Ajankohtaiskatsaus MTK Pohjois-Savo Yhdistysten syyskokoukset Jari Kauhanen

Transkriptio

1 Ajankohtaiskatsaus MTK Pohjois-Savo Yhdistysten syyskokoukset 2014 Jari Kauhanen

2 Kuluttajahintojen ja tuottajahintojen suhde = 100 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII Kuluttajahintaindeksi, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut (Panos 1) Maatalouden tuottajahintaindeksi Lähde: Tilastokeskus

3 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos Rahoitus Tukityyppi Muutos EU CAP ,7% Maaseut u- ohjelma (EU+FI) FI LFA + lisäosa ,0 % Ymppi* ,0% Luomu ,1 % EHK ,8 % Kansallinen tuki** ,8% Yhteensä milj. euroa ,3 % Muutos vuoteen 2013, milj. euroa * sisältää luomun 2013/2014 **566( ) milj. e vuonna 2007, arvioitu VM:n budjettikehyksen/149a-artiklan perusteella

4 20 milj. euron lisämäärärahan jakaminen 1 prosentti kokonaistukipotista 6,5 milj euroa jaetaan pohjoisen tuen kautta maidolle 1,5 snt/l loka-joulukuu Loppusumman jako vielä kesken

5 Mitä muuttuu tulotuissa? Pinta-alojen ilmoittaminen Aktiiviviljelijä (ikärajat, alle e, negaatiolista) Viherryttäminen (EFA + 2/3 kasvia) Tukioikeudet (arvo ja leikkautuminen) Sitoumusten kesto Kotieläintilan määritelmä (LFA) Tukikelpoisen kesannon määrä (25 %) Ympäristökorvaus (rakenne ja lohkokohtaisuus) Valvonnat (kaikki ehdot, esim. sadonkorjuu tai lohkokirjanpito) Maksatukset

6 Parhaillaan meneillään tukiuudistuksessa CAP:in hiehosäätöä Täydentävät ehdot, mm. eläinten hyvinvointi Yhteisöt nuorten viljelijöiden tuessa Ns. negaatiolistalta poispääsy Erilaisia päivämääriä Keskustelut komission suuntaan -> tuotantosidonnaiset tuet Aseutusluonnoksia CAP, täydentävät ehdot, LFA, ymppi, EHK Kansallisen tuen ratkaisun valmistelu vuodelle 2015 Toimeenpanon valmistelu keväälle 2015

7 Kansalliset tuet 2015 Etelä-Suomen tuesta 34 milj. e siirtyy osaksi tilatukea Kansallisen tuen määräraha vuodelle 2015 on 323 milj. e (498 v 2014) Säästötarve ensi vuodelle 22 milj. e vuoteen 2014 verrattuna -> esim. yl.ha tuki 18 milj.e Nuoren viljelijän tuen tuensaajaa koskevien ehtojen yhtenäistäminen Maksetaan viiden vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta ja max 40 v ikään Arviolta 8 milj. e muutos tukimenekkiin (2014 arvio tukimenekistä 11,4 milj. e) Yhtenäistetäänkö muita ehtoja, entä tukitaso? Hevoset C-alueella (0,8 milj. e v 2014)?

8 Satovahinkovakuutukset Nykyinen satovahinkojärjestelmä päättyy vuonna ,4 milj. e määräraha poistuu osana hallinnonalan säästöjä Järjestelmä suunniteltiin korvattavaksi satovahinkovakuutuksilla Viljelijöiden halukkuus ottaa vakuutuksia 30 prosentin omavastuulla? Hallinnon kulut siirtyisivät yksityiselle sektorille ja viljelijöiden maksettavaksi Vakuutusmaksuveroon oli tarkoitus saada vapautus Valtio olisi tukenut järjestelmää (ainakin alkuvaiheessa, rahat olisi otettava kansallisen tuen momentilta) VM ei myönnä vakuutusmaksuveron vapautta -> valtion tuki menisi suurimmaksi osaksi verona VM:n kassaan -> ei mielekkyyttä tukea järjestelmää MMM:n rahoista -> ei houkuttele kysynnän eikä tarjonnan näkökulmasta

9 Aloitustuki Yrittäjätulovaatimus / euroa (100 % maataloudesta) Aloitushetken tuotantovälineistöllä, poistoprosentit laskevat hieman -> 10/4 % Avustus / euroa Korkotuki / euroa ( / euroa) Max lainalla/3 prosentin korkotuella riittää noin viideksi vuodeksi Komission näkemyksen mukaan kiinteistöön kohdistuva korkotuki pitää maksaa viidessä vuodessa Varainsiirtoveron vapaus max euroa, muuten vähentää korkotukea Aloittamisajankohdan määrittely Tuki haettava ennen aloittamista -> työtulo alle euroa Uusien lainojen korkomarginaali on keskimäärin 2,3 prosenttia!!!

10 EHK Ennen maaseutuohjelman hyväksymistä Valtioneuvostossa sovittiin eläinten hyvinvointikorvauksen laskelmien läpikäynnistä erityisesti sikatalouden osalta syyskuun loppuun mennessä. Sikatalouden laskelmat on tehty 300 emakon ja lihasian yksiköille sekä nautojen laskelmat 40 lehmän lypsykarjatilalle ja 60 emon emolehmätilalle työkustannuksen ollessa noin 18/28 e/h. Korvaustasot perustoimenpiteessä ovat selvästi aiempaa alemmat mm. terveydenhuolto-osion tukikelvottomuuden ja transaktiokustannuksen laskun takia.

11 EHK, naudat Tiloja kpl Korvaus e/ey Korvaus e/ey Korjattu e/ey Perustoimenpide Vasikoiden pito-olosuht. parantaminen 47/39 44/32/32 594/395/327 Yli 6 kk pito-olosuht. par Yli 12 kk sonnien pitoolosuht. parantaminen s/l - 40/31 46/36 Nautojen laidunnus 57/35 40/31 46/36 Sairas/poikimakarsinat s/l 17 8/10 15/15

12 EHK, siat Tiloja kpl Korvaus e/ey Korvaus e/ey Korjattu e/ey Perustoimenpide Emakoiden pito-olosuht. parantaminen Em./joutilaiden ulkoilu Parannetut porsimisolosuhteet Kuivittaminen pors/lihas Kivunlievitys/kastraatio Virikkeet Sairas/hoitokarsina

13 Tukimaksatukset Tilatuki joulukuu 2014 joulukuu 2015 kesäkuu 2016 Ympäristötuki syyskuu 2014 marraskuu 2015 kesäkuu 2015 kesäkuu 2016 LFA I syyskuu 2014 marraskuu 2015 LFA II joulukuu 2014 kesäkuu 2016 LFA:n lisäosa lokakuu 2014 Kansallinen kotieläintuki huhtikuu 2014 huhtikuu 2015 joulukuu 2014 huhtikuu 2016 Luomutuki syyskuu 2014 marraskuu 2015 joulukuu 2014 kesäkuu 2016 EHT joulukuu 2014 huhtikuu 2016 kesäkuu 2015 Lypsylehmäpalkkio joulukuu 2014 tammikuu 2016 huhtikuu 2015 kesäkuu 2016 EU:n nautapalkkio joulukuu 2014 tammikuu 2016 huhtikuu 2014 kesäkuu 2016 EU:n uuhipalkkio joulukuu 2014 huhtikuu 2016 Valkuaiskasvipalkkio joulukuu 2014 tammikuu 2016

14 Tukimaksatukset (milj.euroa) , , ,40 923, Hakuvuosi Seuraava vuosi

15 Maksatusten siirron syitä Uusien maksuaikataulujen syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukien toimeenpanoon sekä samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset. Mavin tiedote Uudet tukijärjestelmät vaativat tietojärjestelmien uudistuksen. Valvontavaatimukset lisääntyneet, tiloilla tehtävä entistä enemmän tarkastuksia (ja useita kertoja) -> valvontoihin tarvittaisiin enemmän tekijöitä. ELYjen YT-neuvottelut tulevat todennäköisesti koskemaan myös valvontoja tekeviä henkilöitä -> enemmän työtä, vähemmän ihmisiä. Osaamisvaje? Noin 75 % väestä vaihtunut Mavin toiminnan aikana.

16 Maksatusten siirron vaikutuksia Vuonna 2015 maksetaan noin 500 miljoonaa euroa vähemmän tukea kuin 2014, jos Mavin maksatusaikataulu toteutuu esitetyn kaltaisen. Vaikutukset mm: Maatilojen maksuvalmius Maatilojen verotus ja verotulojen kautta maaseutuvaltaisten kuntien talous Viljamarkkinat / tuotantopanosten hankinta, koneiden hankinta, investoinnit Tukimaksatusten siirto aiheuttaa viljelijöille varovaisesti arvioituna yli 15 milj.euron korkokustannuksen/-tappion (5 % korkovaatimus). Pisin viive Etelä-Suomen maitotiloilla, joilla aikaisemmin kuukausittain maksettu tuki maksetaan vuodelta 2015 ensimmäisen kerran tammikuussa 2016.

17 Tukioikeudet ja maanomistajat Jos omistusoikeus on siirretty maanomistajalle tukioikeusrekisterissä, kaikki on ok myös Jos vuokrasopimus on katkolla tämän vuoden aikana ja sopimuksessa on ehto, että tukioikeudet siirretään maanomistajalle. -> Tukioikeudet pitää siirtää ennen Jos on sovittu tukioikeuksien siirrosta, mutta sopimus on voimassa vuodenvaihteen yli, asiasta pitää neuvotella maanomistajan kanssa. Jos maanomistaja ei ole aktiiviviljelijä 2015 ja siitä eteen päin tukioikeuksien omistus selvintä palautaa maanomsitajalle ennen vuoden loppua ja tehdä samalla tukioikeuksien hallinta vuokaralaiselle vuokrakauden loppuun. Omistuksen siirto ei ole pakollinen, jos maanomistaja ei enää itse tule viljelmään ja sovitaan että tukioikeudet siirretään vuokraukden lopputtua peltojen tulevalle aktiiviviljelijälle Maatalouslinja / Marica Twerin

18 LOMITUKSEEN EI MUUTOKSIA TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA Hallitus on edellyttänyt asettamaltaan lomitustyöryhmältä yhteensä viiden miljoonan euron suuruisia lisäleikkauksia lomitukseen. Niitä ei kuitenkaan olla tuomassa eduskunnan käsittelyyn. Lomituksesta on tällä hallituskaudella leikattu jo yli asetetun lisäleikkaustarpeen. MTK:n tavoite: EU:n valtiontukisäännökset eivät saa rajoittaa suomalaista sosiaaliturvaa eikä niillä saa puuttua suomalaiseen lomitusjärjestelmään. Lomituksen kehittämistyöryhmä jatkaa toimintaa ja uudistukset ajoittuvat uuden hallituskauden alkuun

19 Tilojen lukumäärän kehitys muutos yht. n. 930 tilaa (-23 %) 4

20 Pellon käyttö 14

21 Maidontuotannossa selvää kasvua; kasvu tasaantuu

22 Nauta ja sikatila

23 Naudanlihantuotannon kehitys 10

24 18

25 17

26 MTK:n järjestöuudistuksen tilannekatsaus

27 Järjestöuudistuksen valmistelun lähtökohta 1.Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2.Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus 3.Halu saada lisää metsänomistajia järjestön jäseniksi 4.Metsänhoitoyhdistysten oma kiinnostus jäsenyyteen MTK:ssa

28 Uusi järjestörakenne 1. Tuottajayhdistysten ja MTK-liittojen asema sekä jäsenöitymisperiaate tuottajayhdistykseen säilyvät nykyisellään. 2. Jäsenyys mhy:ssä muuttuu vapaaaehtoiseksi. Jäsenyys tuottajayhdistyksessä tai metsänhoitoyhdistyksessä tuo MTK:n jäsenyyden ja sen jäsenedut. Tuottajayhdistyksessä jäsenenä olevan tulee liittyä myös metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi saadakseen sen jäsenhintaiset palvelut. Tavoitteena on mahdollisimman korkea jäsenöitymisaste molemmissa yhdistyksissä. 3. Metsänhoitoyhdistykset liittyvät MTK:n Keskusliiton jäseniksi ja maksavat sen valtuuskunnan määrittämän jäsenmaksun. Metsänomistajaliitot lopettavat toimintansa ja niiden jäsenyys Keskusliitossa päättyy. Yhteistyösopimus SLC:n kanssa jatkuu.

29 Uusi järjestörakenne

30 Jäsenmaksuja koskevat suositukset Taloustyöryhmä antanut suositukset järjestön jäsenmaksusta metsänhoitoyhdistyksille MTK-liitoille ja tuottajyhdistyksille Suositukset koskevat vuotta 2015, kaikkien jäsenryhmien jäsenmaksuperusteet uusitaan vuodesta 2016 eteenpäin Taloustyöryhmä suosittelee MTK-yhdistyksiä painottamaan jäsenmaksuja asteittain perusmaksujen korotuksen suuntaan siten, että metsähehtaarien kautta tulevien jäsenmaksujen merkitystä vähennetään Kilpailulain syistä metsänhoitoyhdistyksille MTK ei anna suosituksia, maksu voi olla perusmaksu ja metsähehtaarimaksu, joka voi olla porastettu

31 Jäsenmaksuja suositukset 2/2 Järjestöuudistus ei muuta nykyisiä jäsenyyksiä. Viljelijämetsänomistajan kannattaa olla jäsenenä sekä MTK yhdistyksessä että metsänhoitoyhdistyksessä erilaisten jäsenpalvelujen ja etujen saamiseksi. MTK:n jäsenetuja voidaan eriyttää tuotantosuunnittain. Esimerkiksi maatilavakuutusalennukset, EU -avustajavakuutukset ja tuotevastuuvakuutukset voidaan kytkeä edellyttämään MTK -yhdistyksen jäsenyyttä ja vastaavasti mhy-jäsenyyteen voidaan kytkeä omia etuja.

32 Nostetaan Suomi suosta MTK:n tavoitteista eduskuntavaaleissa 2015