Tekijänoikeus ja tietokoneohjelmat. Mikko Välimäki

Transkriptio

1 Tekijänoikeus ja tietokoneohjelmat Mikko Välimäki

2 Järjestelyistä Tentti , T1 - varmistamatta! Toinen kierros T1 Kirjoitukset / luentopäiväkirja on jätettävä tenttipäivään mennessä ja hyväksytty kirjoitus antaa 10p / korvattu kirja

3 Yhteenvetona edellisestä Arvopohjainen lähestyminen - kenen joukoissa seisot? Informaation vapaus v. omistusoikeus Markkinavoimat v. valtion kontrolli Hakkerit v. teollisuus Onko olemassa arvovapaata lähestymistapaa? Taloustiede, laillisuusperiaate, oikeudenmukaisuus, yhteiskunnan etu?

4 Tekijänoikeus

5 Tekijänoikeuden tarkoitus Ehkäpä maksimoida uusien teosten tuotanto ja olemassaolevien käyttö? Yhteiskunnan kannalta on tällöin toissijaista, kääriikö tekijä mahdollisimman paljon voittoja tai käytetäänkö teoksia ilman maksuja Vai pitäisikö tavoittena olla markkinoiden muodostuminen, innovointiin kannustaminen, tai tulojen maksimointi?

6 The primary objective of copyright is not to reward the labor of authors, but to promote the Progress of Science and useful Arts Yhdysvaltojen korkein oikeus, 1991

7 Tekijänoikeuslaki ei ole mikään palkkalaki T.M. Kivimäki, 1948, kirjassaan Tekijänoikeus

8 Runko Tietokoneohjelma teoksena Tekijä ja oikeudenhaltija Tekijän yksinoikeudet Käyttäjän oikeudet Loukkaus ja seuraamukset

9 Teos koodina? Tietokoneohjelma on kirjallinen teos Lain esityöt: Tietokoneohjelmaa voi luonnehtia joukoksi käskyjä, jotka saavat tietokoneen suorittamaan halutun toiminnan Ohjelmoijan näkökulma ja koodi (lähdekoodi + objetikoodi) suojan perustana

10 Teoskynnys Koodin oltava luovaa ja omaperäistä Esityöt: Luovuus ja omaperäisyys ilmenee ensi sijassa ohjelman tekijän tekemissä valinnoissa tietojenkäsittelyongelman ratkaisun ohjelmallisessa toteuttamisessa. Jos tietojenkäsittelytehtävään on olemassa ainoastaan yksi ratkaisu, johon päädytään mekaanisesti ulkoisten vaatimusten sanelemana, ei ohjelma ilmennä ohjelman tekijän luovaa ja omaperäistä panosta. Triviaaliin koodin ei siis tekijänoikeutta

11 Idea v. ilmaisu 1/2 Vaikka ylittäisi teoskynnyksen niin sikäli kuin koodin jokin osa ilmentää ideoita, ei ole tekijänoikeussuojan alla Mikä on ideaa - CA v. Altai (1992, USA): 1. Jos idea voidaan ilmaista järkevästi vain yhdellä tavalla (vrt. teoskynnys)

12 Idea v. ilmaisu 2/2 Mikä on ideaa.. 2. Koodi joka välttämätöntä ohjelman tarkoituksen (esim. pankkiautomaatti, tekstinkäsittely) toteuttamiseksi: (1) mechanical specifications of the computer on which a particular program is intended to run; (2) compatibility requirements of other programs with which a program is designed to operate in conjunction; (3) computer manufacturer s design standards; (4) demands of the industry being served; and (5) widely accepted programming practices within the computer industry

13 Tekijänoikeusuojan kohde tietokoneohjelmistossa on käytännössä itse koodi... Sen sijaan ns. systeemiidea, ohjelman looginen rakenne, algoritmit ja periaatteet eivät kuulu tekijänoikeussuojan piiriin Pekka Takki, 2003, kirjassaan IT-oikeus

14 Arkkitehtuuri 1/2 Whelan v. Jaslow (USA, 1986): We hold that... copyright protection of computer programs may extend beyond the programs literal code to their structure, sequence, and organization - Kritisoitiin eikä noudatettu myöhemmin Direktiivi (1991): computer program... also includes preparatory design work leading to the development of a computer program provided that the nature of the preparatory work is such that a computer program can result from it at a later stage

15 Arkkitehtuuri 2/2 Arkkitehtuurin ja valmisteluaineistonkin ylitettävä teoskynnys ja oltava ilmaisua eikä ideaa Vaikka arkkitehtuuri olisi suojattu niin konkreettinen koodi / implementaatio voidaan toteuttaa eri tavoin, ts. suoja kohdistuu vain arkkitehtuuriin

16 Käyttöliittymä Tapauksessa Lotus v. Borland (1995) kilpailevaan ohjelmaan suoraan kopioitu valikkorakenne ei loukannut tekijänoikeutta, koska se oli suojaamattomaan ideaan verrattavissa oleva method of operation. Tuomioistuimen päätöksessä valikkorakennetta verrattiin videonauhurin nappien sijoitteluun ja näppäimistöjen QWERTY-standardiin perusteena sille, ettei tällaisia voi suojata tekijänoikeudella olipa niiden suunnitteluun kulutettu kuinka paljon työtä tahansa. Tapauksessa Apple v. Microsoft (1992) todettiin, että Microsoftin Windows ei loukannut Applen graafisen käyttöliittymän tekijänoikeutta. Tuomioistuimen mukaan ikkunointijärjestelmän mahdollista tekijänoikeutta on tutkittava elementti kerrallaan eikä kokonaisuutena kuten Apple väitti ( look and feel ). Yksittäisten ikkunoiden rakenteet ja toteuttamisperiaatteet olivat edelleen suojaamattomia ideoita.

17 Toimiiko tekijänoikeus? Koska primäärisesti suojataan koodia on väitetty, että arvokkain osa ohjelmistoa (toiminnallisuus) suojan ulkopuolella Arkkitehtuuri, käyttöliittymäsuunnittelu jne vaativat paljon aikaa ja resursseja Toisaalta ideoiden monopolisointi ei ole välttämättä yhteiskunnalle edullista

18 While copyright law can provide appropriate protection for some aspects of computer programs, other valuable aspects of programs, such as the useful behavior generated when programs are in operation and the industrial design responsible for producing this behavior, are vulnerable to rapid imitation Samuelson et al, 1994, kirjoituksessa Manifestation for the Legal Protection of Computer Programs

19 Kuka on tekijä? Sillä, joka on luonut... Tekijä on aina ihminen, individuaali Tekijänoikeuslain terminologiaa: yhteisteos, yhteenliitetty teos, kokoomateos, muunnelma, jälkiperäinen teos, käännös Esim. Linux lienee yhteisteos, johon jokaisella kontribuoijalla oikeus, ja lisäksi Linus Torvaldsilla kokoomateoksen toimittajana oikeus kokonaisuuteen yksin

20 Entä oikeudenhaltija? Lain oletussäännön mukaan tekijänoikeus siirtyy (sikäli kuin siirrettävissä, mm. oikeus nimeen ei siirry) työnantajalle työsuhteessa Ei koske sopimusperusteista ohjelmointia esim. projekteissa, freelancerina, eikä itsenäisenä tutkijana yliopistolla... tällöin oltava erillinen sopimus

21 Tekijän yksinoikeudet Nimi ja kunnia - luovuttamattomia Kopiointioikeus - muuttamattomana ja muutettuna Levitysoikeus Tekniset suojakeinot

22 Nimi Kun teosta kopioidaan tai levitetään...on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii Voi olla velvollisuus esim. avoimen lähdekoodin kehityksessä, yliopistolla kehitetyt ohjelmat, myös kaupalliset ohjelmat? Nimi ei saa sekoittua jo julkaistuihin teoksiin

23 Kunnia Lain mukaan Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla Onko lähdekoodissa kirjallista arvoa? Voidaanko ajatella, että ohjelmoimalla otetaan kantaa; esim. avoimen lähdekoodin kehittäjä ei ehkä halua, että koodia muutetaan siten, että sitä voi käyttää suljetun lähdekoodin ohjelman kanssa

24 Kopiointi Direktiivi (1991): kun kopiointiin liittyy loading, displaying, running, transmision or storage of the computer program niin saatava tekijän lupa Kopiointioikeus varsin laaja ja kattaa erilaisia käyttötapoja vaikka tekijänoikeus sinänsä ei suoraan kontrolloi käyttöä Direktiivi (1991) tilapäisistä kopioista: kopiointioikeus kattaa permanent or temporary reproduction - ongelma Internetissä?

25 Piratismi Ohjelman kopiointi ansiotarkoituksessa Piratismia ei ole Korkeimman oikeuden mukaan esim. ohjelmien jakaminen ja kopiointi BBS:stä (vrt. Internetistä, p2ppalveluista) Luvaton kopiointi ilman ansiotarkoitusta kuitenkin tekijänoikeuden loukkaus yhtä lailla (seuraamukset pitäisi olla lievempiä)

26 Osakopiointi ja muuntelu Vähäpätöinen muuntelu (bugien korjaus?), ei vaikuta tekijänoikeuteen Tavanomainen muuntelu (porttaus, jatkokehitys?), alkuperäisen tekijällä ja muuntelijalla yhtäläinen oikeus kuin yhteisteoksessa Omaperäinen ja itsenäinen muuntelu - syntyy uusi teos Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen (nopeampi ja selvästi lyhyempi algoritmi?)

27 Levitys Levitys sisältää useita komponentteja: teoskappaleen saattaminen yleisön saataville, julkinen esittäminen, vuokraus ja lainaus Sovellusvuokraus (application service providing) ei ole ainakaan teoskappaleiden levitystä mutta voi olla julkista esittämistä tai vuokrausta

28 Levitysoikeus voi raueta Direktiivi (1991): The first sale in the Community of a copy of a program by the rightholder or with his consent shall exhaust the distribution right within the Community of that copy, with the exception of the right to control further rental of the program or a copy thereof - esim. pelidivarit laillisia Vaan koskeeko ohjelmistojen lisensointia, joka voidaan tulkita vuokraukseksi? Ts. voiko ohjelmistolisenssin myydä huuto.netissä?

29 Lisenssi ja teoskappale Lain esityöt: Säännös ei sovellu silloin, kun luovutuksen kohteena on tietokoneohjelman käyttöoikeus. Esimerkiksi yritykset ja muut yhteisöt usein hankkivat käyttöönsä tarvitsemansa ohjelmistot oikeudenhaltijan kanssa tehtävällä lisenssisopimuksella. Näissä tapauksissa ohjelman levitysoikeus ei raukea. Joissakin tapauksissa rajanveto ohjelman myynnin ja käyttöoikeuden luovutuksen välillä voi olla hankala. Lähtökohta on, että raukeaminen tapahtuu silloin, kun ohjelman sisältävä levyke tai muu tietoväline luovutetaan ostajalle ilman, että ostajan käyttöoikeutta on mitenkään ajallisesti rajoitettu. Ratkaisevaa on luovutuksen tosiasiallinen luonne - keskeistä lienee, että käyttäjä asentaa stand-alone ohjelman; lesityskanavalla tuskin merkitystä (cd, netti)

30 Raukeamisen rajat Vaikka levitysoikeus raukeasi, kopiointi muuttamattomana ja muutettuna edelleen oikeudenhaltijan kontrollissa Lain oletussäännön mukaan saa tehdä ainoastaan käytön vaatimat kopiot ilman lisenssiä (Jos luovuttaa lisenssin pois, ei saa jättää itselleen kopiota) Jos halutaan enemmän oikeuksia (kopiointi yrityksen sisällä, muuntelu tms.) hankittava lisenssi suoraan oikeudenhaltijalta

31 Tekniset suojakeinot Lain mukaan: Joka ansiotarkoituksessa levittää yleisölle tai tätä tarkoitusta varten pitää hallussaan välinettä, jonka yksinomaisena käyttötarkoituksena on luvattomasti poistaa tai kiertää tietokoneohjelmaa suojaava tekninen apuväline, on tuomittava suojauksen poistovälineen luvattomasta levittämisestä sakkoon. Korkein oikeus: Korkein oikeus katsoo... ettei säännöstä voida sen sanamuodosta poiketen tulkita laajentavasti siten, että se koskisi myös pelkkää kirjallista ohjetta Huom! Tekijänoikeus suojakeinoon on sen valmistajalla

32 Käyttäjän oikeudet Käytön vaatimat kopiot ml. varmuuskopiot Virheiden korjaus Tutkiminen Käänteismallinnus Suojakeinojen kierto

33 Käytön vaatimat kopiot Lain mukaan Joka on laillisesti hankkinut tietokoneohjelman, saa valmistaa ohjelmasta sellaiset kappaleet ja tehdä ohjelmaan sellaisia muutoksia, jotka ovat tarpeen ohjelman käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen. Tämä koskee myös virheiden korjaamista - lisenssillä voidaan rajoittaa Myös varmuuskopiot: Se, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, saa valmistaa ohjelmasta varmuuskappaleen, jos se on tarpeen ohjelman käytön kannalta - ehdoton Mutta ei kopioita yksityiseen käyttöön! - yksityiskopiointi koskee vain muita teoksia kuin tietokoneohjelmia

34 Virheiden korjaus Voiko virheiden korjausta rajoittaa tehokkaasti lisenssillä? Direktiivissä säätäessä sattui erehdys - johdantoartikla: the act of correction of its errors... may not be prohibited by contract Esityöt Suomessa (1992): koska lisenssisopimukset ei sitovia, virheiden korjausta ei voi kieltää - kestämätön selitys Yleinen sopimusoikeus puoltaisi virheiden korjausoikeutta (tuote ei toimi kuten lisenssi antaa ymmärtää)

35 Tutkiminen Lain mukaan: Se, jolla on oikeus käyttää tietokoneohjelmaa, saa tarkastella, tutkia tai kokeilla tietokoneohjelman toimintaa niiden ideoitten ja periaatteiden selvittämiseksi, jotka ovat ohjelman osan perustana, jos hän tekee sen ohjelman tietokoneen muistiin lukemisen tai ohjelman näyttämisen, ajamisen, siirtämisen tai tallentamisen yhteydessä Ei oikeuta kopiointiin; taustalla ajatus siitä että ideoita ei suojata ja niistä oppiminen hyödyllistä

36 Voiko koodin purkaa? Direktiiviä säädettäessä 1990-luvun alussa Microsoft, IBM, Apple, Lotus jne halusivat käänteismallinnuksen (disassembly, decompilation) tekijänoikeuden alle Amstrad, Bull, Olivetti, Fujitsu jne (muut kuin USA:laiset) halusivat dekompiloinnin sallituksi Komissio tuki aluksi yhdysvaltalaisia yrityksiä, mutta parlamentti tuli eurooppalaisten puolle ja tämä kanta lopulta voitti direktiivissä 1991

37 I know in our industry that type of reverse engineering is prevented - Bill Gates, 1994, oikeudenkäynnissä jossa kysyttiin voisiko esimerkiksi GM ostaa japanilaisen auton ja purkaa sen oppiaakseen siitä jotain

38 By carefully choosing their defendants, the ultaprotectionists succeeded in getting courts to issue draconian rulings which... would have crippled interoperable devevelopers. Fortunately for the computer software industry, good facts, good lawyers, and a good court reversed this harmful trend. - Band and Katoh, 1995, edustivat voittanutta osapuolta sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa

39 Käänteismallinnus Lain mukaan: Ohjelman koodin kopioiminen ja sen muodon kääntäminen on sallittua, jos nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä sellaisten tietojen hankkimiseksi, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteentoimivuus itsenäisesti luodun tietokoneohjelman ja muiden ohjelmien välillä.. Esim. IBM PC:n BIOS v. 1982; entä median formaatit (DVD, Applen DRM)? USA:n DMCA: samansuuntainen sääntö

40 Rajoituksia mallinnukseen Käänteismallinnusta ei saa käyttää koodin kopiointiin EU:n komission mukaan voidaan kuitenkin käyttää kilpailevan tuotteen kehittämiseen Lain sanamuodon mukaan ei sallittu opetukseen ja tutkimukseen (vain yhteensopivuus mainittu) Toisaalta tutkimusoikeutta voidaan tulkita laajentavasti

41 Suojakeinojen purku Lain esitöiden mukaan: Jos ohjelma on suojattu kopioinnilta, tarvitsee käyttäjä puheena olevan välineen voidakseen tehdä luvallisen varmuuskopion. Tässä tapauksessa välineen yksinomaisena käyttötarkoituksena ei ole luvaton kopiointi eikä sen levittäminen ole ilman muuta rangaistavaa Tilanne musiikin ja viihteen DRM:n osalta toinen: tehokkaita suojakeinoja ei saa kiertää edes käyttäjien oikeuksien toteuttamiseksi Mutta missä menee tietokoneohjelmien ja muun median raja?

42 Loukkaus ja seuraamukset Loukkausen määrittäminen Hyvitys ja vahingonkorvaus Menettämisseuraamukset Vankila

43 Milloin loukattu? Piratismi ja konekielisen ohjelman kopiointi suoraviivainen näyttökysymys kappalemääristä, myyntivoitoista jne. Muuntelutapaukset ja koodin osittainen kopiointi hankalampi näyttää Tyypitilanne kun työntekijät vaihtavat yritystä ja tekevät kilpailevan tuotteen; kopioivat helposti vanhaa

44 Samankaltaisuusvertailu Asiantuntijatodistaja (esim. tietojenkäsittelytieteen professori) arvioi paljonko kopioitu ja tuomiostuin arvioi onko tekijänoikeudellisesti relevanttia CA v. Altai (USA, 1992): ensin koodien rakenne abstrahoidaa, sitten erotellaan suojaamattomat osat (trivialiteetit, ideat, vapaasti lisensoitu koodi jne.), ja lopulta verrataan toisiinsa

45 Esimerkki Helsingin hovioikeus 1999 (Sonera Systems): VTT:n... lausunnon mukaan noin 10 prosenttia vertailtavista ohjelmista sisältää samankaltaisuutta. Professori Ilkka Haikalan mukaan prosentin osuus ohjelmissa sisältää samankaltaisuutta. Ohjelmissa havaitut samankaltaisuudet voidaan Haikalan mukaan selittää muun muassa suurelta osin sillä, että ohjelman ovat laatineet samat ohjelmoijat, ohjelmat toteuttavat saman toiminnallisuuden, käyttöliittymä on sama, TCL-kieli tarjoaa ohjelmoijalle vain vähän variointivaihtoehtoja ja maksupäätteen rakenne pakottaa toteuttamaan tiettyjä asioita tietyillä tavoilla... ohjelmista löytyy muutamia muistipaikkoja lähinnä tietoliikenneosasta, joiden osalta voidaan katsoa tiedostokopioinnin joskus tapahtuneen... Haikalan edellä mainitun lausunnon mukaan näiden muistipaikkojen toimintaa määräävät pankki- ja tietoliikennestandardit, ja niiden koodia on pidettävä yksinkertaisena rutiinikoodina.

46 Kohtuullinen hyvitys Lain mukaan: Joka käyttää teosta vastoin tätä lakia... on velvollinen suorittamaan käyttämisestä tekijälle kohtuullisen hyvityksen Esim. musiikissa yleinen Teoston / Gramexin lisenssihinta Lisenssihinta ei kuitenkaan sovellu suoraan tietokoneohjelmiin - alentamisperusteita: Ei vahingoitettu oikeudenhaltijoita, ei ansiotarkoitusta (piratismi), ei hyödynnetty siihen käyttöön johon lisenssejä myydään

47 Esimerkki: paljonko? Korkein oikeus 1999:151: BBS:n ylläpitäjä vastuussa siitä, että boksin kautta levitettiin kaupallisia ohjelmia useamman vuoden ajan BSA:n vaatimus nykyrahassa noin euroa kohtuullista hyvitystä (laskukaava lisenssihinta x kopio; tästä puolet autocadia) + loppu vahingonkorvausta jos hyvitystä alennetaan KKO sanoi, että vahinkoa ei todistettu, ainoastaan hyvitys

48 Vastaus: euroa! (vrt. asuntolaina) Ei vahinkoa, ei ansiotarkoitusta, ei juurikaan lisensoitua käyttöä; mihin unohtui kohtuullisuus? Adobe Systems Incorporated markkaa - Autodesk Incorporated markkaa - Bentley Systems Incorporated markkaa - Corel Corporation markkaa - Lotus Development Corporation markkaa - Microsoft Corporation markkaa - Novell Incorporated markkaa - Santa Cruz Operation markkaa - Symantec Corporation markkaa.

49 Vahingonkorvaus Oltava vilpillinen mieli eikä riitä tieto kopiomääristä ja lisenssihinnoista, pystyttävä osoittamaan konkreettinen vahinko (myynnin lasku) Voi olla aika hankalaa - BBS tapaus: Yhtiöt eivät... ole erityisesti perustelleet tätä vaatimustaan... viitanneet ohjelmistojen laittomasta kopioinnista ja levittämisestä ohjelmistoteollisuudelle yleisesti aiheutuviin menetyksiin. Sen sijaan yhtiöt eivät ole yksilöineet sitä vahinkoa, joka niille on nimenomaan A:n toiminnasta aiheutunut, tai esittäneet siitä mitään selvitystä. Näin ollen asiassa ei voida katsoa näytetyksi, että A:n toiminnasta olisi aiheutunut yhtiöille sellaista tekijänoikeuslain 57 : n 2 momentin mukaan korvattavaa vahinkoa

50 Muut seuraamukset Lain mukaan Joka muutoin kuin teosta käyttämällä syyllistyy rikoslain 49 luvun 1 :n tai tämän lain 56 a :n mukaan rangaistavaan tekoon, on velvollinen suorittamaan tekijälle korvauksen rikoksesta aiheutuneesta menetyksestä, kärsimyksestä ja muusta haitasta - kunnia ja maine = kipu ja särky Rikoslaki: ansiotarkoiuts + huomattava haitta ja vahinko = enintään 2 v vankeutta Rikosvälineen (tietokone) voi tämän päälle menettää valtiolle

51 Johtopäätös

52 Tekijänoikeus on epäselvä Idean ja ilmaisun erottamiseksi ei ole olemassa lakiin kirjattua menetelmää Koska tekijänoikeuden saamiseksi ei tarvita hakemuksia tai tutkintaprosesseja, selviää tekijänoikeuden kohde vasta jälkikäteisesti tuomiosituinprosessissa Muutamat johtavat tapauksetkin jättävät paljon varaa tulkinnalle ja debatille, myös ei-kirjallisiin elementteihin voi kohdistua tekijänoikeus

53 Uusi teknologia ja oikeus Joskus juristeilta lähtee mopo käsistä kun uuden teknologian vaaroja liioitellaan Hyvänä esimerkkinä boksitapaus, jossa sysop sai velkavankeutta Silti riittää aina niitä, joiden mielestä tekijänoikeuksia ei kunnioiteta, innovaatioteollisuus kärsii ja on paras käyttää metodia fight fire with fire

54 Järkevä balanssi On hankala saavuttaa järkevä balanssi, joka maksimoisi ohjelmistotuotannon ja käytön Äärimmäisyyksien kannattajat (ohjelmistotuotannossa esim. BSA vs. FSF) voivat tehdä hallaa omille tavoitteilleen ja koko yhteiskunnalle Myöskään tutkijat eivät ole puolueettomia; jokaiseen säädöksen tulkintaan sisältyy aina poliittinen kannanotto

55 Kirjallisuutta Bainbidge (1999): Software Copyright Law Band - Katoh (1995): Interfaces on Trial Kivimäki (1948): Tekijänoikeus Rosén (1995): Swedish Software Law Takki (2003): IT-sopimukset