Tornionjoen osayleiskaava YLITORNION KUNTA

Transkriptio

1 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kaavan nimi Ylitornio / Tornionjoki, (Tornionjoen, Tengeliönjoen ja Portimojärven ranta-alueet, kirkonkylän asemakaava-alueita lukuun ottamatta) Ylitornio Tornionjoen osayleiskaava Kaavan laatija Suunnittelukeskus Oy, Aittatie 3, Rovaniemi, puh Vireille tulo Kunnanvaltuuston päätöksellä Hyväksyminen Kunnanvaltuuston päätöksellä Kaava-alueen sijainti Yleiskaavoitettava alue käsittää lähes koko Tornionjokivarren Ylitornion kunnan alueella lukuun ottamatta vuonna 1996 hyväksyttyä Kirkonkylän yleiskaava-aluetta. Kaavoitettava alue rajautuu pohjoisosastaan Pellon kunnanrajaan ja eteläosastaan Tornion kaupungin rajaan. Kuva 1. Sijaintikartta suunnittelualueesta. Ei mittakaavassa. 1

2 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Tornionjoen osayleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain 1 mukaisesti tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että sillä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Myös MRL 5 määrittelee alueiden käytön suunnittelun tavoitteet, joita suunnittelun tulee edistää. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä on esitetty yleiskaavan sisältövaatimukset joten ne tulee kaavaprosessin kuluessa selvittää ja ottaa huomioon. Yhtenä keskeisenä päämääränä ja perusteluna yleiskaavan laadinnalle on saada aikaan oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka ohjaa rakentamista Tornionjokivarressa ja näin selkiyttää perusteet alueen maankäytön osalta. Pitkällä tähtäimellä se vahvistaa alueen kehittymisedellytyksiä. Oikeusvaikutteisuus tarkoittaa Tornionjoen yleiskaavan kohdalla sitä, että yleiskaavalla tullaan ohjaamaan suoraan rakentamisen toteuttamista. Rakennuslupa voidaan yleiskaava-alueella myöntää suoraan yleiskaavan perusteella mikäli se tapahtuu kaavassa esitetylle rakentamisalueelle, jonka sisällä rakentaminen voi tapahtua yleiskaavan määräysten mukaisesti. 2

3 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaava Yleiskaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitykset suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Uhanalaiset kasvilajit Eläimistö Vesiolosuhteet Maisemarakenne Maiseman historiaa Maisemakuva Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö osa-alueittain Kulttuuriympäristöt Kaava-alueen kiinteät muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö Palvelut Väestö- ja työpaikkatiedot, asuntotilanne ja palvelurakenne, väestö- ja työpaikkasuunnitteet Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Maanomistus Valtakunnalliset ja kansainväliset ohjelmat ja sopimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Natura Biologisen monimuotoisuuden kansallinen toimintaohjelma Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio Valtakunnallinen lintuvesien suojeluohjelma Suomen Ramsar-alueet Barentsin euroarktinen alue Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaavan 4.osa Länsi-Lapin seutukaava Yleiskaavat ja asemakaavat YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Yleiskaavan suunnittelutarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö

4 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ylitornion yleiskaavan asukaskyselyn tulokset Viranomaisyhteistyö Yleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan tavoitteet Aluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Länsi-Lapin seutukaavan yleiskaava-aluetta koskevat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen Viranomaistavoitteet Osallisten tavoitteet Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta vaihtoehto vaihtoehto vaihtoehto Alustavien vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Vaikutukset elinkeinoelämään Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Tarkennettujen vaihtoehtojen kuvaus Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutukset elinkeinoelämään Sosiaaliset vaikutukset Vaihtoehtojen vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset YLEISKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Mitoituksen ja rakentamisen määrän esittäminen yleiskaavassa Uuden kaava-alueelle osoitetun rakentamisen määrä Uudet kantatilatarkastelun perusteella saadut rakennuspaikat Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Yleiskaavan suhde seutukaavaan Aluevaraukset Rakentamisalueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seutukaavaan esitettyjen tavoitteiden toteutuminen Natura-arvioinnin tarpeellisuus Kainuunkylän saarien Natura 2000 alue ja sen luonnonarvot

5 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Tornionjoen Muonionjoen Natura 2000 alue ja sen luonnonarvot Vaikutukset niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella Tornionjoen Muonionjoen ja Kainuunkylän saarien Natura -alueet on otettu Natura 2000 ehdotukseen Natura-arvioinnin tarpeellisuus Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset YLEISKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen yleiskaava-alueella kaavan voimaantulon jälkeen Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoselvitys 3. Maisemaselvitys 4. Vesistö- ja ilmastoselvitys 5. Tulvauhka-alueet 6. Rakennuskanta 7. Liikenneverkko/melualueet 8. Vesi- ja jätehuolto 9. Energiahuolto 10. Palvelut 11. Rakennemalli: 0 (nykyinen maankäyttö) 12. Rakennemalli: Rakennemalli: Kantatilaselvitys ja karttaotteet (vain kymmenessä selostuksessa) 15. Natura 2000-verkoston keskeisiä käsitteitä 16. Yhteenveto vaikutusten arvioinnista (Taulukko:Yleiskaavan vaikutusten vertailu) 17. Yleiskaavan tarkennus Tengeliön kylän kohdalta 18. Rakentamistapaohje 19. Mitoituslaskelmat 20. Kulttuuriympäristö 21. Alkkulan palvelut 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tornionjoen osayleiskaavan väliraportti (Suunnittelukeskus Oy, 2000) Ylitornion vesihuollon yleissuunnitelma (Lapin Yhdyskuntatekniikka, 2001) Lapin aluekehitysohjelma (Lapin liitto) Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (2001) Pohjois-Suomen tavoite 1- ohjelma (Lapin Liitto) Lapin Tavoite 1 ohjelma, (Lapin liitto) 5

6 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Suomen Natura-2000 ohjelma (Ympäristöministeriö, 2000) Kylät murroksen puristuksessa (Lapin seutukaavaliitto) Lapin kulttuuriympäristöohjelma (Lapin ympäristökeskus, 1997) Valtatie 21 välillä Tornio-Pello tarveselvitys (Lapin tiepiiri, 1995) Meluntorjunnan toimenpideohjelma (Lapin tiepiiri, 1994) Pohjaveden suojauksen toimenpide ohjelma (Lapin tiepiiri, 1994) Valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä (Ympäristöministeriö, ) Yleisten teiden ympäristöntilan selvitys. Maaseututaajamat: taajamakuva, maankäyttö ja liikenne (Lapin tiepiiri, 1994) Rakennettu Kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (museovirasto,1993) Länsipohjan kiinteät muinaisjäännökset (Lapin seutukaavaliitto, 1992) Selvitys jääpatotulvista Tornion-Muonionjoella vuosina sekä esitys jääpatotulvien vahinkojen vähentämisestä (Lapin vesi- ja ympäristöpiiri, 1986) Lapin lentopaikkojen kehittämissuunnitelma (Lapin seutukaavaliitto, 1980) Lapin vesitutkimus Oy : Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailu, tulokset vuodelta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus : Haja-asutuksen vesistökuormitus - Euroopan komission 2000: Natura alueiden suojelu ja käyttö - luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Lapin ympäristökeskus : Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue. - /luosuo/n2000/lap/tayden/1912_1.htm. Lapin ympäristökeskus : Tornionjoen Muonionjoen vesistö Osaksi Natura 2000 verkostoa? - Lapin ympäristökeskus : Kainuunkylän saaret Natura alueen tietolomake. Pöyhönen, M. 1995: Muuttolintujen matkassa. 255 s. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu. Solonen, T. 1985: Suomen linnusto. Esiintyminen ja perusbiologia. 280 s. SLY:n Lintutieto Oy. Yliopistopaino, Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, A. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto s. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu. 6

7 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös kaavanlaatijasta tehtiin tarjouskilpailun perusteella. Kaavoitustyön ensimmäisenä vaiheena oli osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta (OAS), joka sisälsi mm. viranomaisnäkökantojen alustavaa tiedustelua, vuorovaikuttamisen ja tiedottamisen periaatteita. Työtä koordinoiva ohjausryhmä alkoi kokoontua säännöllisesti, ja sen tehtävänä oli pohtia kaavoitukseen liittyvää maankäytön problematiikkaa, ohjata suunnittelua ja valmistella kaavoitusta koskevat esitykset eri käsittelyjä ja päätöksentekoa varten. 1. viranomaisneuvottelu järjestettiin Ylitorniolla Käsiteltävinä asioina olivat mm. eri viranomaisten tavoitteet ja ohjeet suunnittelulle (maakunnalliset ja valtakunnalliset tavoitteet, ohjelmat ja suunnitelmat) sekä OAS:n ja sen tavoitteiden esittely. Keskeisenä osana pidettiin myös sitä, että tiedotetaan kokoukseen osallistuvia hankkeesta. Yleiskaavatyön aloittamisesta järjestettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin työn aikataulusta, laajuudesta jne. Tilaisuuden tavoitteena oli aktivoida osalliset: maanomistajat, asukkaat, kylätoimikunnat, jakokunnat sekä elinkeinoelämä mukaan suunnitteluun. Perusselvitysten laatimisen yhteydessä laadittiin alustavat maankäyttömallit, joita esiteltiin perusselvitysten esittämiseksi järjestettyjen maasto- ja kuulemispäivien yhteydessä kesäkuussa Aineisto oli tilaisuuksien jälkeen nähtävänä Ylitornion kunnantalolla. Seuraavana vaiheena oli vaihtoehtojen laadinta, ja niiden vaikutusten arviointi. Tässä yhteydessä pidettiin myös epävirallinen viranomaisneuvottelu. Vaihtoehdot esiteltiin neljässä esittelytilaisuudessa, joiden jälkeen vaihtoehdot olivat nähtävänä palautteen ja mielipiteiden antamista varten. Saadun palautteen pohjalta vaihtoehtojen vaikutusten arviointia täydennettiin ja ohjausryhmä esitti kunnanhallitukselle jatkokäsittelyn pohjaksi valittavan vaihtoehdon. Kunnanhallitus valitsi jatkokäsittelyn pohjaksi 2- vaihtoehdon muutamilla yksityiskohdilla täydennettynä ohjausryhmän esityksen mukaisesti. Työtä jatkettiin keväällä 2001 kaavaehdotuksen laatimisella. Aluksi järjestettiin aloituskokouksessa valittujen yhdyshenkilöiden kanssa tilaisuudet, joissa käytiin kaavaehdotusluonnosta läpi osa-alueittain. Kaavaehdotuksen valmisteluun kuului myös epävirallinen viranomaisneuvottelu, jossa tarkasteltiin ehdotusta kaavamääräysten ja merkintöjen sekä mitoituksen osalta. Kaavaehdotusvaiheessa järjestettiin esittely- ja nähtäville asettaminen osallisten mielipiteiden saamista ja huomioon ottamista varten. Tämän jälkeen kaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. 7

8 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Kaavaehdotuksessa todettiin olevan joitakin puutteita ja se laitettiin toistamiseen nähtäville syksyllä Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin alkuvuonna 2003, jossa todettiin, että kaavaa ei tarvitse enää laittaa nähtäville. Kunnanvaltuuston hyväksyttävänä yleiskaava on kevään 2003 aikana. 2.2 Yleiskaava Yleiskaavan tärkeimpänä pyrkimyksenä on ollut huomioida Ylitornion alueen jokivarsien arvokas kulttuuri- ja luonnonympäristö. Tätä ei ole tehty suojelemalla oleva arvokas ympäristö kaikilta toimenpiteiltä, vaan pyrkimällä ohjaamaan uuden toteutumista siten, että se kunnioittaa olemassa olevaa ympäristöä ja mikäli mahdollista eheyttää sitä. Kunnan keskeinen intressi on ollut laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava jonka perusteella voidaan rakennuslupamenettely suorittaa. Kaava noudattelee perinteistä joenvarsirakentamisen mallia. Perusrakenne muodostuu vesialueesta, maisemallisesti arvokkaista Tornion- ja Tengeliönjoesta ja niiden varrella olevasta ranta-alueesta. Lähellä rantaa kulkee tie ja tien molemmin puolin on sijoittuneet rakentamisalueet. Jokivarren arvokkaat vaarat on pyritty suojelemaan toimenpiteiltä, jotta ne voitaisiin säilyttää kauniina osana tärkeää perinnemaisemaa. Arvokkaat avoimet peltomaisemat on pyritty säilyttämään vapaana uudisrakentamiselta. Rakentaminen on pyritty osoittamaan tien varrella olemassa olevien kylien tiivistämiseen ja laajentamiseen. Kovin monia uusia rakennuspaikkoja ei rantaan ole pystytty osoittamaan, koska Tornionjoen varren rakentamiskelpoiset ranta-alueet on Ylitornion kohdalla jo suurimmaksi osaksi rakennettu. Rantojen rakentamisen mitoituksessa on käytetty kantatilatarkasteluperiaatetta, jolla on pyritty maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Tornionjoen varrella rakentamispaine kohdistuu tulevaisuudessakin varsin suppealle alueelle. Maanomistajat ovat yksimielisiä siitä, että keskeiset peltoalueet tulee edelleen säilyttää rakentamattomina. Siksi jo kaavoitusta käynnistettäessä keskusteltiin siitä, ettei kantatilakohtaista mitoitusta käytetä, ranta-alueita lukuun ottamatta, vaan rakentamis- ja muut maankäyttöalueet osoitetaan luonnollisten rakentamisedellytysten ja asetettujen maankäyttötavoitteiden mukaisesti. Yksimielisyys maisemallisesti arvokkaimpien peltoalueiden säilyttämisestä rakentamattomana on niin voimakas, että pidetään yhteisesti hyvänä, että kaava voi toimia sopimuksena, jolla alueet rauhoitettaisiin pysyvästi rakentamiselta. Kaavalla rakennusoikeutta ohjataan keskeisten viljelysalueiden ulkopuolelle ja reuna-alueille aina kun se on mahdollista. Alustavan osayleiskaavaehdotuksen laatimisen jälkeen tehtiin mitoitustarkastelu rantaalueiden osalta, jotta yleiskaavan mukaiselle maankäytölle rakennusluvat voidaan myös niissä osissa yleiskaava-aluetta myöntää ilman poikkeuslupakäsittelyä, ja että laadittu osayleiskaava turvaa kaikille maanomistajille kohtuullisen rakentamismahdollisuuden. Selvityksen perusteella osayleiskaavan ja maanomistajakohtaisen tarkastelun tulisi vastata mitoitukseltaan kohtuullisesti toisiaan, erona on lähinnä rakennusoikeuden si- 8

9 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava joittuminen kaava-alueella. Rakentamisen ohjauksessa käytetään apuna rakennuspaikan pinta-alaan ja rakennusoikeuteen kohdistuvia rajoituksia. 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen Kylien täydennysrakentamista tuetaan ja edistetään niin, että kyläalueille rakentaminen olisi houkuttelevampaa kuin hallitsemattomasti pitkin metsiä leviävä haja-asutus. Kyliin rakennettaessa on uudisrakentaminen kuitenkin sovitettava olevaan rakenteeseen ja rakennuskantaan, mikä edellyttää tiukempia rakennustapamääräyksiä. Tiivis kyläasutus edellyttää tiukempia vaatimuksia myös viemäröinnille. Yleiskaavan toteuttamisen ohjaamiseksi esitetään yleiskaavan tarkennusten laatimista alueilta, joille kohdistuu eniten rakentamista ja rakentamispaineita. Esimerkki alueena on käytetty Tengeliön kylän ympäristöä, johon on laadittu havainnollinen ehdotus yleiskaavan mukaisen rakentamisen toteuttamisesta. Jatkossa tarkennusten laatiminen tulee kohdistaa niille alueille, joilla on huomattavissa rakentamispaineita ja yksityiskohtaisemman rakentamisen ohjauksen tarvetta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitykset suunnittelualueen oloista Tehdyt selvitykset palvelevat kaavoituksen vaikutusten arviointia vaihtoehtojen ja lopullisen kaavaehdotuksen laadinnassa ja vertailujen tekemisessä. Suunnittelualueen ominais- ja erityispiirteitä esille tuovat perusselvitykset on koottu väliraportiksi, johon sisältyvät seuraavat selvitykset: luonto- ja maisemaselvitys, palvelurakenne, väestö- ja työpaikkatiedot, asuntotilanne, väestö- ja työpaikkasuunnitteet, liikenne/meluselvitys ja yhdyskuntatekniikka, rakennettu ja kulttuuriympäristö, maanomistusolosuhteet, suunnittelutilanne, valtakunnalliset ja kansainväliset sopimukset sekä ohjelmat. Väliraportin sisältö painottuu liitteinä oleviin karttaesityksiin sekä tekstiin sisällytettyyn taulukko- ja kuvamateriaaliin. Kirjallinen osuus täydentää raporttia niiltä osin, mitä ei pysty graafisesti esittämään. Selvitysten lisäksi tähän raporttiin on liitetty alustavat rakennemallivaihtoehdot, joiden pohjalta on laadittu jatkossa lopulliset rakennemallivaihtoehdot Alueen yleiskuvaus Ylitornion kuntaa kutsutaan myös Aurinkokunnaksi, koska sen kuuluisin nähtävyys Aavasaksanvaara, on tunnettu vuosisatojen ajan keskiyön auringon näköalapaikkana. Aavasaksalta avautuu Tornionjokilaaksoon upeat näkymät. Jokilaaksoa reunustaa muitakin komeita vaaroja sekä Suomen että Ruotsin puolella. Tornionjoki on rajajoki, mutta yhteistyö on tiivistä. Kylien välinen kanssakäyminen on ollut vilkasta aina siitä 9

10 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava lähtien, kun pysyvä asutus jokivarteen asettui. Meän kielen muotoutuminen on yksi esimerkki siitä. Rakentaminen on aikojen kuluessa toteutunut entisten maatilojen talouskeskusten muodostamien kyläkokonaisuuksien yhteyteen. Aavasaksanvaaran alue poikkeaa tästä matkailu- ja lomarakentamisen keskittymänä. Ranta-alueilla on loma-rakentamista muun rakentamisen yhteyteen sijoittuneena. Rannoilla on laajoja aiemmin viljelykäytössä olleita peltoalueita, joista osaa käytetään tähän tarkoitukseen edelleenkin. Pelloista on kuitenkin osa pensoittuneita ja/tai metsittyneitä. Metsittyneet alueet ovat paikoin ihmisen metsittämiä eli ne on istutettu taimikoiksi. Näin ihminen on toiminnallaan nopeuttanut avoimen jokimaiseman sulkeutumista. Suunnittelualueen rakenteen rungon muodostavat valtatien 21 sekä maanteiden 930 ja 932 varteen nauhamaisesti muodostuneet kylät. Asuttujen alueiden väliin jää lyhyitä rakentamattomia vyöhykkeitä, jotka erottavat pienet kylät toisistaan. 75 % alueen työssä käyvästä väestöstä on palkansaajia. Noin 60 % työskentelee palvelualoilla ja alkutuotannossa ja jalostuksessa työskentelevien osuus on n. 32 %. Yksityisen sektorin (50 %) jälkeen merkittävin työllistäjä on kunta (43 %). Esitetyt luvut ovat koko kunnan tilannetta kuvaavia, mutta niitä voidaan pitää hyvin lähelle oikeina myös kaava-alueella. Kaupalliset palvelut alueella kyläkauppoja lukuun ottamatta löytyvät kirkonkylältä. Myös julkiset palvelut keskittyvät kirkonkylälle. Majoitus- ja matkailupalveluja on tarjolla kaava-alueella. Julkisten palvelujen puolelta kouluja on toiminnassa viidessä kylässä. Alkutuotantoa edustavia maatiloja on yleiskaava-alueella n. 50 kappaletta Luonnonympäristö Ylitornion metsät ovat valtaosin kuivahkon kankaan, variksenmarja-puolukkatyypin ja variksenmarja-mustikkatyypin mäntyvaltaisia sekametsiä. Reheviä metsiä on jokilaakson hienosedimenteistä muodostuneella maaperällä ja puronvarsissa. Tornionjokivarren luonnonolosuhteet ovat ainutlaatuiset. Monet kasvilajit ovat riippuvaisia tulvaveden aiheuttaman eroosion ja erityisesti jäidenlähdön aikaansaamista kivennäismaapaljastumista. Jotkut lajit taas hyötyvät joen kasaaman lietteen mukanaan tuomista ravinteista. Jokivarren pelto- ja laidunmaisemat ovat tällä hetkellä osittain pensoittuneet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden perinteisten niitty- ja ketokasvillisuuden mahdollisuudet selviytyä kilpailusta ovat huomattavasti heikentyneet. Jokirannassa esiintyy kuitenkin vielä avoimia ja hoidettuja niittyjä ja peltoja. Näiden peltojen, niittyjen ja ketojen hoito on maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokasta työtä. Ilman hoitoa perinnemaisema on vaarassa sulkeutua, ts. pensoittua tai metsittyä kokonaan. 10

11 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Portimojärven ympäristön kasvillisuus muodostuu runsaasta vesi- ja rantakasvillisuudesta. Kasvillisuuden osuus on merkittävä järven matalan vedensyvyyden vuoksi. Portimojärven syvin kohta on vain noin puolitoista metriä. Portimojärvi on myös merkittävä linnustovesi, joka aikaisemmin on kuulunut lintuvesialueisiin, mutta poistettu niistä voimalarakentamisen myötä. Natura 2000 ohjelmaan otettu Kainuunkylän saarten alue, joka on Tornionjoen suurin suvantoalue. Natura 2000 ministerityöryhmän tekemä päätös koko Tornionjoen-Muonionjoen -vesistön sisällyttämisestä Natura 2000 verkostoon on selvitettävänä. Luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi on katsottu sellaiset kohteet, joilla esiintyy uhanalaisten kasvilajien tai kasvillisuustyyppien keskittymiä sekä vesi- ja rantalinnustolle ja riistalinnustolle tärkeitä ruokailu-, levähdys- ja soidinalueita. Arvokkaita luontokohteita on yhteensä noin kolmisenkymmentä Uhanalaiset kasvilajit Kaavoitettavilla alueilla esiintyy uhanalaisista putkilokasvilajeista jokipajua, (Salix triandra) (St), ja tunturikiviyrttiä (Woodsia alpina) (V). Sammallajeista esiintyy alueilla Myrinaria pulvataa (Sh). Kuva 2. Jokipaju on Ylitornion kunnan nimikkokasvi. Se on myös silmälläpidettävä taantunut laji uhanalaisuusluokituksen mukaan; Kuva teoksesta Suomen kasvit, Niilo Lounamaa,

12 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Eläimistö Tornionjoki on Itämeren lohen tärkein lisääntymisalue. Yli puolet lohesta saa alkunsa joen ja sen sivuhaarojen kutupaikoilla. Muita kalalajeja ovat hauki, harjus ja siika. Lintulajeista Kainuunkylän saarilla esiintyy mm. pajusirkku, ruokokerttunen, keltaväs täräkki, törmäpääsky, isokuovi, taivaanvuohi, suokukko ja eri sorsalinnut runsaslukuisina. Portimojärvellä yleisimpiä lintulajeja ovat mm. naurulokki, pajusirkku, ruokokerttunen, tavi, tukkasotka, haapana, liro, sinisorsa, telkkä ja taivaanvuohi. Muu eläimistö koostuu tavanomaisista lähellä ihmisasutusta viihtyvistä eläinlajeista Vesiolosuhteet Lapin Ympäristökeskuksesta saatujen tietojen perusteella pohjavesialueita on kaavoitettavilla alueilla kuusi (6). Lapin ympäristökeskuksen ja Norbottenin lääninhallitusten yhteistyönä on tehty ensimmäinen koko Tornionjokea käsittelevä julkaisu lokakuussa 2001, jossa todetaan joen veden laadun ja vesistön tilan olevan pääosin hyvä. Vuonna 2000 voimaantulleen EU:n vesipuitedirektiivin seuranta- ja tarkkailuohjelmaa jatketaan direktiivin edellyttämällä tavalla. Tornionjoen tulva- ja jäätilanteesta tiedottaa Lapin ympäristökeskus. Esimerkiksi talven runsaslumisuus aiheutti suuret tulvat joella. Tulva nousi voimakkaasti kesäkuun alkupuolta kohden, jolloin veden virtaama oli korkeimmillaan noin 2600 m³/s. Tornionjokisuulla suoritettiin jään sahauksia keväällä 2000 jääpatojen välttämiseksi. Lapin ympäristökeskus suorittaa ko. tulvantorjuntatoimenpiteitä tarvittaessa. Pahin tulva viime vuosikymmenten aikana on ollut Tornionjoella vuonna Portimojärvi kuului aiemmin lintuvesien suojeluohjelman piiriin, mutta poistettiin siitä voimalarakentamisen myötä. Liiallinen rehevöityminen ja järven umpeenkasvu on kuitenkin estettävä. Järven koko on 460 hehtaaria. Portimojärvi laskee Tengeliönjoen kautta Tornionjokeen kiertäen Aavasaksanvaaran sen pohjoispuolitse. Haapakosken voimalaitos sijaitsee noin puolivälissä Tengeliönjokea Portimojärven ja Tornionjoen välillä. Lapin ympäristökeskus laatii Tengeliönjoen kunnostussuunnitelman Majamalompolon ja Portimojärven väliselle pääuomalle. Tavoitteena ovat mm. kalataloudelliset syyt ja hyydetulvien ehkäisy. Tornion-Muonionjoen veden laadun seurantaa on toteutettu yhteistarkkailulla pistekuormittajien (jätevedenpuhdistamot, kalanviljely, teollisuus jne.) osalta. Johtopäätöksissä todetaan mm., että veden laatu muuttuu vesistön latvoilta jokisuulle edettäessä huuhtouman kasvaessa ja lähinnä hajakuormittajien lisääntyessä. Tarkkailtujen kuormittajien osuus joen ainevirtaamasta on hyvin pieni, mutta etenkin sivuvesistöjen varsilla olevien kuormittajien osuus voi olla merkittävä. Joen ainevirtaamista valtaosa kulkeutui mereen touko-kesäkuussa, mutta myös heinäkuun osuus oli suuri. Muonion 12

13 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava joen suun alapuolisessa Tornionjoessa ja sen sivujoissa typpeä sekä veden väriä lisäävää rautaa ja humusta oli selvästi keskimääräistä korkeampina pitoisuuksina. Talvella Tornionjoen pääuoman bakteeripitoisuudet olivat keskimääräisiä tai keskimääräistä korkeampia, mutta sivujoissa tavallista pienempiä. Heinäkuun havaintokerralla Tornionjoen hygieeninen laatu oli heikointa Väylänpäässä ja Naamijoessa. Hyvälle uimavedelle asetetut laatuvaatimukset kuitenkin täyttyivät. 13

14 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Maisemarakenne Aavasaksa ja Tornionjokilaakso ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Aavasaksa on lisäksi Ympäristöministeriön vuonna 1993 valitsemien 27 kansallismaiseman joukossa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on 156. Maisemanhoidon edistämiseen on tarkoitus käyttää muun muassa rakennussuojeluun, yleiskaavoituksen tukemiseen ja maatalouden ympäristötukeen käytettäviä varoja. Sen lisäksi maaseudun kulttuurimaiseman hoitoa on tarpeen edistää muun muassa neuvonnan, koulutuksen ja tiedotuksen avulla sekä työllisyystöin. Toisaalta viranomaisten on huolehdittava, että ne eivät hankkeillaan vaaranna arvokkaiden maisema-alueiden arvoa. Kuva 3. Valtioneuvosten periaatepäätöksen( ) mukainen Aavasaksan maisema-alue (154) 14

15 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Kuva 4. Valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) mukainen Tornionjokilaakson maisema-alue (134) Ylitornion kunnan alueella. 15

16 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Tornionjokilaakso on vanhaa peräpohjalaista kulttuurimaisemaa, jossa on selvästi näkyvissä ihmisen vaikutus monien sukupolvien ajalta. Maisemamaakuntajaottelun mukaisesti Ylitornio kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maisemamaakuntaan. Maisemarakenteen perusrungon muodostavat selvärajaiset jokilaaksot, ja näiden väliset laajat vedenjakajaselänteet. Jokilaaksot ovat kohtisuoraa rannikkoa vasten ja maaperältään pääosin hiekkaa ja hietaa. Selänteet muodostuvat pääosin moreenista. Selänteiden väliin jää laajahkoja soistuneita alueita. Perinteisesti viljelmät ja asutus ovat keskittyneet jokilaaksoihin. Myöhemmin on raivattu peltoja myös epäsuotuisemmille suoalueille ja haja-asutusta (pääasiassa sotien jälkeen muodostunutta nk. rintamamiespihapiirejä) on syntynyt näiden läheisyyteen. Jokilaakson asutus on sijoittunut kulkuväylien ja viljelysten tuntumaan, mieluiten pienelle kumpareelle. Vaikka Ylitornio kuuluukin Pohjois-Pohjanmaan maisemamaakuntaan on siellä havaittavissa selkeästi myös maisemallisia piirteitä Peräpohjolan, Lapin maisemamaakunnasta. Tällaisia ovat mm. jokilaaksoihin keskittyneet pitkät, väljät nauhamaiset joenvarsikylät, joiden pihapiirit ovat avaria ja lähes puuttomia. Samoin hedelmälliset jokivarsiniityt ja tulvaniityt ovat tyypillisiä juuri Peräpohjolalle. Kuva 5. Kansainvälisissä kuvauksissa Suomi esitettiin koskemattomana ja ylevänä valtakuntana. Aavasaksan luonnonmaisemat kiehtoivat mm. A.F. Skjöldebrandtia, jonka litografia kuvaa tässä vaaralta aukeavia maisemia koilliseen. (Lähdeteos: Maaseudun kulttuurimaisemat; MTT:n ja SYKE:n julkaisu 1997) 16

17 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Maiseman historiaa Esihistoriallisten löytöjen perusteella on todettu, että Tornionjokilaaksossa on ollut asukkaita ilmeisesti jo pronssikaudella, noin ekr. Niskan vanhalta tilalta on löydetty tuohon kauteen viittaava rombikirves. Myös Kattilakoskelta on tavattu myöhäiskivikautisia ja metallikautisia löytöjä. Kohdassa (Kaava-alueen kiinteät muinaisjäännökset) on lueteltu kaavoitettavilta alueilta tähän mennessä löydetyt esihistorialliset kohteet. Pysyvä asutus on tullut Ylitornion seudulle vuosien vaiheilla. Nimistötutkimuksen perusteella ensimmäiset vakinaiset asukkaat ovat olleet hämäläisiä. Rehevä jokiranta, heinä- ja viljamaat, antoisat kalavedet ja riistamaat houkuttelivat ihmisiä asettumaan seudulle asumaan. Mm. Kainuunkylän rannan kuusimetsät raivattiin asutuksen tieltä ja lehtimetsät kaskettiin. Siitepölynäytteiden mukaan viljelykasveina oli mm. ruis, ohra ja kaura. (Tiedot; Tornionlaakson historia I teoksesta ja Rajajoen rannalla, Kaulinrannan ja Kuivakankaan kyläsuunnitelmasta sekä Lapin Seutukaavaliiton julkaisusta Länsi-Pohjan kiinteät muinaisjäännökset). Kuva 6. Tornionjoen Kattilakoski A.F. Skjöldebrandtin kuvaamana v. 1799; Kuva: Tornionlaakson historia II Liitteenä olevista vanhoista kartoista näkee asutuksen sijoittumisen Tornionjokilaaksossa 1800-luvun alkupuolelta asti (karttaliite 20, kulttuuriympäristö) 17

18 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Kuva 7. Aavasaksan huipulta näkymä Matarengin kirkolle, lähinnä Tengeliönjoen liittymä; Kuva: Tornionlaakson historia II Maisemakuva Suunnittelualueen pohjoisosan suurmaisema on selväpiirteinen, laajat avoimet ja yhtenäiset viljelyalueet, jotka rajautuvat metsäisiin selänteisiin. Maamerkkinä on Tornionjoen ja Tengeliönjoen risteyskohdassa Aavasaksanvaara, joka kuuluu maamme kansallismaisemiin. Se on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä aluekokonaisuus. Suunnittelualueen pohjoisin osa (Kauvosaarenpää Kattilakoski) on tyypillistä lappilaista jokivarsimaisemaa. Jyrkähköt jokitörmät (havumetsä ulottuu paikoitellen jokeen saakka), selkeät tulvaniityt ja viljelyalueet ovat kiinteästi yhteydessä jokeen. Viljelyalueet eivät ole kovin laajoja. Asutus on sijoittunut väljästi viljelysten yhteyteen. Suunnittelualueen eteläosan suurmaisema ei ole yhtä selväpiirteinen kuin pohjoisosan. Jokilaakso on leveimmillään Kainuunkylän saarten kohdalla, josta pohjoiseen se kaventuu jonkin verran. Maisemarakenteeltaan se muistuttaa enemmän Peräpohjolaa kuin Pohjois-Pohjanmaata. Mantereen niityt ja pellot ovat selväpiirteisiä, eivätkä leviä kovin kauas jokivarrelta. Asutus on pääosin nauhamaista jokivarsiasutusta, joskin selänteisiin tukeutuvaa reunavyöhykeasutusta on ennen kaikkea alueen eteläosassa. Eteläisen suunnittelualueen maisemallisesti merkittävimmät alueet ovat laajat, avoimet saaret. Saaret ovat hiekkaa, jota joki on kuljettanut ja kasannut suvantokohtiin. Saarten muoto muuttuu koko ajan, kun joki etsii uusia kulkureittejä entisten umpeutuessa. Saaret ovat olleet sekä laitumina että niittyinä, joskin tällä hetkellä pensoittuvat kovaa vauhtia. Pientä osaa saarista viljellään yhä. Saarilla on sekä biologisia että kulttuurihistoriallisia arvoja maisemallisten arvojen lisäksi. 18

19 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Portimojärvi ja sen ympäristö muodostavat oman erillisen maisemakokonaisuutensa, jonka maisemallisena perusrunkona on osittain soistunut järvialue Rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö osa-alueittain Suunnittelualue sijaitsee eräällä Tornionlaakson keskeisimmällä ja taajimmin rakennetulla alueella. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös Tengeliönjokivarsi ja Portimojärvi, jotka ovat suhteellisen tiiviisti rakennettuja ranta-alueidensa osalta. Rakennetun ympäristön osalta suunnittelualue voidaan jakaa erityyppisiin osa-alueisiin rakennusajankohtansa, rakennusmateriaaliensa, rakeisuutensa ja yleisvärityksensä puolesta. Rakeisuudella tarkoitetaan rakennuskannan suhteellista tiheyttä ja rakennusmassojen suhteellista kokoa tarkasteltavalla alueella. Kainuunkylä-Poikkilahti-Pekanpää-Martimo Suunnittelualueen eteläinen osa on pohjoisosaa ikärakenteeltaan selkeästi vanhempaa, pääosin 1800-luvulla rakennettua peräpohjalaista rakennuskantaa. Vanhaan rakennuskantaan on sekoittunut jonkin verran sotien jälkeistä, mutta ennen vuotta 1970 rakennettua ja viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana rakennettua ympäristöä. Selkeitä osaalueita, jonka rakennuskanta on puhtaasti tai välisinä jaksoina rakennettua on hyvin vähän. Martimossa, Pekanpäässä ja Poikkilahdessa on pääasiallisena rakennusmateriaalina käytetty puuta (punainen tai vaalea lautavuoraus) kun taas Kainuunkylässä eri rakennusmateriaaleja on käytetty kirjavalla tavalla niin, että yhtenäisiä osa-alueita on vaikeampi hahmottaa. Pääasiallinen kerrosluku on I ja I ½. Nuotioranta-Armassaari Nuotiorannan-Armassaaren osa-alue on ikärakenteeltaan sotia edeltävää ja sotien jälkeen (vuoteen 1970) muotoutunutta rakennuskantaa, jossa puu on vallitseva julkisivumateriaali, mutta myös tiiltä on käytetty varsin runsaasti. Yleisilme on näin ollen julkisivumateriaalien ja värityksen osalta kirjava. Pääasiallinen kerrosluku on I ja I ½. Taroniemi ja Purasenvaara Taroniemi ja Purasenvaara sijaitsevat Tornionjokivarressa reilun kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kylät ovat rakeisuudeltaan tiiviitä, rypäsmäisiä ja rakennuskannaltaan molemmat ovat välisenä ajanjaksona muotoutuneita. Uudempaa (vuosina ) asutusta on kummassakin kylässä vanhaan sekoittuneena Taroniemessä jopa niin, että uudempi asutus muodostaa pari pientä osa-aluetta. Kummassakin kylässä rakennuksissa käytetty pääasiallinen julkisivumateriaali ja yleisväritys vaihtelee lähes taloittain. Pääasiallinen kerrosluku on Taroniemessä I ja I ½, kun taas Purasenvaarassa kerrosluku vaihtelee väljemmin I II välillä. Närkki Närkki muodostaa selkeän, kumpareella sijaitsevan tiiviin kokonaisuuden, jossa rakei- 19

20 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava suus on muihin suunnittelualueen osa-alueisiin verrattuna rakennusmassojen osalta suurempaa. Alueen keskellä on nelisuuntainen risteys, jonka ympärillä sijaitsee mm. tullirakennus, kauppa, huoltoasema ja majoitusrakennus. Iältään alueen rakennuskanta on pääosin vuoden 1970 jälkeen muotoutunutta, vain vähäisessä määrin on säilynyt vanhempia rakennuksia. Rakennustavaltaan Närkki on eräs suunnittelualueen kirjavimmista osa-alueista niin rakennusmateriaaleiltaan kuin yleisväritykseltäänkin. Pääasiallinen kerrosluku vaihtelee I, I ½ ja II välillä. Aavasaksa, Maijalanranta ja Aittamaa Aavasaksan, Maijalanrannan ja Aittamaan rakennuskanta on vanhan rautatieaseman ympäristöä lukuun ottamatta muotoutunut pääosin vuosien välisenä ajanjaksona. Vuoden 1970 jälkeen rakennettua ympäristöä on lähinnä Aavasaksan etelärinteellä ja Aittamaassa. Yleisväritykseltään tämän osa-alueen rakennukset ovat joko vaaleita tai punaiseksi maalattuja, mutta myös pari pienempää yleisväritykseltään tummaa asuinaluetta on muotoutunut Aavasaksan puolelle. Aavasaksan kylällä tiili on suosittu rakennusmateriaali puun ohella, Maijalanrannassa on puolestaan käytetty lähes yksinomaan puuta. Vallitseva kerrosluku on I ½. Tengeliö, Haapakoski, Portimo, Portimojärvi ja Koivistonpää Tengeliön, Haapakosken, Portimon, Portimojärven ja Koivistonpään rakennettu ympäristö on muotoutunut sotien jälkeisenä aikana (vuosina ) pientä Koivistonpäässä sijaitsevaa pienaluetta lukuun ottamatta, jossa on myös vanhempaa rakennuskantaa. Pääasiallisena rakennusmateriaalina on käytetty puuta (laudoitus), mutta esim. Erkinpäässä on enemmän myös tiiliverhoiltuja asuinrakennuksia. Tällä osa-alueella on useita yleisväritykseltään punaisia tai vaaleita pienalueita, mutta pääosa rakennetusta ympäristöstä on kuitenkin muotoutunut rakennustavaltaan kirjavaksi. Kerrosluku Tengeliön, Haapakosken, Portimon, Portimojärven ja Koivistonpään alueella vaihtelee I- II välillä. Kuva 8. Talvinäkymiä Tolpin kylältä Aavasaksalle. Kuva J.Lokio. 20

21 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Tolppi ja Taloniemi Tolppi ja Taloniemi ovat rakennetulta ympäristöltään suhteellisen yhtenäisiä, ennen vuotta 1945 muotoutuneita osa-alueita, joista ensiksi mainittu sijaitsee Tengeliönjokivarren itäpuolella Aavasaksan kohdalla, ja Taloniemi puolestaan Portimojärven etelärannalla kohoavalla loivapiirteisellä, puustoisella kummulla. Taloniemen rakennettu ympäristö on yhtenäistä: suurin osa päärakennuksista ja osa talousrakennuksistakin on punaiseksi maalattua tai mullattua lautavuorausta tai hirttä. Tolpissa julkisivumateriaalit ovat samat, mutta yleisväritys on vaaleampaa. Pääasiallinen kerrosluku on I ½. Kuivakangas, Kauliranta ja Marjosaari Kuivakankaan, Kaulirannan ja Marjosaaren rakennuskanta on suurelta osin sotien jälkeistä, johon on sekoittunut suhteellisen runsaasti vuosina rakennettua asuin- ja lomarakennuskantaa. Rakennustapa on materiaaleiltaan suhteellisen yhtenäistä: pääasiassa on käytetty hirttä ja laudoitusta, ja vain vähäisessä määrin on tiili vallitsevana julkisivumateriaalina. Väritys sen sijaan on muutamaa pientä punasävyistä osaaluetta lukuun ottamatta kirjavaa. Pääasialliset kerrosluvut vaihtelevat I ja I ½ välillä. Kauvosaarenpää Kauvosaarenpää on rakeisuudeltaan suunnittelualueen harvempaa osaa. Rakennuskanta on pääosaltaan sodanjälkeistä painottuen 1970 jälkeen muotoutuneeseen ympäristöön. Julkisivuissa on käytetty lähes poikkeuksetta puuta (lautavuoraus, hirsi), ja yleisväritys on paria punasävyistä rakennusaluetta lukuun ottamatta kirjava. Pääasialliset kerrosluvut vaihtelevat I ja I ½ välillä Kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöä on ihmisen käytössä oleva ympäristö, jonka ihminen on viljelemällä ja rakentamalla vallannut käyttöönsä luonnonympäristöstä. Kulttuurihistoriallisessa ympäristössä on rakennuksia, rakennelmia tai muita osia, joita ihminen on käyttänyt vuosikymmeniä ja -satoja. Tällaisessa ympäristössä vanhoilla rakennuksilla, rakennelmilla tai muilla ympäristön osasilla on ollut ja on edelleenkin tärkeä rooli asukkaiden menneisyydessä. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta, joka koostuu perinnemaisemista, kiinteistä muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä. Perinnemaisemalla tarkoitetaan vanhojen, vuosisatoja jatkuneiden maaseudun maankäyttötapojen muovaamia alueita. Näitä ovat niityt, kedot, ahot, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet ja kaskimetsät. Perinnemaisemakohteita esiintyy Ylitorniolla parikymmentä, joista suurin osa sijaitsee osayleiskaava-alueella. Kohteet on merkitty Kulttuuriympäristön karttaan (liite 20). Yksi perinnemaisemista on Kainuunkylässä sijaitseva Vyönisaari Niittysaari. Kainuunkylän saaret ovat Tornionjokivarren ja koko maan laajin tulvaniittyalue. Aluetta hallitsevat märät ja kosteat tulvaniityt. Kasvillisuustyyppejä ovat tuore suurruoho-, kuiva pienruoho-, luhtainen suursara- sekä luhtainen heinätulvaniitty. Alueella on vielä viljelyskäytössä olevia peltoja tai entisiä peltoja. Valtakunnallisesti uhanalaista jokipajua esiintyy runsaasti. 21

22 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Muita perinnemaisemakohteita ovat: Pekanpäässä; Niskan laidun, Pekanpään tulvaniityt ja Kivelän laitumet, Poikkilahdessa; Laurin ja Ala-Laurin niityt, Kainuunkylässä; Lammassaaren vanha laidun, Aitolan rantalaidun ja haka, Parpaniemen tulvaniityt, Kainuunkylän haka, Niemen laitumet sekä Kannalan laitumet, Nuotiorannalla; Raution haka, Raution tulvaniitty ja Metsävainion laidunniitty, Aavasaksalla; Tolpin tulvaniityt, Tengeliöjokisuun tulvaniityt ja Jänkkävainion tulvaniityt, Kuivakankaalla; Kärsängin tulvaniityt sekä Kaulirannalla; Yli-Rahdun tilan pihaniitty. Kiinteät muinaisjäännökset ovat maaperässä ja maisemassa todettavia jäänteitä tai rakenteita, joita ihmisen toiminta on eri aikoina synnyttänyt. Ne ovat ainoa historiantutkimuksen lähdeaineisto ajalta, jolta ei ole kirjoitettua tietoa. Muinaisjäännöskohteet on esitelty s. 21 ja ne on merkitty Kulttuuriympäristön karttaan (liite 20). Rakennettu ympäristö on esitelty s. 22 alkaen Kaava-alueen kiinteät muinaisjäännökset Arkeologialla tarkoitetaan esihistoriallisen ja historiallisen ajan tutkimista maaperässä säilyneiden muinaisen ihmistoiminnan tuloksena syntyneiden jäänteiden avulla. Ajallisesti esihistoria kattaa noin 90% maamme asutuksen kymmentuhatvuotisesta historiasta. Niinpä sekä kiinteillä muinaisjäännöksillä että yksittäisillä esinelöydöillä on suuri merkitys menneisyytemme ymmärtämisessä. Kulttuurimaiseman osana ne parhaimmillaan avaavat näköaloja tuhansien vuosien taakse ja tuovat syvyyttä paikalliseen historiaan. Ylitorniosta on Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösluettelossa tällä hetkellä 150 kohdetta. Luettelo sisältää kiinteiden muinaisjäännösten ja irtolöytöpaikkojen lisäksi muutamia paikantamattomia tai muuten epäselviä kohteita. Luettelossa ovat mukana myös tunnetut, mutta tuhoutuneet kohteet. Ylitornion Tornionjoen osayleiskaavan alueella tehtiin muinaisjäännösten inventointia syksyllä 2001 (Ylitornion Tornionjoen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösten inventointi 2001, M Sarkkinen, Museovirasto). Vuoteen 1990 mennessä tunnetut kohteet löytyvät myös Lapin seutukaavaliiton luettelosta Länsi-Pohjan kiinteät muinaisjäännökset, julkaisu n:o 117, sarja A, Inventoinnin jälkeen alueelta tunnetaan kaikkiaan 53 luetteloitua kohdetta. Näistä 26 kohdetta on kaavaan merkittävää kiinteää muinaisjäännöstä. Alueelta tunnettuja lukuisia esineiden 1öytöpaikkoja ei ole kaavaan sisällytetty. Valtaosa kohteista on kivikautisia asuinpaikkoja. Ne keskittyvät Aavasaksan alueelle, mutta niitä on myös muualla jokivarressa. Aavasaksanvaaralla on myös kvartsilouhoksia sekä vieraskirjanomainen kalliohakkauskohde historialliselta ajalta. Kohteiden joukossa on lisäksi muutama röykkiö- tai rauniokohde. Näihin lukeutuu myös pari historiallisen ajan kohdetta. Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/63) suojelemia. Lain mukaan niiden luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen poistaminen ja muu kajoaminen on kielletty (1 ). Edelleen on yleistä työhanketta taikka kaavoitusta suunniteltaessa otet 22

23 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava tava hyvissä ajoin selko siitä saattaako suunnitelman toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä (13 ). Luettelo kaava-alueen kiinteistä muinaisjäännöksistä: 40. Vuosku. kivikautinen asuinpaikka. 42. Vuennonkoski, kivikautinen asuinpaikka. 47. Kreivilä, kivikautinen asuinpaikka. 55. Lassheikinpahta, raunioita/asuinpaikka? 87. Korpi. raunioita, talonpaikka. 88. Närkki 4:65, kivikautinen asuinpaikka. 89. Kinnunen, kivikautinen asuinpaikka. 90. Närkki 3:2, kivikautinen asuinpaikka. 91. Närkki Valtionmaa, kivikautinen asuinpaikka. 97. Aavasaksanvaara, kvantsilouhos Kannala, rautakautinen/keskiaikainen asuinpaikka Kierivaara N-rinne, viljelysraunioita Aurinkokallio, kvartsilouhos Aavasaksan näkötorni, hakkauksia Rousunvaaran laki, rakkakuoppia Kierivaara E-rinne. kivilatomuksia? 137. Aavasaksa E-rinne, kvartsilouhos Heikinvaara, maakuoppia Iso-Himovaara W, kivikautinen asuinpaikka Heikinvaara NE, kivikautinen asuinpaikka, asuinpainanteita Kuuroskoski SE, kivikautinen asuinpaikka Myllysaajo SE, kivikautinen asuinpaikka Myllysaajon laki, kiviröykkiö Lompolovaara SE, kivikautinen asuinpaikka? 150. Rovakangas NE. kivikautinen asuinpaikka, asuinpainanteita Rakennettu ympäristö Rakennetulta ympäristöltään hyvin säilyneitä kyliä ovat Pekanpää, Poikkilahti, Kainuunkylä, Armassaari, Nuotioranta, Taroniemi, Purasenvaara, Kuivakangas ja Kauliranta. Etenkin Kainuunkylässä ja Kaulirannassa on peräpohjalaista rakennuskantaa, jonka tunnusmerkkejä ovat nurkistaan ja yhdeltä sivultaan avoimet neliönmuotoiset pihapiirit sekä kesänavetat. Portimojärvi Tornionjoki välinen osuus Tengeliöjoesta on myös merkittävää aluetta Ylitornion rakennetusta ympäristöstä. Suunnittelualueella sijaitsee kolme valtakunnallisesti ja neljä maakunnallisesti luokiteltua kulttuuriympäristökohdetta: Aavasaksa. Kansallismaisemaksi luokiteltu Aavasaksa on yksi maamme varhaisimmista ja tunnetuimmista näköalapaikoista. Tornionjokivarren kulttuurimaisema; Pekanpää Kainuunkylä - Nuotioranta on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristökohde, jonka alueella sijaitsee mm. Kainuunkylän saaret (Natura alue). 23

24 SUUNNITTELUKESKUS OY Tornionjoen osayleiskaava Tornionjokivarren kulttuurimaisema; Kuivakangas, Kaulinranta ja Marjosaari on myös valtakunnallisesti arvokas aluekokonaisuus, jossa on säilynyt runsaasti peräpohjalaista rakennuskantaa. Kristineströmin kartano ja Haapakosken vanha voimalaitos luvun lopulla alkuaan rakennettu Kristineströmin kartano ja 1920-luvulla rakennettu Haapakosken vanha voimalaitos ovat maakunnallisesti arvokkaita kohteita Tengeliönjokivarressa. Taroniemi ja Purasenvaara. Kummatkin kylät ovat maakunnallisia kohteita, joiden arvot perustuvat tiiviiseen, rypäsmäiseen rakenteeseen Tornionjokivarren komeassa kulttuurimaisemassa. Rakennusten esittelyssä on käytetty apuna seuraavia teoksia; Lapin Läänin Rakennusperinne Ry:n julkaisema Lapin rakennusperintö (Oulu, 1984), Lapin kulttuuriympäristöohjelma Lokio, Jarmo (Rovaniemi, 1996) sekä Museoviraston Rakennushistorian osaston julkaisema Rakennettu kulttuuriympäristö (Helsinki,1993). Osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön kohteet (92 kpl) esitellään asuinalueittain; Martimo, Pekanpää, Poikkilahti, Kainuunkylä, Armassaari, Nuotioranta, Taroniemi, Purasenvaara, Närkki, Aavasaksa, Kuivakangas, Kauliranta, Tengeliö, Aittamaa, Portimo ja Taloniemi. Kohteet on merkitty Kulttuuriympäristön karttaan (liite 20). 24

25 Tornionjoen osayleiskaava 25/131 Martimo 1. Kaski Hirsinen, ulkopuolelta lautavuorattu asuinrakennus, joka on luultavasti tehty 1930-luvulla. Rakennuksen ulkoasu on tyyliltään klassishenkinen. Pekanpää 2. Ylikoski V.1865 rakennetussa rakennuksessa on tehty peruskorjaus v ja säilytetty vanha huonejako. Rakennuksessa on koristeellinen lautavuoraus. Tilan mailta on löytynyt kivikautisia työkaluja. 3. Keskitalo Hirsirunkoinen, lautavuorattu asuinrakennus on vuodelta Talo edustaa perinteistä maaseuturakentamista. 4. Alatalo Hirsinen, lautavuorattu rakennus on noin vuodelta Rakennuksen molemmilla puolilla on kuisti. Pihalla on asuinrakennusta vanhempi navetta. 5. Pekka Hirsinen, lautavuorattu talo on siirretty rannasta v Toinen rakennus on rakennettu v Pihapiiriin kuuluu lisäksi aitta ja sauna valtatien toiselta puolelta. 6. Pieti(Mäkipieti) Pieti on yksi kylän vanhimmista tiloista. Hirsinen, lautavuorattu asuinrakennus kahdella kuistittomalla sisäänkäynnillä on rakennettu v.1859.

26 Tornionjoen osayleiskaava 26/ Mäntylä(Mört) Hirsinen, pystylaudalla vuorattu asuinrakennus, joka on siirretty nykyiselle paikalleen rannasta vuonna Haapaniemi(Nikka) Isokokoinen asuinrakennus on hirsirunkoinen. Ulkovuorauksena on listoituksin jaettu vaakalaudoitus, jonka ala- ja yläosa ovat pystylautaa. 9. Lakkala Hirsinen, kuistiton ja vuoraamaton asuinrakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla. 10. Simula Rakennuksessa on listoituksella jaettu pystylautavuoraus. 11. Vanhatalo Hirsinen vuoraamaton asuinrakennus on vuodelta Rakennus sijaitsee maisemallisesti kauniilla paikalla. 12. Kumpula (Kallijärvi) Hirsinen, lautavuorattu asuinrakennus on rakennettu noin vuonna 1900.

27 Tornionjoen osayleiskaava 27/131 Poikkilahti 13. Ala-Lassheikki Rakennus on vaakalautaverhoiltu, peruskorjattu talo, jossa on kauniit ikkunadetaljit. 14. Tyynelä(Poikkilahden koulu) Rakennus on alaosasta pysty- ja yläosasta vaakalaudoitettu, jossa on koristeellinen kuisti, ikkunadetaljit ja pilasterit. 15. Lassheikki(Ranta) Avarassa jokivarren viljelysmaisemassa sijaitseva kartano, johon kuuluu hirsinen asuinrakennus vuodelta Alalauri (Poikkilahti) Hirsinen asuinrakennus on rakennettu noin v Kaksi talouskeskusta, Alalauri ja Lauri muodostavat kokonaisuuden, jossa on runsaasti arvokasta rakennuskantaa. 17. Lauri Laurin hirsinen asuinrakennus on tehty 1700-luvulla ja sitä pidetään seudun vanhimpana käytössä olevana asuinrakennuksena. Sitä on korjattu ja jatkettu vuonna Puranen Asuinrakennus on oletettavasti 1800-luvun puolivälissä rakennettu hirsirunkoinen, lautavuorattu talo.

28 Tornionjoen osayleiskaava 28/131 Kainuunkylä Kainuunkylä on Tornionlaakson keskiaikaisen asutuksen ydinaluetta. Alueella on tehty arkeologisia kaivauksia, jotka osoittivat, että siellä on ollut pysyvää asutusta jo 1060-luvulta lähtien. Kainuunkylän rakennuskanta on perinteistä; vanhimmat asuinrakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. Kainuunkylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. 19. Vettenranta (Kannala) Kookkaassa, hirsirunkoisessa rakennuksessa on listoituksella erotettu alaosan pysty- ja yläosan vaakalautavuoraus. Rakennuksessa on pilasterit ja suurikokoinen ikkunoin jaoteltu kuisti. 20. Tynilä Suurehko asuinrakennus, jossa on koristeellinen kuisti. Rakennuksen sanotaan tehdyn 1600-luvun lopulla. 21. Ranta-Maijanen Asuinrakennus lienee pystytetty v Talon ulkolaudoitetussa ja kuistissa on koristeellisia puuleikkauksia. 22. Anunti 23. Alakiviniemi 1800-luvulla rannasta siirretyssä rakennuksessa on pilasterien jakama vaakalautavuoraus ja koristeellinen kuisti. Asuinrakennuksen vieressä on pieni maitohuone.