Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus"

Transkriptio

1 Liisa Ojala Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Toimintamuodot Kemissä, Kemijärvellä ja Rovaniemellä vuonna 2013 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hanke 5/2014

2 SISÄLLYS ESIPUHE 1. UUSI PAIKALLISUUS -HANKE Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Lapin setlementtikaupungeissa Toimintaympäristöinä Kemi, Rovaniemi ja Kemijärvi LASTEN JA NUORTEN OSAHANKKEESSA TOTEUTETTUJA TOIMINTAMUOTOJA Te ta harrastuksista maahanmuuttajanuorille, Rovaniemi Kemppa harrastaa, Kemijärvi RoiVenture Rovaniemi tutuksi -kurssi, Rovaniemi HEIMO-projektin kanssa tehtävä yhteistyö Dream Cafe Fantasiaseikkailu TOIMINNAN TULOKSET JA HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 31

3 ESIPUHE Tässä raportissa esitellään Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeessa vuonna 2013 Kemissä, Rovaniemellä ja Kemijärvellä toteutettuja toimintamalleja. Raportti kokoaa yksiin kansiin kaikki kolmella paikkakunnalla toteutetut tapahtumat, toiminnot ja toimintamallit, jotta ne olisivat mahdollisimman helposti myös muiden lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edistävien toimijoiden hyödynnettävissä. Kaikki raportissa esitellyt toimintamallit ovat hioutuneet paikallisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti ja näin ollen ne ovat myös vapaasti muiden ja muualla Suomessa toimivien tahojen sovellettavissa. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hanke aloitti toimintansa keväällä Erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen keskittyvä osahanke käynnistettiin, sillä jo vuonna 2011 käynnistyneessä Uusi paikallisuus -hankkeessa haluttiin levittää muilla hankepaikkakunnilla kokeiltuja toimintamuotoja lasten ja nuorten pariin ja muihin Lapin setlementtikaupunkeihin. Uuden osahankkeen tavoitteeksi listattiin myös setlementtinuorten Lapin piirin toimijoiden yhteistyön vahvistaminen muun muassa toimintamenetelmien vaihdon kautta. Kemijärvellä toimintaa on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Kemijärven Uusi paikallisuus - osahankkeen kanssa. Kemijärven osahankkeen projektipäällikkö Mikko Kellokumpu on osallistunut tämän raportin laatimiseen ja kirjoittanut Fantasiaseikkailun (luku 2.5.) ja Dream Cafe (luku 2.6.) toimintamuotojen kuvaukset. Lasten ja nuorten saaminen mukaan oman asuinympäristön kehittämiseen ja heidän huomioiminen paikallisessa päätöksenteossa on tärkeää kaikkialla Suomessa. Lapissa muuttoliike on jo pitkään ollut etelävetoista ja suuri osa toisen asteen koulutuksen päättävistä nuorista valuu opiskelu- ja työpaikkojen perässä eteläisempään Suomeen. Vaikka nuoret jättävät kotiseutunsa, osa heistä haluaa myös palata myöhemmin lapsuuden maisemiin. Osallistuminen oman lähiympäristön kehittämiseen saa oman kotiseudun tuntumaan erityisen tärkeältä ja tällöin siitä osataan olla myös ylpeitä. Ottamalla lapset ja nuoret mukaan oman kotiseudun kehittämiseen jo alusta asti mahdollistetaan, että he tuntevat itsensä yhdenvertaisiksi ja tärkeiksi paikallisyhteisön jäseniksi nyt ja tulevaisuudessa. Haluan osoittaa lämpimät kiitokset kaikille Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen kanssa yhteistyötä tehneille tahoille niin Kemissä, Rovaniemellä kuin Kemijärvellä. Ilman paikallisia yhteistyökumppaneita hankkeen toimintaa olisi ollut mahdotonta toteuttaa ja se olisi jäänyt kauas 2

4 sille asetetuista tavoitteista. Erityiset kiitokset ansaitsevat myös kaikki ne upeat, mahtavat ja aktiiviset lapset ja nuoret, jotka ovat osallistuneet tässä raportissa esiteltyyn toimintaan Projektikoordinaattori Liisa Ojala Uusi paikallisuus -hanke 3

5 1. UUSI PAIKALLISUUS -HANKE 1.1. Hankkeen tavoitteet ja toimintaympäristö Uusi paikallisuus- hanke on Suomen Setlementtiliiton koordinoima ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama vuosina toimiva kansalaisvaikuttamisen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on paikallislähtöisesti kehittää ja toteuttaa yhdessä asukkaiden kanssa välineitä osallistua ja vaikuttaa omaan lähiympäristöön. Hankkeen toiminnalla vahvistetaan paikallisyhteisön sisäistä vuorovaikutusta, jotta asukkaat voivat kohdata ja löytää yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Yhteistyötä tehdään kunnan ja paikallisten järjestöjen kanssa. Toiminnan lähtökohtia ovat kansalaislähtöisyys, paikallisuus, osallisuus ja yhteistyö. Uusi paikallisuus -hankkeen yleiset tavoitteet ovat: Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Tuetaan kansalaisten osallistumista ja kehitetään välineitä kansalaisvaikuttamiselle. Yhdessä tekeminen. Järjestetään ja tuetaan asukkaiden yhteisiä tapahtumia ja innostetaan asukkaita osallistumaan. Järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen. Etsitään kansalaisjärjestöjen välisiä yhteistyömuotoja ja toteutetaan yhteisiä tavoitteita. Paikallisyhteisön ja kunnan vuorovaikutuksen syventäminen. Kehitetään ja edistetään todelliseen vaikuttamiseen perustuvia lähidemokratiavälineitä. Tuodaan päättäjät ja paikallisyhteisöjen asukkaat yhdessä yhteisten asioiden ääreen. Uusi paikallisuus -hanke toimii viidellä paikkakunnalla, jotka ovat Tampereen Hervanta, Vaasan Palosaari, Kemijärvi, Rovaniemi ja Kemi. Tampereen Hervannassa, Vaasan Palosaarella ja Kemijärvellä hankkeen toiminnasta vastaa kullakin paikkakunnalla projektipäällikkö. Rovaniemellä, Kemissä ja yhtenä osana Kemijärven Uusi paikallisuus -hanketta keskitytään erityisesti lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen (Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus). Tästä toiminnasta vastaa Lapin alueella toimiva projektikoordinaattori. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus aloitti muista osahankkeista poiketen toimintansa keväällä

6 1.2. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Lapin setlementtikaupungeissa Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -osahankkeen (jatkossa hanke) tavoitteena on paikallisesti edistää lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omassa elinympäristössä. Hankkeessa toteutetulla toiminnalla halutaan innostaa lapsia ja nuoria osallistumaan itseä koskevien asioiden seuraamiseen ja päätöksentekoon sekä heille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Tavoitteena on, että hankkeessa järjestetyn toiminnan tulokset näkyvät aktiivisen ja osallistuvan ilmapiirin vahvistumisena, sekä nuorten kasvaneena innokkuutena osallistua kansalaisja vapaaehtoistoimintaan omalla paikkakunnalla. Osahankkeen toimintaympäristönä on kolme Lapin kaupunkia Kemi, Rovaniemi ja Kemijärvi. Lapin kuntia koettelee voimakas etelän kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike. Erityisesti nuoret jättävät kotikaupunkinsa etelän parempien opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Osa Lapin kunnista on kokenut viime aikoina rajujakin rakennemuutoksia, joiden myötä pohjoisen työpaikat ovat vähentyneet. Myös esimerkiksi ammatillisen koulutuksen koulutuslinjat ja aloituspaikat ovat vähentyneet ja vähenevät edelleen. Erityisesti pienempien Lapin kuntien nuoret kokevat usein, että oma kotikunta ei tarjoa heille riittävästi osallistumis-, opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia. Lapissa on kuitenkin tulevaisuuden potentiaalia myös nuorille. Muun muassa kaivosteollisuus voi tuottaa Lappiin lähivuosina runsaasti uusia työpaikkoja, joihin tarvitaan osaajia niin ammatillisilta kuin akateemisiltakin aloilta. Moni opiskelujen perässä pois muuttaneista lappilaisista nuorista haluaakin palata kotiseudulleen, mikäli töitä on tarjolla. Kaikissa kolmessa kaupungissa toimii nuorten asioita kunnallisessa päätöksenteossa edustava nuorisovaltuusto, -neuvosto tai neuvottelukunta, johon kuuluu nuoria sekä nuorten parissa toimivien tahojen edustajia. Toimielimien tehtävänä on toimia nuorten äänitorvena, tehdä ehdotuksia ja esityksiä nuorten aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja nuoria koskevissa asioissa. Nuorisovaltuustojen toiminta ei tavoita kuitenkaan kaikkia paikkakuntien lapsia ja nuoria. Hankkeessa on pyritty tavoittamaan myös toiminnan ulkopuolelle jääviä nuoria tekemällä yhteistyötä mm. koulujen, opistojen, kunnallisen nuorisotyön sekä harrastusjärjestöjen ja - yhdistysten kanssa. Sekä Kemissä, Rovaniemellä että Kemijärvellä toimii yksi tai useampi paikallinen setlementti, joilla on jo vuosikymmenien kokemus lapsi- ja nuorisotyöstä paikkakunnalla. Paikallissetlementit ovatkin olleet hankkeelle tärkeä yhteistyötaho. Hankkeen toiminnassa on pyritty myös vahvistamaan 5

7 paikallissetlementeissä tehtävän lapsi- ja nuorisotyön osallistavaa ulottuvuutta sekä juurruttamaan toimintaan uusia kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen toimintamuotoja erityisesti lapsille ja nuorille. 1.3 Toimintaympäristöinä Kemi, Rovaniemi ja Kemijärvi Seuraavassa esitellään lyhyesti jokainen Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen paikkakunta ja tärkeimmät paikalliset yhteistyötahot. Kemi Kemi on asukkaan kaupunki Meri-Lapissa. Kemi on Lapin läänin toiseksi monikulttuurisin kunta Muonion jälkeen, kun tarkastellaan maahanmuuttajien määrää suhteessa asukaslukuun. Peruskoulun jälkeen Kemissä voi opiskella lukiossa, Ammattiopisto Lappiassa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Myös Lapin yliopistolla ja Oulun yliopistolla on toimipisteet Kemissä. Kemissä hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä setlementtinuorten paikallisyhdistyksen Luotolan Nuoret ry:n kanssa. Luotolan Nuoret ry:n toimintatilat ovat Hepolan koulun yhteydessä ja myös koulu on ollut hankkeelle tärkeä yhteistyökumppani. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus ja Luotolan Nuoret ry toteuttivat Hepolan yläkoululla sekä Kemin kolmella asuinalueella (Hepola, Rytikari, Ajos) asukaskyselyn, jolla kartoitettiin alueiden kehittämistarpeita sekä asukkaiden halukkuutta osallistua asuinalueen kehittämiseen. Kemissä yhteistyötä on tehty myös nykytaiteenmuseo Kiasman koordinoiman HEIMO-projektin kanssa. Rovaniemi Lapin pääkaupunkinakin tunnettu Rovaniemi on kansainvälinen yliopistokaupunki, jonka asukkaasta 5000 on opiskelijoita. Rovaniemi on kasvava kaupunki, jossa asuu paljon lapsiperheitä. Kaupungin hyvät opiskelumahdollisuudet houkuttelevat Rovaniemelle vuosittain myös satoja uusia opiskelijoita. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Kaupunkikeskuksen lisäksi Rovaniemeen kuuluvat kymmenet kyläkeskukset, jotka levittäytyvät pitkälle napapiirin kahta puolta Kemijoen ja Ounasjoen rantamaille. 6

8 Rovaniemen kaupunki on laatinut Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelman ( ), jonka tavoitteena on lisätä rovaniemeläisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omaa elinympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Myös nuorten osallisuutta, työllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisemistä koskevat teemat ovat vahvasti esillä kaupungin ja suurimpien kansalaisjärjestöjen työssä. Rovaniemellä Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen yhteistyötahoja ovat olleet setlementtinuorten paikallisyhdistys Rovalan Nuoret ry ja sen hallinnoima Tyttöjen Talo Neiot sekä Rovalan Setlementti ry ja siihen kuuluvat Rovala Opisto, monikulttuurisuuskeskus MoniNet ja Rovaniemen kansalaisopisto. Näiden lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä mm. Rovaniemen kaupungin nuoriso- ja vapaa-ajan toimen sekä Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin koordinoiman Nuori nuorelle kaveriksi -hankkeen kanssa. Kemijärvi Kemijärvi on noin 8000 asukkaan kaupunki, josta suurten tehtaiden lakkauttamisen myötä on hävinnyt paljon teollisuudenalan työpaikkoja. Korvaavia työllistäjiä ei ole tullut tilalle. Kemijärven väkiluku on vähentynyt vajaan 50 vuoden aikana asukkaasta nykyiseen noin 8000 asukkaaseen. Poismuuttajat ovat pääasiassa aktiivisessa opiskelu- ja työiässä olevia ja näiden asukkaiden poismuuton seurauksena kaupungin ikärakenne on vinoutunut. Kemijärvellä on paljon työelämän ulkopuolella olevia asukkaita ja työssäkäyvien asukkaiden osuus on keskimääräistä pienempi. Kemijärvellä peruskoulun jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia ovat lukio ja ammattiopisto. Ammattiopiston vuosittaisten aloituspaikkojen väheneminen sekä opintolinjojen karsiminen hankaloittaa peruskoulunsa päättävien nuorten tilannetta. Toisen asteen jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia Kemijärvellä ei ole. Kemijärvellä Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen tärkeimmät yhteistyötahot ovat olleet Tunturilan Setlementti ry ja siihen kuuluvat Askel-talo, paikalliset järjestöt, kuten MLL Kemijärvi ja paikallinen partiolippukunta Kemijärven Tunturitytöt ja -pojat sekä kaupungin nuorisotoimi. Näiden lisäksi Kemijärvellä järjestettyihin tapahtumiin kuten Kemppa harrastaa - ja Fantasiaseikkailutapahtumiin on osallistunut suuri joukko paikallisia toimijoita niin järjestöistä, yrityksistä kuin kouluiltakin. 7

9 2. LASTEN JA NUORTEN OSAHANKKEESSA TOTEUTETTUJA TOIMINTAMUOTOJA Vuoden 2013 aikana Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus on järjestänyt, koordinoinut ja fasilitoinut toimintaa Kemissä, Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Hankkeen tavoitteita tukevat toimintamuodot ovat vaihdelleet kullakin paikkakunnalla sen mukaan, mitä paikalliset yhteistyötahot ovat toivoneet ja millaiselle toiminnalle kussakin kaupungissa on ollut tilausta. Myös toiminnan toteutustavat, lasten ja nuorten rooli toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä toiminnan kohderyhmät ovat vaihdelleet tapauskohtaisesti. Toimintamuotoja ja niiden toteutusta ovat ohjanneet erilaiset ns. strukturoidut kansalaistoiminnan menetelmät, joita on kokeiltu ja kehitetty Uusi paikallisuus - hankkeen pilottipaikkakunnilla. Toimintamuotoja ja -menetelmiä on sovellettu kuhunkin paikkaan ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Yksi hankkeen tavoitteista on, että lapset ja nuoret innostuisivat suunnittelemaan ja toteuttamaan myös omaehtoista toimintaa omalla asuinalueella. Osahankkeessa on innostettu nuoria suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa toimintaa sekä kannustettu nuorten parissa työskenteleviä aikuisia tukemaan ja ohjaamaan nuorten omia projekteja. Seuraavassa esitellään Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -osahankkeessa vuoden 2013 aikana toteutettuja toimintamuotoja. Kaikki esitellyt toimintamuodot ja menetelmät ovat sovellettavissa myös muihin paikallisyhteisöihin. 8

10 2.1. Te ta harrastuksista maahanmuuttajanuorille, Rovaniemi Aika: klo Paikka: Rovaniemen kansalaisopisto Järjestäjät: MoniNet- monikulttuurinen toimintakeskus (Rovalan Setlementti ry), Uusi paikallisuushanke, Rovaniemen kansalaisopisto Osallistujia: noin 50 nuorta ja aikuista Esittelijöitä: 6 harrastusyhdistystä Te lan lyhyt kuvaus: Te lan tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajanuoria ja heidän perheitään Rovaniemen harrastusmahdollisuuksiin. MoniNetin kontaktien kautta tapahtumaan kutsuttiin maahanmuuttajaperheitä, joista osa oli vastikään Suomeen tai Rovaniemelle muuttaneita ja osa jo pidempään Rovaniemellä asuneita. Te lan aluksi osallistujat kokoontuivat auditorioon, jossa ensimmäisen tunnin aikana kuultiin Rovaniemen kaupungin nuorille tarjoamista harrastusmahdollisuuksista sekä kaupungin nuorten harrastustoimintaan myöntämistä taloudellisista tuista. Auditorio-osuuden jälkeen oli kahvitarjoilu käytävällä ja sen jälkeen osallistujat jakautuivat tulkkien vetämiin kieliryhmiin. Seuraavat kaksi tuntia osallistujat kiersivät omissa ryhmissään ja vuorotellen esittelijöiden pisteillä ja tutustuivat näiden toimintaan. Kullakin pisteellä ryhmät viipyivät 20 minuuttia, jonka jälkeen he vaihtoivat ennalta sovitussa järjestyksessä pistettä. Osalla pisteistä oli myös mahdollisuus kokeilla harrastusta ohjaajien johdolla (mm. sirkus, capoeira). Kiertelyn jälkeen kaikki kokoontuivat auditorioon yhteiseen lopetukseen, jonka yhteydessä kerättiin myös palaute siihen varatuilla lomakkeilla. Tausta: MoniNetin asiakaskunnan keskuudesta oli esitetty toive, että maahanmuuttajaperheet haluaisivat lisää tietoa nuorten harrastusmahdollisuuksista Rovaniemellä. Harrastukset ja mielekäs vapaa-ajan toiminta on tärkeää uuteen maahan ja elinympäristöön kotoutumisen kannalta. Harrastuksissa nuoret tapaavat muita nuoria ja samalla syntyy tärkeää vuorovaikutusta myös kantaväestön kanssa. Maahanmuuttajaperheiden harrastamisen esteenä on usein harrastusten liian korkea hinta. Näin 9

11 ollen te lan järjestäjät halusivat painottaa te lassa erityisesti ns. matalan kynnyksen edullisia harrastuksia sekä jakaa osallistujille tietoa kaupungin harrastustoimintaan myöntämistä taloudellisista tuista. Toteutusprosessi: Elokuun (2013) lopulla pidetyn te lan alustavat suunnitelmat käynnistettiin jo saman vuoden maaliskuussa, mutta varsinainen suunnittelu- ja järjestelytyö alkoi kesäkuussa. Ensimmäisissä suunnittelupalavereissa sovittiin mm. työnjaosta ja järjestelyjen aikatauluista. MoniNet (Anssi Kumpula) otti vastuulleen te lan markkinoinnin heidän asiakkailleen sekä tulkkauspalveluiden järjestämisen. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus (Liisa Ojala) vastasi harrastustoiminnan esittelijöiden kutsumisesta sekä tilojen sopimisesta Rovaniemen kansalaisopiston rehtorin kanssa. Rovaniemellä toimiviin harrastusseuroihin ja -yhdistyksiin alettiin ottaa yhteyttä heinäkuun alussa. Seurojen ja yhdistysten yhteystietoja etsittiin mm. Rovaniemen kaupungin nuorisopalveluiden (NuTi) nettisivujen kautta (http://nuti.rovaniemi.fi/vapaa-aika/harrastukset-ja-kerhot). Kutsu te taan lähetettiin noin 30 harrastusseuralle ja -yhdistykselle. Te taan ilmoittautui Rovaniemen kaupungin lisäksi viisi rovaniemeläistä harrastustoiminnan tarjoajaa. Toiminnan esittelijöitä pyydettiin valmistelemaan n. 20 minuutin mittainen esitys, joka voi sisältää myös toiminnallista tekemistä. Jokaiselle harrastustoiminnan esittelijälle varattiin kansalaisopiston tiloista sopiva esittelytila. Esittelijöiltä kysyttiin etukäteen toiveita tilan ym. varustuksen suhteen. Esittelijät jakaantuivat kolmeen eri luokkahuoneeseen kukin itselleen sopivaan tilaan. Illan aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua kaupungin nuoriso- ja vapaa-ajantoimen toimintaan sekä capoeiran, sirkuksen, itämaisen tanssin, koripallon ja karaten harrastamiseen. Ohjelman lomassa oli kahvitarjoilu, jonka aikana osallistujat voivat vaihtaa kuulumisia keskenään, tutustua toisiinsa sekä kysyä järjestäjiltä neuvoa ja lisätietoja. Toimintapisteillä kiertelyn jälkeen kaikille osallistujille ja toiminnan esittelijöille jaettiin täytettävät palautelomakkeet. Tapahtuma päättyi yhteiseen hetkeen auditoriossa, jonka päätteeksi kerättiin palautelomakkeet ja toivoteltiin kaikille hyvää kotimatkaa. Tapahtuman järjestäjät tapasivat vielä tapahtuman jälkeen ja kävivät läpi saadun palautteen. Tapahtuman järjestämisestä ja palautteista laadittiin yhteenveto, joka toimitettiin MoniNetin henkilökunnalle jatkossa järjestettävien tapahtumien tueksi ja taustamateriaaliksi. 10

12 Arviointi: Alun perin te taan toivottiin esittelijöitä ns. matalan kynnyksen ja edullisten harrastusseurojen riveistä. Valitettavasti edullisimpiin harrastusyhdistyksiin lukeutuneet järjestöt ja yhdistykset, kuten 4H ja partiolaiset eivät päässeet osallistumaan tapahtumaan. Tulevissa te loissa kannattaa kartoittaa monipuolisesti alueella toimivia matalan kynnyksen harrastuksia. Seurakunnilla ja useilla kansalaisjärjestöillä, kuten setlementtiyhdistyksillä, Tyttöjen/Poikien taloilla, partiolaisilla, Suomen Punaisen Ristin paikallisyhdistyksillä jne. on edullista tai jopa ilmaista toimintaa kuten kerhoja, leirejä ja retkiä nuorille. Kullekin toimintapisteelle varatussa 20 minuutin aikataulussa ei aina pysytty, joten ryhmät lopettivat pisteillä kiertelynsä hieman eri tahtiin. Tämä vaikeutti hieman esittelypisteiden hallitun kiertämisen sujumista ja koordinointia. Onneksi pisteitä oli enemmän kuin kiertäviä ryhmiä, joten mikään ryhmä ei joutunut odottamaan pisteelle pääsyä muutamaa minuuttia kauempaa. Tapahtumassa oli mukava ja suhteellisen rento ilmapiiri. Tapahtuman onnistumiseen ja hyvän ilmapiirin aikaansaamiseen vaikuttaa moni asia, mutta erityisesti selkeät ohjeet, aikataulutus ja toiminnallisuus edesauttavat mukavan kokemuksen syntymistä. Myös tulkkien rooli on merkittävä mukavan ilmapiirin syntymiselle. Kun tapahtuman ohjelma sisältää sopivassa suhteessa tietoa ja toimintaa siitä ei tule liian yksipuolinen ja tylsä. Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat toiminnallisia virikkeitä tylsistymisen ehkäisemiseksi. Vinkkejä järjestäjälle: Varsinaisen kutsun (esittelijöille) lähettämisen jälkeen kannattaa lähettää vielä muistutusviesti niille, jotka eivät ole vastanneet 1-2 vkon kuluessa. Kiitä myös kieltävän vastauksen lähettäjiä viestistä. Lähetä toiminnan esittelijöille hyvissä ajoin tietoa tapahtuman kulusta, kohderyhmästä (esim. kielitaito, ikä jne.) järjestelyistä yms. Kysy esittelijöiltä millaisen tilan he tarvitsevat ja tarvitsevatko he mahdollisesti jotain muuta (videotykki, tietokone, internet-yhteys, kyniä ) Suunnittele tapahtuman kulku ja aikataulu huolellisesti. Jos tapahtumassa kierretään vuorotellen (esim. kieliryhmissä) esittelypisteitä, kannattaa pisteiden vaihdot ym. suunnitella erityisen hyvin. Yhden järjestäjistä kannattaa keskittyä ainoastaan pisteillä liikkumisen ohjaamiseen ja aikataulusta huolehtimiseen. 11

13 Mikäli tapahtumassa käytetään tulkkeja tai muita ryhmän ohjaajia, aikataulu ja illan kulku kannattaa käydä heidän kanssaan läpi hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Panosta tiedottamiseen ja tapahtuman markkinointiin ja tee se hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Tapahtuman markkinointi (osallistujille) kannattaa aloittaa jo 1-2 kk ennen tapahtumaa. Mahdollisiin esittelijöihin ja tulkkeihin ym. järjestelyihin osallistuviin kannattaa ottaa yhteyttä heti, kun tapahtuman järjestämisestä on päätetty Kemppa harrastaa, Kemijärvi Aika: klo Paikka: Kemijärven liikuntahalli Järjestäjät: Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus (+ Kemijärven Uusi paikallisuus), Kemijärven nuorisotoimi, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kemijärven yhdistys (MLL Kemijärvi) Osallistujia: n. 200 lasta, nuorta ja vanhempaa Esittelijöitä: yhteensä 15:sta järjestöstä, yhdistyksestä ja seurasta Lyhyt kuvaus Tapahtumassa esiteltiin paikallista harrastustoimintaa lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen. Paikalle kutsuttiin harrastusjärjestöjä, yhdistyksiä ja -seuroja Kemijärveltä ja lähialueelta. Tapahtuma toteutettiin Kemijärven liikuntahallissa, jossa jokaiselle toiminnan esittelijälle oli varattu oma esittelytila/-pöytä. Järjestöt esittelivät toimintaansa parhaaksi katsomallaan tavalla ja jokainen esittelijä kävi pitämässä myös puheenvuoron tapahtuman esiintymislavalla. Tapahtumassa nähtiin myös koripallon ja salibandyn näytösottelut sekä kuultiin paikallisten nuorten bändien esityksiä. Tapahtumaa mainostettiin kouluilla, lehtimainoksilla ja sosiaalisessa mediassa. Tausta Kemijärveläiset nuoret olivat toivoneet nuorisotoimelta lisätietoa alueen harrastusmahdollisuuksista sekä lisää nuorille suunnattuja tapahtumia. Tapahtuman järjestämisellä 12

14 haluttiin edistää myös paikallisten järjestöjen vuorovaikutusta ja lisätä heidän tietoisuuttaan alueen muista toimijoista. Tapahtuma järjestettiin alkusyksystä, jotta uuden harrastuksen löytävät pääsisivät mukaan toimintaan heti toimintavuoden alussa. Tapahtuma oli järjestetty ensimmäisen kerran jo edellisenä syksynä ja kannustavan palautteen vuoksi se haluttiin järjestää uudelleen. Toteutusprosessi Syyskuussa (2013) pidetyn tapahtuman suunnittelu alkoi saman vuoden kesäkuussa. Varsinaiset järjestelyt käynnistettiin kuitenkin vasta elokuussa ja tapahtuma toteutettiin varsin nopealla aikataululla puolessatoista kuukaudessa. Harrastustoiminnan esittelijöille lähetettiin kutsu ja tiedote tapahtumasta kuukausi ennen tapahtumaa. Pikaisesta aikataulusta huolimatta paikalle saatiin yhteensä 15 harrastustoiminnan esittelijää. Uusi paikallisuus -hanke vastasi esittelijöiden kutsumisesta ja tiedottamisesta sekä tapahtuman ohjelman aikatauluttamisesta, Kemijärven nuorisotoimi vastasi liikuntahallin varaamisesta, nuorten bändien kutsumisesta ja äänentoiston tilaamisesta. MLL Kemijärvi tilasi tapahtumaan sirkuskoulun Rovaniemeltä. Tapahtumaa markkinoitiin kouluille ja julkisiin tiloihin viedyillä mainoksilla, lehtimainoksella ja -puffilla sekä Uusi paikallisuus -hankkeen Facebook-sivuilla. Tapahtumassa oli Uusi paikallisuus -hankkeen valokuvaaja. Tapahtumaan tuli paikalle 15 eri harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan järjestöä ja yhteisöä. Harrastustoiminnasta edustettuina olivat koripallo, salibandy, tennis, melonta, jääkiekko, uinti, partio, seurakunta, musiikkiopisto, valokuvaus, curling, freestyle-hiihto, MLL sekä Kemijärven nuorisotoimi ja nuorisoneuvosto. Toiminnan esittelijöiden pisteillä oli monenlaista toimintaa: partiolaisten pisteellä kisailtiin retkikeittimen kokoamisessa ja tehtiin kasvomaalauksia. Kaupungin nuorisotoimen pisteellä pääsi mittaamaan salibandyn lyöntivoimaa nopeustutkalla ja pelaamaan pöytätennistä. Paikallisen jääkiekkoseuran tyttöjoukkue puolestaan haastoi osallistujia kiekon lämäyksen tarkkuuskisaan. Jokaiselle toiminnan esittelijälle oli varattu myös 10 minuutin aika tapahtumalavalta, jossa toimijat saivat käydä esittäytymässä ja kertomassa toiminnastaan. Lavaesitykset pyörivät koko tapahtuman ajan, ja välissä kuultiin myös nuorten musiikkiesityksiä. Yllälueteltujen lisäksi tapahtumassa pääsi kokeilemaan sirkusta. MLL Kemijärvi oli jo aiemmin suunnitellut tarjoavansa Kemijärven lapsiperheille mahdollisuuden tutustua sirkusharrastukseen. Sirkustunnit päätettiin yhdistää osaksi Kemppa harrastaa -tapahtumaa. Sirkuskoulu tilattiin Rovaniemeltä ja ohjaajat pitivät tapahtuman aikana erillisessä tilassa neljä sirkustuntia eri-ikäisille 13

15 lapsille. Sirkustunneille tuli ilmoittautua etukäteen ennen tapahtumaa ja ne olivat osallistujille maksuttomia. Tuntien kustannuksista vastasi MLL Kemijärvi. Tapahtumassa oli myös nuorisotoimen pyörittämä kahvio, josta sai ostaa käteisellä kahvia, voileipiä, karkkia ym. Jokaiselle toiminnan esittelijälle jaettiin kahvilipuke, jolla sai käydä hakemassa kahviosta kahvin/juoman ja pientä syötävää. Tapahtuman järjestelyihin haluttiin mukaan myös nuoria ja monen järjestön pisteellä toiminnan esittelijöinä toimivatkin toiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret. Illan aikana kuultiin myös paikallisten nuorten bändien esityksiä ja nähtiin nuorten pelaamia näytösotteluita. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus laati tapahtumasta lehtijutun, joka julkaistiin kuvan kera Koti Lappi -lehdessä. Arviointi Tapahtuma toteutettiin suhteellisen tiiviillä aikataululla ja kaikki vaadittavat järjestelyt hoidettiin käytännössä yhden kuukauden aikana. Toiminnan esittelijöiltä saatiin palautetta, että jatkossa tapahtumasta tiedottaminen pitäisi aloittaa aikaisemmin, jotta siihen osattaisiin varautua ja että useampi toimija pääsisi mukaan. Toiminnan esittelijät toivoivat myös, että jatkossa paikalle saataisiin enemmän lasten ja nuorten vanhempia, sillä viimekädessä lasten harrastaminen riippuu heistä. Järjestäjät kuitenkin epäilivät, että tapahtuman markkinointi koko perheen tapahtumana saattaisi karkottaa nuoret (yläkouluikäiset ja vanhemmat) kävijät. Alun perin ajatus oli järjestää yläkouluikäisten nuorten oma tapahtuma, jossa he voisivat kokeilla eri harrastuslajeja, tavata muita nuoria ja kuulla paikallisten bändien esityksiä. Tapahtumaan saapui kuitenkin paljon myös nuorempia lapsia vanhempineen ja nuoret (yläkoululaiset ja vanhemmat) olivat vähemmistönä. Jatkossa tapahtuman kohderyhmä on selvennettävä niin järjestäjille kuin toiminnan esittelijöillekin ja hoidettava myös tapahtuman markkinointi sen mukaisesti. Toiminnan esittelijöiden lavaesittäytymiset pyörivät koko tapahtuman ajan, mutta lavalla puhujia oli vaikea seurata ja kuulla ympäröivän hälinän vuoksi. Lavaesittäytymiset kannattaakin organisoida niin, että muut toimintapisteet sulkeutuvat esittelyiden ajaksi tai niin, että jokainen toimija esittäytyy omalta pisteeltä käsin kiertävän juontajan ja mikrofonin avulla. Nyt moni esittäytyjä joutui puhuman tyhjälle katsomolle. Yleinen ilmapiiri tapahtumassa oli iloinen ja erityisesti lapset näyttivät viihtyvän hyvin. Tapahtumasta kerättiin palautetta sille varatulla palauteseinällä punaiselle, keltaiselle ja vihreälle kartongille. Kaikki 14

16 palautetta antaneet saivat jättää yhteystietonsa arvontaa varten. Suurin osa palautteen antajista oli lapsia, mutta joukossa oli myös lasten vanhempia. Palautetta olisi voinut tulla enemmänkin, mutta pääosin kaikki saadut kommentit olivat positiivisia. Osallistujista oli mm. mukavaa, kun näki niin monta eri harrastustoimijaa samassa paikassa ja monia lajeja pääsi myös testaamaan käytännössä. Palaute Kemppa harrastaa -tapahtumasta on ollut erittäin kannustavaa ja kaupungin nuorisotoimi haluaakin että tapahtumasta saadaan vuosittainen. Jatkossa tapahtumasta tiedottaminen pyritään aloittamaan jo saman vuoden keväänä, esimerkiksi toukokuussa ennen kesälomien alkua RoiVenture Rovaniemi tutuksi -kurssi, Rovaniemi Aika: torstaisin klo Paikka: Rovala, Rovaniemi Järjestäjät: Rovala-Opisto, Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Osallistujia: 2-13 opiskelijaa (kokoontumiskerrasta riippuen) Lyhyt kuvaus Rovala-Opisto ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus toteuttivat syksyllä 2013 pilottiversion tutustumiskurssista, jonka tavoitteena oli tutustuttaa uusia ja vanhoja opiskelijoita toisiinsa, opiskeluympäristöön sekä Rovaniemen kaupunkiin ja sen lähiympäristöön. Kurssi toteutettiin osana Rovala-Opiston yhteisöllisyysopintoja ja kurssille osallistujat saivat kurssista opintosuorituksia valinnaisiin opintoihinsa. Tausta Rovala-Opistossa opiskelunsa aloittaa joka vuosi suuri joukko kaikkialta Suomesta ja ulkomailtakin tulevia opiskelijoita. Opisto haluaa tukea uusien opiskelijoiden kotoutumisprosessia ja lisätä yhteisöllisyyttä opiskelijoiden keskuudessa sekä opiston asuntolassa. Näitä tavoitteita tukemaan opisto toivoi käynnistettävän toimintaa, jonka kautta opiskelijat tutustuisivat toisiinsa, toimisivat yhdessä ja pääsisivät myös itse vaikuttamaan toiminnan sisältöihin ja toteutustapoihin. Tämän lisäksi 15

17 opiston toiveena on ollut setlementtiarvojen ja -työn tunnettuuden lisääminen opiston toiminnassa ja opiskelijoiden keskuudessa. Toteutusprosessi Kurssin suunnittelu ja järjestelyt aloitettiin noin kahta viikkoa ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa. Kurssin teemat ja alustava ohjelmarunko laadittiin valmiiksi heti ensimmäisellä suunnittelukerralla. Kurssikertojen yksityiskohtaisempi suunnittelu tehtiin kokoontumiskertojen välissä. Kurssikertoja järjestettiin yhteensä kahdeksan. Kerroilla oli mukana vaihtelevasti 2-13 opiskelijaa viittomakielen ohjauksen, kasvatustieteen, maahanmuuttajakoulutuksen sekä pop & rock -linjoilta. Kurssia markkinoitiin lukukauden alussa jokaisella opintolinjalla ja sitä mainostettiin myös jaettavilla esitteillä, julisteella ja keskusradiokuulutuksilla opiston tiloissa. Kurssille pystyi tulemaan mukaan koko lukukauden ajan. Kurssi järjestettiin noin joka toinen torstai klo Kurssikerrat koostuivat monipuolisesta ja toiminnallisesta tekemisestä, toiminnan yhteisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä retkistä ja vierailuista. Kurssin budjetti oli n. 200 euroa. Kurssin aloituskerralla opiskelijoilta kerättiin ideoita ja ajatuksia siitä, mitä he toivovat kurssilta. Kurssin sisällöt pyrittiin toteuttamaan toiveiden mukaisesti sekä osallistamaan myös opiskelijat sisältöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssilaisia kannustettiin osallistumaan kurssin ulkopuolella myös muuhun Rovalan setlementissä järjestettävään toimintaan ja yksi kurssilainen olikin apuna Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin järjestämissä ikäihmisten grillijuhlissa. Kurssilaisille tarjottiin myös mahdollisuus yhteiseen tutustumiskäyntiin Tyttöjen Talolle, mutta vierailulle ei löytynyt innokkaita. Kurssi huipentui viimeisellä kerralla opiskelijoiden järjestämiin opiston opiskelijoille avoimiin pikkujouluihin, jotka pidettiin opiston asuntolan kerhohuoneella. RoiVenture kurssikerrat Take off Aloituskerta koostui lentomatkaa jäljittelevästä ohjelmasta. Opiskelijat toivotettiin tervetulleeksi, heille jaettiin matkustusvaatteet ja passit. Iltapäivän aikana opiskelijat tutustuivat toisiinsa, askartelivat kurssipassin sekä nauttivat järjestetystä ohjelmasta, joka sisälsi lyhytnäytelmiä (lentokoneen turvallisuusohjeet), tarjoiluja, videoesityksen, ryhmäleikkejä sekä pop & rock linjan opiskelijoiden musiikkiesityksen. 16

18 5.9. Kartalla 2.kurssikerta toteutettiin kaupunkisuunnistuksen hengessä. Opiskelijat jakautuivat kahteen ryhmään ja kiersivät Rovaniemen keskustassa vihjeitä seuraten. Vihjeet veivät opiskelijat tutustumaan mm. Monden nuorisotiloihin, kirjastoon, sosiaalitoimistoon, Kelaan ja Lordi-aukiolle. Kaupunkikierroksen jälkeen kokoonnuttiin yhteen, leikittiin ryhmäleikki Lordi-aukiolla ja mentiin vielä yhdessä kahville Plan B 3.kurssikerta järjestettiin Syväsenvaaran näköalatornilla, jonne mentiin Rovalan minibussilla. Retkellä ihailtiin ruskamaisemia, paistettiin makkaraa, leikittiin sekä ideoitiin toimintaa opiston asuntolaan, tuleville kurssikerroille sekä ikäihmisten kanssa toteutettavaksi. Ideat kerättiin kartongeille ja niitä hyödynnettiin myöhemmin muilla kurssikerroilla Paikallisoppaat 4.kurssikerta pidettiin rovaniemeläisessä kahvilassa, jossa opiskelijoille tarjottiin kahvit ja konvehdit. Illan aikana opiskelijat suunnittelivat kahdessa ryhmässä ohjelman yhdelle kurssikerralle. Ryhmille annettiin n. 50 euron budjetti, jonka he saivat käyttää yhteisen ohjelman toteuttamiseen. 17

19 Vapaalippu 1 5.kurssikerralla käytiin keilaamassa toisen ryhmän suunnitelman mukaisesti. Keilauksen jälkeen leikittiin vielä hetki urheilukeskuksen pihalla Maitojuna 6.kurssikerralla pohdittiin oman kotipaikkakunnan hyviä ja huonoja puolia sekä asioita mitä on jäänyt kaipaamaan Rovaniemelle muuton jälkeen. Kerralla tutustuttiin myös Rovalan ja setlementtiliikkeen historiaan sekä toimintaan nykypäivänä. Illan lopuksi suunniteltiin vielä toimintaa opiston asuntolaan. Opiskelijat halusivat järjestää asuntolan kerhohuoneella pikkujoulut kaikille opiston opiskelijoille Vapaalippu 2 7.kurssikerralla käytiin tutustumassa Pilke-tiedekeskukseen. Kurssikerran piti olla opiskelijoiden suunnittelema, mutta suunnitelmien kariuduttua kurssin vetäjät ottivat ohjat Kotimaan terminaali 8. ja viimeisellä kerralla opiskelijat järjestivät opiston asuntolan kerhohuoneella pikkujoulut. Opiskelijat olivat suunnitelleet ohjelman, tehneet mainoksen ja levittäneet sitä asuntolassa. Pikkujouluissa askarreltiin, leivottiin torttuja ja kuultiin Pop & Rock -linjan opiskelijoiden musiikkiesityksiä. Aiemmilla kerroilla mukana olleilta opiskelijoilta kerättiin palaute kurssista. Paikalle oli 12 opiskelijaa yhteensä neljästä eri kansallisuudesta. Arviointi Viimeisellä kerralla mukana olleilta opiskelijoilta kerättiin palaute kurssista. Palautteen perusteella opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä kurssiin ja sen sisältöihin. Osan mielestä kurssilla oli kuitenkin liikaa suunnittelua. Hauskaa tekemistä ja tutustumisleikkejä olisi voinut olla enemmänkin. Kolme kurssilla mukana olleista opiskelijoista myös ilmoitti halukkuutensa osallistua kurssin järjestämiseen seuraavana vuonna. RoiVenture -kurssi kannattaa jatkossa jakaa selkeyden vuoksi osa-alueisiin tai teemoihin, joiden kautta opiskelijat tutustuvat uuteen opiskelukaupunkiinsa ja sen moninaisiin mahdollisuuksiin sekä Rovalan setlementtiin ja sen toimintaan. Teemoina voivat olla esimerkiksi oma kouluympäristö ja ihmiset, kaupunkiympäristö ja hyödylliset paikat, ympäröivä luonto, harrastusmahdollisuudet, 18

20 kulttuuri ja setlementtiliike. Kurssin aikana voitaisiin käydä tutustumassa myös muihin Rovalan Setlementin toimipisteisiin sekä Palosalmen metsätyömieskotiin. Yhteistyötä voitaisiin tehdä myös Lapin ammattiopiston kanssa, sillä heillä on RoiVenture-kurssin kanssa hyvin samanlaista toimintaa uusille opiskelijoille. Kaikissa osa-alueissa on hyvä painottaa setlementtiarvoja ja kannustaa opiskelijoita osallistumaan oman asuin- ja opiskeluympäristön viihtyvyyden kehittämiseen. Opiskelijat voivat esimerkiksi toteuttaa yhdessä toimintaa ja tapahtumia opistolla, opiston asuntolassa tai muualla Rovalan Setlementissä, kuten esimerkiksi ikäihmisten parissa. Kurssilaisia kannustetaan osallistumaan seuraavana keväänä erilaisiin vapaaehtoistyön projekteihin, joita tullaan käynnistämään Rovalan eri toimipisteiden (Jokkakallio ja Yhdessä mukana -projekti, MoniNet, Romppu, asuntola) ja yhteistyötahojen (mm. Tyttöjen Talo, SPR:n nuori nuorelle kaveriksi -hanke ) kanssa. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen toimii eräänlaisena jatkona RoiVenture -kurssille painottaen erityisesti setlementtiarvoihin perustuvan vapaaehtoistyön ja yhteisöllisyyden näkökulmia. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada vapaaehtoistyöhön osallistumisestaan kurssimerkintöjä HEIMO-projektin kanssa tehtävä yhteistyö Aika: Paikka: Toimintakeskus Siiven nuorisotila, Kemin skeittihalli, Hepolan koulun kotitaloustunti Järjestäjät: Kiasman HEIMO-projekti, Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus, Luotolan Nuoret Osallistujia: yhteensä n. 50 nuorta Lyhyt kuvaus Syksyn 2013 aikana Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus ja valtakunnallinen HEIMO-projekti tekivät yhteistyötä Kemissä. Molempien projektien tavoitteena on edistää kansalaislähtöisyyttä ja kannustaa ihmisiä ja erityisesti nuoria oman ympäristönsä kehittämiseen. Yhteistyöllä tuettiin kemiläisiä nuoria saamaan äänensä kuuluviin ja toteuttamaan omia ideoitaan. 19

21 Tausta HEIMO on nykytaiteen museo Kiasman ja kansalaisaktivismiin erikoistuneen School of Activismin yhteinen valtakunnallinen projekti, joka toteutettiin vuonna 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Toiminta perustui keväällä avoimessa nettihaussa nuorilta kerättyihin yhteiskunnallisiin tai ympäristöön liittyvien pulmiin, joita ratkaisemaan HEIMO kutsui seitsemän nykytaiteilijaa. Kemistä toteutettavaksi valitussa ehdotuksessa nuori tyttö esitti mielipiteensä siitä, että Kemiin pitäisi saada nuorille enemmän tekemistä. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus otti kesällä 2013 yhteyttä HEIMO-projektin tuottajaan ja ehdotti yhteistyötä projektien välille. Toteutusprosessi HEIMO-projektin nykytaiteilija Eero Yli-Vakkuri ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori tapasivat syksyn 2013 aikana kemiläisiä nuoria ruuan laiton parissa ja keräsivät heiltä heidän lempireseptejään Yli-Vakkurin kokoamaa reseptikirjasta varten. Syksyn aikana HEIMO ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus vierailivat muun muassa Kemin skeittihallilla, Hepolan koulun kotitaloustunneilla sekä Luotolan Nuorten nuorisotilalla. Nuorten kanssa kokattiin heidän lempiruokiaan ja juteltiin Kemin hyvistä ja huonoista puolista. Kokkaustapahtumien ohessa kuvattiin lyhytdokumentti Kemihallista, joka on kemiläisten skeittiharrastajien ja kaupungin yhteistyöllä aikaansaatu skeittihalli. Videolla nuoret skeittarit kertovat skeittihallin syntyvaiheista ja kokemuksistaan talkootyöstä. Luotolan Nuorten kokkaustapahtumassa nuorilta kysyttiin, mitä heidän kotikaupungistaan puuttuu. Nuoret äänestivät Kemin pahimmaksi puutteeksi hampurilaisravintolan puuttumisen. HEIMO:n ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen kannustamina nuoret laativat Mc Donald s ravintolaketjun johdolle vetoomuksen ja keräsivät adressin ravintolan perustamiseksi Kemiin. Nuorten yhteydenottoon vastattiin ja he saivat kutsun tulla tutustumaan ketjun Oulun ravintolaan. Nuoret eivät kuitenkaan saaneet organisoitua rahankeräystä matkakuluja varten, joten hampurilaismatka jäi toistaiseksi toteutumatta. HEIMO-projekti huipentui 15. joulukuuta nykytaiteen museo Kiasmassa järjestetyssä Heimon päivän juhlassa. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori esitteli tapahtumassa Kemin HEIMO-projektin kanssa tehtyä yhteistyötä. Samaan aikaan HEIMO-projektin taiteilija Yli-Vakkuri isännöi juhlaa Kemin skeittihallilla, jossa hän valmisti nuorten kanssa Kemin 20

22 uutta paikallisruokaa verilättyjä sekä julkisti Reseptejä Kemistä -kirjasen. Eero Yli-Vakkuri luovutti kaikki HEIMO-projektin aikana keräämänsä ja tuottamansa materiaalin Uusi paikallisuus -hankkeen käyttöön, jotta niitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla Uusi paikallisuus -hankkeen paikkakunnilla. Arviointi Projektien välinen yhteistyö onnistui hienosti. Yhteistyötä tehtiin joustavasti ja toimintaa ideoitiin sekä yhdessä että erikseen. Yhteistyön osapuolet rikastuttivat toinen toistensa tekemää työtä ja yhteistyön aikana syntyneet materiaalit ym. jaettiin kummankin toimijan käyttöön. Luotolan Nuorten kanssa toteutettu kokkaustapahtuma ja sen tuloksena syntynyt vetoomus ja nuorten viriävä kansalaisaktiivisuus olisi tarvinnut enemmän tukea toiminnan järjestäjien osalta. Nuoret eivät saaneet organisoitua rahankeruuta Oulun tutustumismatkaa varten. Erityisesti tässä heitä olisi voitu tukea aktiivisemmin ja muutenkin kuin rahankeräystapoja ideoimalla. Kemiläisille nuorille Kiasman lähettämä nykytaiteilija oli jo itsessään mielenkiintoinen ja ennenkuulumaton tapaus. Myös paikallismedioiden mielenkiinto heräsi, kun kyseessä oli nykytaiteen nimissä esiintyvä projekti nuorille. 21

23 2.5. Dream Cafe (teksti: Mikko Kellokumpu) Aika: klo Paikka: Kemijärven kulttuurikeskuksen kahvio Järjestäjät: Uusi paikallisuus -hanke, Kemijärven nuorisotoimi, Rajanylittäjät-hanke Osallistujia: n. 40 nuorta ja 20 nuorten parissa työskentelevää aikuista Lyhyt kuvaus: Kemijärvellä toteutettiin 29. lokakuuta 2013 Dream Café -tapahtuma nuorille ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Tapahtuma toteutettiin World Cafe -menetelmällä; pienryhmissä käytävien keskustelujen avulla pyritään jokaisen osallistujan yhtäläiseen kuulemiseen ja osallistamiseen. Menetelmä perustuu deliberatiiviseen demokratian ideaan. Deliberatiiviseen demokratiaan kuuluu keskustelevuus ja harkitsevuus. Esimerkiksi yhdessä tilassa voi olla enemmistönä tupakoitsijoita ja joukossa muutama keuhkosairas. Enemmistön päätöksen mukaan vähemmistö joutuu tyytymään ns. kansan tahtoon. Deliberatiivisessa demokratiassa pyritään löytämään ratkaisu, jossa kumpikin ryhmä huomioi toisensa ja löytävät yhteiset säännöt esimerkiksi tupakkapaikan käytölle. World Cafe -menetelmä mahdollistaa jopa satojen ihmisten kuulemisen ja heidän näkemystensä ja käsitystensä jakamisen yhteisissä keskusteluissa. Tilaisuus nähtiin luontevana jatkona keväällä 2013 toteutetulle nuorten kansalaisraadille. Tilaisuuden yhtenä tavoitteena oli kerätä nuorten kokemuksia ja arkitietoa välitettäväksi kaupungin viranhaltijoille ja päättäjille päätöksenteon tueksi. Lisäksi tapahtuman tavoitteena oli tarjota nuorille uusia osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä edistää nuorten ja heidän parissaan työskentelevien aikuisten välistä vuorovaikutusta ja keskusteluyhteyttä. Tilaisuuteen rekrytoitiin nuoria koulujen ja nuorisotoimen kautta sekä aikuisia koulujen, kaupungin organisaatioiden, seurakunnan ja harrastusyhdistysten kautta. Tilaisuudessa nuoret ja aikuisten keskustelivat pienryhmissä annetuista teemoista 20 minuuttia kerrallaan ja kokosivat keskusteluissa syntyviä ideoita ja ajatuksia pöydässä oleviin lomakkeisiin. Keskustelujen teemat olivat kouluviihtyvyys, vapaa-aika ja nuorten ja päättäjien välinen vuorovaikutus. Keskustelukierrosten jälkeen pöydissä täytetyt idealomakkeet koottiin seinille kaikkien nähtäviksi. Osallistujat kiersivät äänestämässä ja 22

24 kommentoimassa seinille nostettujen lomakkeiden ehdotuksia ja esityksiä. Tapahtuman jälkeen järjestäjät kokosivat lomakkeilla eniten kannatusta saaneista teemoista yhteenvedon. Tausta Ajatus World Cafe -keskustelumenetelmän kokeilemisesta Kemijärvellä syntyi loppukeväällä 2013, kun Kemijärven nuorisotoimi ja Uusi paikallisuus -hanke pohtivat mahdollisia uusia yhteistyön muotoja. Uusi paikallisuus -hankkeen työntekijät saivat koulutuksen World Cafe -menetelmään Vaasan yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Koulutuksen jälkeen Kemijärven Uusi paikallisuus -hankkeen projektipäällikkö ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori perehdyttivät Kemijärven nuorisotoimen World Cafe -menetelmään ja yhteisen tapahtuman järjestelyt polkaistiin käyntiin. Tapahtuman järjestämiseen osallistui myös Rajanylittäjät-hanke. Yhtenä ajatuksena tapahtuman järjestämisessä oli jatkotyöstää edellisenä keväänä järjestetyssä nuorten kansalaisraadissa nousseita teemoja. Näin ollen Dream Cafe - tapahtuman keskustelujen teemoiksi valittiin nuorten kansalaisraadin laatimassa julkilausumassa korostuneet teemat, kuten kouluviihtyvyys ja vapaa-aika. Lisäksi yhdeksi teemaksi valittiin nuorten ja päättäjien välinen vuorovaikutus. Dream Cafen -tapahtuman kautta oli mahdollista osallistaa suurempi joukko nuoria keskustelemaan nuorten kansalaisraadin esille nostamista asioista sekä ottaa mukaan myös nuorten parissa työskentelevien aikuisten näkökulma. Tapahtuman yhteyteen päätettiin liittää myös tietoisku nuorten omien projektien rahoitusmahdollisuuksista ja kutsua tapahtumaan Young Leader- ja Mahis-raha -ohjelmien asiantuntijat. Toteutusprosessi Valmisteluvaihe: Tapahtumaa edelsivät useat järjestäjien yhteiset palaverit, joissa käytiin läpi world cafen toimintaperiaatteita sekä sovittiin tapahtuman valmisteluun liittyvien tehtävien jakamisesta. Palavereista ja järjestelyjen etenemisestä laadittiin muistiot. Tapahtuma päätettiin järjestää Kemijärven kulttuurikeskuksen kahviossa. World Cafen sijaan tilaisuuden nimeksi päätettiin vaihtaa Dream Cafe. Valitun nimen uskottiin puhuttelevan nuoria paremmin ja sillä haluttiin myös korostaa tilaisuuden ideointiin kannustavaa ilmapiiriä. 23

25 Keskeisenä yhteistyötahona tapahtuman toteutuksessa olivat koulut, joiden kautta tapahtui osallistujien rekrytointi tapahtumaan. Rekrytointia helpotti myös oppilaiden mahdollisuus osallistua tapahtumaan kouluaikana. Kemijärveläisille kouluille lähetettiin tiedotteet tapahtumasta ja pyydettiin kouluja rekrytoimaan 10 oppilasta/koulu. Nuorten parissa työskenteleviä aikuisia rekrytoitiin lähettämällä tapahtuman tiedote ja kutsu lukuisille toimijoille, kuten järjestöille ja seurakunnalle. Lisäksi tapahtumaa mainostettiin hankeen Facebook-sivuilla ja paikallislehdessä. Koulujen syyslomat viivästyttivät hieman nuorten rekrytointia, mutta tästä huolimatta opiskelijoita saatiin tilaisuuteen odotusten mukaan. Myös nuorten parissa työskenteleviä osallistui kiitettävä määrä, mukana oli niin opettajia, kuraattoreita, kaupungin ja seurakunnan nuorisotyöntekijöitä kuin järjestöjen edustajia. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 40 nuorta ja 20 nuorten parissa työtään tekevää aikuista. Toteutusvaihe: Tapahtuman alussa osallistujat jaettiin kuuden hengen pöytäkuntiin ja tapahtuman järjestäjät kertasivat osallistujille tapahtuman ohjelman. Osallistujille selvitettiin keskustelun säännöt ja ne oli jaettu myös jokaiseen pöytään. Tila oli sisutettu viihtyisäksi ja pöydissä oli kukkia ja karkkia. Tilaisuuden vetäjänä toimi Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori. 24

26 Alkuesittelyiden jälkeen Kemijärven Uusi paikallisuus -hankkeen projektipäällikkö esitteli osallistujille kansalaisraatimenetelmän ja edellisvuoden nuorten raadin julkilausuman. Osallistujille kerrottiin, että Dream Cafe on jatkoa nuorten kansalaisraadille. Tämän jälkeen aloitettiin Dream Cafen keskustelukierrokset, joiden teemat olivat kouluviihtyvyyden parantaminen, nuorille suunnatun toiminnan kehittäminen ja nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Jokainen keskustelukierros kesti noin 20 minuuttia, jonka aikana keskustelijat kirjasivat ideoitaan ns. Dotmogracy-lomakkeille (http://dotmocracy.org/sheets). Jokaisen keskustelukierroksen jälkeen järjestäjät keräsivät täytetyt lomakkeet ja jakoivat pöytiin uusia tyhjiä lomakkeita. Välissä pidettiin kahvitauko, jonka aikana osallistujille näytettiin Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen ja Heimo-projektin tekemä lyhytdokumentti Kemin skeittihallista. Keskustelujen jälkeen kaikki lomakkeet koottiin tilan seinille ja pöydille ja osallistujilla oli mahdollisuus kierrellä, äänestää ja kommentoida lomakkeiden esityksiä ja ideoita. Omat kommentit vahvistettiin omalla allekirjoituksella. Näin varmistuttiin, että jokainen äänesti ja kommentoi kutakin lomaketta vain kerran. Yhteensä täytettyjä lomakkeita tuli 51 kpl. Osassa lomakkeista oli samoja ideoita, eri ideoita tuli yhteensä noin 35 kpl. Tapahtuman jälkeen järjestäjät keräsivät lomakkeet ja tekivät esille nousseista ehdotuksista alla olevan yhteenvedon niiden saamien äänimäärien pohjalta. Kouluviihtyvyyteen liittyvissä kysymyksissä eniten ääniä saivat oleskelutilojen viihtyvyyteen liittyvät kysymykset, koulujen ilmastointi ja lämmityksen säätely, toive monipuolisemmista opetusmenetelmistä ja toive koulujen välisistä kisoista. Nuorille suunnattuun toimintaan toivottiin monipuolisempaa elokuvatarjontaa, yhteisiä tapahtumia (elokuvayöt ja retkiä) ja katutaiteen tekopaikkoja (graffiti). Nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi toivottiin nuoret ja päättäjät - päiviä, päättäjiä vierailemaan kouluille ja nuorisotiloilla sekä säännöllisiä nuorten ja päättäjien tapaamisia koskien nuorten asioita. Tapahtuman lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus jäädä kuuntelemaan tietoiskua nuorten omien projektien rahoitusmahdollisuuksista, joita esittelivät paikalle kutsutut Young Leader- ja Mahisraha - ohjaajat. Tapahtuman osallistujilta kerättiin palautetta sille erikseen varatuilla dotmogracy-lomakkeilla. Osallistujilta saatu palaute oli erittäin positiivista. Lähes jokainen nuori koki, että oli saanut sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa. Myös tapahtuman ilmapiiri sai kehuja. Suurin osa myös osallistuisi uudelleen vastaavanlaiseen tapahtumaan. 25

27 Tapahtuman jälkeen järjestäjät koostivat keskusteluissa syntyneet ehdotukset yhteen ja poimivat niistä eniten ääniä saaneet ideat. Tuloksista laadittiin tiedote, joka lähetettiin jokaiselle koululle. Kouluja kehotettiin tiedottamaan tuloksista oppilaita sekä keskustelemaan heidän kanssaan esille nousseista teemoista. Tapahtuman jälkeen järjestäjät organisoivat tilaisuuden, jossa Hillatien ja Isokylän koulun oppilaat pääsivät esittämään kaupungin viranomaisille kouluviihtyvyyteen liittyviä puutteita ja kehittämisideoitaan. Tilaisuuteen osallistuivat kaupungin palotarkastaja ja teknisen osaston edustaja. Ajatuksena oli saattaa nuoret ja viranomaistaho yhteen keskustelemaan siitä, mitkä nuorten esittämistä toiveista ja ideoista ovat toteuttamiskelpoisia. Tilaisuuden jälkeen muutamat kehittämiskohteet liikahtivat eteenpäin ja mm. yhden koulun kellot saatiin jälleen näyttämään oikeaa aikaa. Lisäksi tekninen osasto lupasi ryhtyä toimenpiteisiin koulujen ilmastointi- ja lämmitysongelmien selvittämiseksi. Arviointi Tapahtuman osallistujilta kerätty palaute oli erittäin positiivista. Lähes jokainen nuori koki, että oli saanut sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa. Myös tapahtuman ilmapiiri sai kehuja. Suurin osa myös osallistuisi uudelleen vastaavanlaiseen tapahtumaan. Toisaalta nuoret osallistuivat tapahtumaan kouluaikana, joten suoria johtopäätöksiä nuorten omaehtoisesta osallistumishalukkuudesta on vaikea tehdä. Keskustelu, kyseenalaistaminen ja ratkaisujen etsiminen yhdessä nuorten kanssa on tärkeää, mutta se ei vielä yksin riitä. Tarvitaan myös toimintaa, joka johtaa kaivattuihin muutoksiin. Keskusteluihin osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on nuoren kokemus siitä, että osallistuminen ja oman mielipiteen sanominen kannatti. Nuorten listaamat huolet ja ideat epäkohtien korjaamiseksi on otettava tosissaan ja kannustettava heitä myös toimimaan oman asuinympäristön kehittämiseksi. Tapahtuman järjestäjien yhtenä tavoitteena tuleekin olla myös itse nuorten sitouttaminen tapahtumassa tuotettujen parannusehdotusten edistämiseen. Keskusteluissa nousevien parannusehdotusten huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa riippuu pitkälti päättäjien halusta ottaa esitetyt asiat käsittelyyn. Dream Cafe -tapahtumassa esille nousseet ideat Kemijärven kehittämiseksi eivät ole mahdottomia tai edes vaikeita toteuttaa. Moni ideoista ei vaadi paljoa rahaa, vaan ainoastaan pientä vaivannäköä ja toimijoiden yhteistyötä. Nuorille ja heidän 26

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa

Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Kemin Lämärit ja yhteistyö maahanmuuttaja toimijoiden kassa Aikaisempia kokemuksia - Luistelukoulu - Maahanmuuttajat ottelutapahtumassa - Koulutusta seuratyöhön - Aikuisille suunnattu luistelukoulu Toiminnan

Lisätiedot

Nuorisokongressi Anjala. Anu Gretschel, tutkija. KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la

Nuorisokongressi Anjala. Anu Gretschel, tutkija. KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la Nuorisokongressi 30.9-2.10.2016 Anjala Anu Gretschel, tutkija 1 KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la 1.10.2016 Ryhmiin jako kolme viiden hengen ryhmää (piirien sekoittaminen) 1. Palvelujen arviointi

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta-

Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Mari Lätzä Lähteinen Uusimaa Haastateltavien nimet muutettu 20,0 % 18,0 % Pohjatyö 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % Partio% 7-17 v Partio% 18-22 v 6,0

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä

VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä 7.4.2016 Validia ammattiopistossa järjestettiin Valmaksi projektin lähipäivä 7.4.2016. Tämän päivän järjestelyihin pyydettiin mukaan Telma ryhmien pyörittämää

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla

Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla 20.11.2015 Pieksämäellä yli 500 nuorta suunnitteli tulevaisuuttaan nuorten johdolla Suunnitelmissa lukio Roope Salmisen juonnoilla yli 500 nuorta kokoontui Pieksämäen veturitorille suunnittelemaan polkuja

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund. Kuvat: Minna Lappalainen

ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund. Kuvat: Minna Lappalainen ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund Kuvat: Minna Lappalainen ValoTila = Kemin kaupungin ja Lapin Yliopiston hanke, jonka tarkoituksena on hyödyntää

Lisätiedot

11.2.2015 VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3

11.2.2015 VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3 1/2015 11.2.2015 Asiat VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANH 3 VANH 4 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot