Opas toteuttajille ja kouluille

Transkriptio

1 Opas toteuttajille ja kouluille

2

3 Sisältö Johdanto... 4 Alkutaipaleesta tähän päivään... 4 Kavereiden vaikutus päihteiden kokeiluun... 4 Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet... 5 Toimiva päihdekasvatus... 6 Valintojen stoorin tavoitteet... 7 Valintojen stoorin toteutus... 8 Kirjallisuutta ja hyödyllisiä www-sivuja Liitteet Liite 1. Vastuuhenkilön vuosikello Liite 2. Perehdytys toimijoille Liite 3. Vanhempainilta Liite 4. Palautetunti oppilaille Annamme mielellämme lisätietoja menetelmästä ja otamme vastaan palautetta. Olethan yhteydessä: Opas päivitetty

4 Johdanto Valintojen stoori on päihdekasvatusmenetelmä, jonka kohderyhmänä ovat peruskoulun 6.-luokkalaiset sekä heidän huoltajansa. Valintojen stoorin tavoitteena on tarjota 6.-luokkalaisille laadukas, jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen perustuva päihdekasvatusmenetelmä. Valintojen stoori toteutetaan monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa. Valintojen stoorin kokonaisuuteen liittyy toimijoille pidettävä perehdytys, 6.-luokalle pidettävä Valintojen stoori -tunti, vanhempainilta sekä opettajan oppilaille pitämä palautetunti. Valintojen stoori -tunti koostuu tarinasta, toiminnallisista harjoituksista ja keskustelusta. Pyrkimyksenä on kysyä oikeita kysymyksiä sen sijaan, että antaisimme mielestämme oikeita vastauksia. Valintojen stoorin vastuutahona Helsingissä toimii Klaari Helsinki. Tässä oppaassa käsitellään asioita, joihin ehkäisevä päihdetyö, päihdekasvatus ja Valintojen stoori perustuvat sekä näiden tavoitteita. Lisäksi oppaassa käydään pääpiirteittäin läpi Valintojen stoorin käytännön toteutus. Tämä opas liitteineen löytyy Klaari Helsingin kotisivuilta osoitteesta Lämmin kiitos kaikille niille, jotka ovat vuosien varrella olleet mukana kehittämässä ja toteuttamassa Valintojen stooria. Alkutaipaleesta tähän päivään Valintojen stoori -menetelmä (ennen vuotta 2014 Valintojen putki) sai alkunsa vuonna 2001 Helsingin kaupungin koillisessa suurpiirissä toteutetussa elämyksellisessä päihdekasvatustapahtumassa nimeltään Valintojen putki. Menetelmä sai hyvää palautetta niin lapsilta itseltään kuin koulujen henkilökunnalta. Kesällä 2002 sille perustettiin moniammatillinen suunnittelutyöryhmä. Suunnittelutyöryhmässä olivat mukana peruskoulun kuraattori ja terveydenhoitaja, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, seurakunnan, Suomen Punaisen Ristin, Youth Against Drugs:n, Helsingin NMKY:n sekä Klaari Helsingin edustajat. Valintojen putken testaus suoritettiin Jakomäen ala-asteella toukokuussa Lukuvuonna sen kiersivät koillisen alueen 6.-luokkalaiset se laajeni pohjoiseen koulupiiriin ja vuodesta 2006 lähtien mukaan on liittynyt eteläisen, itäisen, keskisen ja kaakkoisen piirin kouluja. Valintojen putki toteutettiin kouluilla ja vuodesta 2012 lähtien nuorisotaloilla. Vuonna 2013 Helsingissä oli 6.-luokkalaisia kaiken kaikkiaan 4979, joista 3390 osallistui Valintojen stooriin. Valintojen stoorin mahdollistivat yhteensä 324 toimijaa, jotka edustivat neljää kaupungin eri hallintokuntaa, seurakuntia ja useita järjestöjä. Syksystä 2013 alkaen päihdekasvatusmenetelmä Valintojen putkesta on käytetty nimeä Valintojen stoori - päihdekasvatusta nuorille. Menetelmän nimi on valittu tuhansista nimiehdotuksista, joita 6.-luokkalaiset antoivat vuoden 2012 palautekyselyssä. Vuoden 2013 palautekyselyissä sekä opettajat että nuoret toivoivat lisää toiminnallisuutta, joten vuoden 2014 Valintojen stooriin on lisätty menetelmiä, jotka lisäävät toiminnallisuutta, mutta perustuvat keskusteluun. Lisää vuoden 2013 palautteista ja kehittämisen kohteista voit halutessasi lukea palautekyselyraportista, joka löytyy Klaari Helsingin kotisivuilta osoitteesta Kavereiden vaikutus päihteiden kokeiluun Valintojen stoorin sisällöllisen kehittämisen yhtenä lähtökohtana on tieto siitä, että päihteiden kokeilu on sosiaalinen tapahtuma ja että juominen tapahtuu lähes yksinomaan olemassa olevissa ystävä-, kaveri-, harrastus- ja muissa porukoissa. Päihteistä kieltäytyminen on nuorten mielestä vaikeaa, sillä he kokevat, että päihteet ovat osa ilonpitoa. Käyttöä ihannoidaan, sillä kun kaveritkin käyttävät päihteitä, niin yleistetään sen liittyvän kaikkien nuorten vapaa-aikaan. Juomisella tavoitellaan ensi sijassa sosiaalisia emootioita, joita koetaan ja jaetaan yhdessä, oman hyvän porukan kesken. Juomalla nostetaan tunnelmaa ja luodaan yhteishenkeä. Käyttöön liittyy uusien kokemusten etsintään liittyviä piirteitä kuten seikkailun tavoittelu, sosiaalisesti estottoman tilan etsiminen, kokemusten metsästäminen ja tylsyyden torjuminen. Nuorten uteliaisuus, kokeilunhalu ja pyrkimys aikuistumaan pohjautuvat annettuun aikuisilta saatuun alkoholinkäyttömalliin. On tärkeää 4

5 nostaa esiin näitä asioita, joita juomisella tosiasiallisesti tavoitellaan ja pohtia onko näiden kokemusten saavuttamiseksi tarpeellista edes juoda. Samalla voidaan yhdessä pohtia, minkä asioiden, puitteiden tai kokemusten puute arjessa voi johtaa nuorten itsensä mielestä ongelmiin päihteiden kanssa. (Maunu A. (2012), Mäkelä P., Mustonen H., Tigerstedt C. (2010), Pirskanen M. (2007).) Hyvä ja laadukas ehkäisevä päihdetyö on monialaista verkostotyötä. Toimijoilla on erilaisia intressejä, resursseja ja vaikutusmahdollisuuksia, mutta yhteistyöllä voidaan yleensä saavuttaa parempia tuloksia kuin yksin. Yhteistyön rakentaminen on mahdollista ja hyödyllistä vain vapaaehtoisesti sopien ja neuvotellen. Toimijoilta edellytetään kykyä rakentavaan yhteistyöhön yli näkemyserojen. (Verkostoituminen ja yhteiseen strategiaan sitoutuminen. (2013).) Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia vaikuttamalla päihteiden käyttöön ja sen seurauksiin sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteiden saavuttamisen keinoja ovat päihteettömien elintapojen edistäminen, päihdehaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä päihteitä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan: päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin. (Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet. (2013).) Ehkäisevä päihdetyö pyrkii saamaan aikaan muutoksia yhteisöjen sosiaalisissa tavoissa, kulttuurisissa ihanteissa ja taloudellisissa järjestelmissä. Huomion kiinnittäminen yksittäiseen ongelmaan tai yksittäisiin riskitekijöihin ei johda tuloksiin. Muutos ei liioin synny ylhäältä päin määriteltynä. Ehkäisevä työ on liitettävä pysyviin rakenteisiin ja työlle on annettava myönteinen sävy. (Larme L. (2013).) 5

6 Toimiva päihdekasvatus Päihdekasvatustunnit ovat nuorelle ainutlaatuinen tilaisuus keskustella ja kuulla aikuisen mielipide. Siitä on apua nuorelle, joka liikkuu ympäristössä, joissa päihteiden kokeilu ja käyttö näkyy monella tavalla. Lapset ja nuoret arvostavat heidän lähellään olevien aikuisten tietoja ja näkemyksiä ja haluavat usein tietää, mitä mieltä aikuiset ovat päihteisiin liittyvistä kysymyksistä. On muistettava, että nuoret tulee huomioida päihdekasvatustilanteissa itsenäisinä subjekteina ja kunnioittaa heidän omia näkemyksiään ja kokemuksiaan. Ehkäisevän päihdetyön tekijä ei voi mennä kädestä pitäen muuttamaan nuorten juomista tai päihdekokeiluja, mutta hän voi tarjota nuorille horisontteja, näkökulmia ja välineitä vaikuttaa itse omaan juomiseensa. (Maunu A. (2012), Mäkelä P., Mustonen H., Tigerstedt C. (2010), Pirskanen M. (2007).) Toimii pitkäjänteinen työ, toistuvat toimenpiteet samansuuntaiset signaalit/viestit eri tahoilta mallit ja menetelmät, jotka soveltuvat oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheeseen kohderyhmän kiinnostuksesta ja kokemuksesta lähtevä neutraali ja avoin perusteltua tietoa antava toiminnallinen ja vuorovaikutteinen tietoa ja välineitä nuorten omaan ajatteluun antava, omaan ajatteluun virittävä, uuteen ajatteluun kannustava ilmiön taustalla vaikuttavien asioiden ymmärrystä lisäävä ihmisten väliseen toimintaan painottuva, ei päihteisiin päihteiden käytön lyhytaikaisiin vaikutuksiin painottuva (esim. itsehallinnan menettäminen, onnettomuudet, väkivallan riski, riidat) sen sijaan että keskityttäisiin vain pitkäaikaisvaikutuksiin, jotka saattavat tuntua epätodellisilta nuorten elämän kannalta. Ei toimi yksinään opettajan tai muun asiantuntijan yksisuuntainen luennoiminen lyhyet yksittäiset toimenpiteet faktojen opetus/luettelu/esittely materiaalien jako teemapäivät kampanjat (huoltajiin kohdistuvilla kampanjoilla on parempi vaikutus kuin yksin oppilaisiin kohdistuvilla) Ei suositella pelottelua shokkiefektejä entisiä päihteiden käyttäjiä, jotka kertovat elämästään (voi mm. antaa sellaisen kuvan, että voi elää jännittävää ja coolia elämää sellaisten vaarojen kanssa ja silti selviytyä hyvin) Mukaillen: Handbok till rusmedelarbete i Helsingfors skolor Vinkkejä päihdekasvatuskeskusteluihin Kysy avoimesti ja valmistaudu saamaan vastauksia, joista et pidä. Varaa aikaa sinua huolestuttaviin vastauksiin. Kerro huolenaiheesi tarvittaessa opettajalle. Aluksi merkityksettömiltä vaikuttavat kommentit tai äänenpainot voivat avata kiinnostavia keskusteluja, joten käytä aikaa, kuuntele aktiivisesti ja uskalla kysyä. Osoita kiinnostusta, esimerkiksi tekemällä lyhyt yhteenveto oppilaan kertomasta tai toistamalla joitakin sanottuja asioita. Vältä keskustelun juuttumista yksittäisen aineen tai sen vaikutusten ympärille; Vaikka laittomat päihteet, kuten huumeet kuulostavat usein jännittäviltä ja kiinnostavilta aiheilta, Valintojen stoorissa keskitytään niihin päihteisiin ja ilmiöihin, jotka todellisuudessa koskettavat oppilasta eniten ja jotka hän kohtaa ensimmäisenä eli tupakkaan ja alkoholiin. Vaikka osa nuorista kokeilee päihteitä, ei tulisi olettaa, että kaikki tai juuri keskusteluun osallistuvat nuoret tekisivät niin. Jotta päihdekasvatus olisi todenmukaista, et voi antaa päihteidenkäytöstä liian kaavamaista kuvaa. (Mukaillen: Handbok till rusmedelarbete i Helsingfors skolor) 6

7 Valintojen stoorin tavoitteet Valintojen stoorin tavoitteena on tarjota 6.-luokkalaisille laadukas, jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen perustuva päihdekasvatusmenetelmä. Lisäksi Valintojen stoorin tavoitteena on tarinan, keskustelun ja toiminnallisten menetelmien avulla: T ukea koulujen ehkäisevää päihdetyötä ja terveyden edistämistä Vahvistaa aikuisten yhteisvastuuta nuorten päihdekasvatuksessa Kannustaa nuoria tekemään hyvinvointia edistäviä itsenäisiä päätöksiä T avoittaa kohderyhmä ennen ensimmäisiä päihdekokeiluja Siirtää lasten ja nuorten päihdekokeiluja myöhemmäksi Antaa valmiuksia tilanteisiin, joissa nuoret kohtaavat päihteitä Valintojen stoorissa pohditaan yhdessä nuoren ympärillä olevien yhteisöjen ja niiden toimijoiden (tutut, kaverit, ystävät ja vanhemmat) vaikutusta nuoren omiin päätöksiin enemmän kuin päihteitä tai niiden terveyshaittoja. Toisin sanoen; pohditaan yhdessä miten perhe ja kaverit vaikuttavat nuoren suhtautumiseen päihteiden kokeilua kohtaan. 7

8 Valintojen stoorin toteutus Valintojen stoori toteutetaan monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa. Valintojen stooriin on hyvä valita vastuuhenkilö, jolla on kokonaisvastuu menetelmän toteuttamisesta. Vastuuhenkilön tehtävät löytyvät liitteenä olevasta vuosikellosta. Kannattaa vilkaista vuosikelloa, vaikket olisikaan Valintojen stoorin vastuuhenkilöksi nimetty henkilö; vuosikellosta näet Valintojen stoorin kokonaisuuden sekä tehtäviä, jotka eivät tule oppaassa muuten esiin, mutta jotka ovat olennaisia Valintojen stoorin toteutumisen kannalta. Valintojen stoorin toteuttamista varten on hyvä sopia vakioviikko, jolloin sekä koulut että toimijat tietävät menetelmän toteuttamisajankohdan hyvissä ajoin ja esimerkiksi vanhempainiltaan liittyvä tiedotus on mahdollista toteuttaa jo syksyllä. Valintojen stoori -menetelmä koostuu seuraavista osasista: 1. Perehdytys toimijoille Kaikki toimijat osallistuvat kolme tuntia kestävään perehdytystilaisuuteen ennen Valintojen stoorin toteuttamista. Perehdytystilaisuuden rungon löydät tämän oppaan lopusta luokalle pidettävä Valintojen stoori -tunti Valintojen stoori -tunti järjestetään nuorisotalolla, jonne tulee kerrallaan yksi 6.-luokka. Luokka jaetaan pienryhmiin ja pääsääntöisesti yhtä pienryhmää kohden on 2 toimijaa, aikuinen/nuori työpareina. Valintojen stoori -tunti toteutetaan siis yhdessä alueen lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten ja alueen nuorten kesken. Toimijoilla on Valintojen stoorissa aktiivinen ja tärkeä rooli. Toimija luo turvallisen ilmapiirin, jossa keskustelu on mahdollista. Nuorella toimijalla (esim. tukioppilas) tulisi olla mielekäs ja hallittava rooli Valintojen stoorissa; sellainen vastuu, jonka nuori haluaa ja pystyy kantamaan. Aikuistoimija varmistaa, että nuorella on mahdollisuus saada hänelle itselleen soveltuva rooli. Aikuinen on aina mukana tasa-arvoisena innostajana. Aikuistoimijalla on viime käden vastuu Valintojen stoorin toteutuksesta. Valintojen stoori -tunti koostuu tarinasta, toiminnallisista harjoituksista ja keskustelusta. Valintojen stoorin tarina kertoo kahdesta sisaruksesta, heidän ystävistään, kotibileistä, niiden järjestämisestä, seurauksista sekä valinnoista. Tarinan lomassa tehdään toiminnallisia harjoitteita, joiden kautta pohditaan tarinan tapahtumia ja viritetään keskustelua. Tarinan lomassa pohditaan yhdessä tilanteita, joissa tarinan nuoret, Eetu, Karim, Emma, Sofia, Helmi ja Daniel törmäävät alkoholiin ja tupakkaan: Miten nuoret toimivat näissä tilanteissa? Miltä nuorista tuntuu näissä tilanteissa? Mitkä asiat vaikuttavat nuorten päätöksiin? Välineet, jotka tarvitset Valintojen stoori -tunnin toteutukseen: Linkki aloitusvideoon ( Tarina ( Yhteystiedot suunnittelija) Nimitarrat Ison läjän Post-it lappuja (viittä eri väriä) Kyniä Fiiliskortit (Vinkki! Näitä kannattaa kopioida niin, että samaa adjektiivia on useampi) Adjektiivit kortteihin: Ihastunut, huippufiiliksinen, rakastunut, rohkea, itsevarma, tyytyväinen, päättäväinen, cool, iloinen, onnellinen, rauhallinen, innostunut, utelias, rento, kateellinen, huolestunut, katkera, surkea, ärsyyntynyt, onneton, vihainen, raivostunut, turhaantunut, pelokas, epävarma, vaivaantunut, jännittynyt, väsynyt, pettynyt. 8

9 Valintojen stoori -tunti Alku Loppu Aloitusvideo n. 5 min. Nimitarrat Fiiliskierros Yhteinen pohdinta: Miksi Eetu järjesti bileet? n. 7 min. Tarinan alku Mielipidejana n. 15 min. Tarinan loppu Fiiliskortit Yhteinen pohdinta: Miksi Eetu järjesti bileet? n. 15 min. Post-it lapuille: Kieltäytyminen Kysymyksiä huoltajille Mitkä fiilikset n. 10 min. Laitetaan Post-it laput seinälle n. 3 min. = Koko luokan kanssa = Pienryhmissä 3. Vanhempainilta Valintojen stoorissa vierailleiden 6.-luokkalaisten huoltajille järjestetään vanhempainilta Valintojen stoorin toteutusviikolla. Vanhempainillan rungon löydät tämän oppaan lopusta. 4. Oppilaiden palautetunti Valintojen stoori -vierailun jälkeen luokanopettaja ohjaa teemaan liittyvän oppitunnin, jossa oppilaat antavat sähköisesti palautteen Valintojen stoorista. Lisäksi oppilaat kirjoittavat Valintojen stoorissa käytyyn tarinaan mieleisensä jatkon. Palautetunnin rungon löydät tämän oppaan lopusta. Huom! Luokanopettaja on kuuntelemassa Valintojen stoori -tunnin keskusteluineen yhden pienryhmän mukana. Opettajan rooli oppilaan arjen tuntijana ja kasvattajana on tärkeä ja opettajan osallistuminen edistää oppimista päihdeasioissa. Opettajan osallistuminen tukee Valintojen stoorin jälkeisen koulussa tapahtuvan palautetunnin keskusteluja ja tehtäviä. Huom! Valintojen stoorin tärkein kehittämisväline on palautekyselyt ja niistä saadut tulokset. Palautteita pyydetään heti Valintojen stoorin jälkeen 6.-luokkalaisilta, heidän opettajiltaan, toimijoilta sekä huoltajilta. Palautteista laaditaan raportti, jonka pohjalta tehdään kehittämistoimenpiteet seuraavalle vuodelle. 9

10 Kirjallisuutta Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet. (2013) Neuvoa antavat. Päihdetyötä tekeville. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Handbok till rusmedelarbete i Helsingfors skolor. (2013) Klaari Helsinki. INKINEN A., KOKKONEN J. & RUUSKA V. (2012) Selvää synergiaa eettisesti kantavaa päihdekasvatusta. HUMAK. KINNUNEN J., LINDFORS P., PERE L., OLLILA H., SAMPOSALO H. & RIMPELÄ A. (2013) Nuorten terveystapatutkimus. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2013:16. Kouluterveyskysely. Kouluterveyskysely tuottaa tietoa kouluille ja kunnille vuotiaiden nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja elinoloista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. LARME L. (2013) Teoksessa Selin A., Maunu A. & Kannussaari K Päihdeilmiö. Ryhmäyttävää päihdekasvatusta oppilaitoksiin. Kouluttajan opas. Ehyt ry. MAUNU A. (2012) Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin. Ehyt ry. MÄKELÄ P., MUSTONEN H. & TIGERSTEDT C. (Toim.). (2010) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. AHLSTRÖM S. & KARVONEN S. Miten nuoret juovat? Teoksessa Suomi juo, sivut MAUNU A. & SIMONEN J. (2012) Miksi juodaan? Nuoret, humala ja sosiaalisuus. Teoksessa Suomi juo, sivut PIRSKANEN M. (2007) Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kuopion yliopisto. PUURONEN A. (2012) Ei pala, palaa, ei pala Laadullinen tutkimus nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Nuorisotutkimusverkosto. RAITASALO K., HUHTANEN P., MIEKKALA M. & AHLSTRÖM S. (2012) Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD -tutkimuksen tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 10

11 SAMPOSALO H. (2013) Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymiseen vuotiailla nuorilla. Tampereen yliopisto. SOIKKELI M. (2004) Miten puhua huumeista. Stakes. SOIKKELI M., SALASUO M., PIISPANEN M. & PUURONEN A. (2011) Se toimii sittenkin - kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja. Verkostoituminen ja yhteiseen strategiaan sitoutuminen. (2013) Neuvoa antavat. Päihdetyötä tekeville. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hyödyllisiä www-sivuja (Vinkki! Kopioi vanhempainiltaan, jotta huoltajat voivat ottaa mukaansa) www. nuortennetti.fi

12 LIITTEET Liite 1. VASTUUHENKILÖN VUOSIKELLO Aloita tästä! ELOKUU-SYYSKUU - Selvitä tukioppilasohjaajat yhteistyön aloittaminen - Kokoa asiasta innostuneista työryhmä, joka vastaa yhteistuumin Valintojen stoorin toteutumisesta alueella - Kutsu työryhmä koolle: Sovitaan käytännön toteutus ja jaetaan vastuualueet: Toteutuspaikkaan liittyvät asiat (esim. rekvisiitta/tunnelman luominen) Perehdytyksen toteuttajat Ruokailu ja/tai välipala toimijoille Vanhempainillan toteuttajat Tukioppilastoiminnasta sopiminen Varahenkilö, jos vastuuhenkilö ei ole paikalla - Muistuta kouluja tulevan kevään Valintojen stoorista ja vanhempainillasta, pyydä kouluja laittamaan tieto vanhempainillasta Wilmaan ja koulun www-sivuille - Ota yhteys rehtoreihin Luokkien ilmoittautuminen: Rehtorit ilmoittavat osallistuvat luokat, luokkien koot ja opettajien s.postiosoitteet - Markkinointi alueen toimijoille alkaa (esim. verkostotapaamiset) LOKAKUU - Luo luokkien aikataulupohja Google Docs:iin Opettajat tarkistavat aikataulun oman luokkansa osalta ja tekevät tarvittavat vaihdokset määräpäivään mennessä - Markkinointi jatkuu MARRAS-JOULUKUU - Luo toimijoiden aikataulupohja Google Docs:iin Toimijoiden ilmoittautuminen Google Docs:n kautta alkaa (tukioppilasohjaaja huolehtii tukioppilaiden ilmoittautumisen) - Markkinointi jatkuu 12

13 TAMMIKUU - Lähetä materiaali toimijoille ja tukioppilasohjaajille: Tarina, tarvittaessa opas, perehdytyksen ajankohta - Lähetä materiaali opettajille: muistilista, aikataulu, tarvittaessa opas, vanhempainiltakutsu HELMIKUU - Opettajat tiedottavat huoltajia vanhempainillasta - Huoltajat ilmoittautuvat vastuuhenkilölle tekstiviestillä tai sähköpostilla - Perehdytystilaisuus toimijoille ja tukioppilaille MAALISKUU Valintojen stoori -viikko - Vastuuhenkilö on tavoitettavissa koko viikon ajan - Lähetä opettajille heti luokan vierailtua tai kaikille opettajille koko viikon alussa: Linkit opettajan ja oppilaiden palautekyselyihin (sähköinen palautekysely luotu) Tarina - Vanhempainilta (torstai): palaute kerätään heti - Lähetä tukioppilasohjaajille ja toimijoille palautekyselylinkki viikon päätteeksi HUHTI-KESÄKUU - Lähetä: Tukioppilaiden todistukset - Muistuta tarvittaessa palautekyselyyn vastaamisesta (opettajille, toimijoille ja tukioppilasohjaajille) - Toimijoiden palkitseminen ja mahdollisuuksien mukaan palautekyselyjen alustavien tulosten kertominen - Kokoa palautteet raportiksi, joka toimii arvioinnin ja kehittämisen tukena - Arviointi: palautekyselyraportin sekä esim. Laatutähden avulla: KID2013_021_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1 Valitaan kehittämiskohteet - Lähetä palautekyselyraportti opettajille ja toimijoille sekä samalla tieto ensi vuoden Valintojen stoorin toteuttamisesta - Materiaalin päivitys/menetelmän kehittäminen palautekyselyjen pohjata 13

14 PEREHDYTYS TOIMIJOILLE 1. Esittäytymiskierros nimilista kiertämään, kahvia 2. Käydään läpi Valintojen stoori -oppaasta menetelmän tavoitteet ja tarpeen mukaan muita osioita 3. Mitä teen ennen kuin luokka on nuorisotalolla Sinä olet jo paikalla (tarinan kanssa), sillä olet tullut paikalle hyvissä ajoin ennen ohjausvuorosi alkua. Valitaan ohjaajaparit jos olen kertonut tarinan omasta mielestäni jo liian monta kertaa, enkä jaksaisi enää kerro rohkeasti muille toimijoille jos et jaksa, haluat vaihtaa roolia, äänesi ei kestä jne. 4. Käydään ryhmissä läpi Valintojen stoori -tunti lisää kahvia työskentelyn lomassa valitaan ketkä vetävät minkäkin osuuden, ja käydään läpi koko menetelmä keskustelua, fiiliksiä Liite 2. kun luokka tulee nuorisotalolle, siirrytään aloitustilaan ja Kysytään opettajalta onko luokka jaettu etukäteen kolmeen osaan (jos ei, niin opettaja voi tehdä jaon aloitustilan aikana) Kerrotaan opettajalle että hän voi seurata tarinaa yhdessä huoneessa istuen, jolloin hän kuulee koko tarinan (tästä eteenpäin ohjeet tarinapaperissa) kun siirrytään huoneisiin jokaisella toimijaparilla on kolmasosa luokasta mukanaan (jos pieni luokka niin jaetaan kahtia) sama ryhmä on samojen ohjaajien kanssa samassa huoneessa koko tunnin kerrotaan tarinaa, keskustellaan ja toimitaan tarinan henkilöiden kuvat löytyvät jokaisesta huoneesta 5. Yleistä Kahvia, teetä ja pientä naposteltavaa löytyy paikanpäältä Henkilökohtaisia tavaroita voi jättää nuorisotalolle säilytykseen, mutta ne on säilytettävä toimistolla, sillä talo on avoinna nuorille iltaisin. Jokainen toimija tuo omat eväät. Nuorisotalolla on mahdollisuus säilyttää ja lämmittää omat eväät. Välitäthän päihteetöntä esimerkkiä. Jos tupakoit, älä tupakoi oppilaiden nähden tai juuri ennen ryhmän ohjaamista. Lisäkysymyksiä? Jäikö jokin mietityttämään? Yhteistyössä on voimaa - Autetaanhan toinen toisiamme! jos sairastun tai jostain muusta syystä en millään pääse paikalle ilmoita mahdollisimman ajoissa ennalta sovittuun puhelinnumeroon. jos itse olen paikalla, mutta huomaan että muita toimijoita ei ole tarpeeksi jos joihinkin ryhmiin ei riitä kahta vetäjää, niin pienryhmän voi vetää yksin. Yksinohjaajia on hyvä vaihtaa, ettei sama toimija vedä useaa kertaa yksin (ellei toimija halua ohjata yksin). jos ei jostakin syystä tule tarpeeksi toimijoita paikalle (alle kolme toimijaa), niin tarina voidaan vetää hätätapauksessa myös koko luokalle kerralla. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että Valintojen stoori tulee toteutettua. 14

15 VANHEMPAINILTA Liite 3. Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori -viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin ja keskustella toimijoiden ja toisten huoltajien kanssa nuorten esille nostamista asioista. Illan yhteydessä pohditaan yhteisesti nuorten päihteiden kokeiluun liittyviä asioita sekä aikuisten asenteita liittyen alaikäisten alkoholinkäyttöön. Vanhempainilta voidaan toteuttaa nuorisotalolla tai esim. koululla. Kesto: 2 tuntia Illan aikataulu on tärkeää pitää väljänä, jotta keskusteluille jää riittävästi aikaa. Jonkin osuuden voi jättää pois, mikäli tuntuu ettei aika riitä. Vanhempainillan ydinajatukset Alkoholinkäytön aloitusiällä on merkitystä Varhainen tupakka- ja alkoholialtistus muokkaavat keskushermoston mielihyväjärjestelmää, herkistävät päihteidenkäytön haitallisille vaikutuksille ja lisäävät riskiä päihderiippuvuuden syntymiseen. Mitä myöhemmin nuori aloittaa alkoholikokeilut, sitä pienempi riski hänellä on suurempien alkoholimäärien ja muiden päihteiden käyttöön nuoruusiässä. Aikuisten selkeä ja johdonmukainen kielteinen asenne ja puuttuminen alaikäisten päihdekokeiluihin edistävät lasten päihteettömyyttä Lapset ja nuoret, joille vanhemmat ovat tarjonneet alkoholia, juovat keskimäärin enemmän alkoholia myös muissa tilanteissa kuin ne, joiden vanhemmat eivät ole tarjonneet alkoholia. Päihdekasvatusta on myös päihteiden saatavuuden rajoittaminen: vanhemmat eivät tarjoa lapsilleen alkoholia, kaupat eivät myy, koulut puuttuvat päihdekokeiluihin ja harrastustoiminnassa on päihteettömyyssäännöt. Toimivat vuorovaikutussuhteet lasten ja vanhempien välillä suojaavat lasta päihteiden kokeilulta ja käytöltä. Keskustelu, kuuntelu, kiinnostus, kannustus, kieltäminen, kohtaaminen, kunnioitus, keskittyminen ja kiintymys synnyttävät luottamusta. Perheen riittävä yhdessä olo edistää asioista sopimista, pulmatilanteissa puuttumista ja ratkaisujen löytämistä. Vanhempien keskinäinen yhteistyö voi synnyttää yhdessä sovittuja toimintatapoja, joilla edistetään lasten päihteettömyyttä. On tärkeää tutustua lapsen kavereihin ja pitää yhteyttä heidän vanhempiinsa. Tuntuu hyvältä voida jakaa aikuisen vastuuta muiden aikuisten kanssa. Yhteisesti voidaan sopia toimintatavoista, jotka luovat turvallisuuden tunteen niin lapsille kuin vanhemmille: Aikuiset eivät hanki alkoholijuomia alaikäiselle Yökyläilyistä sovitaan aikuisten kesken Arki/viikonloppuiltoina tullaan kotiin viimeistään Kotibileissä on ainakin yksi aikuinen paikalla 15

16 Vanhempainillan runko 1. Vanhempainiltaan saapuminen, kahvittelua ja kahvien lomassa Mielipideseinät: Huoltajat laittavat tarrat mielipideseiniin: - Jokaista väittämää varten on oma mielipideseinä - Laitetaan tarra asteikolla -10= täysin eri mieltä väittämän kanssa, +10= täysin samaa mieltä väittämän kanssa, siihen kohtaan joka kuvastaa omaa mielipidettä suhteessa väittämään Mielipideseinien väittämät (5 väittämää on maksimimäärä, väittämiä voi muokata/vaihtaa): Tiedän missä ja kenen kanssa lapseni viettää vapaa-aikansa Yhteistyö oman lapsen kavereiden vanhempien kanssa on tärkeää Päihteistä puhuminen ei ole ajankohtaista kuudesluokkalaisten kanssa Lasten tulisi saada maistaa alkoholia aikuisten seurassa Alkoholia voi käyttää itsenäisesti ennen kuin täyttää 18 vuotta Aikuisen on hyväksyttävää humaltua lasten läsnä ollessa 2. Vanhempainillan avaus ja esittäytyminen Vastuuhenkilö avaa vanhempainillan Toimijoiden esittelyt Ennalta sovittu toimija kertoo mistä viikossa on ollut kyse Toimijat avaavat yhdessä teemoja, jotka ovat erityisesti puhututtaneet 6.-luokkalaisia. 3. Oppilaiden Post-it laput ja kysymysten käsittelyä Huoltajat saavat mukaansa Post-it -lapuista tehdyn koosteen, josta löytyvät kaikki nuorten tekemät kysymykset. Näin huoltajat voivat jatkaa kotona keskustelua nuoria askarruttavien kysymysten parissa. 4. Huoltajien pienryhmäkeskustelut mielipideseinän väittämistä Näytetään yksi väittämä kerrallaan (powerpoint) ja annetaan pienryhmille muutama minuutti aikaa keskustella kustakin väittämästä 5. Yhteistä keskustelua pienryhmäkeskustelujen pohjalta Millaista keskustelua käytiin? Miltä mielipideseinien tulokset näyttävät? 6. Yläkouluun siirtyminen tuo mukanaan suuria muutoksia lapsen elämään Muutoksiin voi liittyä toiveita, odotuksia, jännityksen aiheita ja pelkojakin liittyen esim. Nuorten toiveita, odotuksia, pelkoja ja jännityksen aiheita yläkouluun siirtymisestä Toivon tai odotan: Ymmärtäväisyyttä, ei nalkutusta, yhteisiä lomia, yksityisyyttä, vapautta, että lapsellakin on oikeus sanoa mielipiteensä Yhteistä aikaa Enemmän vapautta, oikeuksia ja luottamusta, kavereiden kanssa hengailua, uusia kavereita, että muut oppilaat olisi kilttejä Shoppailua, pelaamista, kivoja harrastuksia, chillausta Uusia aineita, omia juttuja ja mielenkiintoisia hommia Pelkään tai jännitän: Läksyjen määrää, miten pärjään, uusia aineita, kokeita, eksymistä kouluun ja koulumatkalla, tunnilta myöhästymistä, pitkiä päiviä Että vanhemmat ovat liian vähän kotona Että erilaisuutta ei hyväksytä Poikia/tyttöjä ja seurustelua Liikaa harrastuksia Riitelyä kavereiden kanssa, mopotusta, vanhojen kavereiden menoa eri luokalle, että kaverit jättää, miten 7. luokkalaiset otetaan vastaan, sopeudunko joukkoon, saanko kavereita, koviksia Tunneittain vaihtuvia opettajia, jos opettajat on ilkeitä, että opettajat levittäisi henkilökohtaisia asioita Kiusaamista, päihteiden tarjoamista, nolaamista, porukoihin jakautumista (meikkaajat, polttajat yms.), syrjimistä Yhteiskeskustelua - Mikä muuttuu? Miten voin tukea lastani parhaiten muutosvaiheessa? - Mitkä asiat ovat tärkeitä asioita teini-ikäisen perheen arjessa? Minkälaiset hetket tuovat hyvää mieltä teini-ikäisen perheen arjessa? 7. Tilaisuuden yhteenveto, palautekyselyt ja kiitossanat 16

17 PALAUTETUNTI OPPILAILLE Liite 4. Valintojen stoori -vierailun jälkeen luokanopettaja ohjaa teemaan liittyvän oppitunnin, jossa oppilaat antavat sähköisesti palautteen menetelmästä. Lisäksi oppilaat kirjoittavat Valintojen stoorissa käytyyn tarinaan mieleisensä jatkon. Näin taataan, että keskustelu voi jatkua myös luokissa opettajan johdolla. Luokka voi halutessaan valita oppilaiden kirjoittamista tarinoista yhden tai useammankin, jotka lähetetään vastuuhenkilölle. Tarinat voidaan julkaista ennalta sovituilla www-sivuilla. TARINAN JATKON KIRJOITTAMINEN KOULUSSA (20 30 MIN.) Kirjoita jatkoa Valintojen stoorin tarinaan. Mitä tarinan henkilöille tapahtui kotibileiden jälkeen? Muistin virkistykseksi voidaan katsoa Valintojen stoorin aloitusvideo ( Vaihtoehto 1. Pohdi tarinassasi, mitä nuorten elämään kuuluu ensi syksynä, kun Emma, Sofia ja Helmi aloittavat 8. luokan, Eetu ja Karim 9. luokan ja Daniel peruskoulun jälkeisen opiskelun. Voit kirjoittaa Valintojen stoorin tarinalle jatkon yhdestä henkilöstä tai voit kirjoittaa koko kaveriporukasta kertovan tarinan. Voit pohtia tarinassasi esimerkiksi: Mitä kaveripiirille kuuluu? Miten kotibileet vaikuttivat nuorten ja vanhempien väleihin? Mitä nuorten elämässä tapahtuu seuraavaksi? Vaihtoehto 2. Kirjoita tarina, mitä nuorelle/nuorille kuuluu, kun he ovat täyttäneet 19 vuotta. Voit kirjoittaa Valintojen stoorin tarinalle jatkon yhdestä henkilöstä tai voit kirjoittaa koko kaveriporukasta kertovan tarinan. Voit pohtia tarinassasi esimerkiksi: Ketkä ovat kavereita edelleen? Mitä nuorten elämässä tapahtuu seuraavaksi? 17

18 Klaari Helsinki