LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA MARTTILAN KUNTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2012 MARTTILAN KUNTA"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA MARTTILAN KUNTA

2 1. Johdanto Vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki ( /417) velvoittaa kuntaa laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Ohjelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmassa käsiteltävä lasten suojelun kokonaisuus on kuvattu kuviossa 1. Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveys ja päihdepalvelut, kodinhoito, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym.) Ehkäisevä lasten suojelu (lasten tukeminen peruspalveluissa, järjestötoiminnassa ym.) Lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Kuvio 1: Lasten suojelun kokonaisuus Taskinen Sirpa (2007) Lastensuojelulaki (417/2007), Soveltamisopas, Stakes, Oppaita 65. Lastensuojelulain 12 :ssä on määritelty, että suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudella tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Tämä lastensuojelusuunnitelma rakentuu niin, että luvussa 2 kuvataan Marttilan kunnan kasvuoloja, hyvinvoinnin tilaa sekä palvelutarpeita tilastollisten indikaattorien avulla. Luvussa tuodaan esille kehityksen suuntaa hyvinvoinnin kehittymiseen ja palvelutarpeisiin liittyen. Indikaattorien (liite 1) avulla verrataan nykytilaa myös Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen maakunnan tilanteeseen.

3 3 Luvussa 3 kuvataan nykyistä, hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää, palvelu- ja yhteistyöjärjestelmää sekä palveluresursseja. Luvussa 4 esitetään kunnan päämäärät ja kärkitavoitteet sekä ne kärkitoimenpiteet, joilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pyritään valtuustokaudella edistämään sekä käydään läpi suunnitelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen. Suunnitelmassa painottuu erityisesti kuntalaisten omatoimisuutta edistävän toimintaympäristön luominen sekä ehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin panostaminen. Marttilan kunnan lastensuojelusuunnitelman valmistelusta on vastannut kunnan sosiaalilautakunta yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa. Viranhaltijoista työskentelyyn ovat osallistuneet: - Liisa-Anneli Holmberg, sosiaalijohtaja (pj) - Juhani Tynjälä, kunnanjohtaja - Heini Luoma, hallintojohtaja - Raimo Vähämaa, tekninen johtaja - Kirsti Keskitalo, vapaa-aikasihteeri - Henry Sippola, rehtori - Anni Vääri, lastensuojelun sosiaalityöntekijä - Maarit Hiltunen, perhetyöntekijä Ohjelmatyön koordinoinnista ja raportin laatimisesta on vastannut ohjelmakoordinaattori Pasi Oksanen Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta. Työssä avusti työharjoittelijana kesän 2009 toiminut Niina Heinonen Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta.

4 4 2. Hyvinvoinnin tila ja palvelutarpeiden kehitys Hyvinvointia sekä palvelutarpeita kuvataan tässä luvussa tarkastelemalla tilastollisten indikaattorien avulla olennaisia hyvinvointiin sekä palvelutarpeisiin liittyviä taustailmiöitä ja niiden kehitystä. Listaus hyvinvointia ja palvelutarpeiden kehitystä osoittavista tilastollisista indikaattoreista löytyy liitteestä Väestökehitys Marttilan väestökehitystä ja väestöennustetta on esitetty kuviossa 2 ja taulukoissa 1-2. Ennuste perustuu tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakennehanketta varten tekemään väestöennusteeseen, joka julkistettiin Ennusteen mukaan kunnan kokonaisväestön määrä pysyy suunnilleen nykyisellään vuoteen 2020 mennessä. Väestörakenne kuitenkin muuttuu niin, että työikäisten määrän ennakoidaan vähenevän runsaalla sadalla henkilöllä kun taas kasvua tapahtuu sekä 65 vuotta täyttäneiden että alle kouluikäisten keskuudessa. Huoltosuhde tulee näin ensi vuosikymmenen aikana hitaasti heikkenemään. Väestökehitys ja -ennuste, Marttila yli 65-v Yhteensä Kuvio 2. Väestökehitys , 2004 ja 2008 ja ennuste 2010, 2015 ja yli 65-v Yhteensä Taulukko 1. Väestökehitys ja ennuste ikäryhmittäin

5 Taulukko 2. Väestökehitys ja ennuste, lapset ja nuoret 2.1. Lasten ja nuorten kasvuolot, hyvinvointi ja palvelutarpeet Arjen riskeihin liittyviä ilmiöitä on käsitelty kouluterveyskyselyn tulosten avulla. Käytetyt tiedot ovat vuosilta 2003, 2005 ja 2007 Kosken seudun yläasteelta, jossa marttilalaiset nuoret käyvät yläkoulua. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilannetta tarkasteltaessa nousee huolestuttavana ilmiönä esiin se, että lasten ja nuorten tupakointi, humalajuominen sekä huumekokeilut ovat vuoden 2007 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella edelleen kasvaneet. Päivittäin tupakoivien ja vähintään kerran kuussa tosi humalassa olevien määrät ovat huomattavasti Loimaan seutukunnan ja Varsinais-Suomen yleistä tasoa korkeampia. Päivähoidossa palvelujen kysyntä on jonkin verran laskenut. Päivähoitopalvelujen käyttö onkin selvästi muuta seutukuntaa ja Varsinais-Suomea vähäisempää. Haasteita palvelujärjestelmälle tuottaa jatkossa se, että sekä toimeentulotukea saavien lapsiperheiden ja nuorten määrä että lastensuojelupalvelujen käyttö ovat kääntyneet kasvuun. Lastensuojelun avopalvelujen käyttö sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus on noussut seutukunnan keskiarvon yläpuolelle. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus hyvinvointiin, kehityksen suunta Lasten ja nuorten tupakointi on edelleen yleistä. Oppilaiden humalajuominen on yleistä. Laittomia huumeita kokeilleiden määrä kasvanut. Kouluterveyskyselyn mukaan tupakoivien osuus on kasvanut. Tupakoivien osuus on selvästi sekä seutukunnan että maakunnan tasoa korkeampi. Kouluterveyskyselyyn vastanneista koululaisista tosi humalassa on vähintään kerran kuussa ollut 27 % oppilaista. Osuus on huomattavasti sekä seutukunnan että maakunnan tasoa korkeampi. Kouluterveyskyselyn mukaan laittomia huumeita kokeilleiden määrä on noin 6 % vastanneista. Edellisessä (2005)kyselyssä vastaava luku oli alle 2 %.

6 6 Nuorten kokema masentuneisuus on lisääntynyt. Sen sijaan niiden nuorten määrä, jotka kokevat ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, on jonkin verran laskenut. Kuvio 3. Arjen riskit Itsensä masentuneiksi tuntevien määrä on noussut runsaaseen 10 %:iin. Vailla yhtään läheistä ystävää olevien määrä on hivenen vähentynyt. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on kääntynyt kasvuun Toimeentulotukea saaneiden nuorten määrä on vuonna 2009 kääntynyt uudelleen kasvuun. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on pysynyt tasaisena. Nuorisotyöttömyys Marttilassa on pysynyt matalana. Kuvio 4. Talous ja työllisyys Toimeentulotukea sai vuonna ,8 % lapsiperheistä. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2007 verrattuna. Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden määrä laski tasaisesti vuosikymmenen jälkipuoliskon aikana. Vuonna 2009 toimeentulotukea saavien nuorten määrä on kuitenkin kääntynyt uuteen nousuun. Kuntatilaston mukaan toimeentulotukea saavien vuotiaiden määrä vuonna 2009 oli 7,9 % (marraskuun tilanne) vuotiaista on koulutuksen ulkopuolelle (ei koulutuksessa tai suorittanut 2. asteen tutkintoa) jäänyt n. 17 % ikäluokasta. Määrä on seutukunnan ja maakunnan keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2009 kesäkuussa oli Marttilassa alle 25-vuotiaita työttömiä 4. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Päivähoidon piirissä olevien lasten määrä ja hoidossa olevien lasten osuus kaikista lapsista on hitaassa laskussa. Päivähoidon piirissä olevien lasten määrä on selvästi seutukunnan ja maakunnan tasoa alhaisempi. Peruskoululaisten määrä on pysynyt ennallaan. Päivähoidon piirissä on 43 lasta (33,4 % 0-6-vuotiaista), kokopäivähoidossa 33 (25,6 %), osapäivähoidossa 10 (7,8 %) Peruskoulun oppilasmäärä on pysynyt vajaassa 140:ssä oppilaassa.

7 7 Kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrä on pysynyt melko tasaisena. Kuvio 5. Päivähoito ja peruskoulutus Erityisopetusta saavien suhteellinen osuus kaikista oppilaista on pysynyt melko tasaisena. Ilmiön suunta Todentaminen Vaikutus palvelutarpeeseen, kehityksen suunta Lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on kasvanut. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvussa Lasten ja nuorten sairaalahoito mielenterveydellisistä syistä on maakunnan ja seutukunnan yleistä tasoa yleisempää. Kuvio 6. Lastensuojelu- ja mielenterveyspalvelut Avohuollon tukitoimien piirissä oli vuonna ,2 % vuotiaista. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2005 ja on nyt seutukunnan keskiarvon yläpuolella. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuoden 2009 marraskuussa 4 (1,1 % vastaavan ikäisistä) Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden vuotiaiden määrä oli vuonna 2008 vajaat 2% vastaavanikäisistä. 3. Palvelu- ja yhteistyöjärjestelmä Tässä luvussa kuvataan palvelujärjestelmää ja niitä resursseja, joilla väestön hyvinvointia pyritään tällä hetkellä edistämään. Palvelujärjestelmäkokonaisuus on kuvattu taulukossa Varhaiskasvatus ja koulutus Lasten päivähoidon tarkoituksena on lakisääteisten päivähoitopalveluiden järjestäminen alle kouluikäisille. Palvelut tuotetaan päiväkotihoitona, ryhmäperhepäivähoitona, perhepäivähoitona ja lastenhoidon tukena. Tarkoituksena on tukea perheiden kasvatustehtävää ja edistää lapsen tasapainoista kehitystä. Päiväkotihoitoa tarjotaan lokakuussa 2009 käyttöönotetussa Kisarinteen päiväkodissa. Päiväkoti on 42-paikkainen ja siinä toimii kaksi lapsiryhmää (Nappulat ja Viikarit). Päiväkodissa työskentelee 2 lastentarhanopettajaa, 4 hoitajaa ja päiväkotiapulainen. Kunnan päivähoitotoimisto sijaitsee päiväkodissa ja päivähoidon johtaja työskentelee myös päiväkodissa. Päivähoitoa tarjotaan myös Touhulan ryhmäperhepäiväkodissa sekä Marttilan koululla esikoulun yhteydessä toimivassa ryhmäperhepäiväkodissa, jossa tarjotaan osapäivähoitoa esikoululaisille. Kunnalla on lisäksi yksi perhepäivähoitaja, joka tarjoaa päivähoitoa lapsen kotona. Kunnassa toimii tällä hetkellä myös kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki. Kirkonkylän leikkikentällä järjestetään yhteistyössä MLL:n Marttilan yhdistys ry:n kanssa maksutonta leikkikenttätoimintaa kesäisin. Erityispäivähoitoa toteutetaan integroidusti osana tavallista päiväkoti- tai perhepäivähoitoa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan päivähoidon kuntoutussuunnitelma yhteistyössä

8 8 vanhempien, lasta hoitavan henkilökunnan ja lapsen kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Erityislastentarhanopettajan palveluja hankitaan Kosken Tl kunnalta. Erityislastentarhanopettaja työskentelee kunnassa torstaisin ja perjantaisin. Hän toimii päivähoidossa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten ohjauksen tukena. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään Marttilan koulun yhteydessä sijaitsevassa esikoulu Esikossa 6-vuotiaille viitenä päivänä viikossa kouluvalmiuksien kehittämiseksi. Perusopetusta järjestetään 1-6 luokkalaisille Marttilan koulussa. Oppilaat kouluun tulevat koko Marttilan kunnan alueelta. Koulussa toimii erityisopetusyksikkö, jossa työskentelee kaksi erityisopettajaa. 7-9 luokkalaisille perusopetusta tarjotaan Kosken Seudun yläasteella, joka on seutukunnallinen yläkoulu, jossa oppilaita on pääosin Kosken Tl, Marttilan ja Loimaan kunnista. Lisäksi koulussa on oppilaita Somerolta ja Kuusjoelta. Molemmilla kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät. Oppilashuoltotoiminnan tavoitteena on tukea ja edistää lasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Vammaisopetuksen osalta Marttilan kunta tekee yhteistyötä lähiseudun erityiskoulujen (Ahon koulu Paimiossa, Tapulikujan koulu Liedossa, Vuorelan koulu Turussa sekä C O Malmin koulu Turussa) kanssa. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestää kunnan vapaa-aikatoimi. Iltapäivätoimintaa järjestetään 1-2. luokkien ja erityisopetuksessa olevien lasten lisäksi myös 3-4 luokkien oppilaille. Iltapäivätoiminnan keskuspaikkana on Marttilan nuorisotalo, jonka lisäksi tiloina käytetään Marttilan koulua, Martintaloa sekä muita kunnan liikuntapaikkoja sekä lähikuntien liikunta- ja virkistysalueita. Aamutoimintaa sitä tarvitseville järjestää sosiaalitoimi esikoulu Esikon tiloissa. Varsinaista aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentää yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestettävä kerhotoiminta. Yleissivistävää toisen asteen koulutusta tarjoaa Kosken lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta lähialueella järjestävät Loimaan koulutuskuntayhtymä sekä Salon seudun koulutuskuntayhtymä. Marttilan kunta on Loimaan koulutuskuntayhtymän jäsen. Koulutustarjontaa kuntaan tuottaa myös Pöytyän kunnan ylläpitämä Auranlaakson kansalaisopisto, joka tarjoaa oppimisalustan itsensä kehittämiselle elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Kansalaisopisto toimii Auran, Pöytyän, Marttilan ja Oripään kuntien alueella. 3.2 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut Terveyspalvelut tukevat ja edistävät väestön terveyttä, toimintakykyä sekä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät niihin liittyviä ongelmia. Terveyspalvelut tuottaa Härkätien kuntayhtymä, jonka jäsen Marttilan kunta on. Äitiys-, perhesuunnitteluneuvola- ja lastenneuvolapalveluja tarjotaan Marttilan terveysasemalla. Äitiysneuvolassa seurataan äidin ja kehittyvän lapsen terveydentilaa ja tuetaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Perhesuunnitteluneuvolassa opastetaan raskauden ehkäisyyn ja ajoitukseen liittyvissä asioissa. Lastenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja terveydentilaa vauvasta kouluikään ja tuetaan vanhempia yksilöllisesti kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

9 9 Kouluterveydenhuollossa jatketaan lastenneuvolassa alkanutta terveydentilan seurantaa. Yhteistoiminnassa vanhempien, oppilaiden, opettajien ja erityistyöntekijöiden kanssa pyritään turvaamaan lapsen ja nuoren kasvu, kehitys ja hyvinvointi. Terveydenhoitaja on tavattavissa Marttilan koululla tiistaisin, Kosken seudun yläasteella ja lukiossa maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Perusterveydenhuollon vastaanotto järjestetään Marttilan terveysasemalla arkipäivisin ja suun terveydenhuollon vastaanotto Marttilan hammashoitolassa arkipäivinä. Ensiapua ja kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille tarkoitettu päivystysvastaanotto järjestetään kello 8 22 Liedon pääterveysasemalla ja yöpäivystys Turussa kuntien yhteisessä yöpäivystyksessä, jonka lisäksi yöaikaan voidaan päivystystapauksissa käyttää myös Loimaan sairaalan ensiapupoliklinikkaa. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. 3.3 Sosiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun tehtävänä on taata lapselle turvallinen kasvuympäristö, tasapainoinen kehitys sekä erityinen suojelu ja huolenpito. Lapsilla, nuorilla ja perheillä on oikeus saada tukea, kun omat voimavarat eivät riitä erilaisissa ongelmatilanteissa. Lastensuojelu tekee yhteistyötä vanhempien ja eri yhteistyötahojen kuten päivähoidon, koulun, kotipalvelun ja poliisin kanssa. Lastensuojelun avohuoltona järjestetään lapselle ja perheelle erilaisia tukitoimia, kuten keskusteluja, ohjausta ja neuvontaa, tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa, koulunkäynnin tukemista tai kodinhoitoapua. Mikäli avohuollon tukitoimet todetaan riittämättömäksi tai epätarkoituksenmukaisiksi ja lapsen kehitys ja terveys uhkaavat vakavasti vaarantua, voidaan lastensuojeluna järjestää lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Sijaishuollon palvelut hankitaan ostopalveluna. Kunnassa työskentelee lastensuojelun sosiaalityöntekijä, jonka toimialueeseen kuuluu myös Kosken Tl kunta. Lisäksi lastensuojelussa työskentelee sosiaalijohtaja sekä perhetyöntekijä. Perhetyön tavoitteena on tukea lapsiperheiden selviytymistä erilaisissa ongelmatilanteissa. Perhetyöntekijän tehtävänä on vanhemmuuden tukeminen ja vanhempien ohjaaminen lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kunnan sosiaalitoimi hoitaa myös lapsen huoltajuuteen, elatusapuun sekä isyyden vahvistamiseen liittyviä asioita. Perheneuvolapalvelut kunta hankkii Liedon perheneuvolasta. Perheneuvola tarjoaa tukea vanhempana olemiseen, lapsen tai nuoren ongelmiin sekä perheen kriisitilanteisiin. Vastaanottotyön lisäksi perheneuvola antaa konsultaatio- ja asiantuntija-apua muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville viranomaisille. Työllistämiseen liittyviä asioita kunnassa hoitaa sosiaalijohtaja. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön edellytyksiä työllistyä ja edistää hänen edellytyksiään itsenäiseen elämänhallintaan. Työllistämisasioissa hyödynnetään tarpeen mukaan Kosken Tl. työpajan palvelutarjontaa. Aikuissosiaalityössä tuetaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä sekä edistetään turvallisuutta. Työhön sisältyy myös viimesijaisena

10 10 toimeentuloturvana myönnettävä toimeentulotuki tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Vammaisille henkilöille järjestetään vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, sekä henkilökohtaista apua. Lyhytaikaista apuvälinelainausta järjestetään Härkätien kuntayhtymän kautta. Suvirannan palvelukeskuksessa sijaitsevassa Suvisiivessä tarjotaan palveluasumispaikka 6 henkilölle. Kunnan omaa tarjontaa täydentäviä vammaispalveluita hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluina. Sosiaalityön kokonaisuutta täydentää sosiaalipäivystys, jonka Marttilan kunta hankkii ostopalveluna Loimaan kaupungilta. 3.4 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjastopalvelut sekä kulttuuripalvelut. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua sekä kaikkien kuntalaisten harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia ja aktivoivia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita sekä mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vapaa-aikatoimi vastaa kunnan liikunta- ja nuorisotoiminnan suunnittelusta ja kehityksestä, parantaa nuorten elinoloja sekä luo monipuolisia edellytyksiä liikunta- ja nuorisotoiminnan harjoittamiselle. Työhön sisältyy liikunta-alueiden ja paikkojen kunnossapito sekä hoito. Vapaaaikatoimi myös jakaa paikallisen liikunta ja nuorisotoimeen tukemiseen tarkoitettuja avustuksia. Vapaa-aikatoimi ylläpitää nuorten kokoontumispaikkana toimivaa nuorisotaloa, jossa se järjestää myös koululaisten iltapäivätoimintaa. Nuorisotyössä tehdään seutukunnallista yhteistyötä (SENU) Auran, Kosken Tl, Loimaan, Oripään, Pöytyän ja Tarvasjoen kuntien kanssa. Seutukunnallisella yhteistyöllä turvataan niitä nuorisotyön palveluita, joihin yksittäisen kunnan resurssit eivät riitä. SENU:ssa toimii kuntien yhteisenä resurssina seutukunnallinen nuorisotyöntekijä, jonka lisäksi hankkeiden avulla SENU:ssa toimii uraohjaaja (osana JUURI-hanketta) sekä etsivä nuorisotyöntekijä (Elämänilo-hankkeen kautta palkattuna). Hankkeiden kuvaukset löytyvät suunnitelman liitteestä 2. Liikuntatoimessa tehdään nuorisotoimen tavoin tiivistä yhteistyötä sekä seutukunnan muiden kuntien että järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kulttuuritoimi luo edellytyksiä kulttuurin harrastamiselle ja harjoittamiselle tarjoamalla kuntalaisten käyttöön tiloja, järjestämällä kulttuuritapahtumia, pitämällä yhteyttä kunnan kulttuurialan toimijoihin sekä jakamalla kulttuuritoimen avustuksia. Kirjastopalveluita tarjotaan Marttilan kirjastossa, jonka lisäksi tehdään seutukunnallista kirjastotoimen yhteistyötä osana Loisto-kirjastoja mm. niin, että sama kirjastokortti käy kaikissa yhteistyökirjastoissa.

11 11 VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA TOISEN ASTEEN KOULUTUS NEUVOLA- JA TERVEYDEN- HUOLTOPALVELUT SOSIAALISEN TUEN PALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AJAN PALVELUT YMPÄRISTÖN KEHITYS Päivähoito (päiväkotihoito, Esiopetus ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito, erityispäivähoito, leikkikenttätoiminta) Kotihoidon tuki perheille, joissa alle 3- vuotias lapsi Yksityisten hoitajien tuki Yksityisen hoidon tuki Taulukko 4. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Perusopetus (perusopetus 1-6, perusopetus 7-9, erityisopetus) Oppilashuolto Toisen asteen koulutus (lukio ja ammatillinen koulutus) Koululaisten iltapäivätoiminta (luokkien 1-4 oppilaiden ip-toiminta, erityisoppilaiden ip-toiminta, kerhotoiminta) Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut (alueellinen vastaanottopalvelu, päivystys) Suun terveydenhuolto (0-6 -vuotiaiden ja vuotiaiden suun terveydenhuolto) Erityistyöntekijöiden palvelut (psykologi, puheterapeutti, päihdehoitaja, mielenterveyshoitaja) Erikoissairaanhoito (mm. operatiiviset palvelut, konsultaatiot, lapsi- ja nuorisopsykiatria) Perheasiain palvelut (lapsen huoltajuus, elatusapu ja isyyden vahvistaminen) Lastensuojelun avopalvelut Lastensuojelun sijaishuolto Perheneuvola Työllistämispalvelut, kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Vammaispalvelut (vammaisten palvelut, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut) Sosiaalipäivystys Nuorisopalvelut (harrastus- ja vapaa-ajan palvelut, kerhotoiminta, ennakoiva nuorisotyö, nuorten osallisuus- ja vaikuttamiskanavat, Senu) Liikuntapalvelut (Yleiset liikuntapalvelut ja paikat) Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Ympäristön suunnittelu (kaavoitus, liikennesuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, katujen ja puistojen suunnittelu, liikuntapaikat jne.) Ympäristön rakentaminen ja ylläpito (kadut, tiet ja kevyen liikenteen väylät, viheralueet, ulkoilureitit, liikuntapaikat jne.) Kiinteistöjen ylläpito Joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut

12 Ympäristön kehitys Ympäristön kehittämiseen liittyvät maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kuntasuunnittelu (esim. kaavoitus, liikennesuunnittelu sekä katujen ja viheralueiden suunnittelu), ympäristön rakentaminen ja ylläpito, kiinteistöjen ylläpito ja asuminen sekä joukkoliikenne ja kuljetuspalvelut. Kehitystyöllä pyritään toimivaan, viihtyisään ja turvalliseen asuin-, liikenne ja elinympäristöön. Ympäristön kehityksestä vastaavat keskushallinto ja tekninen toimi. 3.6 Muu palvelutarjonta Yhteistyö seurakunnan, järjestöjen sekä yhdistysten kanssa muodostaa olennaisen tärkeän osan kunnan hyvinvointipalveluiden kokonaisuudesta. Erityisesti osallistumismahdollisuuksia, vapaaaika- ja harrastustoimintaa järjestettäessä muodostaa kolmannen sektorin toiminta suuren osan palvelutarjonnasta 4. Ohjelman päämäärät, kärkitavoitteet ja -toimenpiteet sekä seuranta Tässä luvussa kuvataan Marttilan kunnan asettamat päämäärät, niitä täsmentävät osatavoitteet sekä kärkitoimenpiteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä ongelmia ehkäiseviin palveluihin liittyen. Ohjelma kattaa valtuustokauden Sen toteutumista, hyvinvoinnin edistämiseen tulevana vuonna varattavia voimavaroja sekä toiminnan painopistealueiden päivittämistarvetta seurataan vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Ohjelman tarkistamisen valmistelusta vastaa sama moniammatillinen valmistelutyöryhmä (katso kokoonpano ohjelman johdannosta), joka on vastannut hyvinvointipoliittisen ohjelman kokonaisvalmistelusta.

13 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Päämäärä Päämäärän saavuttamista tukevat tavoitteet Toimenpiteet Turvallinen ja Turvallinen asuin- ja liikenneympäristö Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien osallistava (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) toimintaympäristö näkökulman huomioiminen asuin- ja liikenneympäristön suunnitteluvaiheessa Vastuutaho ja aikataulu Tekninen toimi Mittarit 13 Liikenneympäristön turvallisuuden seuranta Liitu-ohjelman avulla Viihtyisät ja turvalliset toimitilat lasten ja nuorten palveluissa Koululiikenteen sujuvuuden parantaminen - koulukeskuksen ja Martintalon liikennejärjestelyistä tiedottaminen vanhempainilloissa - Yläkoulun bussipysäkin siirtomahdollisuuksien selvittäminen - Selvitys mahdollisuuksista rakentaa kevyen liikenteen väylä koulun viereen Hallintokuntien yhteistyö ja eri väestöryhmien (erityisesti lapset, nuoret, ikääntyvät ja vammaiset) näkökulman huomioiminen kunnan toimitilojen suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja peruskorjaamisessa. Työssä hyödynnetään hallintokuntien yhteistyöpalavereja Sivistystoimi 2010 Tekninen toimi 2010 Tekninen toimi 2011 Tekninen toimi Tiloista saadut huomautukset palo- ja terveystarkastuksissa Monipuoliset ja aktivoivat harrastus- ja osallistumismahdollisuudet Kiinteistöjen kunnon säännöllinen ja systemaattinen seuranta ja ylläpito Tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö järjestösektorin kanssa aktivoivien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksien järjestämisessä Tekninen toimi Asiakaspalaute kyselyjä hyödyntäen Ylläpidetään aktiivista ja toimivaa matalan kynnyksen nuokkaria, joka tarjoaa toimintaa monenikäisille nuorille. Vapaa-aikatoimi 2009 Asiakaspalaute Iltapäivä-, sekä kerhotoiminnan järjestäminen nykyisen mallin mukaisesti, toiminnassa hyödynnetään yhdistysten palveluja ostopalveluina Toimintaan osallistuvien määrä, % ikäluokasta

14 14 Turvallinen ja osallistava toimintaympäristö Turvallinen ja välittävä oppimis- ja varhaiskasvatusympäristö Iltapäivä-, sekä kerhotoiminnan järjestäminen nykyisen mallin mukaisesti, toiminnassa hyödynnetään yhdistysten palveluja ostopalveluina Vapaa-aikatoimi Toimintaan osallistuvien määrä, % ikäluokasta Varhainen välittäminen Vanhempien osallisuus / Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä KIVA-hankkeen hyödyntäminen koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa Koulun ja päivähoidon ajantasaiset kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat Henkilökunnan työviihtyvyyden varmistaminen kehityskeskusteluja hyödyntämällä sekä tarjoamalla mahdollisuus työnohjaukseen Tiivis kodin ja koulun sekä kodin ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö Pyritään edistämään vanhempien osallistumista koulun toimintaan, nuorisotilan toimintaan Sivistystoimi Sivistystoimi/ sosiaalitoimi Ohjaus keskushallinnosta, toteutus hallintokunnittain Sivistystoimi/ sosiaalitoimi 2009 Sivistystoimi / vapaaaikatoimi 2009 Hankkeen kautta toteutettavan kyselyn tulokset Suunnitelmien päivitysajankohta Työntekijäarvio Asiakaspalaute Neuvolassa, päivähoidossa, koulussa ja perhetyössä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voidaan ottaa yhteyttä Sosiaalitoimi Perhekeskustyyppisesti toimiva palvelujärjestelmä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä tukena (neuvola, perheneuvola, päivähoito, perhetyö, kotipalvelu) Toimiva neuvonta- ja palveluohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa perhekeskustyyppisen toiminnan (Neuvolassa, päivähoidossa ja perhetyössä yleistieto palvelujärjestelmästä ja siitä, minne mihinkin asiaan liittyen voi ottaa yhteyttä) Sosiaalitoimi 2009 Asiakaspalaute Varmistetaan lastensuojelun perhetyön tarjoaminen vähintään nykyisessä laajuudessaan. Kodinhoitoapua tarjotaan lapsiperheille Sosiaalitoimi Asiakkaiden määrä Sosiaalitoimi 2010 Asiakkaiden määrä

15 15 Varhainen välittäminen Toimiva oppilashuoltojärjestelmä kaikissa kouluissa Joustava ja monipuolinen päivähoitojärjestelmä Oikein kohdistetun tuen tarjoaminen koululaisille Päivähoitopaikan osoittaminen työhön tai koulutukseen pääsyn johdosta hoitopaikan tarvitseville 2 viikon sisällä, muille 4 kk:n kuluessa. Tarvittaessa päivähoitoa voidaan käyttää myös lastensuojeluun liittyvän avohuollon tukitoimena, kuntouttavan toiminnan tukena. Päivähoito järjestetään työn ja koulutuksen tarpeen mukaan joustavilla ratkaisuilla. Sivistystoimi Sosiaalitoimi 2009 Oppilashuoltoryhmien kokoontumiskerrat Määräaikojen seuranta Asiakaspalaute Saumattomasti toimiva lasten ja nuorten tukijärjestelmän verkosto Monitoimijaisuus toimintatapana lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisessa Lasten ja nuorten tilanteen huomioiminen aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa Nuorten ja aikuisten koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisy Erityistä tukea tarvitseville lapsille tarjotaan erityislastentarhanopettajan palveluja Palvelujärjestelmän toimivuutta ja toimintatapojen yhtenäisyyttä arvioi ja kehittää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti toimiva moniammatillinen ryhmä. Lasten ja nuorten tilanteen huomioiminen lapsiperheiden vanhempien sosiaali- ja terveyspalvelujen (erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut) käyntien yhteydessä Tiedonsiirron toimivuus siirryttäessä perusopetuksesta 2. asteen koulutukseen Suunnitelmallisesti ja koordinoidusti toimiva nuorten ja aikuisten työllistymisjärjestelmä Hankkeiden hyödyntäminen syrjäytymisen ehkäisemisessä (SENU:n koordinoimien Elämänilo ja Juuri-hankkeiden kautta käytössä uraohjaajan ja etsivän nuorisotyöntekijän palvelut) Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Sivistystoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Sosiaalitoimi 2009 Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä mielenterveyspalvelujen käyttö Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sekä mielenterveyspalvelujen käyttö Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrä Nuorisotyöttömien määrä / Asiakaskontaktien (henkilöt) määrä

16 Liite 1. Tilastolliset indikaattorit Loimaan seutukunta Kaikki perheet (Tilastokeskus) Lapsiperheet (Tilastokeskus) 205 (36,3 %) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisistä 201 (35,5 %) 194 (34,4 %) 193 (34,1 %) 7,3 3,0 4,6 8,8 (kuntatilasto) 9,0 10,0 6,3 4,7 7.9 (2009) (kuntatilasto) 3977 (38,8 %) Varsinais Suomi (08) (39,6 %) 6,7 (2007) 7,4 (2007) 10,2 (2007) 9,8 (2007) Tupakoi päivittäin, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Ei yhtään läheistä ystävää, % 8 9 luokan oppilaista (Kosken seudun yläaste) Päivähoidon piirissä 0 6 vuotiaita, lkm (% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut Kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 0 6 vuotiaat, lkm (% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut Osapäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet 0 6 vuotiaat, lkm(% vastaavanikäisistä), kunnan kustantamat palvelut 25,8 19,4 27,3 17,0 (2007) 14,3 (2007) 20,5 27,5 27,7 19,2 (2007) 20,1 (2007) 3,9 1,7 6,1 5,0 (2007) 6,2 (2007) 7,5 7,5 10,6 11,0 (2007) 11,8 (2007) 12,4 10,6 9,0 11,0 (2007) 10,9 (2007) 48 (35,3 %) 37 (27,2 %) 11 (8,1 %) 53 (42,4 %) 35 (28,0 %) 18 (14,4 %) 47 (39,5 %) 33 (27,7 %) 14 (11,8 %) 43 (33,4 %) 33 (25,6 %) 10 (7,8 %) 1351 (48,8 %) 922 (33,3 %) 429 (15,5 %) (53,0 %) (41,4 %) 3857 (11,6 %) Marttilan koulun oppilaat (Tilastokeskus) Peruskoulun erityisopetukseen siirretyt oppilaat (Tilastokeskus) Osa aikaista erityisopetusta saaneet peruskoulun oppilaat (lukuvuosi 05/06, 07/08) (Tilastokeskus) (2007/2008) (2007/2008) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömien lukumäärä (30.6), Työllisyyskatsaus, TE keskus 15,7 14,1 16,6 13,9 (2007) 11,6 (2007) (4/2009) 238 (2009) 3107 (2009)

17 Liite 1. Tilastolliset indikaattorit 17 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäistä Loimaan seutukunta 2,0 4,4 4,2 3,5 0,8 1,1 (2009) (kuntatilasto) 0,7 1,8 0,8 Varsinais Suomi 4,9 1,1 0,5 Lastensuojeluilmoitusten määrä/toimenpiteisiin johtaneiden ilmoitusten määrä (kuntatilasto) Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä (kuntatilasto) Perhetyön piirissä olevien kotitalouksien (ja lapsien) määrä (kuntatilasto) Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (kuntatilasto) Vuonna 2008 tehtiin 26 lastensuojeluilmoitusta Ajalla tehtiin 17 lastensuojeluilmoitusta Vuonna 2008 oli lastensuojelun piirissä 40 lasta Ajalla oli lastensuojelun piirissä 50 lasta Vuonna 2008 oli perhetyön piirissä 2 perhettä Ajalla oli perhetyön piirissä 5 perhettä Yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen vuonna (koko seutukunnalla 108) Yhteydenottoja sosiaalipäivystykseen (koko seutukunnalla 91) Lähteenä Sotkanet, ellei erikseen muuta mainittu

18 Liite 2. Lastensuojelusuunnitelmassa mainitut hankkeet ja toimintamuodot 18 Hankkeet Elämänilo-hanke ( ) Hankkeen kohderyhmänä ovat vuotiaat, eri elämäntilanteissa olevat nuoret, joilla on tarvetta erityistukeen joko fyysisten tai psyykkisten syiden vuoksi. Tavoitteena on kiinnittää huomiota elämänhallinnallisiin taitoihin sekä niiden kehittämiseen. Hankkeen avulla tuetaan nuorten kiinnittymistä koulutukseen tai työelämään ja itsenäiseen elämään. Hankkeen työmuotona on etsivä nuorisotyö ja siihen on palkattu etsivä nuorisotyöntekijä, jonka tehtävänä on antaa nuorille henkilökohtaista ohjausta elämän eri osa-alueilla. Hanke saa opetusministeriön rahoitusta. JUURi-hanke ( ) Hankkeen tavoitteena on toimia nuorten tukena ns. nivelvaiheessa eli siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen opintoihin ja toisen asteen opinnoista jatko-opintoihin tai työelämään. Lisäksi tavoitteena on löytää ne seutukunnan nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet koulutukseen/työelämään tai joiden kiinnittyminen on heikkoa ja epävarmaa. Kohderyhmänä ovat Loimaan seutukunnan vuotiaat nuoret. Työskentelymuotona on uraohjaus, jossa hankkeeseen palkattu uraohjaaja kartoittaa yhdessä nuoren kanssa hänen sen hetkinen elämäntilanteensa. Näistä lähtökohdista nuori lähtee rakentamaan omaa urapolkuaan. Uraohjaaja antaa tukea koulutukseen hakeutumisessa sekä ohjaa käytännön työ- ja opiskeluelämään liittyvissä asioissa ja auttaa mm. opiskeluun tai työhön liittyvissä virastoasioinneissa. Hanketta rahoittaa Länsi-Suomen lääninhallitus. KiVa Koulu-hanke (2009 -) KiVa Koulu on valtakunnallinen toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Hanketta toteutetaan Turun yliopiston psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä. KiVa Koulu -hankkeessa on rakennettu omat toimenpideohjelmat luokka-asteille 1-3, 4-6 ja 7-9. Tavoitteena on kiusaamisen vähentäminen, kiusaamisen ennaltaehkäiseminen sekä kiusaamisen seurauksien minimointi. Ohjelmassa tarjotaan mukana oleville kouluille käytännönläheistä materiaalia ja koulutusta yleiseen kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä kohdennettuja toimenpiteitä kiusaamistapausten käsittelyyn. Valomerkkitoiminta Valomerkkitoiminnan tavoitteena on alle 18-vuotiaitten päihteiden käytön vähentäminen. Toiminnalla puututaan kaikkiin tapauksiin, joissa kohdataan alaikäisten päihteidenkäyttöä. Sen avulla pyritään myös lisäämään kotien tietoisuutta todellisesta päihdetilanteesta nuorten keskuudessa sekä tarjoamaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2013-2014

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2013-2014 Sos.ltk 9.4.2013 14 / liite no 3 Sos.ltk 19.6.2013 31 / liite no 9 Kh 8.8.2013 Liite nro 1 ( 189) Kv 5.9.2013 Liite nro 1 ( 73) LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2013-2014 MARTTILAN KUNTA Päivitetty

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015-2018 MARTTILAN KUNTA

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015-2018 MARTTILAN KUNTA Sos.ltk 11.6.2015 28 Sos.ltk 18.2.2016 14 / liite no 6 Khall 31.3.2016 67 / liite no 3 Kvalt. 26.4.2016 21 / liite no 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015-2018 MARTTILAN KUNTA Päivitetty 18.2.2016

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2009-2012 TARVASJOEN KUNTA

HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2009-2012 TARVASJOEN KUNTA HYVINVOINTIPOLIITTINEN OHJELMA 2009-2012 TARVASJOEN KUNTA 9.12.2009 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tausta 4 2.1 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi 4 2.2 Vanhuspalvelut 5 2.3 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt

Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Yhdenvertaisuuden edistäminen, syrjintä ja osallisuus Perusturva (N=194)

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta..-0.6. Perhe- ja sosiaalipalvelut Taloudelliset tavoitteet. Määrärahat.000 TP 205 TAM Ennuste Tulot 20 29 20 2 9 72 Menot 90 59 9 09 90 66 Netto 70 7 70 925 70 95 2 Resurssien

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT 23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Sos.ltk 1.7.2010 54 / liite no 9 Kvalt. 15.11.2010 47 / liite no 1 VANHUS- JA VAMMAISPOLIITTINEN STRATEGIA 2010-2012 MARTTILAN KUNTA

Sos.ltk 1.7.2010 54 / liite no 9 Kvalt. 15.11.2010 47 / liite no 1 VANHUS- JA VAMMAISPOLIITTINEN STRATEGIA 2010-2012 MARTTILAN KUNTA Sos.ltk 1.7.2010 54 / liite no 9 Kvalt. 15.11.2010 47 / liite no 1 VANHUS- JA VAMMAISPOLIITTINEN STRATEGIA 2010-2012 MARTTILAN KUNTA 2.7.2010 2 1. Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lastensuojelu tutuksi

Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot