MMM:n esitys alueellistamisen koordinaatioryhmälle Luonnonvarakeskuksen toiminnan alueellinen strategia : Luonnos linjauksiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MMM:n esitys alueellistamisen koordinaatioryhmälle 27.3.2014 Luonnonvarakeskuksen toiminnan alueellinen strategia 2015 2025: Luonnos linjauksiksi"

Transkriptio

1 MMM:n esitys alueellistamisen koordinaatioryhmälle Luonnonvarakeskuksen toiminnan alueellinen strategia : Luonnos linjauksiksi Sisältö 1. Toimipaikkaverkoston kehittämisen yleinen tausta Toimipaikkaverkoston kehittämisen periaatteet Päätoimipaikat Muut toimipaikat Toimipaikkaverkoston kehittämisen kytkentä talous ja rakenneohjelmaan Toimipaikkaverkoston kehittämisen yleinen tausta Valtioneuvosten periaatepäätöksessä valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi ( ) linjataan yhtenä rakenteellisena uudistuksena, että tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä kehitetään kokoamalla toimipisteitä alueellisesti yhteisille kampusalueille. Tämä voi edellyttää toimipisteiden siirtämistä ja investointeja, jotka voivat edellyttää tutkimuslaitosten toiminnan sopeuttamistoimia. Uudistuksen alueelliset vaikutukset ovat enimmäkseen riippuvaisia tutkimuslaitosten omista toimintapoliittisista ja toimipisteverkostoa koskevista ratkaisuista. Jotta tutkimuslaitosten roolia yliopistokampuksilla voitaisiin vahvistaa, tutkimuslaitoksilla ja yliopistoilla on oltava ohjelmapohjaisesti järjestetty tutkimus, johon opetuskin perustuu, sekä tutkimusinfrayhteistyö. Tutkimuksen tukitoimintoja voidaan järjestää yhdessä (kampuksen palvelukeskus). Myös korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointiryhmän loppuraportissa suositellaan, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot edelleen kehittäisivät uusia toimintamalleja ja yhteisiä yksiköitä tutkimuslaitosten kanssa (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2013). Luonnonvarakeskuksen perustaminen avaa uusia mahdollisuuksia luonnonvara alan tutkimukselle niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Luonnonvarakeskuksen strategiset päämäärät ovat: Biomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut tuovat lisäarvoa elinkeinoille. Ruokaketju ja muut palveluverkostot vastaavat kuluttajien tarpeisiin, toimivat vastuullisesti ja ovat kilpailukykyisiä. Hyvinvointia ja yritystoimintaa syntyy luonnon aineettomien arvojen hyödyntämisellä. Biotalous on ylivertainen kestävien, resurssitehokkaiden ja hiilineutraalien kulutus ja tuotantotapojen sekä teknologioiden älykäs kehittäjä. Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus, alueellinen kestävyys ja käytön hyväksyttävyys on varmistettu pohjoisissa muuttuvissa oloissa. Biotalouden päätöksentekoprosessit ja yhteiskunnalliset ohjauskeinot perustuvat laaja alaiseen tietoon ja osaamiseen. Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on olla:

2 2 (1) Vahva ja vaikuttava o Asiakas on toiminnan keskiössä o Uusiutuvien luonnonvarojoen kestävään käyttöön perustuvan biotalouden tukeminen kokonaisvaltaisella ja eri tieteenalat yhdistävällä tutkimuksella o Yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden lisääminen o Yksi iso tutkimuslaitos on vaikuttavampi kuin kolme erillistä laitosta o Osaamispohjan monialaisuus lisää kansainvälistä näkyvyyttä ja rahoituspohjaa o Toimintakulttuuri tukee osaamista ja jatkuvaa oppimista. o Olemme aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja. (2) Hyvä työpaikka o Monitieteinen tutkimusympäristö, houkutteleva yhteistyökumppani o Yhdistyminen parantaa osaamisen kehittymistä o Uudet tutkimustiimit synnyttävät uusia innovoivia ratkaisuja (3) Tehokas toimija o Parannamme toiminnallista tehokkuuttamme rakenteellisten muutosten kautta o Tiiviimpi rakenne turvaa tutkimusinfrastruktuurin kehittämisen o Uudistamme rahoitusrakenteemme o Tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämisen o Pienennetään yleiskustannuksia ja saavutetaan kustannussäästöjä 2. Toimipaikkaverkoston kehittämisen periaatteet Alueellisen toiminnan organisointi ja toimipaikkaverkoston kehittäminen perustuvat Luonnonvarakeskuksen strategiaan. Toimipaikkaverkoston kehittämisessä noudatetaan valtion kiinteistö ja toimitilastrategiaa. Periaatteet: (1) Luonnonvarakeskuksen toiminta kattaa koko maan, eikä alueellinen toiminta ja vaikuttaminen riipu toimipaikkojen sijainnista. (2) Ylimmän johdon sijoituspaikka on Helsingin Viikissä, mutta vahva alueellinen läsnäolo säilytetään eri puolilla Suomea. Jatkossa maakunnissa kehitettäviä toimipaikkoja vahvistetaan siirtämällä voimavaroja pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen siten, että pääkaupunkiseudun osuus toiminnassa pienenee. Pääkaupunkiseudulla toiminta keskitetään aluksi Viikkiin ja Tikkurilaan, myöhemmin mahdollisesti yhteen paikkaan. (3) Toimipaikat sijoitetaan alueellisesti niin, että parhaiten tuetaan Luonnonvarakeskuksen strategisten päämäärien saavuttamista. (4) Tavoitteena on Luonnonvarakeskuksen tutkimusalojen tutkimustoiminnan kannalta riittävän suurien tutkimusryhmien muodostaminen. MTT, Metla ja RKTL ovat viime vuosina toteuttaneet toimitilaratkaisujaan siten, että tutkijat ovat siirtyneet muun tutkijayhteisön yhteyteen, ja tätä linjausta jatketaan. Toimintaa keskitetään jatkossakin yliopistopaikkakunnille. (5) Hyödynnetään laajenevan Lynet yhteistyön ja yliopistoyhteistyön mahdollisuudet. (6) Tavoitteena on tehostaa oleellisesti Luonnonvarakeskuksen toimitilojen käyttöä. Toimitilojen tehokas hyödyntäminen ja tilojen mitoittaminen valtion toimitilastrategian mukaisesti vähentää toimitilakustannuksia merkittävästi. (7) Luonnonvarakeskuksella on varustukseltaan ja henkilöstörakenteeltaan erilaisia toimipaikkoja. (8) Toimipaikkaverkoston kehittämisessä otetaan huomioon alueiden toiminnallinen profiili ja osaaminen. Vahvistetaan alueellisia kumppanuuksia: Luonnonvarakeskus sitoutuu tukemaan osaltaan alueen kehittämistavoitteita Alue sitoutuu infrayhteistyöhön ja rahoitukseen

3 3 (9) Tilankäyttöä tehostetaan kaikkialla ja toimitilasuunnittelussa otetaan huomioon työn muuttuminen mobiiliin suuntaan. Etätyötä suositaan työskentelymuotona etenkin Luonnonvarakeskuksen käynnistymisvaiheessa siirtymävaiheen ratkaisuna, joka auttaa henkilöstön sopeutumisessa toimipaikkaverkoston muutoksiin. 3. Päätoimipaikat Luonnonvarakeskuksella on neljä strategisesti tärkeää päätoimipaikkaa. Niissä on kattava tutkimusosaaminen, niiden infrastruktuuria kehitetään kansainväliset mitat täyttävinä tutkimusympäristöinä, ja niillä on Luonnonvarakeskuksen kannalta erityinen alueellinen merkitys. Päätoimipaikat ovat: Pääkaupunkiseutu 520 henkilöä (Metla 320 Vantaan Tikkurilassa, MTT 100 ja RKTL 70 Helsingin Viikissä, Tike 28 Helsingin Vallilassa) Keskeisin tutkimusinfra: laboratoriot ja muuta erikoistilaa Tikkurilassa Isoimmat asiakkaat: MMM, muut ministeriöt, eduskunta, yritykset, toimialojen organisaatiot, neuvonta Keskeisimmät tutkimuskumppanit: yliopistot, Lynet laitokset ja muut tutkimuslaitokset, Tilastokeskus Fyysinen ympäristö: yliopiston kampus, jossa myös muita toimijoita Keskeisin tutkimus o Metla: monipuolisesti metsäntutkimus o MTT: talous ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus o RKTL: monipuolisesti riistan ja kalantutkimus Luonnonvarakeskuksella on monipuolista tutkimusta pääkaupunkiseudulla. Alue on Luonnonvarakeskuksen talous ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sekä tilastotuotannon keskittymä. Yhteistyösuhteet niin asiakkaisiin kuin tutkimuskumppaneihin ovat monipuoliset. Tärkeimpien sidosryhmien ja asiakkaiden päätoimipaikat sijaitsevat suurimmaksi osaksi pääkaupunkiseudulla. Ministeriöiden ja muun keskushallinnon läheisyys on päätöksenteon tuen ja politiikkavalmistelun kannalta keskeistä. Yhdistyvien laitosten pääkaupunkiseudun nykyiset toiminnot sijoittuvat Helsingissä Viikkiin ja Vallilaan sekä Vantaalla Tikkurilaan. RKTL:n päätoimipaikka ja MTT:n taloustutkimus sijaitsevat samalla yliopistokampuksella Viikissä, mutta erillisissä rakennuksissa. Metlan suurin toimipaikka on Vantaan Tikkurilassa. Pääkaupunkiseutu on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimuskeskittymä, johon kuuluu Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja VTT:n lisäksi iso joukko muita tutkimusorganisaatiota. Monitieteisellä Viikin kampuksella on neljä Helsingin yliopiston tiedekuntaa: bio ja ympäristötieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasia ja maatalous metsätieteellinen. Lisäksi kampuksella sijaitsevat Biotekniikan instituutti ja Neurotieteen tutkimuskeskus, jotka kummatkin ovat Helsingin yliopiston erillislaitoksia. Tiedekuntien lisäksi alueelle on keskittynyt bio ja ympäristöalan tutkimuslaitoksia sekä yritystoimintaa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran päätoimipaikka sijaitsee Viikissä. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn päätoimipaikan muuttoa Viikkiin suunnitellaan. Pääkaupunkiseudulla on hyvä liikenteellinen sijainti niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Luonnonvarakeskuksen toiminnot sijaitsevat ruuhkaisimman ydinkeskustan ulkopuolella, ja ovat siten liikenteen kannalta hyvin saavutettavissa. Vetovoimaisuuden ja perhetaseen (kuten asumisvaihtoehdot, koulut, päiväkodit, terveyspalvelut ja perheenjäsenten työllistymismahdollisuudet) kannalta pääkaupunkiseutu tarjoaa Suomen monipuolisimmat mahdollisuudet ja palvelut.

4 4 Jokioinen 400 henkilöä (MTT) Keskeisin tutkimusinfra: laboratoriot ja muut erikoistilat, tutkimusmaatila, tutkimusnavetta ja nautojen intensiivitutkimustila, ravinteiden huuhtoutumisen tutkimuskentät sekä kasvihuoneita Isoimmat asiakkaat: MMM, muut ministeriöt, eduskunta, yritykset, toimialojen organisaatiot, neuvonta Keskeisimmät tutkimuskumppanit: koti ja ulkomaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset, Lynet laitokset Fyysinen ympäristö: tiivis kampus Keskeisin tutkimus o monipuolisesti maatalous ja elintarviketutkimus Jokioinen on MTT:n päätoimipaikka. Jokioisissa on maan paras asiantuntemus elintarvikeketjun kokonaisuudesta raaka aineesta tuotteeksi. Jokioisiin rakennettiin 1970 ja 1980 lukujen vaihteessa laaja tutkimusinfrastruktuuri, jota on kehitetty ja joka on kansainväliset vaatimukset täyttävä. Jokioisissa sijaitsevat MTT:n biotekniikka ja elintarviketutkimuksen, kotieläintutkimuksen sekä kasvintuotantotutkimuksen tärkeimmät tutkimusympäristöt: toimistojen ohella laboratoriot ja koetoimintapalvelut. Alueella toimii runsaasti maaja elintarviketutkimuksen kannalta tärkeitä asiakkaita ja sidosryhmiä. Jokioisissa tehtävä biotekninen tutkimus keskittyy viljelykasvien ja tuotantoeläinten jalostustutkimukseen sekä sovelluksiin. Lisäksi tutkimuskohteena on kasvi ja eläingeenivarojen tunnistaminen, säilytys ja hyödyntäminen. Elintarvikkeita tutkitaan laajasti raaka aineista ja eläinten rehuista valmiisiin kuluttajatuotteisiin. Elintarviketutkimuksessa keskitytään yhdisteisiin, joiden tiedetään tai on syytä olettaa edistävän kuluttajien terveyttä. Tutkimuksessa etsitään hyödyntämiskohteita erilaisille sivuvirroille ja kehitetään elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviä menetelmiä. Tuotannon ympäristövaikutuksiin keskitytään koko tuotantoketjun matkalla. Kotieläintuotannon tutkimuksessa kehitetään ruokinta ja tuotantostrategioita, tuotantoympäristöä sekä eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimus tähtää ekologisesti ja eettisesti kestäviin toimintamalleihin ja kotieläintalouden haitallisten ympäristövaikutusten estämiseen. Kasvintuotannon tutkimuksessa kehitetään kasvinviljelyn teknologiaa, mukaan lukien bioenergia. Tutkimus tähtää kestävyyttä, tuottavuutta ja energiankäytön tehokkuutta parantaviin viljelymenetelmiin ja järjestelmiin. Keskeinen tutkimuksen osa alue on maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja maatalouden rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Seutukunnan keskus, Forssa, sijaitsee 10 kilometrin päässä. Vetovoimaisuudessa ja perhetaseessa Lounais Häme ei tarjoa monipuolisia mahdollisuuksia ja palveluja varsinkaan suomea taitamattomia ajatellen. Logistisesti alue on lähinnä maantieyhteyden varassa. Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle on kilometriä. Joensuu 110 henkilöä (Metla 100, RKTL 10) Keskeisin tutkimusinfra: Metla talo, tutkimuslaboratoriot Isoimmat asiakkaat: käytännön metsätaloustoimijat, MMM Keskeisimmät tutkimuskumppanit: yliopistot, Lynet laitokset, EFI Fyysinen ympäristö: Metla talo yliopistokampuksen naapurissa Keskeisin tutkimus o Metla: monipuolisesti metsäntutkimus o RKTL: metsäriistan tutkimus ja kalantutkimus

5 5 Pohjois Karjala tunnetaan kansainvälisesti Euroopan metsämaakuntana ja Joensuu Euroopan metsäpääkaupunkina. Julkisella sektorilla Pohjois Karjalassa metsäbiotalouden sektorilla toimii noin 600 asiantuntijaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja hallinnon tehtävissä. Temaattisina aihealueina Joensuussa ovat Suomen johtavat asiantuntemusalueet metsäbioenergian, puutieteen, metsäsuunnittelun, metsätalouden vesikysymysten, Venäjän metsätalouden sekä metsä varojen inventointien ja metsävarojen seurannan osaamisessa. Työ ja elinkeinoministeriö on valinnut Joensuun valtakunnalliseen vetovastuuseen INKAohjelman (Innovatiiviset kaupungit) biotalouden pääteemaan vuosille Itä Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yhdeksi yliopiston strategiseksi vahvuusalaksi on valittu "Metsä ja ympäristö", johon yliopisto panostaa sekä koulutuksen että tutkimuksen osalta selkeästi nykyistä enemmän. Joensuun kampukselle on kehittynyt vahva luonnonvara ja ympäristötutkimuksen tutkimuslaitoskeskittymä ja metsäntutkimuksessa Joensuulla on Suomen johtava asema. Joensuun ja Kuopion kampusten yhteistyö tarjoaa hyvät mahdollisuudet luonnonvarojen kestävää käyttöä korostavalle luonnon, terveys ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta. Tätä täydentää saatavilla oleva oma ympäristö ja energiaoikeuden tutkimus. Itä Suomen yliopiston LYY instituutin (Luonnonvarat, ympäristö, yhteiskunta) tavoitteena on vahvistaa yliopiston piirissä tehtävää yhteiskunta ja kulttuuritieteellistä ympäristö ja luonnonvaratutkimusta sekä toimia alan tutkimushankkeita ja tutkijoita yhdistävänä organisaationa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen kanssa on löydettävissä synergioita biotaloutta koskien esimerkiksi energiatekniikan, kemiantekniikan, konetekniikan ja ympäristötekniikan alueilla. Euroopan metsäinstituutti EFI (European Forest Institute) on kansainvälinen järjestö ja kattava verkosto metsäntutkimuksen ja politiikkatuen osaajia. Päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa. EFI:llä on 25 eurooppalaista jäsenmaata ja lähes 130 organisaatiojäsentä. EFI edustaa eurooppalaista metsätiedeyhteisöä useissa kansainvälisissä prosesseissa saaden tiedeyhteisön äänen kuuluviin metsäalan foorumeilla ja metsäpolitiikan toteuttamisessa. EFIn pääkonttori sijaitsee Metla talossa. Valtioneuvosto teki lokakuussa 2011 periaatepäätöksen Metlan ylimmän johdon ja esikuntatehtävien siirtämiseksi Joensuuhun vuoden 2014 alkuun mennessä. Periaatepäätös koskettaa Metlan johtoa ja arviolta noin 20 muuta tointa. Itä Suomen yliopistolla on Luonnonvarakeskukseen yhdistyvien laitosten kanssa pitkäaikainen tutkimus ja koulutusyhteistyö. Terveystieteiden tiedekunnan kliininen ravitsemustutkimuksen ja elintarvikebiotekniikan yksikkö liittyy elintarvikeosaamiseen ja yhteistyöhön MTT:n kanssa. Yhteistyötä on mahdollista kehittää edelleen MTT:n Pohjois Savon Maaningan yksikön kautta. Pohjois Karjalan ja Joensuun kaupungin kehittämisessä luonnonvarat ja niihin liittyvä osaaminen on nostettu keskeiseksi strategiseksi kärjeksi. Tämä linjaus sekä se, että Joensuussa tulevan Luonnonvarakeskuksen osaajilla on jo nyt vahva metsäbiotalouden rooli, ovat siten linjassa Luonnonvarakeskuksen strategian kanssa. Vetovoimaisuudessa ja perhetaseessa Joensuun seutu tarjoaa suomea taitamattomille vain keskinkertaiset mutta suomea taitaville hyvät mahdollisuudet ja palvelut. Logistisesti alue on monipuolisten liikenneyhteyksien varrella. Oulu 90 henkilöä (Metla 45, RKTL 25, MTT 20) Keskeisin tutkimusinfra: laboratoriot Isoimmat asiakkaat: yritykset, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus, elinkeinoelämän organisaatiot Keskeisimmät tutkimuskumppanit: yliopistot, Lynet, Nornet Fyysinen ympäristö: Ympäristötietotalo (vuodesta 2011, Metla, MTT, RKTL ja Syke sekä Oulun yliopiston Thule instituutti)

6 6 Keskeisin tutkimus o Metla: metsien uudistumisen ekologia ja metsäympäristön tilan muutokset, Pohjanmaan Kainuun alueelle sopivat metsänhoidon menetelmät o RKTL: rakennettujen vesistöjen vaelluskalakantojen palauttaminen, Itämeren ja Jäämeren lohikannat, suurpedot o MTT: perunan kasvifysiologia ja viljelytekniikka, kasvitautidiagnostiikka ja torjunta sekä elintarvikkeiden turvallisuus, uudet elintarvikesovellukset ja elintarvikeketjun sivuvirtojen hyödyntäminen Lynet laitokset keskittivät toimintansa vuonna 2011 Oulun yliopiston kampusalueella sijaitsevaan Ympäristötietotaloon tehostaakseen tutkimus ja infrastruktuuriyhteistyötä sekä NorNet verkoston että yliopiston kanssa. Ympäristötietotalossa työskentelee noin 150 henkilöä Metlasta, MTT:stä, RKTL:stä ja SYKEstä. Lähietäisyydellä ovat lisäksi Oulun yliopiston pääkampus sekä VTT ja Evira. Oulun yliopiston Thule instituutin koordinoiman NorNet verkoston jäseniä ovat yliopiston lisäksi kahdeksan tutkimuslaitosta. Tutkimusyhteistyö on yli vuosikymmenen koonnut tutkijoita pohjoisten ympäristö ja luonnonvara alan erityiskysymysten ääreen. Toiminta perustuu toisaalta hallinto ja tieteenalarajat ylittävään tutkimusyhteistyöhön ja toisaalta infrastruktuuriyhteistyöhön. NorNet ja Lynet verkostojen toiminta on linjassa Luonnonvarakeskuksen strategisten päämäärien kanssa. Oulun yksikön profiilissa korostuvat arktisuus, luonnon haavoittuvuus eri tasoilla, vaatimus kestävästä kehityksestä, luonnon aineettomien arvojen merkitys, vaatimus luonnonkäytön sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja myös luonnon eri käyttömuotojen konfliktiherkkyys. Tutkimus on painottunut biotekniikka ja elintarviketutkimukseen sekä vesien, metsien sekä riista ja kalakantojen elinvoimaisuuteen ja kestävään käyttöön. Myös talouden materiaalivirrat sekä ympäristöterveys kuuluvat painopistealoihin. Oulun yliopisto on pohjoisuuden monitieteinen asiantuntija. Oulun yliopiston yhdeksän tiedekuntaa laitoksineen ja monet erikoistuneet tutkimusyksiköt luovat perustan monitieteiselle tutkimukselle, uusille innovaatioille sekä uusien osaajien kouluttamiselle työelämän vaativiin tehtäviin. Tutkimuksen vahvuusaloiksi on määritelty neljä painoalaa: biotieteet ja terveys, informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Oulun seutu on noin asukkaan, nopeasti kasvava, nuoren ikärakenteen kaupunkiseutu ja merkittävä teknologiakeskittymä Suomessa. Innovaatiotoiminta on organisoitunut Oulun seudun innovaatioallianssin ympärille, joka on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostama strateginen sopimus. Oulun seudun innovaatiorakenteet ja yhteistoimintamuodot luovat hyvän pohjan Luonnonvarakeskuksen päätoimipaikalle Pohjois Suomessa. Vetovoimaisuudessa ja perhetaseessa Oulun seutu tarjoaa suomea taitamattomille vain keskinkertaiset mutta suomea taitaville hyvät mahdollisuudet ja palvelut. Logistisesti alue on monipuolisten liikenneyhteyksien varrella. 4. Muut toimipaikat Luonnonvarakeskuksella on keskeistä osaamista ja tärkeää infrastruktuuria päätoimipaikkojen lisäksi noin kymmenellä muulla strategisesti ja alueellisesti tärkeällä toimipaikalla. Nämä toimipaikat muodostavat valtakunnallisesti kattavan verkoston, joka vastaa Luonnonvarakeskuksen tehokkaan asiakaspalvelun ja tutkimuksen strategisten vaikuttavuusalueiden tarpeita. Myös näillä toimipaikoilla työskentelee tutkijoita. Niillä on Luonnonvarakeskuksen strategian kannalta tärkeä rooli. Toimipaikat ovat osaamispohjaltaan ja infrastruktuuriltaan kapeampia kuin päätoimipaikat. Ne täydentävät Luonnonvarakeskuksen alueellista verkostoa.

7 7 Strategisesti ja alueellisesti tärkeille toimipaikoille laaditaan toiminnan profiilit ja toimintaa kehitetään strategian sekä toimipaikkaverkoston kehittämisen periaatteiden mukaisesti alueelliset kumppanuudet huomioon ottaen. Alueelliset kumppanuudet perustuvat yhteistyöhön muiden tutkimuslaitosten, yliopistojen ja muiden oppilaitosten, yritysten ja elinkeinoelämän sekä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Lisäksi Luonnonvarakeskuksella on strategian kannalta olennaista infrastruktuuria muillakin paikkakunnilla. Näiltä infrastruktuurien siirtäminen ei ole taloudellisessa mielessä tarkoituksenmukaista tai muutoin mahdollista. Toiminnan tulevaisuus arvioidaan strategian mahdollisesti muuttuessa sekä tilanteessa, jossa infrastruktuuri kaipaa merkittäviä korvausinvestointeja. Näille empiirisen aineiston keräämiseen keskittyville toimipaikoille ei ole pääsääntöisesti sijoitettuna tutkijoita. 5. Toimipaikkaverkoston kehittämisen kytkentä talous ja rakenneohjelmaan Toimipakkaverkoston kehittäminen liittyy olennaisesti Luonnonvarakeskuksen talous ja rakenneohjelman toteutukseen. Valtion tutkimuslaitosuudistus ja valtiontalouden säästötoimet vähentävät Luonnonvarakeskuksen käytettävissä olevaa perusrahoitusta vuoteen 2017 mennessä 22,9 M vuoden 2012 tasoon verrattuna. Talous ja rakenneohjelman toimenpiteillä pyritään sopeutumaan rahoitusrakenteen merkittävään muutokseen toisaalta lisäämällä täydentävää ulkopuolista rahoitusta, mutta myös kannattavuuden parantamisella ja säästöillä. Toimipaikkaverkostoon ja tilatehokkuuteen liittyvillä toimenpiteillä vähennetään henkilöstömenoihin kohdistuvia säästöpaineita. Vuonna 2013 MTT:n, Metlan, RKTL:n ja Tiken toimitilakustannus oli 17,6 M (liite). Toimipaikkastrategian toimeenpano, muu tilatehokkuuden parantaminen sekä toimitilapalvelujen tehostaminen alentavat toimitilakustannusta. Lyhyellä aikavälillä välittömät kustannukset nousevat muutto ja lakkauttamiskustannusten vuoksi. Tavoite on, että säästöt verrattuna vuoteen 2013 ovat 1,8 M vuonna 2015 ja 4,4 M vuonna Lisäksi toimenpiteiden seurauksena investointeja ja muuta infrastruktuuria voidaan keskittää aiempaa harvemmille toimipaikoille ja siten pitää yllä ja kehittää kansainväliset mitat täyttäviä tutkimusympäristöjä. Tämä on tärkeää Luonnonvarakeskuksen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuslaitoksissa on parhaillaan käynnissä selvityksiä joidenkin toimipaikkojen toiminnan mahdollisesta lakkauttamisesta, siirtämisestä tai uudelleenjärjestämisestä. Taloudelliset tavoitteet eivät näillä toimenpiteillä kuitenkaan vielä toteudu. Siksi laaditaan erilliset suunnitelmat toimitilan käytön tehostamiseksi koskien kaikkia toimipaikkoja. Aikataulu: mennessä laaditaan laitosten yhteistyönä toimitilastrategia mennessä laaditaan toimitilastrategian perusteella laitosten yhteistyönä toimipaikkakohtaiset tilankäytön tehostamissuunnitelmat, ml. laboratoriot ja kasvihuoneet, sekä suunnitelmat toimitilapalvelujen tehostamiseksi. Suunnitelma toimipaikkaverkoston kehittämiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi laaditaan vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 aikana Luonnonvarakeskus tekee yksittäisiä toimipaikkoja koskevat päätökset.

8 8 Liite. Toimitilakustannus vuonna 2013 Laitos Toimipaikka Kustannus, k Osuus, % MTT Jokioinen ,3 Hyvinkää *) 548 3,1 Piikkiö 534 3,0 Maaninka 394 2,2 Helsinki 367 2,1 Ruukki ja Oulu 367 2,1 Vihti 338 1,9 Laukaa 295 1,7 Mikkeli ml. Karila 171 1,0 Sotkamo 132 0,8 Ypäjä 110 0,6 Rovaniemi 80 0,5 Ylistaro ja Seinäjoki 65 0,4 Kannus 18 0,1 Yhteensä MTT ,8 Metla Vantaa ,2 Joensuu ,6 Suonenjoki 530 3,0 Rovaniemi 492 2,8 Haapastensyrjä 377 2,1 Punkaharju 294 1,7 Oulu 279 1,6 Parkano 268 1,5 Kannus 173 1,0 Paljakka 93 0,5 Kolari 85 0,5 Tampere 19 0,1 Salla 16 0,1 Solböle 13 0,1 Tuorla 12 0,1 Lapinjärvi 7 0,0 Evo (Vesijako) 7 0,0 Ruotsinkylä 0 0,0 Yhteensä Metla ,9

9 9 RKTL Taivalkoski 499 2,8 Helsinki 480 2,7 Saimaa 347 2,0 Laukaa 273 1,6 Kainuu 272 1,5 Tervo 210 1,2 Inari 178 1,0 Muonio *) 138 0,8 Joensuu 119 0,7 Kuusamo 110 0,6 Oulu 106 0,6 Evon K&V *) 103 0,6 Porotutkimus **) 100 0,6 Turku 78 0,4 Rymättylä 71 0,4 Jyväskylä 66 0,4 Tenojoki 56 0,3 Perämeri 41 0,2 Merenkurkku 25 0,1 Kotka *) 1 0,0 Yhteensä RKTL ,6 Tike Helsinki 120 0,7 Yhteensä kaikki ,0 * ) Toiminta lakkautettu 2014 alkuun mennessä. **) Käyttö puolittunut kesäkuussa 2013.

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Anu Harkki, Tutkimusjohtaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ratkaisuja asiakkaille viidellä tutkimusalueella VASTUULLISUUS RUOKAJÄRJESTELMÄSSÄ

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa

Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa 27.3.2015 Tampere, Yrittäjäpäivä Asmo Honkanen, LUKE Visio 2015-2030 Olemme biotalouden suunnannäyttäjä - osaamisemme luo perustan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Vesiviljelyn uudelleenorganisointi ja sen vaikutukset elinkeinoon

Vesiviljelyn uudelleenorganisointi ja sen vaikutukset elinkeinoon Vesiviljelyn uudelleenorganisointi ja sen vaikutukset elinkeinoon Luonnonvarakeskus Vihreä teknologia Vesiviljelytuotanto Ryhmäpäällikkö Petri Heinimaa Yrittäjäpäivät Kalanviljely hallinnon myllerryksessä

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkoston uudistaminen ja strateginen asemointi

Luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkoston uudistaminen ja strateginen asemointi SUUNNITELMA Ilkka P. Laurila ja Jutta Kauppi 26.10.2015 Luonnonvarakeskuksen toimipaikkaverkoston uudistaminen ja strateginen asemointi Luke suuntaa toimintaansa, vahvistaa vaikuttavuuttaan, kehittää toimintamalliaan

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Kohti korkeakoulujen vahvempaa vaikuttavuutta

Kohti korkeakoulujen vahvempaa vaikuttavuutta Kohti korkeakoulujen vahvempaa vaikuttavuutta Vastuullinen ja vaikuttava Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus -seminaari 15.4.2015 Ylijohtaja Tapio Kosunen = yliopisto tai ammattikorkeakoulu kampus

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? 27.10.2014 27.10.2014

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Puissa kasvaa tulevaisuus, sidosryhmäseminaari 22.8.2014 26.8.2014 1 Biotalous

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Oulun yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Oulun yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Oulun yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Oulun yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston antasaisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan

OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan Tutkimuksen strategiset tavoitteet Oulun yliopisto on kansainvälisesti merkittävä, vetovoimainen tiedeyliopisto, jolla on omaleimainen,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot