UNIXIN JA LINUXIN VERTAILEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UNIXIN JA LINUXIN VERTAILEMINEN"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma CT50A2601 käyttöjärjestelmät kurssin seminaarityö Markus Melander, Antti Paarvio, Veli-Ensio Heiniluoto, Isto Sipilä UNIXIN JA LINUXIN VERTAILEMINEN Työn tarkastaja: Professori Heikki Kälviäinen Työn ohjaaja: Professori Heikki Kälviäinen

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Markus Melander, Antti Paarvio, Veli-Ensio Heiniluoto, Isto Sipilä UNIXIN JA LINUXIN VERTAILEMINEN Seminaarityö sivua, 7 kuvaa, 2 taulukkoa Työn tarkastaja: Professori Heikki Kälviäinen Hakusanat: Unix, Linux, Solaris, Ubuntu, Käyttöjärjestelmä Keywords: Unix, Linux, Solaris, Ubuntu, Operating System Seminaariraportissa tutkitaan kahden yleisesti käytössä olevan käyttöjärjestelmän, Linuxin ja Unixin keskeisiä toiminnallisia eroja. Raportin lähtökohtana on ollut käyttöjärjestelmät kurssin yhteydessä käsitellyt toiminnallisuudet. Tavoitteena on esitellä kirjoittajien mielestä keskeisimmät asiat. Työn johtopäätöksenä todetaan, että korkeammalla tasolla käyttöjärjestelmät ovat samankaltaisia. Eroja löytyy toteutusta syvemmin tarkasteltaessa, että käyttöjärjestelmien kehitystyöstä. ii

3 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management Degree Program in Information Technology Markus Melander, Antti Paarvio, Veli-Ensio Heiniluoto, Isto Sipilä COMPARING UNIX AND LINUX Seminar Report 25 pages, 7 figures, 2 tables Examiner : Professor Heikki Kälviäinen Keywords: Unix, Linux, Solaris, Ubuntu, Operating System This report examines differences between representatives of two different operating systems. Focus is on Linux and Unix differences on major achievements. The context of the report are the fundamentals that were presented on lessons. Aim is to debate on the topics that writers identify to be important. According to research done during course the major conclusions are that differences on high level are minimal. More differences are found on low level architecture and in software development area. iii

4 ALKUSANAT Seminaariraportti on kirjoitettu neljän innokkaan tietotekniikan opiskelijan toimesta käyttöjärjestelmät kurssin aikana syksyllä Aiheen valintaa on ohjannut halu oppia Unix-käyttöjärjestelmän perusteita. Haluamme kiittää Lappeenrannan teknillistä yliopistoa saamastamme hyvästä opetuksesta. iv

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTAA TAVOITTEET JA RAJAUKSET RAPORTIN RAKENNE SOLARIS-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ESITTELY KÄYTTÖKOHTEET SOLARIS KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN YDIN UBUNTU-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ESITTELY LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN YDIN KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN KESKEISTEN OSA-ALUEIDEN VERTAILU PROSESSIEN HALLINNAN VERTAILU TIEDOSTOJÄRJESTELMIEN VERTAILU Linuxin tiedostojärjestelmät Solariksen tiedostojärjestelmä ja vertailua KOMENTORAJAPINTOJEN VERTAILU Linuxin ja Solariksen komentorajapintojen toiminta MUISTINHALLINNAN VERTAILU Muistinhallinnan perusrakenteet Linuxin ja Solariksen käyttämiä algoritmeja Virtuaaliosoitteet ja heittovaihto YHTEENVETO LÄHTEET

6 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO ARC ASM BBA CDDL COFF CPU EB ELF EXT FFS GNU GNU GPL HAT I/O kb LIFO LTS LRU NFS MMU MB PGD PMD RFS RISC SPARC TB VFS USB Adaptive Replacement Cache Address Space Management Binary Buddy Allocator Common Development and Distribution License Common Object File Format Central Processing Unit Eksatavu Executable and Linkable Format Extended File System Flash File System GNU's Not Unix GNU General Public License Hardware Address Translation Input/Output Kilotavu Last In, First Out Long Term Support Least Recently Used Network File System Memory Management Unit Megatavu Page Global Directory Page Middle Directory Remote File System Reduced Instruction Set Computing Scalable Processor Architecture Teratavu Virtual Filesystem Universal Serial Bus 2

7 1 JOHDANTO Tietokoneiden kehityskaari reikäkorttitekniikasta, reletekniikan ja elektroniputkien kautta transistoritekniikkaan sekä lopulta mikroprosessoreihin on mullistanut maailman. Teknologisen kehityksen rinnalla käyttöjärjestelmien kehittyminen on ollut yhtä merkityksellistä. Ilman käyttöjärjestelmää ei modernin tietokoneen ja sen erilaisten ohjelmien käyttö olisi mahdollista. Tämän seminaarityön tutkimuskohteena on kaksi eri käyttöjärjestelmää: Solaris Unix ja Ubuntu Linux. 1.1 Taustaa Puhuminen Unix käyttöjärjestelmästä yksikössä voi olla harhaanjohtavaa, koska alkuperäinen Bell Labs yhtiön työntekijöiden kehittämä käyttöjärjestelmä on jakautunut useiden yhtiöiden omiksi Unixiin pohjautuviksi käyttöjärjestelmiksi. Siksi usein puhutaankin Unix-perheestä [1]. Unixiin pohjautuvia käyttöjärjestelmiä löytyy useilta kaupallisilta toimijoilta ja se on pohjana laajan suosion saaneelle Linuxkäyttöjärjestelmälle. 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Seminaarityössä pyrimme esittelemään Unixin ja Linuxin kehityskaaret yleisellä tasolla ja selvittämään käyttöjärjestelmien keskeiset eroavaisuudet kurssin aikana käsiteltyjen keskeisten toiminnallisuuksien näkökulmasta. Solaris on monipuolinen käyttöjärjestelmä, joka tunnetaan nykyään nimellä Oracle Solaris ja se on Oraclen ilmoituksen perusteella markkinajohtaja Unix-palvelimissa sekä arvostettu korkeaa tietoturvaa vaativissa käyttöympäristöissä [2]. Linux-perheestä tarkasteluun valitsimme laajan käyttäjäkunnan omaavan Ubuntun jakeluversion Tavoitteemme on esitellä käyttöjärjestelmien kehityskaaret sekä perustoiminnallisuuksien eroja valittujen kahden käyttöjärjestelmän välillä. 1.3 Raportin rakenne Raportissa esittelemme vertailun kohteeksi valitut järjestelmät yleisellä tasolla. Pääluvussa käsittelemme käyttöjärjestelmien keskeisiä ominaisuuksien toiminnallisuutta ja niiden eroja. Lopuksi kokoamme yhteenvedossa keskeiset vertailussa esille nousseet erot. 3

8 2 SOLARIS-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ESITTELY Solaris on Unix-käyttöjärjestelmä, jonka kehitti alun perin Sun Microsystems. Nykyisin Solarista kehittää maailman suurimpiin ohjelmistokehittäjiin kuuluva Oracle Corporation. Oracle osti Sun Microsystemsin tammikuussa 2010 [3]. Sun Microsystemsin oston yhteydessä Oraclen valikoimiin liittyi Solaris-käyttöjärjestelmän lisäksi Javaohjelmistoalusta ja MySQL-tietokannan hallintajärjestelmä, sekä laiteosaamista SPARC (Scalable Processor Architecture) -prosessoreiden muodossa. [5] Yrityskauppojen jälkeen Oracle lakkautti Sun Microsystemsin aloittaman OpenSolarisprojektin ja sen mukana käytössä olleen avoimeen kehittäjä- ja käyttäjäyhteisöön perustuvan ohjelmistolinjan. Solaris käyttöjärjestelmän lähdekoodia ei enää julkaista reaaliajassa avoimena, vaan kehitystyötä tapahtuu rajatummalla periaatteella. OpenSolarisprojektin aikana käyttöjärjestelmän lähdekoodi julkaistiin CDDL:n (Common Development and Distribution License) alaisena ja täten myös huomattava osa nykyisen ja tulevien versioiden lähdekoodista on saman lisenssin alaisena kehitettyä. [3] Tällä hetkellä uusin versio on nimeltään Solaris 10, jonka valitsimme käsiteltäväksi versioksi vertailuun. Solaris 10:n perusjakelun voi ladata ja asentaa maksutta, mutta saadakseen tukea ja päivityksiä tulee käyttäjän solmia Oracle Corporationin kanssa maksullinen tukisopimus [4]. Käyttöjärjestelmän seuraava versio Oracle Solaris 11 tullaan julkaisemaan vuonna [5] 2.1 Käyttökohteet Solaris on menestyksekkäin ja kaikkein laajimmin käytetty kaupallinen Unix-järjestelmä. Solarista käytetään pääosin yrityksissä järeissä palvelinratkaisuissa, sekä jossakin määrin supertietokoneissa, vaikka pääosin supertietokoneita pyörittävät nykyään Linuxkäyttöjärjestelmät [7]. Solaris 10:n julkaisun myötä tavoitteena oli laajentaa Solariksen käyttöä laajemmalla esimerkiksi kevyempiin laitteisiin perustuviin järjestelmiin muun muassa laajentamalla ja parantamalla tukeaan erilaisille x86- ja AMD64-pohjaisille 4

9 palvelimille. Yleisesti Solaris on hyvin skaalautuva käyttöjärjestelmä, jonka tuki erilaisille laitealustoille on kattava. [6, 8] Oracle Corporationin tuotteissa Solarista käytetään runsaasti SPARC-prosessoreilla (Scalable Processor Architecture) varustetuissa tietokoneissa. SPARC on Sun Microsystemsin kehittämä RISC-suoritinarkkitehtuuri (Reduced Instruction Set Computing). Oracle tarjoaa SPARC-prosessoreita aikakriittisiin järjestelmiin, joita käyttävät esimerkiksi maailman suurimmat teleoperaattorit ja pankit. [9, 10] 2.2 Solaris käyttöjärjestelmän ydin Solaris pohjautuu Sun Microsystemsin ja AT&T:n yhdessä kehittämään SVR4 (System V Release 4) Unix-järjestelmään. SVR4:ään yhdistettiin ominaisuuksia SVR3, 4.3BSD, Microsoft Xenis System V ja SunOS järjestelmistä. SVR4 oli lähes kokonaan uusiksi kirjoitettu versio System V:n ytimestä. Solaris tarjoaa kaikki SVR4:n ominaisuudet, sekä lisäksi paljon muita kehittyneitä ominaisuuksia, kuten täysin monisäikeistä ajoa tukevan ytimen. [6] Solariksen monoliittinen ydin sisältää kaikki käyttöjärjestelmän keskeiset toiminnot samassa ajomoduulissa. Monoliittisen ytimen etuna on sen nopeus. Jokaisella toiminnallisella komponentilla on yhteys kaikkeen ytimen tietorakenteisiin ja rutiineihin. Heikkoudeksi voi muodostua keskeisten komponenttien riippuvaisuus toisistaan yhteisen osoiteavaruuden kautta. Tästä seuraa, että vika yhdessä komponentissa voi lamaannuttaa koko järjestelmän. Toinen haaste on kehitystyön ja ylläpidon vaikeutuminen ytimen kasvaessa suureksi. Ytimen rakenne voi olla modulaarinen, vaikka itse ydin on monoliittinen. Käyttöjärjestelmämoduulit on kuitenkin sovitettava tarkasti toimimaan yhteen. Tyypillisessä monoliittisessa ytimessä jokainen moduuli ja rutiini joudutaan yhdistämään ja asentamaan uudestaan, jos yhteen tehdään muutoksia. Kuvassa 1 on kerroksittain rakentuvan monoliittisen ytimen periaatteellinen rakenne. [6, 11] Modernien Unix-järjestelmien, kuten myös Solariksen, ydin on rakenteeltaan modulaarinen. Ydin rakentuu pienistä komponenteista, jotka tarjoavat käyttöjärjestelmän prosesseille toimintoja ja palveluja. Kuva 2 selventää modulaarisen ytimen rakennetta 5

10 johon kuuluu pieni toiminnallisuuksia sisältävä ydin, joka on koodattu modulaarisesti. Yksinkertaisesti koodattu ydin tarjoaa vain tärkeimmät tehtävät ulkokehän toiminnoille ja rajapinnoille. [6] Kuva 1: Monoliittisen ytimen perusrakenne [11] Kuva 2: Unix-ytimen arkkitehtuuri [6] 3 UBUNTU-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ESITTELY Ubuntu on vapaaseen lähdekoodiin perustuva vapaa käyttöjärjestelmä. Se on ilmainen ja sen lähdekoodi on kaikkien saatavilla. Ubuntun päämääränä on olla helppokäyttöinen ja helposti omaksuttava, nopea, monikäyttöinen ja turvallinen käyttöjärjestelmä. Ubuntu pohjautuu Debian GNU/Linux (GNU s Not Unix) -jakelupakettiin. Ensimmäinen versio julkaistiin lokakuussa Ubuntun kehitystyötä rahoittaa eteläafrikkalaisen Mark Shuttleworthin perustama Canonical Ltd, joka perusti vuonna Ubuntu Foundation nimisen järjestön Ubuntun kehittämisen ja tuen jatkumisen turvaamiseksi. [12,13] Ubuntu koostuu useasta vapaan lähdekoodin ohjelmistopaketista. Ohjelmapakettien lisensointi vaihtelee, mutta valtaosa on julkaistu GNU GPL (GNU General Public License) -lisenssillä. Järjestelmän ytimenä toimiva Linux-ydin on julkaistu myös GNU GPL lisenssillä (versio 2). Linux ydintä kehittää jatkuvasti lukuisat ihmiset ympäri maailmaa. [13] 6

11 Uusi versio Ubuntusta julkaistaan kuuden kuukauden välein. Kirjoitushetkellä uusin versio on (Maverick Meerkat). Raportin vertailuun valittu (Lucid Lynx) on uusin LTS-versio (Long Term Support). LTS-versioita tuetaan työpöytäkäytössä kolme vuotta ja palvelinkäytössä viisi vuotta. [13] Linux-järjestelmät ovat saavuttaneet parinkymmenen vuoden aikana laajan suosion erityyppisissä käyttöympäristöissä, sillä ne ovat modulaarisuutensa ja avoimen lähdekoodinsa ansiosta helposti optimoitavissa toimimaan tehokkaasti lähes millä vain eri laitealustalla. Ubuntu Linuxin saa palvelin-, työpöytä- ja netbook käyttöön. Työpöytäkäytössä Ubuntu on Linux jakeluista suosituin ja Web-palvelimilla Ubuntun osuus on tällä hetkellä noin 3-4 % kaikista käyttöjärjestelmistä. [14, 15] 3.1 Linux-käyttöjärjestelmän ydin Linux oli alkujaan Unix-variantti IBM PC (Intel 80386) alustalle, joka tarjosi vaihtoehdon muille Unix-järjestelmille. Kuten suurimmassa osassa Unix-järjestelmiä, on myös Unixiin pohjautuvassa Linuxissa monoliittinen ydin, jonka tyyppinen ydin löytyy myös aiemmin mainitusta Solariksesta. Lukuisat alan asiantuntijat pitävät Linux ydintä teknisesti vakuuttavana. [6] Solariksen ytimen tavoin myös Linuxin ydin on rakenteeltaan modulaarinen. Linuxin ydintä kehitettäessä on onnistuttu välttämään monoliittisuuden aiheuttamia ongelmia ja heikkouksia, kuten esimerkiksi kehitystyön työläyttä. Linux rakentuu kokoelmasta moduuleita, joita voidaan ladata ja poistaa käytöstä tarpeen vaatiessa. [6] Linuxissa ytimen käyttöön ladattavat moduulit omaavat kaksi erityispiirrettä, jotka ovat dynaaminen linkitys ja moduulien pinottavuus. Dynaaminen linkitys tarkoittaa sitä, että moduuli voidaan ladata ja yhdistää ytimeen sen ollessa käynnissä ja ladattuna muistiin. Moduuli voidaan myös irrottaa ja poistaa muistista milloin tahansa. Dynaaminen linkitys helpottaa muokkaamista ja säästää muistia. Pinottavuuden ansiosta moduulit voidaan järjestää hierarkisesti ja moduulien väliset riippuvuudet voidaan määritellä. Usealle moduulille tyypillinen samanlainen koodi voidaan siirtää yhteen moduuliin ja vähentää täten replikoiden määrää. Toisena etuna ydin voi varmistaa, ettei se poista toisen moduulin 7

12 tarvitsemaa moduulia käytöstä ja ydin voi ladata uuden ladatun moduulin vaatimat moduulit käyttöön. [6] Linux-ytimen mukautuvuuden vuoksi sen sisältämät moduulit voivat vaihdella hyvinkin runsaasti kokoonpanosta riippuen. Kuva 3 esittää IA-64-arkkitehtuurille (Intel Itanium) rakennetun Linux-ytimen pääkomponentit ja prosessien sekä komponenttien suhteet. [6] Kuva 3: Linux käyttöjärjestelmän (IA-64) pääkomponentit [6] 4 KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN KESKEISTEN OSA-ALUEIDEN VERTAILU Olemme valinneet vertailun kohteeksi ne käyttöjärjestelmien keskeiset osa-alueet, joita pidämme merkityksellisinä verrattaessa Solarista ja Ubuntua. Tavoitteena on keskittyä oppitunneilla esille tulleisiin käyttöjärjestelmien toiminnallisuuksiin. 4.1 Prosessien hallinnan vertailu Solariksessa ja Linuxissa on paljon samaa, kuten lähtökohtainen jako käyttäjätilassa ajettaviin käyttäjän prosesseihin (ohjelmat ja apuohjelmat) ja ydintilassa ajettaviin järjestelmää ylläpitäviin järjestelmäprosesseihin (esim. muistin allokointi, prosessien 8

13 vaihto). Käyttäjäprosessi menee ydintilaan antamalla järjestelmäkutsun poikkeuksen syntyessä, tai keskeytyksen sattuessa. [16] Yleisesti prosessit tunnistetaan prosessinumeroilla, jotka käyttöjärjestelmä antaa. Tämä säilyy koko prosessin elinkaaren ajan samana, jonka jälkeen se voidaan antaa seuraavalle. Prosesseja voidaan luoda monella eri tavalla. Voidaan luoda uusi prosessi, aiemmin luodulle prosessille lapsiprosessi tai korvata olemassa oleva prosessi toisella. [17] Aiemmin kaikki prosessit (käyttäjäprosessit ym.) lähtivät yhdestä käynnistyksen yhteydessä luotavasta emoprosessista, init:istä. Yleisesti vanhemmissa Unix-järjestelmissä ja monissa Linux-jakeluissakin käytetään System V:n tyylisiä init-ohjelmia. Koska inittyyppinen ratkaisu on vanhanaikainen ja estää muun muassa joustavamman laitteiden vaihdon ilman prosessin uudelleen käynnistämistä, on uudemmissa käyttöjärjestelmissä kehitetty erilaisia ratkaisuja prosessien hallintaan. Ubuntun käyttää Upstart nimistä init:n korvaajaa, joka on taaksepäin yhteensopiva init-skriptien kanssa. Siinä idea perustuu tapahtumapohjaiseen palveluiden hallintaan, jolloin esimerkiksi laitteen lisäys (tapahtuma) saa aikaan sen valmistelemisen käytettäväksi, vaikkei sitä olisikaan merkitty tehtäväksi järjestelmän käynnistämisen yhteydessä. Yleisesti tapahtuma on yksinkertainen merkkijono, jossa on tietoa muutoksesta sitä hoitavalle prosessille. Suoritettavat tehtävät jaetaan järjestelmässä kahteen osaan, skripteihin (tai binääreihin), jotka ajetaan tapahtuman sattuessa ja palveluihin, jotka aloitetaan ja keskeytetään tapahtumien ilmaantuessa. Tapahtumat laukaisevat usein uusia tapahtumia, jolloin esimerkiksi USB-mokkulan (Universal Serial Bus) liittäminen koneeseen saa ytimen havaitsemaan sen, muokkaamaan verkon asetukset sopiviksi ja IPosoitteen (Interner Protocol) saatuaan yhdistämään palvelimeen ja käynnistämään erilaisia palveluita. Eli aina kun järjestelmä sammutetaan, suljetaan tai tehtävän tila muuttuu, Upstart alkaa toimia. [18] Solariksen versiosta 10 lähtien init-skriptit korvattiin SMF:llä (Service Management Facility), joka luo yhtenäisemmän mallin palveluille ja niiden tiloille aiempaan verrattuna. Tavoitteena on palveluiden hallinnan ongelmien vähentäminen ja parantaa 9

14 järjestelmänvalvojan mahdollisuuksia tarkastella ja hallita käynnissä olevia palveluita sekä tutkia mahdollisia ohjelmistovirheitä. [19] Keskeisenä erona käyttöjärjestelmien välillä prosessien hallinnassa on Upstartin painottuminen helpottamaan kotikäyttäjän ongelmien ratkaisua (laitteiden tunnistus ja automatisointi) ja Solaris palvelinpuolen ohjelmana keskittyy seurantajärjestelmän ja diagnostiikkatyökalujen tasaiseen ja virheettömään toimintaan. 4.2 Tiedostojärjestelmien vertailu Tiedostojärjestelmän tehtävänä on tarjota alusta tiedon tallennukselle, muokkaamiselle ja poistamiselle erilaisilla tallennusmedioilla. Koska tiedostojärjestelmä muodostaa usein järjestelmän pullonkaulan, on sen pystyttävä käsittelemään tiedostoja nopeasti ja luotettavasti. Taulukosta 1 voimme nähdä Solariksen ja Ubuntun tiedostojärjestelmien perustietoja. Tiedostojärjestelmä Linux (Ext4) Solaris (ZFS) Suurin järjestelmän koko 1 EB (16 TB) 16 EB Suurin tiedoston koko 16 TB 16 EB Suurin tiedostojen määrä 4*10^9 2,8*10^14 Suurin alikansioiden määrä ,8*10^14 Tuetut käyttöjärjestelmät Linux Solaris, OpenSolaris, FreeBSD, Mac OS X Server 10.5, Linux Taulukko 1: Tiedostojärjestelmien tunnuslukuja [20, 21] Linuxin tiedostojärjestelmät Linuxin tiedostojärjestelmä on rakennettu mahdollisimman joustavaksi. Valitsimme vertailun kohteeksi tässä yhteydessä Ext-perheen (Extended filesystem) uusimman vuonna 2006 julkaistun version Ext4. 10

15 Linuxin tiedostojärjestelmä koostuu kuvan 4 esittämällä tavalla kolmesta osasta. Virtuaalinen tiedostojärjestelmä (VFS, Virtual File System), joka toimii tulkkina käyttöjärjestelmän ja yksilöllisen tiedostojärjestelmän (individual filesystem) välillä. Puskurivälimuisti (buffer cache) tallettaa tiedostojärjestelmän hakemia tietoja nopeuttaakseen tiedon hakua vähentämällä fyysisen levyn käyttöä. [22] VFS toimii tulkkina käyttöjärjestelmän ja tiedostojärjestelmän välillä, sekä mahdollistaa tiedostojärjestelmän joustavuuden. Se myös takaa Ext4:n taaksepäin yhteensopivuuden vanhempien Ext-versioiden kanssa. Tiedostojärjestelmien on toimitettava tarvittavat rajapinnat VFS:lle. Jokainen tiedostojärjestelmään liitetty laite tai osio mallinnetaan superblock-tietorakenteella. Tämä rakenne sisältää tiedot käytettävästä laitteesta. [22] Kuva 4: Linuxin tiedostojärjestelmän rakenne, suhteessa käyttöjärjestelmään [22] Ext4 on ns. kirjaa pitävä tiedostojärjestelmä (journaling filesystem) eli kaikista tiedostoihin tehdyistä muutoksista pidetään kirjaa. Tämä helpottaa tietojen palautusta järjestelmän kaatuessa. Lisää turvaa tuo kirjanpidosta (journal) laskettu tarkistussumma. Blokkeja käsitellään suurempina yksikköinä. Yksiköt ovat nimeltään extenttejä ja voivat olla kooltaan esimerkiksi 100 MB (megatavu). Tämä vähentää levykartan kokoa, sillä vapaa tila voidaan vapaiden blokkien sijasta listata vapaina extentteinä. Blokkien jako suuremmiksi yksiköiksi pienentää tiedon sirpaloitumista. Ext4 tukee myöhäistä allokointia eli tiedosto kirjataan ensin välimuistiin ja vasta, kun on luultavaa, ettei tiedostoa enää muuteta, se kirjoitetaan levylle. Tämä mahdollistaa usean blokin allokoinnin yhdellä 11

16 funktion kutsuntakerralla, joka nopeuttaa järjestelmää. Ext4 on myös edeltäjiään kehittyneempi, koska se mahdollistaa allokointialgoritmin valinnan tiedostokoon mukaan. [23, 24, 25] Tiedostojärjestelmän ja ajureiden välissä on tiedostopuskuri, joka tallentaa usein haettuja tiedostoja välimuistiin. Tämä nopeuttaa tiedonhakua, sillä levyltä tarvitsee lukea harvemmin. Kaikki laitteet jakavat saman välimuistin, mutta laitteilla voi olla omat puskurinsa. Puskureita hallitaan lajittelemalla data käytön mukaan. Tiedon poistaminen puskurista tapahtuu LRU listan (Least Recently Used) perusteella. [22] Solariksen tiedostojärjestelmä ja vertailua Solariksen tiedostojärjestelmä käyttää VFS:ää kuten Linuxikin. Vertailuun olemme valinneet ZFS:n, joka ei käsittele laitteita Linuxin tapaan erillisinä vaan kaikki laitteet liitetään samaan tiedostojärjestelmään eli Z-pooliin. Data yritetään jakaa kaikille laitteille tasaisesti, ja näin varmistetaan mahdollisimman suuri kaistannopeus siirroissa. [27] Datan oikeellisuutta pyritään Ext4:ssä varmistamaan tiedostojärjestelmän muutosten kirjaamisella (journaling). Järjestely lisää tukevaa dataa (overhead) ja siksi Solariksessa tiedon oikeellisuutta pyritään varmistamaan erityisellä siirron käsittelyllä (transactional filesystem). ZFS:ssä tiedosto joko siirretään täydellisesti tai ei ollenkaan. Tämän ansiosta järjestelmän kaatuessa osittaista dataa ei voi jäädä levylle. Datan palautukseen ZFS esittää vain lukuoikeudella varustettuja kopioita (snapshot) tiedostojärjestelmästä. Ext4:ssä tällaista toiminnallisuutta ei ole. [27] Z-pool on jaettu laitekohtaisiin osioihin (metaslab). Jokainen metaslab sisältää tiedon vapaista blokeistaan. Sopivan sektorin löydyttyä data jaetaan blokkeihin first fit - algoritmillä. Tämän menettely on periaatteessa Ext4:n extent -jakoa nopeampi. [28, 29] Linuxin puskuroinnista vastaa ydin ja Solariksessa ZFS hoitaa tiedostojen puskuroinnin. ZFS:n puskureita hallitaan lajittelemalla tiedostot ARC-menetelmällä (Adaptive Replacement Cache). ARC sisältää listan eniten sekä vähiten käytetyille tiedostoille. Tiedon pudotessa pois listoilta, se lisätään vastaavalle haamulistalle. [28, 29] 12

17 Taulukossa 2 on esitetty tiedostojärjestelmien nopeuksia ja voimme havaita, että Ext4 peittoaa ZFS:n suoritettaessa I/O-operaatioita (Input/Output) peräkkäiselle datalle. Kun siirrytään kirjoittamaan satunnaisia I/O-operaatioita on ZFS nopeampi. Lisäksi on huomioitava, että ZFS kuluttaa enemmän prosessorin tehoa kuin ext4. [30] Taulukko 2: Vertailu tietoa (Solaris Ubuntu) [30] Peräkkäiset I/O-operaatiot EXT (MB/sec) (MB/sec) ZFS 69.9 (MB/sec) 72.1 (MB/sec) Satunnaiset I/O-operaatiot EXT4 2.1 (MB/sec) 1.45 (MB/sec) ZFS 3.3 (MB/sec) 1.95 (MB/sec) Tehokkuus tehtäessä sekä kirjoitusta että lukua EXT (MB/sec) 5700 (op/%cpu) ZFS 2241 (MB/sec) 1955 (op/%cpu) 4.3 Komentorajapintojen vertailu Prosessorilla on mahdollista ajaa käskyjä useissa eri tiloissa rajatuilla tai täysillä oikeuksilla. Järjestelmäkutsurajapinnan tarkoituksena on antaa käyttäjälle tai ohjelmalle mahdollisuus käyttää käyttöjärjestelmän tarjoamia palveluita. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi tiedostojärjestelmiin liittyvät komennot. Ytimen sisässä olevia toimintoja ei voida kutsua suoraan, siksi väliin tarvitaan komentorajapinta [31]. Käyttöjärjestelmät voivat sisältää satoja systeemi kutsuja, esimerkiksi Linuxissa niitä on yli 300. Rajapinnat systeemikutsuille ovat usein prosessoriarkkitehtuurikohtaisia. Keskeisin haaste rajapinnalle onkin saada eri prosessitiloissa ajettavat komennot toimimaan yhteistyössä. [32] Linuxin ja Solariksen komentorajapintojen toiminta Linuxilla C-kirjasto toimii yleensä selkärankana. Käyttäjän ohjelma kutsuu C-kirjastoa, kirjasto siirtää argumentit ytimelle ja kutsuu haluttua toiminnallisuutta. Kuvan 5 13

18 mukaisesti: rekisterin avulla tunnistetaan mitä funktiota tulisi käyttää. Rekisteristä löytyy komennon tunniste, nimi sekä funktion sijainti. Ydin palauttaa tiedon c-funktion kautta käyttäjälle. [32] Kuva 5: Komentorajapinnan rakenne Linuxissa [32] Koska käyttäjä pääsee käsiksi vain tasolle 3, tarvitaan menetelmä kutsua 0-tasolla liikkuvaa ytimen koodia ylemmiltä tasoilta. Aikaisemmin käytettiin pelkästään hidasta keskeytyskomentoa, johon liitettiin halutun käskyn tunnus. Nykyään käytössä on SysEnterkomento, joka vie komennon 0-alueelle ja SysExit-komento suorittaa siirtymän toisinpäin. [33] Näiden kahden menetelmän lisäksi voidaan käyttää /proc tiedostojärjestelmää. Tämä menetelmä käyttää virtuaalisia tiedostoja kommunikointiin käyttäjäalueen ja ytimen välillä. Tiedoston avulla voidaan sekä siirtää tietoa ytimelle näyttää tietoa [34]. Solariksen rajapinta toimii pääosin samalla tavalla kuin Linuxissa. Rajapinta onkin enemmän arkkitehtuuri riippuvainen kuin käyttöjärjestelmä. Solariksessa voidaan myös käyttää /proc-tiedostojärjestelmää tai ohjelmointikirjastoa komentorajapintana. [35] 4.4 Muistinhallinnan vertailu Muistinhallinnaksi kutsutaan järjestelmää, jolla käyttöjärjestelmä jakaa muistikapasiteettia suoritettavien prosessien kesken. Muistinhallinnalla on seuraavat viisi keskeistä päämäärää muistin käsittelyn suhteen. Nämä ovat uudelleensijoitus, suojaus, jako, looginen järjestely ja fyysinen järjestely. Käytännössä useinkaan samanaikaisia prosesseja ja tietorakenteita ei 14

19 saa mahdutettua nopeaan keskusmuistiin. Koska prosessori on hyvin nopea ja muistit yleensä hitaampia, nopeusero aiheuttaa jatkuvan suoritinajan vajaakäytön, jos sujuvaa tietojen vaihtoa muistien välillä ei ole toteutettu kunnolla. Yleinen ratkaisu ongelmaan on virtuaalimuisti, jossa annetaan prosesseille näennäisesti yhtenäinen ja rajaton muistiavaruus levylle. [36] Todellisuudessa hitaammalla muistilla (esimerkiksi kiintolevy) sijaitseva virtuaalimuistin osa tuodaan aina tarvittaessa keskusmuistiin. Tällöin itse prosessin ajo nopeutuu sen tietämättä varsinaisista laitetasolla tapahtuneista käyttöjärjestelmän tekemistä muistinhallintaan liittyvistä toimista. Muistinhallinta toteutetaan yleensä sivutuksella, segmentoinnilla tai näiden yhdistelmällä. [36] Linuxin virtuaalisessa muistin sivutuksessa keskusmuisti jaetaan samankokoisiin kehyksiin. Kukin prosessi jaetaan edelleen samankokoisiin sivuihin kuin keskusmuistin kehykset. Näin toimittaessa prosessia ei tarvitse viedä tarvittaessa kuin sivu kerrallaan keskusmuistiin (demand paging). [36] Muistinhallinnan perusrakenteet Solariksen objektit hallitsevat fyysisiä tauluja (jokaisella prosessilla oma sivutaulu), jotka on helppo liittää niitä hallitsevaan objektiin. Kaikkien tiedosto-objektien perustana oleva virtuaalinen tiedosto, vnode tarjoaa tiedostojärjestelmä- ja laitteistoriippumattoman pinnan ytimelle. Se voi kuvata siis riippumattomasti monia fyysisiä ja loogisia laitteita ja allokoituja fyysisiä sivuja. [37] Linuxin muistinhallinta perustuu kolmikerroksiseen sivutaulukkojärjestelmään. Jos järjestelmä arkkitehtuuri ei tue sitä, taulukkojärjestelmää emuloidaan. Prosessissa sivujen tunnistus tapahtuu enemmän niiden listojen mukaan, millä ne esiintyvät ja niillä lipuilla, millä ne on merkitty. Muistinhallinnan perusyksikkönä ovat solmut joiden alapuolella sijaitsevat käyttötarkoitusten mukaiset alueet, jotka sisältävät tiedon varsinaisista fyysisistä sivuista (struct pages). [38] 15

20 Kuvassa 6. on periaate Solariksen muistinhallinnasta. Solariksessa Hardware Address Translation -kerros (HAT) toimii fyysisen keskusmuistin ja sivujärjestelmän välillä. HAT on laitteistoriippuvainen kerros, jonka yläpuolella Address Space Management kerros (ASM) huolehtii osoiteavaruuden hallinnasta. Sivujen ja lineaarisen osoiteavaruuden välinen vaihto on muistisegmenttien hallinnassa, jotka ovat muistiosoitteen ja sen pituuden kuvauksia laitteelle. Oliopohjaisia segmenttirajapintoja käytettäessä segmenttiajurit tarjoavat laitteistosta riippumattoman näkymän laitteelle, josta segmentti on kuvattu. Kuva 7: Solariksen virtuaalimuistin kerrokset [38] Linux-käyttöjärjestelmässä käytännössä jokainen prosessi on osoitin omaan PGD:hen (Page Global Directory). PGD:n jokainen aktiivinen merkintä viittaa sivuun (PMD, Page Middle Directory), joka sisältää ryhmän merkintöjä. PMD-merkinnät viittaavat useisiin sivutauluihin, jotka viittaavat varsinaista tietoa sisältäviin sivuihin. Jokainen osoite voidaan siis jakaa osiin niin, että sieltä löytyvät kaikkien kolmen kerroksen ja varsinaisen datan sisältävän sivun sijainnit (Offset). Viittauksissa on omat bittinsä suojaukselle ja esimerkiksi yli 4Gb:n muistimäärän kohdistamiselle. [38] Linuxin ja Solariksen käyttämiä algoritmeja Solariksen muistinhallinnan tyypillinen komponentti on sivunpoisto-skanneri (page scanner). Sen tehtävänä on etsiä ja päättää, mitkä sivut vapautetaan muistin lisäämiseksi, kun muistin määrä alittaa määrätyn raja-arvon. Skanneri käy läpi sivuja ja siirtää edellisen 16

21 ja uuden tarkastelun välissä käyttämättömäksi jääneitä sivuja hitaaseen muistiin. Skanneri käynnistyy myös pyydettäessä muistia käyttöön ja kun vapaiden paikkojen lista on määrätyn kynnyksen alapuolella. [39] Linuxin pääalgoritmia fyysisten sivujen hallintaan ja sijoitteluun kutsutaan Binary Buddy Allocatoriksi (BBA). Sen ideana on jakaa muisti moneen sivuista koostuvaan ryhmään, joissa olevien sivujen määrä on aina jokin toisen potenssi. Jos halutun kokoista ryhmää ei ole saatavilla, suuri ryhmä jaetaan kahtia, kunnes saadaan tarvitun kokoinen. [38] Yleissijoitusalgoritmina toimii kummassakin käyttöjärjestelmässä samantyyppinen Slab Allocator algoritmi. Sen ideana on usein käytettyjen objektien pitäminen alustetussa tilassa ytimen käytettävissä. Tällöin ei tuhlata aikaa saman tiedon sijoittamiseen, alustamiseen ja vapauttamiseen uudelleen ja uudelleen sekä pidetään muistin sisäinen hajautuminen minimissä. [38] Linuxin monikerrosjärjestelmän rakenteesta johtuen sivujen vapautus vie paljon (suoritin)aikaa ja sitä tehdään usein. Prosessia pyritään nopeuttamaan erilaisten sivutauluja sisältävien sivujen käytöllä (ns. pikalistat). Yksi menetelmä on esimerkiksi LIFO (Last In, First Out). [40] Virtuaaliosoitteet ja heittovaihto Linuxin ydin on yleensä kokonaan ladattu keskusmuistiin (Low memory), jossa sille osoitetusta tilasta virtuaaliosoitteiden sivutaulut vievät eniten. Ydin ei voi suoraan muokata muistia (High memory), joka ei ole kartoitettuna sen osoiterekisteriin. Toisin sanoen se tarvitsee jokaiselle muistille oman virtuaaliosoitteen, johon sen täytyy olla suoraan yhteydessä. Siksi 32-bittinen prosessori voi kyllä käyttää Linuxin osoitelaajennuksilla suurempaa kuin 1GB:n fyysistä muistia, mutta sen täytyy aina tarvittaessa kartoittaa tilapäinen virtuaaliosoite ytimen virtuaaliosoitteistoon ja vapauttaa se käytön päätyttyä seuraaville väliaikaisille virtuaaliosoitteille. Solariksella on käytössään 64-bittinen osoiteavaruus, jolloin se pystyy hyödyntämään paljon suurempaa muistimäärää. Siksi yleensä sen kaikki fyysiset osoitteet on voitu kääntää pysyvästi virtuaalisiksi. [41] 17

22 Swap-osio on tarpeellinen keskusmuistin suuruudesta riippumatta, koska huomattava osaa prosessien alkuvaiheessa käyttämistä sivuista jää usein myöhemmin käyttämättä. Nämä passiiviset osat on tarkoituksenmukaista siirtää swap-osiolle ja vapauttaa näin tilaa keskusmuistista. Kun sivu on siirretty hitaammalle muistille, Linux käyttää vastaavaa sivutaulua löytääkseen sen myöhemmin uudelleen levyltä. [42] Ubuntu 10.04:ssa aluetta, johon sivut varmuuskopioidaan kutsutaan ns. swap-osioksi. On hyvin tärkeää, että aina oikea sivu siirretään swap-osioon, koska hitaaseen muistiin siirrot vievät paljon aikaa. Linux käyttää nimestä huolimatta sivutusta, eikä siirrä kerralla koko prosessia swap-osiolle. [42] Kun Solariksen skannerin toiminta ei riitä, käytetään myös swappausta (hieman eri merkityksessä, kuin Linuxin tapauksessa). Kaikki prosessin rakenteet ja sille varatut sivut siirretään keskusmuistista ja vaihdetaan liput vapaan tilan merkiksi. Tämä on edullinen tapa säästää keskusmuistia, mutta vaikuttaa dramaattisesti prosessien toimintaan. [37] 5 YHTEENVETO Solaris Unixia kehittää pörssiyhtiö Oracle Corporation, kun taas Ubuntu Linuxia harrastajayhteisö, jota rahoittaa voittoa tavoittelematon Canonical Ltd. Tämä on näkyvin ero Ubuntun ja Solariksen välillä. Solariksen kehitystyössä on keskitytty Ubuntua enemmän yrityskäytössä tarvittaviin ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi prosessinhallinnan diagnostiikkatyökaluihin. Solariksen ja Ubuntun rakenne on pääosin samankaltainen. Molemmissa on esimerkiksi samantyyppinen ydin, samanlainen tiedostojärjestelmärajapinta, samantyylinen komentorajapinta ja muistinhallinnan pääpiirteet. Toimintojen suorittamiseksi on löydetty yleiset hyvät käytännöt, joita molemmat käyttöjärjestelmät hyödyntävät. Yleisesti ottaen Solaris käyttää uudenaikaisempia ratkaisuja kuin Ubuntu. Syvemmälle mentäessä löytyy enemmän eroavaisuuksia, kuten tiedostojärjestelmien tapa käsitellä laitteita, mutta niihin ei työn pituuden puitteissa kyetty syventymään. 18

23 6 LÄHTEET 1. Paasiala Liisa, UNIX:n historia miten ja miksi UNIX syntyi? /tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm, viitattu Oracle, Overview and Frequently Asked Questions, 2010, viitattu Wikipedia, Solaris (operating system), viitattu Oracle, Solaris Operating System Licensing Policies, viitattu Oracle, Oracle Outlines Next Major Release of Oracle Solaris, Oracle Press Release, Oracle Openworld, San Francisco Sept. 20, 2010, saatavilla /us/corporate/press/173478, viitattu Stallings W., Operating Systems: Internals and Design Principles (6th edition), Pearson Education, 2008, sivut Leidenius K., Linux jyrää supertietokoneissa, Tietokone , linux_jyraa_supertietokoneissa, viitattu Lipschutz R.,Solaris 10, PC Magazine, saatavilla viitattu Leidenius K., 16 ytimen prosessorilla vauhtia Oraclen palvelimiin, _palvelimiin, viitattu Wikipedia, SPARC, viitattu Stallings W., Operating Systems: Internals and Design Principles (6th edition), Pearson Education, 2008, sivut Ubuntun kehittäjän sivut, Canonical Ltd., viitattu Wikipedia, Ubuntu (operating system), (operating_system), viitattu

24 14. Digitoday, Nokian Maemosta tulee Meego, , viitattu Built With, Ubuntu Usage Statistics, Marraskuu 2010, viitattu Stallings W., Operating Systems: Internals and Design Principles (6th edition), Pearson Education, 2008, sivu Jones, M.Tim, Anatomy of Linux Process Management, viitattu Remnant S. J., Replacing init with Upstart, , viitattu Wikipedia, Service Management Facility, viitattu Wikipedia, ZFS, viitattu Wikipedia, Ext4, viitattu Jones M Tim, Anatomy of Linux Filesystem, saatavilla, /developerworks/linux/library/l-linux-filesystem/,viitattu Jones M Tim, Anatomy of Linux Journaling Filesystem viitattu Jones M Tim, anatomy of ext 4 viitattu M.Cao ext4: The Next Generation of Ext2/3 Filesystem Jones M Tim, Anatomy of Linux Filesystem, viitattu Oracle, Oracle Solaris ZFS Administration guide, 2010, luvut 1 ja Jeff B., ZFS Block Allocation, viitattu McDougall R., Mauro J., Solaris Internals: Solaris 10 and OpenSolaris Kernel Architecture, Second Edition, luvut 14.1 ja

25 30. Dominique, A Heger, Workload Dependent performance evaluation of BTRFS and ZFS filesystems, DHTechnologies, CMG09DHT.pdf, viitattu Wikipedia, System call, viitattu Jones M. Tim, Kernel command using Linux system calls, developerworks/linux/library/l-system-calls/, viitattu Grag M., Sysenter Based System Call Mechanism in Linux 2.6, viitattu Jones M. Tim, Access the Linux kernel using the /proc filesystem, viitattu McDougall R., Mauro J., SolarisTM Internals: Solaris 10 and OpenSolaris Kernel Architecture, 2006, Second Edition, Prentice Hall, Appendix B&C 36. Stallings, W.: Operating systems, internals and design principles, 6th ed., Prentice Hall, Luku Sun Microsystems, The Solaris Memory Systems, viitattu Mel Gorman, Understanding the Linux Virtual Memory Manager, 1st ed, Prentice Hall, 2004, kappaleet 3, McDougall R., Mauro J., SolarisTM Internals: Solaris 10 and OpenSolaris Kernel Architecture, 2006, Second Edition, Prentice Hall, luku Wikipedia, LIFO, viitattu Shulyupin, C., Memory Management in Linux, 15-sect-1.shtml, viitattu The Linux Documentation Project, MANAGEMET, viitattu

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi

SISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi Niko Junnila (1501883 TI15SPELI) Ubuntu Seminaarikooste Linux-järjestelmät Marraskuu 2016 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VERSIOT... 3 2.1 Tukiaika... 3 2.2 Variaatiot... 4 3 OHJELMISTO...4 3.1 Paketinhallinta...4

Lisätiedot

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki Käyttöjärjestelmät t I Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Stallings, Luku 7 Sisält ltöä (Luennot 5&6) Yleistä muistinhallinnasta (luku 7.1) Yksinkertainen muistinhallinta a) kiinteät partitiokoot

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen

Näin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Tietotekniikka/Tietoverkkotekniikka Jussi Toivakka ja Juha Törö MySQL & PostGRE 1 Sisällysluettelo 2 Yleistä tietokannoista... 3 3 MySQL... 4 3.1 Historiaa... 4 3.2 Käyttö...

Lisätiedot

ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa

ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri TLB Lisää sivutauluista Luento 7: Segmentointi Segmentointi

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Luento 6: VIRTUAALIMUISTI

Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri

Lisätiedot

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla Sivu 1/6 Yhteysopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 7 Windows Server 2008 R2 Windows Server 2008

Lisätiedot

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Käyttöjärjestelmät t I Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1 Sisält ltö Käänteinen sivutaulu Segmentointi Segmentointi

Lisätiedot

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia Käyttöjärjestelmät t I Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Käänteinen sivutaulu Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä KJ-I S2005

Lisätiedot

D B. Tiedostojen käsittely

D B. Tiedostojen käsittely Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva

010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva 010627000 Tietoturvan Perusteet Yksittäisen tietokoneen turva Pekka Jäppinen 31. lokakuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 31. lokakuuta 2007 Tietokone Koostuu raudasta ja ohjelmista

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002 JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset

Lisätiedot

Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut. Asiakirjan osanumero:

Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut. Asiakirjan osanumero: Client Management- ja Mobile Printing -hallintaratkaisut Asiakirjan osanumero: 410173-351 Tammikuu 2006 Sisällysluettelo 1 Client Management -hallintaratkaisut Kokoonpanon määrittäminen ja käyttöönotto........

Lisätiedot

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska Demo 13 Aihe: Linux Opettaja: Antti Ekonoja Tekijä: Heini Puuska Päiväys: 30.5.2011 Sisällys 1 Linux... 1 2 Jakelupaketit... 1 2.1 Debian... 1 2.2 Ubuntu... 1 2.3 Red Hat... 1 2.4 Fedora... 2 2.5 SUSE...

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet Käyttöopas

Ulkoiset laitteet Käyttöopas Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä.

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Ulkoiset laitteet Asiakirjan osanumero: 419462-351 Tammikuu 2007 Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Sisällysluettelo 1 USB-laitteen käyttäminen USB-laitteen

Lisätiedot

Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta

Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta Käyttöjärjestelmät I Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinin yliopisto "!$#%#'&)(*+,(.-0/1#'-243 0# 5 Stallins, Luku 7 KJ-I S2004

Lisätiedot

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä Sisältö 1 Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi 1 1.1 Ympäristöasiaa...................................... 2 1.2 Juurta jaksaen...................................... 5 1.3 Lopetus..........................................

Lisätiedot

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö

Informaatiotekniikan kehitysyksikkö SAVONIA Savonia RPM Käyttöopas Informaatiotekniikan kehitysyksikkö 18.8.2011 Sisällysluettelo 1. Perusnäkymä... 3 2. Kirjautuminen... 4 3. Rekisteröinti... 5 4. Idean jättäminen... 6 4. Arviointi... 8

Lisätiedot

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet Käyttöopas

Ulkoiset laitteet Käyttöopas Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu VMwaren keskitetty työasemaratkaisu Santeri Stolt Järjestelmäasiantuntija VMware Finland Työasemia virtualisoidaan - nyt By the end of 2010, all new PC deployments will be virtualized. Brian Gammage and

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT

Lisätiedot

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows ja Windows Vista ovat Microsoft Corporationin tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä

Lisätiedot

Autodesk Account -ohje

Autodesk Account -ohje Autodesk Account -ohje Tuotteiden lataaminen ja sarjanumeron löytäminen Avaa selaimeen sivu manage.autodesk.com ja kirjaudu Autodesk ID tunnuksillasi. Jotkin kohdat ovat erinäköisiä riippuen käyttäjäroolista.

Lisätiedot

Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas

Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Copyright 2008, 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN

JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN JÄRJESTELMÄTYÖKALUT SEKÄ SOVELLUSTEN POISTAMINEN Tämänkertaisen tehtävän aiheena ovat sovellusten lisäys/poisto sekä Windowsin mukana tulevat järjestelmätyökalut, jotka löytyvät valinnan Käynnistä Apuohjelmat

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä.

Ulkoiset laitteet. Asiakirjan osanumero: Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Ulkoiset laitteet Asiakirjan osanumero: 393499-351 Lokakuu 2005 Tässä oppaassa kerrotaan lisävarusteena saatavien ulkoisten laitteiden käytöstä. Sisällysluettelo 1 USB-laitteen käyttäminen USB-laitteen

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet Käyttöopas

Ulkoiset laitteet Käyttöopas Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto

TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Indeksin luonti ja hävitys TKHJ:ssä on yleensä komento create index, jolla taululle voidaan luoda hakemisto Komentoa ei ole standardoitu ja niinpä sen muoto vaihtelee järjestelmäkohtaisesti Indeksi voidaan

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Visma Nova Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet Oppaan päiväys: 2.2.2012. Helpdesk: http://www.visma.fi/asiakassivut/helpdesk/ Visma Software Oy pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka SUSE LINUX Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 KEHITYS JA HITORIA 3 3 VERSIOT 5 4 OMINAISUUDET 6 5 ASENNUS

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Muistimoduulit Käyttöopas

Muistimoduulit Käyttöopas Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut Turvallinen veneily -näyttö Kun VesselView käynnistetään sen oltua sammutettuna vähintään 30 sekuntia, näyttöön tulee turvalliseen veneilyyn liittyviä ohjeita sisältävä ikkuna. Jatka painamalla Accept

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet. Käyttöopas

Ulkoiset laitteet. Käyttöopas Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 4 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 4 Ke 18.1.2017 Timo Männikkö Luento 4 Tietorakenteet Pino Pinon toteutus Jono Jonon toteutus Lista Listaoperaatiot Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 4 Ke 18.1.2017 2/29 Pino Pino, stack,

Lisätiedot

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala

Linux omaan kannettavaan. Ilkka Kiistala Linux omaan kannettavaan Ilkka Kiistala 18.2.2016 Aiheet 1. Linuxista 2. Kannettavista 3. Live-Linux 4. Linux-asennus 5. Käyttö 6. Vinkit ja linkit Arviointia lopuksi Lopuksi voi kysyä oman koneensa ja

Lisätiedot

Tietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne

Tietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne HAAGA-HELIA Heti-09 1 (6) Tietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne Tietovarastotekniikan kehittyminen... 2 Tiedostopohjaiset ratkaisut... 2 Tiedoston palvelut... 3 Tiedostopohjaisten

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS

STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS STANDARD TALOUSHALLINNON KÄYTTÖOPAS Standard Taloushallinto Käyttöopas page 1/6 Table of Contents PERUSIKKUNA... 3 HENKILÖKOHTAINEN TYÖPÖYTÄ... 4 ASETUKSET PERUSKÄYTTÖÄ VARTEN... 5 Yritystiedot... 5 Henkilöt

Lisätiedot

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0

Trust Gamer Kit PCI TRUST GAMER KIT PCI. Pika-asennusohje. Versio 1.0 TRUST GAMER KIT PCI Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Gamer Kit PCI -tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tarvitaan jonkin verran kokemusta tietokoneista.

Lisätiedot

AUTODESK ACCOUNT -OHJE

AUTODESK ACCOUNT -OHJE AUTODESK ACCOUNT -OHJE Tuotteiden asentaminen Avaa selaimeen sivu https://manage.autodesk.com ja kirjaudu Autodesk ID -tunnuksillasi. Jotkin kohdat ovat erinäköisiä riippuen käyttäjäroolista. Tuotteet

Lisätiedot

Tietokoneen asetukset -apuohjelma Käyttöopas

Tietokoneen asetukset -apuohjelma Käyttöopas Tietokoneen asetukset -apuohjelma Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröity tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat

Lisätiedot

Muistimoduulit Käyttöopas

Muistimoduulit Käyttöopas Muistimoduulit Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Kuva 1: Varo pyöräilijää!

Kuva 1: Varo pyöräilijää! Kuva 1: Varo pyöräilijää! KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT mauno.h.kivinen@student.jyu.fi ITKP101 21.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1Käyttöjärjestelmä...1 1.1Historia...1 2Käyttöjärjestelmärakenteet...1 2.1Mikrorakenne...2

Lisätiedot

MultiBoot Käyttöopas

MultiBoot Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006, 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin KOULUTUSTIEDOTE 1(6) VMWARE VSPHERE 5: INSTALL, CONFIGURE AND MANAGE II Tavoite Koulutuksen jälkeen osallistujat hallitsevat VMware vsphere -ympäristön asennuksen, konfiguroinnin ja hallinnan. Koulutus

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

MagiCAD Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille

MagiCAD Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille MAGICAD AUTOCADILLE (AutoCAD), kehittänyt Progman Oy Sovellukset: Circuit Designer, Electrical, Heating & Piping, Room, Sprinkler

Lisätiedot

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa LUENTO 8 Sisältö VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä

Lisätiedot

Ulkoiset tallennusvälinekortit

Ulkoiset tallennusvälinekortit Ulkoiset tallennusvälinekortit Asiakirjan osanumero: 396848-351 Maaliskuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan ulkoisten tallennusvälinekorttien käytöstä. Sisällysluettelo 1 Digitaalisten tallennusvälineiden

Lisätiedot

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET

Lisätiedot

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1 Toukokuu 2012 1 (8) Aditro versio 6.1.2 SP1 Päivitysohje Toukokuu 2012 2 (8) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Application Pool Identity...

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1

Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1 1. Testattavat asiat Järjestelmän kriittisimmille toiminnallisuuksille (listattu alla), toteutetaan 1 selainyhteensopivuustesti käyttäen Suomessa eniten käytössä olevia selaimia. Uuden keräyksen lisääminen

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas

Kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas Kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows ja Windows Vista ovat Microsoft Corporationin tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015

edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 Uusien EDTPLIB- ja PDF -pakettien vienti ohjatulla toiminnolla...3 Tiedoston tarkistus...3 Kohdejulkaisun valinta... 4 Numeron tiedot... 5 Yhteenveto...6

Lisätiedot

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY Pilvi EASY Tiedostopalvelin: Tiedostojen tallennukseen ja jakamiseen soveltuva monipuolinen järjestelmä EASY Pilvipalvelin: Täysiverinen, skaalautuva käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Järjestelmäraportti. X-Road.eu versio 5.x. Tiedoston nimi Järjestelmäraportti X-RoadEU.docx Tekijä. Mikael Puusa Hyväksyjä. Tuula Kanerva Tila

Järjestelmäraportti. X-Road.eu versio 5.x. Tiedoston nimi Järjestelmäraportti X-RoadEU.docx Tekijä. Mikael Puusa Hyväksyjä. Tuula Kanerva Tila X-Road.eu versio 5.x Tiedoston nimi Järjestelmäraportti X-RoadEU.docx Tekijä Mikael Puusa Hyväksyjä Tuula Kanerva Tila Hyväksytty Versio 0.3 Julkisuusluokka Tieran sisäinen (myös alihankkijoiden käytettävissä)

Lisätiedot

Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas

Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Dynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017.

Dynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017. C! Dynaaminen muisti 9.2.2017 Agenda Kertausta merkkijonoista Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Seuraava luento to 2.3. Ei harjoituksia arviointiviikolla 13.2. 17.2. 2 Palautetta merkkijonoihin

Lisätiedot

MY STANDARD -OHJE. mystandard.hansaworld.com. Standard ERP Pilvipalvelu Sivu 1/6

MY STANDARD -OHJE. mystandard.hansaworld.com. Standard ERP Pilvipalvelu Sivu 1/6 MY STANDARD -OHJE mystandard.hansaworld.com Standard ERP Pilvipalvelu Sivu 1/6 KÄYTTÖÖNOTTO Mikäli Standard ERP -ohjelmistonne on HansaWorldin pilvipalvelimella (hostingissa), teidän on mahdollista hallinnoida

Lisätiedot

XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-003 Http-palvelimen haavoittuvuus ESS:ssä/verkko-ohjaimessa saattaa mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön.

XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-003 Http-palvelimen haavoittuvuus ESS:ssä/verkko-ohjaimessa saattaa mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön. XEROXin turvatiedote XRX05-003 XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-003 Http-palvelimen haavoittuvuus ESS:ssä/verkko-ohjaimessa saattaa mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön. Seuraavassa on ohjeet alla lueteltujen

Lisätiedot

Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelut

Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelut Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelut Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Palvelupäällikkö Timo Karppanen Käsiteltävät asiat Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelut Valtion jaettu tuotantoympäristö

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

Projektin luonti LPCXpressolla

Projektin luonti LPCXpressolla Projektin luonti LPCXpressolla Ensimmäiseksi työtilaan (workspace) pitää liittää käytössä olevalle prosessorille sopiva CMSIS-kirjasto. LPCXpresson projektinluontivelhot olettavat, että projektit käyttävät

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5

Lisätiedot