LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA MARTTILAN KUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2012 MARTTILAN KUNTA"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA MARTTILAN KUNTA

2 1. Johdanto Vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki ( /417) velvoittaa kuntaa laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Ohjelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmassa käsiteltävä lasten suojelun kokonaisuus on kuvattu kuviossa 1. Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys ja päihdepalvelut, kodinhoito, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lasten suojelu (lasten tukeminen peruspalveluissa, järjestötoiminnassa ym.) Lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Kuvio 1: Lasten suojelun kokonaisuus Taskinen Sirpa (2007) Lastensuojelulaki (417/2007), Soveltamisopas, Stakes, Oppaita 65. Lastensuojelulain 12 :ssä on määritelty, että suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudella tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Tämä lastensuojelusuunnitelma rakentuu niin, että luvussa 2 kuvataan Marttilan kunnan kasvuoloja, hyvinvoinnin tilaa sekä palvelutarpeita tilastollisten indikaattorien avulla. Luvussa tuodaan esille kehityksen suuntaa hyvinvoinnin kehittymiseen ja palvelutarpeisiin liittyen. Indikaattorien (liite 1) avulla verrataan nykytilaa myös Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen maakunnan tilanteeseen.

3 3 Luvussa 3 kuvataan nykyistä, hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää, palvelu- ja yhteistyöjärjestelmää sekä palveluresursseja. Luvussa 4 esitetään kunnan päämäärät ja kärkitavoitteet sekä ne kärkitoimenpiteet, joilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pyritään valtuustokaudella edistämään sekä käydään läpi suunnitelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen. Suunnitelmassa painottuu erityisesti kuntalaisten omatoimisuutta edistävän toimintaympäristön luominen sekä ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin panostaminen. Marttilan kunnan lastensuojelusuunnitelman valmistelusta on vastannut kunnan sosiaalilautakunta yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa. Viranhaltijoista työskentelyyn ovat osallistuneet: - Liisa-Anneli Holmberg, sosiaalijohtaja (pj) - Juhani Tynjälä, kunnanjohtaja - Heini Luoma, hallintojohtaja - Raimo Vähämaa, tekninen johtaja - Kirsti Keskitalo, vapaa-aikasihteeri - Henry Sippola, rehtori - Anni Vääri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä - Maarit Hiltunen, perhetyöntekijä Ohjelmatyön koordinoinnista ja raportin laatimisesta on vastannut ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta. Työssä avusti työharjoittelijana kesän 2009 toiminut Niina Heinonen Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta.

4 4 2. Hyvinvoinnin tila ja palvelutarpeiden kehitys Hyvinvointia sekä palvelutarpeita kuvataan tässä luvussa tarkastelemalla tilastollisten indikaattorien avulla olennaisia hyvinvointiin sekä palvelutarpeisiin liittyviä taustailmiöitä ja niiden kehitystä. Listaus hyvinvointia ja palvelutarpeiden kehitystä osoittavista tilastollisista indikaattoreista löytyy liitteestä Väestökehitys Marttilan väestökehitystä ja väestöennustetta on esitetty kuviossa 2 ja taulukoissa 1-2. Ennuste perustuu tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakennehanketta varten tekemään väestöennusteeseen, joka julkistettiin Ennusteen mukaan kunnan kokonaisväestön määrä pysyy suunnilleen nykyisellään vuoteen 2020 mennessä. Väestörakenne kuitenkin muuttuu niin, että työikäisten määrän ennakoidaan vähenevän runsaalla sadalla henkilöllä kun taas kasvua tapahtuu sekä 65 vuotta täyttäneiden että alle kouluikäisten keskuudessa. Huoltosuhde tulee näin ensi vuosikymmenen aikana hitaasti heikkenemään. Väestökehitys ja -ennuste, Marttila yli 65-v Yhteensä Kuvio 2. Väestökehitys , 2004 ja 2008 ja ennuste 2010, 2015 ja yli 65-v Yhteensä Taulukko 1. Väestökehitys ja ennuste ikäryhmittäin

5 Taulukko 2. Väestökehitys ja ennuste, lapset ja nuoret 2.1. Lasten ja nuorten kasvuolot, hyvinvointi ja palvelutarpeet Arjen riskeihin liittyviä ilmiöitä on käsitelty kouluterveyskyselyn tulosten avulla. Käytetyt tiedot ovat vuosilta 2003, 2005 ja 2007 Kosken seudun yläasteelta, jossa marttilalaiset nuoret käyvät yläkoulua. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilannetta tarkasteltaessa nousee huolestuttavana ilmiönä esiin se, että lasten ja nuorten tupakointi, humalajuominen sekä huumekokeilut ovat vuoden 2007 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella edelleen kasvaneet. Päivittäin tupakoivien ja vähintään kerran kuussa tosi humalassa olevien määrät ovat huomattavasti Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen yleistä tasoa korkeampia. Päivähoidossa palvelujen kysyntä on jonkin verran laskenut. Päivähoitopalvelujen käyttö onkin selvästi muuta seutukuntaa ja Varsinais-Suomea vähäisempää. Haasteita palvelujärjestelmälle tuottaa jatkossa se, että sekä toimeentulotukea saavien lapsiperheiden ja nuorten määrä että lastensuojelupalvelujen käyttö ovat kääntyneet kasvuun. Lastensuojelun avopalvelujen käyttö sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on noussut seutukunnan keskiarvon yläpuolelle. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin, kehityksen suunta Lasten ja nuorten tupakointi on edelleen yleistä. Oppilaiden humalajuominen on yleistä. Laittomia huumeita kokeilleiden määrä kasvanut. Kouluterveyskyselyn mukaan tupakoivien osuus on kasvanut. Tupakoivien osuus on selvästi sekä seutukunnan että maakunnan tasoa korkeampi. Kouluterveyskyselyyn vastanneista koululaisista tosi humalassa on vähintään kerran kuussa ollut 27 % oppilaista. Osuus on huomattavasti sekä seutukunnan että maakunnan tasoa korkeampi. Kouluterveyskyselyn mukaan laittomia huumeita kokeilleiden määrä on noin 6 % vastanneista. Edellisessä (2005)kyselyssä vastaava luku oli alle 2 %.

6 6 Nuorten kokema masentuneisuus on lisääntynyt. Sen sijaan niiden nuorten määrä, jotka kokevat ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, on jonkin verran laskenut. Kuvio 3. Arjen riskit Itsensä masentuneiksi tuntevien määrä on noussut runsaaseen 10 %:iin. Vailla yhtään läheistä ystävää olevien määrä on hivenen vähentynyt. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on kääntynyt kasvuun Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on vuonna 2009 kääntynyt uudelleen kasvuun. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on pysynyt tasaisena. Nuorisotyöttömyys Marttilassa on pysynyt matalana. Kuvio 4. Talous ja työllisyys Toimeentulotukea sai vuonna ,8 % lapsiperheistä. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2007 verrattuna. Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden määrä laski tasaisesti vuosikymmenen jälkipuoliskon aikana. Vuonna 2009 toimeentulotukea saavien nuorten määrä on kuitenkin kääntynyt uuteen nousuun. Kuntatilaston mukaan toimeentulotukea saavien vuotiaiden määrä vuonna 2009 oli 7,9 % (marraskuun tilanne) vuotiaista on koulutuksen ulkopuolelle (ei koulutuksessa tai suorittanut 2. asteen tutkintoa) jäänyt n. 17 % ikäluokasta. Määrä on seutukunnan ja maakunnan keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2009 kesäkuussa oli Marttilassa alle 25-vuotiaita työttömiä 4. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Päivähoidon piirissä olevien lasten määrä ja hoidossa olevien lasten osuus kaikista lapsista on hitaassa laskussa. Päivähoidon piirissä olevien lasten määrä on selvästi seutukunnan ja maakunnan tasoa alhaisempi. Peruskoululaisten määrä on pysynyt ennallaan. Päivähoidon piirissä on 43 lasta (33,4 % 0-6-vuotiaista), kokopäivähoidossa 33 (25,6 %), osapäivähoidossa 10 (7,8 %) Peruskoulun oppilasmäärä on pysynyt vajaassa 140:ssä oppilaassa.

7 7 Kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrä on pysynyt melko tasaisena. Kuvio 5. Päivähoito ja peruskoulutus Erityisopetusta saavien suhteellinen osuus kaikista oppilaista on pysynyt melko tasaisena. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on kasvanut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvussa Lasten ja nuorten sairaalahoito mielenterveydellisistä syistä on maakunnan ja seutukunnan yleistä tasoa yleisempää. Kuvio 6. Lastensuojelu- ja mielenterveyspalvelut Avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna ,2 % vuotiaista. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2005 ja on nyt seutukunnan keskiarvon yläpuolella. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuoden 2009 marraskuussa 4 (1,1 % vastaavan ikäisistä) Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden vuotiaiden määrä oli vuonna 2008 vajaat 2% vastaavanikäisistä. 3. Palvelu- ja yhteistyöjärjestelmä Tässä luvussa kuvataan palvelujärjestelmää ja niitä resursseja, joilla väestön hyvinvointia pyritään tällä hetkellä edistämään. Palvelujärjestelmäkokonaisuus on kuvattu taulukossa Varhaiskasvatus ja koulutus Lasten päivähoidon tarkoituksena on lakisääteisten päivähoitopalveluiden järjestäminen alle kouluikäisille. Palvelut tuotetaan päiväkotihoitona, ryhmäperhepäivähoitona, perhepäivähoitona ja lastenhoidon tukena. Tarkoituksena on tukea perheiden kasvatustehtävää ja edistää lapsen tasapainoista kehitystä. Päiväkotihoitoa tarjotaan lokakuussa 2009 käyttöönotetussa Kisarinteen päiväkodissa. Päiväkoti on 42-paikkainen ja siinä toimii kaksi lapsiryhmää (Nappulat ja Viikarit). Päiväkodissa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 4 hoitajaa ja päiväkotiapulainen. Kunnan päivähoitotoimisto sijaitsee päiväkodissa ja päivähoidon johtaja työskentelee myös päiväkodissa. Päivähoitoa tarjotaan myös Touhulan ryhmäperhepäiväkodissa sekä Marttilan koululla esikoulun yhteydessä toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa, jossa tarjotaan osapäivähoitoa esikoululaisille. Kunnalla on lisäksi yksi perhepäivähoitaja, joka tarjoaa päivähoitoa lapsen kotona. Kunnassa toimii tällä hetkellä myös kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Kirkonkylän leikkikentällä järjestetään yhteistyössä MLL:n Marttilan yhdistys ry:n kanssa maksutonta leikkikenttätoimintaa kesäisin. Erityispäivähoitoa toteutetaan integroidusti osana tavallista päiväkoti- tai perhepäivähoitoa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan päivähoidon kuntoutussuunnitelma yhteistyössä

8 8 vanhempien, lasta hoitavan henkilökunnan ja lapsen kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettajan palveluja hankitaan Kosken Tl kunnalta. Erityislastentarhanopettaja työskentelee kunnassa torstaisin ja perjantaisin. Hän toimii päivähoidossa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ohjauksen tukena. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään Marttilan koulun yhteydessä sijaitsevassa esikoulu Esikossa 6-vuotiaille viitenä päivänä viikossa kouluvalmiuksien kehittämiseksi. Perusopetusta järjestetään 1-6 luokkalaisille Marttilan koulussa. Oppilaat kouluun tulevat koko Marttilan kunnan alueelta. Koulussa toimii erityisopetusyksikkö, jossa työskentelee kaksi erityisopettajaa. 7-9 luokkalaisille perusopetusta tarjotaan Kosken Seudun yläasteella, joka on seutukunnallinen yläkoulu, jossa oppilaita on pääosin Kosken Tl, Marttilan ja Loimaan kunnista. Lisäksi koulussa on oppilaita Somerolta ja Kuusjoelta. Molemmilla kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät. Oppilashuoltotoiminnan tavoitteena on tukea ja edistää lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Vammaisopetuksen osalta Marttilan kunta tekee yhteistyötä lähiseudun erityiskoulujen (Ahon koulu Paimiossa, Tapulikujan koulu Liedossa, Vuorelan koulu Turussa sekä C O Malmin koulu Turussa) kanssa. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestää kunnan vapaa-aikatoimi. Iltapäivätoimintaa järjestetään 1-2. luokkien ja erityisopetuksessa olevien lasten lisäksi myös 3-4 luokkien oppilaille. Iltapäivätoiminnan keskuspaikkana on Marttilan nuorisotalo, jonka lisäksi tiloina käytetään Marttilan koulua, Martintaloa sekä muita kunnan liikuntapaikkoja sekä lähikuntien liikunta- ja virkistysalueita. Aamutoimintaa sitä tarvitseville järjestää sosiaalitoimi esikoulu Esikon tiloissa. Varsinaista aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestettävä kerhotoiminta. Yleissivistävää toisen asteen koulutusta tarjoaa Kosken lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta lähialueella järjestävät Loimaan koulutuskuntayhtymä sekä Salon seudun koulutuskuntayhtymä. Marttilan kunta on Loimaan koulutuskuntayhtymän jäsen. Koulutustarjontaa kuntaan tuottaa myös Pöytyän kunnan ylläpitämä Auranlaakson kansalaisopisto, joka tarjoaa oppimisalustan itsensä kehittämiselle elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Kansalaisopisto toimii Auran, Pöytyän, Marttilan ja Oripään kuntien alueella. 3.2 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Terveyspalvelut tukevat ja edistävät väestön terveyttä, toimintakykyä sekä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät niihin liittyviä ongelmia. Terveyspalvelut tuottaa Härkätien kuntayhtymä, jonka jäsen Marttilan kunta on. Äitiys-, perhesuunnitteluneuvola- ja lastenneuvolapalveluja tarjotaan Marttilan terveysasemalla. Äitiysneuvolassa seurataan äidin ja kehittyvän lapsen terveydentilaa ja tuetaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Perhesuunnitteluneuvolassa opastetaan raskauden ehkäisyyn ja ajoitukseen liittyvissä asioissa. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään ja tuetaan vanhempia yksilöllisesti kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

9 9 Kouluterveydenhuollossa jatketaan lastenneuvolassa alkanutta terveydentilan seurantaa. Yhteistoiminnassa vanhempien, oppilaiden, opettajien ja erityistyöntekijöiden kanssa pyritään turvaamaan lapsen ja nuoren kasvu, kehitys ja hyvinvointi. Terveydenhoitaja on tavattavissa Marttilan koululla tiistaisin, Kosken seudun yläasteella ja lukiossa maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Perusterveydenhuollon vastaanotto järjestetään Marttilan terveysasemalla arkipäivisin ja suun terveydenhuollon vastaanotto Marttilan hammashoitolassa arkipäivinä. Ensiapua ja kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille tarkoitettu päivystysvastaanotto järjestetään kello 8 22 Liedon pääterveysasemalla ja yöpäivystys Turussa kuntien yhteisessä yöpäivystyksessä, jonka lisäksi yöaikaan voidaan päivystystapauksissa käyttää myös Loimaan sairaalan ensiapupoliklinikkaa. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 3.3 Sosiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun tehtävänä on taata lapselle turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen kehitys sekä erityinen suojelu ja huolenpito. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on oikeus saada tukea, kun omat voimavarat eivät riitä erilaisissa ongelmatilanteissa. Lastensuojelu tekee yhteistyötä vanhempien ja eri yhteistyötahojen kuten päivähoidon, koulun, kotipalvelun ja poliisin kanssa. Lastensuojelun avohuoltona järjestetään lapselle ja perheelle erilaisia tukitoimia, kuten keskusteluja, ohjausta ja neuvontaa, tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa, koulunkäynnin tukemista tai kodinhoitoapua. Mikäli avohuollon tukitoimet todetaan riittämättömäksi tai epätarkoituksenmukaisiksi ja lapsen kehitys ja terveys uhkaavat vakavasti vaarantua, voidaan lastensuojeluna järjestää lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Sijaishuollon palvelut hankitaan ostopalveluna. Kunnassa työskentelee lastensuojelun sosiaalityöntekijä, jonka toimialueeseen kuuluu myös Kosken Tl kunta. Lisäksi lastensuojelussa työskentelee sosiaalijohtaja sekä perhetyöntekijä. Perhetyön tavoitteena on tukea lapsiperheiden selviytymistä erilaisissa ongelmatilanteissa. Perhetyöntekijän tehtävänä on vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien ohjaaminen lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kunnan sosiaalitoimi hoitaa myös lapsen huoltajuuteen, elatusapuun sekä isyyden vahvistamiseen liittyviä asioita. Perheneuvolapalvelut kunta hankkii Liedon perheneuvolasta. Perheneuvola tarjoaa tukea vanhempana olemiseen, lapsen tai nuoren ongelmiin sekä perheen kriisitilanteisiin. Vastaanottotyön lisäksi perheneuvola antaa konsultaatio- ja asiantuntija-apua muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville viranomaisille. Työllistämiseen liittyviä asioita kunnassa hoitaa sosiaalijohtaja. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön edellytyksiä työllistyä ja edistää hänen edellytyksiään itsenäiseen elämänhallintaan. Työllistämisasioissa hyödynnetään tarpeen mukaan Kosken Tl. työpajan palvelutarjontaa. Aikuissosiaalityössä tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä sekä edistetään turvallisuutta. Työhön sisältyy myös viimesijaisena

10 10 toimeentuloturvana myönnettävä toimeentulotuki tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Vammaisille henkilöille järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, sekä henkilökohtaista apua. Lyhytaikaista apuvälinelainausta järjestetään Härkätien kuntayhtymän kautta. Suvirannan palvelukeskuksessa sijaitsevassa Suvisiivessä tarjotaan palveluasumispaikka 6 henkilölle. Kunnan omaa tarjontaa täydentäviä vammaispalveluita hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluina. Sosiaalityön kokonaisuutta täydentää sosiaalipäivystys, jonka Marttilan kunta hankkii ostopalveluna Loimaan kaupungilta. 3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjastopalvelut sekä kulttuuripalvelut. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä kaikkien kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia ja aktivoivia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vapaa-aikatoimi vastaa kunnan liikunta- ja nuorisotoiminnan suunnittelusta ja kehityksestä, parantaa nuorten elinoloja sekä luo monipuolisia edellytyksiä liikunta- ja nuorisotoiminnan harjoittamiselle. Työhön sisältyy liikunta-alueiden ja paikkojen kunnossapito sekä hoito. Vapaaaikatoimi myös jakaa paikallisen liikunta ja nuorisotoimeen tukemiseen tarkoitettuja avustuksia. Vapaa-aikatoimi ylläpitää nuorten kokoontumispaikkana toimivaa nuorisotaloa, jossa se järjestää myös koululaisten iltapäivätoimintaa. Nuorisotyössä tehdään seutukunnallista yhteistyötä (SENU) Auran, Kosken Tl, Loimaan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien kanssa. Seutukunnallisella yhteistyöllä turvataan niitä nuorisotyön palveluita, joihin yksittäisen kunnan resurssit eivät riitä. SENU:ssa toimii kuntien yhteisenä resurssina seutukunnallinen nuorisotyöntekijä, jonka lisäksi hankkeiden avulla SENU:ssa toimii uraohjaaja (osana JUURI-hanketta) sekä etsivä nuorisotyöntekijä (Elämänilo-hankkeen kautta palkattuna). Hankkeiden kuvaukset löytyvät suunnitelman liitteestä 2. Liikuntatoimessa tehdään nuorisotoimen tavoin tiivistä yhteistyötä sekä seutukunnan muiden kuntien että järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kulttuuritoimi luo edellytyksiä kulttuurin harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, järjestämällä kulttuuritapahtumia, pitämällä yhteyttä kunnan kulttuurialan toimijoihin sekä jakamalla kulttuuritoimen avustuksia. Kirjastopalveluita tarjotaan Marttilan kirjastossa, jonka lisäksi tehdään seutukunnallista kirjastotoimen yhteistyötä osana Loisto-kirjastoja mm. niin, että sama kirjastokortti käy kaikissa yhteistyökirjastoissa.

11 11 VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA TOISEN ASTEEN KOULUTUS NEUVOLA- JA TERVEYDEN- HUOLTOPALVELUT SOSIAALISEN TUEN PALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT YMPÄRISTÖN KEHITYS Päivähoito (päiväkotihoito, Esiopetus ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito, erityispäivähoito, leikkikenttätoiminta) Kotihoidon tuki perheille, joissa alle 3- vuotias lapsi Yksityisten hoitajien tuki Yksityisen hoidon tuki Taulukko 4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Perusopetus (perusopetus 1-6, perusopetus 7-9, erityisopetus) Oppilashuolto Toisen asteen koulutus (lukio ja ammatillinen koulutus) Koululaisten iltapäivätoiminta (luokkien 1-4 oppilaiden ip-toiminta, erityisoppilaiden ip-toiminta, kerhotoiminta) Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut (alueellinen vastaanottopalvelu, päivystys) Suun terveydenhuolto (0-6 -vuotiaiden ja vuotiaiden suun terveydenhuolto) Erityistyöntekijöiden palvelut (psykologi, puheterapeutti, päihdehoitaja, mielenterveyshoitaja) Erikoissairaanhoito (mm. operatiiviset palvelut, konsultaatiot, lapsi- ja nuorisopsykiatria) Perheasiain palvelut (lapsen huoltajuus, elatusapu ja isyyden vahvistaminen) Lastensuojelun avopalvelut Lastensuojelun sijaishuolto Perheneuvola Työllistämispalvelut, kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Vammaispalvelut (vammaisten palvelut, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut) Sosiaalipäivystys Nuorisopalvelut (harrastus- ja vapaa-ajan palvelut, kerhotoiminta, ennakoiva nuorisotyö, nuorten osallisuus- ja vaikuttamiskanavat, Senu) Liikuntapalvelut (Yleiset liikuntapalvelut ja paikat) Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Ympäristön suunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, katujen ja puistojen suunnittelu, liikuntapaikat jne.) Ympäristön rakentaminen ja ylläpito (kadut, tiet ja kevyen liikenteen väylät, viheralueet, ulkoilureitit, liikuntapaikat jne.) Kiinteistöjen ylläpito Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut

12 Ympäristön kehitys Ympäristön kehittämiseen liittyvät maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kuntasuunnittelu (esim. kaavoitus, liikennesuunnittelu sekä katujen ja viheralueiden suunnittelu), ympäristön rakentaminen ja ylläpito, kiinteistöjen ylläpito ja asuminen sekä joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut. Kehitystyöllä pyritään toimivaan, viihtyisään ja turvalliseen asuin-, liikenne ja elinympäristöön. Ympäristön kehityksestä vastaavat keskushallinto ja tekninen toimi. 3.6 Muu palvelutarjonta Yhteistyö seurakunnan, järjestöjen sekä yhdistysten kanssa muodostaa olennaisen tärkeän osan kunnan hyvinvointipalveluiden kokonaisuudesta. Erityisesti osallistumismahdollisuuksia, vapaaaika- ja harrastustoimintaa järjestettäessä muodostaa kolmannen sektorin toiminta suuren osan palvelutarjonnasta 4. Ohjelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet sekä seuranta Tässä luvussa kuvataan Marttilan kunnan asettamat päämäärät, niitä täsmentävät osatavoitteet sekä kärkitoimenpiteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä ongelmia ehkäiseviin palveluihin liittyen. Ohjelma kattaa valtuustokauden Sen toteutumista, hyvinvoinnin edistämiseen tulevana vuonna varattavia voimavaroja sekä toiminnan painopistealueiden päivittämistarvetta seurataan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman tarkistamisen valmistelusta vastaa sama moniammatillinen valmistelutyöryhmä (katso kokoonpano ohjelman johdannosta), joka on vastannut hyvinvointipoliittisen ohjelman kokonaisvalmistelusta.

13 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Päämäärä Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Toimenpiteet Turvallinen ja Turvallinen asuin- ja liikenneympäristö Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien osallistava (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) toimintaympäristö näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristön suunnitteluvaiheessa Vastuutaho ja aikataulu Tekninen toimi Mittarit 13 Liikenneympäristön turvallisuuden seuranta Liitu-ohjelman avulla Viihtyisät ja turvalliset toimitilat lasten ja nuorten palveluissa Koululiikenteen sujuvuuden parantaminen - koulukeskuksen ja Martintalon liikennejärjestelyistä tiedottaminen vanhempainilloissa - Yläkoulun bussipysäkin siirtomahdollisuuksien selvittäminen - Selvitys mahdollisuuksista rakentaa kevyen liikenteen väylä koulun viereen Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen kunnan toimitilojen suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja peruskorjaamisessa. Työssä hyödynnetään hallintokuntien yhteistyöpalavereja Sivistystoimi 2010 Tekninen toimi 2010 Tekninen toimi 2011 Tekninen toimi Tiloista saadut huomautukset palo- ja terveystarkastuksissa Monipuoliset ja aktivoivat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet Kiinteistöjen kunnon säännöllinen ja systemaattinen seuranta ja ylläpito Tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö järjestösektorin kanssa aktivoivien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien järjestämisessä Tekninen toimi Asiakaspalaute kyselyjä hyödyntäen Ylläpidetään aktiivista ja toimivaa matalan kynnyksen nuokkaria, joka tarjoaa toimintaa monenikäisille nuorille. Vapaa-aikatoimi 2009 Asiakaspalaute Iltapäivä-, sekä kerhotoiminnan järjestäminen nykyisen mallin mukaisesti, toiminnassa hyödynnetään yhdistysten palveluja ostopalveluina Toimintaan osallistuvien määrä, % ikäluokasta

14 14 Turvallinen ja osallistava toimintaympäristö Turvallinen ja välittävä oppimis- ja varhaiskasvatusympäristö Iltapäivä-, sekä kerhotoiminnan järjestäminen nykyisen mallin mukaisesti, toiminnassa hyödynnetään yhdistysten palveluja ostopalveluina Vapaa-aikatoimi Toimintaan osallistuvien määrä, % ikäluokasta Varhainen välittäminen Vanhempien osallisuus / Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä KIVA-hankkeen hyödyntäminen koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa Koulun ja päivähoidon ajantasaiset kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat Henkilökunnan työviihtyvyyden varmistaminen kehityskeskusteluja hyödyntämällä sekä tarjoamalla mahdollisuus työnohjaukseen Tiivis kodin ja koulun sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö Pyritään edistämään vanhempien osallistumista koulun toimintaan, nuorisotilan toimintaan Sivistystoimi Sivistystoimi/ sosiaalitoimi Ohjaus keskushallinnosta, toteutus hallintokunnittain Sivistystoimi/ sosiaalitoimi 2009 Sivistystoimi / vapaaaikatoimi 2009 Hankkeen kautta toteutettavan kyselyn tulokset Suunnitelmien päivitysajankohta Työntekijäarvio Asiakaspalaute Neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja perhetyössä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voidaan ottaa yhteyttä Sosiaalitoimi Perhekeskustyyppisesti toimiva palvelujärjestelmä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tukena (neuvola, perheneuvola, päivähoito, perhetyö, kotipalvelu) Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa perhekeskustyyppisen toiminnan (Neuvolassa, päivähoidossa ja perhetyössä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voi ottaa yhteyttä) Sosiaalitoimi 2009 Asiakaspalaute Varmistetaan lastensuojelun perhetyön tarjoaminen vähintään nykyisessä laajuudessaan. Kodinhoitoapua tarjotaan lapsiperheille Sosiaalitoimi Asiakkaiden määrä Sosiaalitoimi 2010 Asiakkaiden määrä

15 15 Varhainen välittäminen Toimiva oppilashuoltojärjestelmä kaikissa kouluissa Joustava ja monipuolinen päivähoitojärjestelmä Oikein kohdistetun tuen tarjoaminen koululaisille Päivähoitopaikan osoittaminen työhön tai koulutukseen pääsyn johdosta hoitopaikan tarvitseville 2 viikon sisällä, muille 4 kk:n kuluessa. Tarvittaessa päivähoitoa voidaan käyttää myös lastensuojeluun liittyvän avohuollon tukitoimena, kuntouttavan toiminnan tukena. Päivähoito järjestetään työn ja koulutuksen tarpeen mukaan joustavilla ratkaisuilla. Sivistystoimi Sosiaalitoimi 2009 Oppilashuoltoryhmien kokoontumiskerrat Määräaikojen seuranta Asiakaspalaute Saumattomasti toimiva lasten ja nuorten tukijärjestelmän verkosto Monitoimijaisuus toimintatapana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa Lasten ja nuorten tilanteen huomioiminen aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa Nuorten ja aikuisten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisy Erityistä tukea tarvitseville lapsille tarjotaan erityislastentarhanopettajan palveluja Palvelujärjestelmän toimivuutta ja toimintatapojen yhtenäisyyttä arvioi ja kehittää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti toimiva moniammatillinen ryhmä. Lasten ja nuorten tilanteen huomioiminen lapsiperheiden vanhempien sosiaali- ja terveyspalvelujen (erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut) käyntien yhteydessä Tiedonsiirron toimivuus siirryttäessä perusopetuksesta 2. asteen koulutukseen Suunnitelmallisesti ja koordinoidusti toimiva nuorten ja aikuisten työllistymisjärjestelmä Hankkeiden hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisemisessä (SENU:n koordinoimien Elämänilo ja Juuri-hankkeiden kautta käytössä uraohjaajan ja etsivän nuorisotyöntekijän palvelut) Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Sivistystoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä mielenterveyspalvelujen käyttö Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä mielenterveyspalvelujen käyttö Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä Nuorisotyöttömien määrä / Asiakaskontaktien (henkilöt) määrä

16 Liite 1. Tilastolliset indikaattorit Loimaan seutukunta Kaikki perheet (Tilastokeskus) Lapsiperheet (Tilastokeskus) 205 (36,3 %) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisistä 201 (35,5 %) 194 (34,4 %) 193 (34,1 %) 7,3 3,0 4,6 8,8 (kuntatilasto) 9,0 10,0 6,3 4,7 7.9 (2009) (kuntatilasto) 3977 (38,8 %) Varsinais Suomi (08) (39,6 %) 6,7 (2007) 7,4 (2007) 10,2 (2007) 9,8 (2007) Tupakoi päivittäin, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Ei yhtään läheistä ystävää, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Päivähoidon piirissä 0 6 vuotiaita, lkm (% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut Kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 0 6 vuotiaat, lkm (% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut Osapäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 0 6 vuotiaat, lkm(% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut 25,8 19,4 27,3 17,0 (2007) 14,3 (2007) 20,5 27,5 27,7 19,2 (2007) 20,1 (2007) 3,9 1,7 6,1 5,0 (2007) 6,2 (2007) 7,5 7,5 10,6 11,0 (2007) 11,8 (2007) 12,4 10,6 9,0 11,0 (2007) 10,9 (2007) 48 (35,3 %) 37 (27,2 %) 11 (8,1 %) 53 (42,4 %) 35 (28,0 %) 18 (14,4 %) 47 (39,5 %) 33 (27,7 %) 14 (11,8 %) 43 (33,4 %) 33 (25,6 %) 10 (7,8 %) 1351 (48,8 %) 922 (33,3 %) 429 (15,5 %) (53,0 %) (41,4 %) 3857 (11,6 %) Marttilan koulun oppilaat (Tilastokeskus) Peruskoulun erityisopetukseen siirretyt oppilaat (Tilastokeskus) Osa aikaista erityisopetusta saaneet peruskoulun oppilaat (lukuvuosi 05/06, 07/08) (Tilastokeskus) (2007/2008) (2007/2008) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömien lukumäärä (30.6), Työllisyyskatsaus, TE keskus 15,7 14,1 16,6 13,9 (2007) 11,6 (2007) (4/2009) 238 (2009) 3107 (2009)

17 Liite 1. Tilastolliset indikaattorit 17 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäistä Loimaan seutukunta 2,0 4,4 4,2 3,5 0,8 1,1 (2009) (kuntatilasto) 0,7 1,8 0,8 Varsinais Suomi 4,9 1,1 0,5 Lastensuojeluilmoitusten määrä/toimenpiteisiin johtaneiden ilmoitusten määrä (kuntatilasto) Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä (kuntatilasto) Perhetyön piirissä olevien kotitalouksien (ja lapsien) määrä (kuntatilasto) Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (kuntatilasto) Vuonna 2008 tehtiin 26 lastensuojeluilmoitusta Ajalla tehtiin 17 lastensuojeluilmoitusta Vuonna 2008 oli lastensuojelun piirissä 40 lasta Ajalla oli lastensuojelun piirissä 50 lasta Vuonna 2008 oli perhetyön piirissä 2 perhettä Ajalla oli perhetyön piirissä 5 perhettä Yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen vuonna (koko seutukunnalla 108) Yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen (koko seutukunnalla 91) Lähteenä Sotkanet, ellei erikseen muuta mainittu

18 Liite 2. Lastensuojelusuunnitelmassa mainitut hankkeet ja toimintamuodot 18 Hankkeet Elämänilo-hanke ( ) Hankkeen kohderyhmänä ovat vuotiaat, eri elämäntilanteissa olevat nuoret, joilla on tarvetta erityistukeen joko fyysisten tai psyykkisten syiden vuoksi. Tavoitteena on kiinnittää huomiota elämänhallinnallisiin taitoihin sekä niiden kehittämiseen. Hankkeen avulla tuetaan nuorten kiinnittymistä koulutukseen tai työelämään ja itsenäiseen elämään. Hankkeen työmuotona on etsivä nuorisotyö ja siihen on palkattu etsivä nuorisotyöntekijä, jonka tehtävänä on antaa nuorille henkilökohtaista ohjausta elämän eri osa-alueilla. Hanke saa opetusministeriön rahoitusta. JUURi-hanke ( ) Hankkeen tavoitteena on toimia nuorten tukena ns. nivelvaiheessa eli siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen opintoihin ja toisen asteen opinnoista jatko-opintoihin tai työelämään. Lisäksi tavoitteena on löytää ne seutukunnan nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet koulutukseen/työelämään tai joiden kiinnittyminen on heikkoa ja epävarmaa. Kohderyhmänä ovat Loimaan seutukunnan vuotiaat nuoret. Työskentelymuotona on uraohjaus, jossa hankkeeseen palkattu uraohjaaja kartoittaa yhdessä nuoren kanssa hänen sen hetkinen elämäntilanteensa. Näistä lähtökohdista nuori lähtee rakentamaan omaa urapolkuaan. Uraohjaaja antaa tukea koulutukseen hakeutumisessa sekä ohjaa käytännön työ- ja opiskeluelämään liittyvissä asioissa ja auttaa mm. opiskeluun tai työhön liittyvissä virastoasioinneissa. Hanketta rahoittaa Länsi-Suomen lääninhallitus. KiVa Koulu-hanke (2009 -) KiVa Koulu on valtakunnallinen toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Hanketta toteutetaan Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä. KiVa Koulu -hankkeessa on rakennettu omat toimenpideohjelmat luokka-asteille 1-3, 4-6 ja 7-9. Tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen, kiusaamisen ennaltaehkäiseminen sekä kiusaamisen seurauksien minimointi. Ohjelmassa tarjotaan mukana oleville kouluille käytännönläheistä materiaalia ja koulutusta yleiseen kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä kohdennettuja toimenpiteitä kiusaamistapausten käsittelyyn. Valomerkkitoiminta Valomerkkitoiminnan tavoitteena on alle 18-vuotiaitten päihteiden käytön vähentäminen. Toiminnalla puututaan kaikkiin tapauksiin, joissa kohdataan alaikäisten päihteidenkäyttöä. Sen avulla pyritään myös lisäämään kotien tietoisuutta todellisesta päihdetilanteesta nuorten keskuudessa sekä tarjoamaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015-2018 MARTTILAN KUNTA

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015-2018 MARTTILAN KUNTA Sos.ltk 11.6.2015 28 Sos.ltk 18.2.2016 14 / liite no 6 Khall 31.3.2016 67 / liite no 3 Kvalt. 26.4.2016 21 / liite no 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015-2018 MARTTILAN KUNTA Päivitetty 18.2.2016

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Valtuustoseminaari 21.2.2011 Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Kasvu, oppiminen, perheet - palveluja SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSPALVELUT Terveydenhuollon palvelut Lasten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Hämeenkyrön puheenvuoro:

Hämeenkyrön puheenvuoro: 8.2.2017 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT

ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT Sisällys.... Yleistä.... Vastaajien taustatiedot.... Arviot palveluista... 7. Yritysneuvontapalvelut... 7. Kunnan asioista tiedottaminen... 9. Kunnanviraston asiakaspalvelu....

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Someron kaupungin organisaatio

Someron kaupungin organisaatio Someron kaupungin organisaatio 2017 Organisaatio Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen Hallinto- ja talous Keskustoimisto Maataloustoimi Elinkeinotoimi Hanna Saarni Perusturva Sosiaalityö Vanhuspalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 SIVISTYSPALVELUT 310 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Vimpeli Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos,

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi.

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 20 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Äänekoski Kunta 20 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot