Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus

Transkriptio

1 Liisa Ojala Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Toimintamuodot Kemissä, Kemijärvellä ja Rovaniemellä vuonna 2013 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hanke 5/2014

2 SISÄLLYS ESIPUHE 1. UUSI PAIKALLISUUS -HANKE Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Lapin setlementtikaupungeissa Toimintaympäristöinä Kemi, Rovaniemi ja Kemijärvi LASTEN JA NUORTEN OSAHANKKEESSA TOTEUTETTUJA TOIMINTAMUOTOJA Te ta harrastuksista maahanmuuttajanuorille, Rovaniemi Kemppa harrastaa, Kemijärvi RoiVenture Rovaniemi tutuksi -kurssi, Rovaniemi HEIMO-projektin kanssa tehtävä yhteistyö Dream Cafe Fantasiaseikkailu TOIMINNAN TULOKSET JA HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 31

3 ESIPUHE Tässä raportissa esitellään Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeessa vuonna 2013 Kemissä, Rovaniemellä ja Kemijärvellä toteutettuja toimintamalleja. Raportti kokoaa yksiin kansiin kaikki kolmella paikkakunnalla toteutetut tapahtumat, toiminnot ja toimintamallit, jotta ne olisivat mahdollisimman helposti myös muiden lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edistävien toimijoiden hyödynnettävissä. Kaikki raportissa esitellyt toimintamallit ovat hioutuneet paikallisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti ja näin ollen ne ovat myös vapaasti muiden ja muualla Suomessa toimivien tahojen sovellettavissa. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hanke aloitti toimintansa keväällä Erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen keskittyvä osahanke käynnistettiin, sillä jo vuonna 2011 käynnistyneessä Uusi paikallisuus -hankkeessa haluttiin levittää muilla hankepaikkakunnilla kokeiltuja toimintamuotoja lasten ja nuorten pariin ja muihin Lapin setlementtikaupunkeihin. Uuden osahankkeen tavoitteeksi listattiin myös setlementtinuorten Lapin piirin toimijoiden yhteistyön vahvistaminen muun muassa toimintamenetelmien vaihdon kautta. Kemijärvellä toimintaa on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Kemijärven Uusi paikallisuus - osahankkeen kanssa. Kemijärven osahankkeen projektipäällikkö Mikko Kellokumpu on osallistunut tämän raportin laatimiseen ja kirjoittanut Fantasiaseikkailun (luku 2.5.) ja Dream Cafe (luku 2.6.) toimintamuotojen kuvaukset. Lasten ja nuorten saaminen mukaan oman asuinympäristön kehittämiseen ja heidän huomioiminen paikallisessa päätöksenteossa on tärkeää kaikkialla Suomessa. Lapissa muuttoliike on jo pitkään ollut etelävetoista ja suuri osa toisen asteen koulutuksen päättävistä nuorista valuu opiskelu- ja työpaikkojen perässä eteläisempään Suomeen. Vaikka nuoret jättävät kotiseutunsa, osa heistä haluaa myös palata myöhemmin lapsuuden maisemiin. Osallistuminen oman lähiympäristön kehittämiseen saa oman kotiseudun tuntumaan erityisen tärkeältä ja tällöin siitä osataan olla myös ylpeitä. Ottamalla lapset ja nuoret mukaan oman kotiseudun kehittämiseen jo alusta asti mahdollistetaan, että he tuntevat itsensä yhdenvertaisiksi ja tärkeiksi paikallisyhteisön jäseniksi nyt ja tulevaisuudessa. Haluan osoittaa lämpimät kiitokset kaikille Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen kanssa yhteistyötä tehneille tahoille niin Kemissä, Rovaniemellä kuin Kemijärvellä. Ilman paikallisia yhteistyökumppaneita hankkeen toimintaa olisi ollut mahdotonta toteuttaa ja se olisi jäänyt kauas 2

4 sille asetetuista tavoitteista. Erityiset kiitokset ansaitsevat myös kaikki ne upeat, mahtavat ja aktiiviset lapset ja nuoret, jotka ovat osallistuneet tässä raportissa esiteltyyn toimintaan Projektikoordinaattori Liisa Ojala Uusi paikallisuus -hanke 3

5 1. UUSI PAIKALLISUUS -HANKE 1.1. Hankkeen tavoitteet ja toimintaympäristö Uusi paikallisuus- hanke on Suomen Setlementtiliiton koordinoima ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama vuosina toimiva kansalaisvaikuttamisen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on paikallislähtöisesti kehittää ja toteuttaa yhdessä asukkaiden kanssa välineitä osallistua ja vaikuttaa omaan lähiympäristöön. Hankkeen toiminnalla vahvistetaan paikallisyhteisön sisäistä vuorovaikutusta, jotta asukkaat voivat kohdata ja löytää yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Yhteistyötä tehdään kunnan ja paikallisten järjestöjen kanssa. Toiminnan lähtökohtia ovat kansalaislähtöisyys, paikallisuus, osallisuus ja yhteistyö. Uusi paikallisuus -hankkeen yleiset tavoitteet ovat: Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen. Tuetaan kansalaisten osallistumista ja kehitetään välineitä kansalaisvaikuttamiselle. Yhdessä tekeminen. Järjestetään ja tuetaan asukkaiden yhteisiä tapahtumia ja innostetaan asukkaita osallistumaan. Järjestöjen välisen yhteistyön tiivistäminen. Etsitään kansalaisjärjestöjen välisiä yhteistyömuotoja ja toteutetaan yhteisiä tavoitteita. Paikallisyhteisön ja kunnan vuorovaikutuksen syventäminen. Kehitetään ja edistetään todelliseen vaikuttamiseen perustuvia lähidemokratiavälineitä. Tuodaan päättäjät ja paikallisyhteisöjen asukkaat yhdessä yhteisten asioiden ääreen. Uusi paikallisuus -hanke toimii viidellä paikkakunnalla, jotka ovat Tampereen Hervanta, Vaasan Palosaari, Kemijärvi, Rovaniemi ja Kemi. Tampereen Hervannassa, Vaasan Palosaarella ja Kemijärvellä hankkeen toiminnasta vastaa kullakin paikkakunnalla projektipäällikkö. Rovaniemellä, Kemissä ja yhtenä osana Kemijärven Uusi paikallisuus -hanketta keskitytään erityisesti lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseen (Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus). Tästä toiminnasta vastaa Lapin alueella toimiva projektikoordinaattori. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus aloitti muista osahankkeista poiketen toimintansa keväällä

6 1.2. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Lapin setlementtikaupungeissa Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -osahankkeen (jatkossa hanke) tavoitteena on paikallisesti edistää lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omassa elinympäristössä. Hankkeessa toteutetulla toiminnalla halutaan innostaa lapsia ja nuoria osallistumaan itseä koskevien asioiden seuraamiseen ja päätöksentekoon sekä heille suunnatun toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Tavoitteena on, että hankkeessa järjestetyn toiminnan tulokset näkyvät aktiivisen ja osallistuvan ilmapiirin vahvistumisena, sekä nuorten kasvaneena innokkuutena osallistua kansalaisja vapaaehtoistoimintaan omalla paikkakunnalla. Osahankkeen toimintaympäristönä on kolme Lapin kaupunkia Kemi, Rovaniemi ja Kemijärvi. Lapin kuntia koettelee voimakas etelän kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike. Erityisesti nuoret jättävät kotikaupunkinsa etelän parempien opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Osa Lapin kunnista on kokenut viime aikoina rajujakin rakennemuutoksia, joiden myötä pohjoisen työpaikat ovat vähentyneet. Myös esimerkiksi ammatillisen koulutuksen koulutuslinjat ja aloituspaikat ovat vähentyneet ja vähenevät edelleen. Erityisesti pienempien Lapin kuntien nuoret kokevat usein, että oma kotikunta ei tarjoa heille riittävästi osallistumis-, opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia. Lapissa on kuitenkin tulevaisuuden potentiaalia myös nuorille. Muun muassa kaivosteollisuus voi tuottaa Lappiin lähivuosina runsaasti uusia työpaikkoja, joihin tarvitaan osaajia niin ammatillisilta kuin akateemisiltakin aloilta. Moni opiskelujen perässä pois muuttaneista lappilaisista nuorista haluaakin palata kotiseudulleen, mikäli töitä on tarjolla. Kaikissa kolmessa kaupungissa toimii nuorten asioita kunnallisessa päätöksenteossa edustava nuorisovaltuusto, -neuvosto tai neuvottelukunta, johon kuuluu nuoria sekä nuorten parissa toimivien tahojen edustajia. Toimielimien tehtävänä on toimia nuorten äänitorvena, tehdä ehdotuksia ja esityksiä nuorten aseman parantamiseksi sekä antaa lausuntoja nuoria koskevissa asioissa. Nuorisovaltuustojen toiminta ei tavoita kuitenkaan kaikkia paikkakuntien lapsia ja nuoria. Hankkeessa on pyritty tavoittamaan myös toiminnan ulkopuolelle jääviä nuoria tekemällä yhteistyötä mm. koulujen, opistojen, kunnallisen nuorisotyön sekä harrastusjärjestöjen ja - yhdistysten kanssa. Sekä Kemissä, Rovaniemellä että Kemijärvellä toimii yksi tai useampi paikallinen setlementti, joilla on jo vuosikymmenien kokemus lapsi- ja nuorisotyöstä paikkakunnalla. Paikallissetlementit ovatkin olleet hankkeelle tärkeä yhteistyötaho. Hankkeen toiminnassa on pyritty myös vahvistamaan 5

7 paikallissetlementeissä tehtävän lapsi- ja nuorisotyön osallistavaa ulottuvuutta sekä juurruttamaan toimintaan uusia kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen toimintamuotoja erityisesti lapsille ja nuorille. 1.3 Toimintaympäristöinä Kemi, Rovaniemi ja Kemijärvi Seuraavassa esitellään lyhyesti jokainen Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen paikkakunta ja tärkeimmät paikalliset yhteistyötahot. Kemi Kemi on asukkaan kaupunki Meri-Lapissa. Kemi on Lapin läänin toiseksi monikulttuurisin kunta Muonion jälkeen, kun tarkastellaan maahanmuuttajien määrää suhteessa asukaslukuun. Peruskoulun jälkeen Kemissä voi opiskella lukiossa, Ammattiopisto Lappiassa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Myös Lapin yliopistolla ja Oulun yliopistolla on toimipisteet Kemissä. Kemissä hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä setlementtinuorten paikallisyhdistyksen Luotolan Nuoret ry:n kanssa. Luotolan Nuoret ry:n toimintatilat ovat Hepolan koulun yhteydessä ja myös koulu on ollut hankkeelle tärkeä yhteistyökumppani. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus ja Luotolan Nuoret ry toteuttivat Hepolan yläkoululla sekä Kemin kolmella asuinalueella (Hepola, Rytikari, Ajos) asukaskyselyn, jolla kartoitettiin alueiden kehittämistarpeita sekä asukkaiden halukkuutta osallistua asuinalueen kehittämiseen. Kemissä yhteistyötä on tehty myös nykytaiteenmuseo Kiasman koordinoiman HEIMO-projektin kanssa. Rovaniemi Lapin pääkaupunkinakin tunnettu Rovaniemi on kansainvälinen yliopistokaupunki, jonka asukkaasta 5000 on opiskelijoita. Rovaniemi on kasvava kaupunki, jossa asuu paljon lapsiperheitä. Kaupungin hyvät opiskelumahdollisuudet houkuttelevat Rovaniemelle vuosittain myös satoja uusia opiskelijoita. Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Kaupunkikeskuksen lisäksi Rovaniemeen kuuluvat kymmenet kyläkeskukset, jotka levittäytyvät pitkälle napapiirin kahta puolta Kemijoen ja Ounasjoen rantamaille. 6

8 Rovaniemen kaupunki on laatinut Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelman ( ), jonka tavoitteena on lisätä rovaniemeläisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia omaa elinympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Myös nuorten osallisuutta, työllisyyttä ja syrjäytymisen ehkäisemistä koskevat teemat ovat vahvasti esillä kaupungin ja suurimpien kansalaisjärjestöjen työssä. Rovaniemellä Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen yhteistyötahoja ovat olleet setlementtinuorten paikallisyhdistys Rovalan Nuoret ry ja sen hallinnoima Tyttöjen Talo Neiot sekä Rovalan Setlementti ry ja siihen kuuluvat Rovala Opisto, monikulttuurisuuskeskus MoniNet ja Rovaniemen kansalaisopisto. Näiden lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä mm. Rovaniemen kaupungin nuoriso- ja vapaa-ajan toimen sekä Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin koordinoiman Nuori nuorelle kaveriksi -hankkeen kanssa. Kemijärvi Kemijärvi on noin 8000 asukkaan kaupunki, josta suurten tehtaiden lakkauttamisen myötä on hävinnyt paljon teollisuudenalan työpaikkoja. Korvaavia työllistäjiä ei ole tullut tilalle. Kemijärven väkiluku on vähentynyt vajaan 50 vuoden aikana asukkaasta nykyiseen noin 8000 asukkaaseen. Poismuuttajat ovat pääasiassa aktiivisessa opiskelu- ja työiässä olevia ja näiden asukkaiden poismuuton seurauksena kaupungin ikärakenne on vinoutunut. Kemijärvellä on paljon työelämän ulkopuolella olevia asukkaita ja työssäkäyvien asukkaiden osuus on keskimääräistä pienempi. Kemijärvellä peruskoulun jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia ovat lukio ja ammattiopisto. Ammattiopiston vuosittaisten aloituspaikkojen väheneminen sekä opintolinjojen karsiminen hankaloittaa peruskoulunsa päättävien nuorten tilannetta. Toisen asteen jälkeisiä opiskelumahdollisuuksia Kemijärvellä ei ole. Kemijärvellä Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen tärkeimmät yhteistyötahot ovat olleet Tunturilan Setlementti ry ja siihen kuuluvat Askel-talo, paikalliset järjestöt, kuten MLL Kemijärvi ja paikallinen partiolippukunta Kemijärven Tunturitytöt ja -pojat sekä kaupungin nuorisotoimi. Näiden lisäksi Kemijärvellä järjestettyihin tapahtumiin kuten Kemppa harrastaa - ja Fantasiaseikkailutapahtumiin on osallistunut suuri joukko paikallisia toimijoita niin järjestöistä, yrityksistä kuin kouluiltakin. 7

9 2. LASTEN JA NUORTEN OSAHANKKEESSA TOTEUTETTUJA TOIMINTAMUOTOJA Vuoden 2013 aikana Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus on järjestänyt, koordinoinut ja fasilitoinut toimintaa Kemissä, Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Hankkeen tavoitteita tukevat toimintamuodot ovat vaihdelleet kullakin paikkakunnalla sen mukaan, mitä paikalliset yhteistyötahot ovat toivoneet ja millaiselle toiminnalle kussakin kaupungissa on ollut tilausta. Myös toiminnan toteutustavat, lasten ja nuorten rooli toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä toiminnan kohderyhmät ovat vaihdelleet tapauskohtaisesti. Toimintamuotoja ja niiden toteutusta ovat ohjanneet erilaiset ns. strukturoidut kansalaistoiminnan menetelmät, joita on kokeiltu ja kehitetty Uusi paikallisuus - hankkeen pilottipaikkakunnilla. Toimintamuotoja ja -menetelmiä on sovellettu kuhunkin paikkaan ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Yksi hankkeen tavoitteista on, että lapset ja nuoret innostuisivat suunnittelemaan ja toteuttamaan myös omaehtoista toimintaa omalla asuinalueella. Osahankkeessa on innostettu nuoria suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa toimintaa sekä kannustettu nuorten parissa työskenteleviä aikuisia tukemaan ja ohjaamaan nuorten omia projekteja. Seuraavassa esitellään Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -osahankkeessa vuoden 2013 aikana toteutettuja toimintamuotoja. Kaikki esitellyt toimintamuodot ja menetelmät ovat sovellettavissa myös muihin paikallisyhteisöihin. 8

10 2.1. Te ta harrastuksista maahanmuuttajanuorille, Rovaniemi Aika: klo Paikka: Rovaniemen kansalaisopisto Järjestäjät: MoniNet- monikulttuurinen toimintakeskus (Rovalan Setlementti ry), Uusi paikallisuushanke, Rovaniemen kansalaisopisto Osallistujia: noin 50 nuorta ja aikuista Esittelijöitä: 6 harrastusyhdistystä Te lan lyhyt kuvaus: Te lan tarkoituksena oli tutustuttaa maahanmuuttajanuoria ja heidän perheitään Rovaniemen harrastusmahdollisuuksiin. MoniNetin kontaktien kautta tapahtumaan kutsuttiin maahanmuuttajaperheitä, joista osa oli vastikään Suomeen tai Rovaniemelle muuttaneita ja osa jo pidempään Rovaniemellä asuneita. Te lan aluksi osallistujat kokoontuivat auditorioon, jossa ensimmäisen tunnin aikana kuultiin Rovaniemen kaupungin nuorille tarjoamista harrastusmahdollisuuksista sekä kaupungin nuorten harrastustoimintaan myöntämistä taloudellisista tuista. Auditorio-osuuden jälkeen oli kahvitarjoilu käytävällä ja sen jälkeen osallistujat jakautuivat tulkkien vetämiin kieliryhmiin. Seuraavat kaksi tuntia osallistujat kiersivät omissa ryhmissään ja vuorotellen esittelijöiden pisteillä ja tutustuivat näiden toimintaan. Kullakin pisteellä ryhmät viipyivät 20 minuuttia, jonka jälkeen he vaihtoivat ennalta sovitussa järjestyksessä pistettä. Osalla pisteistä oli myös mahdollisuus kokeilla harrastusta ohjaajien johdolla (mm. sirkus, capoeira). Kiertelyn jälkeen kaikki kokoontuivat auditorioon yhteiseen lopetukseen, jonka yhteydessä kerättiin myös palaute siihen varatuilla lomakkeilla. Tausta: MoniNetin asiakaskunnan keskuudesta oli esitetty toive, että maahanmuuttajaperheet haluaisivat lisää tietoa nuorten harrastusmahdollisuuksista Rovaniemellä. Harrastukset ja mielekäs vapaa-ajan toiminta on tärkeää uuteen maahan ja elinympäristöön kotoutumisen kannalta. Harrastuksissa nuoret tapaavat muita nuoria ja samalla syntyy tärkeää vuorovaikutusta myös kantaväestön kanssa. Maahanmuuttajaperheiden harrastamisen esteenä on usein harrastusten liian korkea hinta. Näin 9

11 ollen te lan järjestäjät halusivat painottaa te lassa erityisesti ns. matalan kynnyksen edullisia harrastuksia sekä jakaa osallistujille tietoa kaupungin harrastustoimintaan myöntämistä taloudellisista tuista. Toteutusprosessi: Elokuun (2013) lopulla pidetyn te lan alustavat suunnitelmat käynnistettiin jo saman vuoden maaliskuussa, mutta varsinainen suunnittelu- ja järjestelytyö alkoi kesäkuussa. Ensimmäisissä suunnittelupalavereissa sovittiin mm. työnjaosta ja järjestelyjen aikatauluista. MoniNet (Anssi Kumpula) otti vastuulleen te lan markkinoinnin heidän asiakkailleen sekä tulkkauspalveluiden järjestämisen. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus (Liisa Ojala) vastasi harrastustoiminnan esittelijöiden kutsumisesta sekä tilojen sopimisesta Rovaniemen kansalaisopiston rehtorin kanssa. Rovaniemellä toimiviin harrastusseuroihin ja -yhdistyksiin alettiin ottaa yhteyttä heinäkuun alussa. Seurojen ja yhdistysten yhteystietoja etsittiin mm. Rovaniemen kaupungin nuorisopalveluiden (NuTi) nettisivujen kautta ( Kutsu te taan lähetettiin noin 30 harrastusseuralle ja -yhdistykselle. Te taan ilmoittautui Rovaniemen kaupungin lisäksi viisi rovaniemeläistä harrastustoiminnan tarjoajaa. Toiminnan esittelijöitä pyydettiin valmistelemaan n. 20 minuutin mittainen esitys, joka voi sisältää myös toiminnallista tekemistä. Jokaiselle harrastustoiminnan esittelijälle varattiin kansalaisopiston tiloista sopiva esittelytila. Esittelijöiltä kysyttiin etukäteen toiveita tilan ym. varustuksen suhteen. Esittelijät jakaantuivat kolmeen eri luokkahuoneeseen kukin itselleen sopivaan tilaan. Illan aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua kaupungin nuoriso- ja vapaa-ajantoimen toimintaan sekä capoeiran, sirkuksen, itämaisen tanssin, koripallon ja karaten harrastamiseen. Ohjelman lomassa oli kahvitarjoilu, jonka aikana osallistujat voivat vaihtaa kuulumisia keskenään, tutustua toisiinsa sekä kysyä järjestäjiltä neuvoa ja lisätietoja. Toimintapisteillä kiertelyn jälkeen kaikille osallistujille ja toiminnan esittelijöille jaettiin täytettävät palautelomakkeet. Tapahtuma päättyi yhteiseen hetkeen auditoriossa, jonka päätteeksi kerättiin palautelomakkeet ja toivoteltiin kaikille hyvää kotimatkaa. Tapahtuman järjestäjät tapasivat vielä tapahtuman jälkeen ja kävivät läpi saadun palautteen. Tapahtuman järjestämisestä ja palautteista laadittiin yhteenveto, joka toimitettiin MoniNetin henkilökunnalle jatkossa järjestettävien tapahtumien tueksi ja taustamateriaaliksi. 10

12 Arviointi: Alun perin te taan toivottiin esittelijöitä ns. matalan kynnyksen ja edullisten harrastusseurojen riveistä. Valitettavasti edullisimpiin harrastusyhdistyksiin lukeutuneet järjestöt ja yhdistykset, kuten 4H ja partiolaiset eivät päässeet osallistumaan tapahtumaan. Tulevissa te loissa kannattaa kartoittaa monipuolisesti alueella toimivia matalan kynnyksen harrastuksia. Seurakunnilla ja useilla kansalaisjärjestöillä, kuten setlementtiyhdistyksillä, Tyttöjen/Poikien taloilla, partiolaisilla, Suomen Punaisen Ristin paikallisyhdistyksillä jne. on edullista tai jopa ilmaista toimintaa kuten kerhoja, leirejä ja retkiä nuorille. Kullekin toimintapisteelle varatussa 20 minuutin aikataulussa ei aina pysytty, joten ryhmät lopettivat pisteillä kiertelynsä hieman eri tahtiin. Tämä vaikeutti hieman esittelypisteiden hallitun kiertämisen sujumista ja koordinointia. Onneksi pisteitä oli enemmän kuin kiertäviä ryhmiä, joten mikään ryhmä ei joutunut odottamaan pisteelle pääsyä muutamaa minuuttia kauempaa. Tapahtumassa oli mukava ja suhteellisen rento ilmapiiri. Tapahtuman onnistumiseen ja hyvän ilmapiirin aikaansaamiseen vaikuttaa moni asia, mutta erityisesti selkeät ohjeet, aikataulutus ja toiminnallisuus edesauttavat mukavan kokemuksen syntymistä. Myös tulkkien rooli on merkittävä mukavan ilmapiirin syntymiselle. Kun tapahtuman ohjelma sisältää sopivassa suhteessa tietoa ja toimintaa siitä ei tule liian yksipuolinen ja tylsä. Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat toiminnallisia virikkeitä tylsistymisen ehkäisemiseksi. Vinkkejä järjestäjälle: Varsinaisen kutsun (esittelijöille) lähettämisen jälkeen kannattaa lähettää vielä muistutusviesti niille, jotka eivät ole vastanneet 1-2 vkon kuluessa. Kiitä myös kieltävän vastauksen lähettäjiä viestistä. Lähetä toiminnan esittelijöille hyvissä ajoin tietoa tapahtuman kulusta, kohderyhmästä (esim. kielitaito, ikä jne.) järjestelyistä yms. Kysy esittelijöiltä millaisen tilan he tarvitsevat ja tarvitsevatko he mahdollisesti jotain muuta (videotykki, tietokone, internet-yhteys, kyniä ) Suunnittele tapahtuman kulku ja aikataulu huolellisesti. Jos tapahtumassa kierretään vuorotellen (esim. kieliryhmissä) esittelypisteitä, kannattaa pisteiden vaihdot ym. suunnitella erityisen hyvin. Yhden järjestäjistä kannattaa keskittyä ainoastaan pisteillä liikkumisen ohjaamiseen ja aikataulusta huolehtimiseen. 11

13 Mikäli tapahtumassa käytetään tulkkeja tai muita ryhmän ohjaajia, aikataulu ja illan kulku kannattaa käydä heidän kanssaan läpi hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Panosta tiedottamiseen ja tapahtuman markkinointiin ja tee se hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Tapahtuman markkinointi (osallistujille) kannattaa aloittaa jo 1-2 kk ennen tapahtumaa. Mahdollisiin esittelijöihin ja tulkkeihin ym. järjestelyihin osallistuviin kannattaa ottaa yhteyttä heti, kun tapahtuman järjestämisestä on päätetty Kemppa harrastaa, Kemijärvi Aika: klo Paikka: Kemijärven liikuntahalli Järjestäjät: Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus (+ Kemijärven Uusi paikallisuus), Kemijärven nuorisotoimi, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kemijärven yhdistys (MLL Kemijärvi) Osallistujia: n. 200 lasta, nuorta ja vanhempaa Esittelijöitä: yhteensä 15:sta järjestöstä, yhdistyksestä ja seurasta Lyhyt kuvaus Tapahtumassa esiteltiin paikallista harrastustoimintaa lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen. Paikalle kutsuttiin harrastusjärjestöjä, yhdistyksiä ja -seuroja Kemijärveltä ja lähialueelta. Tapahtuma toteutettiin Kemijärven liikuntahallissa, jossa jokaiselle toiminnan esittelijälle oli varattu oma esittelytila/-pöytä. Järjestöt esittelivät toimintaansa parhaaksi katsomallaan tavalla ja jokainen esittelijä kävi pitämässä myös puheenvuoron tapahtuman esiintymislavalla. Tapahtumassa nähtiin myös koripallon ja salibandyn näytösottelut sekä kuultiin paikallisten nuorten bändien esityksiä. Tapahtumaa mainostettiin kouluilla, lehtimainoksilla ja sosiaalisessa mediassa. Tausta Kemijärveläiset nuoret olivat toivoneet nuorisotoimelta lisätietoa alueen harrastusmahdollisuuksista sekä lisää nuorille suunnattuja tapahtumia. Tapahtuman järjestämisellä 12

14 haluttiin edistää myös paikallisten järjestöjen vuorovaikutusta ja lisätä heidän tietoisuuttaan alueen muista toimijoista. Tapahtuma järjestettiin alkusyksystä, jotta uuden harrastuksen löytävät pääsisivät mukaan toimintaan heti toimintavuoden alussa. Tapahtuma oli järjestetty ensimmäisen kerran jo edellisenä syksynä ja kannustavan palautteen vuoksi se haluttiin järjestää uudelleen. Toteutusprosessi Syyskuussa (2013) pidetyn tapahtuman suunnittelu alkoi saman vuoden kesäkuussa. Varsinaiset järjestelyt käynnistettiin kuitenkin vasta elokuussa ja tapahtuma toteutettiin varsin nopealla aikataululla puolessatoista kuukaudessa. Harrastustoiminnan esittelijöille lähetettiin kutsu ja tiedote tapahtumasta kuukausi ennen tapahtumaa. Pikaisesta aikataulusta huolimatta paikalle saatiin yhteensä 15 harrastustoiminnan esittelijää. Uusi paikallisuus -hanke vastasi esittelijöiden kutsumisesta ja tiedottamisesta sekä tapahtuman ohjelman aikatauluttamisesta, Kemijärven nuorisotoimi vastasi liikuntahallin varaamisesta, nuorten bändien kutsumisesta ja äänentoiston tilaamisesta. MLL Kemijärvi tilasi tapahtumaan sirkuskoulun Rovaniemeltä. Tapahtumaa markkinoitiin kouluille ja julkisiin tiloihin viedyillä mainoksilla, lehtimainoksella ja -puffilla sekä Uusi paikallisuus -hankkeen Facebook-sivuilla. Tapahtumassa oli Uusi paikallisuus -hankkeen valokuvaaja. Tapahtumaan tuli paikalle 15 eri harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan järjestöä ja yhteisöä. Harrastustoiminnasta edustettuina olivat koripallo, salibandy, tennis, melonta, jääkiekko, uinti, partio, seurakunta, musiikkiopisto, valokuvaus, curling, freestyle-hiihto, MLL sekä Kemijärven nuorisotoimi ja nuorisoneuvosto. Toiminnan esittelijöiden pisteillä oli monenlaista toimintaa: partiolaisten pisteellä kisailtiin retkikeittimen kokoamisessa ja tehtiin kasvomaalauksia. Kaupungin nuorisotoimen pisteellä pääsi mittaamaan salibandyn lyöntivoimaa nopeustutkalla ja pelaamaan pöytätennistä. Paikallisen jääkiekkoseuran tyttöjoukkue puolestaan haastoi osallistujia kiekon lämäyksen tarkkuuskisaan. Jokaiselle toiminnan esittelijälle oli varattu myös 10 minuutin aika tapahtumalavalta, jossa toimijat saivat käydä esittäytymässä ja kertomassa toiminnastaan. Lavaesitykset pyörivät koko tapahtuman ajan, ja välissä kuultiin myös nuorten musiikkiesityksiä. Yllälueteltujen lisäksi tapahtumassa pääsi kokeilemaan sirkusta. MLL Kemijärvi oli jo aiemmin suunnitellut tarjoavansa Kemijärven lapsiperheille mahdollisuuden tutustua sirkusharrastukseen. Sirkustunnit päätettiin yhdistää osaksi Kemppa harrastaa -tapahtumaa. Sirkuskoulu tilattiin Rovaniemeltä ja ohjaajat pitivät tapahtuman aikana erillisessä tilassa neljä sirkustuntia eri-ikäisille 13

15 lapsille. Sirkustunneille tuli ilmoittautua etukäteen ennen tapahtumaa ja ne olivat osallistujille maksuttomia. Tuntien kustannuksista vastasi MLL Kemijärvi. Tapahtumassa oli myös nuorisotoimen pyörittämä kahvio, josta sai ostaa käteisellä kahvia, voileipiä, karkkia ym. Jokaiselle toiminnan esittelijälle jaettiin kahvilipuke, jolla sai käydä hakemassa kahviosta kahvin/juoman ja pientä syötävää. Tapahtuman järjestelyihin haluttiin mukaan myös nuoria ja monen järjestön pisteellä toiminnan esittelijöinä toimivatkin toiminnassa mukana olevat lapset ja nuoret. Illan aikana kuultiin myös paikallisten nuorten bändien esityksiä ja nähtiin nuorten pelaamia näytösotteluita. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus laati tapahtumasta lehtijutun, joka julkaistiin kuvan kera Koti Lappi -lehdessä. Arviointi Tapahtuma toteutettiin suhteellisen tiiviillä aikataululla ja kaikki vaadittavat järjestelyt hoidettiin käytännössä yhden kuukauden aikana. Toiminnan esittelijöiltä saatiin palautetta, että jatkossa tapahtumasta tiedottaminen pitäisi aloittaa aikaisemmin, jotta siihen osattaisiin varautua ja että useampi toimija pääsisi mukaan. Toiminnan esittelijät toivoivat myös, että jatkossa paikalle saataisiin enemmän lasten ja nuorten vanhempia, sillä viimekädessä lasten harrastaminen riippuu heistä. Järjestäjät kuitenkin epäilivät, että tapahtuman markkinointi koko perheen tapahtumana saattaisi karkottaa nuoret (yläkouluikäiset ja vanhemmat) kävijät. Alun perin ajatus oli järjestää yläkouluikäisten nuorten oma tapahtuma, jossa he voisivat kokeilla eri harrastuslajeja, tavata muita nuoria ja kuulla paikallisten bändien esityksiä. Tapahtumaan saapui kuitenkin paljon myös nuorempia lapsia vanhempineen ja nuoret (yläkoululaiset ja vanhemmat) olivat vähemmistönä. Jatkossa tapahtuman kohderyhmä on selvennettävä niin järjestäjille kuin toiminnan esittelijöillekin ja hoidettava myös tapahtuman markkinointi sen mukaisesti. Toiminnan esittelijöiden lavaesittäytymiset pyörivät koko tapahtuman ajan, mutta lavalla puhujia oli vaikea seurata ja kuulla ympäröivän hälinän vuoksi. Lavaesittäytymiset kannattaakin organisoida niin, että muut toimintapisteet sulkeutuvat esittelyiden ajaksi tai niin, että jokainen toimija esittäytyy omalta pisteeltä käsin kiertävän juontajan ja mikrofonin avulla. Nyt moni esittäytyjä joutui puhuman tyhjälle katsomolle. Yleinen ilmapiiri tapahtumassa oli iloinen ja erityisesti lapset näyttivät viihtyvän hyvin. Tapahtumasta kerättiin palautetta sille varatulla palauteseinällä punaiselle, keltaiselle ja vihreälle kartongille. Kaikki 14

16 palautetta antaneet saivat jättää yhteystietonsa arvontaa varten. Suurin osa palautteen antajista oli lapsia, mutta joukossa oli myös lasten vanhempia. Palautetta olisi voinut tulla enemmänkin, mutta pääosin kaikki saadut kommentit olivat positiivisia. Osallistujista oli mm. mukavaa, kun näki niin monta eri harrastustoimijaa samassa paikassa ja monia lajeja pääsi myös testaamaan käytännössä. Palaute Kemppa harrastaa -tapahtumasta on ollut erittäin kannustavaa ja kaupungin nuorisotoimi haluaakin että tapahtumasta saadaan vuosittainen. Jatkossa tapahtumasta tiedottaminen pyritään aloittamaan jo saman vuoden keväänä, esimerkiksi toukokuussa ennen kesälomien alkua RoiVenture Rovaniemi tutuksi -kurssi, Rovaniemi Aika: torstaisin klo Paikka: Rovala, Rovaniemi Järjestäjät: Rovala-Opisto, Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus Osallistujia: 2-13 opiskelijaa (kokoontumiskerrasta riippuen) Lyhyt kuvaus Rovala-Opisto ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus toteuttivat syksyllä 2013 pilottiversion tutustumiskurssista, jonka tavoitteena oli tutustuttaa uusia ja vanhoja opiskelijoita toisiinsa, opiskeluympäristöön sekä Rovaniemen kaupunkiin ja sen lähiympäristöön. Kurssi toteutettiin osana Rovala-Opiston yhteisöllisyysopintoja ja kurssille osallistujat saivat kurssista opintosuorituksia valinnaisiin opintoihinsa. Tausta Rovala-Opistossa opiskelunsa aloittaa joka vuosi suuri joukko kaikkialta Suomesta ja ulkomailtakin tulevia opiskelijoita. Opisto haluaa tukea uusien opiskelijoiden kotoutumisprosessia ja lisätä yhteisöllisyyttä opiskelijoiden keskuudessa sekä opiston asuntolassa. Näitä tavoitteita tukemaan opisto toivoi käynnistettävän toimintaa, jonka kautta opiskelijat tutustuisivat toisiinsa, toimisivat yhdessä ja pääsisivät myös itse vaikuttamaan toiminnan sisältöihin ja toteutustapoihin. Tämän lisäksi 15

17 opiston toiveena on ollut setlementtiarvojen ja -työn tunnettuuden lisääminen opiston toiminnassa ja opiskelijoiden keskuudessa. Toteutusprosessi Kurssin suunnittelu ja järjestelyt aloitettiin noin kahta viikkoa ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa. Kurssin teemat ja alustava ohjelmarunko laadittiin valmiiksi heti ensimmäisellä suunnittelukerralla. Kurssikertojen yksityiskohtaisempi suunnittelu tehtiin kokoontumiskertojen välissä. Kurssikertoja järjestettiin yhteensä kahdeksan. Kerroilla oli mukana vaihtelevasti 2-13 opiskelijaa viittomakielen ohjauksen, kasvatustieteen, maahanmuuttajakoulutuksen sekä pop & rock -linjoilta. Kurssia markkinoitiin lukukauden alussa jokaisella opintolinjalla ja sitä mainostettiin myös jaettavilla esitteillä, julisteella ja keskusradiokuulutuksilla opiston tiloissa. Kurssille pystyi tulemaan mukaan koko lukukauden ajan. Kurssi järjestettiin noin joka toinen torstai klo Kurssikerrat koostuivat monipuolisesta ja toiminnallisesta tekemisestä, toiminnan yhteisestä suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä retkistä ja vierailuista. Kurssin budjetti oli n. 200 euroa. Kurssin aloituskerralla opiskelijoilta kerättiin ideoita ja ajatuksia siitä, mitä he toivovat kurssilta. Kurssin sisällöt pyrittiin toteuttamaan toiveiden mukaisesti sekä osallistamaan myös opiskelijat sisältöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kurssilaisia kannustettiin osallistumaan kurssin ulkopuolella myös muuhun Rovalan setlementissä järjestettävään toimintaan ja yksi kurssilainen olikin apuna Setlementtiliiton Yhdessä mukana -projektin järjestämissä ikäihmisten grillijuhlissa. Kurssilaisille tarjottiin myös mahdollisuus yhteiseen tutustumiskäyntiin Tyttöjen Talolle, mutta vierailulle ei löytynyt innokkaita. Kurssi huipentui viimeisellä kerralla opiskelijoiden järjestämiin opiston opiskelijoille avoimiin pikkujouluihin, jotka pidettiin opiston asuntolan kerhohuoneella. RoiVenture kurssikerrat Take off Aloituskerta koostui lentomatkaa jäljittelevästä ohjelmasta. Opiskelijat toivotettiin tervetulleeksi, heille jaettiin matkustusvaatteet ja passit. Iltapäivän aikana opiskelijat tutustuivat toisiinsa, askartelivat kurssipassin sekä nauttivat järjestetystä ohjelmasta, joka sisälsi lyhytnäytelmiä (lentokoneen turvallisuusohjeet), tarjoiluja, videoesityksen, ryhmäleikkejä sekä pop & rock linjan opiskelijoiden musiikkiesityksen. 16

18 5.9. Kartalla 2.kurssikerta toteutettiin kaupunkisuunnistuksen hengessä. Opiskelijat jakautuivat kahteen ryhmään ja kiersivät Rovaniemen keskustassa vihjeitä seuraten. Vihjeet veivät opiskelijat tutustumaan mm. Monden nuorisotiloihin, kirjastoon, sosiaalitoimistoon, Kelaan ja Lordi-aukiolle. Kaupunkikierroksen jälkeen kokoonnuttiin yhteen, leikittiin ryhmäleikki Lordi-aukiolla ja mentiin vielä yhdessä kahville Plan B 3.kurssikerta järjestettiin Syväsenvaaran näköalatornilla, jonne mentiin Rovalan minibussilla. Retkellä ihailtiin ruskamaisemia, paistettiin makkaraa, leikittiin sekä ideoitiin toimintaa opiston asuntolaan, tuleville kurssikerroille sekä ikäihmisten kanssa toteutettavaksi. Ideat kerättiin kartongeille ja niitä hyödynnettiin myöhemmin muilla kurssikerroilla Paikallisoppaat 4.kurssikerta pidettiin rovaniemeläisessä kahvilassa, jossa opiskelijoille tarjottiin kahvit ja konvehdit. Illan aikana opiskelijat suunnittelivat kahdessa ryhmässä ohjelman yhdelle kurssikerralle. Ryhmille annettiin n. 50 euron budjetti, jonka he saivat käyttää yhteisen ohjelman toteuttamiseen. 17

19 Vapaalippu 1 5.kurssikerralla käytiin keilaamassa toisen ryhmän suunnitelman mukaisesti. Keilauksen jälkeen leikittiin vielä hetki urheilukeskuksen pihalla Maitojuna 6.kurssikerralla pohdittiin oman kotipaikkakunnan hyviä ja huonoja puolia sekä asioita mitä on jäänyt kaipaamaan Rovaniemelle muuton jälkeen. Kerralla tutustuttiin myös Rovalan ja setlementtiliikkeen historiaan sekä toimintaan nykypäivänä. Illan lopuksi suunniteltiin vielä toimintaa opiston asuntolaan. Opiskelijat halusivat järjestää asuntolan kerhohuoneella pikkujoulut kaikille opiston opiskelijoille Vapaalippu 2 7.kurssikerralla käytiin tutustumassa Pilke-tiedekeskukseen. Kurssikerran piti olla opiskelijoiden suunnittelema, mutta suunnitelmien kariuduttua kurssin vetäjät ottivat ohjat Kotimaan terminaali 8. ja viimeisellä kerralla opiskelijat järjestivät opiston asuntolan kerhohuoneella pikkujoulut. Opiskelijat olivat suunnitelleet ohjelman, tehneet mainoksen ja levittäneet sitä asuntolassa. Pikkujouluissa askarreltiin, leivottiin torttuja ja kuultiin Pop & Rock -linjan opiskelijoiden musiikkiesityksiä. Aiemmilla kerroilla mukana olleilta opiskelijoilta kerättiin palaute kurssista. Paikalle oli 12 opiskelijaa yhteensä neljästä eri kansallisuudesta. Arviointi Viimeisellä kerralla mukana olleilta opiskelijoilta kerättiin palaute kurssista. Palautteen perusteella opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä kurssiin ja sen sisältöihin. Osan mielestä kurssilla oli kuitenkin liikaa suunnittelua. Hauskaa tekemistä ja tutustumisleikkejä olisi voinut olla enemmänkin. Kolme kurssilla mukana olleista opiskelijoista myös ilmoitti halukkuutensa osallistua kurssin järjestämiseen seuraavana vuonna. RoiVenture -kurssi kannattaa jatkossa jakaa selkeyden vuoksi osa-alueisiin tai teemoihin, joiden kautta opiskelijat tutustuvat uuteen opiskelukaupunkiinsa ja sen moninaisiin mahdollisuuksiin sekä Rovalan setlementtiin ja sen toimintaan. Teemoina voivat olla esimerkiksi oma kouluympäristö ja ihmiset, kaupunkiympäristö ja hyödylliset paikat, ympäröivä luonto, harrastusmahdollisuudet, 18

20 kulttuuri ja setlementtiliike. Kurssin aikana voitaisiin käydä tutustumassa myös muihin Rovalan Setlementin toimipisteisiin sekä Palosalmen metsätyömieskotiin. Yhteistyötä voitaisiin tehdä myös Lapin ammattiopiston kanssa, sillä heillä on RoiVenture-kurssin kanssa hyvin samanlaista toimintaa uusille opiskelijoille. Kaikissa osa-alueissa on hyvä painottaa setlementtiarvoja ja kannustaa opiskelijoita osallistumaan oman asuin- ja opiskeluympäristön viihtyvyyden kehittämiseen. Opiskelijat voivat esimerkiksi toteuttaa yhdessä toimintaa ja tapahtumia opistolla, opiston asuntolassa tai muualla Rovalan Setlementissä, kuten esimerkiksi ikäihmisten parissa. Kurssilaisia kannustetaan osallistumaan seuraavana keväänä erilaisiin vapaaehtoistyön projekteihin, joita tullaan käynnistämään Rovalan eri toimipisteiden (Jokkakallio ja Yhdessä mukana -projekti, MoniNet, Romppu, asuntola) ja yhteistyötahojen (mm. Tyttöjen Talo, SPR:n nuori nuorelle kaveriksi -hanke ) kanssa. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen toimii eräänlaisena jatkona RoiVenture -kurssille painottaen erityisesti setlementtiarvoihin perustuvan vapaaehtoistyön ja yhteisöllisyyden näkökulmia. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada vapaaehtoistyöhön osallistumisestaan kurssimerkintöjä HEIMO-projektin kanssa tehtävä yhteistyö Aika: Paikka: Toimintakeskus Siiven nuorisotila, Kemin skeittihalli, Hepolan koulun kotitaloustunti Järjestäjät: Kiasman HEIMO-projekti, Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus, Luotolan Nuoret Osallistujia: yhteensä n. 50 nuorta Lyhyt kuvaus Syksyn 2013 aikana Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus ja valtakunnallinen HEIMO-projekti tekivät yhteistyötä Kemissä. Molempien projektien tavoitteena on edistää kansalaislähtöisyyttä ja kannustaa ihmisiä ja erityisesti nuoria oman ympäristönsä kehittämiseen. Yhteistyöllä tuettiin kemiläisiä nuoria saamaan äänensä kuuluviin ja toteuttamaan omia ideoitaan. 19

21 Tausta HEIMO on nykytaiteen museo Kiasman ja kansalaisaktivismiin erikoistuneen School of Activismin yhteinen valtakunnallinen projekti, joka toteutettiin vuonna 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Toiminta perustui keväällä avoimessa nettihaussa nuorilta kerättyihin yhteiskunnallisiin tai ympäristöön liittyvien pulmiin, joita ratkaisemaan HEIMO kutsui seitsemän nykytaiteilijaa. Kemistä toteutettavaksi valitussa ehdotuksessa nuori tyttö esitti mielipiteensä siitä, että Kemiin pitäisi saada nuorille enemmän tekemistä. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus otti kesällä 2013 yhteyttä HEIMO-projektin tuottajaan ja ehdotti yhteistyötä projektien välille. Toteutusprosessi HEIMO-projektin nykytaiteilija Eero Yli-Vakkuri ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori tapasivat syksyn 2013 aikana kemiläisiä nuoria ruuan laiton parissa ja keräsivät heiltä heidän lempireseptejään Yli-Vakkurin kokoamaa reseptikirjasta varten. Syksyn aikana HEIMO ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus vierailivat muun muassa Kemin skeittihallilla, Hepolan koulun kotitaloustunneilla sekä Luotolan Nuorten nuorisotilalla. Nuorten kanssa kokattiin heidän lempiruokiaan ja juteltiin Kemin hyvistä ja huonoista puolista. Kokkaustapahtumien ohessa kuvattiin lyhytdokumentti Kemihallista, joka on kemiläisten skeittiharrastajien ja kaupungin yhteistyöllä aikaansaatu skeittihalli. Videolla nuoret skeittarit kertovat skeittihallin syntyvaiheista ja kokemuksistaan talkootyöstä. Luotolan Nuorten kokkaustapahtumassa nuorilta kysyttiin, mitä heidän kotikaupungistaan puuttuu. Nuoret äänestivät Kemin pahimmaksi puutteeksi hampurilaisravintolan puuttumisen. HEIMO:n ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen kannustamina nuoret laativat Mc Donald s ravintolaketjun johdolle vetoomuksen ja keräsivät adressin ravintolan perustamiseksi Kemiin. Nuorten yhteydenottoon vastattiin ja he saivat kutsun tulla tutustumaan ketjun Oulun ravintolaan. Nuoret eivät kuitenkaan saaneet organisoitua rahankeräystä matkakuluja varten, joten hampurilaismatka jäi toistaiseksi toteutumatta. HEIMO-projekti huipentui 15. joulukuuta nykytaiteen museo Kiasmassa järjestetyssä Heimon päivän juhlassa. Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori esitteli tapahtumassa Kemin HEIMO-projektin kanssa tehtyä yhteistyötä. Samaan aikaan HEIMO-projektin taiteilija Yli-Vakkuri isännöi juhlaa Kemin skeittihallilla, jossa hän valmisti nuorten kanssa Kemin 20

22 uutta paikallisruokaa verilättyjä sekä julkisti Reseptejä Kemistä -kirjasen. Eero Yli-Vakkuri luovutti kaikki HEIMO-projektin aikana keräämänsä ja tuottamansa materiaalin Uusi paikallisuus -hankkeen käyttöön, jotta niitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla Uusi paikallisuus -hankkeen paikkakunnilla. Arviointi Projektien välinen yhteistyö onnistui hienosti. Yhteistyötä tehtiin joustavasti ja toimintaa ideoitiin sekä yhdessä että erikseen. Yhteistyön osapuolet rikastuttivat toinen toistensa tekemää työtä ja yhteistyön aikana syntyneet materiaalit ym. jaettiin kummankin toimijan käyttöön. Luotolan Nuorten kanssa toteutettu kokkaustapahtuma ja sen tuloksena syntynyt vetoomus ja nuorten viriävä kansalaisaktiivisuus olisi tarvinnut enemmän tukea toiminnan järjestäjien osalta. Nuoret eivät saaneet organisoitua rahankeruuta Oulun tutustumismatkaa varten. Erityisesti tässä heitä olisi voitu tukea aktiivisemmin ja muutenkin kuin rahankeräystapoja ideoimalla. Kemiläisille nuorille Kiasman lähettämä nykytaiteilija oli jo itsessään mielenkiintoinen ja ennenkuulumaton tapaus. Myös paikallismedioiden mielenkiinto heräsi, kun kyseessä oli nykytaiteen nimissä esiintyvä projekti nuorille. 21

23 2.5. Dream Cafe (teksti: Mikko Kellokumpu) Aika: klo Paikka: Kemijärven kulttuurikeskuksen kahvio Järjestäjät: Uusi paikallisuus -hanke, Kemijärven nuorisotoimi, Rajanylittäjät-hanke Osallistujia: n. 40 nuorta ja 20 nuorten parissa työskentelevää aikuista Lyhyt kuvaus: Kemijärvellä toteutettiin 29. lokakuuta 2013 Dream Café -tapahtuma nuorille ja nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Tapahtuma toteutettiin World Cafe -menetelmällä; pienryhmissä käytävien keskustelujen avulla pyritään jokaisen osallistujan yhtäläiseen kuulemiseen ja osallistamiseen. Menetelmä perustuu deliberatiiviseen demokratian ideaan. Deliberatiiviseen demokratiaan kuuluu keskustelevuus ja harkitsevuus. Esimerkiksi yhdessä tilassa voi olla enemmistönä tupakoitsijoita ja joukossa muutama keuhkosairas. Enemmistön päätöksen mukaan vähemmistö joutuu tyytymään ns. kansan tahtoon. Deliberatiivisessa demokratiassa pyritään löytämään ratkaisu, jossa kumpikin ryhmä huomioi toisensa ja löytävät yhteiset säännöt esimerkiksi tupakkapaikan käytölle. World Cafe -menetelmä mahdollistaa jopa satojen ihmisten kuulemisen ja heidän näkemystensä ja käsitystensä jakamisen yhteisissä keskusteluissa. Tilaisuus nähtiin luontevana jatkona keväällä 2013 toteutetulle nuorten kansalaisraadille. Tilaisuuden yhtenä tavoitteena oli kerätä nuorten kokemuksia ja arkitietoa välitettäväksi kaupungin viranhaltijoille ja päättäjille päätöksenteon tueksi. Lisäksi tapahtuman tavoitteena oli tarjota nuorille uusia osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä edistää nuorten ja heidän parissaan työskentelevien aikuisten välistä vuorovaikutusta ja keskusteluyhteyttä. Tilaisuuteen rekrytoitiin nuoria koulujen ja nuorisotoimen kautta sekä aikuisia koulujen, kaupungin organisaatioiden, seurakunnan ja harrastusyhdistysten kautta. Tilaisuudessa nuoret ja aikuisten keskustelivat pienryhmissä annetuista teemoista 20 minuuttia kerrallaan ja kokosivat keskusteluissa syntyviä ideoita ja ajatuksia pöydässä oleviin lomakkeisiin. Keskustelujen teemat olivat kouluviihtyvyys, vapaa-aika ja nuorten ja päättäjien välinen vuorovaikutus. Keskustelukierrosten jälkeen pöydissä täytetyt idealomakkeet koottiin seinille kaikkien nähtäviksi. Osallistujat kiersivät äänestämässä ja 22

24 kommentoimassa seinille nostettujen lomakkeiden ehdotuksia ja esityksiä. Tapahtuman jälkeen järjestäjät kokosivat lomakkeilla eniten kannatusta saaneista teemoista yhteenvedon. Tausta Ajatus World Cafe -keskustelumenetelmän kokeilemisesta Kemijärvellä syntyi loppukeväällä 2013, kun Kemijärven nuorisotoimi ja Uusi paikallisuus -hanke pohtivat mahdollisia uusia yhteistyön muotoja. Uusi paikallisuus -hankkeen työntekijät saivat koulutuksen World Cafe -menetelmään Vaasan yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Koulutuksen jälkeen Kemijärven Uusi paikallisuus -hankkeen projektipäällikkö ja Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori perehdyttivät Kemijärven nuorisotoimen World Cafe -menetelmään ja yhteisen tapahtuman järjestelyt polkaistiin käyntiin. Tapahtuman järjestämiseen osallistui myös Rajanylittäjät-hanke. Yhtenä ajatuksena tapahtuman järjestämisessä oli jatkotyöstää edellisenä keväänä järjestetyssä nuorten kansalaisraadissa nousseita teemoja. Näin ollen Dream Cafe - tapahtuman keskustelujen teemoiksi valittiin nuorten kansalaisraadin laatimassa julkilausumassa korostuneet teemat, kuten kouluviihtyvyys ja vapaa-aika. Lisäksi yhdeksi teemaksi valittiin nuorten ja päättäjien välinen vuorovaikutus. Dream Cafen -tapahtuman kautta oli mahdollista osallistaa suurempi joukko nuoria keskustelemaan nuorten kansalaisraadin esille nostamista asioista sekä ottaa mukaan myös nuorten parissa työskentelevien aikuisten näkökulma. Tapahtuman yhteyteen päätettiin liittää myös tietoisku nuorten omien projektien rahoitusmahdollisuuksista ja kutsua tapahtumaan Young Leader- ja Mahis-raha -ohjelmien asiantuntijat. Toteutusprosessi Valmisteluvaihe: Tapahtumaa edelsivät useat järjestäjien yhteiset palaverit, joissa käytiin läpi world cafen toimintaperiaatteita sekä sovittiin tapahtuman valmisteluun liittyvien tehtävien jakamisesta. Palavereista ja järjestelyjen etenemisestä laadittiin muistiot. Tapahtuma päätettiin järjestää Kemijärven kulttuurikeskuksen kahviossa. World Cafen sijaan tilaisuuden nimeksi päätettiin vaihtaa Dream Cafe. Valitun nimen uskottiin puhuttelevan nuoria paremmin ja sillä haluttiin myös korostaa tilaisuuden ideointiin kannustavaa ilmapiiriä. 23

25 Keskeisenä yhteistyötahona tapahtuman toteutuksessa olivat koulut, joiden kautta tapahtui osallistujien rekrytointi tapahtumaan. Rekrytointia helpotti myös oppilaiden mahdollisuus osallistua tapahtumaan kouluaikana. Kemijärveläisille kouluille lähetettiin tiedotteet tapahtumasta ja pyydettiin kouluja rekrytoimaan 10 oppilasta/koulu. Nuorten parissa työskenteleviä aikuisia rekrytoitiin lähettämällä tapahtuman tiedote ja kutsu lukuisille toimijoille, kuten järjestöille ja seurakunnalle. Lisäksi tapahtumaa mainostettiin hankeen Facebook-sivuilla ja paikallislehdessä. Koulujen syyslomat viivästyttivät hieman nuorten rekrytointia, mutta tästä huolimatta opiskelijoita saatiin tilaisuuteen odotusten mukaan. Myös nuorten parissa työskenteleviä osallistui kiitettävä määrä, mukana oli niin opettajia, kuraattoreita, kaupungin ja seurakunnan nuorisotyöntekijöitä kuin järjestöjen edustajia. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 40 nuorta ja 20 nuorten parissa työtään tekevää aikuista. Toteutusvaihe: Tapahtuman alussa osallistujat jaettiin kuuden hengen pöytäkuntiin ja tapahtuman järjestäjät kertasivat osallistujille tapahtuman ohjelman. Osallistujille selvitettiin keskustelun säännöt ja ne oli jaettu myös jokaiseen pöytään. Tila oli sisutettu viihtyisäksi ja pöydissä oli kukkia ja karkkia. Tilaisuuden vetäjänä toimi Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen projektikoordinaattori. 24

26 Alkuesittelyiden jälkeen Kemijärven Uusi paikallisuus -hankkeen projektipäällikkö esitteli osallistujille kansalaisraatimenetelmän ja edellisvuoden nuorten raadin julkilausuman. Osallistujille kerrottiin, että Dream Cafe on jatkoa nuorten kansalaisraadille. Tämän jälkeen aloitettiin Dream Cafen keskustelukierrokset, joiden teemat olivat kouluviihtyvyyden parantaminen, nuorille suunnatun toiminnan kehittäminen ja nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Jokainen keskustelukierros kesti noin 20 minuuttia, jonka aikana keskustelijat kirjasivat ideoitaan ns. Dotmogracy-lomakkeille ( Jokaisen keskustelukierroksen jälkeen järjestäjät keräsivät täytetyt lomakkeet ja jakoivat pöytiin uusia tyhjiä lomakkeita. Välissä pidettiin kahvitauko, jonka aikana osallistujille näytettiin Lasten ja nuorten Uusi paikallisuus -hankkeen ja Heimo-projektin tekemä lyhytdokumentti Kemin skeittihallista. Keskustelujen jälkeen kaikki lomakkeet koottiin tilan seinille ja pöydille ja osallistujilla oli mahdollisuus kierrellä, äänestää ja kommentoida lomakkeiden esityksiä ja ideoita. Omat kommentit vahvistettiin omalla allekirjoituksella. Näin varmistuttiin, että jokainen äänesti ja kommentoi kutakin lomaketta vain kerran. Yhteensä täytettyjä lomakkeita tuli 51 kpl. Osassa lomakkeista oli samoja ideoita, eri ideoita tuli yhteensä noin 35 kpl. Tapahtuman jälkeen järjestäjät keräsivät lomakkeet ja tekivät esille nousseista ehdotuksista alla olevan yhteenvedon niiden saamien äänimäärien pohjalta. Kouluviihtyvyyteen liittyvissä kysymyksissä eniten ääniä saivat oleskelutilojen viihtyvyyteen liittyvät kysymykset, koulujen ilmastointi ja lämmityksen säätely, toive monipuolisemmista opetusmenetelmistä ja toive koulujen välisistä kisoista. Nuorille suunnattuun toimintaan toivottiin monipuolisempaa elokuvatarjontaa, yhteisiä tapahtumia (elokuvayöt ja retkiä) ja katutaiteen tekopaikkoja (graffiti). Nuorten ja päättäjien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi toivottiin nuoret ja päättäjät - päiviä, päättäjiä vierailemaan kouluille ja nuorisotiloilla sekä säännöllisiä nuorten ja päättäjien tapaamisia koskien nuorten asioita. Tapahtuman lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus jäädä kuuntelemaan tietoiskua nuorten omien projektien rahoitusmahdollisuuksista, joita esittelivät paikalle kutsutut Young Leader- ja Mahisraha - ohjaajat. Tapahtuman osallistujilta kerättiin palautetta sille erikseen varatuilla dotmogracy-lomakkeilla. Osallistujilta saatu palaute oli erittäin positiivista. Lähes jokainen nuori koki, että oli saanut sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa. Myös tapahtuman ilmapiiri sai kehuja. Suurin osa myös osallistuisi uudelleen vastaavanlaiseen tapahtumaan. 25

27 Tapahtuman jälkeen järjestäjät koostivat keskusteluissa syntyneet ehdotukset yhteen ja poimivat niistä eniten ääniä saaneet ideat. Tuloksista laadittiin tiedote, joka lähetettiin jokaiselle koululle. Kouluja kehotettiin tiedottamaan tuloksista oppilaita sekä keskustelemaan heidän kanssaan esille nousseista teemoista. Tapahtuman jälkeen järjestäjät organisoivat tilaisuuden, jossa Hillatien ja Isokylän koulun oppilaat pääsivät esittämään kaupungin viranomaisille kouluviihtyvyyteen liittyviä puutteita ja kehittämisideoitaan. Tilaisuuteen osallistuivat kaupungin palotarkastaja ja teknisen osaston edustaja. Ajatuksena oli saattaa nuoret ja viranomaistaho yhteen keskustelemaan siitä, mitkä nuorten esittämistä toiveista ja ideoista ovat toteuttamiskelpoisia. Tilaisuuden jälkeen muutamat kehittämiskohteet liikahtivat eteenpäin ja mm. yhden koulun kellot saatiin jälleen näyttämään oikeaa aikaa. Lisäksi tekninen osasto lupasi ryhtyä toimenpiteisiin koulujen ilmastointi- ja lämmitysongelmien selvittämiseksi. Arviointi Tapahtuman osallistujilta kerätty palaute oli erittäin positiivista. Lähes jokainen nuori koki, että oli saanut sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa. Myös tapahtuman ilmapiiri sai kehuja. Suurin osa myös osallistuisi uudelleen vastaavanlaiseen tapahtumaan. Toisaalta nuoret osallistuivat tapahtumaan kouluaikana, joten suoria johtopäätöksiä nuorten omaehtoisesta osallistumishalukkuudesta on vaikea tehdä. Keskustelu, kyseenalaistaminen ja ratkaisujen etsiminen yhdessä nuorten kanssa on tärkeää, mutta se ei vielä yksin riitä. Tarvitaan myös toimintaa, joka johtaa kaivattuihin muutoksiin. Keskusteluihin osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kokemuksen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on nuoren kokemus siitä, että osallistuminen ja oman mielipiteen sanominen kannatti. Nuorten listaamat huolet ja ideat epäkohtien korjaamiseksi on otettava tosissaan ja kannustettava heitä myös toimimaan oman asuinympäristön kehittämiseksi. Tapahtuman järjestäjien yhtenä tavoitteena tuleekin olla myös itse nuorten sitouttaminen tapahtumassa tuotettujen parannusehdotusten edistämiseen. Keskusteluissa nousevien parannusehdotusten huomioiminen kunnallisessa päätöksenteossa riippuu pitkälti päättäjien halusta ottaa esitetyt asiat käsittelyyn. Dream Cafe -tapahtumassa esille nousseet ideat Kemijärven kehittämiseksi eivät ole mahdottomia tai edes vaikeita toteuttaa. Moni ideoista ei vaadi paljoa rahaa, vaan ainoastaan pientä vaivannäköä ja toimijoiden yhteistyötä. Nuorille ja heidän 26