ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2008"

Transkriptio

1 - 1 - JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY (Jäsky) c/o kyläasiamies Henrik Hausen Os. Uusimäentie 157, Ruorasmäki, puh , sähköposti: kotisivu: ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2008 MENESTYKSELLINEN KYLÄTOIMINTA Seminaari lauantaina klo 9-16 Siikamäki-Peiposjärvi, Pieksämäki Kyläkierros: 9.00 Tervetulokahvit Siikamäen suoramyyntihallilla (Varkaudentie 940, Siikamäki, Pieksämäeltä valtatie 23:sta Varkauteen päin) 9.15 Siikamäen suoramyyntihalli: Kauppiasvetoinen, Itä-Suomen suurin suoramyyntiyritys on toiminut jo 15 vuotta Rummukan hoitokoti: 17-paikkainen palvelukoti ikääntyville ja kuntoutusta tarvitseville Energiatuote Utriainen: Vuoden lämpöyrittäjänä palkittu perheyritys tuottaa lämpöä hakkeesta useissa lämpökeskuksissa Maamiesseuran talo ja kuuluisa Kuusibaari, metsästysseuran nykyaikaisen lahtivajan ja kodan esittely (Peiposjärventie 1640) Hirvikeitto Peiposjärven koululla(peiposjärventie 1603), Pieksämäen kaupunki tarjoaa. Tutustuminen koululla toimivaan Pikku-Peippo -ryhmäperhepäiväkotiin ja koulun tiloihin. Seminaari: Seminaarin avaus, koululaisten musiikkiesitys Menestyksellinen kylätoiminta Vuoden kylässä, - tähän on tultu ja tästä jatketaan, esittelemässä Tuula Eloranta ja Markku Majamäki Kyläkoulu oppimisympäristönä, kasvatustieteen tohtori, Suomen lähikouluyhdistyksen puheenjohtaja Taina Peltonen Musiikkia Eilamaria Leskinen laulu, Esko Väisänen, harmonikka Paneelikeskustelu: menestyksellinen toiminta Etelä-Savon maaseudulla, paneelissa kansanedustaja Jari Leppä, Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen ja alustajat :n syyskokous. Jatkuu sivulla 2

2 - 2 - jatkuu edelliseltä sivulta :n syyskokous Tilaisuuden päättäminen Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu kyläasiamiehelle tarjoilun vuoksi mielellään mennessä! Puh , sähköposti Siirtymiset omilla autoilla ja kimppakyydeillä, pukeudu säänmukaisesti! Ajo-ohje: Pieksämäen keskustasta Varkauden suuntaan noin 12 km löytyy suoramyyntihalli vasemmalla. Peiposjärven koululle jatketaan vielä suoramyynnin ohi, käännytään oikealle ja ajetaan Asemantietä 1,6 km ja sitten vasemmalle Peiposjärventietä 4 km. Kutsu syyskokoukseen :n sääntömääräinen syyskokous on lauantaina klo 15 Peiposjärven koululla Pieksämäellä, osoite Peiposjärventie 1603, Siikamäki. Henkilöjäsenillä on kokouksessa 1 ääni ja yhdistyksillä 5 ääntä. Yhdistysedustajilla tulee olla valtakirja, joka jätetään sihteerille kokouksen alussa. Valtakirja on vapaamuotoinen, malli löytyy Jäskyn kotisivuilta Ohjelma alkaa klo 9 kyläkierroksella ja seminaarilla. Hallitus :n syyskokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat, mm. ensi vuoden toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksu sekä valitaan Jäskyn puheenjohtaja ja hallitus vuodelle Hallituksen erovuoroiset jäsenet ovat: Asko Hirvonen, Savonlinna, varalla Anneli Pulkka, Punkaharju, Jouko Mälkiä, Enonkoski, varalla Esko Makkonen, Savonranta, Riitta-Leena Jantunen, Mikkeli, varalla Veli Oinonen, Ristiina, Päivi Kuronen, Puumala, varalla Leo Sistonen, Sulkava. Lisäksi puheenjohtaja valitaan aina vuosittain. Nykyinen puheenjohtaja on Ilkka Sutinen Mikkelistä. Hallituksen muut jäsenet ovat: Eila Puhakainen, Juva, varalla Annikki Vänttinen, Heinävesi, Leena Suhonen, Rantasalmi, varalla Jarmo Heikkilä, Pieksämäki, Pentti Nieminen, Kangasniemi, varalla Matti Falck, Kerimäki, Leena Äärimaa, Hirvensalmi, varalla Marita Mattila, Mäntyharju Hallitusehdokkailta kannattaa pyytää suostumus ennen kokousta.

3 - 3 - Etelä-Savon ja valtakunnan Vuoden kylä Etelä-Savon vuoden kylä valittiin myös valtakunnalliseksi vuoden kyläksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1992 Savonlinnan Putikon valinnan. Vuoden 2008 kylä on Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärvi joka on aktiivinen ja ulospäin suuntautunut kasvava kylä: 1. Kylä on onnistunut säilyttämään ja kehittämään palveluja, väkiluku kasvaa ja lapsiakin on kylän kokoon nähden mukavasti. Koulu säilyy, koulun yhteyteen on saatu ryhmäperhepäivähoito, kauppaa/suoramyyntihallia kehitetään. Vesijohdon ja viemärin rakentaminen on meneillään. 2. Yhteisöllisyydestä ja erityisesti lapsiperheiden viihtymisestä on huolehdittu. Kärrikerho/musiikkileikkikoulu kokoontuu säännöllisesti ja vuosittainen nostalgiailta on kylän kokoon nähden suuri tapahtuma. 3. Kylää markkinoidaan aktiivisesti ja se antaa itsestään ulospäin suuntautuneen kuvan. Lehdistötiedotus on aktiivista, ylläpidetään kotisivuja ja omaa sähköpostilistaa. Isot tonttimainokset tien varrella ja tonttipörssi ovat olleet menestyksellisiä: kylään on muuttanut yli 80 henkeä 5 vuodessa. 4. Toiminta on pitkäjännitteistä, kyläsuunnitelmia on tehty jo kaksi. Tämänhetkinen toimintasuunnitelma on nimeltään Pieksämäen Itäkeskuksen kehittämissuunnitelma ja sitä päivitetään vuosittain. Kylä osallistuu maakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. 5. Yrittäjyyttä edistetään monipuolisesti. Yrittäjät toimivat läheisessä yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa. Suoramyyntihallissa on kylän nettipiste. Siikamäki-Peiposjärvi sai maakuntahallituksen kunniakirjan ja Jäskyn palkinnon Pieksämäellä ja valtakunnalliset palkinnot Lapissa Sallassa Sallan juhlaseminaarissa oli 270 osallistujaa ja suuren urheilujuhlan tuntua. Vuoden kylän valinnalla halutaan nostaa esille esimerkillinen kylä malliksi muille ja osoitukseksi siitä, mitä pitkäjännitteisellä työllä saadaan aikaiseksi. Kylään voi tutustua syysseminaarissa ! Pieksämäellä on juuri liitetty kolme entistä kuntaa kaupunkiin ja kaupungilla on suuret odotukset asukasluvun ja työpaikkojen kehitykselle. Toivottavasti kaupungin johdolla riittää ymmärrystä ottaa koko kunta mukaan tähän kehittymiseen, kaupunkiinhan kuuluu nyt monta virkeää kylää. Tässä suhteessa julkisuuteen lipsahtanut maankäytön kehittämissuunnitelma ei lupaa hyvää: sen mukaan uudisrakennusta ja palveluita ohjataan monta vuotta kaupunkikeskustan ja uuden Ideaparkin väliin. Maaseutualueiden kehittäminen olisi vuorossa vasta vuosina Jos uu-

4 - 4 - sia asukkaita halutaan, niin tontti- ja palvelutarjonnan pitäisi olla mahdollisimman monipuolinen ja kattaa sekä kaupunki- että maaseutualueet. Kyliin on tulijoita kun maaseutuasumista esitellään Mikkelin Harjumaan kylän asukashankinta on tuottanut tulosta: useita perheitä on muuttamassa kylään ensi kevään ja kesän aikana. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heljä Kontio ja varapuheenjohtaja Anu Marttinen kertovat, että tulos on "riittävä". Kyläkoulu näyttäisi säilyvän, mutta vielä on tontteja myynnissä. Kylää on markkinoitu lehti-ilmoituksilla ja Jäskyn kautta Kyläläiset korostavat, että vaikka markkinoinnilla halutaan turvata kyläkoulu, niin kaikki uudet asukkaat ovat tervetulleita kylään, ja kaikkia tulijoita kohdellaan tasapuolisesti, oli sitten lapsia tai ei. Jäskyn Etelä-Savon maallemuuttopalvelu osallistui taas yhteisosastoon Omakotimessuilla Vantaalla Tällä kertaa olivat mukana neljä maakuntaa ja valtakunnallinen maallemuutto.info-palvelu. Etelä-Savoa edustivat Louise Fant Savonlinnan Oravista sekä Marjukka Koskenkorva ja Tuula Eloranta Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärveltä. Eteläsavolaisia tontteja ja taloja kysyttiin, ja täältä päin kotoisin olevia messuvierailijoita kävi vaihtamassa kuulumisia. Kaikki Puumalan puolesta 1: teatteria! "Kaikki Puumalan puolesta" -näytelmä on erittäin raikas ja onnistunut esitys. Lähtökohtana oli, että TV-ohjelmassa valittiin seitsemän puumalalaista nuorta ja keski-ikäistä miestä yhdessä tekemään ja esittämään näytelmä maaseudun tämän hetken tunnoista. Menestykseen vaikutti se, että ryhmän tukena oli teatterin, musiikin, koreografian ja lavastuksen ammattilaisia. Täysi kymppi esityksestä tuli kuitenkin siksi, että miehet heittäytyivät täysillä mukaan ja luottivat itseensä ja toisiinsa. Esitys on hauska ja ammattilaisten tuki näkyy siinä, että rytmitys on kohdallaan ja muodostuu kokonaisuus, joka pysyy hyvin koossa. Hieman pateettinen nimi ei haittaa, kun huumorilla ja vauhdilla luodataan omaa miehisyyttä ja maaseudun kehityskaarta. TV-ohjelma näytelmän tekemisestä perustui formaattiin, joka Norjassa onnistui hyvin, kun "Allt for Rognan" esitettiin vuonna Ruotsissa menestys oli heikompi, sikäläinen TV4 joutui siirtämään ohjelman pois parhaasta katseluajasta, kun katsojaluvut eivät saavuttaneet tavoitteita. TVformaatit voivat nostattaa tunteita, ja toivottavasti Puumalakin saa kehityssykäyksen ohjelman tuomasta kiinnostuksesta. Näytelmä itse on niin onnistunut, että Puumalan vaikea tilanne jää taka-alalle ja tulee luottamus sii-

5 - 5 - hen, että tällaisilla ihmisillä ja tällaisella itsensä likoon laittamisella eteläsavolaisella maaseudulla on hyvä tulevaisuus. Kaikki Puumalan puolesta 2: tontteja! Puumalan Hurissalon kyläkoulu päätettiin pitää käynnissä, kun kylässä asuva liikemies Heikki Viitikko lupasi satsata rahaa kylän kehittämiseen. Hän osti 12 hehtaaria maata Kortejärven rannasta. Määräalalla on seitsemän rakennustonttia. Kaupan hinta oli euroa. Alueelle on tarkoitus saada vakituisia asuntoja pääasiassa lapsiperheille. Hurissalo on pitkään taistellut koulunsa puolesta. Nytkin koulun jatkamisesta jouduttiin äänestämään, mutta kunnanhallituksen esitys koulun toiminnan jatkamisesta voitti, tällä kertaa äänin Vuonna 2005 kylä valittiin Etelä-Savon vuoden kyläksi mm. kulttuuritoimintansa ansiosta. Kylässä toimii koulun lisäksi hyvä kyläkauppa. Kaikki Puumalan puolesta 3: kylämatkailua! Puumalan eteläisen saariston neljä kylää perusti vuoden alussa yhteisen kyläyhdistyksen Puumalan Veskansan kylät. Alueen matkailuyrittäjät ja muut kyläläiset aikovat jatkossa markkinoida aluetta elävänä maaseutukylänä. Kylä on mukana valtakunnallisessa kylämatkailuhankkeessa, jossa ideana on tuoda esille ihmiset ja kulttuuriympäristö luonnon lisäksi. Mukana kyläkokouksessa olivat myös Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen joka työskentelee ylitarkastajana Maaseutuvirastossa mutta on Puumalasta kotoisin sekä sihteeri Nina Vesterinen, joka työskentelee Matkailun edistämiskeskuksessa (MEK). Kylämatkailuhankkeeseen valittiin mukaan 12 kylää 48 hakijasta. Hankkeen tarkoituksena on laajentaa kylien matkailuyrittäjien yhteistyö kaikkiin kyläläisiin ja myös kesäasukkaisiin. On myös huomattu, että tilastojärjestelmät kaipaavat kehittämistä: maaseutumatkailuyrittäjien ei nykyään tarvitse ilmoittaa kävijämääriä. Kylän yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan matkailijoita on jo yöpyjää ja päiväkävijää vuodessa. Kyläyhdistyksen sihteeri Sanna Korhonen kertoi kylässä olevan innostusta sekä vakituisten asukkaiden että kesäasukkaiden keskuudessa kylän matkailun ja muun yhteistoiminnan kehittämiseen. Kyläyhdistys on mukana muun muassa tapahtumien järjestäjänä. Uusi kyläyhdistys Savonlinnan kaakkoisosiin Savonlinnaan perustettiin Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry. Se toimii usean kylän alueella, jolla ei ennemmin ole ollut kyläyhdistys-

6 - 6 - tä tai kylätoimikuntaa, muita yhdistyksiä kyllä. Yhdistys starttasi vauhdikkaasti lehdellä ja seminaarilla ja on innostanut mukaan myös kesäasukkaita. Moinsalmen koulun vanhempainyhdistys toimii myös aktiivisesti ja pitää muun muassa yllä kylän virkeitä kotisivuja: Tehdään yhdessä Moinsalmen alueesta elinvoimainen ja aktiivinen elinympäristö missä viestintä sujuu mutkattomasti myös netin kautta. Kyläkoulujen välille viritellään yhteistyötä Kutemajärven, Halkokummun ja Nykälän koulujen vanhemmat, opettajat ja kyläaktiivit kokoontuivat pohtimaan koulujen ja kylien välistä yhteistyötä. Kylät sijaitsevat Kangasniemen, Pieksämäen ja Mikkelin rajoilla. Aloite tuli Halkokummun kyläyhdistykseltä ja Jäskyn kyläasiamies toimi kokoonkutsujana ja ensimmäisen palaverin alustajana. Tavoitteena on vahvistaa ja turvata kyläkoulujen tulevaisuutta näilläkin kulmilla. Kyläthän ovat varsin vireitä ja koulutkin toimeliaita, mutta yhteistyö on tähän asti enemmän suuntautunut kunkin kunnan muiden kylien suuntaan. Yhteistyötä päätettiin jatkaa uudella palaverilla marraskuussa. Kangasniemen Kutemajärven kylälle on myös valmistunut kyläsuunnitelma. Lähivuosien toimenpiteitä ovat tonttihanke, kyläesitteiden uusiminen ja kyläkeskuksen ilmeen parantaminen. Myöhemmin on tarkoitus kunnostaa vesistöjä sekä kohentaa luontopolkua ja uimarantoja. Perjantaina kylässä vietetään valojuhlaa uusien katuvalojen kunniaksi. Juhla alkaa klo 19 ja siihen ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet! Pieksämäen Halkokumpu on tunnettu aktiivisesta näytelmätoiminnastaan. Viime kesän näytelmä, Markku Hattulan Miestä vailla oli varsin onnistunut. Näyttelijöiden pitkäaikainen harrastus oli tuonut varmuutta ja vauhtia esitykseen. Myös Halkokummulla on tekeillä kyläsuunnitelma. Ruralia-instituutti täytti 20 vuotta Etelä-Savossa sijaitsee yksi maamme tärkeimmistä maaseudun tutkimuskeskuksista, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Instituutin 20- vuotispäivää juhlittiin Mikkelissä Ruralia on kylätoiminnan tärkeä tuki ja Jäskyn yhteistyökumppani: instituutti oli tärkeä vaikuttaja, kun Mikkelin lääniin perustettiin maan toinen kyläasiain neuvottelukunta Milka vuonna Vain Lappi oli aikaisemmin liikkeellä. Jäskyn nykyinen kyläasiamies suoritti instituutin kylätoimijakurssin vuonna 1995, ja tänä vuonna yhteistyötä on ollut mm. Kangasniemen kylähankkeessa ja laajakaista-asioissa.

7 - 7 - Ruralian Mikkelin yksikön johtaja, professori Pirjo Siiskonen korosti, että instituutti oli rohkea aihevalinnoissaan, kun 1988 korostettiin muun muassa luomuviljelyä, kylätoimintaa, maaseutuyrittämistä ja vapaa-ajan asutusta. Valinnat osuivat oikeaan, ja instituutti on kasvanut niin, että siellä nyt tehdään samanaikaisesti kymmenkunta väitöskirjaa ja muuta korkeatasoista tutkimusta sekä koordinoidaan useita koulutusohjelmia. Juhlaseminaarin alustuksessaan maakuntajohtaja Matti Viialainen aloitti myönteisellä esimerkillä: kuvalla Vuoden kylän Siikamäki-Peiposjärven kyläläisistä. Hän painotti puheessaan maaseudun merkitystä Etelä-Savon maakunnalle. Hän totesi, että vaikka maakunnan asutusrakenne on hajautettu ja monet ovat riippuvaisia autosta, niin voimme olla ylpeitä eteläsavolaisesta elämäntavasta. Luonto ja vedet ovat maan puhtaimpia. Ruoantuotanto painottuu luomuun. Maakunnan metsät kasvavat parhaiten koko maassa ja sitovat paljon enemmän hiilidioksidia kuin mitä täällä päästetään ilmaan. Uusiutuvan energian käyttö on jo laajaa, ja metsäteollisuuden kriisin myötä metsän käyttö monipuolistuu muun muassa bioenergian suuntaan. Ruralialta hän toivoi yhteistyötä maakunnan kehittämiseksi ja kriittistä otetta tutkimustyössä. Maa- ja kotitalousnaisten hanke villitsee kyliä Kylävillitys-hanke tukee kylien kehittämistoimia. Kehittämisestä kiinnostuneet kylät Hirvensalmella, Kangasniemellä, Mikkelissä, Mäntyharjulla, Pieksämäellä, Puumalassa ja Ristiinassa voivat ottaa yhteyttä hankevastaava Kirsi Väisäseen, p Maaseutufoorumissa yhdistystoiminta palvelujen tuottajana Etelä-Savon järjestöjen maaseutufoorumi kokoontui Juvalla Edustettuna oli tällä kertaa 8 järjestöä, kaikkiaan yhteistyöhön osallistuu 12 järjestöä. Jatkossa edelleen tiivistyvä yhteistyö on ainoa keino päästä vaikuttamaan maakunnalliseen ja valtakunnalliseen maaseutupolitiikkaan. Foorumin puhujaksi oli kutsuttu Ritva Pihlaja, joka toimii Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n Kansalaisjärjestöteemaryhmän sihteerinä sekä Ruralia-instituutin Kolmas sektori -tutkimuksen tutkijana. Ritva toi esille varsin mielenkiintoisia ajatuksia järjestöjen tulevaisuudesta: niiltä odotetaan paljon, mutta työtä hankaloittaa mm. epäselvä verotuskohtelu ja kuntien taitamaton palvelujen kilpailuttaminen. Maaseudulla on palveluntarvetta, joka on pienimuotoista ja hajallaan ja joka ei kiinnosta yrittäjiä. Järjestökentällä tulee tapahtumaan erilaistumista: osa järjestöistä pysyy perinteisessä vapaaehtoistyössä ja pienimuotoisessa

8 - 8 - aatteellisessa toiminnassa, osa muuttuu ammattimaisemmiksi ja ne voivat tuottaa palveluja esimerkiksi kuntien rahoituksella. Silloin järjestöjen toimintamahdollisuuksista on myös huolehdittava. On oltava tarjolla sopivaa koulutusta, verotuskäytäntöjen on oltava selkeitä ja rahoituksen kestävällä pohjalla. Järjestöjen ja kuntien aidossa kumppanuudessa on mahdollisuuksia, onhan molemmilla yhteiset päämäärät: palvelujen toimivuus sekä asukkaiden hyvinvointi ja vaikutusmahdollisuuksien takaaminen. Aito kumppanuus vaatii kuitenkin vielä taitojen hiomista ja asenteiden kasvua sekä kunnissa että järjestöissä. Hajarakentaminen kallista? Lehdet otsikoivat 18.10, että tiivis rakentaminen säästää kuntien menoja ja hajarakentaminen tulee kalliiksi. Jutuissa kerrotaan ympäristöministeriön tutkimuksesta ja asialle antoi vielä painoa asuntoministeri Vapaavuoren lausunnot. Tutkimuksen tarkempi lukeminen asettaa nämä johtopäätökset kummalliseen valoon. Lehtijutuissa kerrottiin, että kuntarakentamisen kustannukset ovat suurimmat haja-asutusalueilla, nettovaikutukset noin euroa/asukas/30 vuotta. Tutkimuksessa laskelmia ei ole esitetty tarkasti, mutta tuo summa löytyy yhteenvetokuviosta sivulta 29. Siitä kuitenkin ilmenee, että itse asiassa rakentamis-, ylläpito- ja toimintakustannusten menot ovat pienimmät haja-asutusalueella. Kuntahan ei juuri osallistu haja-asutusalueiden palvelujen tuottamiseen. Epäedullinen "nettovaikutus" tulee siitä, että myös kunnan tulot ovat pienempiä hajaasutusalueilta. Tätä ei kuitenkaan tutkimuksessa eritellä tarkemmin. Hajonta arvioissa on myös eri aluetyyppien sisällä paljon isompi kuin eri aluetyyppien välillä. Lehtijutuissa olisi siis pitänyt sanoa, että asumisrakenne ei ole ratkaiseva kunnan kustannusten kannalta, vaan muut asiat. Mutta tällainen tulos ei olisi ollut yhtä raflaava. Kallis öljy uusi mahdollisuus paikalliselle ruoan tuotannolle? Energian säästö ja liikennepolttoaineiden kallistuminen vaikuttaa maaseutuun kahdella tavalla: Toisaalta pitkistä etäisyyksistä on entistä suurempi haitta ja autoistuminen nähdään ongelmana. Toisaalta lähituotannon merkitys tulee kasvamaan. Kaupunkiasuminen perustuu tänään valtaviin kuljetusvirtoihin: tavaroita, raaka-aineita, energiaa ja ruokaa kuljetetaan ympäri maapalloa ympäristön kannalta erittäin tuhoisin seurauksin. Liikenteen osuus maailman kaupallisesta energian

9 - 9 - käytöstä on noin neljännes. Tästä on jo nyt melkein puolet tavarankuljetuksia, ja juuri tavaran kuljettaminen lisääntyy nyt erittäin nopeasti. Liikenteellä on myös monia muita ympäristövaikutuksia kuten pienhiukkaspäästöt ja melu (Olli Tammilehto: Kuljetusten kurjuus Maapallo globaalin kuljetusverkon puristuksessa, Uusi Tuuli 2008). Jos laajempi ympäristötietoisuus todella valtaa alaa, niin paikallisesti tuotettu energia ja ruoka nousevat arvoonsa. Kallistunut öljy on jo vaikuttanut ruokakysymyksiin kaikilla tasoilla, on merkkejä siitä että ruoan halpatuotannon kausi on päättymässä ja palattaisiin paikalliseen ruoantuotantoon. Varmuudella ei tällaista kehitystä voi ennustaa, mutta siihen olisi hyvä varautua (Erland Eklund: Dyr olja ger chans för regionala livsmedel? Landbygdsriksdagens tidning Erland Eklund on yksi yhdeksästä maaseutuprofessorista Suomessa). Hallinnoinnista sisällön kehittämiseen oli otsikkona mielenkiintoisessa Leader-työn seminaarissa Vantaalla Leader-ryhmien ja maaseutuviraston väki kokoontui pohtimaan toiminnan sisältöä byrokraattisten viilausten sijaan. Alustuksissa tuotiin esille, että Leader-työssä on samoja piirteitä kuin kehitysmaiden mikrolainaohjelmilla; pieni ulkoinen panos voi olla ratkaiseva paikallisten toimijoiden kehittäessä elinolojaan. Eri maissa Leader-työ on aika erilaista, esimerkiksi Irlannissa kunnat ovat heikkoja ja järjestöt vahvoja, ja Leader-tukia on käytetty varsin tehokkaasti kehittämään maaseutualueita. Rahoitusta on lisätty. Suomessakin työ on ollut tuloksekasta, ja siksi rahoituksen pienentäminen tällä ohjelmakaudella edelliseen verrattuna tuntuu ajattelemattomalta. Myös byrokratia on meillä suuri ongelma hankkeiden toteuttajien mielestä. Seminaarin ryhmätyöt keskittyivät kolmeen teemaan, joista tehtiin johtopäätöksiä: 1. Verkostoituminen ja kehittäjäroolin vahvistaminen. Tätä tukisivat avoimuuden lisääminen, kansalaisfoorumit, uusien rahoituslähteiden etsiminen, systemaattinen ja avoin tiedottaminen sekä yhteistyö naapuriryhmien kanssa. 2. Näkyvyys ja hyväksyntä. Tätä tukisivat Leader-toiminnan valtakunnallinen lanseeraamiskampanja, paikallinen avoin tiedotus ja toiminnan läpinäkyvyys, Leader-metodin kehittäminen, paremmat mittarit sekä tiiviimpi yhteydenpito kuntiin ja maakuntahallintoon. 3. Ryhmien työtapojen hiominen. Tätä olisivat esimerkiksi hallituksen jäsenten perehdyttämiskoulutus, hallitusoppaat, hallituksen kokoontuminen joskus ilman työntekijöitä ja vertaistuen antaminen työntekijöille.

10 Vaikka Leader-toiminta on kehittynyt ja toimii joillakin alueilla hyvin, niin paljon on myös parantamisen varaa. Tavoitteena on vahvat, itsenäiset ryhmät, jotka pystyvät tukemaan kehitystä kylissä. Rahoitusta kylien ympäristönhoitoon Viljelijöiden lisäksi nyt myös metsästysseurat ja kyläyhdistykset voivat saada tukea monimuotoisten kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon sekä arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostamiseen. Hankkeen on kuitenkin täytettävä aika monta ehtoa, joten se kannattaa suunnitella hyvin. Tarkemmat tiedot löytyy Jäskyn kotisivuilta tai niitä voi kysyä suoraan ympäristökeskukselta. Kosteikolla voidaan pienentää maatalouden vesistökuormaa, kun vedet valuvat pellolta padotun puron tai ojan kautta järviin. Samalla voidaan edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Kosteikon perustamiseen voi saada jopa euroa hehtaarille. Perinnebiotoopit ovat ketoja, niittyjä, lehdesniittyjä, hakamaita ja metsälaitumia, joilla näkyy selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä rehuntuotantoon. Perinnebiotoopin hoitokustannuksiin voi saada jopa 675 euroa hehtaaria kohti. Yhdistys voi tehdä kunnostustoimenpiteet ja sen jälkeen tehdä itse tai sopia esim. ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän kanssa alueen jatkohoidosta 5-vuotisella hoitosopimuksella. Laajakaistaverkkoon tulee suuria muutoksia Maaseudun laajakaistaverkko perustuu vielä aika pitkälle puhelinlankoja hyödyntävään ADSL-teknologiaan. Sonera on ilmoittanut vetävänsä pois puhelinlangat maaseudulta, jolloin meillä on pian aivan uusi tilanne. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD on myös arvioinut, että laajakaistaa tarvitaan 50 Mbit/s kotitaloutta kohti vuonna Tällainen laajakaista voidaan hoitaa vain koteihin asti ulottuvalla valokaapeliverkolla. Erityisesti Itä-Suomessa tällaisen valokuituverkon kustannuksia pitäisi selvittää tarkemmin ja verkko-osuuskuntien perustamista tukea. Etelä-Savo on ollut aktiivinen laajakaistavaihtoehtojen rakentaja. Sen tuloksena meillä on nyt hyvä langaton Wimax-verkko varalla, jos Sonera todella saa luvan vetää pois puhelinverkon maaseudulta ensi vuonna. Jäsky on aktiivisesti seurannut maaseudun laajakaistakehitystä ja järjesti asiasta seminaarin kesäkuussa. Pyrimme yhdessä maakuntaliiton kanssa löytämään hyvän laajakaistastrategian Etelä-Savolle. Lähtökohtana pitää olla ainakin:

11 Yhteyksien pitää toimia luotettavasti nyt sekä uusilla että vanhoilla asukkailla ja yrityksillä. Sonera ei enää vedä puhelinkaapelia, ja jos uusi talo on Wimax-verkon katvealueella, niin kunnon yhteyttä ei ole - tähän pitää pian saada korjaus! - Soneran ADSL-puhelinlankayhteyksiä ei saa katkaista, ennen kuin jokaisella on toimiva vaihtoehto. - tai 3G eivät ole niin nopeita eivätkä niin luotettavia (katvealueet, ruuhkautuminen), että niistä olisi vaihtoehdoksi ADSL:lle. - Valokuitu jokaiseen kotiin on hyvä vaihtoehto tulevaisuudessa, kustannukset pitäisi selvittää paikkakuntakohtaisesti, valokuituverkko ulottuu jo useimpiin puhelinkeskuksiin, joten ehkä kustannus ei ole niin valtava. Ainakin lähivuosina täydennyksenä on langaton Wimax-verkko. - Julkisesti tuetun verkon pitäisi olla julkinen tai paikallisen osuuskunnan hallinnassa, niin että sitä ei voi lakkauttaa, kuten nyt puhelinverkolle on käymässä. - Hinnoittelun ja nopeuksien pitää maaseudulla seurata kaupunkien tasoa. Ota kantaa laajakaista-asioihin! Kerro, miten nettiyhteydet toimivat ja miten ne mielestäsi tulisi järjestää. Voit olla yhteydessä Jäskyyn tai maakuntaliittoon, jossa asiaa myös käsitellään. Yksin on melko voimaton ja verkkooperaattoreiden armoilla, yhdessä voimme vaikuttaa. Road show Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät yhteistyössä niin sanotun Road show -kiertueen, joka toteutetaan jokaisessa maakunnassa. Mikkeli on vuorossa torstaina noin klo Tilaisuuksissa käsitellään maaseudun paikallisen kehittämistoiminnan tulevaisuutta. Lähtökohtana on tuore valtakunnallinen kyläohjelma (Vastuuta ottava paikallisyhteisö Kylätoiminnan ja Leaderryhmien valtakunnallinen ohjelma vuosille ) ja sen ehdotusten maakunnallinen toteuttaminen. Tilaisuuteen tulevat alustajiksi muun muassa Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalo, pääsihteeri Risto Matti Niemi ja kehittämisjohtaja Tuomas Perheentupa. Olisi tärkeää, että kyläyhdistysten väki ja Leader-ryhmien hallitukset ja toimihenkilöt mahdollisimman laajasti tulisivat mukaan tilaisuuteen ja se on varmasti erittäin antoisa päivä kaikille, jotka haluavat lisätä tietojaan maaseudun kehittämiskysymyksistä. Varaa se siis kalenteriin!

12 Kyläkirjeen sisältö: Menestyksellinen kylätoiminta, seminaari ja syyskokous sivut 1-2 Etelä-Savon ja valtakunnan Vuoden kylä 3 Kyliin on tulijoita (Harjumaa, Siikamäki-Peiposjärvi, Oravi) 4 Kaikki Puumalan puolesta 1: onnistunutta teatteria! 4 Kaikki Puumalan puolesta 2: Hurissaloon tontteja! 5 Kaikki Puumalan puolesta 3: Kylämatkailua Veskansan kyliin! 5 Uusi kyläyhdistys Savonlinnaan: Moinsalmentien alueen kyläyhdistys ry 5 Kyläkoulut ja yhteistyö, valojuhla (Kutemajärvi, Halkokumpu, Nykälä) 6 Ruralia 20 vuotta 6 Maa- ja kotitalousnaisten hanke villitsee kyliä 7 Yhdistykset palvelujen tuottajana maaseutufoorumin aiheena 7 Hajarakentaminen kallista? 8 Kallis öljy uusi mahdollisuus paikalliselle ruoan tuotannolle 8 Leader: Hallinnoinnista sisällön kehittämiseen 9 Rahoitusta kylien ympäristönhoitoon 10 Laajakaistaverkkoon tulee suuria muutoksia 10 Road show : kaikki kylä- ja Leadertoimijat mukaan! 11 Kyläasiamies, sihteeri: Henrik Hausen Uusimäentie Ruorasmäki puh Ilmoittaudu kyläosoitteistoon ja sähköpostilistalle, lähetä viesti osoitteella: - Ilmoita osoitteenmuutoksista - Ilmoita kylän tapahtumat Jäskyn toimintakalenteriin - Seuraa kotisivuja ja tapahtumakalenteria:

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2010. 1 Yleistä. 2 Etelä-Savon kylätoimijat. 3 Jäsenistö. 4 Hallitus ja kokoukset - 1 -

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2010. 1 Yleistä. 2 Etelä-Savon kylätoimijat. 3 Jäsenistö. 4 Hallitus ja kokoukset - 1 - - 1 - JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2010 Hyväksytty 9.4.2011 1 Yleistä Kulunut vuosi oli Järvi-Suomen kylien (Jäsky) 13. toimintavuosi. Mikkelin läänin kyläasian neuvottelukunnan aika mukaan

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009. 1 Yleistä. 2 Etelä-Savon kylätoimijat. 3 Jäsenistö. 4 Hallitus ja kokoukset - 1 -

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009. 1 Yleistä. 2 Etelä-Savon kylätoimijat. 3 Jäsenistö. 4 Hallitus ja kokoukset - 1 - - 1 - JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009 1 Yleistä Kulunut vuosi oli Järvi-Suomen kylien (Jäsky) 12. toimintavuosi. Mikkelin läänin kyläasian neuvottelukunnan aika mukaan lukien toimintavuosi

Lisätiedot

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2011. 1 Yleistä. 2 Etelä-Savon kylätoimijat. 3 Jäsenistö. 4 Hallitus ja kokoukset - 1 -

JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2011. 1 Yleistä. 2 Etelä-Savon kylätoimijat. 3 Jäsenistö. 4 Hallitus ja kokoukset - 1 - - 1 - JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2011 Hyväksytty 10.4.2012 1 Yleistä Kulunut vuosi oli Järvi-Suomen kylien (Jäsky) 14. toimintavuosi. Mikkelin läänin kyläasian neuvottelukunnan aika mukaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2012

VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2012 - 1 - JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY VUOSIKERTOMUS VUODELTA 2012 Hyväksytty kevätkokouksessa 23.4.2013 1 Yleistä Kulunut vuosi oli Järvi-Suomen kylien (Jäsky) 14. toimintavuosi. Mikkelin läänin kyläasian neuvottelukunnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2010

ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 2 / 2010 - 1 - JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY (Jäsky) c/o kyläasiamies Henrik Hausen Os. Uusimäentie 157, 19460 Ruorasmäki, puh. 0400 992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com, kotisivu: www.jasky.net ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä Heikki Laukkanen Kunnallistaloustyöryhmän puheenjohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto Mikkeli 13.9.2010 4 Lähde: Verohallinto Etelä-Savon kuntien tilitetyt kunnallisverot

Lisätiedot

Etelä-Savon maallemuuttopalvelu 2006-2007

Etelä-Savon maallemuuttopalvelu 2006-2007 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY LOPPURAPORTTI Henrik Hausen 16.6.2009 Uusimäentie 157, 19460 RUORASMÄKI Puh. 0400-992 699, sähköposti: henhaus@mbnet.fi Etelä-Savon maallemuuttopalvelu 2006-2007 Hankkeen loppuraportti

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 POHJOIS-SAVON KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Kylä rakennemuutoksen nosteessa. Tuula Eloranta 5.3.2009

Kylä rakennemuutoksen nosteessa. Tuula Eloranta 5.3.2009 Kylä rakennemuutoksen nosteessa Tuula Eloranta 5.3.2009 Tervetuloa tutustumaan Vuoden Kylään Siikamäki-Peiposjärven kylä maalla, luonnon rauhassa, kuitenkin lähellä kaikkea. Läheiset kasvukeskukset mahdollistavat

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus. 27.1.2015 Eeva Taimisto Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Retkisatamaverkoston tulevaisuuden haasteina ovat: Alueiden yleisvalvontaa Ympäristökasvatus ja valistus Korjaa olemassa olevia rakenteita Olemassa olevien

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa.

Jäsentiedote 1/2013. Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Jäsentiedote 1/2013 Pohjois-Savon Kylät ry:n uusi kyläasiamies on JARKKO PITKÄNEN. Siilinjärvellä asuva Jarkko aloitti työt helmikuussa. Yhteystiedot löytyvät sivulta 6. Paitoja ja liivejä on nyt mahdollista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 19.12.2014

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2014 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 19.12.2014 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 4/2014 sivu 1 Kokoustiedot Aika: 19.12.2014 klo 12.10 14.30 Paikka: Ravintola Talli / Tallin vintti kokoustila, Patteristonkatu 2, Mikkeli Paikalla: Hirvensalmi: Lönnqvist Jouko,

Lisätiedot

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:

Lisätiedot

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge,

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge, 27.10.2008 Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan ja Leaderryhmien eduntekijä LEADER-PARLAMENTTI 26.-27.11.2008 Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) ja sen Leader-jaosto järjestävät Leader-parlamentin ja neuvottelupäivät

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 17.11.2012 Johdanto Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 MAASEUTU Suomalaisten suhtautuminen maaseutuun myönteinen Huomattavasti useampi haluaisi asua maaseudulla

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Hallinnoijana Piällysmies ry

Hallinnoijana Piällysmies ry Hallinnoijana Piällysmies ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013. Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 Maaseuturyhmien rooli ja ohjelman tilanne Etelä-Savossa Sivu 1 Maaseudun kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: keskiviikkona 13.5.2015 klo 14.05 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2).

4. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma; Hyväksyttiin vuoden 2013 ja 2014 toimintasuunnitelma (liite 2). 1 Selkämeren kansallispuiston ystävät yhdistys Yhdistyksen ensimmäinen kokous Aika: 28.8.2013 klo 19-20 Paikka: Luontotalo Arkki, Pori Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Lasse Lovén avasi kokouksen ja totesi,

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Mikkelin seutu ETELÄ-SAVON / Mikkelin seutu Omavesi-hanke ylläpitää yrittäjälistaa Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista. Listalle voivat osallistua jätevesijärjestelmiä

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00. Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 26.11.2015 klo 12.00 Asiantuntijan kuuleminen ja kirjallinen asiantuntijalausunto Saimaan Kuitu Oy toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen Asia: HE 116/2015 vp Hallituksen

Lisätiedot

Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4)

Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4) KOLHON KYLÄYHDISTYS RY KOKOUSKUTSU Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4) SYYSKOKOUS Aika 24.11. klo 18.00 19.30 Paikka Läsnä Kolhon koulu Kokoukseen otti osaa 19 henkilöä, joiden nimilista on pöytäkirjan

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu 22. 23.11.2014 Helsingissä

Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu 22. 23.11.2014 Helsingissä Suomen Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppu 22. 23.11.2014 Helsingissä Ratsastajainliiton syyskokousviikonloppua vietetään Helsingissä 22. 23.11.2014. Lauantaina järjestetään Urheilufoorumi ja lajiseminaarit

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 1 / 2010

ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE 1 / 2010 - 1 - JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY (Jäsky) c/o kyläasiamies Henrik Hausen Os. Uusimäentie 157, 19460 Ruorasmäki, puh. 0400 992 699, sähköposti: henhaus@gmail.com, kotisivu: www.jasky.net ETELÄ-SAVON KYLÄKIRJE

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

LAAJEMMAN KUNTAKUITUVERKON RAKENTAMINEN: POHJOIS-SATAKUNNAN KUITUVERKKOHANKE

LAAJEMMAN KUNTAKUITUVERKON RAKENTAMINEN: POHJOIS-SATAKUNNAN KUITUVERKKOHANKE LAAJEMMAN KUNTAKUITUVERKON RAKENTAMINEN: POHJOIS-SATAKUNNAN KUITUVERKKOHANKE Digitaalisen tiedon määrä tuplaantuu kahden vuoden välein. Tämä lisää tiedonsiirtotarvetta! Tiedonsiirron määrä tuplaantuu joka

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Rajupusu Leader ry ja sen kotipaikka on Juvan kunta. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan

Lisätiedot

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto

Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke. Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Etelä-Savon Kulttuurirahaston KULTA-hanke Päivikki Eskelinen-Rönkä FT, asiamies Etelä-Savon Kulttuurirahasto Ennusteita Ennusteita Elämää talouden varjossa Väki vanhenee. Korkea ikä tuo fyysiseen ja/tai

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005 1(6) Aika 3.2.2005 Paikka Läsnä Poissa Ravintola Teatteri, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Suvi Hirvonen, hallituksen jäsen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu

ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Savonlinnan seutu Olavinkatu 27, 57130 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / n seutu Omavesi-hanke ylläpitää Etelä-Savon haja-asutusalueella toimivista jätevesijärjestelmiä suunnittelevista ja rakentavista yrittäjälistaa. Listalle

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen eteneminen vuonna 2010

Laajakaista kaikille -hankkeen eteneminen vuonna 2010 1 Kirje kunnille Laajakaista kaikille -hanke 16.4.2010 Jakelu: - Etelä-Savon kaupunkien ja kuntien hallitukset - Laajakaista kaikille -hankkeen Etelä-Savon kuntien yhteyshenkilöt Laajakaista kaikille -hankkeen

Lisätiedot

Turvallisuutta älykkäästi

Turvallisuutta älykkäästi Turvallisuutta älykkäästi Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään 27. 28.1.2016 Joensuussa hotelli Kimmelissä, Itäranta 1, Joensuu.

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km

SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET. Klikkaamalla tarkentuva kohde. 0 2 4 6 8 10 km SAVONLINNAN POHJAVESIALUEET Klikkaamalla tarkentuva kohde Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 0 4 6 8 10 km 0674001 LÄHTEELÄ 1 1:0 000 1.9.011

Lisätiedot

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 2/2013 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 19.11.2013 klo 09:30-11:00 Paikka Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot