Viranomaisen merkintöjä Saapunut Dno/Ark. Jakelu. FIMOS-nro. Hakemusnro. Kansallinen maakunnan kehittämisraha

Transkriptio

1 Rahoitushakemus Viranomaisen merkintöjä Saapunut Dno/Ark. Jakelu FIMOS-nro Hakemusnro 1 Lue maakunnan kehittämisrahahakemuksen täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Hakemus on Uusi Jatkohakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Haettava rahoitus Kansallinen maakunnan kehittämisraha Muu, mikä 1. Hakija(t) (tiedot hakijasta ja mahdollisista osatoteuttajista, jotka on juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta) Hakija (päätoteuttaja) Y-tunnus/syntymäaika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhytmä Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Satakunnankatu 18 A Tampere Yhteyshenkilö Organisaatiotyyppi Juhani Pohjonen kunnallishallinto Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite juhani.pohjonen@tampereenseutu Hankkeen vastuullinen johtaja Päivi Nurminen Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite paivi.nurminen@tampereenseutu. Hankkeen kirjanpitotaho Kuntayhtymä/Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskus Hankkeen kirjanpitäjä Mervi Lehtisaari Puhelin Telekopio Sähköposti mervi.t.lehtisaari@tampere.fi Hankkeen osatoteuttajat (kuvaus kunkin osatoteuttajan roolista hankkeessa on kirjattava hankesuunnitelmaan/ toimitettava erillisellä liitteellä) Nimi Yhteyshenkilö Y-tunnus Jääkö projektin arvonlisävero hakijaorganisaation (tai yhteishankkeissa jonkun toteuttajista) lopulliseksi kustannukseksi? Mikäli arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, niin perustelut (tarvittaessa alv-todistus) Kyllä Ei 2. Hanke Hankkeen nimi KOKO-ohjelma , MAL-verkosto Hankkeen koko toteutusaika Hankkeen alueellinen kohdentuminen 1 / / Kunta Seutukunta Maakunta Valtakunnallinen Kuntien yhteinen Seutukuntien yhteinen Maakuntien yhteinen Kansainvälinen Toteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus (nimeä kunta/kunnat, seutukunta/seutukunnat, maakunta/maakunnat) yhteensä 20 KOKO-aluetta

2 2 Ohjelmayhteys (Ohjelma/ toimintalinja) (esim. maakuntaohjelma, osaamiskeskusohjelma, aluekeskusohjelma, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen maaseutuosio) Teemaohjelma, päähanke tai hankekokonaisuus KOKO Tiivistetty hankekuvaus. Lisäksi tarvitaan erillinen hankesuunnitelma. Strategiset voimavarat kaupunkiseuduilla ovat usein ylikunnallisia, minkä vuoksi kun-tayhteistyö on välttämätöntä. Hyvin suunniteltu seudullinen yhdyskuntarakenne tarjoaa asukkaille ja yrityksille sellaisia asuin- ja toimintaympäristöjä, missä alueen toimivuus ja tehokkuus ovat erityisiä vetovoima- ja kilpailutekijöitä. Kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua voidaan pitää ko-konaisvaltaisena elinkeinopolitiikkana, joka tukee yritysten sijoittumista ja kehittymistä alueella. Verkoston tavoitteena on tukea alueita kaupunkiseutusuunnitelmien toimeenpanossa kehittämällä toteuttamista tukevia suunnitteluprosesseja sekä menetelmiä ja työvälinei-tä laadittujen suunnitelmien toimeenpanemiseksi. Työssä pyritään vahvaan elinkeino-poliittiseen näkökulmaan kytkemällä elinkeinojen kehittämisen ja maankäytön suunnit-teluprosessit toisiinsa. MAL-prosessien onnistuminen edellyttää uudenlaisten työvälineiden kehittämistä ja testausta. Onko hankkeeseen haettu tai saatu muuta julkista tukea? Kyllä Ei (Jos kyllä, tarkempi erittely liitteeksi) Jos hakijalla on käynnissä tai vireillä muita hankkeita, joihin saadaan / haetaan julkista rahoitusta, selvitys niistä liitteeksi. Jos hakija (päätoteuttaja/ osatoteuttaja) on yritys, mitä muuta julkista, de minimis -säännön alaista vähämerkityksistä tukea (Komission asetus EY N:o 1998/2006) hakija on saanut kahden edeltävän verovuoden ja kuluvan verovuoden aikana. De minimis sääntöä sovelletaan myös, mikäli tuen lopulliset saajat ovat yrityksiä. On huomattava, että EY-oikeuden käsitteistössä yrityskäsite ei ole sidottu yhtiömuotoon. Olennaista yritys-käsitteessä on, että toimitaan taloudellisella riskillä. Hakijan/ hakijoitten saamat de minimis tuet De minimis tuen myöntänyt viranomainen Ajankohta Saatu tuki toteuttajittain eriteltynä 3. Hankkeen tavoitteet Määrälliset tavoitteet Uudet yritykset kpl joista naisyrityksiä kpl Uudet työpaikat kpl joista miehiä kpl ja naisia kpl Muu, mikä? kpl Tiivistetty tavoitekuvaus Verkoston päämääränä on, että suomalaiset kaupunkiseudut vahvistavat kilpailukykyään houkuttelevina ympäristöinä talouden kehitykselle ja työvoiman sijoittumiselle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Verkoston kautta luodaan uusia välineitä MAL-prosessissa onnistumiseen ja välitetään parhaita käytäntöjä valtakunnallisesti seuduilla sovellettavaksi. 4. Hankkeen vaikutusten arviointi (tarkempi selvitys liitteessä 2) ja suunnitelma hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkamisesta hankkeen jälkeen I Ympäristövaikutukset a) Ympäristöpositiivinen b) Ympäristöneutraali hanke c) Ympäristönegatiivinen hanke II Vaikutukset kestävän kehityksen kannalta a) positiiviset b) ei vaikutuksia c) negatiiviset III Tietoyhteiskuntavaikutukset Kyllä Ei

3 3 Hankkeessa aikaansaadun toiminnan jatkaminen hankkeen jälkeen (miten ja millä resursseilla tuen avulla alkuunsaatua toimintaa on tarkoitus jatkaa) Valtakunnalliset käytännöt. Seudulliset toteutukset. 5. Hankkeen kustannusarvio (euroa) Yhteensä Palkat ja sivukulut Asiantuntijapalkkiot Matkakulut Kone- ja laitehankinnat Toimisto- ja vuokrakustannukset Muut menot Luontoissuoritukset Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma (euroa) Yhteensä a. Anottava rahoitus b. Kuntarahoitus hakijan oma rahoitus 0 muu kuntarahoitus c. Muu julkinen rahoitus d. Yksityinen rahoitus hakijan oma rahoitus muu yksityinen rahoitus e. Luontoissuoritukset f. Hankkeen tulot g. Kokonaisrahoitus Nettorahoitus (g-f) Julkinen rahoitus (a+b+c) Maksatussuunnitelma Maksatusta haetaan Neljän kuukauden välein Kuuden kuukauden välein

4 8. Allekirjoitukset Allekirjoittaja(t) sitoutuvat toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ja sen liitteissä ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttavat nämä tiedot oikeiksi. Allekirjoittaja(t) ovat velvollisia antamaan hankkeen toteutukseen liittyviä seurantatietoja hankkeen julkishallinnon rahoittajille. Yhteishankkeissa (useamman toteuttajan toteuttamat hankkeet) tuensaajat vastaavat hankkeesta yhteisvastuullisesti. Tämä hakemus voidaan myös siirtää tai jäljentää muille valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä asiantuntijalausunnon antamista varten muillekin tahoille. Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla riskillään. Paikka ja aika Tampere 25 / Hakijan allekirjoitus (yhteishankkeissa päätoteuttaja) (yhteisön nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) Nimenselvennys Päivi Nurminen Asema organisaatiossa Seutujohtaja Osatoteuttajien allekirjoitukset (mikäli kyseessä on usean toteuttajan yhteishanke) (yhteisön nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) Osatoteuttaja 1. Nimenselvennys Asema organisaatiossa Osatoteuttaja 2. Nimenselvennys Asema organisaatiossa Osatoteuttaja 3. Nimenselvennys Asema organisaatiossa 9. Liitteet Hakijatahon päätös hakea rahoitusta hankkeelle Mahdolliset luvat, joita hankkeen toteuttaminen edellyttää Kauppa- tai yhdistysrekisteriote Hankkeen tiedotussuunnitelma Nimenkirjoitusoikeuden todentava ote Alv-velvollisuuteen liittyvät todistukset Hankesuunnitelma Pää- ja osatoteuttajien välinen sopimus Hankkeen vaikutusten arviointi Muut liitteet kpl mkr-hakemus_112008

5 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KAUPUNKISEUTUJEN MAL-VERKOSTON PILOTOINTI KOKO-OHJELMASSA Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä gsm

6 Sisällysluettelo 1 Kaupunkiseutujen asema aluekehittämisessä 3 2 Yhdyskuntasuunnittelun merkitys kaupunkiseutujen vetovoimassa 3 3 Paras- kaupunkiseutusuunnitelmien laadinta ja toteutus 3 4 KOKOn rooli kaupunkiseutujen MAL-yhteistyössä 4 5 MAL-verkoston perustaminen ja tavoitteet 4 6 MAL-verkoston toiminta ja lisäarvo 4 7 MAL-verkoston resurssit Verkostobudjetti 6 8 MAL-verkoston jäsenet 7 9 Tampereen kaupunkiseudun MAL-suunnittelu ja rooli MAL-verkostossa 8 10 MAL-verkoston aikataulu 8 2

7 1 Kaupunkiseutujen asema aluekehittämisessä Kaupunkiseutujen asema aluekehityksessä on korostunut ja niiden menestys vaikuttaa koko Suomen hyvinvointiin. Kaupunkiseudut ovat houkuttelevia sijoittumispaikkoja osaavalle työvoimalle, ja osaamisen kautta ne toimivat myös talouselämän vetureina. Kaupunkiseuduilla tapahtuu pääosa asukasluvulla, työpaikoilla tai talousluvuilla mitattavasta maan kasvusta ja kehityksestä. Vahvimmat lokaalitaloudet ovat kiinnostavia sijoittumisalueita myös globaalilla tasolla. Kaupunkiseuduilla on erityinen vastuu yhdyskuntarakenteen kehittämisestä. Kasvaneet työssäkäyntialueet, voimakas pendelöinti sekä kaupunkiseutujen sisäinen muuttoliike edellyttävät maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamista. Kuntarakenne kaupunkiseduilla on kuitenkin pirstaleinen, mitä kuvaa Paras-kaupunkiseutusuunnitelmien laadintaan ja toteuttamiseen osallistuva kuntien suuri määrä 143 kuntaa. Kaupunkisetujen kehittämisen tahtotiloja on runsaimmillaan yhtä monta. 2 Yhdyskuntasuunnittelun merkitys kaupunkiseutujen vetovoimassa Strategiset voimavarat kaupunkiseuduilla ovat usein ylikunnallisia, minkä vuoksi kuntayhteistyö on välttämätöntä. Hyvin suunniteltu seudullinen yhdyskuntarakenne tarjoaa asukkaille ja yrityksille sellaisia asuin- ja toimintaympäristöjä, missä alueen toimivuus ja tehokkuus ovat erityisiä vetovoima- ja kilpailutekijöitä. Kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua voidaan pitää kokonaisvaltaisena elinkeinopolitiikkana, joka tukee yritysten sijoittumista ja kehittymistä alueella. Liikenne- ja kuljetusyhteydet sekä riittävät elinkeinoalueet ovat tärkeitä kriteereitä yrityksille. Maankäytön suunnittelulla voidaan myös edistää elinkeinojen kasvua ja uudistumista hyödyntämällä toimialojen sijoittumislogiikkaa. Työvoiman saatavuuden kannalta riittävä asuntotarjonta, sujuva liikkuminen ja hyvin saavutettavat palvelut ovat puolestaan elinympäristön laatutekijöitä. 3 Paras- kaupunkiseutusuunnitelmien laadinta ja toteutus Kaupunkiseudut ovat saaneet kunta- ja palvelurakennehankkeessa erityisen huomion. Pääkaupunkiseudun ja 16 muun kaupunkiseudun on edellytetty ryhtyvän parantamaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen seuduilla. Paras-kaupunkiseutusuunnitelmista laaditun asiantuntija-arvioinnin 2008 mukaan kaupunkiseudut ovat tunnistaneet yhdyskuntarakenteen kokonaisvaltaisen suunnittelun tarpeen. Myös suunnitteluvälineitä yhteistyön ja yhteensovittamisen toteuttamiseksi on esitetty. Arvioinnin mukaan kaikilla seuduilla on kuitenkin edelleen tarve kehittää maankäytön, asumisen ja liikenteen vuorovaikutteista suunnittelua ja toteuttamisen ajoitusta. 3

8 Arvioinnissa todettiin kaupunkiseutusuunnittelun kehittämiskohteiksi mm. seuraavaa - riittävän vuorovaikutteinen toimintojen yhteensovittaminen - konkretiaa edistävät toteuttamissuunnitelmat - sitoutuminen päätöksentekotasolla - kuntien yhteistyötä tukevat rakenteet Paras-kaupunkiseutusuunnitelmien toteutusta on arvioitu keväällä 2009 eduskunnalle annettavaa selontekoa varten. Arviointiraportin 30.4 johtopäätökset huomioidaan MALverkoston suunnittelussa. 4 KOKOn rooli kaupunkiseutujen MAL-yhteistyössä Koheesio- ja kilpailukykyohjelman KOKO:n ja kaupunkiseutujen yhdyskuntasuunnittelun yhteys on tiivis. KOKO:lla mm. edistetään ja rahoitetaan Paras-kaupunkiseutusuunnitelmissa käyntiin lähteneitä prosesseja, joiden tavoitteena on arkielämän sujuvuuden näkökulmasta hyvin toimiva kaupunkirakenne. Tämä tukee kaupunkiseutujen laaja-alaista kehittymistä. 5 MAL-verkoston perustaminen ja tavoitteet KOKO-ohjelmalla tuetaan alueiden yhteistyötä ja vauhditetaan positiivisten vaikutusten leviämistä. Käynnistyvällä ohjelmakaudella kaupunkiseutujen erityisenä tarpeena on vahvistaa yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa, mitä tarkoitusta varten KOKO-ohjelmassa käynnistetään MAL- teemaverkosto. Verkoston tavoitteena on tukea alueita kaupunkiseutusuunnitelmien toimeenpanossa kehittämällä toteuttamista tukevia suunnitteluprosesseja sekä menetelmiä ja työvälineitä laadittujen suunnitelmien toimeenpanemiseksi. Työssä pyritään vahvaan elinkeinopoliittiseen näkökulmaan kytkemällä elinkeinojen kehittämisen ja maankäytön suunnitteluprosessit toisiinsa. Työn päämääränä on, että suomalaiset kaupunkiseudut vahvistavat kilpailukykyään houkuttelevina ympäristöinä talouden kehitykselle ja työvoiman sijoittumiselle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Verkoston tavoitteen saavuttamista edistää yhtäältä velvoite kaupunkiseutusuunnitelmien laadinnasta ja toteuttamisesta ja toisaalta kaupunkiseuduilla syventynyt näkemys yhteistyön tarpeesta yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja hallinnassa. 6 MAL-verkoston toiminta ja lisäarvo Verkoston roolia alueiden kilpailukyvyn kehittämisessä fokusoidaan verkostojäsenten tarpeiden mukaan. MAL-teemat voivat liittyä mm. yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, monipuolistamiseen ja keskustojen kehittämiseen, liikkumistarpeeseen ja liikkumistapoihin, asuinympäristöihin ja asuntotuotantoon sekä energiatehokkuuteen. Työssä painotetaan suunnitteluprosessien ja niissä käytettävien työvälineiden kehittämistä ja pyritään erityisesti suunnittelun laadun parantamiseen. 4

9 Prosessien kehittämistarve liittyy uudenlaisiin yhteistyömalleihin, jotka edistävät sekä kuntien että toimialojen vuoropuhelua. Monialaisen yhdyskuntasuunnittelun haasteena on luoda mm. toimiva toimiala- ja sektorirajat yhdistävä yhteissuunnittelumenettely. Prosessitarpeita on lisäksi mm. kuntien luottamushenkilöiden sitouttamisen käytännöissä sekä kuntalaisten aktivoinnissa seudullisiin prosesseihin. Oman haasteensa yhdyskuntasuunnittelulle asettavat kestävän kehityksen, ja kansainvälistymisen kehitysnäkökulmat, jotka leikkaavat MAL-suunnittelua horisontaalisesti. MAL-prosessien onnistuminen edellyttää myös uudenlaisten työvälineiden kehittämistä ja testausta. Tunnettuja työvälineitä ovat mm. maankäytön kehityskuvat, rakennemallit, yhteiset yleiskaavat, aluesuunnittelumallit. Verkostossa nostetaan esille yhdyskuntasuunnittelun taloudelliset merkitykset ja kehitetään mm. kustannusvertailumenetelmiä ja yhdyskuntarakenteen toteuttamisohjelmia. Kaupunkiseuduilla yhteistyön tarvetta on lisäksi mm. kaupan hankkeiden ohjauksessa ja sitä tukevissa palveluverkkoselvitysten toteuttamisessa Verkostossa välitetään kokemuksia myös jo koetelluista työvälineistä kuten liikennejärjestelmäsuunnitelma, joukkoliikennesuunnitelmat, asuntopoliittinen ohjelmatyö, palveluverkkosuunnitelma, aiesopimusmenettely ja seutusopimusmenettelyt. MAL-verkosto voi toimia yhteistyökumppanina mm. kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmälle sekä muiden kansallisten toimijoiden hankkeille kuten Osaamiskeskusohjelman Asumisen-klusterille. Verkoston toimintamuotoja ovat mm. verkostotapaamiset ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Verkosto voi mm. tuottaa yhteisiä kilpailutusasiakirjoja kuntien MAL-hankkeiden konsultointipalvelujen hankintaan ja organisoida yhteisiä kilpailutuksia. Verkoston jäsenet voivat mentoroida toisiaan ja jakaa jo kertynyttä kokemusta MAL-hankkeiden toteuttamisessa. MAL-suunnittelun kansainvälinen näkökulma huomioidaan mm. benchmerkkaamalla eurooppalaisia hyvää yhdyskuntarakennetta toteuttavia kaupunkiseutuja. Lisäksi verkosto voi hakea rahoitusmahdollisuuksia yhdyskuntarakenteen suunnitteluhankkeisiin kansallisista ohjelmista. Rahoitusmahdollisuuksien osalta verkosto voi hyödyntää mm. Sitran energiaohjelmaa Verkosto tukee jäsentensä osaamista järjestämällä koulutuspäiviä ja työseminaareja sekä organisoimalla mahdollisia yhteisiä tutkimus-, selvitys- ja suunnitteluhankkeita. Verkosto voi myös teettää julkaisuja MAL-suunnittelun tueksi Verkostolle rakennetaan myös verkkosivut ja viestintää tukeva brändi. 7 MAL-verkoston resurssit Verkostolle nimetään kokopäiväinen projektipäällikkö/koordinaattori ja puolipäiväinen toimistoassistentti, jotka ylläpitävät verkostoa, suunnittelevat sen työtä ja vastaavat 5

10 toimenpiteiden valmistelusta. Projektipäällikkö kerää mm. verkostokumppaneiden toimivat käytännöt ja yhteistyötarpeet sekä suunnittelee uudet yhteiset avaukset verkostojäsenten kanssa. Projektipäällikkö raportoi toiminnasta TEM:ille. Verkostolle perustaa lisäksi pieni johtoryhmä, joka valmistelee verkostotoiminnalle tarkemmat vuositavoitteet ja tukee projektipäällikköä niiden toteuttamisessa. Verkostolle nimetään myös ohjausryhmä ja määritellään tehtävät. Ohjausryhmään pyritään saamaan mukaan MAL-työtä seuraavat eri sektoriministeriöt. Verkoston tulokset määrittyvät em. lisäksi myös verkostossa mukanaolevien alueiden aktiivisuuden mukaan, mihin toiminnan suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota. 7.1 Verkostobudjetti Verkoston kulut muodostuvat projektipäällikön/koordinaattorin ja assistentin palkkauksesta sekä niihin liittyvistä tila- ja toimistokustannuksista. Rahoitusta varataan myös asiantuntijapalkkioihin, joita käytetään verkoston toimenpiteiden toteuttamiseen (koulutuspäivien ja työseminaarien järjestäminen, tutkimus- ja selvitys- ja suunnitteluhankkeiden käynnistäminen, mahdolliset painatustyöt ja julkaisut, ulkoinen viestintä, verkkosivut ja viestintäbrändi). Verkoston rahoitus muodostuu jäsenalueiden osallistumismaksusta sekä TEM:in rahoitusosuudesta. Verkostomaksun suuruus riippuu osallistuvien alueiden määrästä. Mukaan on ilmoittautunut 20 aluetta. MAL-verkoston menoarvio, euroa/vuosi Palkat ja sivukulut ,00 Asiantuntijapalkkiot/ostopalvelut ,00 Matkakulut 5 800,00 Tarvikkeet, vuokrat, tostopalvelut ,00 Kone- ja laitehankinnat 6 000,00 Yhteensä ,00 MAL-verkoston tuloarvio euroa/vuosi Alueiden rahoitus , euroa x 20 aluetta TEM 70 % palkat + sotu ,00 50 % muut kulut ,00 Yhteensä ,00 6

11 8 MAL-verkoston jäsenet MAL-verkostoon on luonteeltaan teemaverkosto. Siihen voivat hakeutua kaupunkiseudut, jotka ovat Paras-puitelain mukaan laatineet kaupunkiseutusuunnitelman (16 maakuntakeskusta ja pääkaupunkiseutu). Verkostojäsenten samankaltaisuus edistää työn vaikuttavuutta. Verkostoon voidaan ottaa myös alueita, jotka ovat vapaaehtoisesti käynnistäneet alueellaan seudun vetovoimaa parantavan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittavan prosessin. Niiden rooli verkostossa määritellään verkoston toimintasuunnitelmassa. Verkoston asiantuntijoiksi/ohjausryhmään pyydetään keskeisten viranomaisten edustajat (YM; LVM, TEM), sekä edustajat Suomen Yrittäjistä tai Keskuskauppakamarista sekä nimetyistä korkeakouluista ja Suomen Kuntaliitosta. MAL-verkostoon ovat ilmoittautuneet seuraavat alueet: Etelä-Pirkanmaa, Hämeenlinnan seutu, Jakobstadsregionen, Joensuun seutu ja Keski-Karjala, Jämsä-Jyväskylä-Äänekosk,i Kemi-Tornion alue, Kotkan-Haminan seutu, Hyvinkää-Riihimäen seutu Lahden seutu, Luoteis-Pirkanmaa, Länsi-Uusimaa, Mikkelin seutu, Oulunkaari, Oulun seutu, Pielisen Karjala, Porin seutu, Salon seutu, Seinäjoen kaupunkiseutu, Tampereen kaupunkiseutu, Vaasan seutu. 7

12 9 Tampereen kaupunkiseudun MAL-suunnittelu ja rooli MAL-verkostossa Tampereen kaupunkiseutu on valtakunnan kakkoskeskus Helsinki-Hämeenlinna- Tampere-vyöhykkeellä ja muodostuu kahdeksan kunnan toiminnallisesta kokonaisuudesta. Seutu muodostaa asukkaan kasvualueen Tampereen, Nokian, Kangasalan, Ylöjärven, Lempäälän, Pirkkalan, Oriveden ja Vesilahden kuntien väestöstä. Väestön ennakoidaan kasvavan n. 20 % ( ) vuoteen 2030 mennessä. Seutuyhteistyö on organisoitu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään, ja yhteistyötä ohjaa seutustrategia ja Paras-kaupunkiseutusuunnitelma. Tampereen kaupunkiseudulla on aktiivinen MAL-yhteistyö, minkä seurauksena kaupunkiseutusuunnitelma on toteutusvaiheessa kaikilta maankäytön keskeisiltä osilta (asuminen, liikenne, maankäyttö sekä palveluverkko). Mal-suunnittelun elinkeinopoliittista vaikuttavuutta on vahvistettu kytkemällä yhdyskuntasuunnitteluun elinkeinostrategiatyö. Kokonaisuus sisältää lisäksi seudullisen ilmastostrategiatyön. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän palveluksessa toimii seutuarkkitehti, joka koordinoi suunnittelukokonaisuutta kahdeksan kunnan yhteistyönä. TEM on verkostoneuvotteluissa nimennyt Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän MAL-verkoston koordinaatioalueeksi. Tampereen kaupunkiseudun oman MAL-työn lisäksi alueen vahvuudet verkoston isännöinnissä ovat mm. vahva tiedeyhteisö, TTY/ Edge-kaupunkilaboratorio ja TAY/ Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente, jotka molemmat on kytketty Tampereen seudun suunnitteluyhteistyöhön, sekä hyvät yhteydet verkoston kannalta keskeisiin alueellisiin ja kansallisiin viranomaisiin, kuten ympäristöministeriöön, Pirkanmaan ympäristökeskukseen, liikenne- ja viestintäministeriöön, VR:ään ja Ratahallintokeskukseen, Tielaitokseen, Kuntaliittoon ja Pirkanmaan maakuntaliittoon. Em tahot osallistuvat aktiivisesti tai vähintään seuraavat parhaillaan Tampereen kaupunkiseudun MAL-suunnittelun toteuttamista. Tampereen kaupunkiseutu ja alueen kunnat osallistuvat yhtenä kaupunkiseutuna MALverkostoon ja jakavat muiden käyttöön kertyneet kokemuksensa. Verkoston koordinaattori ja assistentti sijoittuvat fyysisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymään, mikä tarjoaa synergiaa verkoston koordinoinnille. Myös Tampereen kaupunkiseudun oma KOKO-ohjelmahakemus valmistellaan siten, että laaja-alainen yhdyskuntasuunnittelu on sen yksi sisällöllinen painopiste 10 MAL-verkoston aikataulu Valtioneuvosto on hyväksynyt MAL-verkoston KOKOssa pilotoitavaksi verkostoksi. Verkoston toimiaika on aluksi (2v), minkä jälkeen vakiinnuttamisesta päätetään verkostotulosten arvioinnin pohjalta. Toiminta käynnistetään seuraavasti: 1. Sopimus verkoston rahoituksesta ja isännöinnistä, TEM 4/ KOKO-alueiden ilmoittautuminen 6/09 3. Verkoston projektipäällikön rekrytointi, syksy Verkoston kokoonpanon määrittely, 10/09 8

13 5. Verkoston toiminta- ja taloussuunnitelma, 11/ Verkostojohtoryhmän muodostaminen, 1/ Verkostotoimenpiteiden käynnistäminen, 1/ Verkostoalueiden MAL- tilannekatsaus ja tarpeiden kartoittaminen 8. Verkostotulosten arviointi Verkostotyön jatkamisesta päätös 2011 lopussa 9