen lisääminen ei ole aina tekstin parantamisen tae, ehkä päinvastoin. Nimittäin Rannan (2007: ) tutkimusten mukaan tekstin koheesio voi joskus heikentyä muokkaamisella. Esimerkiksi viittausvirheitä voi tulla muokkaamisen myötä.. Ranta korostaa kuitenkin (2007: 259) kirjoittamisprosessin kolmea vaihetta eli virittelyä, kirjoittamista ja muokkaamista. Tässäkin tutkimuksessa ns. virittelyvaihe oli suhteellisen pitkä etenkin ensimmäisen tekstin kohdalla, sillä oppilailla oli mahdollisuus suunnitella kotona ja keskustella yhdessä ja opettajan kanssa kirjoitusprosessin aikana. Tuon takia olisi voinut olettaa, että tabletilla kirjoitetut tekstit tuottaisivat paremman sisällön kuin lyijykynätyöt. Näin ei siis kuitenkaan yksiselitteisesti käynyt. Tässä on ajateltavaa kirjoittamisen opettajalle: miten hyödyntää kullekin välineelle sopivimpia työtapoja? Ranta muotoilee kysymyksen näin: Tutkimukseni keskeinen havainto on se, että melkoinen joukko lukiolaisia näyttää tyytyvän kirjoittamaan tekstinsä varsin vähän henkistä vaivaa tuottavin menettelyin - -. (Ranta 2007:278). Nykykoulussa, jossa laitteiden avulla on tehty esimerkiksi plagiointi turhankin helpoksi, on korostettava etenkin omaa ajattelua, vaivannäköä ja pohtimista. Joskus ajatteluun riittää paremmin lyijykynä, joka voi auttaa ajatuksia keskittymään. Tai sitten toisin päin: miten opettaja voi auttaa oppilasta keskittymään paremmin tietokonetyöskentelyyn? Miten muuttaa tulevaisuudessa tehtävänannot sellaisiksi, että etenkin tiedon soveltaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen tehostuvat? Opettaja-lehti 44-45/2012 (s ) kertoo Kuopion kaupungin opettajien teknologiakokeilusta, joka paljastaa myös aikataulutuksen ongelman: Opiskelijoiden ohjeistaminen sähköisten työkalujen käyttöön vie aikaa itse asioiden opiskelulta. Tämän takia tietotekniikkaa käyttäen aika ei tahdo riitää kurssin sisältöön. Tämän tutkimuksen kanssa kuopiolaisopiskelijat ovat samaa mieltä siinä, että pitkien tekstien kirjoittaminen tablettitietokoneella tuntuu hankalalta. Pitkät tekstit on helpointa kirjoittaa pöytätietokoneella. Kirjoittaminen vaatii keskittymistä, ja tietokoneella kirjoittajan huomiosta voi kilpailla niin facebook kuin pelitkin. Mutta sama ongelmahan voi tulla lyijykynätöissäkin, jos vieressä on vaikkapa Internetissä oleva kone. Tästä keskittymiskyvyn puutteesta kirjoittaa T10 havainnollisesti: - Olen huomannut, että käsin kirjoittaminen auttaa minua muistamaan ja hahmottamaan asiat paremmin kuin koneella kirjoittaminen. (T10) Oppiminen vaatii keskittymistä, ja hyvän keskittymisen ohjaamiseen pitäisi pyrkiä kirjoittamisenopetuksessa. Toiset keskittyvät paremmin kynän, toiset koneen kanssa: - IPadilla en eksy tekemään jotain muuta hyvin helposti niin kuin tietokoneella. (P2) Opiskelutekniikan kehittämisen lisäksi opiskelijoille pitäisi nykyisessä, aiempaa hektisemmässä opiskeluympäristössä antaa uusia neuvoja keskittymistä ja tiedon

20 ! 19 valikointia ja arviointia varten. Oppimisen ohjaamiseen ja uuteen teknologiaan perehdyttämistä kaipaisivat todennäköisesti niin oppilaat kuin opettajat. Koulukohtaisesti olisi hyvä sopia, mitä Internetin oppimisalustoja käytetään, jotta opiskelijoiden ei tarvitsisi omaksua jokaista oppituntia varten uutta tietotekniikkaa. Tässä tutkimuksessa oppilaat saivat palautetta ensin kirjoittamastaan yleisönosastotekstistä (tablettiversiosta), mutta samalla paljastui se, että palautetta ei hyödynnetty kovinkaan paljon toisessa, jälkimmäisessä kirjoitustyössä. Siis esimerkiksi liian pitkän johdannon ensi kerralla kirjoittanut kirjoitti sellaisen myös toisessa tekstissään. Retoriset keinot eivät kovinkaan monipuolistuneet toisessa tekstissä. Vaikka kirjoittaja sai neuvoja otsikon jäntevöittämiseksi, ei hän välttämättä ottanut ohjeita käyttöön. Mikä siis on palautteen funktio? Näin palataan opetuksen sudenkuoppaan: miten saada palaute perille? Uskotaanko ohjeet paremmin yhteisöllisesti esim. yhteisellä oppimisalustalla vai henkilökohtaisesti? Nythän ensimmäisestä tekstistä tuli palautetta sekä opettajan sähköpostitse lähettämä palaute piirrearviointeineen sekä muiden kurssilaisten kommentti boxin keskustelusivustolla. Kumpaakaan palautetta ei välttämättä hyödynnetty. Opettajan tulee ilmeisesti vielä täsmällisemmin neuvoa palautteen antamista ja vastaanottamista. Oppilas on jotenkin velvoitettava hyödyntämään palautetta enemmän. Toisekseen ongelmaksi muodostui se, että palautteen antamisesta oli kulunut noin kolme viikkoa. Jos palaute olisi ollut tuoreemmassa muistissa, sitä olisi ehkä hyödynnetty enemmän. Toki uusi versio samasta tekstistä olisi ollut helppo tehdä korjausehdotusten mukaan, mutta korjausehdotusten hyödyntäminen toiseen tekstiin onkin jo vaikeampaa. Kuten Rantakin (2004:64) toteaa, palautteen antamista on harjoiteltava uudelleen ja uudelleen, ja opettajan on annettava malleja palautteen antoon jo siitä lähtien, kun aletaan opetella tekstin tuottamista. Palautteen vastaanotto vaatii samaa tietoista käsittelyä tämänkin pienen tutkimuksen perusteella. Ekström (2009: 35 45) on tutkinut opiskelijoiden näkemyksiä kirjoitusten palautteesta. Liian epätarkka palaute saa opiskelijan toistamaan itseään, ja puolestaan liian tarkka palaute voi lannistaa opiskelijaa, etenkin jos palautteen sisällöllä ei ole yhteyttä opiskelijan omaan ajatteluun. Niinpä palautteessa tärkeää on kokonaisarvion sävy, joka mieluummin voi olla ymmärtävä ja neuvova, ei niinkään arvioiva. Tuolta pohjalta on suhtauduttava välillä kriittisesti piirrearviointien numeropohjaisiin arviointeihin ja keskityttävä holistisempaan palautteenantoon. Palautteessa on pohdittava tulkintoja tekstistä ja keskusteltava kirjoittajan kanssa, ei niinkään oikaistava virheitä (Ekström 2009: 41). Suullisen keskustelun dialogisuus pitäisi saada siirrettyä paremmin Internetin oppimispohjille. Tämän tutkimuksen yleisönosastotekstien palaute oli suhteellisen tiivistä eikä siinä syntynyt dialogia kirjoittajan kanssa. Tietokonepohjainen oppimisympäristö kuitenkin antaa mahdollisuuden dialogiin, ja tätä mahdollisuutta on opittava enemmän hyödyntämään niin opettajan kuin opiskelijankin. Näin palautteessa yhdistyisi vastaanottajalähtöisyys, konstruktivismi ja yhdessäoppiminen (Ekström 2009: 40). Murtorinteen tutkimuksessa (2005: ) saatiin selville, että oppilaat muokkasivat omia tekstejään sekä itsenäisesti että ryhmäkeskustelun pohjalta samoilla muokkausstategioilla, mm. poistamalla, korvaamalla, laajentamalla, jatkamalla ja säilyttämällä sisältöä ja kieltä. Tämänkin tutkimuksen teksteissä on havaittavissa muokkaamista, mikä näkyy mm. korvaamisena ja laajentamisena lyijykynäteksteissä sekä laajentamisena tietokonetekstissä. Eri välineet ohjaavat tekstinmuokkausstrategioita. Kuitenkin usein samassa versiossa on sekä pinta- että sisältötason muokkausta, sillä oppitunnilla oppilaat kysyvät tarvittaessa sekä kieleen että sisältöön neuvoja niin toisilta lukiolaisilta kuin opettajalta. Opiskelijat kysyvät palautetta ja hyödyntävät sitä mielellään

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3)

Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Hannele Ikäheimo www.opperi.fi 1(3) Junnauskoe 0 20 A ja B Opettajan ohje Tarkoitus: Tavoite: Testaus: Junnauskokeen 0-20 avulla saadaan selville oppilaiden käyttämät käyttämät laskustrategiat sekä yhteen-

Lisätiedot

Tervetuloa Vihdin lukioon!

Tervetuloa Vihdin lukioon! Tervetuloa Vihdin lukioon! RO-ryhmä Lukiossa opiskelijat jaettu 6 ryhmään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. RO-ryhmä opiskelee ykkösjaksossa samat kurssit yhtenä ryhmänä. RO opettaa omaa ryhmäänsä

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

TVT-osaamisen kehittäminen Kupittaan lukiossa

TVT-osaamisen kehittäminen Kupittaan lukiossa TVT-osaamisen kehittäminen Kupittaan lukiossa Juho Airola Kupittaan lukio, Turku Kupittaan ICT-lukio Suomen ainoa informaatioteknologian opetukseen keskittyvä opetusministeriön hyväksymä valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 =

2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Traggelprov 0 20 A Namn: 2 + = 10 0 + = 10 10 3 = 10 5 = + 4 = 10 + 9 = 10 10 8 = 10 1 = 7 + = 10 5 + = 10 10 6 = 10 10 = Dubbelt + Dubbelt 4 + 4 = 6 + 6 = 8 4 = 14 7 = 9 + 9 = 3 + 3 = 18 9 = 20 10 = 7

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa

Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Sähköiset kokeet ja arviointi lukiossa Educa 2014 25.1.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Tutkimustietoa Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä Hurme, Nummenmaa & Lehtinen 2013, Turun

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa

Yliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh)

Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh) Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh) ylittäviä. Vastaa kaikkiin kuuteen tehtävään nolla pistettä

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot