SUOMESSA SUOMESSA VÄHITTÄISKAUPPA VÄHITTÄISKAUPPA. Tuomas Santasalo Katja Koskela. Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMESSA SUOMESSA VÄHITTÄISKAUPPA VÄHITTÄISKAUPPA. Tuomas Santasalo Katja Koskela. Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008"

Transkriptio

1 Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA Vähittäiskauppa Suomessa -kirja kuvaa suomalaisen vähittäiskaupan toimintaa graafisten kuvioiden ja tilastojen avulla vuoden 2008 tilanteessa. Kirja tarjoaa ajankohtaisen ja syvällisen näkökulman vähittäiskaupasta, joka on yksi merkittävimmistä toimialoista Suomessa niin työllistäjänä kuin joukkona yrityksiä ja niiden toimipisteitä. Vähittäiskauppaa käsitellään kirjassa päivittäis-- tavarakaupan ja erikoiskaupan ryhminä. Vähittäiskaupan markkinat ne jakavat lähes puoliksi. Päivittäistavarakaupan verkko on hyvin kattava koko maassa kun tavaratalokauppa on keskittynyt kuntaja kaupunkikeskuksiin. Erikoiskaupalle on ominaista hyvin erilaiset myymälät ja sijoittuminen markkinoilla. Vähittäiskauppojen myymälät ovat joko pieniä tai suuria, ketjuuntuneita tai itsenäisiä, palvelevia tai valintamyymälöitä, mutta kaikki ne pyrkivät palvelemaan kuluttajia. Vähittäiskaupan toimita vaihtelee maan eri osissa. Myynniltään vähittäiskauppa on keskittynyt suuriin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Kirjassa tarkastellaan myös kuluttajien kauppaan kohdistamaa ostovoimaa. Ostovoiman taso vaihtelee alueittain erilaisten kulutustottumusten vuoksi, mikä antaa erilaiset lähtökohdat vähittäiskaupan harjoittamiseen Suomen eri osissa. Tuomas Santasalo, KTM, on tutkinut vähittäiskauppaa yli 20 vuotta ja on kirjoittanut useita kauppaan liittyviä asiantuntijateoksia. Santasalo on tutkinut myös kuluttajien ostovoimaa ja kulutuskäyttäytymistä. Katja Koskela, KTM, on toiminut kaupanalan erikoistutkijana yli 10 vuotta ja on perehtynyt kauppapaikka- ja kaavoituskysymyksiin. Koskela on kirjojen lisäksi tehnyt mm. kaupan kaavoitukseen liittyviä suosituksia Kustantaja: TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki puh ISBN Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Tuomas Santasalo Katja Koskela VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 SUOMEN KAUPAN LIITTO RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO RY

2 Tuomas Santasalo Katja Koskela Vähittäiskauppa Suomessa 2008 TUOMAS SANTASALO Ky 1

3 Teksti ja kuvat Valokuvat Kannen suunnittelu, taitto ja piirrokset Rahoittajat TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D Helsinki Puh Pepe Makkonen Toni Brantberg PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO ry Paasivuorenkatu 4-6 A Helsinki Puh SUOMEN KAUPAN LIITTO ry Eteläranta Helsinki Puh Painopaikka Erweko Painotuote Oy Helsinki 2008 ISBN Kuudes uudistettu laitos 2

4 ESIPUHE Vähittäiskauppa Suomessa 2008 on kuudes uudistettu kirja, joka tarjoaa kokonaiskuvaa suomalaisesta vähittäiskaupasta. Se rakentuu kauppaa käsittelevään tilastoaineistoon ja viime vuosina tehtyihin erilaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kirjan taustatutkimus, tekstit ja kuvat on laadittu Tuomas Santasalo Ky.ssä Palvelualojen ammattiliiton ja Suomen Kaupan Liiton rahoituksella. Arvokkaan panoksen taustatyöhön ovat antaneet kommentteina varatoimitusjohtaja Heikki Ropponen ja asiantuntija Max Lindholm Suomen Kaupan Liitosta sekä tutkimus- ja tilastosihteeri Antti Veirto ja neuvottelupäällikkö Juha Ojala Palvelualojen ammattiliitosta. Kirjan kirjoittamisesta ja tutkimustyöstä ovat vastanneet KTM Tuomas Santasalo ja KTM Katja Koskela. Lisäksi karttakuvien ja tilastojen laadintaan on osallistunut BBA Liisa Kirjavainen. Kirja on luonteeltaan vähittäiskauppaa käsittelevä perusteos. Toivomme sen palvelevan kaupan alalla työskenteleviä, opiskelijoita ja alasta kiinnostuneita. Helsingissä TUOMAS SANTASALO Ky ESIPUHE 3

5 English abstract Retail Trade in Finland 2008 There are retail outlets in Finland of which are grocery stores and supermarkets, 190 hypermarkets and majority of the outlets being small specialty retail stores. Most of the large retail outlets are located in the large cities and towns. In 2007, the turnover of the retail sector was 32 billion EUR. Grocery stores, hypermarkets and department stores comprise nearly half of this sum. The Finnish retail sector is a significant employer. Of the employees, 70 % are women. In the number of jobs in the retail sector has risen by approximately 2000 per annum. The daily consumer goods trade in Finland is highly concentrated, as three large retail chains control 87 % of the market. Chains are also common in the Finnish specialty trade, but the trade is not as concentrated as the grocery retail. A growing number of foreign chains have established a presence in Finland since the early 90 s and currently their share of the market is nearly 10%. In general, retail outlets in Finland are small, employing less than five persons. Finnish retail trade is strongly concentrated in the southern part of the country. Helsinki Metropolitan Area accounts alone for one quarter of the total value of the retail sector. Other significant retail areas are located in other large cities in Finland: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio and Joensuu. In the recent years several shopping centres were built in these cities. They are usually located in the centre of the city or in the centre of a suburb. At the moment there are 58 shopping centres in Finland. The retail sector in Finland has grown significally in the last 15 years. The growth rate for hardware and other building material, electrical household appliances and furniture sales has been above average, whereas the grocery retail growth has been modest. The clothing retailing market too has experienced modest growth, even several new domestic and international chains have diversified the market in the past years. Purchasing ability of Finland s population is concentrated in Southern Finland. The level of purchasing ability in specialty retail trade is highest in the Helsinki Region and lowest in the Provinces of Oulu and Lapland. 4 English abstract

6 SISÄLLYSLUETTELO VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 ESIPUHE... 3 English abstract Retail Trade in Finland VÄHITTÄISKAUPPA VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vähittäiskaupan asema kansantaloudessa Hintataso Suomessa Liiketilat, kauppakeskukset ja vuokrat Aukioloajat vähittäiskaupassa Maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset Yhteiskunta- ja ympäristövastuu VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS Toimipaikat ja yritykset Toimipaikka- ja yrityskoko Kansainväliset yritykset Yrityskannan muutokset Työntekijät Työvoiman rakenne Henkilöstön alueellinen sijoittuminen Ansiotaso ja maksetut palkat Työn tuottavuus Liikevaihto Liikevaihdon kuukausivaihtelut Liikevaihdon alueellinen jakautuminen Liiketalouden tunnuslukuja Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPARYHMÄ PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Päivittäistavarakauppojen alueellinen jakautuminen Ostovoima TAVARATALO- JA HYPERMARKETKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Tavaratalojen ja hypermarkettien alueellinen jakautuminen SISÄLLYSLUETTELO 5

7 ERIKOISKAUPPA ALKOHOLIJUOMIEN ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima TERVEYS- JA KAUNEUSKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima MUOTIKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima TILAA VAATIVA ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima TIETOTEKNINEN ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima MUU ERIKOISKAUPPA Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Ostovoima VERKKOKAUPPA JA POSTIMYYNTI Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto SISÄLLYSLUETTELO

8 13 HUOLTO- JA LIIKENNEASEMAT Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Toimialaluokitukset 2002 ja Liite 2 Vähittäiskaupan toimipaikat vuosina ja ennuste vuodelle Liite 3 Vähittäiskaupan henkilöstö vuosina ja ennuste vuodelle Liite 4 Vähittäiskaupan liikevaihto vuosina ja ennuste vuosille 2007 ja Liite 5 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima maakunnittain SISÄLLYSLUETTELO 7

9 8

10 VÄHITTÄIS- KAUPPA Vähittäiskauppa on kuluttajia palvelevaa kauppaa. Vähittäiskauppa välittää kuluttajille tuotteita teollisuudesta ja tuotannosta erilaisten tukkuportaiden välityksellä. Vähittäiskaupan kokonaiskuvassa vähittäiskauppa jakautuu kahteen ryhmään, joissa päivittäistavara- ja tavaratalokaupat muodostavat oman ryhmänsä. Niiden taustalla toimivat kaupan keskusliikkeet ja ryhmittymät sekä erilaiset pikatukut. Päivittäistavarakaupat ja tavaratalot ovat vähittäiskaupan suurimpia toimipaikkoja. Toisen ryhmän muodostavat erikoiskaupat, jotka ovat toimialansa mukaan erikoistuneet kapeimmille tuotemarkkinoille. Erikoiskauppojen taustalla on enemmänkin tukkukauppoja, maahantuojia ja valmistajia kuin kaupan ryhmittymiä. Ketjuliikkeiden kohdalla erikoisliikkeidenkin takana alkaa tosin löytyä kaupan ryhmittymien tapaisia organisaatioita. Erikoiskaupat ovat kooltaan pääosin hyvin pieniä kauppoja. Vähittäiskauppa rakentuu hyvin moninaisesta myymäläverkosta, josta pääosa on itsenäisiä pieniä myymälöitä. Suomessa monimyymäläyrityksiä tai ketjuja on vähän varsinkin erikoiskaupassa, vaikka ketjuuntuminen on voimistunut. Ketjujenkin sisällä on paljon yksityisiä yrityksiä vastaamassa kaupan toiminnasta. Vähittäiskauppaa käsitellään kirjassa uuden toimialaluokituksen TOL mukaisissa toimialaryhmissä. Luokitus otetaan käyttöön tilastoinnissa vuonna Uuden luokituksen mukaisia tilastoja ei vielä ole saatavilla, mutta luvut on muutettu vanhasta toimialaluokituksesta TOL 2002:sta vastaamaan uutta luokitusta. Toimialaluokituksessa 2008 vähittäiskauppa jaetaan yhdeksään alaryhmään joita ovat: 471 Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä 472 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 473 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa 474 Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 475 Muiden kotitaloustavaroiden vähittäiskauppa erikois myymälöissä 476 Kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä VÄHITTÄISKAUPPA 9

11 477 Muiden tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä 478 Tori- ja markkinakauppa 479 Vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä Kirjassa näitä ryhmiä on hieman muokattu kuvaamaan Suomen vähittäis kaupan rakennetta. Toimialojen nimiä on myös hieman muutettu. Kirjassa käsitellään toimialoja seuraavissa pääryhmissä: Päivittäistavarakauppa Tavaratalo- ja hypermarketkauppa Alkoholijuomien erikoiskauppa Terveys- ja kauneuskauppa Muotikauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Kulttuuri- ja vapaa-ajan kauppa Tietotekninen erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Verkkokauppa ja postimyynti Huolto- ja liikenneasemat Kirjan tärkeimmät tietolähteet ovat Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto sekä kaupan liikevaihtokuvaaja. Lisäksi on käytetty toimialajärjestöjen tilastoja ja kaupan alan julkaisujen tilastoja (Kaupan maailma, Kehittyvä Kauppa) sekä muita tilastoja ja tutkimuksia. Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilasto sisältää tietoja maassamme toimivista yrityksistä ja toimipaikoista. Tiedot saadaan pääasiassa verohallinnon rekistereistä ja tiedusteluilla suoraan yrityksiltä. Tilastoon on valittu yritykset ja toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta ja jotka ovat työllistäneet enemmän kuin puoli henkilöä tai joiden liikevaihto on ylittänyt vuosittain määritellyn tilastorajan (esim euroa vuonna 2006). Näin ollen kaikki rekisterissä olevat yritykset eivät ole mukana tilastossa. Toimipaikkamäärä vuodelle 2007 on arvoitu Yritysrekisterin palveluoppaan 2007 ja 2008 pohjalta. Palveluoppaassa on toimipaikkojen määrä suurempi kuin itse vuositilastossa, ja tämä on toimipaikka-arvoissa 2007 otettu huomioon. Yritysrekisterin vuositilaston henkilöstö käsittää palkansaajat ja yrittäjät. Henkilöstö on muunnettu kokovuosityöllisiksi siten, että esimerkiksi puolipäiväinen työntekijä vastaa puolta henkilöä ja kaksi puolivuotista työntekijää vastaa yhtä kokovuosityöllistä. Yrittäjien osalta yrittäjätyöpanokseksi lasketaan se työpanos, jonka yrityksen omistaja tai perheenjäsen on tehnyt yrityksessään ilman varsinaista palkkaa. Henkilöstömäärä vuodelle 2007 on arvoitu toimipaikkamäärän sekä vuoden 2006 toimipaikkakohtaisen henkilöstömäärän pohjalta. Henkilöstömäärä vuonna 2007 kehittyy tämän laskelman mukaan samassa tahdissa kuin toimipaikkamäärä. Yritysrekisterin tilastoima liikevaihto on tuloslaskelman mukainen, paitsi ammatinharjoittajilla, joilla se muodostuu ammatin tuotosta. Lii- 10 VÄHITTÄISKAUPPA

12 kevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Vuoden 2007 ja 2008 liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan kasvun pohjalta. Määrällinen liikevaihto on laskettu kaupan liikevaihtokuvaajan määräindeksin pohjalta. VÄHITTÄISKAUPPA SUOMESSA 2008 Keskusliikkeet, ryhmittymät ja pikatukut Tukkukaupat, valmistajat, maahantuojat ja agentuurit PÄIVITTÄIS- TAVARA- KAUPAT K-Kaupat S-Kaupat Tradeka Lidl KIOSKIT 8,9 0,2 TAVARATALOT Anttila Stockman Sokos Carlson HYPER- MARKETIT Citymarket Euromarket Prisma 4,2 0,9 AUTOKAUPAT Autokaupat Autotarvikekaupat Autohuollot Rengaskaupat 11,3 ERIKOISKAUPAT Kultakaupat Fotokaupat Optikot Kukkakaupat Lelukaupat Kangaskaupat Sisustuskaupat Lahjatavarakaupat Tori- ja markkinakaupat PÄIVITTÄIS- TAVARAN ERIKOIS- KAUPAT Jäätelökioskit Leipomomyymälät Kauppahallimyymälät Lihakaupat ERIKOIS- TAVARATALOT Kärkkäinen HongKong Tokmanni Halpa-Halli Robinhood Keskinen Tarjoustalo Minimani Biltema TILAA VAATIVAT ERIKOISKAUPAT Rautakaupat Huonekalukaupat Kodintekniikkakaupat Puutarha-alan kaupat Venekauppa Mp-kauppa 4,8 ALKO 0,5 TERVEYSKAUPAT Apteekit Kosmetiikka- Luontaistuotekaupat 2,2 1,9 MUOTIKAUPAT Vaatekaupat Kenkäkaupat Turkis- ja nahkakaupat Laukkukaupat 1,4 KULTTUURISET ERIKOISKAUPAT Kirjakaupat Lehtikaupat Urheilukaupat Musiikkikaupat Antiikkiliikkeet Antikvariaatit 1,2 HUOLTAMOT Huoltoasemat Automaattiasemat TIETOTEKNISET ERIKOISKAUPAT Telekaupat ATK-kaupat 0,7 2,9 Verkkokauppa ja postimyynti 0,4 Pallon sisällä toimialan liikevaihto (ei sis. alv ja muita veroja) vuonna 2006, mrd euroa. Vähittäiskauppa yhteensä 30,2 mrd euroa (ilman autokauppaa). Lähde: Tilastokeskus VÄHITTÄISKAUPPA 11

13 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vähittäiskaupan toimintaympäristöä tarkastellaan kansantalouden kehityksen, hintatason, liiketilamarkkinoiden ja lainsäädännön näkökulmasta. Lainsäädännössä erityisesti liikeaikalaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki vaikuttavat kaupan toimintaympäristöön. Kaupan toimintaympäristöön vaikuttavat myös väestön alueellinen jakautuminen, kuluttajien ostovoima ja kulutustottumukset. 1.1 Vähittäiskaupan asema kansantaloudessa Kauppa on yksi merkittävistä toimialoista Suomen kansantaloudessa. Kaupan eli tukku- vähittäis- ja autokaupan osuus koko talouden kaikkien toimialojen arvonlisäyksestä on yli kymmenen prosenttia. Kaupan arvonlisäys on kaupan tuotannon kokonaisarvo, josta on vähennetty ostettujen tuotteiden arvo. Sekä vähittäis- että tukkukaupan arvonlisäyksessä näkyy suurempi lama kuin koko talouden kaikkien toimialojen kehityksessä. Vähittäiskaupan arvonlisäys laski kolmessa vuodessa 1990-luvun alussa yhteensä 20 prosenttia, tukkukauppa laski samassa ajassa jopa kolmanneksen, kun Suomen kaikki toimialat laskivat vain kymmenen prosenttia. Talous lähti reaaliseen kasvuun vuonna 1994, samoin kuin vähittäisja tukkukauppakin. Koko talous ylitti vuoden 1990 reaalisen arvonlisäyksen jo vuonna 1996 ja vähittäiskauppa 1998, mutta tukkukauppa vasta vuonna Vähittäiskaupan arvonlisäys on vuoteen 1990 verrattuna lähes samalla tasolla kuin koko kansantalouskin. Tukkukauppa jää hieman tästä tasosta VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

14 * 2007* Kaikki toimialat 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 52 Vähittäiskauppa Kuva 1 Vähittäiskaupan ja tukkukaupan sekä kaikkien toimialojen arvonlisäyksen reaalinen kehitys , Ind 1990= 100 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskaupan arvonlisäyksen osuus koko tuotannon arvonlisäyksestä on 3,5 %. Se on viimeisen 17 vuoden aikana vaihdellut 3,1 3,9 prosentin välillä. Korkeimmillaan vähittäiskaupan osuus oli tarkastelujakson alussa vuonna 1990 ja matalammillaan vuonna luvulla osuus on ollut hitaassa kasvussa sen ennustetaan kuitenkin laskevan hienoisesti. Tukkukaupan osuus koko kansantaloudesta on pari prosenttiyksikköä suurempi kuin vähittäiskaupan, eli 5,1 %. 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % * 2007* Tukkukauppa arvonlisäys Vähittäiskauppa arvonlisäys Tukkukauppa työllisyys Vähittäiskauppa työllisyys Kuva 2 Vähittäiskaupan ja tukkukaupan osuus koko talouden arvonlisäyksestä ja työllisistä Lähde: Tilastokeskus 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 13

15 Vähittäiskauppa on työllistävä toimiala. Toimialan osuus kaikista työllisistä on yli kuusi prosenttia. Parhaimmillaan työllisten osuus kaikista työllisistä oli lähes seitsemän prosenttia, mutta laman aikana osuus laski alle kuuteen prosenttiin luvulla vähittäiskaupan työllisten osuus on ollut hienoisessa kasvussa. Tukkukaupan merkitys työllistäjänä on vähittäiskauppaa pienempi; sen osuus koko kansantalouden työllisistä on alle neljä prosenttia. 1.2 Hintataso Suomessa Hintataso ja kuluttajahinnan muutokset vaikuttavat vähittäiskaupan myynnin kehitykseen. Suomessa Tilastokeskus kerää virallisia kuluttajahintatietoja. Kuluttajahinnat ovat 2000-luvulla kasvaneet maltillisesti. Pienimmillään vuonna 2004 kuluttajahinnat kasvoivat edellisvuodesta vain 0,2 prosentilla. Parin viimeisen vuoden aikana inflaatio on kuitenkin ollut kasvussa. Alkuvuoden 2008 aikana kuluttajahintojen nousu on ollut nopeampaa kuin aikaisemmin 2000-luvulla. Kuluttajahinnat ovat kasvaneet tuoteryhmittäin eri nopeudella. Viimeisen kolmen vuoden aikana, josta vuodesta 2008 on tietoja vain tammi-heinäkuulta, on kasvanut nopeimmin asumisen hintataso. Keskimäärin asumisen hinta on vuosittain kasvanut lähes neljällä prosentilla. Elintarvikkeiden ja juomien hinnat kasvoivat maltillisesti vuosina 2006 ja 2007, mutta vuonna 2008 niiden hinnat on ollut voimakkaassa kasvussa. Tammi-heinäkuun aikana elintarvikkeiden hinnat ovat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden kasvaneet 7,5 prosentilla. Hitaimmin ovat kolmen viimeisen vuoden aikana kasvaneet kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan hinnat, terveyteen liittyvät hinnat sekä 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Kuva 3 Kuluttajahintojen vuosimuutos * * Vuoden 2008 luvut perustuvat tammi-heinäkuun tilastoon. Lähde: Tilastokeskus 14 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

16 vaatteet ja jalkineet. Vaatteiden ja jalkineiden hintataso jopa laski vuonna Kansainvälisistä hintatasoeroista tuotetaan tietoa kansallisten tilastovirastojen, Eurostatin (EU-tilastoviranomainen) ja OECD:n yhteistyönä. Suomen hintatasoa verrataan OECD:n ja EU:n jäsenmaiden sekä Norjan, Islannin, Sveitsin, Puolan, Tsekin tasavallan, Unkarin ja Slovakian hintatasoon. Yksityisen kulutuksen hintataso on Suomessa näistä maista yksi korkeimmmista. Suomea korkeampi hintataso on vain Sveitsissä, Irlan- 0 Kokonaisindeksi 01 Elintarvikkeet 02 Alkoholijuomat ja tupakka 03 Vaatetus ja jalkineet 04 Asuminen 05 Kalusteet ja kotitalous 06 Terveys 07 Liikenne 08 Viestintä 09 Kulttuuri ja vapaaaika 10 Koulutus 11 Ravintolat ja hotellit 12 Muut tavarat ja palvelut -7,8 % -1,8 % -0,4 % -0,2 % 1,6 % 2,5 % 4,0 % 1,4 % 2,1 % 7,5 % 0,9 % 1,4 % 5,5 % 0,4 % 0,2 % 4,4 % 5,5 % 5,9 % 0,6 % 1,3 % 1,5 % 0,5 % 0,3 % 2,3 % 0,5 % 3,5 % 7,0 % 0,7 % 0,0 % 1,1 % 1,8 % 3,7 % 3,0 % 2,1 % 2,4 % 5,0 % 3,1 % 5,6 % 3,5 % -10 % -8 % -6 % -4 % -2 % 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % I-VII Kuva 4 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos hyödykeryhmittäin * Vuoden 2008 luvut perustuvat tammi-heinäkuun tilastoon. Lähde: Tilastokeskus 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 15

17 nissa, Tanskassa, Norjassa ja Islannissa. Meksikossa, Tsekin tasavallassa ja Puolassa hintataso on puolet Suomen tasosta. Suomen korkeaa hintatasoa selittää jonkin verran Suomen korkea arvonlisäverotus. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 22 %. Kor- Islanti Norja Tanska Irlanti Sveitsi Suomi Ruotsi Saksa Ranska Itävalta Luxemburg Alankomaat Belgia Britannia Japani Australia Italia Kanada Uusi-Seelanti Espanja Kreikka USA Korea Portugali Turkki Slovakia Unkari Puola Tsekin maa Meksiko Ind. 100 = Suomi Kuva 5 Kuluttajahinnat eri maissa vuonna 2007 suhteessa Suomen hintatasoon Lähde: Tilastokeskus 16 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

18 keampi se on EU-maista vain Ruotsissa ja Tanskassa, molemmissa 25 %. Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta on Suomessa viidenneksi korkein EU-maista. Tätä korkeampi elintarvikkeiden arvonlisäverotus on vain Virossa, Latviassa, Slovakiassa ja Tanskassa. Vain neljässä EU-maassa eli Tanskassa, Slovakiassa, Virossa ja Latviassa yleinen arvonlisäverokanta ja elintarvikkeiden verokanta ovat samoja. Neljässä EU-maassa arvonlisäverokantana käytetään nollaverokantaa. Valtioneuvoston päätöksellä Suomen elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa ollaan laskemassa 12 prosenttiin Tanska Slovakia Viro Latvia SUOMI Unkari Ruotsi Itävalta Kreikka Slovenia Saksa Alankomaat Belgia Ranska Liettua Tsekki Portugal Espanja Italia Luxemburg Puola Kypros Britannia Malta Irlanti , , , , Prosenttia Yleinen verokanta Elintarvikkeet 2006 Kuva 6 Yleinen ja elintarvikkeiden arvonlisäverokanta EU-maissa 2008 Lähde: Euroopan komissio ja KPMG; Veronmaksajain keskusliitto sekä Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 17

19 1.3 Liiketilat ja -vuokrat Liiketilan määrästä ei ole tarkkaa tietoa koko Suomea koskien. Tilastokeskuksen rakennuskannassa on tilastoitu liikerakennukset. Liikerakennuskanta koostuu myymälärakennuksista, myymälähalleista, liike- ja tavarataloista, kauppakeskuksista ja muista liikerakennuksista sekä majoitus liikerakennuksista, asuntolarakennuksista ja ravintoloista. Tilasto luokittelee rakennukset sen päätarkoituksen mukaan, joten mukana ei siten ole esimerkiksi asuinkiinteistössä olevia kivijalkakauppoja. Liikerakennuksia käyttävät vähittäiskaupan ohella myös muut palvelut ja osa liiketiloista on tyhjillään tai esimerkiksi toimistokäytössä, joten liiketilan määrä ei kerro vähittäiskaupan käytössä olevaa pinta-alaa. Liikerakennuksissa on kerrosalaa Suomessa yhteensä lähes 24 miljoonaa neliömetriä. Kerrosala on hieman kasvanut vuodesta Asukasta kohden kasvu on ollut suurin Vantaalla, Espoossa ja Lahdessa. Pinta-alasta 13 % prosenttia on sijoittunut pääkaupunkiseudulle, vaikka alueella asuukin noin viidennes maan väestöstä. Luvusta puuttuvat kuitenkin esimerkiksi monet Helsingin keskustan kivijalkaliiketilat. Keskimäärin Suomessa on liikerakennuksissa pinta-alaa asukasta kohden lähes 4,5 k-m². Kymmenessä suurimmassa kaupungissa liiketilaa on yhteensä 7,5 miljoonaa k-m², eli lähes kolmannes koko Suomen liikerakennuskannasta. Taulu 1 Liikerakennuskanta Suomessa Rakennukset Kerrosala Keskikoko Pinta-ala/asukas m2 lkm m2 m Helsinki ,9 2,6 Espoo ,4 2,7 Vantaa ,6 2,9 Jyväskylä ,7 6, 2 Kuopio ,5 4,9 Lahti ,8 4,7 Oulu ,7 4,4 Tampere ,3 4,1 Turku ,2 3,9 Vaasa ,9 Yhteensä ,0 Koko Suomi ,5 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskaupan käytössä olevaa pinta-alaa ei ole tilastoitu yhtenäisesti. Vähittäiskaupan liiketilatietoja on koottuna kaupunkikohtaisesti, muttei kattavasti koko maasta. Päivittäistavarakaupoista on kaupan ryhmittymillä käytössään A.C. Nielsenin ylläpitämä kattava rekisteri myyntipinta-aloista, mutta se ei ole julkisesti käytettävissä. Muilta kaupan aloilta ei kattavia tietoja liikepinta-aloista ole. Liiketilamarkkinat ovat yhä vilkkaat suurimmissa kaupungeissa ja hyvistä liikepaikoista on pulaa. Tyhjiä liiketiloja ei monin paikoin juurikaan ole tarjolla ja hyville liikepaikoille on jatkuvasti kysyntää. Tyhjien 18 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

20 liiketilojen osuus vaihtelee suurissa kaupungeissa 0, 8 3 prosentin välillä. Tyhjät liiketilat ovat pääosin sijoittuneet huonohkoille liikepaikoille tai niiden laatu ei vastaa vähittäiskaupan tarpeita. 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,4 % 1,7 % 1,6 % 1,3 % 0,9 % 0,8 % 0,8 % Helsinki Espoo Vantaa Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku Vaasa Kuva 7 Tyhjien liiketilojen osuus liiketilakannasta syksyllä 2007 Lähde: Catella Property Group, Markkinakatsaus kevät 2008 Lisää liiketilaa rakennetaan koko ajan sekä keskustoihin että keskustojen ulkopuolelle. Viime vuosina valmistuneita merkittäviä uusia liiketilakokonaisuuksia ovat olleet mm. Flamingo Vantaalla, Ideapark Lempäälässä, Kamppi Helsingissä, Kauppakeskus Tornion ja Haaparannan rajalla, Kauppakeskus Revontuli Rovaniemeillä, Kuninkaanportti Porvoossa ja Galleria Lappeenrannassa. Lisäksi pienempiä kauppapuistotyyppisiä kokonaisuuksia lähinnä tilaa vaativalle kaupalle on rakentunut ympäri maata. Keskustoissa suuntauksena on kokonaisten kortteleiden saneeraus ja korttelien sisäosien käyttöönotto, jolla kortteli saadaan tehokkaampaan käyttöön ja lisää liiketilaa hyville liikepaikoilla. Tästä ovat esimerkkeinä mm. Forumin laajennukset Helsingissä, Kauppakeskus Pasaati Kotkassa, Chydenia Kokkolassa ja Iso Myy Joensuussa. Uusia suuria rakenteilla tai suunnitteilla olevia liiketilakohteita ovat mm. Tampereella Ratinan kauppakeskus ja Ikea, Turussa kauppakeskus Skanssi, Jyväskylässä Eteläportti, Pieksamäellä, Vihdissä ja Kiimingissä Ideapark, Espoossa Lommila, Kuopiossa kauppakeskus Ikano ja Pirkkalassa Linnakallio-Linnakorpi, Kauppakeskusten määrä Suomessa on kasvussa ja samoin niiden myynti. Kauppakeskusten kokonaismyynti oli Suomessa vuonna 2007 noin 4,2 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli noin 13 %. Vähittäiskauppa kasvoi samalla ajalla noin seitsemän prosenttia. Markkinat kasvoivat kuudella uudella kauppakeskuksella ja kokonaismyynnin kasvu selittyy osittain tällä sekä myyntitehokkuuden kasvulla. Kauppakes- 1 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 19

21 kusten kokonaismyyntimäärään ei ole laskettu mukaan ostoskeskusten, kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevien hypermarkettien, tavaratalojen eikä kauppapuistojen ja -keskittymien myyntejä. Vuonna 2007 kauppakeskuksia oli Suomessa 58 ja niiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli noin 267 miljoonaa asiakasta. Keskimäärin siis jokainen suomalainen kävi kauppakeskuksessa vuoden aikana noin 50 kertaa. Mukana kävijämäärissä ovat myös mm. ne Kampin ja Sellon kävijät, jotka vain kulkevat kauppakeskuksen läpi mennessään joukkoliikenneterminaaliin. Keskimääräinen ostos kauppakeskuksissa on noin 16 euroa. Tämä vaihtelee huomattavasti kauppakeskuksen mukaan. Kampissa, joka on suuri läpikulkupaikka, keskiostos on vain kuusi euroa. Yleensäkin keskustoissa sijaitsevat kauppakeskukset houkuttelevat asiakkaita useisiin käynteihin ja osittain vain viihtymään. Keskustojen ulkopuolisissa kauppakeskuksissa käydään harvemmin, mutta niistä yleensä ostetaan kerralla enemmän. Suurimmat keskiostot ovatkin Helsingin Ruoho lahdessa, Vantaan Jumbossa, Raision Myllyssä ja Lempäälän Ideaparkissa. Taulu 2 Suurimpien kauppakeskusten myynti ja kävijämäärät vuonna 2007 Vuokrattava pinta-ala m2 Kävijämäärä Myynti Myynti/ Keskiostos Liikepinta-ala Kokonaisala milj. milj. pinta-ala Itäkeskus Helsinki Sello Espoo , Ideapark Lempäälä , Jumbo Vantaa Iso Omena Espoo , Kauppakeskus MyRaisio , Hansa Turku , Kamppi Helsinki , Myyrmanni Vantaa , City Forum Helsinki , Trio Lahti , Pasaati Kotka , Koskikeskus Tampere , Ruoholahti Helsinki , Zeppelin Kempele , Malmin Nova Helsinki , Jyväskylän ForumJyväskylä , Columbus Helsinki , Rewell Center Vaasa Malmintori Helsinki Suurimmat yhteensä (20 kpl) , Koko Suomi (58 kpl) Lähde: Suomen kauppakeskusyhdistys ry Liiketilojen vuokrataso vaihtelee suurestikin sijainnista riippuen. Vuokrataso vaihtelee kunnittain. Kasvukeskuksista (pl pääkaupunkiseutu) korkein vuokrataso on Tampereella ja Oulussa. Kaupunkien vuokrataso vaihtelee myös keskustan eri osissa. Korkein vuokrataso on kaupallisessa ydinkeskustassa ja neliövuokrien erot saattavat olla moninkertaisia keskustan kaupalliseen reunavyöhykkeeseen verrattuna. Kaupan kannalta liiketilojen monipuolisuus on rikkaus. Osalle toimijoista, kuten vaateketjuille, keskeinen sijainti on elin tärkeää ja monessa keskustassa puuttuu sopivia liiketiloja näille. Joidenkin liikkeiden toimintatapa ei taas edellytä kaikkein keskeisintä sijaintia ei VÄHITTÄISKAUPAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN

KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN KESKON YRITYSESITTELY POHJOIS-SAVON OSAKESÄÄSTÄJILLE RIIKKA TOIVONEN 1 KESKO Q2/2016 RULLAAVA 12 KK Liikevaihto 8 993 milj. Liikevoitto* 253 milj. Sidotun pääoman tuotto* 12,6 % Henkilöstö 30 000 Osakkeenomistajia

Lisätiedot

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016

Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Kauppakeskusbarometri 2016 Kauppakeskusliiketoiminnan vuosiseminaari 20.10.2016 Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kauppakeskusyhdistys ry PÄÄKAUPUNKISEUTU

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat pääkaupunkiseudulla Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND

ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND ANALYYTIKKO- TAPAAMINEN MIKKO HELANDER JUKKA ERLUND 22.9.2016 1 MARKKINA JA TALOUDELLINEN KEHITYS 2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYS TOIMINTAMAISSA LIUKUVA 3 KK 12,0 10,0 % (liukuva 3 kk) 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Viro

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus

Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hanke Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus 25.5.2011 VÄHITTÄISKAUPAN TOIMIPAIKKOJEN JA SIJAINTIRAKENNUSTEN TIEDOT Johdanto Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Vauhtia kasvuun idästä Talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Page 1

Vauhtia kasvuun idästä Talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma. Page 1 Vauhtia kasvuun idästä Page 1 Kesko-konserni lyhyesti Vähittäiskaupan osaaja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä Liikevaihdon jakauma toimialoittain % liikevaihdosta % liikevaihdosta Ruokakesko Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot