Julistus vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta ja hoidosta (1996)

Transkriptio

1 Julistus vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta ja hoidosta (1996) Vahvistettu ICOMOSin 11. yleiskokouksessa Sofiassa, Bulgariassa, lokakuussa JOHDANTO Tämän julistuksen tarkoituksena on edistää vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelua ja hoitoa sisä- ja saaristovesissä sekä merissä ja valtamerissä. Julistus täydentää ICOMOSin vuoden 1990 julistusta arkeologisen perinnön suojelusta ja hoidosta keskittyen vedenalaisten kulttuuriperintökohteiden erityispiirteisiin ja olosuhteisiin. Vuoden 1990 julistus määrittelee arkeologisen perinnön sellaiseksi aineellisen kulttuuriperinnön osaksi, josta ensisijaiset tiedot saadaan arkeologisin menetelmin. Arkeologinen perintö sisältää kaikki ihmisen olemassaolostaan jättämät jäljet ja paikat, jotka liittyvät ihmisen toiminnan ilmenemismuotoihin. Näitä ovat esimerkiksi käytöstä pois jääneet rakennelmat, kaikenlaiset rauniot sekä kaikki niihin liittyvä siirrettävä kulttuuriaineisto. Tässä julistuksessa vedenalaisella kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan sellaista arkeologista perintöä, joka sijaitsee veden alla tai on peräisin vedenalaisesta ympäristöstä. Siihen kuuluvat vedenalaiset paikat ja rakenteet, haaksirikkopaikat, hylyt sekä niihin liittyvä arkeologinen ja luonnonympäristöllinen konteksti. Vedenalaiselle kulttuuriperinnölle on tyypillistä kansainvälisyys. Suuri osa vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä sijaitsee kansainvälisessä ympäristössä: se on syntynyt kansainvälisten yhteyksien ja kauppasuhteiden seurauksena kun eri maiden aluksia, lastia ja muuta sisältöä on menetetty kaukana lähtö- tai määräsatamastaan monien eri maiden alueille. Arkeologia liittyy myös ympäristönsuojeluun. Resurssienhallinnan termein kuvattuna vedenalaista kulttuuriperintöä voidaan pitää ehtyvänä ja uusiutumattomana. Jotta vedenalainen kulttuuriperintö voisi tulevaisuudessakin lisätä arvostustamme ympäristöämme kohtaan ja jotta voisimme taata sen jatkuvan säilymisen, meidän tulee ottaa viipymättä sen säilymisestä sekä yksityinen että yhteinen vastuu. Arkeologia on julkista ja yleishyödyllistä toimintaa: jokaisella on oikeus ammentaa menneisyydestä rikastuttaakseen omaa elämäänsä. Täten kaikki pyrkimykset estää menneisyyteen liittyvän tiedon saamista ovat loukkauksia yksilön itsemääräämisoikeutta kohtaan. Vedenalainen kulttuuriperintö vaikuttaa yksilön kulttuurisen identiteetin muodostumiseen ja saattaa tukea kansan yhteenkuulumisen tunnetta. Asianmukaisesti hallittuna vedenalaisella kulttuuriperinnöllä voi olla myönteinen rooli edistettäessä vapaa-ajanviettoon ja matkailuun liittyviä toimintoja. Arkeologia on riippuvainen tutkimuksesta. Se lisää tietoa inhimillisen kulttuurin monimuotoisuudesta eri aikoina ja tarjoaa uusia ja haastavia ajatuksia elämästä menneisyydessä. Tällainen tieto ja ajatukset auttavat meitä ymmärtämään nykyelämää sekä samalla ennakoimaan tulevaisuuden haasteita. Monet sinänsä hyödylliset ja kannatettavat merelliset aktiviteetit saattavat vaikuttaa haitallisesti vedenalaiseen kulttuuriperintöön, mikäli niiden vaikutuksia ei ole ennakoitu. Vedenalainen kulttuuriperintö voi vaarantua rakentamisessa, joka muuttaa rantaviivaa tai meren pohjaa taikka virtausten, sedimenttien tai ympäristömyrkkyjen kulkua. Sekä elollisten että elottomien luonnonvarojen varomaton käyttö saattaa myös vahingoittaa vedenalaista kulttuuriperintöä. Lisäksi epäasianmukainen toiminta tutustumiskäynneillä ja matkamuistojen ottamisen kasautuvat vaikutukset saattavat vaikuttaa siihen haitallisesti.

2 Monet näistä uhista voidaan poistaa tai niiden vaikutusta voidaan huomattavasti lieventää tekemällä aikaisessa vaiheessa ennakoivaa yhteistyötä arkeologien kanssa ja toteuttamalla haittoja lieventäviä toimenpiteitä. Tämän julistuksen tarkoituksena on esittää normit korkeatasoiselle arkeologiselle asiantuntemukselle, jotta vedenalaista kulttuuriperintöä uhkaavia tekijöitä voitaisiin estää täsmällisesti ja tehokkaasti. Vedenalainen kulttuuriperintö on uhattuna myös sellaisten täysin epätoivottavien toimintojen taholta, jotka pyrkivät hyödyttämään vain harvoja yleisen edun kustannuksella. Vedenalaisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen kaupallisessa tai spekulatiivisessa tarkoituksessa on periaatteessa ristiriidassa kulttuuriperinnön suojelun ja hoidon kanssa. Tämän julistuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki tutkimushankkeet ovat tavoitteiltaan, menetelmiltään ja odotettavissa olevilta tuloksiltaan yksityiskohtaisesti määriteltyjä siten, että tutkimusten tarkoitus on selkeä ja läpinäkyvä kaikille. 1. artikla - Perusperiaatteet Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemista alkuperäisellä paikallaan tulisi pitää ensisijaisena vaihtoehtona. Yleisön pääsyä kohteisiin tulisi edistää. Kajoamattomia tekniikoita ja kajoamatonta tutkimusta sekä näytteiden ottoa tulisi suosia kaivausten sijasta. Tutkimusten ei tule vaikuttaa vahingollisesti vedenalaiseen kulttuuriperintöön enempää kuin tutkimushankkeen tieteellisten tavoitteiden kannalta on välttämätöntä. Tutkimuksissa tulee välttää tarpeetonta ihmisjäännöksiin tai pyhiin kohteisiin kajoamista. Tutkimuksiin tulee liittyä riittävä dokumentointi. 2. artikla Tutkimusten suunnittelu Ennen tutkimushankkeen aloittamista on tehtävä tutkimussuunnitelma, jossa on otettava huomioon: hankkeen haittavaikutusten lieventämisen keinot ja tieteelliset tavoitteet, hankkeessa käytettävä metodologia ja tekniikat, rahoitussuunnitelma, aikataulu tutkimuksen loppuunsaattamiseen asti, tutkimusryhmän kokoonpano, pätevyys, vastuu ja kokemus, eri materiaalien konservointi, kohteen hoito, suojelu ja kunnossapito,

3 yhteistyötoimenpiteet museoiden ja muiden instituutioiden kanssa, dokumentointi, työterveys ja turvallisuus, raportointi, arkistojen tallettaminen ja säilytys, mukaan lukien tutkimuksen aikana nostettu vedenalainen kulttuuriperintö, tutkimustulosten julkistaminen ja tiedon levittäminen, ottaen huomioon yleisön osallistumismahdollisuudet. Tutkimussuunnitelmaa tulee täydentää ja parantaa tarpeen mukaan. Tutkimus tulee toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Tutkimussuunnitelma tulee saattaa arkeologisen tutkimusyhteisön saataville. 3. artikla Rahoitus Riittävä rahoitus tulee varmistaa ennen tutkimuksia, jotta kaikki hankkeen vaiheet mukaan lukien konservointi, raportointi ja tiedon jakaminen voidaan toteuttaa. Tutkimusrahoituksen keskeytymisen varalta hankkeelle tulee tehdä varasuunnitelma vedenalaisen kulttuuriperinnön konservoinnin ja sitä tukevan dokumentoinnin tekemistä varten. Hankkeen rahoitus ei saa edellyttää vedenalaisen kulttuuriperinnön myymistä tai mitään sellaista toimintatapaa, joka johtaisi vedenalaisen kulttuuriperinnön ja siihen liittyvän dokumentoinnin lopulliseen hajasijoittamiseen. 4. artikla - Aikataulu Hyvissä ajoin ennen tutkimuksen aloittamista on varattava tarpeeksi aikaa hankesuunnitelman kaikkien vaiheiden loppuun saattamiseen mukaan lukien konservointi, raportointi ja tiedon jakaminen. Siltä varalta, ettei aikataulu pidä tulee hankkeelle tehdä varasuunnitelma vedenalaisen kulttuuriperinnön konservoinnin ja sitä tukevan dokumentoinnin tekemistä varten. 5. artikla - Tutkimuksen tavoitteet, metodologia ja tekniikat Tutkimussuunnitelmassa tulee määritellä tutkimuksen tavoitteet sekä käytettävän metodologian ja tekniikoiden yksityiskohdat. Metodologian tulee soveltua tutkimustavoitteisiin ja käytettävien tekniikoiden tulee olla kohteeseen mahdollisimman vähän kajoavia. Kenttätyön jälkeinen esineiden analysointi ja dokumentointi on olennaista kaikessa tutkimuksessa; tutkimussuunnitelmassa on esitettävä tarpeelliset järjestelyt tämän suorittamiseen.

4 6. artikla - Pätevyydet, vastuu ja kokemus Tutkimusryhmän kaikkien jäsenten tulee olla pätevyydeltään ja kokemukseltaan hankkeen tehtäviin sopivia. Jäsenet tulee perehdyttää perusteellisesti ja heidän tulee ymmärtää, mitä työ edellyttää. Kaikki vedenalaisen kulttuuriperinnön kajoava tutkimus tulee tehdä sellaisen tehtävään nimetyn meriarkeologin ohjauksessa, jolla on tarvittava ja tunnustettu pätevyys ja kokemus kyseessä olevaan tutkimukseen. 7. artikla Esitutkimus Ennen vedenalaiseen kulttuuriperintöön kohdistuvien minkäänlaisten kajoavien tutkimuksen suorittamista on tehtävä kohteen arviointi, jossa arvioidaan kohteen vahingoittumisherkkyys, merkittävyys ja potentiaali. Kohteen arvioinnin tulee kattaa taustaselvitykset saatavilla olevasta historiallisesta ja arkeologisesta aineistosta, selvitykset kohteen arkeologisista ja ympäristöominaisuuksista sekä selvitykset niistä seurauksista, joita kajoava tutkimus aiheuttaa kohteen säilyvyyteen pitkällä aikavälillä. 8. artikla Dokumentointi Kaikki tutkimukset tulee dokumentoida perusteellisesti ajanmukaisen ammatillisen arkeologisen dokumentoinnin standardien mukaisesti. Dokumentoinnissa tulee esittää kattava selvitys kohteesta. Tämä sisältää tutkimusten kuluessa nostetun tai siirretyn vedenalaisen kulttuuriperinnön alkuperäiset löytöpaikat laajemmassa kontekstissaan, kenttämuistiinpanot, kartat ja piirustukset, valokuvat sekä muilla tavoin tallennetut tiedot kohteesta. 9. artikla Materiaalin konservointi Konservointisuunnitelmassa on esitettävä arkeologisten jäännösten käsittely tutkimuksen aikana, kuljetusten yhteydessä ja pitkällä aikavälillä. Konservointi on suoritettava ajanmukaisten ammatillisten standardien mukaisesti. 10. artikla Kohteen suojelu, hoito ja ylläpito On laadittava hoitosuunnitelma, josta käyvät ilmi yksityiskohtaiset toimenpiteet siitä, miten vedenalaista muinaisjäännöstä suojellaan ja hoidetaan kenttätöiden aikana sekä niiden päätyttyä. Suunnitelman tulee sisältää julkiset tiedot kohteesta, riittävät toimenpiteet kohteen säilyvyyden varmistamiseksi ja sen kuntokehityksen seuraamiseksi sekä tiedot siitä miten kohde suojellaan ulkopuolisilta häiriöiltä. Yleisön pääsyä paikoillaan säilytettäviin vedenalaisiin kulttuuriperintökohteisiin tulee edistää, mikäli se ei ole ristiriidassa kohteen suojelun ja hoidon kanssa.

5 11. artikla Työterveys ja -turvallisuus Tutkimusryhmän ja kolmansien osapuolten työterveys ja työturvallisuus ovat erittäin tärkeitä. Kaikkien tutkimusryhmän jäsenten tulee noudattaa hankesuunnitelmaan kirjattuja turvallisuusohjeita, joiden tulee täyttää asiaankuuluvat viranomaismääräykset ja ammatilliset vaatimukset. 12. artikla Raportointi Tutkimuksen etenemisestä tehtävät väliraportit tulee olla saatavilla tutkimussuunnitelmasta ilmenevän aikataulun mukaisesti ja ne tulee tallettaa asiaankuuluviin julkisiin arkistoihin. Raporttien tulee sisältää: selvitys tutkimuksen tavoitteista; selvitys käytetystä metodologiasta ja tekniikasta; selvitys saavutetuista tuloksista; suositukset jatkotutkimuksista, kohteen suojelusta ja hoidosta sekä tutkimuksen aikana poistetun vedenalaisen kulttuuriperinnön säilytyksestä. 13. artikla Tutkimusmateriaalin tallettaminen ja hoito Tutkimusarkisto, joka sisältää tutkimuksen aikana poistetun vedenalaisen kulttuuriperinnön sekä jäljennökset kaikesta tutkimukseen liittyvästä dokumentoinnista, tulee tallettaa sellaiseen laitokseen, joka kykenee takaamaan tutkimusarkiston julkisuuden ja sen pysyvän ylläpidon. Tutkimusarkiston tallettamisjärjestelyistä on sovittava ennen tutkimuksen aloittamista ja se on määritettävä tutkimussuunnitelmassa. Arkisto tulee valmistaa ajanmukaisten ammatillisten standardien mukaisesti. Tutkimusarkiston tieteellinen eheys on turvattava; arkiston tallettaminen useisiin eri laitoksiin ei saa estää sen uudelleen kokoamista, jotta jatkotutkimukset ovat mahdollisia. Vedenalaisella kulttuuriperinnöllä ei saa käydä kauppaa kaupallista arvoa omaavana esineistönä. 14. artikla Julkistaminen ja tiedon jakaminen Yleisön tietoisuutta tutkimusten tuloksista ja vedenalaisen kulttuuriperinnön merkittävyydestä tulisi edistää popularisoimalla sitä eri medioissa. Näiden esitysten saavutettavuutta suurelle yleisölle ei tule vaikeuttaa korkeilla pääsy- tai muilla maksuilla. Yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja ryhmien kanssa on tuettava. Samoin tulee tukea yhteistyötä sellaisten ryhmien kanssa, jotka liittyvät juuri tutkimuksen kohteena olevaan vedenalaiseen kulttuuriperintöön. On toivottavaa, että tutkimuksissa edetään tällaisten yhteisöjen ja ryhmien suostumuksella ja tuella.

6 Tutkimusryhmän tulee aktiivisesti pyrkiä siihen, että eri yhteisöt ja intressiryhmät voivat osallistua tutkimustyöhön siinä määrin, kuin se ei ole ristiriidassa kohteen suojelun ja hoidon kanssa. Tutkimusryhmän tulisi tarjota yleisölle mahdollisuuksia arkeologiassa tarvittavien taitojen kehittämiseksi harjoittelun ja opetuksen avulla aina kun se on mahdollista. Yhteistyötä museoiden ja muiden laitosten kanssa tulee rohkaista. Ennen arkeologista tutkimusta tulisi hankkia kaikki edeltävät, yhteistyötahojen tutkimustulokset ja raportit. Tutkimuksia suunniteltaessa tulee etukäteen huomioida yhteistyötahojen mahdollisuudet vierailuihin, tutkimuksiin ja tiedon saamiseen kohteesta. Lopullisten tutkimustulosten tulee olla saatavilla niin pian kuin mahdollista, ottaen huomioon tutkimustyön monitahoisuus, ja ne tulee tallettaa asianmukaiseen julkiseen arkistoon. 15. artikla Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun ja hoidon kannalta ja sitä tulee edistää arkeologisen tutkimuksen sekä tutkimustyön laadun turvaamiseksi. Kansainvälistä yhteistyötä tulee edistää, jotta varmistetaan vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimukseen erikoistuneiden arkeologien ja muiden asiantuntijoiden työpanoksen mahdollisimman tehokas käyttö. Ammattilaisten vaihto-ohjelmien avulla tulisi levittää parhaita tutkimus- ja työskentelykäytäntöjä.