Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet"

Transkriptio

1 Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet Suomen kielen pro gradu tutkielma Tampereen yliopistossa maaliskuussa 2004 Maria Pirhonen

2 Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos PIRHONEN MARIA: Miljoonamutkasta Salamantaloille: Nokian epäviralliset paikannimet Pro gradu tutkielma, 56 s., 6 liites. Suomen kieli Maaliskuu 2004 Tutkimus tarkastelee Nokian epävirallista kaupunkinimistöä lähinnä siitä näkökulmasta, millaista Nokian epävirallinen nimistö on rakenteeltaan ja nimeämisperusteiltaan. Lisäksi tutkittavana ovat usein nimistössä esiintyvät kielelliset piirteet, nimeämiskohteet, nimiketjut sekä nimien asenteellisuus ja huumori. Aineisto käsittää epävirallisia kaupunkinimiä koko Nokian kaupungin alueelta yhteensä 465 kappaletta. Nimeämiskohteita ei keruuvaiheessa mitenkään rajattu, ja näin nimistössä on sekä kaupunkikulttuurinimiä että luontonimiä. Nimet ovat pääasiassa käytössä olevia, mutta mukana on myös nimiä, jotka ovat jo poistuneet käytöstä, mutta ovat käyttäjiensä mielessä vielä. Aineisto on kerätty usealla eri tavalla: lomakekyselynä Nokian lukion kolmelle äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmältä, vapaana haastatteluna Nokian ammattioppilaitoksen neljässä eri äidinkielen ryhmässä, vapaamuotoisena keruuna siten, että ihmiset ovat saaneet jättää nimilappuja erilliseen vastauslaatikkoon sekä sähköpostikyselynä Nokian postilaisilta. Lisäksi mukana on kaikki tutkijan itse muistamat ja käyttämät nimet. Aineisto on jaoteltu kahteen pääluokkaan ja kolmanteen, näiden väliin jäävään ryhmään. Jaotteluun on saatu malli Peter McCluren henkilöiden lisänimien jaottelusta, joka sopii tähän hyvin, sillä epävirallisten henkilönnimien ja paikannimien muodostusperiaatteet ovat pitkälti samoja. Pääluokkia ovat sekundaarit ja primaarit nimet. Osa nimistä jää näiden kahden välimaastoon ja on siksi erotettu omaksi ryhmäkseen. Tutkimuksessa tuli esiin, että Nokian aineistossa on enemmän primaareja kuin sekundaareja nimiä, mikä on epätavallista. Ilmiölle ei löytynyt yhtä, selvää syytä, ja onkin mahdollista, että asiaan vaikuttavat monet eri seikat. Aineistosta löytyi kaksi selvästi muita yleisempää slangijohdinta (-is, -(kk)ari), mikä puolestaan on erittäin tavallista, sillä nämä ovat yleisimmät johtimet kaikessa puhekielessä. Nimistön kekseliäisyys ja huumori ilmenevät useista esitellyistä esimerkeistä. Asiasanat: kaupunkinimistö, slangi, nimeämiskohteet, nimien rakenne, nimenantaja, nimenkäyttäjä

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimustehtävä ja kysymykset Aineisto Termistöä 6 2 NIMEÄMISKOHTEET NOKIALLA Nokian kaupunki Virallinen nimistö Epävirallinen nimistö EPÄVIRALLISEN NIMISTÖN MUODOSTUSTAVAT Sekundaarit nimet Nimen lyhennykseen liitetty johdinaines Nimen lyhenne Lyhenne- ja kirjainnimet Mukaelmat Leikittely ja nimimuunnelmat Ketjuuntuminen Primaarit nimet Pelkän paikan lajin ilmaisevat nimet Erityispiirrettä ilmaisevat nimet Primaarinimien rakenne Nimet välimaastossa.42

4 4 NIMEN ANTAJAN JA KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMA Yleiset ja erityiset nimet Nimien käyttö ja tuntemus Nimien asenteellisuus ja huumori 47 5 EPÄVIRALLISTEN NIMIEN TULEVAISUUS 50 6 PÄÄTÄNTÖ..53 LÄHTEET..57 LIITTEET 1. Kyselylomake lukiolaisille 2. Tutkimusaineisto

5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimustehtävä ja kysymykset Aina 1960-luvulle asti Suomi oli valtaosaltaan maaseutua. Kun vielä silloin suomalaisen nimistöntutkimuksen tutkimuskohteena oli enimmälti maaseudun nimistö, nykyään tutkimuskenttä on laajentunut maalta kaupunkeihin. Nyt suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, mutta silti kaupunkien nimistöstä tiedetään vain vähän. Vaikka kaupunkinimistöä on suunniteltu, huollettu ja jonkin verran myös tutkittu 1900-luvun jälkipuoliskolla, on tutkimus ollut varsin kapeaalaista (Ainiala 2003: 207). Kaupunkinimistön keruuta varten syntyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa vuoden 2000 lopulla hanke, joka sai tehtäväkseen aloittaa nimistöntutkimuksen kaupungistamisen. Hankkeessa on tutkimuskeskuksen lisäksi mukana viiden yliopiston suomen kielen laitokset, ja suurimman aineiston keruutyön tekevät opiskelijat opinnäytetöinään. Paitsi kaupunkien virallista kaavanimistöä tutkitaan yhä enemmän myös epävirallista nimistöä. Nämä epäviralliset nimet ovat niin kutsuttuja slanginimiä, jotka suurelta osin syntyvät virallisen nimen pohjalta. Tutkimuskenttä on laaja, ja tutkimuskysymykset moninaisia. Paitsi millaista virallista tai epävirallista nimistöä kaupungeissa on, voidaan tutkia myös esimerkiksi kaupunkilaisten asenteita, nimien muuttumista tai vaikkapa nimien käyttöä. (Ainiala 2001: 9-10.) Pro gradu tutkielmani kuuluu myös tähän hankkeeseen, ja tarkastelen siinä Nokian epävirallista kaupunkinimistöä. Koska Nokialta ei ole aiemmin kerätty epävirallista nimistöä 1, erityisen tärkeä on hahmottaa, minkälaisia epävirallisia nimiä Nokialta 1 Virallista nimistöä on tutkinut Jari Eskelinen pro gradu työssään Kadunnimet ja niiden suunnittelu Nokialla. Tampereen yliopisto, 1995.

6 löytyy. Tämä onkin tärkein tehtäväni. Keruutyö oli aluksi hankalaa, sillä tutkimuskohteena epävirallinen nimistö on niin uusi, etteivät haastateltavat aina ymmärtäneet, mitä heiltä kysyttiin. Lisäksi huomasin monien epäröivän, onko heidän ajattelemansa nimi virallinen vai epävirallinen ja joissakin tapauksissa empivän, voiko tiettyjä nimiä kertoa. Useimmat haastattelemani ihmiset eivät myöskään olleet tulleet ajatelleeksi käyttävänsä epävirallisia nimiä, ja siksi niiden mieleen palauttaminen oli toisinaan vaikeaa. Viisainta olisikin ollut yksinkertaisesti kysyä ihmisiltä, mitä nimeä he käyttävät tietyistä paikoista. Näin olisi vältytty virallisen ja epävirallisen nimen määrittelyltä. Nimen virallisuus on joka tapauksessa tutkijan tarkistettava, sillä vaikka nyt keräsinkin vain epävirallista nimistöä, joukossa oli myös paikkojen virallisia nimiä, joita luultiin epävirallisiksi. Esimerkiksi nimen Savikaistenranta olen jättänyt pois aineistostani, vaikka virallinen nimi ei täysin samanlainen olekaan, sillä kartassa rannan nimenä on Savikainen. Mielenkiintoista on myös tutkia, onko nimissä nähtävissä tiettyjä kielellisiä piirteitä, kuten esimerkiksi usein toistuvia slangijohtimia. Monet epäviralliset nimet syntyvät slangin muodostusperiaatteiden mukaan ja ovat näin melko samankaltaisia. Ennakko-oletukseni onkin, että tietyt johtimet esiintyvät kaupunkinimistöaineistossani useammin kuin toiset. Lisäksi tarkastelen, minkälaiset paikat saavat nimiä ja millaisia nimiketjuja syntyy. Kun paikalle annetaan epävirallinen nimi, helposti käytössä tämä nimi muuntuu niin, että pian käytössä onkin kaksi tai useampia nimiä. Tällaiset nimiketjut ovat hyvin yleisiä eläinten ja ihmisten nimissä, ja näyttäisi siltä, että nimien ketjuuntuminen on yhtä lailla paikannimistön ilmiö. Enemmän ketjuuntumisesta on luvussa Ketjujen muodostumisen rinnalla tarkastelen myös, millaisten paikkojen nimet muodostavat ketjuja. Mielenkiintoisimpina kysymyksinä omassa tutkimuksessani pidän kysymyksiä nimien asenteellisuudesta ja huumorista. Ovatko 2

7 nokialaiset nimenantajat kekseliäitä, ironisia ja nokkelia, ja miten se näkyy nimistössä? Vielä lisäksi tutkin, onko aineistossa valtakunnallisesti käytössä olevia nimiä sekä mitä ovat ne nimet, jotka monet nokialaiset iästä huolimatta tuntevat. Paikannimien tulkinta ja nimenantoperusteiden tarkastelu vaativat useimmiten katsausta menneeseen. Vain harvat viralliset paikannimet ovat niin yksitulkintaisia, että on heti selvää, miten ja miksi nimi on paikalle annettu. Nimistöntutkimukseen kuuluukin erottamattomasti myös kulttuurintutkimus. Vaikka paikannimet monesti syntyvät yksilöimään paikkoja, ne vaativat vakiintuakseen yhteisön, jolla on hyvin samankaltainen tieto maailmasta. Tätä tietoa ovat muun muassa seudun muut paikannimet ja henkilöhistoriat. (Kiviniemi 1990: 38.) Myös epävirallisen nimistön tulkinta on usein arvailua. Nimiä annetaan moninaisin perustein ja kohteet ja nimetkin muuttuvat nopeasti. Nimenkäyttäjäyhteisöt ovat usein pieniä, joten monet epäviralliset nimet ovat yhteisöön kuulumattomille outoja ja vaikeasti tulkittavia. Keräsin aineistoani pääasiassa lomakekyselynä, joten nimien taustat jäivät joskus epäselviksi. Tästä syystä en tässä tutkielmassa erityisesti kiinnitä huomiota varsinaisiin nimenantoperusteisiin, vaan tarkastelen enemmän nimien rakentumista ja niihin liittyviä asenteita. Mikäli nimen tausta on lomakkeista tai muutoin selvinnyt, olen esitellyt sen tekstissäni ja muutamista olen esittänyt arvailujakin. Varsinaiseksi tutkimuskysymykseksi en ole silti asiaa nostanut. 1.2 Aineisto Tutkielmani aineisto koostuu sekä nykyisin käytössä olevista Nokian epävirallisista paikannimistä että sellaisista epävirallisista nimistä, 3

8 jotka ovat jo poistuneet käytöstä, mutta ovat silti vielä ihmisten mielessä. Osa nimistä on sellaisia, joiden tarkoite on jo hävinnyt. Näitä ei ole tutkielmassa mitenkään eroteltu toisistaan. Tutkielmani aineisto on kerätty usealla eri tavalla: lomakekyselynä Nokian lukion kolmelle äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmälle, vapaana haastatteluna Nokian ammattioppilaitoksen neljässä eri äidinkielen ryhmässä sekä vapaamuotoisena keruuna niin, että informantit ovat saaneet jättää nimitietoja erilliseen vastauslaatikkoon, joka oli tiettynä aikana Nokian keskustassa sijaitsevassa kahvilassa. Lisäksi olen ottanut aineistooni mukaan Nokian postilaisilta saamani sekä kaikki itse käyttämäni ja muistamani epäviralliset nimet. Yhteensä nimiä aineistossa on 465 kappaletta. Nokian lukiolla kysely toteutettiin kahtena päivänä kolmelle eri äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmälle. Kaksi ensimmäistä ryhmää vastasi kyselyyn maanantaina 22. huhtikuuta 2002 ja kolmas ryhmä perjantaina 10. toukokuuta Lomakkeen täyttämiseen varattiin aikaa kussakin ryhmässä noin 30 minuuttia. Epävirallisten nimien lisäksi opiskelijoiden tuli kirjoittaa lomakkeeseen nimensä, ikänsä ja asuinvuodet Nokialla. Vastaajat ovat syntyneet , joten he olivat vastatessaan vuotiaita. Yhteensä Nokian lukiosta kyselyyn vastasi 58 opiskelijaa. Nokian ammattioppilaitoksessa haastattelut toteutettiin neljänä päivänä neljälle eri ryhmälle äidinkielen tunnilla. Haastatteluihin varattiin aikaa kussakin ryhmässä minuuttia. Ensimmäisenä haastateltavana torstaina 7. helmikuuta 2002 oli kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkintoa suorittavan ryhmän ensimmäinen luokka. Toinen haastattelu oli perjantaina 8. helmikuuta 2002, jolloin haastateltavana oli kone- ja metallialan perustutkintoa suorittavan ryhmän ensimmäinen luokka. Kolmas haastattelu käytiin maanantaina 11. helmikuuta 2002 catering-alan perustutkinnon ensimmäisen 4

9 luokan opiskelijoiden kanssa, ja viimeinen, neljäs haastattelu tapahtui tiistaina 12. helmikuuta 2002, ja silloin haastateltavana oli rakennusalan perustutkintoa suorittavien ensimmäinen luokka. Kaikki ammattioppilaitoksen opiskelijat olivat syntyneet myös vuosina , joten heidän ikänsä oli haastatteluhetkellä sama kuin lukiolaisten. Nimien keruu tapahtui siten, että opiskelijat kirjoittivat pareittain paperille kaikki muistamansa epäviralliset nimet, minkä jälkeen he selvensivät kirjoittamiaan nimiä avoimessa keskustelussa tutkijan kanssa. Keskustelun kuluessa opiskelijoita oli välillä muistutettava, että kyseessä on paikannimien keruu eikä yleisen puhekielen tutkimus. Opiskelijoiden lomakekyselyn ja haastattelun lisäksi nokialaisilla oli mahdollisuus jättää paperilla nimiä vastauslaatikkoon, joka sijaitsi kahvilassa Nokian keskustassa. Tutkimuksesta ja nimien keruusta kerrottiin erillisessä jutussa Nokikuu-nimisessä ilmaisjakelulehdessä, joka ilmestyi keskiviikkona 20. helmikuuta Laatikko poistettiin kahvilasta perjantaina 1. maaliskuuta, joten vastausaikaa oli 10 päivää. Laatikkoon jätetyistä papereista piti ohjeen mukaan löytyä epävirallisen nimen lisäksi paikan virallinen nimi tai mikäli virallista nimeä ei ole, selvitys paikasta. Vastaajan nimeä tai ikää ei siis kysytty. Ohje oli annettu sekä lehtijutussa että laatikon kyljessä. Laatikkoon jätettiin yhteensä viisitoista vastauspaperia, joissa oli jokaisessa useampi kuin yksi nimi, ja paikkojen nimistä päätellen vastaajat olivat opiskelijoita vanhempia. Vaikka monet olivat noudattaneet annettuja ohjeita, joukossa oli silti papereita, joissa epävirallisen nimen lisäksi ei ollut paikasta mitään selvitystä. Sattumalta osa näistä nimistä tuli esiin myös lukiolaisten kyselyissä, ja onnistuin selvittämään, mistä paikasta on kyse tai mikä on nimenantoperuste. Alkuvuodesta 2002 lähetin sähköpostia Nokian postiin ja pyysin heitä listaamaan muistamiaan ja käyttämiään epävirallisia nimiä postilaisina. Jonkin ajan kuluttua sainkin Postilta postia, jossa jakajat 5

10 olivat kirjanneet paperille keksimiään ja käyttämiään nimiä. Postilaisilta nimiä kertyi yhteensä 13 kappaletta. Saatuani vinkin muilta nimistöntutkijoilta lähetin samantyyppisen sähköpostiviestin myös Nokian poliisille ja taksiautoilijoille, mutta näistä ryhmistä kumpikaan ei innostunut vastaamaan. 1.3 Termistöä Miten määritellään kaupunkinimistö, ja mitä kuuluu kaupunkinimiin? Aikaisemmin, kun tutkimuskohteena oli ainoastaan maaseudun nimistö, ei tutkimusaluetta tarvinnut sen kummemmin määritellä. Nyt, kun tutkimusalue on laajentunut maaseudulta kaupunkeihin, luonnollisesti ajatellaan näiden kahden muodostavan vastakohdan toisilleen. Aina eivät kuitenkaan kaikki hallinnollisesti kaupunkiin kuuluvat seudut muistuta kaupunkia, ja toisaalta monissa maaseutukunnissa keskustaajama on hyvinkin kaupunkimainen. (Ainiala 2003: 208.) Nokiallakin esimerkiksi Tottijärvi on enemmän maaseutua, vaikka se kaupungin alueelle kuulukin. Tottijärven alueelta ei kuitenkaan ole nimiä tässä tutkielmassa. Tutkielmani aineistossa on nimiä pääasiassa Nokian keskustan ja lähiasuinalueiden paikoista, jotka ovat selvästi kaupunkimaista aluetta, mutta joukkoon mahtuu nimiä myös muun muassa Linnavuoresta ja Siurosta, jotka eivät olemukseltaan mielestäni ole enää niin kaupunkimaisia, jos eivät niin maaseutumaisiakaan. Kaupunkinimiä eivät siis ole kaikki hallinnollisesti kaupunkeihin kuuluvien alueiden paikannimet. Mikä sitten ratkaisee, mitkä nimet lasketaan kaupunkinimiksi? Kaupunkinimiä ovat nimet, jotka sijaitsevat kaupunkimaisella alueella. Koska nimistöntutkimuksessa ei ole pystytty tyhjentävästi määrittelemään, mikä on kaupunki tai mitä 6

11 on kaupunkimaisuus, on jokaisen tutkijan itse rajattava tutkimuskohteensa. (Ainiala 2003: ) Kun tutkimusalue on valittu ja nimiä aletaan kerätä, täytyy kaupunkinimiksi laskea myös alueella olevat luonnonpaikat kuten esimerkiksi metsät, järvet ja joet. Vaikka erotukseksi maaseudun nimistöstä kerätäänkin kaupunkinimistöä, ei mukaan voida kelpuuttaa pelkästään kaupunkikulttuuriin kuuluvia nimiä. Se olisi jo itse keruutyön kannalta hankalaa: kuka määrittelee, mikä kuuluu kaupunkikulttuuriin ja mikä ei. Lisäksi monet luonnonpaikat kuuluvat olennaisesti myös kaupunkielämään, kuten esimerkiksi järvet uimarantojen kautta. (Ainiala 2003: 209.) Kaupunkinimistö jaetaan yksinkertaisesti viralliseen ja epäviralliseen nimistöön. Virallisia nimiä ovat kaavanimet eli nimet, jotka on annettu esimerkiksi kaduille, teille ja puistoille kaavan laatimisen yhteydessä. Virallisiin nimiin katsotaan kuuluvan kaavanimien lisäksi myös yritysten, ravintoloiden, kauppojen ynnä muiden paikkojen viralliset nimet, jotka ovat näkyvästi esillä muun muassa liikkeiden ikkunoissa ja seinissä ja jotka on nimenkäyttäjän näkökulmasta ylhäältäpäin annettuja esimerkiksi viranomaisen tai omistajan toimesta. (Ainiala 2003: 209.) Erotukseksi virallisista epävirallisia nimiä ei näy kartoissa eikä kaupungin katukuvassa. Sen sijaan epävirallinen nimistö syntyy, kukoistaa ja muuttuu ihmisten jokapäiväisessä puheessa. Epävirallisen kaupunkinimistön muodostustavat ovat paljolti samoja kuin slangissa. Näin epävirallista nimistöä voidaankin pitää slangin osana. Puhekieltä ja slangia on pidetty eri lajeina, mutta muuten niitä on vaikea tyhjentävästi määritellä. Suomalaisessa slangintutkimuksessa slangi on katsottu olevan tyylillinen ilmiö, eikä tässä olla varmasti väärässä. Puhutaanhan yleensä alatyylistä, ja 7

12 alempi arvoinen tyyli tai rekisteri slangin on katsottu olevankin. (Suojanen 1982: 155.) Heikki Leskinen määrittelee slangin näin: Se [slangi] on enimmäkseen vain määrätilanteissa ja määräympäristöissä käytettyä puhekieltä, jolla on koko joukko omaleimaisia piirteitä. (Leskinen 1995, xviii). Eri alojen tutkijat lähestyvät slangia eri näkökulmista, eikä kysymykseen slangin olemuksesta voi vastatakaan vain kertomalla kielellisistä piirteistä. Slangi on lähinnä sanastollinen ilmiö, ja lisäksi siihen liittyvät sosiaaliset käsitteet. (Suojanen 1982: ) Millaista slangi sitten on? Mitä kielenpiirteitä siihen kuuluu? Leskinen luettelee slangin tyylipiirteiksi kieliasun kärkevyyden, karkeuden, kielellisten normien rikkomisen sekä vieraslähtöisten ainesten suosinnan. Ilmauksille on lisäksi tyypillistä tunnevaltaisuus ja liioittelevuus, moraalisista arvoista piittaamaton kapinahenkisyys ja jopa ajatuksenjuoksun tahallinen irrationaalisuus. Mitalilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Paitsi raadollista ja holtitonta slangi on myös humoristista, vallatonta ja se sisältää yllättäviä ja nokkelia assosiaatioita sekä näytteen leikkimielestä ja luovasta kielenkäytöstä. (Leskinen 1995, xviii.) Kaikki edellä esitetyt piirteet näkyvät kaupunkinimistössäkin. Nimeämiskohteella tarkoitetaan nimistöntutkimuksessa nimien tarkoitteita, siis niitä paikkoja, jotka saavat nimiä. Omassa tutkimuksessani en rajannut aluetta mitenkään. Nimiä kerättiin siis kaikenlaisista paikoista Nokialla, sekä kaupunkikulttuuriin kuuluvista kohteista että luonnonpaikoista. Mukaan mahtuivat niin tiet, talot, pellot ja kaupat kuin järvetkin. Mukana on myös nimiä, joiden tarkoite on syystä tai toisesta unohtunut tai hävinnyt. Enemmän nimeämiskohteiden tarkastelua on luvussa kaksi. 8

13 Luvussa 4 käsittelen nimen antajien ja käyttäjien näkökulmia nokialaiseen epäviralliseen nimistöön. Nimenantajalla tarkoitetaan tässä henkilöä, joka on alun perin nimennyt paikan, toisin sanoen antanut paikalle epävirallisen nimen. Nimen käyttäjä taas voi olla kuka tahansa henkilö, joka puheessaan käyttää annettua nimeä tarkoittaessaan tiettyä paikkaa. Monesti nimien käyttäjät eivät tiedä, kuka nimen on aikoinaan antanut, eikä se ole aina tarpeenkaan. Kyselyissäni huomasin myös, että nimenantoperusteet ovat aikojen saatossa usein unohtuneet, jos ovat ollenkaan olleet tiedossa. Nimenantoperusteella tarkoitetaan sitä syytä, jonka perusteella nimi annetaan. Mikäli nimi on saanut alkunsa jostakin epätavallisesta tapahtumasta tai jostakin yhteisöllisesti merkittävästä tilanteesta, joka on koskettanut suurta osaa väestöstä, nimenantoperuste on yleensä tiedossa vieläkin. Tällaisia tapahtumia ovat muun muassa surmatyöt, onnettomuudet ja kaupungin virkamiesten erehdykset päätöksissä. Vielä omaksi ryhmäkseen on muista erotettava nimen tuntijat, jotka tuntevat nimen ja mahdollisesti myös nimeäjän ja nimenantoperusteet, mutta eivät itse käytä nimeä tarkoittaessaan tiettyä paikkaa. Omissa kyselyissäni keräsin nokialaisilta sekä nimiä, joita he itse käyttävät, että nimiä, jotka he tuntevat, mutta eivät itse käytä. Vain harvoissa vastauksissa oli maininta tästä, joten mitään päätelmiä nimien käytöstä tai tuntemuksesta en osaa tämän tutkimuksen perusteella tehdä. 9

14 2 NIMEÄMISKOHTEET NOKIALLA 2.1 Nokian kaupunki Jo luvuilla Suur-Pirkkalan alue ulottui aina Merenkurkkuun asti ja pirkkalaiset verottivat koko Lappia. Asiakirjoissa mainitaan nimi Nokia ensi kerran vuonna 1274, kun pirkkalaispäällikkö Matti Kurki luopui lappalaisverotuksesta ja sai siitä korvauksena Nokian, josta vähitellen muodostui Pirkkalan kirkkopitäjä. Keskiajan alussa Nokialla oli muutamia suuria kartanoita, joista jokuset ovat säilyneet näihin päiviin asti. Vaikka ihmiset viljelivät ja kalastivat omiksi tarpeikseen, pääasiallinen tulonlähde oli turkisriistan pyynti. Pirkkalaiset olivat kauppiaita ja kruunun veronkantajia, ja Pirkkala oli kauppapaikka. Kun 1500-luvun puolivälissä pirkkalaiset menettivät kruunun veronkanto-oikeuden ja maakauppaa rajoitettiin, aleni Pirkkala pitäjäksi toisten pitäjien joukkoon. Nuijasota, katovuodet ja Iso Viha luvuilla tuhosivat väestöä. Kun Tampereen kaupunki 1700-luvulla perustettiin naapuriin, tyypillisessä maaseutumaisemassa Nokialla asui vain muutamia säätyläisperheitä kartanoissaan muistuttamassa menneistä suuruuden ajoista. (Kuukankorpi 1956: 23.) Teollistumisen alku 1800-luvulla näkyi myös Nokialla. Vuoriinsinööri Knut Fredrik Idestam perusti Emäkosken rannalle puuhiomon vuonna 1868 huomatessaan kosken suomat mahtavat energiavarat. Vuosisadan vaihteen tienoilla Suomen Gummitehdas alkoi rakentaa omaa tehdastaan Nokialle. Emäkosken seudusta tuli pian maaseutuidyllin sijaan tehdasyhdyskunta, ja tehtaiden rakennuttamat vuokratalot muuttivat elämän rytmiä. (Kuukankorpi 1956: 25.) Vuosina tehdastyöläisten määrä Nokian asukasluvusta nousi 25:stä melkein 50:een prosenttiin. Samaan aikaan maanviljelijöiden määrä väheni, ja vuonna 1938 Nokian reilusta

15 asukkaasta jo 66 prosenttia oli tehtaiden palveluksessa. Kun luvun lopussa Nokia-yhtiö, Suomen Kumitehdas Oy ja Suomen Kaapelitehdas Oy yhdistyivät, uusi yhtiö sai nimekseen Oy Nokia Ab, ja sen keskuspaikka muutti Nokialta Helsinkiin. Myöhemmin eri teollisuudenalat eriytyivät omiksi tehtaikseen. (Koivuniemi 1998: 21-22, 76.) Historiallista suur-pirkkalaa alettiin lohkoa asutuksen lisääntyessä jo vuonna Jakaantuminen jatkui aina vuoteen 1936 asti, jolloin Harjun jakokunta liitettiin Pitkääniemeä lukuun ottamatta Tampereeseen ja syntyi Pohjois-Pirkkalan kauppala, jonka nimi vuoden 1938 alusta muutettiin Nokian kauppalaksi. (Kuukankorpi 1956: 25.) Alueellisesti Nokian kauppala käsitti tehdasyhdyskunnan lisäksi Siuron ja Linnavuoren. Kun 1970-luvulla Nokiaan liitettiin kaksi maalaiskuntaa, Suoniemi vuonna 1973 ja Tottijärvi vuonna 1976, alkoi kauppalan alue laajeta, ja se muutettiin 1977 kaupungiksi. (Koivuniemi 1998: 82.) Kartasta 1 sivulla 12 näkyy koko nykyinen Nokian kaupungin alue vesistöineen. Tänään Nokialla on yli asukasta, joista noin puolet työikäisestä väestöstä saa elantonsa teollisuudesta. Suurin työnantaja vuonna 1996 oli kaupunki, mutta heti toisena oli Nokian Renkaat Oy ja kolmantena Linnavuoressa toimiva Sisu Diesel Oy. Vaikka monet palvelut ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat muuttaneet kaupungin kuvaa vehreämpään suuntaan, vieläkin yleisilmettä hallitsevat keskustan tehtaiden piiput. (Koivuniemi 1998: ) Nokian kaupunkia on tuonut tutuksi muulle Suomelle myös vireä kulttuurielämä, esimerkiksi kesäinen Tapsan Tahdit laulelmakilpailu ja viikko sekä Elämän Kauneus runotapahtuma, joka keskittyy suurelta osin kirjailija P. Mustapään ja tämän Nokian Tottijärvellä syntyneen veljen runouteen. 11

16 Kartta 1. Nokian kaupunki Lähde: http//www.nokiankaupunki.fi/kartta/index.html 2.2 Virallinen nimistö Nokian kaupunki on pinta-alaltaan melko suuri. Ydinkeskustan ja lähiasuinalueiden lisäksi kaupunkiin kuuluvat Linnavuoren, Siuron, Tottijärven ja Suoniemen maaseutumaisemmat alueet, ja koko kaupungin yhteispinta-ala on 348 neliökilometriä, josta 59 neliökilometriä on vettä (Maanmittauslaitos 2000). Aikojen muuttuessa paikkojen nimeämisen vastuu on siirtynyt kansalta viranomaisille. Nimistöä suunnitellaan ja nimiä annetaan pääasiassa kaavoituksen yhteydessä. Jokainen nimi kaavassa, sen sopivuus 12

17 paikkaan, yhteys muihin nimiin, sisältö, viesti ja kirjoitusasu ovat tarkkaan harkittuja. Kaavassa nimetään paitsi asuinalueet, tiet ja kadut myös torit ja muut aukiot, jalankulkutiet, puistot, urheilukentät sekä monia muita erityisalueita. (Viljamaa-Laakso 1999.) Nokian kaupungin kaava-alueella on nimettyjä puistoja yhteensä 278 kappaletta (kaupungin lista päivitetty ). Näiden puistojen nimistä suurin osa on perusosaltaan puistoja, esimerkiksi Alisenpuisto, Eliaksenpuisto, Kaaripuisto. Nimeämisessä on kuitenkin käytetty värikkäästi muitakin perusosia, kuten muun muassa moisio (Erkinkallenmoisio), rinne (Kalevanrinne), notko (Hätilännotko), haka (Lammashaka) ja ranta (Tervonranta). Muutamat nimet vaikuttaisivat olevan ilman perusosaa: Alhonoja, Karhunpesä, Kotikontu, Liukunen, Ojavarsi ja Plenskankivi. Tällaisia on muitakin. Merkille pantavaa puistojen nimeämisessä on se, että melko monilla puistoilla on järjestysnumero. Esimerkiksi Aaroninkorpi-nimisiä puistoja on Nokialla neljä, jotka on erotettu toisistaan numeroin (Aaroninkorpi I- IV). Samoin myös ainakin Epanpuisto (I-III), Hilapuisto (I-III), Kavolinpuisto (I-II) ja Lähdeniitty (I-III). Erikoisempi tapaus on Lehtimäenpuisto I, sillä Nokialla ei ole Lehtimäenpuisto II:ta. Samoin Mansikkapaikka II ja Sarpatinpuistot II ja III, sillä näistä ei löydy järjestyksessään ensimmäisiä lainkaan. Ainoastaan jalankululle varattuja katuja on kaava-alueella 71 kappaletta (kaupungin lista päivitetty ). Monet näistä on nimetty poluiksi (Aittaniitynpolku, Käenpolku, Pullapolku, Vinttipolku), mutta myös muita perusosia on käytössä, esimerkiksi raitti (Kartanonraitti, Nurmiahteenraitti), kuja (Maisenkuja, Tiesenkuja) ja tie (Kukkashaantie, Veittolantie). Muita kuin pelkästään jalankululle varattuja katuja ja teitä on kaavassa nimettynä 599 kappaletta (kaupungin lista päivitetty ). Nokialla erittäin suosittu katujen nimeämisperuste on ollut ryhmänimet, joita 13

18 on annettu paitsi kokonaisissa kaupunginosissa, myös pienemmillä alueilla. Suosituimmat ryhmät ovat luontoon liittyviä. Tällaisia ovat esimerkiksi linnut (Harjuniityn kaupunginosa), muut eläimet (Halimaan alue), sienet (Taka-Lauttalan kaupunginosa), kasvit (alue Viholan kaupunginosassa) sekä puut (Koskenmäen kaupunginosassa). Ryhmänimien lisäksi katuja ja teitä on nimetty muun muassa historiallisin perustein. Nokian vanhoista kartanoista ja viljelystiloista ovat vielä muistuttamassa muun muassa Alastalontie, Eskontie, Knuutilankatu, Ollilantie ja Nahkolankatu. Historia on vaikuttanut myös Nuijamiestentien, Mattikurjenkadun ja Ilkantien nimiin. Yksinkertaisesti monet kadut ovat saaneet nimensä asuinalueen mukaan. Näin muun muassa Alhoniitynkatu, Haavistontie, Harjuniitynkatu, Hasselbackantie, Hauroistentie, Ketolanmäenkatu, Tervasuontie ja Linnavuorentie. Mielenkiintoinen yksityiskohta Nokian virallisessa nimistössä on, että Siuron Saunakylän kaavassa olevat kadunnimet ovat saaneet nimensä tämän epävirallisen paikannimen mukaan. Paikalla, jossa Kyrösjärventie muuttuu Jokisjärventieksi, lähellä nykyistä Purso Oy:tä, sijaitsi luvuilla taloja, joiden pihoihin ei jyrkän rantatörmän vuoksi noussut kaivovesi. Talojen väki kävi töissä massatehtaalla, ja koska työssä likaantui helposti, antoi kartano luvan ihmisille rakentaa saunansa aivan rantaan kartanon maille. Rannassa olikin pieniä saunoja paljon, muutamilla taloilla jopa kaksi. Toinen oli saunomista ja toinen pyykkiä varten. Paikkaa alettiin kutsua Saunakyläksi, ja vaikka talot ja saunatkin on jo aikoja sitten purettu, nimitys on säilynyt näihin päiviin asti. Kun alue kaavoitettiin, kadunnimet jäivät muistuttamaan tästä epävirallisesta paikannimestä: Kiulukatu, Vihtakatu, Kiuaskatu, Patakatu ja Vamppukatu. Nokian virallista nimistöä on tarkemmin tutkinut Jari Eskelinen pro gradu tutkielmassaan Kadunnimet ja niiden suunnittelu Nokialla (Eskelinen 1995). 14

19 2.3 Epävirallinen nimistö Epävirallisia nimiä annetaan sekä paikoille, joilla on virallinen nimi että paikoille, joilta virallinen nimi puuttuu. Paikoista, jotka ovat paljon käytössä, puhutaankin tietysti paljon. Slangille tyypillinen salakielisyys ilmenee epävirallisista paikannimistä; puhujat eivät halua kaikkien tietävän, mistä paikasta on kyse. Joskus taas nimenantaja on tyytyväinen ja ylpeä keksinnöstään, ja nimen tuntemus ja käyttö yleistyy nopeasti. Jos paikalla ei ole virallista nimeä, se on jotenkin nimettävä, jotta siitä voidaan puhua, ja tällöin epävirallinen nimi yksilöi paikkaa. Koska epävirallinen paikannimistö yksilöinnin sijaan usein syntyy esittämään nimenantajan asenteita ja arvostuksia paikoista, nimet ovat monesti nokkelia ja kekseliäitä. Nokialla, kuten yleensäkin, suosituimpia nimeämiskohteita ovat paikat, joilla on olemassa myös virallinen nimi. Ero ei kuitenkaan ole kovin suuri: epävirallisista nimistä paikkoja, joilla on virallinen nimi oli 274 kappaletta eli 59% ja paikkoja, joilla ei ole virallista nimeä 191 kappaletta eli 41%. Yhteensä aineistossani on siis 465 nimeä. Lukiolaisten kyselylomakkeessa oli vihjeeksi annettu ryhmiä, joista nimiä oli mahdollisuus muistella. Lomakkeessa kysyttiin nimiä muun muassa maastonimille (kylät, kaupunginosat, mäet, kalliot, harjut, metsät, pellot), vesistönimille (järvet, joet, lammet, saaret, karit, luodot, rannat), kulkuväylille (tiet, kadut, oikopolut, sillat, raput, risteykset, kulmat, pysäkit) ja liikelaitoksille (kaupat, marketit, huoltoasemat, ravintolat, baarit, kioskit, grillit). Kokonaisuudessaan lomake on nähtävissä liitteessä 1. Ammattioppilaitoksen ryhmille tällaisia vihjeitä ei annettu, vaan opiskelijoiden tuli täysin itsenäisesti muistella paikkojen nimiä. Esimerkkejä tietysti mainittiin muutamia malliksi. Myös lehtijutussa mainittiin muutamia esimerkkejä yleisimmistä Nokialla käytössä olevista epävirallisista nimistä. Näiden vihjeiden perusteella ihmisten tuli kirjata omia tuntemiaan nimiä 15

20 paperille. Vastauksista näkyy, että eniten nimiä muistivat lukiolaiset, sillä vihjeitä oli annettu eniten. Taulukosta 1 sivulla 17 näkyvät kaikki nimetyt kohteet. Eniten epävirallisia nimiä Nokialla on annettu kulkuväylille eli teille, kaduille, poluille ja mäille, yhteensä 59 nimeä eli aineistosta 12,7%. Näistä teillä ja kaduilla on myös viralliset kaavanimet, mutta polut ovat saaneet epävirallisen nimensä juuri kaavanimien puutteen takia. Yhtä lukuun ottamatta mäilläkin on kaavanimensä, sillä esimerkiksi Teboilinmäellä tarkoitetaan Pinsiöntiessä olevaa mäkeä, joka nousee Teboililta Pinsiöön päin, ja Palokunnanmäki on pätkä tiestä, joka on viralliselta nimeltään Taivalkunnantie. Poikkeus on siis Lukionmäki, joka odotusta vastaan ei tarkoitakaan Ilkantien osaa, vaan tien viereistä kävelypolkua, joka on muodostunut yläasteen oppilaiden kävellessä oikotietä kotitaloustunneille lukiorakennukseen. Toiseksi eniten on nimetty taloja ja rakennuksia, nimiä 47 kappaletta eli 10,1%. Monet näistä ovat asuinkäytössä olevien kerrostalojen kuvailevia nimiä, kuten Haitaritalot, Pisteet, Tasakattoiset. Muutamassa tapauksessa epävirallinen nimi kertoo jotain talon asukkaista: Jonnantalot, Nilkkilinna, Nansonlinna. Talojen ja rakennusten ryhmän epäviralliset nimet ovat syntyneet ilman virallista nimeä, sillä vaikka useimpien talojen asunto-osakeyhtiöillä on nimi, se ei ole talon virallinen nimi. Melkein samaan määrään yltää kauppojen nimimäärä: 45 nimeä eli aineistosta 9,7%. Ryhmässä ovat mukana elintarvike-, päivittäistavara- ja vaatekaupat, mutta myös esimerkiksi huoltoasemat ja kampaamot. Kioskit muodostavat oman ryhmänsä. Nokian kaupunki mainostaa itseään palvelujen kaupunkina, ja tämä onkin totta. Kauppoja ja liikkeitä on pienessä keskustassa ja ympäröivillä asuinalueilla paljon, joten on selvää, että niillä on myös paljon 16

21 epävirallisia nimiä. Seuraavaksi eniten nimiä keräsivät ravintolat, baarit ja kahvilat sekä kylät, alueet ja kaupunginosat, kummallakin 43 nimeä eli 9,2% aineistosta. Taulukko 1. Nimeämiskohteet Nokialla NIMEÄMISKOHTEET KPL Tiet, kadut, polut ja mäet 59 Talot ja rakennukset 47 Kaupat ja liikelaitokset (elintarvike, vaatetus, kampaamot jne.) 45 Kylät, kaupunginosat ja -alueet 43 Ravintolat, baarit ja kahvilat 43 Järvet, joet, lammet, uimarannat 34 Saaret, kalliot, kivet, pellot ym.luonnonpaikat 30 Kioskit ja grillit 27 Urheiluhallit ja -kentät, muut urheilupaikat 25 Oppilaitokset 23 Puistot, viheralueet, leikkipuistot 18 Rakennelmat (raput, sillat, laiturit, veräjät jne.) 15 Kulmat ja risteykset 13 Sairaalat 12 Kirkot ja seurakuntatalot 6 Huoltoasemat 6 Hautausmaat 4 Pankit 4 Tehtaat 2 Virastot 2 Patsaat ja muistomerkit 2 Kaatopaikat 2 Muut (pysäkki, parkkipaikka ja sähkökaappi) 3 Yhteensä 465 Yllättävän vähän nimiä aineistossani on puistoilla, toreilla ja aukioilla, joita on Nokialla kuitenkin verrattain paljon. Nimiä on yhteensä 18 kappaletta eli aineistosta 3,9%. Puistoista nimiä ovat saaneet vain jotkut leikkipuistot, mutta toreista nimiä on vain yhdellä, Pirkkalaistorilla. Ehkä tämä johtuu siitä, että muilla Nokian toreilla ei juuri ole tori- tai muutakaan toimintaa. Esimerkiksi Toivontori 17

22 Härkitiellä toimii vain paikoitusalueena, eikä sillä ole epävirallista nimeä. Samoin vähän nimiä saivat myös kaupungin tehtaat (2 nimeä, 0,4%). Nokian tehtaista vain Nansolla oli muutama epävirallinen nimi. Lieneekö syynä se, että kumi- ja paperitehdas sekä mylly kuuluvat monen nokialaisen jokapäiväiseen elämään niin tiiviisti, että niistä puhutaan vain tehtaina, eikä tätä mielletä epäviralliseksi nimeksi. Usein lauseyhteydestä tai keskustelijaryhmästä selviää, mitä tehdasta Tehtaalla tarkoitetaan. Annetuista nimistä osa nimeää luonnonpaikkoja, kuten järviä, jokia, peltoja ja metsiä, ja osa selkeästi kaupunkikulttuuriin kuuluvia paikkoja, kuten liikelaitoksia, rakennuksia ja teitä. Omassa aineistossani näiden osuudet olivat seuraavat: Luonnonpaikkojen osuus nimetyistä paikoista oli huomattavasti suppeampi, vain 44 nimeä eli 9,5% aineistosta, kun taas kaupunkikulttuuriin liittyviä paikkoja oli nimetty 421 kappaletta, eli 90,5% aineistosta. Kartassa 2 sivulla 19 on pistein merkitty nimetyt kohteet Nokian keskustassa ja lähiasuinalueilla. 18

23 Kartta 2. Nimeämiskohteita Nokian keskusta-alueella Lähde: 19

24 3 EPÄVIRALLISEN NIMISTÖN MUODOSTUSTAVAT Monet epäviralliset nimet on annettu paikoille, joilla ei ole virallista nimeä. Tällöin nimen funktio on yksilöinti, paikan nimeäminen. Toisaalta nimellä, joka on annettu virallisen nimen variantiksi, on tarkoitus usein tuoda esiin erilaisia nimenantajan paikkaan liittämiä mielteitä ja asenteita (Ainiala 2003: 214). Usein kuitenkin epävirallinen nimi rakentuu virallisen nimen pohjalle: esimerkiksi Hesburger on Hese, seurakuntakeskus on Seuris tai Seukkari ja Pinsiö Pinska. Jos epävirallinen nimi on johdettu virallisesta, nimi on sekundaari, muutoin nimi on primaari. Näin epävirallisessa nimistössä erotetaan siis karkeasti kaksi pääluokkaa. Jaottelun mallina on Peter McCluren epävirallisten henkilönnimien eli lisänimien luokittelu, joka sopii tähän tutkimukseen hyvin, sillä lisänimet muodostuvat paljolti samoin kuin epävirallinen kaupunkinimistökin. Henkilönnimien jaottelussaan Peter McClure lähtee ajatuksesta, että viralliseen nimeensä ihminen voi vain hyvin vähän vaikuttaa, ja lempinimenkin usein keksii joku toinen, mutta monesti ihmisillä on lempinimiä, joita he itse haluavat itsestään käytettävän. Esimerkkinä McClure mainitsee opiskelijoitaan, jotka virallisen Deborah-nimensä sijaan haluavat tulla kutsutuiksi sympaattisemman kuvan antavilla Debbie- tai Deb-nimillä. (McClure 1981.) Artikkelissaan McClure esittää sekundaarit ja primaarit nimet selkeässä kaaviossa, joka havainnollistaa, millä keinoin sekundaarit nimet syntyvät virallisista nimistä ja miten primaarit nimet muodostuvat. Ihmisellä on yksi tai useampia etunimiä ja sukunimi sekä primaareja lempinimiä. Näistä etu- ja sukunimet jakaantuvat niiden virallisiin ja sekundaarisiin variantteihin. Sekundaarit nimet puolestaan jakaantuvat vielä kolmeen ryhmään sen perusteella, miten ne ovat muodostuneet 20

25 virallisesta nimestä: fonologisella, morfologisella tai leksikaalisella muutoksella. Neljännen lempinimiryhmän muodostavat primaarit lempinimet, jotka ovat aina semanttisesti muuntuneet, eivätkä näin ollen pohjaudu nimen viralliseen muotoon. Kaaviossaan McClure käyttää esimerkkinä henkilöä, jonka nimi on Robert Wellington (virallinen nimi). Tästä sekundaarit muodot ovat Bob (fonologinen muutos viralliseen nimeen), Robby ja Welly (morfologinen muutos) sekä Boots (leksikaalinen muutos). Wellington on eräs suosittu saapasmerkki, ja näin ollen leksikaalinen muutos perustuu homonymiaan. Primaari lempinimi Four-Eyes todennäköisesti viittaa Robert Wellingtonin silmälaseihin, eikä siten liity hänen viralliseen nimeensä mitenkään. Seuraavassa on esitetty McCluren alkuperäinen, englanninkielinen kaavio: (McClure 1981.) Aivan kuten mikä tahansa muu puhe myös paikannimet muuntuvat herkästi puhekieliseen asuun. Puhekielelle on tyypillistä sanojen lyhentäminen, näin myös nimistössä: Halli (jäähalli), Kenkä (pub Hevosenkenkä), Kenno (Kennonnokka), Mestarit (Pizzamestarit) sekä Viiala (Viialan kotileipomon myymälä). Myös puheessa pitää päästä 21

26 mahdollisimman vähällä ja saada sanotuksi nopeasti paljon. Lyhyet sanat ja nimet ovat taloudellisia ja jättävät puheessa aikaa muullekin. Edellytyksenä on tietysti, että nimestä selviää edelleen, mitä paikkaa tarkoitetaan. Aina ei kuitenkaan epävirallinen nimi ole virallista lyhyempi. Näin esimerkiksi Kaatopaikkalampi, joka Kirkaslammen epävirallisena varianttina kertoo paremmin muun muassa lammen sijainnin ja on siten informoivampi. Slangissa on nähtävissä monia sellaisia kielenpiirteitä, jotka yleiskielestä puuttuvat täysin tai ovat siinä säännönvastaisia. Monet vierasperäiset äänteet ovat slangissa tavallisia. Tällaisia ovat b, d, g, f ja š. Näistä soinnillisten klusiilien (b,d,g) asemaa korostaa sekin, että ne ovat vanhastaan slangissa esiintyneet myös geminaattoina, ja usein nämä geminaatat ovat vielä olleet astevaihtelun ulkopuolella. Nykyslangissa soinnilliset geminaattaklusiilit ovat harvinaisempia, mutta eivät toki mahdottomia. Slangissa on mahdollinen myös sananalkuinen konsonanttiyhtymä. Alkujaan suomen kielessä tämä ei ole ollut mahdollinen, mutta sittemmin se on alkanut yleistyä niin murteissa kuin yleiskielessäkin. Erityisesti kaksikonsonanttisuus on ollut tyypillistä lainasanoille, sitä vastoin sananalkuinen kolmen konsonantin yhtymä on ollut tuiki harvinainen. Ainakin Helsingin slangissa tavataan sekä kaksi- että kolmekonsonanttisia yhtymiä sanan alussa. (Paunonen 2000, s ) Suomen kielen äännerakenteen tyypillisimpiä piirteitä on vokaalisointu. Tämä tarkoittaa sitä, että samassa, yhdistämättömässä sanassa ei voi esiintyä sekä etu- että takavokaaleja. Slangissa on kuitenkin lupa rikkoa tätä vokaalisoinnun sääntöä. (Paunonen 2000, s ) Nokian aineistossakin on yksi tällainen tapaus: Löpa (K-market Löytis Oy). Huomattava on, että nimi esiintyy kuitenkin myös muodossa Löpä. Slangi-ilmauksien muodostusperiaatteita on monia. Tavallisimpia ovat korkean ja alhaalla olevan rinnastaminen (Amerikka, Sankarin talo), 22

27 liioittelu (Miljoonamutka, Satarappuset) ja ironinen huumori (Arvauskeskus, Lompsalinna). Lisäksi mukana ovat eufemismit eli kiertoilmaukset (Viikinharju tarkoittaen hautausmaata) ja dysfemismit eli suoraan sanotut asiat (Surmankurvi, Hurjaniitty ja Pillupalatsi) sekä metaforat eli erikoiset rinnastukset (Metro). (Suojanen 1982: ) Tekniset muodostuskeinot slangissa ovat melkein aina samat: ellipsi (sanojen lyheneminen), kontaminaatio (sanan muodostus kahdesta eri sanasta), sanaleikit sekä nuoremmilla erityisesti apukielet (mm. kontinkieli). Deskriptiivisyys kuuluu erottamattomasti slangisanojen luonteeseen. Kuvailevat äänneainekset saavat sanat kuulostamaan slangilta, lisäksi deskriptiivisyyttä sisältyy slangijohtimiin. (Suojanen 1982: 160.) Yleensä johdin liitetään virallisen nimen lyhentymään ja näin nimi johtimesta huolimatta lyhenee, joskus huomattavastikin: amis (ammattioppilaitos). Slangissa johtimella ei ole erityistä merkitysfunktiota (Suojanen 1982). Ei voida siis sanoa, että kaikki slanginimet, joiden johdin on vaikkapa ri, viitaisivat tiettyyn tarkoiteryhmään. Nokian aineistossa on kuitenkin nimiä, joissa johdin erottaa erilajisia tarkoitteita toisistaan. Esimerkiksi ska nimessä Pinska (Pinsiö) viittaa alueen nimeen, kun taas ska+ri nimessä Pinskari (Pinsiöntie) tarkoittaa tietä. Samoin nimissä Ristari ja Ristis ari viittaa katuun (Ristiveräjänkatu) ja is alueeseen (Ristiveräjän alue). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että johtimilla olisi jokin merkitysfunktio. Usein myös lauseyhteydestä selviää, mistä tarkoitteesta on kyse. Huomioitavaa on myös, että samasta tarkoitteesta voi olla useampia erilaisia slanginimiä (Hese, Hepsurger, Hesbu) ja taas samalla nimellä voi olla useampia tarkoitteita (Noksu Nokianvirran koulu ja Noksu Nokian Uutisten talo ). 23

28 3.1 Sekundaarit nimet Sekundaareissa nimissä näkyy tavalla tai toisella aina paikan virallinen nimi: esimerkiksi virallista nimeä on lyhennetty tai siitä on otettu vain joitain kirjaimia. Sekundaarit eli virallisen nimen pohjalta syntyneet epäviralliset nimet voidaan jaotella muodostustavan mukaan vielä viiteen alaryhmään. Nämä ovat virallisen nimen lyhentäminen ja siihen liitetty johdinaines, nimen lyhenne, lyhenne- ja kirjainnimet, mukaelmat sekä sanoilla leikittely ja nimimuunnelmat. (Ainiala 2003: ) Aineistoni 465 nimestä 196 kuuluu sekundaarien nimien ryhmään Nimen lyhennykseen liitetty johdinaines Yleisin sekundaarinimien tyyppi syntyy, kun virallista nimeä lyhennetään ja typistymään liitetään jokin johdinaines. Lyhentäminen koskee pääasiassa yhdyssanoja ja nimiä (esimerkiksi Harjuniitty Harkka, Pinsiöntie Pinskari, K-market Myllymikko Myllis). Kaksitavuisten sanojen ja nimien slangivastineet eivät yleensä ole yhtään virallista sanaa tai nimeä lyhyempiä (esimerkiksi kenttä Kentsu) ja joskus epävirallinen nimi saattaa olla virallista nimeä pidempikin (esimerkiksi Löytis Löyttäri). Yleensä suosituimpia johtimia kaupunkinimistössä ovat mm. is, Ari, e, (k)ka, ska+ri ja tsu. Näistä muutamia esimerkkejä Nokian epävirallisesta nimistöstä: Kaatis (Koukkujärven kaatopaikka), Nuijis (K-market Nuijamies), Tottis (Tottijärvi), Kaffari (Cafe In), Katsari (katsastuskonttori ympäristöineen), Kymppäri (entinen Kymppikioski Kankaantakana), Hellari(t) (Helluntaiseurakunta), Hese (Hesburger), Ebe (kylpylähotelli Eden), Alaharkka ja Yläharkka (Ala- ja Ylä- Harjuniitty), Pinska (Pinsiö), Keskari (Keskusurheilukenttä), Pinskari 24

29 (Pinsiöntie), Mentsu (Menkalan kenttä), Kentsu (Sarpatin soramontun kenttä). Aineistoni lyhentyneillä nimillä oli kaksi selvästi muita yleisempää johdinta: is ja (kk)ari. Näiden osuudet olivat 36,9% ja 30,6% johdinaineksen sisältävistä nimistä. Tämä ei ole mitenkään yllättävä tulos, sillä nämä ovat suosituimmat johtimet yleensäkin kaupunkinimistössä. Vielä tavallisemman tuloksesta tekee se, että mainitut johtimet ovat suosituimpia kaikessa puhekielessä, ei vain nimistössä (Ks. esim. Laalo 1990: 298, 308) Nimen lyhenne Sekundaareihin nimiin kuuluvat myös lyhentyneet nimet, joissa ellipsi on lyhentänyt nimeä sananosan verran. Jyväskylässä Kivi (ravintola Ilokivi) ja Viikset (ravintola Kissanviikset) edustavat elliptisiä nimiä (Koivisto 1997: 292). Tällaisia lyhentyneitä nimiä ovat Nokialla esimerkiksi Kenkä (pub Hevosenkenkä), Cafe (Cafe In) ja Koti (Kotipizza). On hyvin yleistä, että mikäli kaupan tai kioskin virallinen nimi sisältää omistajan nimen, epävirallinen nimi syntyy pelkästään omistajan nimestä. Näin esimerkiksi Nokiallakin sen sijaan, että mentäisiin Kelloliike Leo Paukulle tai Kellopiste Esko Paukulle, mennään vain yksinkertaisesti Paukulle. Näissä kyseisissä tapauksissa täytyy paikkaa tietysti vielä tarkentaa osoitteella, mikäli se ei muusta lauseyhteydestä ilmene, esimerkiksi Kun menet Torille, käytkö samalla siinä Paukulla? tai Ostin tämän Paukulta. Kummalta? Siltä Korkeemäenkadun. Samoin ovat lyhentyneet myös esimerkiksi 25

30 Lehtosen leipomosta Lehtonen, Katajan kahvilasta Kataja, Miisun grillistä Miisu ja Grillikioski Avolan virallinen nimi muotoon Avola. Oman ryhmänsä elliptisesti lyhentyneitä nimiä muodostavat sellaiset epäviralliset nimet, jotka eivät varsinaisesti ole muodostuneita mistään virallisesta nimestä, vaan ennemminkin appellatiivisista ilmauksista, sanoista. Tällaisia ovat muun muassa Halli (jäähalli), Jatko (jatkokoulu, nykyinen lukio) ja Keskuskenttä (keskusurheilukenttä). Näistä siis Halli, Jatko ja Keskuskenttä ovat (epävirallisia) nimiä, mutta niiden tarkoitteilla ei ole virallista nimeä. Esimerkiksi Tampereella erään jäähallin virallinen nimi on Hakametsä, ja mikäli siellä puhuttaisiin *Hallista, tilanne olisi toinen. Koska Nokialla ei ole kuin yksi jäähalli ja sillä ei ole mitään erityistä nimeä, kutsutaan sitä vain appellatiivisesti jäähalliksi tai Halliksi. Muita elliptisiä epävirallisia nimiä Nokialla ovat muun muassa Harju (Harju-Center), Hattu (ravintola Olkihattu), Härkä (ravintola Mustahärkä, nyk. Hevosenkenkä), Kasi (Kasibaari), Kenno (Kennonnokka), Koukku (Koukkujärvi, hiihtolenkki, maja), Mauri (Maurinlehdon hautausmaa) ja Viiala (Viialan kotileipomon myymälä). Nimen lyhentäminen on melko yleinen epävirallisen nimistön muodostamistapa ja Nokialla se näyttäisi olevan hyvin yleinen. Erityisesti monien ravintoloiden ja kahviloiden epäviralliset nimet ovat syntyneet lyhenemisen kautta. Aineistostani jopa 37 nimeä (7,9%) on elliptisesti lyhentynyt. Millaiset säännöt sitten koskevat lyhenemistä? Millä perusteella nimi lyhenee alkuosasta tai loppuosasta? Epävirallisen nimistön muodostustapana lyhentämisessä ei ole sen vakiintuneempia lainalaisuuksia. Nokian aineistoa tarkastellessa huomaa, että mikäli ravintolan virallinen nimi ei sisällä sanoja ravintola tai baari, yhdyssanamuotoinen nimi lyhenee yleensä niin, että jäljelle jää yhdyssanan perusosa. Vapaa-aikaan liittyvissä nimissä Kenno ja 26

31 Koukku (uimaranta ja kesäteatteri sekä hiihtolenkki) lyhentyminen näyttäisi vieneen nimen perusosan, sillä määriteosa nimeää paikkaa tarkemmin ja yksilöivämmin kuin perusosat nokka ja järvi. Samalla perusteella uskoisin, että on lyhentynyt myös Mauri virallisesta Maurinlehdosta. Parissa tapauksessa lyhentyminen on vienyt nimestä keskimmäisen osan: Karhunperseenahde Taivalkunnassa tunnetaan myös Karhunahteena ja yhtä hyvin voidaan mennä Keskuskentälle kuin keskusurheilukentällekin. Karhunahteen lisäksi muutamissa tapauksissa ellipsi on vaikuttanut vasta epävirallisessa nimessä. Käytössä ovat niin Central Park kuin Centralkin puhuttaessa Starkin puistosta Kankaantakana. Samoin Kööpelinvuori ja Kööpeli tarkoittavat samaa mäentöppärää Raatikonkadulla, josta ennen vanhaan katseltiin poikien mäkihyppyä Kullaanvuorella. Useimmat lyhentyneet nimet ovat kaksitavuisia. Laalo toteaa artikkelissaan (Laalo 1990: 297) ensisijaiseksi syyksi lyhenemien kaksitavuisuuteen sen, että vanhoista suomen kielen kantavartaloista suurin osa on kaksitavuisia ja siten luontevia perusvartaloita, ja näin ne toimivat hyvänä mallina nykykielessä. Lyheneminen yleensä liittyy Laalon mukaan taloudellisuuteen; puheessa pyritään säästämään paitsi aikaa myös vaivaa Lyhenne- ja kirjainnimet Sekundaareihin nimiin lasketaan myös niin sanotut lyhennenimet ja kirjainnimet. Tällaisia on kaupunkinimistössä melko paljon ja Nokiallakin muutamia, esimerkiksi Aaälkoo (Alisen kioski), Änällä (Nokian lukio) ja Änveekoo (Nokianvirran koulu). Liikekeskus Harju- Centerin valomainoksessa lukee suurin kirjaimin HC. Näin Harju- 27

32 Centeriä on alettu kutsumaan Hooseeksi. Viime vuosina kirjainnimet ovat yleistyneet eikä varmasti vähiten sen takia, että monet maailmanlaajuiset ketjut ja toimistot käyttävät itsestään tällaisia nimiä. Esimerkiksi Tampereellakin sijaitseva ruotsalainen vaateliike Hennes&Mauritz lyhentää nimensä logossaan H&M, josta yleiset kutsumanimet Hooämmä ja Hooetämmä tulevat. Ravintola Ainon ja Reinon kutsumanimi Aaärrä juontaa juurensa entiseen paikalla toimineeseen ravintolaan, jonka virallinen nimi Vanha Ratsastaja vaihtui kansan suussa nopeasti Veeärräksi, sijaitsihan ravintola lähellä Nokian rautatieasemaa. Näin luonnollisesti nimenvaihdoksen myötä ravintolan vanha epävirallinen variantti muuntui uudeksi. Paitsi Änälläksi Nokian lukiota on kutsuttu myös Änhööälläksi. Kahdeksan- ja yhdeksänkymmentälukujen taitteessa lukion opiskelijat tunsivat alemmuutta Tampereen erityislukioiden takia. Paremmilla keskiarvoilla päästiin muun muassa ilmaisutaitopainotteiseen lukioon. Näin tuli Nokian lukiostakin huvipainotteinen, sillä yleisesti tiedettiin, että keskiarvolla mitattuna Nokian lukioon oli helpompi päästä opiskelemaan kuin esimerkiksi ammattioppilaitokseen. Opiskelupaikan saantia verrattiin lisäksi Pohjois-Amerikan jääkiekkoliigaan (NHL North American Hockey League ), jonne valituilta urheilijoilta vaaditaan erityisiä ansioita. Ironisesti ajateltiin, että lukion opiskelijoille tällaisia vaatimuksia ei ole Mukaelmat Yksi ryhmä sekundaareja nimiä ovat mukaelmat eli kielestä toiseen lainatut nimet, jotka on joko osin tai kokonaan mukautettu toisen kielen äännejärjestelmään. Luonnollisesti Helsingin seudulla ja muilla 28

33 maamme kaksikielisillä alueilla tällaisia mukaelmia on runsaasti, esimerkiksi Rööperi (Punavuori) ja Blobika (Mustikkamaa). (Ainiala 2003: 212.) Nykyisessä kaupunkinimistössä mukaelmat näkyvät selkeästi ravintoloiden ja liikkeiden vieraskielisten, erityisesti englanninkielisten, nimien suomalaistettuina muotoina. Nokialla kuitenkaan tällaisia nimiä ei paljon ole, sillä kaupungin ravintolat ja baarit ovat nimeltään pääasiassa suomenkielisiä. Yksi esimerkki kuitenkin on: Pukumies (Dressmann-vaateliike). Sen sijaan hieman enemmän on äänneasultaan mukautettuja nimiä: Eeteni (kylpylähotelli Eden), Sentteri (Harju-Center), Riveri (River Golf) ja Ruupeni (Pub Ruben s). Esimerkkejä on kyllä myös päinvastaisesta mukautuksesta: Aishalli (jäähalli) ja Ass-market (S-market) [engl. ass = arse takapuoli, perse ] Leikittely ja nimimuunnelmat Hauska ja mielenkiintoinen ryhmä sekundaareja nimiä ovat leikittelynimet ja nimimuunnelmat. Etenkin nuorison keskuudessa syntyy nokkelia ja vitsikkäitäkin nimiä hiukan virallista nimeä muuntamalla. Seurakunnan leirikeskus Urhattu Nokialla on saanut esimerkiksi nimet Murhattu ja Uhrattu kirkkoon liitettyjen mielteiden ja arvojen ironisina muotoina. Raamatun paratiisin Edenin innoittamana taas on syntynyt kylpylähotelli Edenin nimitys Eetami. Kun paratiisin ja sen ensimmäisen asukkaan Aatamin nimet yhdistetään, saadaan kätevästi Eetami. Suosittu ryhmä erityisesti koululaisten keskuudessa on nimimuunnelmat, joissa virallisen nimen tavuja tai kirjaimia käännetään niin, että saadaan hullunkurinen muunnelma. Tällaisia ovat Nokialla esimerkiksi Jättitorvi (Tottijärvi) ja Hepsurger (Hesburger). Hieman samaan sarjaan kuuluvat Tottimeri ja 29

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj.

Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm. rjestelmästä. Kesäkuu TNS Gallup Oy 2007 / AKE ajokorttiseuraamusjärjestelmä (proj. Tutkimus ajokorttiseuraamusjärjestelm rjestelmästä Kesäkuu 2007 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksessa selvitettiin ajokorttiseuraamusjärjestelmän tunnettuutta ajokortin haltijoiden keskuudessa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1 Tietorakenteet ja algoritmit syksy 2012 Laskuharjoitus 1 1. Tietojenkäsittelijä voi ajatella logaritmia usein seuraavasti: a-kantainen logaritmi log a n kertoo, kuinka monta kertaa luku n pitää jakaa a:lla,

Lisätiedot

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman

Meidän koulu.»isojoen koulukolmio«milja Forsman Meidän koulu»isojoen koulukolmio«milja Forsman 31.5.2016 Sisällysluettelo Meidän koulu...1 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli?...4 2.2 Luokka?...4 2.3 Silmien väri?...5 2.4 Koulumatkan pituus?...5

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Nokian palvelulinja (Kymppilinja)

Nokian palvelulinja (Kymppilinja) KYMPPILINJA AIKATAULU 1.6.2016 ALKAEN Nokian palvelulinja (Kymppilinja) Palveluliikenne palvelee kaikkia nokialaisia, kuitenkin ensisijaisesti vanhuksia ja liikuntarajoitteisia. Kymppilinjalla on säännölliset

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 Kirkkoneuvosto 04.05.2011

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 Kirkkoneuvosto 04.05.2011 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2011 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 19.30 Paikka: Seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Hämäläinen Sari x Kantola Pentti x Varapj Kiljunen

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä

Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Kysely APERAK -kuittaussanomien käytöstä Fingrid toteutti tammikuussa 2015 kyselyn APERAK-kuittaussanomien käytöstä ja kuittaussanomiin liittyvien ohjeiden kehitystarpeista. Samassa kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin ) Suoma Sihto Osaston johtaja Liikennejärjestelmäosasto HSL

Nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin ) Suoma Sihto Osaston johtaja Liikennejärjestelmäosasto HSL TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 26.03.2013 Huom! Lomake on muokattu erityisesti tieteellistä tutkimusta varten ja se on laajuudeltaan informatiivisempi

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

ESS-KONTAKTILOMAKE. TILASTOKESKUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut TILASTOKESKUS. Haastattelija:

ESS-KONTAKTILOMAKE. TILASTOKESKUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut TILASTOKESKUS. Haastattelija: TILASTOKESKUS 0..00 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut 000 TILASTOKESKUS ESS-KONTAKTILOMAKE Haastattelija: Kohdehenkilö: Kohdenumero: Kohdehenkilön puhelinnumero:.. Kieltäytynyt Ei puhelinta Siirretty toiselle

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Tilituki Pro ohjelman varsinainen Sepa-päivitys tehtiin versiossa 2011.2. Siirtymäkauden pankkisiirrot ja joitakin muita Sepa-muutoksia on otettu käyttöön jo aiemmin.

Lisätiedot

Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt

Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Toimintaa ohjaa ohje henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä Miten asiat sujuvat käytännössä? Miten tietoja luovutetaan etsivään

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

1.2 Kulma. Kulmien luokittelua. Paralleeliaksiooma

1.2 Kulma. Kulmien luokittelua. Paralleeliaksiooma 1.2 Kulma. Kulmien luokittelua. Paralleeliaksiooma Pisteen, suoran ja tason avulla lähdetään muodostamaan uusia geometrian käsitteitä. Jos suora sahataan (keskeltä!!) poikki ja heitetään toinen puoli pois,

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina

Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina Minna Parviainen Valintakoepisteet ja opintomenestys vuosina 2002 2006 TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TAMPEREEN YLIOPISTO D 2007 10 TAMPERE 2007 TAMPEREEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori

Asuinalue (ruskea tausta) Kalatori Viljatori Carcassonne Die Stadt Pelin osat: 70 muuria 2 lyhyttä muuria (käytetään portin vieressä silloin kun tavallinen muuri olisi liian pitkä) 12 tornia 1 portti 32 asukasta - 4 eri väriä 2 kangaspussia kaupunkilaattojen

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk

Meidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola & Turku Tammi-Helmikuu 2014 16.2.2015 1 Koulutuksen sisältö Lasten arviointi Oppimisympäristön arviointi Johtajien tekemä

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS

ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS RILin hallituksen hyväksymä 13.3.2014 Sivu 1 (6) ÄÄNESTYS- JA VAALIJÄRJESTYS I Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi mitä Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n (jäljempänä Liitto) säännöissä hallituksen

Lisätiedot

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)

Lisätiedot

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008

Kauppojen aukioloaikatutkimus. Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 2008 Kauppojen aukioloaikatutkimus Päivittäistavarakauppa ry Syyskuu 008 Tutkija: Pauli Minkkinen Työnro: 7556 TNS Gallup, Itätuulenkuja 10, 0100 Espoo, puh. (09) 61 0 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot