SUOMESSA SUOMESSA VÄHITTÄISKAUPPA VÄHITTÄISKAUPPA. Tuomas Santasalo Katja Koskela. Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMESSA SUOMESSA VÄHITTÄISKAUPPA VÄHITTÄISKAUPPA. Tuomas Santasalo Katja Koskela. Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008"

Transkriptio

1 Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA Vähittäiskauppa Suomessa -kirja kuvaa suomalaisen vähittäiskaupan toimintaa graafisten kuvioiden ja tilastojen avulla vuoden 2008 tilanteessa. Kirja tarjoaa ajankohtaisen ja syvällisen näkökulman vähittäiskaupasta, joka on yksi merkittävimmistä toimialoista Suomessa niin työllistäjänä kuin joukkona yrityksiä ja niiden toimipisteitä. Vähittäiskauppaa käsitellään kirjassa päivittäis-- tavarakaupan ja erikoiskaupan ryhminä. Vähittäiskaupan markkinat ne jakavat lähes puoliksi. Päivittäistavarakaupan verkko on hyvin kattava koko maassa kun tavaratalokauppa on keskittynyt kuntaja kaupunkikeskuksiin. Erikoiskaupalle on ominaista hyvin erilaiset myymälät ja sijoittuminen markkinoilla. Vähittäiskauppojen myymälät ovat joko pieniä tai suuria, ketjuuntuneita tai itsenäisiä, palvelevia tai valintamyymälöitä, mutta kaikki ne pyrkivät palvelemaan kuluttajia. Vähittäiskaupan toimita vaihtelee maan eri osissa. Myynniltään vähittäiskauppa on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Kirjassa tarkastellaan myös kuluttajien kauppaan kohdistamaa ostovoimaa. Ostovoiman taso vaihtelee alueittain erilaisten kulutustottumusten vuoksi, mikä antaa erilaiset lähtökohdat vähittäiskaupan harjoittamiseen Suomen eri osissa. Tuomas Santasalo, KTM, on tutkinut vähittäiskauppaa yli 20 vuotta ja on kirjoittanut useita kauppaan liittyviä asiantuntijateoksia. Santasalo on tutkinut myös kuluttajien ostovoimaa ja kulutuskäyttäytymistä. Katja Koskela, KTM, on toiminut kaupanalan erikoistutkijana yli 10 vuotta ja on perehtynyt kauppapaikka- ja kaavoituskysymyksiin. Koskela on kirjojen lisäksi tehnyt mm. kaupan kaavoitukseen liittyviä suosituksia Kustantaja: TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki puh ISBN Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 SUOMAN KAUPAN LIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO RY

2 Tuomas Santasalo Katja Koskela Vähittäiskauppa Suomessa 2008 TUOMAS SANTASALO Ky 1

3 Teksti ja kuvat Valokuvat Kannen suunnittelu, taitto ja piirrokset Rahoittajat TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Pepe Makkonen Toni Brantberg PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO ry Paasivuorenkatu 4-6 A Helsinki Puh SUOMEN KAUPAN LIITTO ry Eteläranta Helsinki Puh Painopaikka Erweko Painotuote Oy Helsinki 2008 ISBN Kuudes uudistettu laitos 2

4 ESIPUHE Vähittäiskauppa Suomessa 2008 on kuudes uudistettu kirja, joka tarjoaa kokonaiskuvaa suomalaisesta vähittäiskaupasta. Se rakentuu kauppaa käsittelevään tilastoaineistoon ja viime vuosina tehtyihin erilaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kirjan taustatutkimus, tekstit ja kuvat on laadittu Tuomas Santasalo Ky.ssä Palvelualojen ammattiliiton ja Suomen Kaupan Liiton rahoituksella. Arvokkaan panoksen taustatyöhön ovat antaneet kommentteina varatoimitusjohtaja Heikki Ropponen ja asiantuntija Max Lindholm Suomen Kaupan Liitosta sekä tutkimus- ja tilastosihteeri Antti Veirto ja neuvottelupäällikkö Juha Ojala Palvelualojen ammattiliitosta. Kirjan kirjoittamisesta ja tutkimustyöstä ovat vastanneet KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela. Lisäksi karttakuvien ja tilastojen laadintaan on osallistunut BBA Liisa Kirjavainen. Kirja on luonteeltaan vähittäiskauppaa käsittelevä perusteos. Toivomme sen palvelevan kaupan alalla työskenteleviä, opiskelijoita ja alasta kiinnostuneita. Helsingissä TUOMAS SANTASALO Ky ESIPUHE 3

5 English abstract Retail Trade in Finland 2008 There are retail outlets in Finland of which are grocery stores and supermarkets, 190 hypermarkets and majority of the outlets being small specialty retail stores. Most of the large retail outlets are located in the large cities and towns. In 2007, the turnover of the retail sector was 32 billion EUR. Grocery stores, hypermarkets and department stores comprise nearly half of this sum. The Finnish retail sector is a significant employer. Of the employees, 70 % are women. In the number of jobs in the retail sector has risen by approximately 2000 per annum. The daily consumer goods trade in Finland is highly concentrated, as three large retail chains control 87 % of the market. Chains are also common in the Finnish specialty trade, but the trade is not as concentrated as the grocery retail. A growing number of foreign chains have established a presence in Finland since the early 90 s and currently their share of the market is nearly 10%. In general, retail outlets in Finland are small, employing less than five persons. Finnish retail trade is strongly concentrated in the southern part of the country. Helsinki Metropolitan Area accounts alone for one quarter of the total value of the retail sector. Other significant retail areas are located in other large cities in Finland: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio and Joensuu. In the recent years several shopping centres were built in these cities. They are usually located in the centre of the city or in the centre of a suburb. At the moment there are 58 shopping centres in Finland. The retail sector in Finland has grown significally in the last 15 years. The growth rate for hardware and other building material, electrical household appliances and furniture sales has been above average, whereas the grocery retail growth has been modest. The clothing retailing market too has experienced modest growth, even several new domestic and international chains have diversified the market in the past years. Purchasing ability of Finland s population is concentrated in Southern Finland. The level of purchasing ability in specialty retail trade is highest in the Helsinki Region and lowest in the Provinces of Oulu and Lapland. 4 English abstract

6 SISÄLLYSLUETTELO VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 ESIPUHE... 3 English abstract Retail Trade in Finland VÄHITTÄISKAUPPA VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vähittäiskaupan asema kansantaloudessa Hintataso Suomessa Liiketilat, kauppakeskukset ja vuokrat Aukioloajat vähittäiskaupassa Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset Yhteiskunta- ja ympäristövastuu VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS Toimipaikat ja yritykset Toimipaikka- ja yrityskoko Kansainväliset yritykset Yrityskannan muutokset Työntekijät Työvoiman rakenne Henkilöstön alueellinen sijoittuminen Ansiotaso ja maksetut palkat Työn tuottavuus Liikevaihto Liikevaihdon kuukausivaihtelut Liikevaihdon alueellinen jakautuminen Liiketalouden tunnuslukuja Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPARYHMÄ PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Päivittäistavarakauppojen alueellinen jakautuminen Ostovoima TAVARATALO- JA HYPERMARKETKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Tavaratalojen ja hypermarkettien alueellinen jakautuminen SISÄLLYSLUETTELO 5

7 ERIKOISKAUPPA ALKOHOLIJUOMIEN ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima TERVEYS- JA KAUNEUSKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima MUOTIKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima TIETOTEKNINEN ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima MUU ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima VERKKOKAUPPA JA POSTIMYYNTI Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto SISÄLLYSLUETTELO

8 13 HUOLTO- JA LIIKENNEASEMAT Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Toimialaluokitukset 2002 ja Liite 2 Vähittäiskaupan toimipaikat vuosina ja ennuste vuodelle Liite 3 Vähittäiskaupan henkilöstö vuosina ja ennuste vuodelle Liite 4 Vähittäiskaupan liikevaihto vuosina ja ennuste vuosille 2007 ja Liite 5 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima maakunnittain SISÄLLYSLUETTELO 7

9 8

10 VÄHITTÄIS- KAUPPA Vähittäiskauppa on kuluttajia palvelevaa kauppaa. Vähittäiskauppa välittää kuluttajille tuotteita teollisuudesta ja tuotannosta erilaisten tukkuportaiden välityksellä. Vähittäiskaupan kokonaiskuvassa vähittäiskauppa jakautuu kahteen ryhmään, joissa päivittäistavara- ja tavaratalokaupat muodostavat oman ryhmänsä. Niiden taustalla toimivat kaupan keskusliikkeet ja ryhmittymät sekä erilaiset pikatukut. Päivittäistavarakaupat ja tavaratalot ovat vähittäiskaupan suurimpia toimipaikkoja. Toisen ryhmän muodostavat erikoiskaupat, jotka ovat toimialansa mukaan erikoistuneet kapeimmille tuotemarkkinoille. Erikoiskauppojen taustalla on enemmänkin tukkukauppoja, maahantuojia ja valmistajia kuin kaupan ryhmittymiä. Ketjuliikkeiden kohdalla erikoisliikkeidenkin takana alkaa tosin löytyä kaupan ryhmittymien tapaisia organisaatioita. Erikoiskaupat ovat kooltaan pääosin hyvin pieniä kauppoja. Vähittäiskauppa rakentuu hyvin moninaisesta myymäläverkosta, josta pääosa on itsenäisiä pieniä myymälöitä. Suomessa monimyymäläyrityksiä tai ketjuja on vähän varsinkin erikoiskaupassa, vaikka ketjuuntuminen on voimistunut. Ketjujenkin sisällä on paljon yksityisiä yrityksiä vastaamassa kaupan toiminnasta. Vähittäiskauppaa käsitellään kirjassa uuden toimialaluokituksen TOL mukaisissa toimialaryhmissä. Luokitus otetaan käyttöön tilastoinnissa vuonna Uuden luokituksen mukaisia tilastoja ei vielä ole saatavilla, mutta luvut on muutettu vanhasta toimialaluokituksesta TOL 2002:sta vastaamaan uutta luokitusta. Toimialaluokituksessa 2008 vähittäiskauppa jaetaan yhdeksään alaryhmään joita ovat: 471 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä 472 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 473 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa 474 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 475 Muiden kotitaloustavaroiden vähittäiskauppa erikois myymälöissä 476 Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä VÄHITTÄISKAUPPA 9

11 477 Muiden tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 478 Tori- ja markkinakauppa 479 Vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä Kirjassa näitä ryhmiä on hieman muokattu kuvaamaan Suomen vähittäis kaupan rakennetta. Toimialojen nimiä on myös hieman muutettu. Kirjassa käsitellään toimialoja seuraavissa pääryhmissä: Päivittäistavarakauppa Tavaratalo- ja hypermarketkauppa Alkoholijuomien erikoiskauppa Terveys- ja kauneuskauppa Muotikauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Kulttuuri- ja vapaa-ajan kauppa Tietotekninen erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Verkkokauppa ja postimyynti Huolto- ja liikenneasemat Kirjan tärkeimmät tietolähteet ovat Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto sekä kaupan liikevaihtokuvaaja. Lisäksi on käytetty toimialajärjestöjen tilastoja ja kaupan alan julkaisujen tilastoja (Kaupan maailma, Kehittyvä Kauppa) sekä muita tilastoja ja tutkimuksia. Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto sisältää tietoja maassamme toimivista yrityksistä ja toimipaikoista. Tiedot saadaan pääasiassa verohallinnon rekistereistä ja tiedusteluilla suoraan yrityksiltä. Tilastoon on valittu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (esim euroa vuonna 2006). Näin ollen kaikki rekisterissä olevat yritykset eivät ole mukana tilastossa. Toimipaikkamäärä vuodelle 2007 on arvoitu Yritysrekisterin palveluoppaan 2007 ja 2008 pohjalta. Palveluoppaassa on toimipaikkojen määrä suurempi kuin itse vuositilastossa, ja tämä on toimipaikka-arvoissa 2007 otettu huomioon. Yritysrekisterin vuositilaston henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa. Henkilöstömäärä vuodelle 2007 on arvoitu toimipaikkamäärän sekä vuoden 2006 toimipaikkakohtaisen henkilöstömäärän pohjalta. Henkilöstömäärä vuonna 2007 kehittyy tämän laskelman mukaan samassa tahdissa kuin toimipaikkamäärä. Yritysrekisterin tilastoima liikevaihto on tuloslaskelman mukainen, paitsi ammatinharjoittajilla, joilla se muodostuu ammatin tuotosta. Lii- 10 VÄHITTÄISKAUPPA

12 kevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Vuoden 2007 ja 2008 liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan kasvun pohjalta. Määrällinen liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan määräindeksin pohjalta. VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Keskusliikkeet, ryhmittymät ja pikatukut Tukkukaupat, valmistajat, maahantuojat ja agentuurit PÄIVITTÄIS- TAVARA- KAUPAT K-Kaupat S-Kaupat Tradeka Lidl KIOSKIT 8,9 0,2 TAVARATALOT Anttila Stockman Sokos Carlson HYPER- MARKETIT Citymarket Euromarket Prisma 4,2 0,9 AUTOKAUPAT Autokaupat Autotarvikekaupat Autohuollot Rengaskaupat 11,3 ERIKOISKAUPAT Kultakaupat Fotokaupat Optikot Kukkakaupat Lelukaupat Kangaskaupat Sisustuskaupat Lahjatavarakaupat Tori- ja markkinakaupat PÄIVITTÄIS- TAVARAN ERIKOIS- KAUPAT Jäätelökioskit Leipomomyymälät Kauppahallimyymälät Lihakaupat ERIKOIS- TAVARATALOT Kärkkäinen HongKong Tokmanni Halpa-Halli Robinhood Keskinen Tarjoustalo Minimani Biltema TILAA VAATIVAT ERIKOISKAUPAT Rautakaupat Huonekalukaupat Kodintekniikkakaupat Puutarha-alan kaupat Venekauppa Mp-kauppa 4,8 ALKO 0,5 TERVEYSKAUPAT Apteekit Kosmetiikka- Luontaistuotekaupat 2,2 1,9 MUOTIKAUPAT Vaatekaupat Kenkäkaupat Turkis- ja nahkakaupat Laukkukaupat 1,4 KULTTUURISET ERIKOISKAUPAT Kirjakaupat Lehtikaupat Urheilukaupat Musiikkikaupat Antiikkiliikkeet Antikvariaatit 1,2 HUOLTAMOT Huoltoasemat Automaattiasemat TIETOTEKNISET ERIKOISKAUPAT Telekaupat ATK-kaupat 0,7 2,9 Verkkokauppa ja postimyynti 0,4 Pallon sisällä toimialan liikevaihto (ei sis. alv ja muita veroja) vuonna 2006, mrd euroa. Vähittäiskauppa yhteensä 30,2 mrd euroa (ilman autokauppaa). Lähde: Tilastokeskus VÄHITTÄISKAUPPA 11

13 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vähittäiskaupan toimintaympäristöä tarkastellaan kansantalouden kehityksen, hintatason, liiketilamarkkinoiden ja lainsäädännön näkökulmasta. Lainsäädännössä erityisesti liikeaikalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki vaikuttavat kaupan toimintaympäristöön. Kaupan toimintaympäristöön vaikuttavat myös väestön alueellinen jakautuminen, kuluttajien ostovoima ja kulutustottumukset. 1.1 Vähittäiskaupan asema kansantaloudessa Kauppa on yksi merkittävistä toimialoista Suomen kansantaloudessa. Kaupan eli tukku- vähittäis- ja autokaupan osuus koko talouden kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä on yli kymmenen prosenttia. Kaupan arvonlisäys on kaupan tuotannon kokonaisarvo, josta on vähennetty ostettujen tuotteiden arvo. Sekä vähittäis- että tukkukaupan arvonlisäyksessä näkyy suurempi lama kuin koko talouden kaikkien toimialojen kehityksessä. Vähittäiskaupan arvonlisäys laski kolmessa vuodessa 1990-luvun alussa yhteensä 20 prosenttia, tukkukauppa laski samassa ajassa jopa kolmanneksen, kun Suomen kaikki toimialat laskivat vain kymmenen prosenttia. Talous lähti reaaliseen kasvuun vuonna 1994, samoin kuin vähittäisja tukkukauppakin. Koko talous ylitti vuoden 1990 reaalisen arvonlisäyksen jo vuonna 1996 ja vähittäiskauppa 1998, mutta tukkukauppa vasta vuonna Vähittäiskaupan arvonlisäys on vuoteen 1990 verrattuna lähes samalla tasolla kuin koko kansantalouskin. Tukkukauppa jää hieman tästä tasosta VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

14 * 2007* Kaikki toimialat 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 52 Vähittäiskauppa Kuva 1 Vähittäiskaupan ja tukkukaupan sekä kaikkien toimialojen arvonlisäyksen reaalinen kehitys , Ind 1990= 100 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskaupan arvonlisäyksen osuus koko tuotannon arvonlisäyksestä on 3,5 %. Se on viimeisen 17 vuoden aikana vaihdellut 3,1 3,9 prosentin välillä. Korkeimmillaan vähittäiskaupan osuus oli tarkastelujakson alussa vuonna 1990 ja matalammillaan vuonna luvulla osuus on ollut hitaassa kasvussa sen ennustetaan kuitenkin laskevan hienoisesti. Tukkukaupan osuus koko kansantaloudesta on pari prosenttiyksikköä suurempi kuin vähittäiskaupan, eli 5,1 %. 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % * 2007* Tukkukauppa arvonlisäys Vähittäiskauppa arvonlisäys Tukkukauppa työllisyys Vähittäiskauppa työllisyys Kuva 2 Vähittäiskaupan ja tukkukaupan osuus koko talouden arvonlisäyksestä ja työllisistä Lähde: Tilastokeskus 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 13

15 Vähittäiskauppa on työllistävä toimiala. Toimialan osuus kaikista työllisistä on yli kuusi prosenttia. Parhaimmillaan työllisten osuus kaikista työllisistä oli lähes seitsemän prosenttia, mutta laman aikana osuus laski alle kuuteen prosenttiin luvulla vähittäiskaupan työllisten osuus on ollut hienoisessa kasvussa. Tukkukaupan merkitys työllistäjänä on vähittäiskauppaa pienempi; sen osuus koko kansantalouden työllisistä on alle neljä prosenttia. 1.2 Hintataso Suomessa Hintataso ja kuluttajahinnan muutokset vaikuttavat vähittäiskaupan myynnin kehitykseen. Suomessa Tilastokeskus kerää virallisia kuluttajahintatietoja. Kuluttajahinnat ovat 2000-luvulla kasvaneet maltillisesti. Pienimmillään vuonna 2004 kuluttajahinnat kasvoivat edellisvuodesta vain 0,2 prosentilla. Parin viimeisen vuoden aikana inflaatio on kuitenkin ollut kasvussa. Alkuvuoden 2008 aikana kuluttajahintojen nousu on ollut nopeampaa kuin aikaisemmin 2000-luvulla. Kuluttajahinnat ovat kasvaneet tuoteryhmittäin eri nopeudella. Viimeisen kolmen vuoden aikana, josta vuodesta 2008 on tietoja vain tammi-heinäkuulta, on kasvanut nopeimmin asumisen hintataso. Keskimäärin asumisen hinta on vuosittain kasvanut lähes neljällä prosentilla. Elintarvikkeiden ja juomien hinnat kasvoivat maltillisesti vuosina 2006 ja 2007, mutta vuonna 2008 niiden hinnat on ollut voimakkaassa kasvussa. Tammi-heinäkuun aikana elintarvikkeiden hinnat ovat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kasvaneet 7,5 prosentilla. Hitaimmin ovat kolmen viimeisen vuoden aikana kasvaneet kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan hinnat, terveyteen liittyvät hinnat sekä 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Kuva 3 Kuluttajahintojen vuosimuutos * * Vuoden 2008 luvut perustuvat tammi-heinäkuun tilastoon. Lähde: Tilastokeskus 14 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

16 vaatteet ja jalkineet. Vaatteiden ja jalkineiden hintataso jopa laski vuonna Kansainvälisistä hintatasoeroista tuotetaan tietoa kansallisten tilastovirastojen, Eurostatin (EU-tilastoviranomainen) ja OECD:n yhteistyönä. Suomen hintatasoa verrataan OECD:n ja EU:n jäsenmaiden sekä Norjan, Islannin, Sveitsin, Puolan, Tsekin tasavallan, Unkarin ja Slovakian hintatasoon. Yksityisen kulutuksen hintataso on Suomessa näistä maista yksi korkeimmmista. Suomea korkeampi hintataso on vain Sveitsissä, Irlan- 0 Kokonaisindeksi 01 Elintarvikkeet 02 Alkoholijuomat ja tupakka 03 Vaatetus ja jalkineet 04 Asuminen 05 Kalusteet ja kotitalous 06 Terveys 07 Liikenne 08 Viestintä 09 Kulttuuri ja vapaaaika 10 Koulutus 11 Ravintolat ja hotellit 12 Muut tavarat ja palvelut -7,8 % -1,8 % -0,4 % -0,2 % 1,6 % 2,5 % 4,0 % 1,4 % 2,1 % 7,5 % 0,9 % 1,4 % 5,5 % 0,4 % 0,2 % 4,4 % 5,5 % 5,9 % 0,6 % 1,3 % 1,5 % 0,5 % 0,3 % 2,3 % 0,5 % 3,5 % 7,0 % 0,7 % 0,0 % 1,1 % 1,8 % 3,7 % 3,0 % 2,1 % 2,4 % 5,0 % 3,1 % 5,6 % 3,5 % -10 % -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % I-VII Kuva 4 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos hyödykeryhmittäin * Vuoden 2008 luvut perustuvat tammi-heinäkuun tilastoon. Lähde: Tilastokeskus 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 15

17 nissa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. Meksikossa, Tsekin tasavallassa ja Puolassa hintataso on puolet Suomen tasosta. Suomen korkeaa hintatasoa selittää jonkin verran Suomen korkea arvonlisäverotus. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 22 %. Kor- Islanti Norja Tanska Irlanti Sveitsi Suomi Ruotsi Saksa Ranska Itävalta Luxemburg Alankomaat Belgia Britannia Japani Australia Italia Kanada Uusi-Seelanti Espanja Kreikka USA Korea Portugali Turkki Slovakia Unkari Puola Tsekin maa Meksiko Ind. 100 = Suomi Kuva 5 Kuluttajahinnat eri maissa vuonna 2007 suhteessa Suomen hintatasoon Lähde: Tilastokeskus 16 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

18 keampi se on EU-maista vain Ruotsissa ja Tanskassa, molemmissa 25 %. Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta on Suomessa viidenneksi korkein EU-maista. Tätä korkeampi elintarvikkeiden arvonlisäverotus on vain Virossa, Latviassa, Slovakiassa ja Tanskassa. Vain neljässä EU-maassa eli Tanskassa, Slovakiassa, Virossa ja Latviassa yleinen arvonlisäverokanta ja elintarvikkeiden verokanta ovat samoja. Neljässä EU-maassa arvonlisäverokantana käytetään nollaverokantaa. Valtioneuvoston päätöksellä Suomen elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa ollaan laskemassa 12 prosenttiin Tanska Slovakia Viro Latvia SUOMI Unkari Ruotsi Itävalta Kreikka Slovenia Saksa Alankomaat Belgia Ranska Liettua Tsekki Portugal Espanja Italia Luxemburg Puola Kypros Britannia Malta Irlanti , , , , Prosenttia Yleinen verokanta Elintarvikkeet 2006 Kuva 6 Yleinen ja elintarvikkeiden arvonlisäverokanta EU-maissa 2008 Lähde: Euroopan komissio ja KPMG; Veronmaksajain keskusliitto sekä Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 17

19 1.3 Liiketilat ja -vuokrat Liiketilan määrästä ei ole tarkkaa tietoa koko Suomea koskien. Tilastokeskuksen rakennuskannassa on tilastoitu liikerakennukset. Liikerakennuskanta koostuu myymälärakennuksista, myymälähalleista, liike- ja tavarataloista, kauppakeskuksista ja muista liikerakennuksista sekä majoitus liikerakennuksista, asuntolarakennuksista ja ravintoloista. Tilasto luokittelee rakennukset sen päätarkoituksen mukaan, joten mukana ei siten ole esimerkiksi asuinkiinteistössä olevia kivijalkakauppoja. Liikerakennuksia käyttävät vähittäiskaupan ohella myös muut palvelut ja osa liiketiloista on tyhjillään tai esimerkiksi toimistokäytössä, joten liiketilan määrä ei kerro vähittäiskaupan käytössä olevaa pinta-alaa. Liikerakennuksissa on kerrosalaa Suomessa yhteensä lähes 24 miljoonaa neliömetriä. Kerrosala on hieman kasvanut vuodesta Asukasta kohden kasvu on ollut suurin Vantaalla, Espoossa ja Lahdessa. Pinta-alasta 13 % prosenttia on sijoittunut pääkaupunkiseudulle, vaikka alueella asuukin noin viidennes maan väestöstä. Luvusta puuttuvat kuitenkin esimerkiksi monet Helsingin keskustan kivijalkaliiketilat. Keskimäärin Suomessa on liikerakennuksissa pinta-alaa asukasta kohden lähes 4,5 k-m². Kymmenessä suurimmassa kaupungissa liiketilaa on yhteensä 7,5 miljoonaa k-m², eli lähes kolmannes koko Suomen liikerakennuskannasta. Taulu 1 Liikerakennuskanta Suomessa Rakennukset Kerrosala Keskikoko Pinta-ala/asukas m2 lkm m2 m Helsinki ,9 2,6 Espoo ,4 2,7 Vantaa ,6 2,9 Jyväskylä ,7 6, 2 Kuopio ,5 4,9 Lahti ,8 4,7 Oulu ,7 4,4 Tampere ,3 4,1 Turku ,2 3,9 Vaasa ,9 Yhteensä ,0 Koko Suomi ,5 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskaupan käytössä olevaa pinta-alaa ei ole tilastoitu yhtenäisesti. Vähittäiskaupan liiketilatietoja on koottuna kaupunkikohtaisesti, muttei kattavasti koko maasta. Päivittäistavarakaupoista on kaupan ryhmittymillä käytössään A.C. Nielsenin ylläpitämä kattava rekisteri myyntipinta-aloista, mutta se ei ole julkisesti käytettävissä. Muilta kaupan aloilta ei kattavia tietoja liikepinta-aloista ole. Liiketilamarkkinat ovat yhä vilkkaat suurimmissa kaupungeissa ja hyvistä liikepaikoista on pulaa. Tyhjiä liiketiloja ei monin paikoin juurikaan ole tarjolla ja hyville liikepaikoille on jatkuvasti kysyntää. Tyhjien 18 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

20 liiketilojen osuus vaihtelee suurissa kaupungeissa 0, 8 3 prosentin välillä. Tyhjät liiketilat ovat pääosin sijoittuneet huonohkoille liikepaikoille tai niiden laatu ei vastaa vähittäiskaupan tarpeita. 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,4 % 1,7 % 1,6 % 1,3 % 0,9 % 0,8 % 0,8 % Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Vaasa Kuva 7 Tyhjien liiketilojen osuus liiketilakannasta syksyllä 2007 Lähde: Catella Property Group, Markkinakatsaus kevät 2008 Lisää liiketilaa rakennetaan koko ajan sekä keskustoihin että keskustojen ulkopuolelle. Viime vuosina valmistuneita merkittäviä uusia liiketilakokonaisuuksia ovat olleet mm. Flamingo Vantaalla, Ideapark Lempäälässä, Kamppi Helsingissä, Kauppakeskus Tornion ja Haaparannan rajalla, Kauppakeskus Revontuli Rovaniemeillä, Kuninkaanportti Porvoossa ja Galleria Lappeenrannassa. Lisäksi pienempiä kauppapuistotyyppisiä kokonaisuuksia lähinnä tilaa vaativalle kaupalle on rakentunut ympäri maata. Keskustoissa suuntauksena on kokonaisten kortteleiden saneeraus ja korttelien sisäosien käyttöönotto, jolla kortteli saadaan tehokkaampaan käyttöön ja lisää liiketilaa hyville liikepaikoilla. Tästä ovat esimerkkeinä mm. Forumin laajennukset Helsingissä, Kauppakeskus Pasaati Kotkassa, Chydenia Kokkolassa ja Iso Myy Joensuussa. Uusia suuria rakenteilla tai suunnitteilla olevia liiketilakohteita ovat mm. Tampereella Ratinan kauppakeskus ja Ikea, Turussa kauppakeskus Skanssi, Jyväskylässä Eteläportti, Pieksamäellä, Vihdissä ja Kiimingissä Ideapark, Espoossa Lommila, Kuopiossa kauppakeskus Ikano ja Pirkkalassa Linnakallio-Linnakorpi, Kauppakeskusten määrä Suomessa on kasvussa ja samoin niiden myynti. Kauppakeskusten kokonaismyynti oli Suomessa vuonna 2007 noin 4,2 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli noin 13 %. Vähittäiskauppa kasvoi samalla ajalla noin seitsemän prosenttia. Markkinat kasvoivat kuudella uudella kauppakeskuksella ja kokonaismyynnin kasvu selittyy osittain tällä sekä myyntitehokkuuden kasvulla. Kauppakes- 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 19

21 kusten kokonaismyyntimäärään ei ole laskettu mukaan ostoskeskusten, kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevien hypermarkettien, tavaratalojen eikä kauppapuistojen ja -keskittymien myyntejä. Vuonna 2007 kauppakeskuksia oli Suomessa 58 ja niiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli noin 267 miljoonaa asiakasta. Keskimäärin siis jokainen suomalainen kävi kauppakeskuksessa vuoden aikana noin 50 kertaa. Mukana kävijämäärissä ovat myös mm. ne Kampin ja Sellon kävijät, jotka vain kulkevat kauppakeskuksen läpi mennessään joukkoliikenneterminaaliin. Keskimääräinen ostos kauppakeskuksissa on noin 16 euroa. Tämä vaihtelee huomattavasti kauppakeskuksen mukaan. Kampissa, joka on suuri läpikulkupaikka, keskiostos on vain kuusi euroa. Yleensäkin keskustoissa sijaitsevat kauppakeskukset houkuttelevat asiakkaita useisiin käynteihin ja osittain vain viihtymään. Keskustojen ulkopuolisissa kauppakeskuksissa käydään harvemmin, mutta niistä yleensä ostetaan kerralla enemmän. Suurimmat keskiostot ovatkin Helsingin Ruoho lahdessa, Vantaan Jumbossa, Raision Myllyssä ja Lempäälän Ideaparkissa. Taulu 2 Suurimpien kauppakeskusten myynti ja kävijämäärät vuonna 2007 Vuokrattava pinta-ala m2 Kävijämäärä Myynti Myynti/ Keskiostos Liikepinta-ala Kokonaisala milj. milj. pinta-ala Itäkeskus Helsinki Sello Espoo , Ideapark Lempäälä , Jumbo Vantaa Iso Omena Espoo , Kauppakeskus MyRaisio , Hansa Turku , Kamppi Helsinki , Myyrmanni Vantaa , City Forum Helsinki , Trio Lahti , Pasaati Kotka , Koskikeskus Tampere , Ruoholahti Helsinki , Zeppelin Kempele , Malmin Nova Helsinki , Jyväskylän ForumJyväskylä , Columbus Helsinki , Rewell Center Vaasa Malmintori Helsinki Suurimmat yhteensä (20 kpl) , Koko Suomi (58 kpl) Lähde: Suomen kauppakeskusyhdistys ry Liiketilojen vuokrataso vaihtelee suurestikin sijainnista riippuen. Vuokrataso vaihtelee kunnittain. Kasvukeskuksista (pl pääkaupunkiseutu) korkein vuokrataso on Tampereella ja Oulussa. Kaupunkien vuokrataso vaihtelee myös keskustan eri osissa. Korkein vuokrataso on kaupallisessa ydinkeskustassa ja neliövuokrien erot saattavat olla moninkertaisia keskustan kaupalliseen reunavyöhykkeeseen verrattuna. Kaupan kannalta liiketilojen monipuolisuus on rikkaus. Osalle toimijoista, kuten vaateketjuille, keskeinen sijainti on elin tärkeää ja monessa keskustassa puuttuu sopivia liiketiloja näille. Joidenkin liikkeiden toimintatapa ei taas edellytä kaikkein keskeisintä sijaintia ei VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

22 Vähittäiskauppa 2008 vätkä myöskään myyntivolyymit mahdollista korkeassa vuokratasossa toimimista. Niille on tärkeää, että keskustojen reunoilta löytyy hyviltä markkinapaikoilta edullisimpia liiketiloja. Tampere CSD Turku CSD Oulu CSD Lahti CSD Jyväskylä CSD Kuopio CSD Vaasa CSD Tampere SD Turku SD Oulu SD Lahti SD Jyväskylä SD Vaasa SD Tampere SF Turku SF Oulu SF Lahti SF Jyväskylä SF Kuopio SF Vaasa SF Tampere market-alue Turku market-alue Oulu market-alue Lahti market-alue Jyväskylä market-alue Kuopio market-alue Vaasa market-alue /m2/kk Kuva 8 Liiketilojen vuokrataso kaupunkien keskustoissa Lähde: CSD = Catella Kaupallinen ydinkeskusta SD = Kaupallinen keskusvyöhyke SF = Kaupallisen keskustan reunavyöhyke Lähde: Tilastokeskus/Catella Property Consultants, Markkinakatsaus kevät 2008 Kaupallisten vyöhykkeiden määritelmät: Santasalo Ky Tuomas Santasalo Ky Vähittäiskaupassa vuokrat eivät aina ole kiinteitä tai liiketilan neliöihin pohjautuvia. Käytössä ovat myös liikevaihtosidonnaiset vuokrat, joissa vuokra vaihtelee myymälän kuukausittaisen liikevaihdon mukaan. Liikevaihtosidonnaisia vuokria on käytössä kauppakeskuksissa ja kaupan ryhmittymien vuokraamissa ketjumyymälöissä. Vuokran lisäksi vähittäiskaupat varsinkin kauppakeskuksissa maksavat yleensä vuokran ohella vuokraluonteista ns. markkinointimaksua, joka perustuu myymälän kokoon, joko pinta-alaan tai liikevaihtoon. 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 21

23 1.4 Aukioloajat vähittäiskaupassa Liikeaikalaki määrittelee vähittäiskaupan aukioloaikoja. Lain mukaan vähittäiskaupat saavat olla auki maanantaista perjantaihin kello 7 21 ja lauantaisin kello Sunnuntaisin sallitaan aukiolo kello välillä touko-elokuussa sekä marras-joulukuussa juhlapäiviä lukuun ottamatta. Enintään 400 m² -kokoiset päivittäistavaramyymälät saavat olla auki sunnuntaisin läpi vuoden kello lukuun ottamatta juhlapäiviä, joita ovat kirkolliset juhlapäivät (joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä) sekä vapunpäivä, äitienpäivä, isänpäivä ja itsenäisyyspäivä. Nämä myymälät voivat kuitenkin olla auki enintään neljä tuntia viimeisenä peräkkäin sattuvista kirkollisista juhlapäivistä kello 8 18 välisenä aikana. Liikeaikalaki ei koske kioskeja, huoltamoita, autokauppaa, apteekkeja, markkina- ja torikauppaa eikä kukkakauppaa. Myöskään haja-asutusalueella toimivilla myymälöillä ei aukioloajoissa ole rajoituksia. Suuret päivittäistavarakaupat sekä hypermarketit käyttävät hyväkseen useimmiten kaikki sallitut aukiolotunnit. Ainoastaan aamun pari ensimmäistä tuntia liikkeet ovat usein kiinni. Varsinkin erikoiskaupat noudattavat pääosin perinteisiä aukioloaikoja, jotka ovat selvästi sallittua aukioloaikaa lyhyempiä. Kauppakeskuksissa tavoitellaan yhtenäisiä aukioloaikoja, ja ainakin osassa kauppakeskuksista aukioloajat ovat hyvin laajat. Tällöin kaikilta liikkeiltä usein edellytetään samaa aukioloaikaa kuin kauppakeskuksen suurimmilta myymälöiltä. Liikeaikalailla on ollut merkittäviä vaikutuksia kaupan rakenteeseen. Päivittäistavarakauppa on alkanut panostaa alle 400 m² -kokoisiin myymälöihin, koska ne saavat olla auki myös sunnuntaisin. Vastaavasti keskikokoisten ( m²) pt-myymälöiden määrä on vähentynyt. Lisäksi kaupparyhmät ovat panostaneet liikenneasema-myymälöihin, joita ei liikeaikalaki koske. Liikeaikalakiin perustuvat vähittäiskauppojen aukioloajat: Arkipäivisin ma-pe 7 21 Arkilauantaisin klo 7 18 Juhannusaattoja ja jouluaattona kaupat tulee sulkea klo 13. Vappuaattona ja uudenvuoden aattona kaupat tulee sulkea klo 18. Sunnuntai-aukiolot Enintään 400 m² päivittäistavarakaupat voivat olla avoinna sunnuntaisin klo ja muut vähittäiskaupat touko-, kesä-, heinä-, elo-, marras- ja joulukuussa klo Kauppaa ei kuitenkaan saa harjoittaa kirkollisina juhlapäivinä eikä vapunpäivänä, äitienpäivänä, isänpäivänä eikä itsenäisyyspäivänä. Enintään 400 m² päivittäistavarakaupat saavat olla avoinna 2. pääsiäispäivänä ja 2. joulupäivänä 4 h klo 8 18 välillä VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

24 1.5 Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäis kauppaa koskevat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta ja kaupan rakentamista. Laissa on suoraan vähittäiskauppaa koskevia säännöksiä ja lisäksi monet yleiset säännökset koskevat myös kaupan rakentamista. Näillä kaikilla on merkitystä, kun suunnitellaan uusia kauppapaikkoja. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset maankäyttö- ja rakennuslaissa ohjaavat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia ohjataan maakunta-, yleis- ja asemakaavoilla. Maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia. Muitten suuryksiköitten sijaintia ohjataan yleis- ja asemakaavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Sellaiseen vähittäiskaupan myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön, sovelletaan myös näitä säännöksiä. Lisäksi laki koskee vähittäiskaupan suuryksikön ja myymäläkeskittymän merkittävää laajentamista sekä vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista suuryksiköksi. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu vähittäiskaupan suuryksikköä varten. Vähittäiskaupan suuryksikkösäännökset eivät koske paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, johon kuuluu ympäristöministeriön suosituksen mukaan moottoriajoneuvojen ja -tarvikkeiden kauppa, huonekalukauppa, rauta-, rakennus- ja sisustustarvikekauppa, puutarha-alan kauppa sekä kodintekniikkakauppa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista koskevien säännösten lisäksi laissa ohjataan kaupan rakentamisen suunnittelua muutoinkin. Kaavoitettaessa kauppapaikkoja tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaavalla on vaikutusta. Lisäksi kaavojen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin eli kaavaa laadittaessa on selvitettävä kaavan ympäristövaikutukset eli mm. vaikutukset kaupan palveluverkkoon ja palvelujen alueelliseen saatavuuteen. Kaavoituksen ja kaupan sijainnin suunnittelun yhdistäminen on haastavaa. Kaavoitus on usein huomattavasti hitaampaa, kuin kaupan investointihalu. Kauppa tekee päätöksiä markkinoiden mukaan ja 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 23

25 Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähitäiskaupan myymälää. Suuryksiköksi ei kuitenkaan katsota paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälöitä. Suuryksikkösäännökset koskevat myös vähittäiskaupan myymäläkeskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. markkinat saattavat muuttua hyvinkin nopeasti. Kaavoitus on hidasta, ja kaavoja laadittaessa asiaa halutaan katsoa laajalta kannalta koko palveluverkko huomioon ottaen. Liikeaikalain ohella myös maankäyttö- ja rakennuslailla on vaikutusta kaupan rakenteen kehittymiseen. Erilaisia kauppapuistoja ja keskittymiä rakennetaan keskustojen ulkopuolelle. Nämä keskittymät ovat erikoiskaupan kauppakeskittymiä, jotka painottuvat tilaa vaativaan kauppaan mutta pitävät sisällään myös keskustahakuista erikoiskauppaa kuten urheilukauppaa. Myös erikoistavaratalot usein hakeutuvat tällaiseen keskittymään, jolloin niiden kaavoituksessa sovelletaan suuryksikkösäännöksiä. 1.6 Yhteiskunta- ja ympäristövastuu Yritysten yhteiskuntavastuu jaetaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen, taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Vastuullisella yrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että yritykset sisällyttävät vapaaehtoisesti sosiaaliset ja ympäristökysymykset liiketoimintaansa ja vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa. Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan myös yritysten sosiaaliselle ja ympäristö vastuulle. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Vastuullisuus näkyy myös monesti vähittäiskaupan yritysten arvoissa. Ainakin suuret kaupan yritykset myös raportoivat panostamisesta vastuullisuuteen. Tässä luvussa keskitytään pääasiassa ympäristövastuuseen. Kauppa on jo useita vuosia kiinnittänyt huomiota toimintansa 24 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

26 ekologisiin vaikutuksiin. Kestävä toimintatapa on vähittäiskaupan yrityksille yhä useammin myös hyvää liiketoimintaa. Kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja vaativampia. Kaupan ympäristövastuuseen kuuluvat mm seuraavat osa-alueet: kiinteistöt ja myymäläverkko, energia, logistiikka, tuotteet sekä pakkaukset ja kierrätys. Vähittäiskaupan ympäristöstrategian lähtökohtia voivat olla esimerkiksi energian käytön tehostaminen, kaatopaikkajätteiden vähentäminen sekä kierrätyksen ja jätteiden hyötykäytön lisääminen. Kaupan vastuullinen kiinteistöjohtaminen perustuu elinkaariajatteluun, jossa ympäristö- ja erityisesti energia-asiat pyritään optimoimaan kiinteistön koko elinkaaren ajalta. Energian käyttöä pyritään tehostamaan sekä pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kuljetusten energiankulutus ja päästöt ovat logistiikkaan liittyviä tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. Kauppa pyrkii mm. hyödyntämään keskitettyjä kuljetuksia ja edistämään energiatehokkaita kuljetustapoja. Tuotevalikoimissa kiinnitetään huomiota hinta- ja laatuominaisuuksien ohella tuotteen koko elinkaaren ympäristövaikutuksiin. Esimerkkejä ovat ympäristömerkityt tuotteet, Reilun kaupan tuotteet ja luomutuotteet. Lisäksi kaupan yrityksissä pyritään tavarantoimittajien vastuulliseen toimintaan ja varmistamaan tuotteiden eettinen laatu mm. valvomalla lapsityövoiman käyttöä. Pakkaukset ja kierrätys ovat osa kuluttajille suoraan näkyvää ympäristöpolitiikkaa. Kauppa vaikuttaa tuotteisiin ja niiden pakkaamiseen sekä pakkausten kehittämiseen vähentäen siten syntyvän jätteen määrää. Kauppa on myös mukana joko suoraan tai välillisesti useissa tuottajavastuuseen perustuvissa kierrätysjärjestelmissä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Suomessa hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä. Uudelleentäytettäviä lasi- ja muovipulloja palautettiin 1,2 miljardia kappaletta Suomessa vuonna 2006 eli palautusprosentti oli lähes 90. Vuoden 2008 syksystä lähtien kaupat on myös velvoitettu vastaanottamaan käytetyt paristot ja akut veloituksetta kuluttajilta. Kaupan toimipaikkojen yhteyteen on myös perustettu asiakkaiden lajittelemille hyötykäyttöön meneville materiaaleille tarkoitettuja kierrätyspisteitä. 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 25

27 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS Vähittäiskaupan kehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana nousujohteista. Viime vuosikymmenen alussa vähittäiskauppa koki muun talouden ohella voimakkaan laman, mutta 1990-luvun puolivälistä lähtien ala on ollut kasvussa, 2000-luvulla jopa hyvin voimakkaassa kasvussa. Vähittäiskauppa toimialana jaetaan päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan. Nämä päätoimialat jakautuvat useisiin alaryhmiin. Tässä luvussa tarkastellaan koko vähittäiskauppaa niin toimipaikkojen, henkilöstön kuin myynnin kehityksenkin pohjalta. Lisäksi tarkastellaan mm. liiketaloudellisia tunnuslukuja, ostovoimaa sekä alan ansiotasoa. 2.1 Toimipaikat ja yritykset Vähittäiskaupassa on huoltoasematoiminta mukaan lukien noin yritystä, joilla on toimipaikkaa. Toimipaikkamäärältään suurin toimialaryhmä on erikoiskaupat (sis. kulttuuri- ja vapaa-ajan erikoiskaupan, tietoteknisen erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan), toiseksi eniten on päivittäistavarakauppoja. Kolmanneksi suurin ryhmä toimipaikkamäärällä mitattuna on tilaa vaativa erikoiskauppa. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärä kasvoi laman jälkeen 1990-luvulla luvun alkuvuosina toimipaikkamäärä jälleen laski, mutta on 26 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS

28 viimeisen parin vuoden aikana ollut kasvussa. Vuonna 2007 toimipaikkamäärän ennakoidaan jälleen hieman laskevan edellisvuodesta. Korkeimmillaan toimipaikkamäärä on tarkastelujaksolla ollut vuonna 1998, jolloin toimipaikkoja oli yli 1000 enemmän kuin nykyään. Vähittäiskaupan toimialat ovat kehittyneet varsin poikkeavasti toisistaan luvulla nopeimmin on kasvanut postimyynnin ja verkkokaupan toimipaikkojen määrä. Niiden määrä vähittäiskaupan toimipaikkamäärässä on kuitenkin edelleen erittäin pieni. Muita kasvavia ryhmiä ovat olleet tavaratalo- ja hypermarketkauppa sekä tilaa vaativa erikoiskauppa. Muotikaupan määrä on laskenut hienoisesti, mutta muiden erikoiskauppojen määrä on taas kasvanut. Toimipaikkamäärältään laskevia toimialoja ovat olleet myös päivittäistavarakauppa ja huoltamotoiminta Toimipaikka- ja yrityskoko Vähittäiskaupan toimipaikat ovat tyypillisesti hyvin pieniä, mutta niiden koko on ollut kasvussa. Keskimäärin yhdessä vähittäiskaupan myymälässä työskentelee 4,1 henkeä (kokoaikaisina laskettuna). Toimipaikkoja, joissa on alle viisi henkeä töissä on noin 80 % kaikista toimipaikoista. Eniten pieniä myymälöitä on kioskikaupassa sekä postimyynti- ja verkkokaupassa * Postimyynti, verkkokauppa ja muu vähittäiskauppa Huoltamot Tilaa vaativat erikoiskaupat Erikoiskaupat Muotikaupat Alko ja terveydenhoitokaupat Tavaratalot Päivittäistaravarakauppa Kuva 9 Vähittäiskaupan toimipaikat vuosina ja arvio vuodelle 2007 Lähde: Tilastokeskus 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS 27

29 Tavaratalot ja hypermarketit (pl. pienoistavaratalot) poikkeavat henkilöstömäärältään muusta vähittäiskaupasta. Yli 50 henkeä työllistäviä tavaratalokauppoja on 45 prosenttia kaikista toimialan toimipaikoista ja yli 20 henkeä työllistäviä yli 90 prosenttia. Alle kymmenen henkilön tavaratalot ovat pääosin suurten tavaratalojen terminaalimyymälöitä. Tavaratalokaupan lisäksi myös Alkot ja päivittäistavarakaupat ovat henkilöstökooltaan keskimääräistä suurempia. Päivittäistavarakaupoista lähes puolet työllistää keskimäärin vähintään viisi kokoaikaista työntekijää. Alkoista valtaosa työllistää 5-9 henkeä, tätä enemmän ja tätä vähemmän työllistäviä Alkoja on lähes yhtä paljon. Tarkastelujaksolla vähittäiskaupan myymälöiden keskikoko on kasvanut. Yhdessä myymälässä oli vuonna 1995 keskimäärin 3,2 henkeä työssä eli lähes kokonainen henkilö vähemmän kuin nyt. Pienten toimipaikkojen määrä on ollut laskussa ja vastaavasti suurten kasvussa. Vaikka pieniä myymälöitä on lukumääräisesti paljon, suuret myymälät työllistävät alan työllisistä merkittävän määrän. Koko vähittäiskaupassa yli 20 henkeä työllistäviä myymälöitä oli kolme prosenttia kaikista myymälöistä vuonna Näiden osuus alan henkilöstöstä oli kuitenkin kolmannes. Liikevaihdosta suuret myymälät ottavat vieläkin suuremman osuuden. Niiden osuus kokonaismarkkinoista on lähes 40 %:ia. Myös vähittäiskaupan yritykset ovat keskimäärin pieniä, vaikka toimipaikkakoon tavoin myös yrityskoko on ollut hienoisessa kasvussa. Yhdellä yrityksellä on keskimäärin 1,3 toimipaikkaa, eli pääosa yrityksistä on vielä yksitoimipaikkaisia. Erikoiskaupassa yrityskoko on pienempi kuin päivittäis- ja tavaratalokaupassa. Vaikka pieniä yrityksiä on vähittäiskaupassa enemmistö, suuret yritykset hallitsevat markkinoita. Kymmenellä suurimmalla vähittäiskaupan VÄHITTÄISKAUPPA 82 % Päivitäistavarakauppa 52 % 27 % 14 % Kioskit 97 % Pt-erikoiskauppa 93 % Alko 30 % 46 % 24 % Hypermarketit ja tavaratalokauppa 47 % 45 % Terveys- ja kauneuskauppa 71 % Muotikauppa 83 % Tilaa vaativa kauppa 75 % Muu erikoiskauppa 91 % Verkkokauppa ja postimyynti 94 % Huoltamotoiminta 69 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 10 Vähittäiskaupan toimipaikat henkilöstömäärän mukaan vuonna 2007 Tavaratalot ja hypermarketit eivät sisällä pienoistavarataloja Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin palveluopas VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS

30 yrityksellä on yli neljänneksen osuus koko kaupan markkinoista liikevaihdolla mitattuna. Nämä yritykset työllistävät myös lähes neljänneksen koko toimialan henkilöstöstä. Kymmenen vuoden aikana suuret yritykset ovat lisänneet markkinaosuuttaan kuudella prosenttiyksiköllä. Taulu 3 Suurimpien yritysten markkinaosuudet liikevaihdolla mitattuna vuosina 1996, 2001 ja 2006 Markkinaosuus Henkilöstöosuus Yritysosuus suurinta yritystä 11,2 % 12,0 % 13,9 % 9,6 % 12,2 % 11,3 % 0,01 % 0,01 % 0,01 % 5 suurinta yritystä 14,6 % 16,3 % 19,0 % 12,3 % 15,9 % 18,0 % 0,02 % 0,02 % 0,02 % 10 suurinta yritystä 20,6 % 22,9 % 26,3 % 17,4 % 21,2 % 24,0 % 0,04 % 0,04 % 0,04 % Muut yritykset 79,4 % 77,1 % 73,7 % 82,6 % 78,8 % 76,0 % 99,96 % 99,96 % 99,96 % Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskaupan yritysten joukkoon mahtuu suuria yrityksiä myös koko Suomen yritysjoukon mittakaavassa. Liikevaihdolla mitattuna kaikkien Suomen 500 suurimman yrityksen joukossa on vähittäiskaupan yrityksiä 41 eli 8 %. Suurimman sadan yrityksen joukossa on kuusi vähittäiskaupan yritystä: Stockmann, Tradeka, HOK-Elanto, Alko, Starkki ja Hämeenmaan OK. Näistä suurin Stockmann on listalla sijalla 48. Taulu 4 Suomen 40 suurimman vähittäiskaupan yrityksen päätoimiala ja pääkonttorin sijainti vuonna 2007 Toimiala Lkm Osuus Lääni/alue lkm Osuus Päivittäistavarakauppa % Pääkaupunkiseutu % Tavaratalokauppa 5 12 % Muu Etelä-Suomi 9 22 % A lko 1 2 % Länsi-Suomi % A pteekki 1 2 % Itä-Suomi 4 10 % Muotikauppa 1 2 % Oulun lääni 2 5 % Huonekalu- ja sisustuskauppa 3 7 % Yhteensä % Kodintekniikkakauppa 2 5 % Rautakauppa 4 10 % Optikkakauppa 1 2 % Verkkokauppa 1 2 % Yhteensä % Lähde: Talouselämä, 21/2008 Vähittäiskaupan suurimmista yrityksistä enemmistö toimii pääosin päivittäistavarakaupan toimialalla. Vähittäiskaupan 40 suurimman yrityksen joukossa on 22 päivittäistavarakauppaa harjoittavaa yritystä, joista Tradekaa ja Lidliä lukuun ottamatta kaikki ovat S-ryhmän osuuskauppoja. Suurimpien yritysten listalla on lisäksi viisi tavaratalokauppaa harjoittavaa yritystä, Stockmann, Tokmanni, Kokkolan Halpa-Halli, Veljekset Keskinen ja Hong Kong. 41 suurimman vähittäiskaupan yrityksen joukossa on 13 erikoiskaupassa toimivaa yritystä, Alko, Yliopiston Apteekki, Hennes & Mauritz, Ikea, Maskun Kalustetalo, Huonekaluliike Vepsäläinen, Starkki, Puukeskus, RTV-yhtymä, Bauhaus, Gigantti, Markantalo ja Instrumentarium. Lisäksi joukossa on yksi atk-alan ja viihde-elektroniikan verkkokauppaa harjoittava Arctecho. 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS 29

31 Suurimpien vähittäiskaupan yritysten enemmistön pääkonttori on Etelä-Suomessa, jo kolmanneksen pääkaupunkiseudulla. Länsi-Suomeen on sijoittunut 29 % suurten yritysten pääkonttoreista ja Itä-Suomeen vain 10 %. Oulun läänissä on kahden suuren vähittäiskaupan yrityksen pääkonttorit Kansainväliset yritykset Pääosa Suomen vähittäiskaupan yrityksistä on kotimaisia, mutta ulkomaalaisten omistuksessa olevien yritysten määrä Suomessa on ollut kasvussa. Ulkomaalaisten omistuksessa on Suomessa vähittäiskaupan yrityksiä noin 100. Vuonna 2006 niiden määrä koki yllättävän laskun yritystilaston mukaan. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä oli vuonna 2006 vain noin puoli prosenttia kaikista yrityksistä. Tunnetuimmat ulkomaiset vähittäiskaupan yritykset Suomessa toimivat muotikaupassa (mm. KappAhl, Hennes & Mauritz, Dressmann, Vero Moda), kodintekniikkakaupassa (Gigantti, OnOff), rautakaupassa (Bauhaus, Starkki, Biltema, Clas Ohlson), huonekalu- ja sisustuskaupassa (Ikea, Jysk, Hemtex) ja urheilukaupassa (Stadium) sekä päivittäistavarakaupassa (Lidl, Kotijäätelö). Suomi tuntuu olevan houkutteleva maa kansainvälisille yrityksille, vaikka markkina-alueena Suomi on pieni ja kotitalouksien kulutus eurooppalaista keskitasoa alhaisempi. Houkuttelevia tekijöitä kansainvälisille yrityksille Suomessa ovat mm. kansantalouden viime vuosien voimakas kasvu, alhainen korruptio, korkeatasoinen infrastruktuuri sekä kehittynyt lainsäädäntö. Kansainväliset yritykset Suomessa ovat keskimääräistä suurempia. Koko vähittäiskaupan liikevaihdosta ulkomaisten yritysten osuus on noin 8 9 prosenttia. Niiden liikevaihto on nelinkertaistunut 1990-lopun tilanteesta Kuva 12 Ulkomaalaisomisteisten vähittäiskaupan yritysten määrä Suomessa vuosina Lähde: Tilastokeskus 30 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS

SUOMESSA SUOMESSA VÄHITTÄISKAUPPA VÄHITTÄISKAUPPA. Tuomas Santasalo Katja Koskela. Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008

SUOMESSA SUOMESSA VÄHITTÄISKAUPPA VÄHITTÄISKAUPPA. Tuomas Santasalo Katja Koskela. Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA Vähittäiskauppa Suomessa -kirja kuvaa suomalaisen vähittäiskaupan toimintaa graafisten kuvioiden ja tilastojen avulla vuoden 2008 tilanteessa. Kirja

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Keskusliikkeet, ryhmittymät ja pikatukut. Tukkukaupat, valmistajat, maahantuojat ja agentuurit TILAA VAATIVAT

VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Keskusliikkeet, ryhmittymät ja pikatukut. Tukkukaupat, valmistajat, maahantuojat ja agentuurit TILAA VAATIVAT VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Keskusliikkeet, ryhmittymät ja pikatukut Tukkukaupat, valmistajat, maahantuojat ja agentuurit PÄIVITTÄIS- TAVARA- KAUPAT K-Kaupat S-Kaupat Suomen Lähikauppa Lidl KIOSKIT 8,9

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA

VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2015 Palvelualojen ammattiliitto ry Santasalo Ky Teksti Valokuvat Takakannen henkilökuvat Graafinen suunnittelu, taitto Rahoittaja Kustantaja Painopaikka

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA

VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2015 Palvelualojen ammattiliitto ry Santasalo Ky Teksti Valokuvat Takakannen henkilökuvat Graafinen suunnittelu, taitto Rahoittaja Kustantaja Painopaikka

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari Jessica Niemi, KTI Kiinteistötieto Oy Esityksen sisältö Nykytila Tuoreet myynti-ja kävijäindeksit Katse

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. kansikuva puuttuu!!! Tulkinnan ongelmia. Katja Koskela Tuomas Santasalo

Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. kansikuva puuttuu!!! Tulkinnan ongelmia. Katja Koskela Tuomas Santasalo YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 16 2008 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa Tulkinnan ongelmia Katja Koskela Tuomas Santasalo kansikuva puuttuu!!! YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

Vauhtia kasvuun idästä Talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Page 1

Vauhtia kasvuun idästä Talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Page 1 Vauhtia kasvuun idästä Page 1 Kesko-konserni lyhyesti Vähittäiskaupan osaaja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä Liikevaihdon jakauma toimialoittain % liikevaihdosta % liikevaihdosta Ruokakesko Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti)

ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS. Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) ERIKOISKAUPAN AUKIOLOAIKAKOKEMUKSET 2010 SELVITYS Taulukot (numeroitu raportin tekstin mukaisesti) 1. Yrityksemme päätoimiala on Fotokauppa 8,7 % Huonekalukauppa 3,7 % Kirjakauppa 9,5 % Kulta ja kellokauppa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot