Pöytäkirja. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat, läsnäololuettelo pöytäkirjan liitteenä.

Transkriptio

1 Ylä-Savon Sote Pöytäkirja Ohjausryhmä YLÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUE IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ Ohjausryhmän kokous klo Paikka: Iisalmen kulttuurikeskus, kokoustila Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat, läsnäololuettelo pöytäkirjan liitteenä. Kokouksen sihteeriksi kutsuttiin yhteysjohtaja Kaarina Kursukangas-Hourula. 2. Katsaus SOTE-kuntayhtymän toimintaan, toimitusjohtaja Leila Pekkanen Esitys: Ohjausryhmä merkitsee asian tiedokseen. Päätös: Ohjausryhmä merkitsi asian tiedokseen. Esittelyaineisto pöytäkirjan liitteenä. 3. Katsaus yhteislautakunnan toimintaan, yhteysjohtaja Kaarina Kursukangas- Hourula Yhteislautakunta/ yhteysjohtaja -esittelyaineisto toimitetaan esityslistan mukana. Esitys: Ohjausryhmä merkitsee asian tiedokseen. Päätös: Käytiin keskustelu Kuntapalvelutoimistoselvityksestä ja ICT- palvelujen järjestämisestä. Ohjausryhmä merkitsi asian tiedokseen. Esittelyaineisto pöytäkirjan liitteenä. 4. Keskustelu perussopimuksen muuttamisesta ja mahdolliset yhteiset linjaukset valmistelevan työryhmän esittelystä Valmistelija: Yhteysjohtaja Kaarina Kursukangas-Hourula Sote- kuntayhtymän yhtymähallitus käsittelee kokouksessaan kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista. Yhtymähallitus pyytää kuntayhtymän jäsenkuntien hallitusten ja yhteislautakunnan lausunnot liitteenä olevasta perussopimusehdotuksesta. Kuntayhtymän hallitus käsittelee edellä mainitut lausunnot kokouksessaan, jonka jälkeen perussopimus esitetään jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Perussopimuksen muutoksen valmistelu on käynnistetty kuntayhtymän organisoimana, koska muutostarpeet liittyvät kuntayhtymän toiminnan järjestelyihin.

2 Valmistelusta on vastannut Soten yhtymähallituksen nimeämä työryhmä, jossa on edustettuina jäsenkuntien edustajia, yhtymähallituksen edustajia, kuntayhtymän johtoryhmä, yhteysjohtaja ja ammattijärjestöjen edustaja. 2 (5) Keskeiset muutos- ja tarkistamistarpeet perussopimuksessa ovat yhtymähallituksen ja perusturvalautakunnan tehtävät, päätösvalta ja vastuu sekä jäsenkuntien maksuosuuksien laskutusperusteiden määrittäminen. Lisäksi esiin on noussut kuntayhtymän toimialan mahdollinen laajentaminen mm. työllisyysasioiden sekä maa- aineslain mukaisten lupa-asioiden osalta. Yhtymähallituksen ja perusturvalautakunnan tehtävien osalta perussopimusta esitetty muutettavaksi siten, että yhtymähallitus on vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä ja palvelujen järjestämisestä. Ympäristölautakunnan toimialasta vastaa ympäristölautakunta. Perusturvalautakunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön ja määräyksiin liittyvästä ja viranomaispäätöstä vaativasta yksilökohtaisesta päätöksenteosta ja muutoksenhausta ellei hallintosäännöstä muuta johdu. Lautakunnalle kuuluu myös potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan raporttien ja palautteen käsittely sekä kuntalaisaloitteiden valmistelu kuntayhtymän valtuustolle. Lisäksi lautakunta valmistelee yhtymähallituksen sille erikseen määräämiä tehtäviä. Kuntayhtymän talous ja jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnat ohjaavat kuntayhtymän taloutta ja toimintaa kuntayhtymän järjestämissuunnitelmalla, joka vahvistetaan valtuustokausittain sekä vuosittain vahvistettavilla palvelusopimuksilla. Palvelusopimukset ovat sitovia kokonaissopimuksia ja kuntalaskutus perustuu palvelusopimuksen mukaiseen laskutukseen siten, että palvelusopimuksen mukainen laskutus jaetaan kuukausittaiseen ennakkolaskuun, joka on 1/12 kokonaissummasta. Tasaus- tai jälkilaskutusta ei suoriteta. Jos palvelutarpeessa tapahtuu olennainen muutos (3 % tehtäväaluetasolla), voidaan palvelusopimuksiin tehdä talousarviovuoden aikana jäsenkunnan ja kuntayhtymän hyväksymiä muutoksia, jotka valmistellaan yhteistyössä yhteislautakunnan kanssa. Palvelusopimuksia laadittaessa ja maksuosuuksia määrättäessä otetaan huomioon kuntayhtymän edellisen tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden arvioidun toteutuman kuntakohtainen ali- tai ylikäyttö sekä ali- tai ylijäämä huomioiden rahoituskustannukset aiheuttamisperiaatteella. Perussopimusluonnos toimitetaan esityslistan mukana. Esitys: Ohjausryhmä käy asiasta lähetekeskustelua. Päätös: Keskusteltiin seuraavista asioista: Toimiala; työllisyydenhoito ja maa-aineslain mukaisten asioiden järjestäminen mahdollistava, sovitaan kuntakohtaisilla sopimuksilla

3 3 (5) Yhteislautakunta; mainitaan perussopimuksessa Perusturvalautakunta; hallintosäännössä tarkennetaan perusturvalautakunnan tehtäviä Toimielinten puheenjohtajuudet ; vuorollaan eri kunnista pääsääntöisesti eri kunnista Talous; vaihtoehto - kuntien maksuosuudet tasoitetaan vuosittain. SOTE kuntayhtymän hallitus tekee lähetekeskustelun perusteella esityksen perussopimuksesta kokouksessaan. Kaupungin- ja kunnanhallitusten puheenjohtajisto käyvät keskustelun perussopimuksesta ennen kuntien lausuntojen antamista. Perussopimusluonnos pöytäkirjan liitteenä. 5. Vuoden 2009 valmistelukustannuksien hyväksyminen kuntajohtajatyöryhmän esityksen pohjalta Sote-kuntayhtymän valmistelusta aiheutuvat kustannukset vuonna 2009 Kuntajohtajatyöryhmä Seutusopimuksen kohtaan 8 on kirjattu määräykset Valmistelusta aiheutuvien kustannusten jaosta seuraavasti: Ohjausryhmän erikseen päättämät valmistelusta johtuvat kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Kukin kunta ja henkilöstöjärjestöt vastaavat edustajiensa matka- ja kokouskuluista. Talousarvio voidaan kattaa osin ulkopuolisen rahoituksen avulla. Sote-ohjausryhmä päätti kokouksessaan valmistelusta aiheutuvista kustannusten rahoituksesta seuraavaa: - kokous- ja valmistelukustannukset jakautuvat tasapuolisesti valmistelussa mukana oleville kunnille ja kuntayhtymille, eikä kustannusten jakotarvetta synny - konsultointikustannukset päätetään erillisten esitysten mukaisesti - pääsihteerin tehtävistä ajalla (määräaikainen erityisvastuu valmistelusta, kaikkien valmistelevien toimielinten eli kuntajohtajatyöryhmän, valmisteluryhmän ja ohjausryhmän sihteerin, valmistelijan ja koordinoijan tehtävät) maksettava kuukausikorvaus 300 sekä matka-, toimistotarvike-, monistus-, tietojärjestelmä-, työnantajan sosiaalikulut ja mahdolliset muut kulut jaetaan kunnille asukaslukujen suhteessa - mahdollisista muista kustannuksista ja niiden jaosta päätetään erikseen - kustannukset laskutetaan vuosittain. Koska valmistelutyö kokonaisuudessaan ja pääsihteerin tehtävät osoittautuivat ennakoitua laajemmiksi ja ovat edellyttäneet huomattavaa työajan käyttöä, Soteohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan menettelyn, että tehtävistä aiheutuneista ylitöistä annetaan mahdollisuuksien mukaan vapaata ja loppuosa maksetaan ylityökorvauksena. Kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa.

4 4 (5) Yhteenveto pääsihteerin tehtäviin käytetystä työajasta on liitteenä 3 (jaetaan kokouksessa) sekä alustava laskelma muista kustannuksista liitteenä 4 (jaetaan kokouksessa). Esitys: Kuntajohtajatyöryhmä hyväksyy kustannukset ja laskutusmenettelyn. Päätös: Kuntajohtajatyöryhmä hyväksyi esityksen hyväksyttävistä kustannuksista sekä laskutusmenettelyn. Kuntajohtajatyöryhmä Yhteenveto lopullisista kustannuksista jaetaan kokouksessa. Esitys: Kuntajohtajatyöryhmä hyväksyy vuoden 2009 lopulliset valmistelukustannukset. Päätös: Kuntajohtajatyöryhmä hyväksyi kunnilta laskutettavaksi pääsihteerin tehtävistä vuodelta 2009 aiheutuneet lopulliset kustannukset liitteiden mukaisesti. Yhteenvedot kustannuksista ovat pöytäkirjan liitteinä 8 ja 9. Ohjausryhmä Selvitys pääsihteerin tehtävien hoidosta aiheutuneista kustannuksista vuonna 2009 (tarkistettu ), työaikayhteenveto ja Kiuruveden kaupungin laskutukset kunnille pääsihteerin tehtäväkustannuksista (tarkistettu ) toimitetaan esityslistan mukana. Kuntien laskutusta muiden SOTE-kuntayhtymän valmisteluun osallistuneiden henkilöiden osalta on käsitelty Iisalmen kaupungintalolla pidetyssä neuvottelussa seuraavasti: Kunnat eivät laskuta Sote-kuntayhtymää kuntayhtymän valmisteluun osallistuneiden henkilöiden osalta -> poikkeuksena Virpi Kauppinen ja Tuula Rönkkö, joiden osalta laskutus suoritettu. Em. neuvottelussa olivat läsnä Martti Harju, Ari Hukkanen, Simo Mäkinen, Leena Pietikäinen, Kaarina Kursukangas-Hourula, Esa Laukkanen, SOTE-johtoryhmän jäsenet Leila Pekkanen, Marja-Leena Meriläinen, Seija Kärkkäinen, Janne Niemeläinen, Anne Mikkonen, Martti Veteli ja Pekka Taipale sekä kokouksen sihteerinä Kaisa Kajanus. Esitys: Ohjausryhmä hyväksyy vuoden 2009 lopulliset valmistelukustannukset kuntajohtajatyöryhmän esityksen mukaisesti. Päätös: Toivo Karjalainen teki pöydällepanoesityksen, jota Jouni Toppinen kannatti. Koska oli tehty pöydällepanoesitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 20 ääntä asian käsittelyn jatkamiseksi ja 3 ääntä pöydällepanoesityksen puolesta. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa. Äänestyspöytäkirja pöytäkirjan liitteenä.

5 5 (5) Päätösesitys hyväksyttiin ( tarkistettu laskelma) siten, että mikäli tilintarkastuksen yhteydessä muuta ilmenee, palaa asia ohjausryhmän käsittelyyn. Toivo Karjalainen jätti eriävän mielipiteen. Peruste: päätöksellä vaikeutetaan Kiuruveden kaupungin tarkastuslautakunnan työtä. Selvitys pääsihteerin hoidosta aiheutuneista kustannuksista vuonna 2009 pöytäkirjan liitteenä. Markku Eestilä poistui ennen tämän asian käsittelyä ja Esa Laukkanen tämän asian päätöksenteon ajaksi. 6. Muut mahdolliset asiat Sote- kuntayhtymän peruspääoman korotus Seutusopimukseen on kirjattu seuraavaa: Kuntayhtymän perustamisen yhteydessä tarvittava lisäpääoma arvioidaan olevan noin 3-4 miljoonaa euroa ja se kerätään peruspääomaosuuksina. Peruspääoman jako perustuu kuntien asukaslukujen suhteeseen Perussopimuksessa määritetään peruspääoman jakoperusteet. Päätös: Kuntien peruspääoman korotustarve valmistellaan kuntajohtajatyöryhmässä sen jälkeen kuntayhtymien tilinpäätökset ovat valmistuneet ja Sote- kuntayhtymän avaava tase on selvinnyt. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seppo Kääriäinen puheenjohtaja Kaarina Kursukangas-Hourula sihteeri Pöytäkirjan liitteet Jakelu Liite 1. Läsnäololuettelo Liite 2. SOTE-kuntayhtymä, esittelyaineisto Liite 3. Yhteislautakunta/ yhteysjohtaja -esittelyaineisto Liite 4. Perussopimusluonnos Liite 5. Selvitys pääsihteerin tehtävien hoidosta aiheutuneista kustannuksista 2009 (ei-julkinen) Liite 6. Äänestyspöytäkirja Ohjausryhmän jäsenet, Leila Pekkanen, tiedoksi em. kunnallishallitukset Julkaisu seutuportaaliin

6 SOTE-ohjausryhmä Liite 1 1(3) Ohjausryhmän kokous klo Iisalmen kulttuurikeskuksessa LÄSNÄOLIJAT IISALMI Nimi ja asema: Läsnä: Muut merkinnät: Seppo Kääriäinen, kaupunginvaltuuston pj Jouni Toppinen kaupunginvaltuuston 1. vpj Anne Roponen kaupunginvaltuuston 2 vpj Iivo Polvi kaupunginhallituksen pj Ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Eestilä kaupunginhallituksen 1. vpj Poistui klo Kyösti Kauppinen kaupunginhallituksen jäsen Leena Vaarasuo, kaupunginhallituksen jäsen Martti Harju, kaupunginjohtaja KIURUVESI Nimi ja asema: Läsnä: Muut merkinnät: Eero Lämsä kaupunginvaltuuston pj. Helena Koivunurmi kaupunginvaltuuston 2. vpj Toivo Karjalainen kaupunginvaltuuston 3 vpj Kalevi Lamminen kaupunginhallituksen pj. Jouko Tenhunen kaupunginhallituksen 1. vpj Rauno Pikkarainen kaupunginhallituksen 2. vpj Lauri Tossavainen kaupunginhallituksen jäsen Minna Lilja kaupunginhallituksen jäsen Erkki Strömmer, kaupunginjohtaja Ohjausryhmän varapuheenjohtaja

7 SOTE-ohjausryhmä Liite 1 2(3) SONKAJÄRVI Nimi ja asema: Läsnä: Muut merkinnät: Mikko Mustonen kunnanvaltuuston pj Martti Luukkonen kunnanvaltuuston 1. vpj. Vesa Hynynen kunnanvaltuuston 2. vpj Tarja Pirkkalainen kunnanhallituksen pj. Eero Kurtelius kunnanhallituksen 1. vpj Keimo Sillanpää kunnanhallituksen 2 vpj Arto Kainulainen kunnanhallituksen jäsen Usko Partanen kunnanhallituksen jäsen Simo Mäkinen, kunnanjohtaja VIEREMÄ Nimi ja asema: Läsnä: Muut merkinnät: Marko Makkonen kunnanvaltuuston pj. Veikko Heikkinen kunnanvaltuuston 1. vpj Ulla Miettinen kunnanhallituksen pj. Leo Hentilä kunnanhallituksen jäsen Marjo Partanen kunnanhallituksen jäsen Poistui klo Paavo Säisä kunnanvaltuuston jäsen Ari Hukkanen, kunnanjohtaja Ritva Pääkkönen perusturvajohtaja

8 SOTE-ohjausryhmä Liite 1 3(3) IISALMEN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Nimi ja asema: Läsnä: Muut merkinnät: Raija Kotkanoja yhtymähallituksen puheenjoht. Erkki Nissinen Johtava ylilääkäri YLÄ-SAVON TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ Nimi ja asema: Läsnä: Muut merkinnät: Sari Niskanen, yhtymähallituksen pj. AMMATTIJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT Nimi ja asema: Läsnä: Muut merkinnät: Marja Korhonen, JHL Anne Roponen, Juko ry Sari Rissanen, Jyty ry Pirjo Männikkö, KTN ry ks. edellä/ Iisalmen kaupunginvaltuuston 2. vpj Eija Partanen, SuPer ry Poistui klo Seppo Eskelinen, SuPer ry Ari Kumpulainen, Tehy Hoitotyön johdon edustus Korhonen Terttu, YTY MUUT Läsnä: Muut merkinnät: Kaarina Kursukangas-Hourula, yhteysjohtaja Kokouksen sihteeri Leila Pekkanen SOTE kuntayhtymän tj Pirjo Niskanen Esa Laukkanen (Leena Pietikäisen varajäsen)

9 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ohjausryhmä Tj Leila Pekkanen

10 Ajankohtaista Arjen järjestäytymistä toimintakäytännöt tehtäväkuvien tarkistukset ohjeistus, päätösvalta ja vastuu talousarvion tarkistaminen hallintosäännön ja perussopimuksen valmistelu rekrytointi

11 Ajankohtaista Ensimmäinen tuloslaskelma osin jouduttu täydentämään manuaalisesti taloushallinnon järjestelmissä ei vielä tiedot täydellisinä sähköinen laskujen kierto ruuhkautunut, puretaan parhaillaan, osin syy uusissa vastuissa sekä laskujen ennakoitua suuremmassa määrässä toiminta vakiintuu

12 Ajankohtaista Kehittämistoimia käynnistetty talousarviossa vahvistettujen toiminnan tavoitteiden mukaisesti käynnistetty toimenpiteet pohjautuvat kuntamaisemamallin mukaisiin ongelmakohtiin

13 Ajankohtaista Mitä on jo tehty toimenpiteet perustuvat vahvistettuun talousarvioon ja toimintasuunnitelmaansekä maisemamallin analyysiin Toimintasuuunnitelmassa on tavoitteet maisemamallin mukaan aikataulutettu yhdessä (sosiaali ja terveystoimi) Työryhmät on nimetty ja työ on käynnissä. Päivystys on jo yhdistetty Päistystykseen liitetään palveluohjaus, valmistelu käynnistetään Perhekeskus ( asiakaslähtöinen perhepalveluiden malli), valmistelu käynnistetty Kuntoutus ja vuodeosastotoiminta seuraavaksi valmisteluun, työmallien esittely maaliskuussa. SAS ja palveluohjaus lähtenyt hyvin toimimaan ja jonoja ei ole. Valmisteluun tulossa: - Iisalmen sairaankuljetuksen osalta korjataan maisemamalliin tulot (huomattava osa puuttuu - Huomioitava sairaankuljetuksessa tapahtuvat muutokset, hoitotason autot jne. - Ravitsemusterapian toimintaa mallinnetaan - Kotisairaalatoiminnan valmistelu käynnistetään - kaikki valmistelu työ tehdään ilman hallintorajoja yhteistyössä. Vastuualuejohtajat (johtoryhmän jäsenet vastuussa)

14 Talousarvio 2010 Päivystystoiminnan ja vastaanottotoiminnan muutokset siten, että normaali vastaanottotoiminta resursoidaan ja ohjataan siten, että päivystyskäynnit vähenevät Iisalmen sairaalan vuodeosaston sekä terveyskeskusten vuodeosastojen toimintojen muuttaminen hoitoketjussa niin, että potilaat (asiakkaat) voidaan siirtää heidän kuntoansa vastaavaan paikkaan, ensisijaisesti kotiin. Tällöin kotihoidon kokonaisuutta tulee resursoida uudelleen ja toimintamallia kehitettävä. Lisäksi huomioidaan teknologian hyödyntäminen. Kokonaistarkastelu vanhusten eri asumismuotoihin. Laitospaikkojen purku maisemamallin esitykset huomioiden Vammaisten laitospaikkojen purkaminen mahdollisimman nopeasti avo- tai halvempiin muotoihin Mielenterveystyön uudelleen tarkastelu ja laitospainotteisuus purettava Toimeentulotuen myöntämisperusteiden tarkistaminen ja toimintatavan muuttaminen lastensuojelun tarkastelu siten, että lasten sijoitukset eivät ohjaudu "laitokseen" tai "perhekoteihin". Avohuollon mahdollisuudet tarkastellaan ensisijaisesti. Kuntoutuksen järjestämisen uudet mahdollisuudet Teknologian hyödyntäminen mm. palveluasumisessa ja kotiin tarjottavassa kuntoutuksessa Tukipalvelut: ruokapalvelujen järjestäminen selvityksen mukaan sairaalatekninen ryhmän ja tilapalvelujen järjestäminen selvityksen mukaan siivoustoiminnan tarkastelu tilapalveluiden kokonaisselvitys ja tehokas tilankäyttö sekä mahdollisuudet tilojen käyttötarkoitusten muutokset (vältetään mahdollisimman pitkään uusinvestointeja) koko kuntayhtymän toiminta-alueen logistiikan tarkastelu ja asiantuntijaselvitys

15 Talousarvio 2010 Toimenpiteet esitetty BSC- mallin mukaan Arviointi tapahtuu näiden asetettujen tavoitteiden mukaan Terveyden- ja sairaanhoidon vastuualueen toimenpiteet, talousarvio s Sosiaalihuollon vastuualueen toimenpiteet, talousarvio s Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut, talousarvio s

16 Talousarvio 2010 Toiminnan rahoitus ja palvelusopimus kiinteät vuosisopimukset (nyt sovittu ja esitetään malliksi) tasaus (yli- / alijäämä) sovitaan palvelusopimuksen yhteydessä mahdollisuus tarkistaa palvelusopimusta merkittävien muutosten yhteydessä palvelusopimuksen pohjana järjestämissuunnitelma (valmistellaan kevään 2010 aikana) 2011 palvelusopimus valmistellaan maisemamallin mukaan

17 Hallituksen työohjelma TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JO KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION VAHVISTAMINEN PERUSSOPIMUKSEN TARKISTUS HALLINTOSÄÄNTÖ STRATEGIAN LAADINTA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA PALVELUSTRATEGIA TALUSARVIO 2011 PALVELUSOPIMUSTEN LAADINTA 2011 HALLITUKSEN /LUOT.HENK. KOULUTUS HENKILÖSTÖSTRATEGIA STRATEGISET LINJAUKSET hallitus työnantajana palkkarakenne ja palkkojen harmonisointiohjelma

18 Yhteislautakunta/ yhteysjohtaja Tehtävät ja toimintasuunnitelma Kaarina Kursukangas-Hourula

19 Yhteislautakunnan tehtävät (SEUTUSOPIMUS ) seurata kuntalaisten oikeuksien toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta. seurata resurssien käytön lisäksi tuotettavien palvelujen määrää, laatua ja saatavuutta alueella sekä jakautumista väestön keskuudessa. arvioida niitä vaikutuksia, joita palveluilla pyritään saavuttamaan. huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen väestö saa tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuntien taloudellisten voimavarojen puitteissa.

20 Yhteislautakunnan tehtävät toimia kuntien välisenä yhteistoimintaelimenä seutusopimuksen mukaisissa asioissa. päättää yhteistoiminnassa kuntayhtymän kanssa yhteistoiminta-alueella noudatettavista yleisistä ohjeista seutusopimuksen mukaisissa asioissa. seurata toimialan yleistä kehitystä, väestön palvelutarpeiden muutoksia sekä palvelusopimuksen toteutumista. neuvotella kuntien ja kuntayhtymän kanssa valmisteltavan talousarvion valmistelun tasosta ja antaa lausunto talousarvioesityksestä

21 Yhteislautakunnan tehtävät toimittaa kuntien käyttöön tietoja sekä tuottaa tarvittavat ehdotukset kuntien päätöksentekoa varten. vastata toimialueella terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisestä yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, alueen kuntien ja niiden hallintokuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. järjestää potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta.

22 Järjestämisuunnitelman ja palvelusopimusten laadinta palvelujen järjestämistä koskevat tavoitteet ja linjaukset hyväksytään valtuustokausittain laadittavassa järjestämissuunnitelmassa ja konkretisoidaan vuosittain palvelusopimuksissa. palvelusopimuksen valmistelussa otetaan huomioon kuntien järjestämissuunnitelmassa määrittelemät palvelutarpeet. yhteislautakunta valmistelee kuntien päätettäväksi euromääräiset palvelusopimusesitykset. Yhteislautakunta valmistelee ko. suunnitelmat yhteistoiminnassa kuntien ja kuntayhtymän kanssa.

23 Yhteislautakunnan kokoukset Kokouksia 6-8 kertaa v Soten talousarvio/ käyttösuunnitelma Sote- kuntayhtymän strategia Palvelujen järjestämissuunnitelma v Kuntamaisemaraportin pohjalta Palvelusopimusesitys v Soten osavuosiraportit ja kuukausittainen tuloslaskelma Potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit ja muu asiakaspalaute Valtakunnallisesti kerättävät sosiaali- ja terveydenhuollon raportit Sote- alueen terveyden ja hyvinvoinnin tila valtakunnallisten indikaattoreiden ja PYLL- indeksin perusteella Suunnitelma terveyden- ja hyvinvoinnin painopistealueista ja yhteistyöstä kuntien kanssa Tiedoksi saatetaan lainsäädäntö yms uudistukset Muut ajankohtaiset asiat

24 Yhteysjohtaja (Iisalmen kaupungin isäntäkuntaorganisaatiossa) tuo peruskuntien käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tuntemusta ja osaamista huolehtii omistajaohjauksesta ja yhteistoiminnasta Sote kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä seuraa toimialan yleistä kehitystä seuraa väestön palvelutarpeen muutoksia seuraa väestön palvelujen tasapuolista saatavuutta ja laatua toimittaa kuntien käyttöön tietoja sekä tuottaa tarvittavat ehdotukset kuntien päätöksentekoa varten

25 Yhteysjohtaja osallistuu Sote- kuntayhtymän strategian laadintaan osallistuu palvelujen järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten laadintaan ja sopimusten toteutumisen arviointiin osallistuu Sote- kuntayhtymän talousarvion tason määrittelyyn valmistelee tarvittaessa jäsenkuntien lausunnot Sote- kuntayhtymän talousarvioesityksestä osallistuu Sote- kuntayhtymän toiminnan analysointiin ja tarkasteluun sekä tekee tarvittavia kehittämisehdotuksia kuntayhtymälle

26 Yhteysjohtaja toimii koordinoijana potilas- ja sosiaaliasiamiesasioissa ja seuraa potilas- ja sosiaaliasiamiesraportteja sekä muuta asiakaspalautetta toimii terveyden edistämisen koordinoijana yhteistyössä kuntien eri toimialojen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa toimii Itä- ja Keski-Suomen KASTE ( kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma) aluejohtoryhmän jäsenenä ja alueen yhteyshenkilönä Kaste- rahoituksen saaneissa hankkeissa osallistuu Sote- kuntayhtymän laajan johtoryhmän kokouksiin osallistuu isäntäkunnan Iisalmen johtoryhmän kokouksiin ja valtuuston kokouksiin sekä antaa kuukausittain Sote-asioiden tilannekatsauksen kaupunginhallitukselle osallistuu kutsuttaessa muiden jäsenkuntien hallitusten ja valtuuston kokouksiin silloin kun käsittelyssä on sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia tai sivuavia asioita muut kuntien määräämät kehittämis- ja arviointitehtävät

27 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 1(15) Yhtymähallitus PERUSSOPIMUS ALKAEN Perussopimuksen muutos Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

28 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 2(15) SISÄLLYS 1 NIMI JA KOTIPAIKKA TOIMIALA JA TEHTÄVÄT JÄSENKUNNAT UUDEN JÄSENKUNNAN OTTAMINEN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOONPANO JA TOIMIKAUSI YHTYMÄVALTUUSTON PÄÄTÖSVALTAISUUS ÄÄNIVALTA YHTYMÄVALTUUSTOSSA YHTYMÄVALTUUSTON TEHTÄVÄT YHTYMÄHALLITUKSEN KOKOONPANO YHTYMÄHALLITUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ ÄÄNIVALTA PÄÄTÖKSENTEOSSA YHTYMÄHALLITUKSEN TEHTÄVÄT YHTYMÄHALLITUKSEN ESITTELY LAUTAKUNNAT PERUSPÄÄOMA JÄSENKUNTIEN OSUUDET VAROISTA SEKÄ VASTUUT VELOISTA JA VELVOITTEISTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN JA HYVÄKSYMINEN SUUNNITELMAPOISTOT HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN RAHASTOJEN PERUSTAMINEN PALVELUISTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET SEKÄ MAKSUAJAT JA VIIVÄSTYSKOROT POIKKEUKSELLISEN SUURET POTILASKOHTAISET KUSTANNUKSET INVESTOINTIEN PÄÄOMARAHOITUS MUUT MÄÄRÄYKSET KUNTAYHTYMÄSTÄ EROAVAN JA TOIMINTAA JATKAVIEN KUNTIEN ASEMA KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN VOIMAANTULO... 14

29 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 3(15) PERUSSOPIMUKSESSA KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYT Järjestämisvastuu Vastuu siitä, että kuntalaiset saavat laissa säädetyt palvelut. Järjestämisvastuussa oleva toiminnan järjestäjä on myös palvelujen tilaaja. Järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen on erotettu toisistaan. Järjestämisvastuuseen kuuluvat lisäksi viranomaistehtävät sekä toiminnan valvonta. Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon tehtävien järjestämisvastuu tulee olla kunnalla tai yhteistoiminta-alueella, jonka asukasluku on vähintään Palvelujen tuottaminen voi tapahtua joko järjestämisvastuussa olevan organisaation omana tuotantona tai ostopalveluina. Palvelu Tuote Palvelun saatavuus Palvelun saavutettavuus Maisemamallin mukainen suurtuote Palvelutarpeen ennakointi ja arviointi Kuntayhtymän järjestämisvastuulla oleva palvelukokonaisuus, kuten esimerkiksi terveydenhuolto. Palvelu koostuu useasta eri tuotteesta. Palvelun aikaansaamiseksi suoritettava suorite/tuote, jolla palvelun toteutumista seurataan ja mitataan. Palvelu tai tuote on saatavilla silloin kun sitä on tarjolla tai tilattavissa. Se, että palvelu tai tuote on saatavilla, ei vielä kerro, onko se myös erilaisten ihmisten kannalta hyvin toimiva ja siten saavutettavissa. Saavutettavuus kertoo se, miten esim. tuotteen tai palvelun voi saada käyttöönsä Kuntamaisemamallin mukainen tuotteiden / palveluiden ryhmittely suuremmiksi kokonaisuuksiksi eli suurtuotteiksi /palvelukokonaisuuksiksi. Kuvaa koko kuntayhtymän toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvää prosessia. Tarkoituksena on luoda näkemys tulevaisuuden kehitysvaihtoehdoista suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustaksi. Ennakoinnilla arvioidaan mm. palvelutarpeen ja siitä johtuvien kustannusten ja henkilöstötarpeiden sekä tulorakenteen kehitystä. Järjestämissuunnitelma Järjestämissuunnitelmalla sovitetaan kuntayhtymän toiminta-alueella yhteen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristöpalvelujen järjestämisen ja tuottamisen periaatteet Järjestämissuunnitelmaa käytetään palvelusopimusten ja talousarvioiden perustana. Järjestämissuunnitelma sisältää toimintaympäristön kuvauksen, nykyisen palvelurakenteen ja tavoitteet palveluiden järjestämiselle. Palvelusopimus Lähipalvelu Palvelun järjestämisestä ja tuottamisesta tehtävä sopimus, jossa määritellään palvelu, tuotteiden määrä sekä hinta ja laatu. Lähipalveluita käytetään toistuvasti, jopa päivittäin. Ne tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua, tai ne tuodaan ihmisille kotiin. Lähipalveluiden tulee olla myös vammaisten saavutettavissa. Kaksikielisissä kunnissa palveluja tulisi tarjota sekä suomen että ruotsin kielillä. Lähipalveluiden järjestämisvastuu voi kuulua laajan väestöpohjan kuntayhtymälle tai erityisvastuualueelle. Käytännössä valtaosan lähipalveluista järjestää vähintään asukkaan kunta tai kuntayhtymä. Seudullinen palvelu Maakunnallinen / Laajemman alueen palvelu Aiheuttamisperiaate Seudulliset palvelut sijaitsevat etäämmällä, ja ne ovat saavutettavissa joko omalla kulkuneuvolla tai julkisella liikennevälineellä. Valtaosan seudullisistakin palveluista järjestää vähintään asukkaan kunta tai kuntayhtymä. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut täydentävät lähipalveluita ja seudullisia palveluita. Harvemmin tarvittavat palvelut keskitetään esim. maakunnan keskustaan esimerkiksi silloin, kun laadukas palvelu edellyttää vaativaa erityisosaamista, erityislaitteistoa tai moniammatillista työryhmää. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut järjestää yleensä laajan väestöpohjan kuntayhtymä. Aiheuttamisperiaate on keskeinen kohdistamisperuste budjetoinnissa, kirjanpidossa ja kustannuslaskennassa. Aiheuttamisperiaatteen mukaan tuotot ja kustannukset kohdistetaan sille laskentakohteelle, joka sen on aiheuttanut. Kuntayhtymän toiminnan menot ja tulot kohdistetaan kunnittain aiheuttamisperiaatteen mukaan jäsenkunnille.

30 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 4(15) Allekirjoittaneet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä sopineet kuntayhtymän perussopimuksesta seuraavasti: PERUSSOPIMUS YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iisalmen kaupunki. 2 Toimiala ja tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja järjestää jäsenkuntien puolesta kunnille lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä hoitaa kuntien puolesta työllisyyden edistämiseen liittyvät tehtävät. Kuntayhtymä järjestää myös ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelut. mukaan lukien maa-aineslain mukaiset kunnan lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät. Maaaineslain mukaisten asioiden järjestäminen sovitaan kuntakohtaisilla sopimuksilla. Kuntayhtymä vastaa yhteistoiminnassa palvelujen tuottajien kanssa jäsenkuntien väestön erikoisja erityistason sairaanhoidosta sekä kehitysvammaisten erityishuollosta ja muista mahdollisista jäsenkuntien antamista tehtävistä. Yhteislautakunta valmistelee valtuustokausittain järjestämissuunnitelman sekä talousarviovuosittain kuntakohtaiset palvelusopimukset yhteistoiminnassa kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa. Kuntakohtainen Järjestämissuunnitelma ja palvelusopimus hyväksytään jäsenkunnan valtuustossa. Kuntayhtymä turvaa jäsenkunnan määrittelemät lähipalvelut, joista päätetään kuntakohtaisissa palvelusopimuksissa. Jäsenkuntien asukkailla on oikeus käyttää kuntayhtymän palveluja kuntarajoista riippumatta. Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. 3 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä.

31 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 5(15) Yhteislautakunta Jäsenkuntien yhteistoiminnan järjestämistä varten toimii Iisalmen kaupungin organisaatiossa yhteislautakunta. Yhteislautakunta valvoo kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen laatua ja saatavuutta sekä valmistelee kuntien päätettäväksi järjestämissuunnitelma- ja palvelusopimusesitykset yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Yhteislautakunta järjestää potilasja sosiaaliasiamiestoiminnan sekä koordinoi terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä kuntayhtymän alueella yhdessä kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa. Yhteislautakunnassa on 22 jäsentä ja sen kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään Iisalmen kaupungin hallintosäännössä. Iisalmen kaupunginhallituksella ei ole otto-oikeutta yhteislautakunnan käsittelemiin asioihin lukuun ottamatta laillisuusvalvonnan edellyttämää ottooikeutta. Yhteislautakunnan päätöksenteossa noudatetaan, mitä tässä perussopimuksessa on sovittu kuntayhtymän toimielinten päätöksenteosta. 4 Uuden jäsenkunnan ottaminen Uuden kunnan ottaminen jäseneksi kuntayhtymään edellyttää jäsenkuntien yksimielisiä päätöksiä. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän jäseneksi tulevan kunnan peruspääomaosuuden sekä sen suoritusajankohdan. Tässä perussopimuksessa muualla säädetystä poiketen yhteistoiminta-alueen laajentuessa toimielinten paikat yhteislautakunnassa ja kuntayhtymän toimielimissä kuten myös yhteislautakunnassa jaetaan, suhteellisuuden perusteella ja siten, että jokaisella kunnalla on vähintään yksi (1) edustaja. Äänivalta toteutetaan tällöin kuntalain määräysten mukaisesti. YHTYMÄVALTUUSTO 5 Yhtymävaltuuston kokoonpano ja toimikausi Yhtymävaltuustossa on yhteensä viisitoista (15) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuuston kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaaleissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunkin kunnan valtuusto nimeää toimikaudekseen yhtymävaltuuston jäsenet ja kullekin heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti: Iisalmen kaupunki Kiuruveden kaupunki Sonkajärven kunta Vieremän kunta 7 jäsentä ja varajäsentä, 4 jäsentä ja varajäsentä, 2 jäsentä ja varajäsentä ja 2 jäsentä ja varajäsentä. Yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi nimetään yhtymävaltuuston jäsen valtuustokaudeksi kerrallaan pääsääntöisesti eri kunnista.

32 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 6(15) Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina ja niiden edustajat edustavat vähintään kahta kolmannesta (2/3) kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. 7 Äänivalta yhtymävaltuustossa Kunnan äänivalta perustuu kunnan asukasluvun osuuteen yhteistoiminta-alueen asukasluvusta. Kunnan äänivalta jaetaan valtuustokausittain kunnan edustajien kesken yhtä suuriin osiin. Äänivalta on jäsenkohtainen. Asukaslukuna käytetään kunnallisvaalia edeltävän vuoden asukaslukua (31.12). Äänestystilanteissa päätökset tehdään 60 %:n äänivallan enemmistöllä. Tätä säännöstä ei sovelleta henkilövaaleissa eikä mikäli lainsäädännöstä muuta johtuu. 8 Yhtymävaltuuston tehtävät Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, joka 1) valitsee yhtymävaltuuston jäsenistä valtuustokaudeksi kerrallaan pääsääntöisesti eri kunnista yhtymävaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 2) valitsee valtuustokaudeksi tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi pääsääntöisesti eri kunnista. 3) valitsee valtuustokaudeksi kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää kerrallaan pääsääntöisesti eri kunnista yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi 4) valitsee valtuustokaudeksi hallituksen alaisuudessa toimivan perusturvalautakunnan jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi pääsääntöisesti eri kunnista. 5) valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella tilintarkastajan ja varatilintarkastajan 6) päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista 7) päättää hallinnon järjestämisen perusteista 8) päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyy talousarvion ja kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman 9) hyväksyy valtuustokausittain järjestämissuunnitelmat ja vuosittain palvelusopimukset 10) päättää kuntayhtymän palveluiden ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista 11) päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta

33 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 7(15) 12) päättää kuntayhtymän hallintosäännöstä ja muista hallinnon järjestämiseksi tarpeellisista säännöistä 13) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista 14) valitsee kuntayhtymän toimitusjohtajan 15) hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä toimenpiteistä, johon tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta; sekä ) päättää muista yhtymävaltuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista, joita ei ole siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan ratkaistavaksi. Yhtymävaltuuston kokouskutsusta ja -menettelyistä on säännökset yhtymävaltuuston työjärjestyksessä. YHTYMÄHALLITUS 9 Yhtymähallituksen kokoonpano Yhtymävaltuusto valitsee jäsenkuntien esittämistä ehdokkaista yhtymähallitukseen viisitoista (15) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen seuraavasti: Iisalmen kaupunki Kiuruveden kaupunki Sonkajärven kunta Vieremän kunta 7 jäsentä ja varajäsentä, 4 jäsentä ja varajäsentä, 2 jäsentä ja varajäsentä ja 2 jäsentä ja varajäsentä. Yhtymähallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Yhtymähallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan pääsääntöisesti eri kunnista. 10 Yhtymähallituksen päätösvaltaisuus sekä äänivalta päätöksenteossa Yhtymähallituksen päätösvaltaisuuden ja äänivallan osalta noudatetaan samaa kuin yhtymävaltuuston osalta on perussopimuksen pykälissä 6 ja 7 määrätty. 11 Yhtymähallituksen tehtävät Kuntayhtymää johtaa yhtymävaltuuston alaisena yhtymähallitus.

34 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 8(15) Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta Lisäksi yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän toimialaan liittyvistä lakisääteisistä tehtävistä ja palvelujen järjestämisestä pois lukien ympäristölautakunnan ja perusturvalautakunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole tällä perussopimuksella tai kuntayhtymän hallintosäännöllä siirretty kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Hallituksen tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Kuntayhtymän nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. 12 Yhtymähallituksen esittely Asioiden käsittely hallituksen kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelystä ja kokousmenettelyistä määrätään hallintosäännössä. KUNTAYHTYMÄN LAUTAKUNNAT 13 Lautakunnat Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, perusturvalautakunta ja ympäristölautakunta. Kuntayhtymän lautakunnat valitsee yhtymävaltuusto. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja tehtävät Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jossa on 7 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Tarkastuslautakunnan toiminnasta määrätään tarkastussäännössä. Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan tehtävät ja kokoonpano Kuntayhtymässä on sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten perusturvalautakunta, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön ja määräyksiin liittyvästä ja viranomaispäätöstä vaativasta yksilökohtaisesta päätöksenteosta ja muutoksenhausta ellei hallintosäännöstä muuta johdu. Lautakunnalle kuuluu myös potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan raporttien ja palautteen käsittely sekä kuntalaisaloitteiden valmistelu kuntayhtymän valtuustolle. Lisäksi perusturvalautakunta valmistelee hallituksen sille erikseen määrittelemiä tehtäviä.

35 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 9(15) Perusturvalautakunnan jäsenmäärään ja kokoonpanoon sovelletaan, mitä tässä perussopimuksessa on sanottu yhtymähallituksesta. Perusturvalautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan pääsääntöisesti eri kunnista. Perusturvalautakunnan päätösvaltaisuuden ja äänivallan osalta noudatetaan samaa kuin yhtymävaltuuston osalta on perussopimuksen pykälissä 6 ja 7 määrätty. Asioiden käsittely perusturvalautakunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelystä ja kokousmenettelyistä määrätään hallintosäännössä. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnan kokoonpano ja sen tehtävät Kuntayhtymässä on ympäristölautakunta ympäristöterveydenhuoltoa ja ympäristönsuojelua varten. Ympäristölautakunta vastaa jäsenkuntien puolesta siitä, mitä kunnan velvollisuudeksi on säädetty ympäristöterveydenhuollosta, eläinlääkinnästä ja ympäristönsuojelusta sekä maaaineslain mukaisista lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävistä. Ympäristölautakunta toimii jäsenkuntien ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu-, kemikaali- ja leirintäalueviranomaisena sekä elintarvikelain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain, tupakkalain ja lääkelain 54 a :n mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Maa-aineslain mukaisten asioiden järjestämisestä sovitaan erikseen jäsenkuntien kanssa yhtenäisillä sopimuksilla. Yhtymävaltuusto valitsee jäsenkuntien esittämistä ehdokkaista ympäristölautakuntaan seitsemän (7) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen seuraavasti: Iisalmen kaupunki Kiuruveden kaupunki Sonkajärven kunta Vieremän kunta 3 jäsentä ja varajäsentä, 2 jäsentä ja varajäsentä, 1 jäsen ja varajäsen 1 jäsen ja varajäsen. Muilta osin ympäristölautakunnan kokoonpanoon sovelletaan, mitä tässä perussopimuksessa on sanottu yhtymähallituksesta. Ympäristölautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtymävaltuusto valtuustokaudeksi kerrallaan pääsääntöisesti eri kunnista. Ympäristölautakunnan päätösvaltaisuuden ja äänivallan osalta noudatetaan samaa kuin yhtymävaltuuston osalta on perussopimuksen pykälissä 6 ja 7 määrätty. Asioiden käsittely ympäristölautakunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelystä ja kokousmenettelyistä määrätään hallintosäännössä.

36 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 10(15) KUNTAYHTYMÄN TALOUS 14 Peruspääoma Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomaosuuksista. Peruspääomaa voidaan yhtymävaltuuston päätöksellä korottaa tai alentaa. Peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruuden yhtymävaltuusto päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä. Sama korko maksetaan myös muiden kuin jäsenkuntien kuntayhtymässä olevalle pääomalle. Näitä kuntia kutsutaan tässä perussopimuksessa sopimuskunniksi. 15 Jäsenkuntien osuudet varoista sekä vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän jäsenkuntien peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuut kuntayhtymää varten otetuista veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. 16 Toiminta- ja taloussuunnitelma Yhtymävaltuusto hyväksyy kuntayhtymälle toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa määritellään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma perustuu yhteislautakunnan yhteistyössä jäsenkuntien ja kuntayhtymän kanssa valmistelemiin ja jäsenkuntien valtuustokausittain hyväksymiin järjestämissuunnitelmiin sekä vuosittain hyväksyttäviin palvelusopimuksiin. Jäsenkunnilla on oikeus tehdä esityksiä kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittämiseksi. Kuntayhtymä kuulee jäsenkuntia ja yhteislautakuntaa valmisteltavan toiminta- ja taloussuunnitelman perusteista sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittelemisestä hallintosäännössä sovittavalla tavalla. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät yhteislautakunnan valmistelemat palvelusopimukset mennessä. Kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä palvelusopimukset mennessä. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan yhtymävaltuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus) siten, kuin asiasta yhteislautakunnan ja jäsenkuntien kanssa sovitaan. 17 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen hyväksymän tilinpäätöksen allekirjoittavat

37 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 11(15) hallituksen jäsenet ja kuntayhtymän toimitusjohtaja Tilinpäätös on saatettava yhtymävaltuuston päätettäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Yhtymävaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden. 18 Suunnitelmapoistot Yhtymävaltuusto hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet. 19 Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja kuntayhtymän hallintosäännön määräyksiä. 20 Rahastojen perustaminen Yhtymävaltuusto päättää rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN RAHOITUS 21 Palveluista perittävät korvaukset Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsen- ja muilta kunnilta perittävien maksujen lisäksi asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla ja muilla tuloilla. Jäsenkuntien maksuosuudet määritellään palvelusopimuksissa. Sopimuskuntien palveluhinnat ovat samat kuin jäsenkunnilla. Muilta kunnilta perittävät maksut määräytyvät palveluhinnaston mukaisesti. Palvelusopimukset ovat kokonaissopimuksia, joka muodostuu kuntayhtymän oman toiminnan ja ostopalvelujen kokonaismäärästä. Palvelut hinnoitellaan aiheuttamisperiaatteella seuraavasti: - Lähipalvelujen hinta määritellään kunnittain ja se otetaan huomioon palvelusopimusten ja talousarvion laadinnassa. - Seudullisesti tuotettaville palveluille määritellään yksi hinta. - Laajemmat alueelliset palvelut ja ostopalvelut laskutetaan tuottajan laskutushinnan perusteella. - Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut laskutetaan jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa. Jos jäsenkunta ei tee palvelusopimusta, kuntayhtymä laskuttaa kuntaa palveluhinnaston mukaisesti. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan alueella palveluja, laskutetaan kuntaa käytetyn palveluyksikön hinnoittelulla.

38 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 12(15) Kuntayhtymälle määrätyistä tai annetuista muista kuin sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteista aiheutuvat menot sisällytetään palveluista perittäviin korvauksiin. Palvelusopimuksessa sovitun lisäksi kuntayhtymä perii jäsenkunnilta sairaanhoitopiirin erityismaksuosuuden, joka kattaa sairaanhoitopiirin erityisvelvoitteista aiheutuvat menot Kuntalaskutus perustuu palvelusopimuksen mukaiseen kuukausittaiseen ennakkolaskuun. Toiminnassa, palvelutarpeessa ja kustannuksissa tapahtuvien olennaisten muutosten (3 % tehtäväaluetasolla) johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana jäsenkunnan ja kuntayhtymän hyväksymiä muutoksia, jotka valmistellaan yhteistyössä yhteislautakunnan kanssa. Palvelusopimuksia laadittaessa ja maksuosuuksia määrättäessä otetaan huomioon kuntayhtymän edellisen tilinpäätöksen / kuluvan vuoden arvioidun toteutuman kuntakohtainen ali- tai ylikäyttö sekä ali- tai ylijäämä huomioiden rahoituskustannukset aiheuttamisperiaatteella. Mikäli talousarvio / palvelusopimus ylitetään, yhtymähallituksen tulee esittää yhtymävaltuustolle toimenpidesuunnitelma ylityksen kattamiseksi. 22 Jäsenkuntien maksuosuudet sekä maksuajat ja viivästyskorot Jäsenkunnat maksavat kuukausittain maksuosuuden, joka on 1/12 talousarviovuonna jäsenkunnalle myytäväksi sovittujen palvelujen yhteissummasta. Kuntien maksuosuudet maksetaan kuukausittain kahdessa erässä kunkin kuukauden 11. ja 28. päivään mennessä. Maksuaika on 14 vuorokautta ja maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. 23 Poikkeuksellisen suuret potilaskohtaiset kustannukset Kuntayhtymässä voidaan tasata erikoissairaanhoidon osalta poikkeuksellisen suuria potilaskohtaisia kustannuksia. Kustannukset katetaan tällöin asukaskohtaisella maksulla, jonka suuruuden yhtymävaltuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Jäsenkunnilta peritään kuukausittain 1/12 ennakkoa tästä maksusta. Yhtymävaltuusto päättää samassa yhteydessä sen euromääräisen rajan, jonka ylittävät kustannukset kuuluvat tasausjärjestelmän piiriin samoin kuin sen, peritäänkö jäsenkunnilta edellä mainitun euromäärän ylittävältä osalta osakorvausta. Osakorvaus voi olla erisuuruinen eri erikoisaloilla/sairausryhmissä. 24 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymän investoinnit voidaan yhtymävaltuuston päättämällä tavalla rahoittaa peruspääomaa korottamalla tai vieraalla pääomalla. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti. Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.

39 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN, LUONNOS 2 13(15) MUUT MÄÄRÄYKSET Muut määräykset Kiinteistöt Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä omistaa Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymältä siirtyneet kiinteistöt. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimitilat ja kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa. Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa jäsenkunnilta. Vuokran suuruus määritellään omakustannusperiaatteella. Kiinteistöjen vuokrat muodostuvat arvonlisäverollisesta ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Ylläpitovuokra kattaa kiinteistön käyttömenot ja pääomavuokra kiinteistön kirjanpidolliset poistot ja poistamattomalle pääomalle laskettavan koron. Henkilöstön eläkevastuut Kuntayhtymän palvelukseen siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteisista maksuista vastaa alkaen työnantajana toimiva kuntayhtymä. Kuntayhtymän hoidettaviksi siirtyvistä toiminnoista jo eläkkeellä olevista henkilöistä aiheutuvista eläkemenoperusteisista eläkemaksuista vastaa edelleen asianomainen kunta. Purettavien kuntayhtymien osalta vastuut eläkemaksuista siirtyvät jäsenkunnille purkamista edeltävien kolmen vuoden käyttömenojen suhteessa. Irtain omaisuus ja varastot Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän taseessa oleva irtain omaisuus siirtyy kuntien apporttina perustettavalle kuntayhtymälle. Kuntayhtymä lunastaa kunnilta yli euron arvoiset laitteet, kojeet ja kaluston, joiden arvot määräytyvät taseen jäännösarvon mukaisina. Kuntayhtymälle siirretään kunnilta sekä Iisalmen seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä vastikkeetta alle euron arvoiset laitteet, kalusto ja kojeet. Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja kuntien po. toimintaa varten hankkimat varastot siirtyvät apporttina uudelle kuntayhtymälle. 26 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä. Mikäli eroava jäsenkunta vaatii peruspääomaosuuttaan maksettavaksi, sille maksetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta. Korvaus peruspääomaosuudesta maksetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaan tulosta lukien.