Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet"

Transkriptio

1 Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet Suomen kielen pro gradu tutkielma Tampereen yliopistossa maaliskuussa 2004 Maria Pirhonen

2 Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos PIRHONEN MARIA: Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet Pro gradu tutkielma, 56 s., 6 liites. Suomen kieli Maaliskuu 2004 Tutkimus tarkastelee Nokian epävirallista kaupunkinimistöä lähinnä siitä näkökulmasta, millaista Nokian epävirallinen nimistö on rakenteeltaan ja nimeämisperusteiltaan. Lisäksi tutkittavana ovat usein nimistössä esiintyvät kielelliset piirteet, nimeämiskohteet, nimiketjut sekä nimien asenteellisuus ja huumori. Aineisto käsittää epävirallisia kaupunkinimiä koko Nokian kaupungin alueelta yhteensä 465 kappaletta. Nimeämiskohteita ei keruuvaiheessa mitenkään rajattu, ja näin nimistössä on sekä kaupunkikulttuurinimiä että luontonimiä. Nimet ovat pääasiassa käytössä olevia, mutta mukana on myös nimiä, jotka ovat jo poistuneet käytöstä, mutta ovat käyttäjiensä mielessä vielä. Aineisto on kerätty usealla eri tavalla: lomakekyselynä Nokian lukion kolmelle äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmältä, vapaana haastatteluna Nokian ammattioppilaitoksen neljässä eri äidinkielen ryhmässä, vapaamuotoisena keruuna siten, että ihmiset ovat saaneet jättää nimilappuja erilliseen vastauslaatikkoon sekä sähköpostikyselynä Nokian postilaisilta. Lisäksi mukana on kaikki tutkijan itse muistamat ja käyttämät nimet. Aineisto on jaoteltu kahteen pääluokkaan ja kolmanteen, näiden väliin jäävään ryhmään. Jaotteluun on saatu malli Peter McCluren henkilöiden lisänimien jaottelusta, joka sopii tähän hyvin, sillä epävirallisten henkilönnimien ja paikannimien muodostusperiaatteet ovat pitkälti samoja. Pääluokkia ovat sekundaarit ja primaarit nimet. Osa nimistä jää näiden kahden välimaastoon ja on siksi erotettu omaksi ryhmäkseen. Tutkimuksessa tuli esiin, että Nokian aineistossa on enemmän primaareja kuin sekundaareja nimiä, mikä on epätavallista. Ilmiölle ei löytynyt yhtä, selvää syytä, ja onkin mahdollista, että asiaan vaikuttavat monet eri seikat. Aineistosta löytyi kaksi selvästi muita yleisempää slangijohdinta (-is, -(kk)ari), mikä puolestaan on erittäin tavallista, sillä nämä ovat yleisimmät johtimet kaikessa puhekielessä. Nimistön kekseliäisyys ja huumori ilmenevät useista esitellyistä esimerkeistä. Asiasanat: kaupunkinimistö, slangi, nimeämiskohteet, nimien rakenne, nimenantaja, nimenkäyttäjä

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimustehtävä ja kysymykset Aineisto Termistöä 6 2 NIMEÄMISKOHTEET NOKIALLA Nokian kaupunki Virallinen nimistö Epävirallinen nimistö EPÄVIRALLISEN NIMISTÖN MUODOSTUSTAVAT Sekundaarit nimet Nimen lyhennykseen liitetty johdinaines Nimen lyhenne Lyhenne- ja kirjainnimet Mukaelmat Leikittely ja nimimuunnelmat Ketjuuntuminen Primaarit nimet Pelkän paikan lajin ilmaisevat nimet Erityispiirrettä ilmaisevat nimet Primaarinimien rakenne Nimet välimaastossa.42

4 4 NIMEN ANTAJAN JA KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMA Yleiset ja erityiset nimet Nimien käyttö ja tuntemus Nimien asenteellisuus ja huumori 47 5 EPÄVIRALLISTEN NIMIEN TULEVAISUUS 50 6 PÄÄTÄNTÖ..53 LÄHTEET..57 LIITTEET 1. Kyselylomake lukiolaisille 2. Tutkimusaineisto

5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimustehtävä ja kysymykset Aina 1960-luvulle asti Suomi oli valtaosaltaan maaseutua. Kun vielä silloin suomalaisen nimistöntutkimuksen tutkimuskohteena oli enimmälti maaseudun nimistö, nykyään tutkimuskenttä on laajentunut maalta kaupunkeihin. Nyt suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta silti kaupunkien nimistöstä tiedetään vain vähän. Vaikka kaupunkinimistöä on suunniteltu, huollettu ja jonkin verran myös tutkittu 1900-luvun jälkipuoliskolla, on tutkimus ollut varsin kapeaalaista (Ainiala 2003: 207). Kaupunkinimistön keruuta varten syntyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa vuoden 2000 lopulla hanke, joka sai tehtäväkseen aloittaa nimistöntutkimuksen kaupungistamisen. Hankkeessa on tutkimuskeskuksen lisäksi mukana viiden yliopiston suomen kielen laitokset, ja suurimman aineiston keruutyön tekevät opiskelijat opinnäytetöinään. Paitsi kaupunkien virallista kaavanimistöä tutkitaan yhä enemmän myös epävirallista nimistöä. Nämä epäviralliset nimet ovat niin kutsuttuja slanginimiä, jotka suurelta osin syntyvät virallisen nimen pohjalta. Tutkimuskenttä on laaja, ja tutkimuskysymykset moninaisia. Paitsi millaista virallista tai epävirallista nimistöä kaupungeissa on, voidaan tutkia myös esimerkiksi kaupunkilaisten asenteita, nimien muuttumista tai vaikkapa nimien käyttöä. (Ainiala 2001: 9-10.) Pro gradu tutkielmani kuuluu myös tähän hankkeeseen, ja tarkastelen siinä Nokian epävirallista kaupunkinimistöä. Koska Nokialta ei ole aiemmin kerätty epävirallista nimistöä 1, erityisen tärkeä on hahmottaa, minkälaisia epävirallisia nimiä Nokialta 1 Virallista nimistöä on tutkinut Jari Eskelinen pro gradu työssään Kadunnimet ja niiden suunnittelu Nokialla. Tampereen yliopisto, 1995.

6 löytyy. Tämä onkin tärkein tehtäväni. Keruutyö oli aluksi hankalaa, sillä tutkimuskohteena epävirallinen nimistö on niin uusi, etteivät haastateltavat aina ymmärtäneet, mitä heiltä kysyttiin. Lisäksi huomasin monien epäröivän, onko heidän ajattelemansa nimi virallinen vai epävirallinen ja joissakin tapauksissa empivän, voiko tiettyjä nimiä kertoa. Useimmat haastattelemani ihmiset eivät myöskään olleet tulleet ajatelleeksi käyttävänsä epävirallisia nimiä, ja siksi niiden mieleen palauttaminen oli toisinaan vaikeaa. Viisainta olisikin ollut yksinkertaisesti kysyä ihmisiltä, mitä nimeä he käyttävät tietyistä paikoista. Näin olisi vältytty virallisen ja epävirallisen nimen määrittelyltä. Nimen virallisuus on joka tapauksessa tutkijan tarkistettava, sillä vaikka nyt keräsinkin vain epävirallista nimistöä, joukossa oli myös paikkojen virallisia nimiä, joita luultiin epävirallisiksi. Esimerkiksi nimen Savikaistenranta olen jättänyt pois aineistostani, vaikka virallinen nimi ei täysin samanlainen olekaan, sillä kartassa rannan nimenä on Savikainen. Mielenkiintoista on myös tutkia, onko nimissä nähtävissä tiettyjä kielellisiä piirteitä, kuten esimerkiksi usein toistuvia slangijohtimia. Monet epäviralliset nimet syntyvät slangin muodostusperiaatteiden mukaan ja ovat näin melko samankaltaisia. Ennakko-oletukseni onkin, että tietyt johtimet esiintyvät kaupunkinimistöaineistossani useammin kuin toiset. Lisäksi tarkastelen, minkälaiset paikat saavat nimiä ja millaisia nimiketjuja syntyy. Kun paikalle annetaan epävirallinen nimi, helposti käytössä tämä nimi muuntuu niin, että pian käytössä onkin kaksi tai useampia nimiä. Tällaiset nimiketjut ovat hyvin yleisiä eläinten ja ihmisten nimissä, ja näyttäisi siltä, että nimien ketjuuntuminen on yhtä lailla paikannimistön ilmiö. Enemmän ketjuuntumisesta on luvussa Ketjujen muodostumisen rinnalla tarkastelen myös, millaisten paikkojen nimet muodostavat ketjuja. Mielenkiintoisimpina kysymyksinä omassa tutkimuksessani pidän kysymyksiä nimien asenteellisuudesta ja huumorista. Ovatko 2

7 nokialaiset nimenantajat kekseliäitä, ironisia ja nokkelia, ja miten se näkyy nimistössä? Vielä lisäksi tutkin, onko aineistossa valtakunnallisesti käytössä olevia nimiä sekä mitä ovat ne nimet, jotka monet nokialaiset iästä huolimatta tuntevat. Paikannimien tulkinta ja nimenantoperusteiden tarkastelu vaativat useimmiten katsausta menneeseen. Vain harvat viralliset paikannimet ovat niin yksitulkintaisia, että on heti selvää, miten ja miksi nimi on paikalle annettu. Nimistöntutkimukseen kuuluukin erottamattomasti myös kulttuurintutkimus. Vaikka paikannimet monesti syntyvät yksilöimään paikkoja, ne vaativat vakiintuakseen yhteisön, jolla on hyvin samankaltainen tieto maailmasta. Tätä tietoa ovat muun muassa seudun muut paikannimet ja henkilöhistoriat. (Kiviniemi 1990: 38.) Myös epävirallisen nimistön tulkinta on usein arvailua. Nimiä annetaan moninaisin perustein ja kohteet ja nimetkin muuttuvat nopeasti. Nimenkäyttäjäyhteisöt ovat usein pieniä, joten monet epäviralliset nimet ovat yhteisöön kuulumattomille outoja ja vaikeasti tulkittavia. Keräsin aineistoani pääasiassa lomakekyselynä, joten nimien taustat jäivät joskus epäselviksi. Tästä syystä en tässä tutkielmassa erityisesti kiinnitä huomiota varsinaisiin nimenantoperusteisiin, vaan tarkastelen enemmän nimien rakentumista ja niihin liittyviä asenteita. Mikäli nimen tausta on lomakkeista tai muutoin selvinnyt, olen esitellyt sen tekstissäni ja muutamista olen esittänyt arvailujakin. Varsinaiseksi tutkimuskysymykseksi en ole silti asiaa nostanut. 1.2 Aineisto Tutkielmani aineisto koostuu sekä nykyisin käytössä olevista Nokian epävirallisista paikannimistä että sellaisista epävirallisista nimistä, 3

8 jotka ovat jo poistuneet käytöstä, mutta ovat silti vielä ihmisten mielessä. Osa nimistä on sellaisia, joiden tarkoite on jo hävinnyt. Näitä ei ole tutkielmassa mitenkään eroteltu toisistaan. Tutkielmani aineisto on kerätty usealla eri tavalla: lomakekyselynä Nokian lukion kolmelle äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmälle, vapaana haastatteluna Nokian ammattioppilaitoksen neljässä eri äidinkielen ryhmässä sekä vapaamuotoisena keruuna niin, että informantit ovat saaneet jättää nimitietoja erilliseen vastauslaatikkoon, joka oli tiettynä aikana Nokian keskustassa sijaitsevassa kahvilassa. Lisäksi olen ottanut aineistooni mukaan Nokian postilaisilta saamani sekä kaikki itse käyttämäni ja muistamani epäviralliset nimet. Yhteensä nimiä aineistossa on 465 kappaletta. Nokian lukiolla kysely toteutettiin kahtena päivänä kolmelle eri äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmälle. Kaksi ensimmäistä ryhmää vastasi kyselyyn maanantaina 22. huhtikuuta 2002 ja kolmas ryhmä perjantaina 10. toukokuuta Lomakkeen täyttämiseen varattiin aikaa kussakin ryhmässä noin 30 minuuttia. Epävirallisten nimien lisäksi opiskelijoiden tuli kirjoittaa lomakkeeseen nimensä, ikänsä ja asuinvuodet Nokialla. Vastaajat ovat syntyneet , joten he olivat vastatessaan vuotiaita. Yhteensä Nokian lukiosta kyselyyn vastasi 58 opiskelijaa. Nokian ammattioppilaitoksessa haastattelut toteutettiin neljänä päivänä neljälle eri ryhmälle äidinkielen tunnilla. Haastatteluihin varattiin aikaa kussakin ryhmässä minuuttia. Ensimmäisenä haastateltavana torstaina 7. helmikuuta 2002 oli kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkintoa suorittavan ryhmän ensimmäinen luokka. Toinen haastattelu oli perjantaina 8. helmikuuta 2002, jolloin haastateltavana oli kone- ja metallialan perustutkintoa suorittavan ryhmän ensimmäinen luokka. Kolmas haastattelu käytiin maanantaina 11. helmikuuta 2002 catering-alan perustutkinnon ensimmäisen 4

9 luokan opiskelijoiden kanssa, ja viimeinen, neljäs haastattelu tapahtui tiistaina 12. helmikuuta 2002, ja silloin haastateltavana oli rakennusalan perustutkintoa suorittavien ensimmäinen luokka. Kaikki ammattioppilaitoksen opiskelijat olivat syntyneet myös vuosina , joten heidän ikänsä oli haastatteluhetkellä sama kuin lukiolaisten. Nimien keruu tapahtui siten, että opiskelijat kirjoittivat pareittain paperille kaikki muistamansa epäviralliset nimet, minkä jälkeen he selvensivät kirjoittamiaan nimiä avoimessa keskustelussa tutkijan kanssa. Keskustelun kuluessa opiskelijoita oli välillä muistutettava, että kyseessä on paikannimien keruu eikä yleisen puhekielen tutkimus. Opiskelijoiden lomakekyselyn ja haastattelun lisäksi nokialaisilla oli mahdollisuus jättää paperilla nimiä vastauslaatikkoon, joka sijaitsi kahvilassa Nokian keskustassa. Tutkimuksesta ja nimien keruusta kerrottiin erillisessä jutussa Nokikuu-nimisessä ilmaisjakelulehdessä, joka ilmestyi keskiviikkona 20. helmikuuta Laatikko poistettiin kahvilasta perjantaina 1. maaliskuuta, joten vastausaikaa oli 10 päivää. Laatikkoon jätetyistä papereista piti ohjeen mukaan löytyä epävirallisen nimen lisäksi paikan virallinen nimi tai mikäli virallista nimeä ei ole, selvitys paikasta. Vastaajan nimeä tai ikää ei siis kysytty. Ohje oli annettu sekä lehtijutussa että laatikon kyljessä. Laatikkoon jätettiin yhteensä viisitoista vastauspaperia, joissa oli jokaisessa useampi kuin yksi nimi, ja paikkojen nimistä päätellen vastaajat olivat opiskelijoita vanhempia. Vaikka monet olivat noudattaneet annettuja ohjeita, joukossa oli silti papereita, joissa epävirallisen nimen lisäksi ei ollut paikasta mitään selvitystä. Sattumalta osa näistä nimistä tuli esiin myös lukiolaisten kyselyissä, ja onnistuin selvittämään, mistä paikasta on kyse tai mikä on nimenantoperuste. Alkuvuodesta 2002 lähetin sähköpostia Nokian postiin ja pyysin heitä listaamaan muistamiaan ja käyttämiään epävirallisia nimiä postilaisina. Jonkin ajan kuluttua sainkin Postilta postia, jossa jakajat 5

10 olivat kirjanneet paperille keksimiään ja käyttämiään nimiä. Postilaisilta nimiä kertyi yhteensä 13 kappaletta. Saatuani vinkin muilta nimistöntutkijoilta lähetin samantyyppisen sähköpostiviestin myös Nokian poliisille ja taksiautoilijoille, mutta näistä ryhmistä kumpikaan ei innostunut vastaamaan. 1.3 Termistöä Miten määritellään kaupunkinimistö, ja mitä kuuluu kaupunkinimiin? Aikaisemmin, kun tutkimuskohteena oli ainoastaan maaseudun nimistö, ei tutkimusaluetta tarvinnut sen kummemmin määritellä. Nyt, kun tutkimusalue on laajentunut maaseudulta kaupunkeihin, luonnollisesti ajatellaan näiden kahden muodostavan vastakohdan toisilleen. Aina eivät kuitenkaan kaikki hallinnollisesti kaupunkiin kuuluvat seudut muistuta kaupunkia, ja toisaalta monissa maaseutukunnissa keskustaajama on hyvinkin kaupunkimainen. (Ainiala 2003: 208.) Nokiallakin esimerkiksi Tottijärvi on enemmän maaseutua, vaikka se kaupungin alueelle kuulukin. Tottijärven alueelta ei kuitenkaan ole nimiä tässä tutkielmassa. Tutkielmani aineistossa on nimiä pääasiassa Nokian keskustan ja lähiasuinalueiden paikoista, jotka ovat selvästi kaupunkimaista aluetta, mutta joukkoon mahtuu nimiä myös muun muassa Linnavuoresta ja Siurosta, jotka eivät olemukseltaan mielestäni ole enää niin kaupunkimaisia, jos eivät niin maaseutumaisiakaan. Kaupunkinimiä eivät siis ole kaikki hallinnollisesti kaupunkeihin kuuluvien alueiden paikannimet. Mikä sitten ratkaisee, mitkä nimet lasketaan kaupunkinimiksi? Kaupunkinimiä ovat nimet, jotka sijaitsevat kaupunkimaisella alueella. Koska nimistöntutkimuksessa ei ole pystytty tyhjentävästi määrittelemään, mikä on kaupunki tai mitä 6

11 on kaupunkimaisuus, on jokaisen tutkijan itse rajattava tutkimuskohteensa. (Ainiala 2003: ) Kun tutkimusalue on valittu ja nimiä aletaan kerätä, täytyy kaupunkinimiksi laskea myös alueella olevat luonnonpaikat kuten esimerkiksi metsät, järvet ja joet. Vaikka erotukseksi maaseudun nimistöstä kerätäänkin kaupunkinimistöä, ei mukaan voida kelpuuttaa pelkästään kaupunkikulttuuriin kuuluvia nimiä. Se olisi jo itse keruutyön kannalta hankalaa: kuka määrittelee, mikä kuuluu kaupunkikulttuuriin ja mikä ei. Lisäksi monet luonnonpaikat kuuluvat olennaisesti myös kaupunkielämään, kuten esimerkiksi järvet uimarantojen kautta. (Ainiala 2003: 209.) Kaupunkinimistö jaetaan yksinkertaisesti viralliseen ja epäviralliseen nimistöön. Virallisia nimiä ovat kaavanimet eli nimet, jotka on annettu esimerkiksi kaduille, teille ja puistoille kaavan laatimisen yhteydessä. Virallisiin nimiin katsotaan kuuluvan kaavanimien lisäksi myös yritysten, ravintoloiden, kauppojen ynnä muiden paikkojen viralliset nimet, jotka ovat näkyvästi esillä muun muassa liikkeiden ikkunoissa ja seinissä ja jotka on nimenkäyttäjän näkökulmasta ylhäältäpäin annettuja esimerkiksi viranomaisen tai omistajan toimesta. (Ainiala 2003: 209.) Erotukseksi virallisista epävirallisia nimiä ei näy kartoissa eikä kaupungin katukuvassa. Sen sijaan epävirallinen nimistö syntyy, kukoistaa ja muuttuu ihmisten jokapäiväisessä puheessa. Epävirallisen kaupunkinimistön muodostustavat ovat paljolti samoja kuin slangissa. Näin epävirallista nimistöä voidaankin pitää slangin osana. Puhekieltä ja slangia on pidetty eri lajeina, mutta muuten niitä on vaikea tyhjentävästi määritellä. Suomalaisessa slangintutkimuksessa slangi on katsottu olevan tyylillinen ilmiö, eikä tässä olla varmasti väärässä. Puhutaanhan yleensä alatyylistä, ja 7

12 alempi arvoinen tyyli tai rekisteri slangin on katsottu olevankin. (Suojanen 1982: 155.) Heikki Leskinen määrittelee slangin näin: Se [slangi] on enimmäkseen vain määrätilanteissa ja määräympäristöissä käytettyä puhekieltä, jolla on koko joukko omaleimaisia piirteitä. (Leskinen 1995, xviii). Eri alojen tutkijat lähestyvät slangia eri näkökulmista, eikä kysymykseen slangin olemuksesta voi vastatakaan vain kertomalla kielellisistä piirteistä. Slangi on lähinnä sanastollinen ilmiö, ja lisäksi siihen liittyvät sosiaaliset käsitteet. (Suojanen 1982: ) Millaista slangi sitten on? Mitä kielenpiirteitä siihen kuuluu? Leskinen luettelee slangin tyylipiirteiksi kieliasun kärkevyyden, karkeuden, kielellisten normien rikkomisen sekä vieraslähtöisten ainesten suosinnan. Ilmauksille on lisäksi tyypillistä tunnevaltaisuus ja liioittelevuus, moraalisista arvoista piittaamaton kapinahenkisyys ja jopa ajatuksenjuoksun tahallinen irrationaalisuus. Mitalilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Paitsi raadollista ja holtitonta slangi on myös humoristista, vallatonta ja se sisältää yllättäviä ja nokkelia assosiaatioita sekä näytteen leikkimielestä ja luovasta kielenkäytöstä. (Leskinen 1995, xviii.) Kaikki edellä esitetyt piirteet näkyvät kaupunkinimistössäkin. Nimeämiskohteella tarkoitetaan nimistöntutkimuksessa nimien tarkoitteita, siis niitä paikkoja, jotka saavat nimiä. Omassa tutkimuksessani en rajannut aluetta mitenkään. Nimiä kerättiin siis kaikenlaisista paikoista Nokialla, sekä kaupunkikulttuuriin kuuluvista kohteista että luonnonpaikoista. Mukaan mahtuivat niin tiet, talot, pellot ja kaupat kuin järvetkin. Mukana on myös nimiä, joiden tarkoite on syystä tai toisesta unohtunut tai hävinnyt. Enemmän nimeämiskohteiden tarkastelua on luvussa kaksi. 8

13 Luvussa 4 käsittelen nimen antajien ja käyttäjien näkökulmia nokialaiseen epäviralliseen nimistöön. Nimenantajalla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka on alun perin nimennyt paikan, toisin sanoen antanut paikalle epävirallisen nimen. Nimen käyttäjä taas voi olla kuka tahansa henkilö, joka puheessaan käyttää annettua nimeä tarkoittaessaan tiettyä paikkaa. Monesti nimien käyttäjät eivät tiedä, kuka nimen on aikoinaan antanut, eikä se ole aina tarpeenkaan. Kyselyissäni huomasin myös, että nimenantoperusteet ovat aikojen saatossa usein unohtuneet, jos ovat ollenkaan olleet tiedossa. Nimenantoperusteella tarkoitetaan sitä syytä, jonka perusteella nimi annetaan. Mikäli nimi on saanut alkunsa jostakin epätavallisesta tapahtumasta tai jostakin yhteisöllisesti merkittävästä tilanteesta, joka on koskettanut suurta osaa väestöstä, nimenantoperuste on yleensä tiedossa vieläkin. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa surmatyöt, onnettomuudet ja kaupungin virkamiesten erehdykset päätöksissä. Vielä omaksi ryhmäkseen on muista erotettava nimen tuntijat, jotka tuntevat nimen ja mahdollisesti myös nimeäjän ja nimenantoperusteet, mutta eivät itse käytä nimeä tarkoittaessaan tiettyä paikkaa. Omissa kyselyissäni keräsin nokialaisilta sekä nimiä, joita he itse käyttävät, että nimiä, jotka he tuntevat, mutta eivät itse käytä. Vain harvoissa vastauksissa oli maininta tästä, joten mitään päätelmiä nimien käytöstä tai tuntemuksesta en osaa tämän tutkimuksen perusteella tehdä. 9

14 2 NIMEÄMISKOHTEET NOKIALLA 2.1 Nokian kaupunki Jo luvuilla Suur-Pirkkalan alue ulottui aina Merenkurkkuun asti ja pirkkalaiset verottivat koko Lappia. Asiakirjoissa mainitaan nimi Nokia ensi kerran vuonna 1274, kun pirkkalaispäällikkö Matti Kurki luopui lappalaisverotuksesta ja sai siitä korvauksena Nokian, josta vähitellen muodostui Pirkkalan kirkkopitäjä. Keskiajan alussa Nokialla oli muutamia suuria kartanoita, joista jokuset ovat säilyneet näihin päiviin asti. Vaikka ihmiset viljelivät ja kalastivat omiksi tarpeikseen, pääasiallinen tulonlähde oli turkisriistan pyynti. Pirkkalaiset olivat kauppiaita ja kruunun veronkantajia, ja Pirkkala oli kauppapaikka. Kun 1500-luvun puolivälissä pirkkalaiset menettivät kruunun veronkanto-oikeuden ja maakauppaa rajoitettiin, aleni Pirkkala pitäjäksi toisten pitäjien joukkoon. Nuijasota, katovuodet ja Iso Viha luvuilla tuhosivat väestöä. Kun Tampereen kaupunki 1700-luvulla perustettiin naapuriin, tyypillisessä maaseutumaisemassa Nokialla asui vain muutamia säätyläisperheitä kartanoissaan muistuttamassa menneistä suuruuden ajoista. (Kuukankorpi 1956: 23.) Teollistumisen alku 1800-luvulla näkyi myös Nokialla. Vuoriinsinööri Knut Fredrik Idestam perusti Emäkosken rannalle puuhiomon vuonna 1868 huomatessaan kosken suomat mahtavat energiavarat. Vuosisadan vaihteen tienoilla Suomen Gummitehdas alkoi rakentaa omaa tehdastaan Nokialle. Emäkosken seudusta tuli pian maaseutuidyllin sijaan tehdasyhdyskunta, ja tehtaiden rakennuttamat vuokratalot muuttivat elämän rytmiä. (Kuukankorpi 1956: 25.) Vuosina tehdastyöläisten määrä Nokian asukasluvusta nousi 25:stä melkein 50:een prosenttiin. Samaan aikaan maanviljelijöiden määrä väheni, ja vuonna 1938 Nokian reilusta

15 asukkaasta jo 66 prosenttia oli tehtaiden palveluksessa. Kun luvun lopussa Nokia-yhtiö, Suomen Kumitehdas Oy ja Suomen Kaapelitehdas Oy yhdistyivät, uusi yhtiö sai nimekseen Oy Nokia Ab, ja sen keskuspaikka muutti Nokialta Helsinkiin. Myöhemmin eri teollisuudenalat eriytyivät omiksi tehtaikseen. (Koivuniemi 1998: 21-22, 76.) Historiallista suur-pirkkalaa alettiin lohkoa asutuksen lisääntyessä jo vuonna Jakaantuminen jatkui aina vuoteen 1936 asti, jolloin Harjun jakokunta liitettiin Pitkääniemeä lukuun ottamatta Tampereeseen ja syntyi Pohjois-Pirkkalan kauppala, jonka nimi vuoden 1938 alusta muutettiin Nokian kauppalaksi. (Kuukankorpi 1956: 25.) Alueellisesti Nokian kauppala käsitti tehdasyhdyskunnan lisäksi Siuron ja Linnavuoren. Kun 1970-luvulla Nokiaan liitettiin kaksi maalaiskuntaa, Suoniemi vuonna 1973 ja Tottijärvi vuonna 1976, alkoi kauppalan alue laajeta, ja se muutettiin 1977 kaupungiksi. (Koivuniemi 1998: 82.) Kartasta 1 sivulla 12 näkyy koko nykyinen Nokian kaupungin alue vesistöineen. Tänään Nokialla on yli asukasta, joista noin puolet työikäisestä väestöstä saa elantonsa teollisuudesta. Suurin työnantaja vuonna 1996 oli kaupunki, mutta heti toisena oli Nokian Renkaat Oy ja kolmantena Linnavuoressa toimiva Sisu Diesel Oy. Vaikka monet palvelut ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat muuttaneet kaupungin kuvaa vehreämpään suuntaan, vieläkin yleisilmettä hallitsevat keskustan tehtaiden piiput. (Koivuniemi 1998: ) Nokian kaupunkia on tuonut tutuksi muulle Suomelle myös vireä kulttuurielämä, esimerkiksi kesäinen Tapsan Tahdit laulelmakilpailu ja viikko sekä Elämän Kauneus runotapahtuma, joka keskittyy suurelta osin kirjailija P. Mustapään ja tämän Nokian Tottijärvellä syntyneen veljen runouteen. 11

16 Kartta 1. Nokian kaupunki Lähde: http//www.nokiankaupunki.fi/kartta/index.html 2.2 Virallinen nimistö Nokian kaupunki on pinta-alaltaan melko suuri. Ydinkeskustan ja lähiasuinalueiden lisäksi kaupunkiin kuuluvat Linnavuoren, Siuron, Tottijärven ja Suoniemen maaseutumaisemmat alueet, ja koko kaupungin yhteispinta-ala on 348 neliökilometriä, josta 59 neliökilometriä on vettä (Maanmittauslaitos 2000). Aikojen muuttuessa paikkojen nimeämisen vastuu on siirtynyt kansalta viranomaisille. Nimistöä suunnitellaan ja nimiä annetaan pääasiassa kaavoituksen yhteydessä. Jokainen nimi kaavassa, sen sopivuus 12

17 paikkaan, yhteys muihin nimiin, sisältö, viesti ja kirjoitusasu ovat tarkkaan harkittuja. Kaavassa nimetään paitsi asuinalueet, tiet ja kadut myös torit ja muut aukiot, jalankulkutiet, puistot, urheilukentät sekä monia muita erityisalueita. (Viljamaa-Laakso 1999.) Nokian kaupungin kaava-alueella on nimettyjä puistoja yhteensä 278 kappaletta (kaupungin lista päivitetty ). Näiden puistojen nimistä suurin osa on perusosaltaan puistoja, esimerkiksi Alisenpuisto, Eliaksenpuisto, Kaaripuisto. Nimeämisessä on kuitenkin käytetty värikkäästi muitakin perusosia, kuten muun muassa moisio (Erkinkallenmoisio), rinne (Kalevanrinne), notko (Hätilännotko), haka (Lammashaka) ja ranta (Tervonranta). Muutamat nimet vaikuttaisivat olevan ilman perusosaa: Alhonoja, Karhunpesä, Kotikontu, Liukunen, Ojavarsi ja Plenskankivi. Tällaisia on muitakin. Merkille pantavaa puistojen nimeämisessä on se, että melko monilla puistoilla on järjestysnumero. Esimerkiksi Aaroninkorpi-nimisiä puistoja on Nokialla neljä, jotka on erotettu toisistaan numeroin (Aaroninkorpi I- IV). Samoin myös ainakin Epanpuisto (I-III), Hilapuisto (I-III), Kavolinpuisto (I-II) ja Lähdeniitty (I-III). Erikoisempi tapaus on Lehtimäenpuisto I, sillä Nokialla ei ole Lehtimäenpuisto II:ta. Samoin Mansikkapaikka II ja Sarpatinpuistot II ja III, sillä näistä ei löydy järjestyksessään ensimmäisiä lainkaan. Ainoastaan jalankululle varattuja katuja on kaava-alueella 71 kappaletta (kaupungin lista päivitetty ). Monet näistä on nimetty poluiksi (Aittaniitynpolku, Käenpolku, Pullapolku, Vinttipolku), mutta myös muita perusosia on käytössä, esimerkiksi raitti (Kartanonraitti, Nurmiahteenraitti), kuja (Maisenkuja, Tiesenkuja) ja tie (Kukkashaantie, Veittolantie). Muita kuin pelkästään jalankululle varattuja katuja ja teitä on kaavassa nimettynä 599 kappaletta (kaupungin lista päivitetty ). Nokialla erittäin suosittu katujen nimeämisperuste on ollut ryhmänimet, joita 13

18 on annettu paitsi kokonaisissa kaupunginosissa, myös pienemmillä alueilla. Suosituimmat ryhmät ovat luontoon liittyviä. Tällaisia ovat esimerkiksi linnut (Harjuniityn kaupunginosa), muut eläimet (Halimaan alue), sienet (Taka-Lauttalan kaupunginosa), kasvit (alue Viholan kaupunginosassa) sekä puut (Koskenmäen kaupunginosassa). Ryhmänimien lisäksi katuja ja teitä on nimetty muun muassa historiallisin perustein. Nokian vanhoista kartanoista ja viljelystiloista ovat vielä muistuttamassa muun muassa Alastalontie, Eskontie, Knuutilankatu, Ollilantie ja Nahkolankatu. Historia on vaikuttanut myös Nuijamiestentien, Mattikurjenkadun ja Ilkantien nimiin. Yksinkertaisesti monet kadut ovat saaneet nimensä asuinalueen mukaan. Näin muun muassa Alhoniitynkatu, Haavistontie, Harjuniitynkatu, Hasselbackantie, Hauroistentie, Ketolanmäenkatu, Tervasuontie ja Linnavuorentie. Mielenkiintoinen yksityiskohta Nokian virallisessa nimistössä on, että Siuron Saunakylän kaavassa olevat kadunnimet ovat saaneet nimensä tämän epävirallisen paikannimen mukaan. Paikalla, jossa Kyrösjärventie muuttuu Jokisjärventieksi, lähellä nykyistä Purso Oy:tä, sijaitsi luvuilla taloja, joiden pihoihin ei jyrkän rantatörmän vuoksi noussut kaivovesi. Talojen väki kävi töissä massatehtaalla, ja koska työssä likaantui helposti, antoi kartano luvan ihmisille rakentaa saunansa aivan rantaan kartanon maille. Rannassa olikin pieniä saunoja paljon, muutamilla taloilla jopa kaksi. Toinen oli saunomista ja toinen pyykkiä varten. Paikkaa alettiin kutsua Saunakyläksi, ja vaikka talot ja saunatkin on jo aikoja sitten purettu, nimitys on säilynyt näihin päiviin asti. Kun alue kaavoitettiin, kadunnimet jäivät muistuttamaan tästä epävirallisesta paikannimestä: Kiulukatu, Vihtakatu, Kiuaskatu, Patakatu ja Vamppukatu. Nokian virallista nimistöä on tarkemmin tutkinut Jari Eskelinen pro gradu tutkielmassaan Kadunnimet ja niiden suunnittelu Nokialla (Eskelinen 1995). 14

19 2.3 Epävirallinen nimistö Epävirallisia nimiä annetaan sekä paikoille, joilla on virallinen nimi että paikoille, joilta virallinen nimi puuttuu. Paikoista, jotka ovat paljon käytössä, puhutaankin tietysti paljon. Slangille tyypillinen salakielisyys ilmenee epävirallisista paikannimistä; puhujat eivät halua kaikkien tietävän, mistä paikasta on kyse. Joskus taas nimenantaja on tyytyväinen ja ylpeä keksinnöstään, ja nimen tuntemus ja käyttö yleistyy nopeasti. Jos paikalla ei ole virallista nimeä, se on jotenkin nimettävä, jotta siitä voidaan puhua, ja tällöin epävirallinen nimi yksilöi paikkaa. Koska epävirallinen paikannimistö yksilöinnin sijaan usein syntyy esittämään nimenantajan asenteita ja arvostuksia paikoista, nimet ovat monesti nokkelia ja kekseliäitä. Nokialla, kuten yleensäkin, suosituimpia nimeämiskohteita ovat paikat, joilla on olemassa myös virallinen nimi. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri: epävirallisista nimistä paikkoja, joilla on virallinen nimi oli 274 kappaletta eli 59% ja paikkoja, joilla ei ole virallista nimeä 191 kappaletta eli 41%. Yhteensä aineistossani on siis 465 nimeä. Lukiolaisten kyselylomakkeessa oli vihjeeksi annettu ryhmiä, joista nimiä oli mahdollisuus muistella. Lomakkeessa kysyttiin nimiä muun muassa maastonimille (kylät, kaupunginosat, mäet, kalliot, harjut, metsät, pellot), vesistönimille (järvet, joet, lammet, saaret, karit, luodot, rannat), kulkuväylille (tiet, kadut, oikopolut, sillat, raput, risteykset, kulmat, pysäkit) ja liikelaitoksille (kaupat, marketit, huoltoasemat, ravintolat, baarit, kioskit, grillit). Kokonaisuudessaan lomake on nähtävissä liitteessä 1. Ammattioppilaitoksen ryhmille tällaisia vihjeitä ei annettu, vaan opiskelijoiden tuli täysin itsenäisesti muistella paikkojen nimiä. Esimerkkejä tietysti mainittiin muutamia malliksi. Myös lehtijutussa mainittiin muutamia esimerkkejä yleisimmistä Nokialla käytössä olevista epävirallisista nimistä. Näiden vihjeiden perusteella ihmisten tuli kirjata omia tuntemiaan nimiä 15

20 paperille. Vastauksista näkyy, että eniten nimiä muistivat lukiolaiset, sillä vihjeitä oli annettu eniten. Taulukosta 1 sivulla 17 näkyvät kaikki nimetyt kohteet. Eniten epävirallisia nimiä Nokialla on annettu kulkuväylille eli teille, kaduille, poluille ja mäille, yhteensä 59 nimeä eli aineistosta 12,7%. Näistä teillä ja kaduilla on myös viralliset kaavanimet, mutta polut ovat saaneet epävirallisen nimensä juuri kaavanimien puutteen takia. Yhtä lukuun ottamatta mäilläkin on kaavanimensä, sillä esimerkiksi Teboilinmäellä tarkoitetaan Pinsiöntiessä olevaa mäkeä, joka nousee Teboililta Pinsiöön päin, ja Palokunnanmäki on pätkä tiestä, joka on viralliselta nimeltään Taivalkunnantie. Poikkeus on siis Lukionmäki, joka odotusta vastaan ei tarkoitakaan Ilkantien osaa, vaan tien viereistä kävelypolkua, joka on muodostunut yläasteen oppilaiden kävellessä oikotietä kotitaloustunneille lukiorakennukseen. Toiseksi eniten on nimetty taloja ja rakennuksia, nimiä 47 kappaletta eli 10,1%. Monet näistä ovat asuinkäytössä olevien kerrostalojen kuvailevia nimiä, kuten Haitaritalot, Pisteet, Tasakattoiset. Muutamassa tapauksessa epävirallinen nimi kertoo jotain talon asukkaista: Jonnantalot, Nilkkilinna, Nansonlinna. Talojen ja rakennusten ryhmän epäviralliset nimet ovat syntyneet ilman virallista nimeä, sillä vaikka useimpien talojen asunto-osakeyhtiöillä on nimi, se ei ole talon virallinen nimi. Melkein samaan määrään yltää kauppojen nimimäärä: 45 nimeä eli aineistosta 9,7%. Ryhmässä ovat mukana elintarvike-, päivittäistavara- ja vaatekaupat, mutta myös esimerkiksi huoltoasemat ja kampaamot. Kioskit muodostavat oman ryhmänsä. Nokian kaupunki mainostaa itseään palvelujen kaupunkina, ja tämä onkin totta. Kauppoja ja liikkeitä on pienessä keskustassa ja ympäröivillä asuinalueilla paljon, joten on selvää, että niillä on myös paljon 16

21 epävirallisia nimiä. Seuraavaksi eniten nimiä keräsivät ravintolat, baarit ja kahvilat sekä kylät, alueet ja kaupunginosat, kummallakin 43 nimeä eli 9,2% aineistosta. Taulukko 1. Nimeämiskohteet Nokialla NIMEÄMISKOHTEET KPL Tiet, kadut, polut ja mäet 59 Talot ja rakennukset 47 Kaupat ja liikelaitokset (elintarvike, vaatetus, kampaamot jne.) 45 Kylät, kaupunginosat ja -alueet 43 Ravintolat, baarit ja kahvilat 43 Järvet, joet, lammet, uimarannat 34 Saaret, kalliot, kivet, pellot ym.luonnonpaikat 30 Kioskit ja grillit 27 Urheiluhallit ja -kentät, muut urheilupaikat 25 Oppilaitokset 23 Puistot, viheralueet, leikkipuistot 18 Rakennelmat (raput, sillat, laiturit, veräjät jne.) 15 Kulmat ja risteykset 13 Sairaalat 12 Kirkot ja seurakuntatalot 6 Huoltoasemat 6 Hautausmaat 4 Pankit 4 Tehtaat 2 Virastot 2 Patsaat ja muistomerkit 2 Kaatopaikat 2 Muut (pysäkki, parkkipaikka ja sähkökaappi) 3 Yhteensä 465 Yllättävän vähän nimiä aineistossani on puistoilla, toreilla ja aukioilla, joita on Nokialla kuitenkin verrattain paljon. Nimiä on yhteensä 18 kappaletta eli aineistosta 3,9%. Puistoista nimiä ovat saaneet vain jotkut leikkipuistot, mutta toreista nimiä on vain yhdellä, Pirkkalaistorilla. Ehkä tämä johtuu siitä, että muilla Nokian toreilla ei juuri ole tori- tai muutakaan toimintaa. Esimerkiksi Toivontori 17

22 Härkitiellä toimii vain paikoitusalueena, eikä sillä ole epävirallista nimeä. Samoin vähän nimiä saivat myös kaupungin tehtaat (2 nimeä, 0,4%). Nokian tehtaista vain Nansolla oli muutama epävirallinen nimi. Lieneekö syynä se, että kumi- ja paperitehdas sekä mylly kuuluvat monen nokialaisen jokapäiväiseen elämään niin tiiviisti, että niistä puhutaan vain tehtaina, eikä tätä mielletä epäviralliseksi nimeksi. Usein lauseyhteydestä tai keskustelijaryhmästä selviää, mitä tehdasta Tehtaalla tarkoitetaan. Annetuista nimistä osa nimeää luonnonpaikkoja, kuten järviä, jokia, peltoja ja metsiä, ja osa selkeästi kaupunkikulttuuriin kuuluvia paikkoja, kuten liikelaitoksia, rakennuksia ja teitä. Omassa aineistossani näiden osuudet olivat seuraavat: Luonnonpaikkojen osuus nimetyistä paikoista oli huomattavasti suppeampi, vain 44 nimeä eli 9,5% aineistosta, kun taas kaupunkikulttuuriin liittyviä paikkoja oli nimetty 421 kappaletta, eli 90,5% aineistosta. Kartassa 2 sivulla 19 on pistein merkitty nimetyt kohteet Nokian keskustassa ja lähiasuinalueilla. 18

23 Kartta 2. Nimeämiskohteita Nokian keskusta-alueella Lähde: 19

24 3 EPÄVIRALLISEN NIMISTÖN MUODOSTUSTAVAT Monet epäviralliset nimet on annettu paikoille, joilla ei ole virallista nimeä. Tällöin nimen funktio on yksilöinti, paikan nimeäminen. Toisaalta nimellä, joka on annettu virallisen nimen variantiksi, on tarkoitus usein tuoda esiin erilaisia nimenantajan paikkaan liittämiä mielteitä ja asenteita (Ainiala 2003: 214). Usein kuitenkin epävirallinen nimi rakentuu virallisen nimen pohjalle: esimerkiksi Hesburger on Hese, seurakuntakeskus on Seuris tai Seukkari ja Pinsiö Pinska. Jos epävirallinen nimi on johdettu virallisesta, nimi on sekundaari, muutoin nimi on primaari. Näin epävirallisessa nimistössä erotetaan siis karkeasti kaksi pääluokkaa. Jaottelun mallina on Peter McCluren epävirallisten henkilönnimien eli lisänimien luokittelu, joka sopii tähän tutkimukseen hyvin, sillä lisänimet muodostuvat paljolti samoin kuin epävirallinen kaupunkinimistökin. Henkilönnimien jaottelussaan Peter McClure lähtee ajatuksesta, että viralliseen nimeensä ihminen voi vain hyvin vähän vaikuttaa, ja lempinimenkin usein keksii joku toinen, mutta monesti ihmisillä on lempinimiä, joita he itse haluavat itsestään käytettävän. Esimerkkinä McClure mainitsee opiskelijoitaan, jotka virallisen Deborah-nimensä sijaan haluavat tulla kutsutuiksi sympaattisemman kuvan antavilla Debbie- tai Deb-nimillä. (McClure 1981.) Artikkelissaan McClure esittää sekundaarit ja primaarit nimet selkeässä kaaviossa, joka havainnollistaa, millä keinoin sekundaarit nimet syntyvät virallisista nimistä ja miten primaarit nimet muodostuvat. Ihmisellä on yksi tai useampia etunimiä ja sukunimi sekä primaareja lempinimiä. Näistä etu- ja sukunimet jakaantuvat niiden virallisiin ja sekundaarisiin variantteihin. Sekundaarit nimet puolestaan jakaantuvat vielä kolmeen ryhmään sen perusteella, miten ne ovat muodostuneet 20

25 virallisesta nimestä: fonologisella, morfologisella tai leksikaalisella muutoksella. Neljännen lempinimiryhmän muodostavat primaarit lempinimet, jotka ovat aina semanttisesti muuntuneet, eivätkä näin ollen pohjaudu nimen viralliseen muotoon. Kaaviossaan McClure käyttää esimerkkinä henkilöä, jonka nimi on Robert Wellington (virallinen nimi). Tästä sekundaarit muodot ovat Bob (fonologinen muutos viralliseen nimeen), Robby ja Welly (morfologinen muutos) sekä Boots (leksikaalinen muutos). Wellington on eräs suosittu saapasmerkki, ja näin ollen leksikaalinen muutos perustuu homonymiaan. Primaari lempinimi Four-Eyes todennäköisesti viittaa Robert Wellingtonin silmälaseihin, eikä siten liity hänen viralliseen nimeensä mitenkään. Seuraavassa on esitetty McCluren alkuperäinen, englanninkielinen kaavio: (McClure 1981.) Aivan kuten mikä tahansa muu puhe myös paikannimet muuntuvat herkästi puhekieliseen asuun. Puhekielelle on tyypillistä sanojen lyhentäminen, näin myös nimistössä: Halli (jäähalli), Kenkä (pub Hevosenkenkä), Kenno (Kennonnokka), Mestarit (Pizzamestarit) sekä Viiala (Viialan kotileipomon myymälä). Myös puheessa pitää päästä 21

26 mahdollisimman vähällä ja saada sanotuksi nopeasti paljon. Lyhyet sanat ja nimet ovat taloudellisia ja jättävät puheessa aikaa muullekin. Edellytyksenä on tietysti, että nimestä selviää edelleen, mitä paikkaa tarkoitetaan. Aina ei kuitenkaan epävirallinen nimi ole virallista lyhyempi. Näin esimerkiksi Kaatopaikkalampi, joka Kirkaslammen epävirallisena varianttina kertoo paremmin muun muassa lammen sijainnin ja on siten informoivampi. Slangissa on nähtävissä monia sellaisia kielenpiirteitä, jotka yleiskielestä puuttuvat täysin tai ovat siinä säännönvastaisia. Monet vierasperäiset äänteet ovat slangissa tavallisia. Tällaisia ovat b, d, g, f ja š. Näistä soinnillisten klusiilien (b,d,g) asemaa korostaa sekin, että ne ovat vanhastaan slangissa esiintyneet myös geminaattoina, ja usein nämä geminaatat ovat vielä olleet astevaihtelun ulkopuolella. Nykyslangissa soinnilliset geminaattaklusiilit ovat harvinaisempia, mutta eivät toki mahdottomia. Slangissa on mahdollinen myös sananalkuinen konsonanttiyhtymä. Alkujaan suomen kielessä tämä ei ole ollut mahdollinen, mutta sittemmin se on alkanut yleistyä niin murteissa kuin yleiskielessäkin. Erityisesti kaksikonsonanttisuus on ollut tyypillistä lainasanoille, sitä vastoin sananalkuinen kolmen konsonantin yhtymä on ollut tuiki harvinainen. Ainakin Helsingin slangissa tavataan sekä kaksi- että kolmekonsonanttisia yhtymiä sanan alussa. (Paunonen 2000, s ) Suomen kielen äännerakenteen tyypillisimpiä piirteitä on vokaalisointu. Tämä tarkoittaa sitä, että samassa, yhdistämättömässä sanassa ei voi esiintyä sekä etu- että takavokaaleja. Slangissa on kuitenkin lupa rikkoa tätä vokaalisoinnun sääntöä. (Paunonen 2000, s ) Nokian aineistossakin on yksi tällainen tapaus: Löpa (K-market Löytis Oy). Huomattava on, että nimi esiintyy kuitenkin myös muodossa Löpä. Slangi-ilmauksien muodostusperiaatteita on monia. Tavallisimpia ovat korkean ja alhaalla olevan rinnastaminen (Amerikka, Sankarin talo), 22

27 liioittelu (Miljoonamutka, Satarappuset) ja ironinen huumori (Arvauskeskus, Lompsalinna). Lisäksi mukana ovat eufemismit eli kiertoilmaukset (Viikinharju tarkoittaen hautausmaata) ja dysfemismit eli suoraan sanotut asiat (Surmankurvi, Hurjaniitty ja Pillupalatsi) sekä metaforat eli erikoiset rinnastukset (Metro). (Suojanen 1982: ) Tekniset muodostuskeinot slangissa ovat melkein aina samat: ellipsi (sanojen lyheneminen), kontaminaatio (sanan muodostus kahdesta eri sanasta), sanaleikit sekä nuoremmilla erityisesti apukielet (mm. kontinkieli). Deskriptiivisyys kuuluu erottamattomasti slangisanojen luonteeseen. Kuvailevat äänneainekset saavat sanat kuulostamaan slangilta, lisäksi deskriptiivisyyttä sisältyy slangijohtimiin. (Suojanen 1982: 160.) Yleensä johdin liitetään virallisen nimen lyhentymään ja näin nimi johtimesta huolimatta lyhenee, joskus huomattavastikin: amis (ammattioppilaitos). Slangissa johtimella ei ole erityistä merkitysfunktiota (Suojanen 1982). Ei voida siis sanoa, että kaikki slanginimet, joiden johdin on vaikkapa ri, viitaisivat tiettyyn tarkoiteryhmään. Nokian aineistossa on kuitenkin nimiä, joissa johdin erottaa erilajisia tarkoitteita toisistaan. Esimerkiksi ska nimessä Pinska (Pinsiö) viittaa alueen nimeen, kun taas ska+ri nimessä Pinskari (Pinsiöntie) tarkoittaa tietä. Samoin nimissä Ristari ja Ristis ari viittaa katuun (Ristiveräjänkatu) ja is alueeseen (Ristiveräjän alue). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että johtimilla olisi jokin merkitysfunktio. Usein myös lauseyhteydestä selviää, mistä tarkoitteesta on kyse. Huomioitavaa on myös, että samasta tarkoitteesta voi olla useampia erilaisia slanginimiä (Hese, Hepsurger, Hesbu) ja taas samalla nimellä voi olla useampia tarkoitteita (Noksu Nokianvirran koulu ja Noksu Nokian Uutisten talo ). 23

28 3.1 Sekundaarit nimet Sekundaareissa nimissä näkyy tavalla tai toisella aina paikan virallinen nimi: esimerkiksi virallista nimeä on lyhennetty tai siitä on otettu vain joitain kirjaimia. Sekundaarit eli virallisen nimen pohjalta syntyneet epäviralliset nimet voidaan jaotella muodostustavan mukaan vielä viiteen alaryhmään. Nämä ovat virallisen nimen lyhentäminen ja siihen liitetty johdinaines, nimen lyhenne, lyhenne- ja kirjainnimet, mukaelmat sekä sanoilla leikittely ja nimimuunnelmat. (Ainiala 2003: ) Aineistoni 465 nimestä 196 kuuluu sekundaarien nimien ryhmään Nimen lyhennykseen liitetty johdinaines Yleisin sekundaarinimien tyyppi syntyy, kun virallista nimeä lyhennetään ja typistymään liitetään jokin johdinaines. Lyhentäminen koskee pääasiassa yhdyssanoja ja nimiä (esimerkiksi Harjuniitty Harkka, Pinsiöntie Pinskari, K-market Myllymikko Myllis). Kaksitavuisten sanojen ja nimien slangivastineet eivät yleensä ole yhtään virallista sanaa tai nimeä lyhyempiä (esimerkiksi kenttä Kentsu) ja joskus epävirallinen nimi saattaa olla virallista nimeä pidempikin (esimerkiksi Löytis Löyttäri). Yleensä suosituimpia johtimia kaupunkinimistössä ovat mm. is, Ari, e, (k)ka, ska+ri ja tsu. Näistä muutamia esimerkkejä Nokian epävirallisesta nimistöstä: Kaatis (Koukkujärven kaatopaikka), Nuijis (K-market Nuijamies), Tottis (Tottijärvi), Kaffari (Cafe In), Katsari (katsastuskonttori ympäristöineen), Kymppäri (entinen Kymppikioski Kankaantakana), Hellari(t) (Helluntaiseurakunta), Hese (Hesburger), Ebe (kylpylähotelli Eden), Alaharkka ja Yläharkka (Ala- ja Ylä- Harjuniitty), Pinska (Pinsiö), Keskari (Keskusurheilukenttä), Pinskari 24

29 (Pinsiöntie), Mentsu (Menkalan kenttä), Kentsu (Sarpatin soramontun kenttä). Aineistoni lyhentyneillä nimillä oli kaksi selvästi muita yleisempää johdinta: is ja (kk)ari. Näiden osuudet olivat 36,9% ja 30,6% johdinaineksen sisältävistä nimistä. Tämä ei ole mitenkään yllättävä tulos, sillä nämä ovat suosituimmat johtimet yleensäkin kaupunkinimistössä. Vielä tavallisemman tuloksesta tekee se, että mainitut johtimet ovat suosituimpia kaikessa puhekielessä, ei vain nimistössä (Ks. esim. Laalo 1990: 298, 308) Nimen lyhenne Sekundaareihin nimiin kuuluvat myös lyhentyneet nimet, joissa ellipsi on lyhentänyt nimeä sananosan verran. Jyväskylässä Kivi (ravintola Ilokivi) ja Viikset (ravintola Kissanviikset) edustavat elliptisiä nimiä (Koivisto 1997: 292). Tällaisia lyhentyneitä nimiä ovat Nokialla esimerkiksi Kenkä (pub Hevosenkenkä), Cafe (Cafe In) ja Koti (Kotipizza). On hyvin yleistä, että mikäli kaupan tai kioskin virallinen nimi sisältää omistajan nimen, epävirallinen nimi syntyy pelkästään omistajan nimestä. Näin esimerkiksi Nokiallakin sen sijaan, että mentäisiin Kelloliike Leo Paukulle tai Kellopiste Esko Paukulle, mennään vain yksinkertaisesti Paukulle. Näissä kyseisissä tapauksissa täytyy paikkaa tietysti vielä tarkentaa osoitteella, mikäli se ei muusta lauseyhteydestä ilmene, esimerkiksi Kun menet Torille, käytkö samalla siinä Paukulla? tai Ostin tämän Paukulta. Kummalta? Siltä Korkeemäenkadun. Samoin ovat lyhentyneet myös esimerkiksi 25

30 Lehtosen leipomosta Lehtonen, Katajan kahvilasta Kataja, Miisun grillistä Miisu ja Grillikioski Avolan virallinen nimi muotoon Avola. Oman ryhmänsä elliptisesti lyhentyneitä nimiä muodostavat sellaiset epäviralliset nimet, jotka eivät varsinaisesti ole muodostuneita mistään virallisesta nimestä, vaan ennemminkin appellatiivisista ilmauksista, sanoista. Tällaisia ovat muun muassa Halli (jäähalli), Jatko (jatkokoulu, nykyinen lukio) ja Keskuskenttä (keskusurheilukenttä). Näistä siis Halli, Jatko ja Keskuskenttä ovat (epävirallisia) nimiä, mutta niiden tarkoitteilla ei ole virallista nimeä. Esimerkiksi Tampereella erään jäähallin virallinen nimi on Hakametsä, ja mikäli siellä puhuttaisiin *Hallista, tilanne olisi toinen. Koska Nokialla ei ole kuin yksi jäähalli ja sillä ei ole mitään erityistä nimeä, kutsutaan sitä vain appellatiivisesti jäähalliksi tai Halliksi. Muita elliptisiä epävirallisia nimiä Nokialla ovat muun muassa Harju (Harju-Center), Hattu (ravintola Olkihattu), Härkä (ravintola Mustahärkä, nyk. Hevosenkenkä), Kasi (Kasibaari), Kenno (Kennonnokka), Koukku (Koukkujärvi, hiihtolenkki, maja), Mauri (Maurinlehdon hautausmaa) ja Viiala (Viialan kotileipomon myymälä). Nimen lyhentäminen on melko yleinen epävirallisen nimistön muodostamistapa ja Nokialla se näyttäisi olevan hyvin yleinen. Erityisesti monien ravintoloiden ja kahviloiden epäviralliset nimet ovat syntyneet lyhenemisen kautta. Aineistostani jopa 37 nimeä (7,9%) on elliptisesti lyhentynyt. Millaiset säännöt sitten koskevat lyhenemistä? Millä perusteella nimi lyhenee alkuosasta tai loppuosasta? Epävirallisen nimistön muodostustapana lyhentämisessä ei ole sen vakiintuneempia lainalaisuuksia. Nokian aineistoa tarkastellessa huomaa, että mikäli ravintolan virallinen nimi ei sisällä sanoja ravintola tai baari, yhdyssanamuotoinen nimi lyhenee yleensä niin, että jäljelle jää yhdyssanan perusosa. Vapaa-aikaan liittyvissä nimissä Kenno ja 26

31 Koukku (uimaranta ja kesäteatteri sekä hiihtolenkki) lyhentyminen näyttäisi vieneen nimen perusosan, sillä määriteosa nimeää paikkaa tarkemmin ja yksilöivämmin kuin perusosat nokka ja järvi. Samalla perusteella uskoisin, että on lyhentynyt myös Mauri virallisesta Maurinlehdosta. Parissa tapauksessa lyhentyminen on vienyt nimestä keskimmäisen osan: Karhunperseenahde Taivalkunnassa tunnetaan myös Karhunahteena ja yhtä hyvin voidaan mennä Keskuskentälle kuin keskusurheilukentällekin. Karhunahteen lisäksi muutamissa tapauksissa ellipsi on vaikuttanut vasta epävirallisessa nimessä. Käytössä ovat niin Central Park kuin Centralkin puhuttaessa Starkin puistosta Kankaantakana. Samoin Kööpelinvuori ja Kööpeli tarkoittavat samaa mäentöppärää Raatikonkadulla, josta ennen vanhaan katseltiin poikien mäkihyppyä Kullaanvuorella. Useimmat lyhentyneet nimet ovat kaksitavuisia. Laalo toteaa artikkelissaan (Laalo 1990: 297) ensisijaiseksi syyksi lyhenemien kaksitavuisuuteen sen, että vanhoista suomen kielen kantavartaloista suurin osa on kaksitavuisia ja siten luontevia perusvartaloita, ja näin ne toimivat hyvänä mallina nykykielessä. Lyheneminen yleensä liittyy Laalon mukaan taloudellisuuteen; puheessa pyritään säästämään paitsi aikaa myös vaivaa Lyhenne- ja kirjainnimet Sekundaareihin nimiin lasketaan myös niin sanotut lyhennenimet ja kirjainnimet. Tällaisia on kaupunkinimistössä melko paljon ja Nokiallakin muutamia, esimerkiksi Aaälkoo (Alisen kioski), Änällä (Nokian lukio) ja Änveekoo (Nokianvirran koulu). Liikekeskus Harju- Centerin valomainoksessa lukee suurin kirjaimin HC. Näin Harju- 27

32 Centeriä on alettu kutsumaan Hooseeksi. Viime vuosina kirjainnimet ovat yleistyneet eikä varmasti vähiten sen takia, että monet maailmanlaajuiset ketjut ja toimistot käyttävät itsestään tällaisia nimiä. Esimerkiksi Tampereellakin sijaitseva ruotsalainen vaateliike Hennes&Mauritz lyhentää nimensä logossaan H&M, josta yleiset kutsumanimet Hooämmä ja Hooetämmä tulevat. Ravintola Ainon ja Reinon kutsumanimi Aaärrä juontaa juurensa entiseen paikalla toimineeseen ravintolaan, jonka virallinen nimi Vanha Ratsastaja vaihtui kansan suussa nopeasti Veeärräksi, sijaitsihan ravintola lähellä Nokian rautatieasemaa. Näin luonnollisesti nimenvaihdoksen myötä ravintolan vanha epävirallinen variantti muuntui uudeksi. Paitsi Änälläksi Nokian lukiota on kutsuttu myös Änhööälläksi. Kahdeksan- ja yhdeksänkymmentälukujen taitteessa lukion opiskelijat tunsivat alemmuutta Tampereen erityislukioiden takia. Paremmilla keskiarvoilla päästiin muun muassa ilmaisutaitopainotteiseen lukioon. Näin tuli Nokian lukiostakin huvipainotteinen, sillä yleisesti tiedettiin, että keskiarvolla mitattuna Nokian lukioon oli helpompi päästä opiskelemaan kuin esimerkiksi ammattioppilaitokseen. Opiskelupaikan saantia verrattiin lisäksi Pohjois-Amerikan jääkiekkoliigaan (NHL North American Hockey League ), jonne valituilta urheilijoilta vaaditaan erityisiä ansioita. Ironisesti ajateltiin, että lukion opiskelijoille tällaisia vaatimuksia ei ole Mukaelmat Yksi ryhmä sekundaareja nimiä ovat mukaelmat eli kielestä toiseen lainatut nimet, jotka on joko osin tai kokonaan mukautettu toisen kielen äännejärjestelmään. Luonnollisesti Helsingin seudulla ja muilla 28

33 maamme kaksikielisillä alueilla tällaisia mukaelmia on runsaasti, esimerkiksi Rööperi (Punavuori) ja Blobika (Mustikkamaa). (Ainiala 2003: 212.) Nykyisessä kaupunkinimistössä mukaelmat näkyvät selkeästi ravintoloiden ja liikkeiden vieraskielisten, erityisesti englanninkielisten, nimien suomalaistettuina muotoina. Nokialla kuitenkaan tällaisia nimiä ei paljon ole, sillä kaupungin ravintolat ja baarit ovat nimeltään pääasiassa suomenkielisiä. Yksi esimerkki kuitenkin on: Pukumies (Dressmann-vaateliike). Sen sijaan hieman enemmän on äänneasultaan mukautettuja nimiä: Eeteni (kylpylähotelli Eden), Sentteri (Harju-Center), Riveri (River Golf) ja Ruupeni (Pub Ruben s). Esimerkkejä on kyllä myös päinvastaisesta mukautuksesta: Aishalli (jäähalli) ja Ass-market (S-market) [engl. ass = arse takapuoli, perse ] Leikittely ja nimimuunnelmat Hauska ja mielenkiintoinen ryhmä sekundaareja nimiä ovat leikittelynimet ja nimimuunnelmat. Etenkin nuorison keskuudessa syntyy nokkelia ja vitsikkäitäkin nimiä hiukan virallista nimeä muuntamalla. Seurakunnan leirikeskus Urhattu Nokialla on saanut esimerkiksi nimet Murhattu ja Uhrattu kirkkoon liitettyjen mielteiden ja arvojen ironisina muotoina. Raamatun paratiisin Edenin innoittamana taas on syntynyt kylpylähotelli Edenin nimitys Eetami. Kun paratiisin ja sen ensimmäisen asukkaan Aatamin nimet yhdistetään, saadaan kätevästi Eetami. Suosittu ryhmä erityisesti koululaisten keskuudessa on nimimuunnelmat, joissa virallisen nimen tavuja tai kirjaimia käännetään niin, että saadaan hullunkurinen muunnelma. Tällaisia ovat Nokialla esimerkiksi Jättitorvi (Tottijärvi) ja Hepsurger (Hesburger). Hieman samaan sarjaan kuuluvat Tottimeri ja 29

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Vakkelta Pikkuperliiniin Turun epävirallisen paikannimistön muodostustavat

Vakkelta Pikkuperliiniin Turun epävirallisen paikannimistön muodostustavat Vakkelta Pikkuperliiniin Turun epävirallisen paikannimistön muodostustavat Janita Kivimäki Pro gradu - tutkielma Suomen kieli Suomen kieli ja suomalais- ugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Kaupunkinimistön tutkimuksen perusteet

Kaupunkinimistön tutkimuksen perusteet TERHI AINIALA Kaupunkinimistön tutkimuksen perusteet uomalaisen nimistöntutkimuksen ja nimistönkeruun pääkohteena on ollut maaseudun nimistö. Nimistöntutkimus on saanut alkunsa 1800-luvun lopussa, jolloin

Lisätiedot

TAMPERELAISTEN KOULULAISTEN KÄYTTÄMÄ EPÄVIRALLINEN PAIKANNIMISTÖ

TAMPERELAISTEN KOULULAISTEN KÄYTTÄMÄ EPÄVIRALLINEN PAIKANNIMISTÖ TAMPERELAISTEN KOULULAISTEN KÄYTTÄMÄ EPÄVIRALLINEN PAIKANNIMISTÖ Jenna Halinen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Syksy 2013 Tampereen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Nokian palvelulinja (Kymppilinja)

Nokian palvelulinja (Kymppilinja) KYMPPILINJA AIKATAULU 1.6.2016 ALKAEN Nokian palvelulinja (Kymppilinja) Palveluliikenne palvelee kaikkia nokialaisia, kuitenkin ensisijaisesti vanhuksia ja liikuntarajoitteisia. Kymppilinjalla on säännölliset

Lisätiedot

JALASJÄRVEN EPÄVIRALLINEN PAIKANNIMISTÖ ERI-IKÄISTEN NIMISTÖN TARKASTELUA

JALASJÄRVEN EPÄVIRALLINEN PAIKANNIMISTÖ ERI-IKÄISTEN NIMISTÖN TARKASTELUA JALASJÄRVEN EPÄVIRALLINEN PAIKANNIMISTÖ ERI-IKÄISTEN NIMISTÖN TARKASTELUA Soile Vilponen Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Suomen kieli ja suomalaisugrilainen kielentutkimus Kieli- ja käännöstieteiden

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Ainejärjestölehtien vertailu

Ainejärjestölehtien vertailu Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Itäkeskuksen lukiosta Helsingin kielilukioksi. Lukion nimenmuutos ja opiskelijoiden näkemykset hyvästä lukion nimestä

Itäkeskuksen lukiosta Helsingin kielilukioksi. Lukion nimenmuutos ja opiskelijoiden näkemykset hyvästä lukion nimestä Itäkeskuksen lukiosta Helsingin kielilukioksi Lukion nimenmuutos ja opiskelijoiden näkemykset hyvästä lukion nimestä Pro gradu -tutkielma Anu-Mari Hämäläinen Helsingin yliopisto suomen kieli huhtikuu 2015

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Kaupungin paikat ja nimet: Tornion Suensaaren nimistö

Kaupungin paikat ja nimet: Tornion Suensaaren nimistö TERHI AINIALA Kaupungin paikat ja nimet: Tornion Suensaaren nimistö oukokuussa 2002 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti yhdessä Helsingin ja Oulun yliopistojen kanssa kielentutkimusretken Tornioon.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012 KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA Laaksolahtitalo 28.11.2012 Laaksolahden huvilayhdistys LHY ry www.laaksolahti.fi 1 1 Keskustelutilaisuus 28.11.2012 ILLAN OHJELMA 17.00 Mahdollisuus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen nimistörekisteri

Maanmittauslaitoksen nimistörekisteri Maanmittauslaitos Teemu Leskinen 5.6.2007 etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Maanmittauslaitoksen nimistörekisteri Aineiston kuvaus Nimistörekisteri perustuu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannassa

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Kaupankäynti ja ruokailu

Kaupankäynti ja ruokailu Kaupankäynti ja ruokailu K-Market Tasala, Varppeenaukio 7 Suosittu lähialueen asukkaiden käyttämä ruokakauppa. Ajetaan oven eteen joka kuvassa etualalla olevan tolpan kohdalla. Ajo kuvan oikeasta reunasta,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa. Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Liite 3 INDEKSOINTI. 1. Digitoitavat kirjatyypit

Liite 3 INDEKSOINTI. 1. Digitoitavat kirjatyypit 1 Liite 3 INDEKSOINTI 1. Digitoitavat kirjatyypit Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän DIGI-järjestelmään tullaan digitoimaan erityyppisiä kirjoja, joiden metatietoja järjestelmään tullaan tallentamaan.

Lisätiedot

Aatoksenkadulta Yliskujalle: tutkielma Hervannan kadunnimistä

Aatoksenkadulta Yliskujalle: tutkielma Hervannan kadunnimistä Aatoksenkadulta Yliskujalle: tutkielma Hervannan kadunnimistä Johanna Valkama Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Kieli-

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Cadets 2004 - Sivu 1 RATKAISUT

Cadets 2004 - Sivu 1 RATKAISUT Cadets 2004 - Sivu 1 3 pistettä 1/ Laske 2004 4 200 A 400800 B 400000 C 1204 1200 E 2804 2004 4 200= 2004 800= 1204 2/ Tasasivuista kolmiota AC kierretään vastapäivään pisteen A ympäri. Kuinka monta astetta

Lisätiedot

MÖKILLE VAI AURINKORANNALLE? Havaintoja vapaa-ajanasuntojen nimistä

MÖKILLE VAI AURINKORANNALLE? Havaintoja vapaa-ajanasuntojen nimistä MÖKILLE VAI AURINKORANNALLE? Havaintoja vapaa-ajanasuntojen nimistä Suomen kielen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa toukokuu 2008 Sanna Rask JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty HUMANISTINEN

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Päivityspalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (5) Päivityspalvelu. Julkinen - Public

Päivityspalvelu. Tietuekuvaus. Tietuekuvaus 1 (5) Päivityspalvelu. Julkinen - Public Tietuekuvaus 1 (5) Tietuekuvaus Tietuekuvaus 2 (5) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yleiset vaatimukset... 2 3 Huollettavat tiedot (yritys => Posti)... 2 4 Huolletut tiedot (Posti => yritys)... 3 1 Johdanto

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Perinteiset paikannimet Kaupunkien nimistönsuunnittelu

Perinteiset paikannimet Kaupunkien nimistönsuunnittelu Perinteiset paikannimet Kaupunkien nimistönsuunnittelu FT Paula Sjöblom, yliopistonlehtori Debrecen 14.10.2014 Paikannimet eli toponyymit Paikannimiä on kaikissa tunnetuissa kielissä ja kulttuureissa Muodostustapa

Lisätiedot

Kenguru 2014 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2014 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6

Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö

Lisätiedot

Nimistön tekstitiedostotuotteet: Paikannimet ja Karttanimet

Nimistön tekstitiedostotuotteet: Paikannimet ja Karttanimet Maanmittauslaitos Teemu Leskinen 19.2.2013 etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Nimistön tekstitiedostotuotteet: Paikannimet ja Karttanimet Aineiston kuvaus Nimistörekisteri perustuu Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Esittely. Muistathan, että voit myös käyttää Petsietä aivan normaalina käyttäjänä kasvattajapalveluiden lisäksi. Antoisaa Petsien käyttöä!

Esittely. Muistathan, että voit myös käyttää Petsietä aivan normaalina käyttäjänä kasvattajapalveluiden lisäksi. Antoisaa Petsien käyttöä! Petsie kasvattaja 1 2 Sisällysluettelo Esittely...3 1. Kuinka pääset alkuun...4 1.1. Rekisteröinti...4 2. Lemmikit...4 2.1. Lemmikkien lisäys...4 2.2. Lemmikin tietojen muokkaus...4 3. Kasvattajasivu...5

Lisätiedot

RAVINTOLAHANKE 2005. Yhteenveto: Fredrik Ollus, terveystarkastaja

RAVINTOLAHANKE 2005. Yhteenveto: Fredrik Ollus, terveystarkastaja RAVINTOLAHANKE 2005 Yhteenveto: Fredrik Ollus, terveystarkastaja 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Tarkastukset ja näytteenotot... 3 3. Elintarvikehuoneiston vaatimukset...4 4.1 Tarkastuksien tulosten

Lisätiedot

Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat?

Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat? Kimppakyytikyselyn tulokset 1/6 Mynämäen kimppakyytipalvelu Mitä mieltä mynämäkeläiset ovat? Kuntalaisille kevään 2010 aikana tehtyyn kyselyyn saatiin 86 vastausta. Uskotko, että tulet joskus etsimään

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa

Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa lektiot Prominenssin toteutuminen kolmessa yleispuhesuomen varieteetissa RIIKKA YLITALO Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 5. kesäkuuta 2009 Termi prominenssi tarkoittaa toisaalta puheen joidenkin

Lisätiedot

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015

Gnesta, Ruotsi. Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014. Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Gnesta, Ruotsi Työharjoittelu Skeppsta Hyttassa 8.10.-20.12.2014 Saara Sirkeoja lasinpuhallus 2013-2015 Lähdin suoritamaan työssäoppimistani maaseudun rauhaan Ruotsin Gnestaan. Gnesta on noin 10 000 asukkaan

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 Kirkkoneuvosto 04.05.2011

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 Kirkkoneuvosto 04.05.2011 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 19.30 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari x Kantola Pentti x Varapj Kiljunen

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21 säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21 säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot