Opas toteuttajille ja kouluille VIDEOVERSIO. Klaari. Helsinki.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas toteuttajille ja kouluille VIDEOVERSIO. Klaari. Helsinki. www.klaarihelsinki.fi"

Transkriptio

1 Klaari Helsinki Opas toteuttajille ja kouluille VIDEOVERSIO

2 PALAUTETUNTI OPPILAILLE Liite 3. Valintojen stoori -vierailun jälkeen luokanopettaja ohjaa teemaan liittyvän oppitunnin, jossa oppilaat antavat sähköisesti palautteen menetelmästä. Lisäksi oppilaat kirjoittavat Valintojen stoorissa käytyyn tarinaan mieleisensä jatkon. Näin taataan, että keskustelu voi jatkua myös luokissa opettajan johdolla. Luokka voi halutessaan valita oppilaiden kirjoittamista tarinoista yhden tai useammankin, jotka lähetetään vastuuhenkilölle. Tarinat voidaan julkaista ennalta sovituilla www-sivuilla. TARINAN JATKON KIRJOITTAMINEN KOULUSSA (20 30 MIN.) Kirjoita jatkoa Valintojen stoorin tarinaan. Mitä tarinan henkilöille tapahtui kotibileiden jälkeen? Muistin virkistykseksi voidaan katsoa Valintojen stoorin aloitusvideo ( Vaihtoehto 1. Pohdi tarinassasi, mitä nuorten elämään kuuluu ensi syksynä, kun Emma, Sofia ja Helmi aloittavat 8. luokan, Eetu ja Karim 9. luokan ja Daniel peruskoulun jälkeisen opiskelun. Voit kirjoittaa Valintojen stoorin tarinalle jatkon yhdestä henkilöstä tai voit kirjoittaa koko kaveriporukasta kertovan tarinan. Voit pohtia tarinassasi esimerkiksi: Mitä kaveripiirille kuuluu? Miten kotibileet vaikuttivat nuorten ja vanhempien väleihin? Mitä nuorten elämässä tapahtuu seuraavaksi? Vaihtoehto 2. Kirjoita tarina, mitä nuorelle/nuorille kuuluu, kun he ovat täyttäneet 19 vuotta. Voit kirjoittaa Valintojen stoorin tarinalle jatkon yhdestä henkilöstä tai voit kirjoittaa koko kaveriporukasta kertovan tarinan. Voit pohtia tarinassasi esimerkiksi: Ketkä ovat kavereita edelleen? Mitä nuorten elämässä tapahtuu seuraavaksi? 15

3 Vanhempainillan runko 1. Vanhempainiltaan saapuminen, kahvittelua ja kahvien lomassa Mielipideseinät: Huoltajat laittavat tarrat mielipideseiniin: - Jokaista väittämää varten on oma mielipideseinä - Laitetaan tarra asteikolla -10= täysin eri mieltä väittämän kanssa, +10= täysin samaa mieltä väittämän kanssa, siihen kohtaan joka kuvastaa omaa mielipidettä suhteessa väittämään Mielipideseinien väittämät (5 väittämää on maksimimäärä, väittämiä voi muokata/vaihtaa): Tiedän missä ja kenen kanssa lapseni viettää vapaa-aikansa Yhteistyö oman lapsen kavereiden vanhempien kanssa on tärkeää Päihteistä puhuminen ei ole ajankohtaista kuudesluokkalaisten kanssa Lasten tulisi saada maistaa alkoholia aikuisten seurassa Alkoholia voi käyttää itsenäisesti ennen kuin täyttää 18 vuotta Aikuisen on hyväksyttävää humaltua lasten läsnä ollessa 2. Vanhempainillan avaus ja esittäytyminen Vastuuhenkilö avaa vanhempainillan Toimijoiden esittelyt Ennalta sovittu toimija kertoo mistä viikossa on ollut kyse Toimijat avaavat yhdessä teemoja, jotka ovat erityisesti puhututtaneet 6.-luokkalaisia. 3. Oppilaiden Post-it laput ja kysymysten käsittelyä Huoltajat saavat mukaansa Post-it -lapuista tehdyn koosteen, josta löytyvät kaikki nuorten tekemät kysymykset. Näin huoltajat voivat jatkaa kotona keskustelua nuoria askarruttavien kysymysten parissa. 4. Huoltajien pienryhmäkeskustelut mielipideseinän väittämistä Näytetään yksi väittämä kerrallaan (powerpoint) ja annetaan pienryhmille muutama minuutti aikaa keskustella kustakin väittämästä 5. Yhteistä keskustelua pienryhmäkeskustelujen pohjalta Millaista keskustelua käytiin? Miltä mielipideseinien tulokset näyttävät? 6. Yläkouluun siirtyminen tuo mukanaan suuria muutoksia lapsen elämään Muutoksiin voi liittyä toiveita, odotuksia, jännityksen aiheita ja pelkojakin liittyen esim. Nuorten toiveita, odotuksia, pelkoja ja jännityksen aiheita yläkouluun siirtymisestä Toivon tai odotan: Ymmärtäväisyyttä, ei nalkutusta, yhteisiä lomia, yksityisyyttä, vapautta, että lapsellakin on oikeus sanoa mielipiteensä Yhteistä aikaa Enemmän vapautta, oikeuksia ja luottamusta, kavereiden kanssa hengailua, uusia kavereita, että muut oppilaat olisi kilttejä Shoppailua, pelaamista, kivoja harrastuksia, chillausta Uusia aineita, omia juttuja ja mielenkiintoisia hommia Pelkään tai jännitän: Läksyjen määrää, miten pärjään, uusia aineita, kokeita, eksymistä kouluun ja koulumatkalla, tunnilta myöhästymistä, pitkiä päiviä Että vanhemmat ovat liian vähän kotona Että erilaisuutta ei hyväksytä Poikia/tyttöjä ja seurustelua Liikaa harrastuksia Riitelyä kavereiden kanssa, mopotusta, vanhojen kavereiden menoa eri luokalle, että kaverit jättää, miten 7. luokkalaiset otetaan vastaan, sopeudunko joukkoon, saanko kavereita, koviksia Tunneittain vaihtuvia opettajia, jos opettajat on ilkeitä, että opettajat levittäisi henkilökohtaisia asioita Kiusaamista, päihteiden tarjoamista, nolaamista, porukoihin jakautumista (meikkaajat, polttajat yms.), syrjimistä Yhteiskeskustelua - Mikä muuttuu? Miten voin tukea lastani parhaiten muutosvaiheessa? - Mitkä asiat ovat tärkeitä asioita teini-ikäisen perheen arjessa? Minkälaiset hetket tuovat hyvää mieltä teini-ikäisen perheen arjessa? 7. Tilaisuuden yhteenveto, palautekyselyt ja kiitossanat Sisältö Johdanto... 4 Alkutaipaleesta tähän päivään... 4 Kavereiden vaikutus päihteiden kokeiluun... 4 Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet... 5 Toimiva päihdekasvatus... 6 Valintojen stoorin tavoitteet... 7 Valintojen stoorin toteutus... 8 Kirjallisuutta ja hyödyllisiä www-sivuja Liitteet Liite 1. Perehdytys toimijoille Liite 2. Vanhempainilta Liite 3. Palautetunti oppilaille Annamme mielellämme lisätietoja menetelmästä ja otamme vastaan palautetta. Olethan yhteydessä: Opas päivitetty

4 Johdanto Liite 1. Liite 2. VANHEMPAINILTA 4 Valintojen stoori on päihdekasvatusmenetelmä, jonka kohderyhmänä ovat peruskoulun 6.-luokkalaiset sekä heidän huoltajansa. Valintojen stoorin tavoitteena on tarjota 6.-luokkalaisille laadukas, jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen perustuva päihdekasvatusmenetelmä. Valintojen stoori toteutetaan monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa. Valintojen stoorin kokonaisuuteen liittyy toimijoille pidettävä perehdytys, 6.-luokalle pidettävä Valintojen stoori -tunti, vanhempainilta sekä opettajan oppilaille pitämä palautetunti. Valintojen stoori -tunti koostuu tarinasta, toiminnallisista harjoituksista ja keskustelusta. Pyrkimyksenä on kysyä oikeita kysymyksiä sen sijaan, että antaisimme mielestämme oikeita vastauksia. Valintojen stoorin vastuutahona Helsingissä toimii Klaari Helsinki. Tässä oppaassa käsitellään asioita, joihin ehkäisevä päihdetyö, päihdekasvatus ja Valintojen stoori perustuvat sekä näiden tavoitteita. Lisäksi oppaassa käydään pääpiirteittäin läpi Valintojen stoorin käytännön toteutus. Tämä opas liitteineen löytyy Klaari Helsingin kotisivuilta osoitteesta Lämmin kiitos kaikille niille, jotka ovat vuosien varrella olleet mukana kehittämässä ja toteuttamassa Valintojen stooria. Alkutaipaleesta tähän päivään Valintojen stoori -menetelmä (ennen vuotta 2014 Valintojen putki) sai alkunsa vuonna 2001 Helsingin kaupungin koillisessa suurpiirissä toteutetussa elämyksellisessä päihdekasvatustapahtumassa nimeltään Valintojen putki. Menetelmä sai hyvää palautetta niin lapsilta itseltään kuin koulujen henkilökunnalta. Kesällä 2002 sille perustettiin moniammatillinen suunnittelutyöryhmä. Suunnittelutyöryhmässä olivat mukana peruskoulun kuraattori ja terveydenhoitaja, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, seurakunnan, Suomen Punaisen Ristin, Youth Against Drugs:n, Helsingin NMKY:n sekä Klaari Helsingin edustajat. Valintojen putken testaus suoritettiin Jakomäen ala-asteella toukokuussa Lukuvuonna sen kiersivät koillisen alueen 6.-luokkalaiset se laajeni pohjoiseen koulupiiriin ja vuodesta 2006 lähtien mukaan on liittynyt eteläisen, itäisen, keskisen ja kaakkoisen piirin kouluja. Valintojen putki toteutettiin kouluilla ja vuodesta 2012 lähtien nuorisotaloilla. Vuonna 2013 Helsingissä oli 6.-luokkalaisia kaiken kaikkiaan 4979, joista 3390 osallistui Valintojen stooriin. Valintojen stoorin mahdollistivat yhteensä 324 toimijaa, jotka edustivat neljää kaupungin eri hallintokuntaa, seurakuntia ja useita järjestöjä. Syksystä 2013 alkaen päihdekasvatusmenetelmä Valintojen putkesta on käytetty nimeä Valintojen stoori - päihdekasvatusta nuorille. Menetelmän nimi on valittu tuhansista nimiehdotuksista, joita 6.-luokkalaiset antoivat vuoden 2012 palautekyselyssä. Vuoden 2013 palautekyselyissä sekä opettajat että nuoret toivoivat lisää toiminnallisuutta, joten vuoden 2014 Valintojen stooriin on lisätty menetelmiä, jotka lisäävät toiminnallisuutta, mutta perustuvat keskusteluun. Lisää vuoden 2013 palautteista ja kehittämisen kohteista voit halutessasi lukea palautekyselyraportista, joka löytyy Klaari Helsingin kotisivuilta osoitteesta Kavereiden vaikutus päihteiden kokeiluun Valintojen stoorin sisällöllisen kehittämisen yhtenä lähtökohtana on tieto siitä, että päihteiden kokeilu on sosiaalinen tapahtuma ja että juominen tapahtuu lähes yksinomaan olemassa olevissa ystävä-, kaveri-, harrastus- ja muissa porukoissa. Päihteistä kieltäytyminen on nuorten mielestä vaikeaa, sillä he kokevat, että päihteet ovat osa ilonpitoa. Käyttöä ihannoidaan, sillä kun kaveritkin käyttävät päihteitä, niin yleistetään sen liittyvän kaikkien nuorten vapaa-aikaan. Juomisella tavoitellaan ensi sijassa sosiaalisia emootioita, joita koetaan ja jaetaan yhdessä, oman hyvän porukan kesken. Juomalla nostetaan tunnelmaa ja luodaan yhteishenkeä. Käyttöön liittyy uusien kokemusten etsintään liittyviä piirteitä kuten seikkailun tavoittelu, sosiaalisesti estottoman tilan etsiminen, kokemusten metsästäminen ja tylsyyden torjuminen. Nuorten uteliaisuus, kokeilunhalu ja pyrkimys aikuistumaan pohjautuvat annettuun aikuisilta saatuun alkoholinkäyttömalliin. On tärkeää Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori -viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin ja keskustella toimijoiden ja toisten huoltajien kanssa nuorten esille nostamista asioista. Illan yhteydessä pohditaan yhteisesti nuorten päihteiden kokeiluun liittyviä asioita sekä aikuisten asenteita liittyen alaikäisten alkoholinkäyttöön. Vanhempainilta voidaan toteuttaa nuorisotalolla tai esim. koululla. Kesto: 2 tuntia Illan aikataulu on tärkeää pitää väljänä, jotta keskusteluille jää riittävästi aikaa. Jonkin osuuden voi jättää pois, mikäli tuntuu ettei aika riitä. Alkoholinkäytön aloitusiällä on merkitystä Varhainen tupakka- ja alkoholialtistus muokkaavat keskushermoston mielihyväjärjestelmää, herkistävät päihteidenkäytön haitallisille vaikutuksille ja lisäävät riskiä päihderiippuvuuden syntymiseen. Mitä myöhemmin nuori aloittaa alkoholikokeilut, sitä pienempi riski hänellä on suurempien alkoholimäärien ja muiden päihteiden käyttöön nuoruusiässä. Aikuisten selkeä ja johdonmukainen kielteinen asenne ja puuttuminen alaikäisten päihdekokeiluihin edistävät lasten päihteettömyyttä Lapset ja nuoret, joille vanhemmat ovat tarjonneet alkoholia, juovat keskimäärin enemmän alkoholia myös muissa tilanteissa kuin ne, joiden vanhemmat eivät ole tarjonneet alkoholia. Päihdekasvatusta on myös päihteiden saatavuuden rajoittaminen: vanhemmat eivät tarjoa lapsilleen alkoholia, kaupat eivät myy, koulut puuttuvat päihdekokeiluihin ja harrastustoiminnassa on päihteettömyyssäännöt. Vanhempainillan ydinajatukset Toimivat vuorovaikutussuhteet lasten ja vanhempien välillä suojaavat lasta päihteiden kokeilulta ja käytöltä. Keskustelu, kuuntelu, kiinnostus, kannustus, kieltäminen, kohtaaminen, kunnioitus, keskittyminen ja kiintymys synnyttävät luottamusta. Perheen riittävä yhdessä olo edistää asioista sopimista, pulmatilanteissa puuttumista ja ratkaisujen löytämistä. Vanhempien keskinäinen yhteistyö voi synnyttää yhdessä sovittuja toimintatapoja, joilla edistetään lasten päihteettömyyttä. On tärkeää tutustua lapsen kavereihin ja pitää yhteyttä heidän vanhempiinsa. Tuntuu hyvältä voida jakaa aikuisen vastuuta muiden aikuisten kanssa. Yhteisesti voidaan sopia toimintatavoista, jotka luovat turvallisuuden tunteen niin lapsille kuin vanhemmille: Aikuiset eivät hanki alkoholijuomia alaikäiselle Yökyläilyistä sovitaan aikuisten kesken Arki/viikonloppuiltoina tullaan kotiin viimeistään Kotibileissä on ainakin yksi aikuinen paikalla 13

5 LIITTEET Liite 1. PEREHDYTYS TOIMIJOILLE 1. Esittäytymiskierros nimilista kiertämään, kahvia 2. Käydään läpi Valintojen stoori -oppaasta menetelmän tavoitteet ja tarpeen mukaan muita osioita hyvä vaihtaa, ettei sama toimija vedä useaa kertaa yksin (ellei toimija halua ohjata yksin). jos ei jostakin syystä tule tarpeeksi toimijoita paikalle (alle kolme toimijaa), niin tarina voidaan vetää hätätapauksessa myös koko nostaa esiin näitä asioita, joita juomisella tosiasiallisesti tavoitellaan ja pohtia onko näiden kokemusten saavuttamiseksi tarpeellista edes juoda. Samalla voidaan yhdessä pohtia, minkä asioiden, puitteiden tai kokemusten puute arjessa voi johtaa nuorten itsensä mielestä ongelmiin päihteiden kanssa. (Maunu A. (2012), Mäkelä P., Mustonen H., Tigerstedt C. (2010), Pirskanen M. (2007).) Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet ta edellytetään kykyä rakentavaan yhteistyöhön yli näkemyserojen. (Verkostoituminen ja yhteiseen strategiaan sitoutuminen. (2013).) 3. Mitä teen ennen kuin luokka on nuorisotalolla Sinä olet jo paikalla, sillä olet tullut paikalle hyvissä ajoin ennen ohjausvuorosi alkua. Valitaan ohjaajaparit kun luokka tulee nuorisotalolle, siirrytään aloitustilaan ja Kysytään opettajalta onko luokka jaettu etukäteen kolmeen osaan (jos ei, niin opettaja voi tehdä jaon aloitustilan aikana) Kerrotaan opettajalle että hän voi seurata tarinaa yhdessä huoneessa istuen, jolloin hän kuulee koko tarinan (tästä eteenpäin ohjeet tarinapaperissa) kun siirrytään huoneisiin luokalle kerralla. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että Valintojen stoori tulee toteutettua. jos olen kertonut tarinan omasta mielestäni jo liian monta kertaa, enkä jaksaisi enää kerro rohkeasti muille toimijoille jos et jaksa, haluat vaihtaa roolia, äänesi ei kestä jne. 4. Käydään ryhmissä läpi Valintojen stoori -tunti lisää kahvia työskentelyn lomassa valitaan ketkä vetävät minkäkin osuuden, ja käydään läpi koko menetelmä keskustelua, fiiliksiä 5. Yleistä Kahvia, teetä ja pientä naposteltavaa löytyy paikanpäältä Henkilökohtaisia tavaroita voi jättää nuorisotalolle Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia vaikuttamalla päihteiden käyttöön ja sen seurauksiin sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteiden saavuttamisen keinoja ovat päihteettömien elintapojen edistäminen, päihdehaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä päihteitä koskevan tiedon ja ymmärryksen lisääminen. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan: päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin. jokaisella toimijaparilla on kolmasosa luokasta mukanaan (jos pieni luokka niin jaetaan kahtia) säilytykseen, mutta ne on säilytettävä toimistolla, sillä talo on avoinna nuorille iltaisin. (Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet. (2013).) sama ryhmä on samojen ohjaajien kanssa samassa huoneessa koko tunnin kerrotaan tarinaa, keskustellaan ja toimitaan tarinan henkilöiden kuvat löytyvät jokaisesta huoneesta jos sairastun tai jostain muusta syystä en millään pääse paikalle ilmoita mahdollisimman ajoissa ennalta sovittuun puhelinnumeroon. jos itse olen paikalla, mutta huomaan että muita toimijoita ei ole tarpeeksi jos joihinkin ryhmiin ei riitä kahta vetäjää, niin pienryhmän voi vetää yksin. Yksinohjaajia on Jokainen toimija tuo omat eväät. Nuorisotalolla on mahdollisuus säilyttää ja lämmittää omat eväät. Välitäthän päihteetöntä esimerkkiä. Jos tupakoit, älä tupakoi oppilaiden nähden tai juuri ennen ryhmän ohjaamista. Lisäkysymyksiä? Jäikö jokin mietityttämään? Yhteistyössä on voimaa - Autetaanhan toinen toisiamme! Ehkäisevä päihdetyö pyrkii saamaan aikaan muutoksia yhteisöjen sosiaalisissa tavoissa, kulttuurisissa ihanteissa ja taloudellisissa järjestelmissä. Huomion kiinnittäminen yksittäiseen ongelmaan tai yksittäisiin riskitekijöihin ei johda tuloksiin. Muutos ei liioin synny ylhäältä päin määriteltynä. Ehkäisevä työ on liitettävä pysyviin rakenteisiin ja työlle on annettava myönteinen sävy. (Larme L. (2013).) Hyvä ja laadukas ehkäisevä päihdetyö on monialaista verkostotyötä. Toimijoilla on erilaisia intressejä, resursseja ja vaikutusmahdollisuuksia, mutta yhteistyöllä voidaan yleensä saavuttaa parempia tuloksia kuin yksin. Yhteistyön rakentaminen on mahdollista ja hyödyllistä vain vapaaehtoisesti sopien ja neuvotellen. Toimijoil- 12 5

6 Toimiva päihdekasvatus Toimii pitkäjänteinen työ, toistuvat toimenpiteet samansuuntaiset signaalit/viestit eri tahoilta mallit ja menetelmät, jotka soveltuvat oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheeseen kohderyhmän kiinnostuksesta ja kokemuksesta lähtevä neutraali ja avoin perusteltua tietoa antava toiminnallinen ja vuorovaikutteinen tietoa ja välineitä nuorten omaan ajatteluun antava, omaan ajatteluun virittävä, uuteen ajatteluun kannustava ilmiön taustalla vaikuttavien asioiden ymmärrystä lisäävä ihmisten väliseen toimintaan painottuva, ei päihteisiin päihteiden käytön lyhytaikaisiin vaikutuksiin painottuva (esim. itsehallinnan menettäminen, onnettomuudet, väkivallan riski, riidat) sen sijaan että keskityttäisiin vain pitkäaikaisvaikutuksiin, jotka saattavat tuntua epätodellisilta nuorten elämän kannalta. Päihdekasvatustunnit ovat nuorelle ainutlaatuinen tilaisuus keskustella ja kuulla aikuisen mielipide. Siitä on apua nuorelle, joka liikkuu ympäristössä, joissa päihteiden kokeilu ja käyttö näkyy monella tavalla. Lapset ja nuoret arvostavat heidän lähellään olevien aikuisten tietoja ja näkemyksiä ja haluavat usein tietää, mitä mieltä aikuiset ovat päihteisiin liittyvistä kysymyksistä. On muistettava, että nuoret tulee huomioida päihdekasvatustilanteissa itsenäisinä subjekteina ja kunnioittaa heidän omia näkemyksiään ja kokemuksiaan. Ehkäisevän päihdetyön tekijä ei voi mennä kädestä pitäen muuttamaan nuorten juomista tai päihdekokeiluja, mutta hän voi tarjota nuorille horisontteja, näkökulmia ja välineitä vaikuttaa itse omaan juomiseensa. (Maunu A. (2012), Mäkelä P., Mustonen H., Tigerstedt C. (2010), Pirskanen M. (2007).) Ei toimi yksinään opettajan tai muun asiantuntijan yksisuuntainen luennoiminen lyhyet yksittäiset toimenpiteet faktojen opetus/luettelu/esittely materiaalien jako teemapäivät kampanjat (huoltajiin kohdistuvilla kampanjoilla on parempi vaikutus kuin yksin oppilaisiin kohdistuvilla) Ei suositella pelottelua shokkiefektejä entisiä päihteiden käyttäjiä, jotka kertovat elämästään (voi mm. antaa sellaisen kuvan, että voi elää jännittävää ja coolia elämää sellaisten vaarojen kanssa ja silti selviytyä hyvin) Mukaillen: Handbok till rusmedelarbete i Helsingfors skolor SAMPOSALO H. (2013) Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymiseen vuotiailla nuorilla. Tampereen yliopisto. SOIKKELI M. (2004) Miten puhua huumeista. Stakes. SOIKKELI M., SALASUO M., PIISPANEN M. & PUURONEN A. (2011) Se toimii sittenkin - kuinka päihdevalistuksesta saa selvää. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja. Verkostoituminen ja yhteiseen strategiaan sitoutuminen. (2013) Neuvoa antavat. Päihdetyötä tekeville. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hyödyllisiä www-sivuja (Vinkki! Kopioi vanhempainiltaan, jotta huoltajat voivat ottaa mukaansa) www. nuortennetti.fi Vinkkejä päihdekasvatuskeskusteluihin Kysy avoimesti ja valmistaudu saamaan vastauksia, joista et pidä. Varaa aikaa sinua huolestuttaviin vastauksiin. Kerro huolenaiheesi tarvittaessa opettajalle. Aluksi merkityksettömiltä vaikuttavat kommentit tai äänenpainot voivat avata kiinnostavia keskusteluja, joten käytä aikaa, kuuntele aktiivisesti ja uskalla kysyä. Osoita kiinnostusta, esimerkiksi tekemällä lyhyt yhteenveto oppilaan kertomasta tai toistamalla joitakin sanottuja asioita. Vältä keskustelun juuttumista yksittäisen aineen tai sen vaikutusten ympärille; Vaikka laittomat päihteet, kuten huumeet kuulostavat usein jännittäviltä ja kiinnostavilta aiheilta, Valintojen stoorissa keskitytään niihin päihteisiin ja ilmiöihin, jotka todellisuudessa koskettavat oppilasta eniten ja jotka hän kohtaa ensimmäisenä eli tupakkaan ja alkoholiin. Vaikka osa nuorista kokeilee päihteitä, ei tulisi olettaa, että kaikki tai juuri keskusteluun osallistuvat nuoret tekisivät niin. Jotta päihdekasvatus olisi todenmukaista, et voi antaa päihteidenkäytöstä liian kaavamaista kuvaa. (Mukaillen: Handbok till rusmedelarbete i Helsingfors skolor) 6 11

7 Kirjallisuutta Valintojen stoorin tavoitteet Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet. (2013) Neuvoa antavat. Päihdetyötä tekeville. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Valintojen stoorin tavoitteena on tarjota 6.-luokkalaisille laadukas, jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen perustuva päihdekasvatusmenetelmä. Lisäksi Valintojen stoorin tavoitteena on tarinan, keskustelun ja toiminnallisten menetelmien avulla: Handbok till rusmedelarbete i Helsingfors skolor. (2013) Klaari Helsinki. INKINEN A., KOKKONEN J. & RUUSKA V. (2012) Selvää synergiaa eettisesti kantavaa päihdekasvatusta. HUMAK. KINNUNEN J., LINDFORS P., PERE L., OLLILA H., SAMPOSALO H. & RIMPELÄ A. (2013) Nuorten terveystapatutkimus. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2013:16. Tukea koulujen ehkäisevää päihdetyötä ja terveyden edistämistä Vahvistaa aikuisten yhteisvastuuta nuorten päihdekasvatuksessa Kannustaa nuoria tekemään hyvinvointia edistäviä itsenäisiä päätöksiä Tavoittaa kohderyhmä ennen ensimmäisiä päihdekokeiluja Siirtää lasten ja nuorten päihdekokeiluja myöhemmäksi Antaa valmiuksia tilanteisiin, joissa nuoret kohtaavat päihteitä Valintojen stoorissa pohditaan yhdessä nuoren ympärillä olevien yhteisöjen ja niiden toimijoiden (tutut, kaverit, ystävät ja vanhemmat) vaikutusta nuoren omiin päätöksiin enemmän kuin päihteitä tai niiden terveyshaittoja. Toisin sanoen; pohditaan yhdessä miten perhe ja kaverit vaikuttavat nuoren suhtautumiseen päihteiden kokeilua kohtaan. Kouluterveyskysely. Kouluterveyskysely tuottaa tietoa kouluille ja kunnille vuotiaiden nuorten terveydestä, terveystottumuksista ja elinoloista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. LARME L. (2013) Teoksessa Selin A., Maunu A. & Kannussaari K Päihdeilmiö. Ryhmäyttävää päihdekasvatusta oppilaitoksiin. Kouluttajan opas. Ehyt ry. MAUNU A. (2012) Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin. Ehyt ry. MÄKELÄ P., MUSTONEN H. & TIGERSTEDT C. (Toim.). (2010) Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. AHLSTRÖM S. & KARVONEN S. Miten nuoret juovat? Teoksessa Suomi juo, sivut MAUNU A. & SIMONEN J. (2012) Miksi juodaan? Nuoret, humala ja sosiaalisuus. Teoksessa Suomi juo, sivut PIRSKANEN M. (2007) Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Kuopion yliopisto. PUURONEN A. (2012) Ei pala, palaa, ei pala Laadullinen tutkimus nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Nuorisotutkimusverkosto. RAITASALO K., HUHTANEN P., MIEKKALA M. & AHLSTRÖM S. (2012) Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD -tutkimuksen tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

8 Valintojen stoorin toteutus Valintojen stoori toteutetaan monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa. Valintojen stooriin on hyvä valita vastuuhenkilö, jolla on kokonaisvastuu menetelmän toteuttamisesta. Vastuuhenkilön tehtävät löytyvät liitteenä olevasta vuosikellosta. Kannattaa vilkaista vuosikelloa, vaikket olisikaan Valintojen stoorin vastuuhenkilöksi nimetty henkilö; vuosikellosta näet Valintojen stoorin kokonaisuuden sekä tehtäviä, jotka eivät tule oppaassa muuten esiin, mutta jotka ovat olennaisia Valintojen stoorin toteutumisen kannalta. Valintojen stoorin toteuttamista varten on hyvä sopia vakioviikko, jolloin sekä koulut että toimijat tietävät menetelmän toteuttamisajankohdan hyvissä ajoin ja esimerkiksi vanhempainiltaan liittyvä tiedotus on mahdollista toteuttaa jo syksyllä. Valintojen stoori -menetelmä koostuu seuraavista osasista: 1. Perehdytys toimijoille Kaikki toimijat osallistuvat kolme tuntia kestävään perehdytystilaisuuteen ennen Valintojen stoorin toteuttamista. Perehdytystilaisuuden rungon löydät tämän oppaan lopusta. ryhmää kohden on 2 toimijaa, aikuinen/nuori työpareina. Valintojen stoori -tunti toteutetaan siis yhdessä alueen lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten ja alueen nuorten kesken. Toimijoilla on Valintojen stoorissa aktiivinen ja tärkeä rooli. Toimija luo turvallisen ilmapiirin, jossa keskustelu on mahdollista. Nuorella toimijalla (esim. tukioppilas) tulisi olla mielekäs ja hallittava rooli Valintojen stoorissa; sellainen vastuu, jonka nuori haluaa ja pystyy kantamaan. Aikuistoimija varmistaa, että nuorella on mahdollisuus saada hänelle itselleen soveltuva rooli. Aikuinen on aina mukana tasa-arvoisena innostajana. Aikuistoimijalla on viime käden vastuu Valintojen stoorin toteutuksesta. Valintojen stoori -tunti koostuu tarinasta, toiminnallisista harjoituksista ja keskustelusta. Valintojen stoorin tarina kertoo kahdesta sisaruksesta, heidän ystävistään, kotibileistä, niiden järjestämisestä, seurauksista sekä valinnoista. Tarinan lomassa tehdään toiminnallisia harjoitteita, joiden kautta pohditaan tarinan tapahtumia ja viritetään keskustelua. Tarinan lomassa pohditaan yhdessä tilanteita, joissa tarinan nuoret, Eetu, Karim, Emma, Sofia, Helmi ja Daniel törmäävät alkoholiin ja tupakkaan: Alku Aloitusvideo n. 5 min Nimitarrat Tehtävät 1 ja 2 Tehtävän 3 ohjeistus n. 15 min Valintojen stoori -tunti = Koko luokan kanssa = Pienryhmissä 2. Videon alku Tehtävän 3 purku Tehtävä 4 n. 15 min 2. Videon loppu Tehtävä 5 n. 10 min 3. Video Tehtävä 6 Kysymykset huoltajille Välitön palaute n. 10 min Loppu Laitetaan Post-it laput seinälle Materiaalin jako 2. 6-luokalle pidettävä Valintojen stoori -tunti Valintojen stoori -tunti järjestetään nuorisotalolla, jonne tulee kerrallaan yksi 6.-luokka. Luokka jaetaan pienryhmiin ja pääsääntöisesti yhtä pien- Miten nuoret toimivat näissä tilanteissa? Miltä nuorista tuntuu näissä tilanteissa? Mitkä asiat vaikuttavat nuorten päätöksiin? Välineet, jotka tarvitset Valintojen stoori -tunnin toteutukseen: Näytöt, videot jne. Osoitetarrat/maalarinteippi Pallo, hernepussi tms. Kyniä Fläppipaperi Post-it -laput Keskeneräiset lauseet -paperi Kirjekuori 3. Vanhempainilta Valintojen stoorissa vierailleiden 6.-luokkalaisten huoltajille järjestetään vanhempainilta Valintojen stoorin toteutusviikolla. Vanhempainillan rungon löydät tämän oppaan lopusta. 4. Oppilaiden palautetunti Valintojen stoori -vierailun jälkeen luokanopettaja ohjaa teemaan liittyvän oppitunnin, jossa oppilaat antavat sähköisesti palautteen Valintojen stoorista. Lisäksi oppilaat kirjoittavat Valintojen stoorissa käytyyn tarinaan mieleisensä jatkon. Palautetunnin rungon löydät tämän oppaan lopusta. Huom! Luokanopettaja on kuuntelemassa Valintojen stoori -tunnin keskusteluineen yhden pienryhmän mukana. Opettajan rooli oppilaan arjen tuntijana ja kasvattajana on tärkeä ja opettajan osallistuminen edistää oppimista päihdeasioissa. Opettajan osallistuminen tukee Valintojen stoorin jälkeisen koulussa tapahtuvan palautetunnin keskusteluja ja tehtäviä. Huom! Valintojen stoorin tärkein kehittämisväline on palautekyselyt ja niistä saadut tulokset. Palautteita pyydetään heti Valintojen stoorin jälkeen 6.-luokkalaisilta, heidän opettajiltaan, toimijoilta sekä huoltajilta. Palautteista laaditaan raportti, jonka pohjalta tehdään kehittämistoimenpiteet seuraavalle vuodelle. 8 9

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Opas toteuttajille ja kouluille

Opas toteuttajille ja kouluille Opas toteuttajille ja kouluille Sisältö Johdanto... 4 Alkutaipaleesta tähän päivään... 4 Kavereiden vaikutus päihteiden kokeiluun... 4 Ehkäisevän päihdetyön tavoitteet... 5 Toimiva päihdekasvatus... 6

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.

huoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon. ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS Antti Maunu Antti Maunu Helsingin yliopisto, sosiologia VTM 2002, väitöskirja yökerhoista nuorten kaupunkilaisaikuisten sosiaalisena areenana suuren muuton

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen Vanhempainilta 31.1.2019 Kuusiston koulu Melissa Sukanen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön järjestö Vauvasta mummoon - EHYT ry:n koulutyö: Alakoulu: Juteltaisko?, Pelitaito

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Työelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä

Työelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille ohjeita järjestäjille Työelämän monet polut ja erilaiset

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus 12-18- Kouluterveyskysely Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat sekä lukioiden ja ammatillisten

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan

Lisätiedot

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa

Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi) Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma

Lisätiedot

Hyvinvointikeskustelut yläkoulun tai lukion aloittavien opiskelijoiden kanssa

Hyvinvointikeskustelut yläkoulun tai lukion aloittavien opiskelijoiden kanssa Lapsen paras Yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Hyvinvointikeskustelut yläkoulun tai lukion aloittavien opiskelijoiden kanssa - Pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeessa

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin

Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin 9.11.2017 Tomi Lintonen 1 Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö 1977-2017

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Örebro vaikutteiset vanhempainillat

Örebro vaikutteiset vanhempainillat Terveempi Itä-Suomi -hanke Örebro vaikutteiset vanhempainillat Paula Kaukorinne hankekoordinaattori TtM Näin kehiteltiin Örebro vaikutteiset vanhempainillat! Tutkijat Hågan Stattin ja Nikolaus Koutakis

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Kuukkelin päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Jokainen lapsi on rikkaus ja arvokas omana itsenään. Kuuntelemme ja kohtaamme lapset ja perheet

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä

Lisätiedot