ETELÄ-SAVO -OHJELMA. Maakuntaohjelma vuosille ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU! Luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVO -OHJELMA. Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU! Luonnos 12.5.2014"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU! Luonnos Esitys maakuntahallitukselle

2 2 Etelä-Savo -ohjelma SISÄLLYS STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI... 3 MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 4 Etelä-Savo 2014 nykytila, Toimintaympäristön muutoshaasteista Aiemman ohjelmatyön vaikutukset UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia. 11 Maakunnan kehittämisen visio ja strategiset tavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 12 TOIMENPITEET TOIMINTALINJOITTAIN TL1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti 17 TL2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä. 24 TL3. UUDISTUVA HYVINVOINTI Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta TL4. HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta ERITYISOHJELMIEN JA MUIDEN MAAKUNTAA KOSKEVIEN OHJELMIEN YHTEEN- SOVITUS USEAMPAA KUIN YHTÄ MAAKUNTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA HANKKEET - maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset strategiset kehittämistavoitteet 48 RAHOITUS.. 49 TOTEUTUS JA SEURANTA.. 50 PROSESSIN KUVAUS 51 YMPÄRISTÖSELOSTUS LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Etelä-Savon toimintaympäristön haasteet Maakuntaohjelman seurantamittarit Maakuntaohjelman valmistelufoorumien ja sova-ryhmän kokoonpano

3 3 STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna Maakuntavaltuuston marraskuussa 2012 hyväksymän strategian aikatähtäin on vuodessa Päivittäminen tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä. Visionsa mukaisesti Etelä-Savo on vuonna 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. Maakunnan menestyksen vetureita ovat menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä hyvä toimintaympäristö. Nyt laadittu maakuntaohjelma, ETELÄ-SAVO -ohjelma, on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian linjausten toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja työnjaoista. Maakuntaohjelma on myös pohjana Euroopan unionin toimenpideohjelmien ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmien toteuttamiselle maakunnassa. Siten keskeiset sisällöt vuosia koskevaan Itä- ja Pohjois- Suomen alueelliseen Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaan on tuotettu seitsemän maakunnan maakuntaohjelmaprosesseissa. Maakuntaohjelmasta tehtiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Maakuntavaltuusto hyväksyy Etelä-Savon maakuntaohjelman KUVA 1: Maakunnan suunnittelujärjestelmä

4 4 MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET Etelä-Savo 2014 nykytila Yhteydet parantuneet Etelä-Savo sijaitsee vain kahden - kolmensadan kilometrin päässä kahdesta suuresta pohjoiseurooppalaisesta metropolista; Suomen pääkaupunkiseudusta ja Pietarista. Maakunnan saavutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on parantanut viime vuosina, kun käynnissä olleet päätieverkon ja raideliikenneyhteyksien uudisrakentamis- sekä perusparannushankkeet ovat valmistuneet. Rahoitusta odottamassa on kuitenkin joukko saavutettavuuttamme parantavia infrahankkeita. Muuttoliikkeessä myönteinen suunta, väestö vähenee ja ikääntyy Etelä-Savon asukasluku oli vuoden 2014 alussa henkeä. Väestö on viime vuosina vähentynyt noin tuhannen hengen vuosivauhdilla luvun alkuvuosista lähtien väestöä on vähentänyt muuttotappiota enemmän ns. luonnollinen väestönmuutos eli kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden. Muuttotappio on muutamien viime vuosien aikana pienentynyt erityisesti ulkomailta muuton ansiosta. Suurimmat muuttotappiot maakunta on kärsinyt vuotiaiden ikäryhmässä, henkeä vuosittain. Vaikka nuoria lähtee pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttovoittoa on viime vuosina saatu heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin ja väestön ikärakenne on vinoutunut vanhimpiin ikäluokkiin päin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 23,3 % vuonna 2012, kun se koko maassa oli 17,3 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan osuus nousee jo yli 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iällä mitattuna (45,9 vuotta). Tästä johtuen työikäisten ja lasten osuus on maakunnassa keskimääräistä pienempi. Huoltosuhde maakunnassa on epäedullinen ja heikkenee edelleen. KUVA 2 Etelä-Savon väestöennuste ikäryhmittäin Matkailu vetää - järviluonto ja loma-asukkaat voimavarana Kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on yli km, eli lähes 200 metriä asukasta kohti. Vapaa-ajan asuntoja on yli ja vuosittainen uudisrakentaminen liikkuu neljänsadan mökin tuntumassa. Mökeistä noin puolet on maakunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat vapaa-ajan asukkaat lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Lukuisat vesistöt ja rantaviivan runsaus tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet järviluonnon virkistyskäytölle niin yksityisen vapaa-ajanvieton kuin yritystoiminnan harjoittamisen näkökulmasta. Uusia loma-asuntoja maakuntaan saadaan kaiken aikaa, sillä jo yksistään vahvistettuihin kaavoihin sisältyy huomattava potentiaalinen loma-asuntotonttivaranto. Maakunnan tavoitteena on kehittyä vapaa-ajanasumisen ykkösalueeksi Suomessa. Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkoja on maakunnassa reilut Etelä-Savolla vahva asema maaseutumatkailualueena ja viime vuosina vuokramökkien käyttöastetta on pystytty nostamaan. Yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2013 aikana, kun samaan aikaan yöpymiset ovat koko maassa vähän laskeneet. Suurin lisäys on ollut venäläismatkailijoissa.

5 5 Metsäklusterista työtä ja toimeentuloa Etelä-Savon maapinta-alasta 88 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy lähes kymmenesosa koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Maakunnan kantorahatulot ovat vuosi toisensa jälkeen olleet maan suurimmat. Teollinen tuotanto nojaa vahvasti metsäklusteriin, suurimpina toimialoina mekaaninen puunjalostus ja konepajateollisuus. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen osuus on lähes kolmannes teollisuusyritysten liikevaihdosta ja työllistävä vaikutus reilut 2100 henkilötyövuotta. Puuvaroille on edelleenkin kysyntää, vaikka maailmanlaajuisesti sellun ja paperin tuotanto on sopeutumassa pienenevään kysyntään. Suurimmat kasvumahdollisuudet nähdään puupohjaisessa energiassa, biojalosteissa ja puurakentamisessa. Pk-yrittäjyyttä ja palvelualoja Yritysten lukumäärällä mitattuna Etelä-Savo kuuluu Suomen yrittävimpiin alueisiin. Yritystoiminta on pkvaltaista ja yritykset toimivat paljolti perinteisillä aloilla mutta myös uutta erityisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on syntynyt. Palveluelinkeinot on maakunnan suurin työllistäjä; kaksi kolmesta työllisestä toimii palvelusektorilla. Palvelualojen työpaikoista 55 % on yksityisellä sektorilla ja 45 % julkisella sektorilla. Jalostuksen toimialoilla työskentelee vajaa neljännes ja alkutuotannossa joka kymmenes. KUVA 3 Etelä-Savon työpaikkajakauma toimialoittain (2011 yhteensä työpaikkaa) Älykäs erikoistuminen luo uusia mahdollisuuksia Maakunnan osaamisen kärkialat luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen pohjautuvan yritystoiminnan kasvulle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiä ovat metsäbiomassan hyödyntäminen, ympäristöturvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä materiaaliteknologian mahdollisuudet. Luomuosaaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen nousevat myös maakunnan vahvoiksi osaamisaloiksi. Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia myös hoiva- ja hyvinvointialalla sekä muilla palvelualoilla, vapaa-ajanasumisessa ja kulttuuripalveluissa. Maakunnan on kohdennettava vahvemmin väheneviä kehittämisresurssejaan valikoiduille kärkiosaamisaloille, jotta kehittämispanosten vaikuttavuus ja toimialojen tuottavuus lisääntyisivät kiristyvässä kilpailussa. Mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle Työllisyysaste on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta jää edelleen maan keskiarvoa heikommaksi. Maakunnassa on vajaat työpaikkaa, ja määrä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan. ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukainen työttömyysaste maaliskuussa 2014 oli Etelä-Savossa 13,3 % ja koko maassa 12,0 %. Vanhusvoittoinen väestö ja muuttoliike ovat johtaneet työikäisen väestön supistumiseen. Viimeisten viiden vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt lähes 7000 hengellä. Työikäisten määrä alenee edelleen nopeasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja nuoria tulee vähemmän tilalle. Etelä-Savossa on siis mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa.

6 6 Koulutustaso nousee nuorten myötä Etelä-Savon koulutustaso on maan alhaisimpia. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 64,2 % vuonna Koulutustaso on kuitenkin noussut vuosi vuodelta, ja maakunnan nuorilla on mahdollisuus hankkia samantasoinen toisen asteen koulutus kuin muualla maassa. Koulutustason erot syntyvät korkea-asteen koulutusmahdollisuuksissa, vanhempien ikäluokkien koulutustasossa ja siinä, että maakunnan työpaikoissa ei usein tarvita yhtä korkeaa koulutusta kuin kasvualueilla. Harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta tiivistyy Vesistöisen maakunnan asutushistoriasta johtuen Etelä-Savo on kehittynyt harvaan, mutta kauttaaltaan tasaisesti asuttuna maakuntana. Maapinta-alasta on ympärivuotisesti asuttua 50 %. Tässä suhteessa Etelä- Savo ja koko Itä-Suomi erottuu selvästi esim. Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista, joissa pääosa alueesta on tyhjää ja asutus on keskittynyt taajamiin. Etelä-Savon taajama-aste on Manner-Suomen alhaisin 70,1 % (koko maa 84,4 %). Aluerakenne on hajanainen; maakunta rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan. Itä-Suomen ja koko maan keskittyvässä väestö- ja aluerakennekehityksen päävirrassa myös Etelä-Savon asutus ja palvelurakenne tiivistyvät. Palvelut ja työpaikat ovat keskittymässä yhä suurempiin keskuksiin ja asumisen ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ei tarpeettomasti heikennetä hyvän elämän ja arjen sujuvuuden mahdollisuuksia. Lähivuosikymmenien kehitys on merkittävä haaste myös eteläsavolaisten keskuksien, kaupunkien ja kirkonkylien kilpailukyvylle. Maakuntaliitot ovat yhdessä Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa käynnistäneet kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Sen myötä myös Etelä-Savossa panostetaan pienten keskusten elinvoimaisuuden kehittämiseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Kansantuotteessa kirittävää Asukasta kohti laskettu kansantuote oli v Etelä-Savossa n ja koko maassa n EU27-maiden keskimääräistasosta Etelä-Savon asukasta kohti laskettu BKT oli noin 84 % vuonna 2010 ja Suomen keskimääräistasosta 73,7 %. KUVA 4 Etelä-Savon profiili (% koko maasta)

7 7 Toimintaympäristön muutoshaasteet Maailma muuttuu suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio ja energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalliset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omilla päätöksillämme emme useinkaan voi muuttaa jonkin kehitysilmiön suuntaa maakunnassa. Päätöksillämme voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyödymme maakunnan näkökulmasta meille myönteisistä kehityssuunnista ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta. Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista on koottu liitteeseen 1, jossa on maakuntaohjelman toimintalinjoittain tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehitystrendejä Suomessa ja niiden vaikutuksia Etelä-Savoon. Aiemman ohjelmatyön vaikutukset Maakuntaohjelman arviointi ohjelmalla on merkitystä Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon maakuntaliitto teetti maakuntaohjelman ulkopuolisen arvioinnin alkuvuonna Arvioinnin toteutti tarjouskilpailun voittanut MDI Public Oy. Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoituksena on parantaa ohjelman laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä. MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tulevan maakuntaohjelman valmistelua valmistelufoorumien jäsenille pidetyssä palautetyöpajassa. Tilaisuus toimi yhteisenä lähtölaukauksena ja sparrauspajana foorumityölle ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle. Arvioinnissa haastateltiin eräitä avainhenkilöitä sekä toteutettiin laaja sähköinen kysely eri yhteistyötahoille (n=241). Arviointiraportti valmistui kesäkuussa Arvioinnin havaintojen perusteella maakuntaohjelmalla on merkitystä ja se toimii oikeasti kehittämisen ohjenuorana. Ohjelmaprosessi on koonnut yhteen maakunnan eri toimijoita ja mahdollistanut yhteisen tahtotilan syntymisen. Kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyön katsottu olleen tarkoituksenmukaista ja onnistunutta. Maakuntaohjelman valmistelussa koettiin toimenpidesisältöjen ohella tärkeäksi myös itse valmistelu- ja toteutusprosessi, jonka avulla muodostetaan yhteinen tahtotila, sitoutetaan toimijoita ja vahvistetaan maakunnallista yhteenkuuluvuutta. Arvioinnin mukaan erityisesti osaamisen sektorilla ohjelmalla on aikaansaatu paljon myönteistä kehitystä. Uudistuneiden ja erikoistuneiden osaamisrakenteiden eli tärkeimpiä toimialoja tukevien koulutus- ja tutkimustoimintojen luomisessa maakuntaohjelmalla on ollut keskeinen merkitys. Siihen liittyvä hankerahoituksen kohdentaminen on onnistunut ja toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Erityisesti kilpailukykyisen korkeakoulutarjonnan ja tki-rakenteiden vakiinnuttamisessa on onnistuttu hyvin. Maakuntaohjelmalla on kyetty vahvistamaan myös osaamisen monikärkisyyttä. Tämä on tärkeä tulos maakunnassa, jossa elinkeinorakenteen monipuolistamisen kautta synnytetään edellytyksiä aluetalouden vahvistamiselle. Ilman maakuntaohjelmaa Etelä-Savo ei pysyisi osaamis- ja innovaatiovetoisen aluekehityksen kelkassa edes nykyisellä tasolla. Ohjelmatyö on ollut menestyksellistä myös yritystoiminnan vahvistamisessa, matkailun ja markkinoinnin kehittämisessä (erityisesti Saimaa-brändi) sekä Venäjä-yhteistyön rakentamisessa. Kaikkein kriittisimmin arvioitiin palvelurakenteiden kehittämiseen liittyviä tuloksia. Maakuntaohjelman kautta voidaan vaikuttaa vain rajallisesti hyvinvointipalvelujen tai yleisemmin kunta- ja palvelurakenteiden kehittämiseen.

8 8 EU:n alue- ja rakennepolitiikalla on vahvistettu elinkeinoelämän edellytyksiä ja osaamista KUVA 5. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen teemoittain EU:n alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien kautta on osoitettu merkittävästi rahoitusta mm. yritystukiin ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen, osaamisen ja innovaatiotoimintojen vahvistamiseen, työllistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin sekä liikenneyhteyksien parantamiseen. EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa tilanne Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet + niitä tukevat hankkeet yhteensä n. 56 milj Matkailu- ja kulttuurirakentaminen 3,1 milj Matkailumarkkinointi 2,2 milj Sähköiset palvelut 4,4 milj Bioener gia 3,2 milj Hyvinvointi 7,6 milj Matkailun tuotekehitys ja verkostoituminen 3,0 milj Matkailuosaaminen 1,5 milj Elektroniikan 3K Savonlinna 1,2 milj Kuitu- ja prosessiteknologia Savonlinna 8,7 milj LUT vihreä kemia 6,7 milj LUT materiaalitekniikka 4,7 milj MAMK muovi- ja komposiittiosaami nen 5,2 milj KUVA 6. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen osaamiskärjille

9 9 Ohjelmarahoituksella on ollut huomattava rooli mm. maakunnan keskeisten osaamis- ja innovaatiorakenteiden luomisessa ja vahvistamisessa. Tki-hankahoituksella on määrätietoisesti vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjen osaamisen kärkialojen toimintoja sekä maakuntaan sijoittuneita yliopistotoimintoja. Muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun muovi-, komposiitti- ja kuituteknologiaosaamisen sekä LUT Savon ympäristö- ja materiaali- ja bioenergiaosaamisen yhteyteen on synnytetty vireitä tutkimusyhteisöjä. KUVA 7. Maaseuturahaston rahoituksen jakaantuminen Etelä-Savossa Etelä-Savossa on myönnetty Maaseutuohjelman tukirahoitusta yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vähän yli puolet on käytetty yritysten omiin hankkeisiin yritystukina ja vähän alle puolet yleisiin kehittämishankkeisiin. Varsinkin matkailun ja bioenergian osalta maaseutuohjelma ja rakennerahasto-ohjelmat täydentävät hyvin toisiaan toimialojen kehittymiseksi. Maaseutuohjelman rahoitusta on suunnattu lisäksi mm. maatalouden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen sekä kylien laajakaistahankkeisiin. ENPI ja ENI Rajan ylittävää yhteistyötä Euroopan unionin ulkorajoilla ja siten myös Suomen ja Venäjän välillä on toteutettu ohjelmakaudella Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista (European Neighbourhood and Partnership Instrument, ENPI). Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC -ohjelma oli yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta. Ohjelma-alueeseen kuuluivat Suomen puolella Etelä- Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso sekä Venäjän puolella Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan saivat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta. Ohjelmakaudella ohjelmarahoitusta on ollut yhteensä 72 M, joka sidottiin kokonaisuudessaan hankkeisiin. Tästä summasta noin puolet ohjattiin neljään LSP-hankkeeseen, eli suuriin infrahankkeisiin. Loput rahoituksesta sidottiin 47 yhteishankkeeseen, joista neljän päätoteuttaja oli Etelä-Savosta. Yhteensä 1,7 M. Uudella ohjelmakaudella toteutetaan ENI-ohjelmaa eli European Neighbourhood Instrumentia. Sen lopullinen rahoituskehys on vielä avoin, mutta alustavien tietojen mukaan se tulisi olemaan hieman nykyistä ENPI-ohjelmaa suurempi.

10 10 Kansalliset erityisohjelmat Osaamiskeskusohjelmalla vauhditettu kärkiosaamisaloja ja innovaatiotoimintoja Kaksi eteläsavolaista toimijaa Miktech Oy ja Savonlinnan seudun yrityspalvelut ovat olleet mukana sisäasianministeriön, myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa osaamiskeskusohjelmassa vuosina Tämä aluekehityslain mukainen määräaikainen erityisohjelma päättyi vuonna Eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisina toimijoina ja yhteistyökumppaneina. Mikkelissä toimi Mikkelin teknologiakeskuksen vetämä komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Se oli mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa. Itäsuomalainen matkailuosaajien verkosto Savonlinnan osaamiskeskus, erityisteemanaan matkailun tuotestrategia ja sähköisen liiketoiminta sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet oli mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna- Varkaus akselin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidut-energia-elinkaari) kehittämistoimintoja toteutettiin Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana. Osaamiskeskusohjelmilla on saatettu vauhtiin ja vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjä osaamisen kärkitoimintoja sekä maakunnallisten tavoiteohjelmien painotuksia. Maaseutupoliittisella kokonaisohjelmalla ja Etelä-Savolla yhteiset tavoitteet Etelä-Savon maakunnan ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseutua koskevat kehittämislinjaukset ovat pitkälti yhtenevät; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutumisen tukeminen. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostaa Etelä-Savon maakunnan tavoin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ensisijaisuutta maaseudun elinvoiman säilyttäjänä. Toimenpiteissä painotetaan elinkeinoperustan monipuolistamista maaseudun elinvoimaisuuden välttämättömänä ehtona. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää Etelä- Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä. Saaristo-ohjelma linjassa Etelä-Savon tavoitteiden kanssa Etelä-Savon maakunnan ja saaristo-ohjelman kehittämislinjaukset tukevat yhteneväisin toimenpitein saaristoalueiden kehittämistä. Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseutumainen loma-asutusmaakunta, jonka rannoille on rakennettu joka kymmenes maamme vapaa-ajan asunnoista. Maakunnan kehittämisessä ainutlaatuinen järviluonto ja vapaa-ajan asuminen nähdään, saaristo-ohjelman tavoin, elinkeinomahdollisuutena erityisesti hiljenevälle maaseudulle. Järvet, saaret ja ranta-alueet nähdään vahvuuksina, joita kestävästi hyödyntämällä voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja tukea tasapainoista aluekehitystä. Saaristo-ohjelma sisältää Etelä-Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpideesityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman alueellinen merkitys Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma sisältää kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet vuosiksi Ohjelma pohjautuu hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston päätökseen alueiden kehittämisen tavoitteista Mikkeli oli hakemassa kaupunkisopimusta uusissa kansallisissa INKA-ohjelmissa yhdessä Kajaanin ja Kokkolan kanssa yläteemalla Vihreämmän teollisuuden ratkaisut. Savonlinna oli Mikkelin kanssa laadittavan kumppanuussopimuksen kautta mukana neuvotteluissa. Tavoitteena oli yhdistää kaupunkien resurssit ja kaupunkien alueilla oleva osaaminen ja yritykset laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Keskeiset kehittämisen teemat olivat materiaali- ja energiatehokkuus, tuottavuuden parantaminen, ympäristöhaittojen minimointi, innovaatiotoiminta, uusi yrittäjyys ja aluekehitys. Kyseinen kaupunkikonsortio ei päässyt mukaan INKA-ohjelmaan. Nämä kaupunkien valinnat ovat maakunnan strategian ja maakuntaohjelman painotusten mukaisia, joten teemoja edistetään osana muuta aluekehittämistä maakunnassa.

11 MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia Maakunnan visio ja strategiset päämäärät Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä. Maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun strategian marraskuussa Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Maakuntaohjelma laaditaan tarkistetun strategian linjausten pohjalta. Strategian tavoitteena on löytää ne menestystekijät, joiden avulla maakunnan väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan, ja Etelä-Savo saadaan näkymään vahvemmin maakunnan ulkopuolella. Päätavoitteena on muuttovoittoinen ja taloudelliselta asemaltaan vahvistunut maakunta. Sisältöjen lisäksi päivittämisprosessissa kiinnitettiin huomiota myös strategian toimeenpanoon ja vastuunjakoon eri toimijoiden kesken. Uusiutuva Etelä-Savo strategiassa uskotaan, että maakunnan menestyksen vahvimpana veturina toimii yritystoiminta. Yritystoiminnan menestys ja työpaikkatarjonta nähdään avaintekijöinä maakunnan menestykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Kannattavat ja kilpailukykyiset yritykset luovat toimeentuloa sekä verotulojen kautta ylläpitävät julkista palvelutuotantoa. Tavoitteena on, että Etelä-Savon avaintoimialat kärkinään metsä, metalli ja matkailu toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti. Menestyvä yritystoiminta muodostaa yhdessä kolmen muun strategisen avainveturin osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvä toimintaympäristö toisiaan täydentävän synergisen veturiston, joka yhdessä vie maakuntaa kohti tavoitteitaan. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Kansainvälistyminen LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT Nuoret Ympäristö

12 12 MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Maakuntaohjelman tavoitteet Päätavoitteet: muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous Ohjelman toimintalinjojen tavoitteet: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin mallimaakunta Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämisen painopisteet MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ UUDISTUVA HYVINVOINTI HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Avainalojen kehittäminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämien Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Tonttipalvelun tehostaminen Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen L Ä P I K Ä Y V Ä T N Ä K Ö K U L M A T Vetovoima Kansainvälistyminen Nuoret Ympäristö KUVA 8. Maakuntaohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet toimintalinjoittain Päätavoitteina muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous Etelä-Savon kehittämisen päätavoitteet maakuntaohjelmassa ovat väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi ja aluetalouden vahvistaminen.

13 MUUTTOLIIKE Nettomuutto ALUETALOUS BKT / asukas, * BKT / asukas (indeksi, Suomi=100) Tavoite ,3 66,7 67,4 70,1 71,3 71, , ,6 73,4 73,7 74,5 75,0 Viime vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien luvulla maakunnan muuttotase on ollut merkittävästi miinuksella nuorten vuotiaiden ikäryhmässä, joka hakeutuu opiskelemaan ja työelämään. Lasten (alle 14-vuotiaat) ja työssäkäyvien 30 vuotta täyttäneiden ikäluokat ovat 2000-luvulla olleet muuttovoittoisia, selvimmin eläkeikää lähestyvien ikäryhmässä. Tavoite 2020 KUVA 9. Kokonaisnettomuutto Etelä-Savossa , henkilöä keskimäärin vuodessa. Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille ja muualta tänne muuttaville nuorille. Lapsiperheille ja työmarkkinoilla oleville muuttajille on voitava tarjota työpaikan lisäksi erityistä bonusta, jolla maakunta profiloituu edukseen. Etelä-Savossa se tarkoittaa sujuvaa arkea ja yhdistettynä ainutlaatuiseen luontoon ja erinomaiseen sijaintiin. Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla tarkasteltuna jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on pystynyt hienoisesti parantamaan suhteellista asemaansa viime vuosina. Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pkvaltaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaista viime vuosista. Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien määrätietoista hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista.

14 14 Läpikäyvinä teemoina vetovoima, kansainvälistyminen, nuoret ja ympäristö Etelä-Savo keskittää kehittämispanoksensa neljälle toimintalinjalle. Kunkin toimintalinjan toimenpiteissä otetaan huomioon maakuntaohjelman neljä läpikäyvää näkökulmaa vetovoima - kansainvälistyminen - nuoret - ympäristö. Vetovoimainen Saimaan maakunta Etelä-Savon vahvat vetovoimatekijät Saimaa, puhdas ympäristö, sujuva arki sekä hyvä sijainti ja saavutettavuus ja Venäjän läheisyys tekevät Etelä-Savosta ainutlaatuisen maakunnan. Oikein hyödynnettyinä nämä vahvuudet antavat merkittävän kilpailuedun, jonka pohjalta voidaan houkutella lisää asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Maakunnan vahvuuksia ja tarjontaa on tehty tunnetuksi neljällä kärkiteemalla Asu, Tee, Opi, Koe. Tavoitteena on ollut kohentaa Etelä-Savon yleistä imagoa, synnyttää myönteisiä mielikuvia alueesta sekä tuoda esille alueen monipuolista tarjontaa. Teemat ovat tukeneet hyvin maakuntastrategian toteutusta. Asu. Saimaan maakunnasta löytyy hyvä arki ja ylelliset vapaa-ajan mahdollisuudet puhtaassa, turvallisessa ja edullisessa ympäristössä sekä neljä aidosti erilaista vuodenaikaa. Etelä-Savon kaupungeista ja kunnista on helppo löytää osoite omalle kodille. Täällä voit oikeasti asua omakotitalossa järven rannalla, keskellä kaupunkia. Tee. Saimaan maakunta on täynnä mahdollisuuksia yrittäjälle ja työntekijälle. Sopivaa tilaa kohtuullisin hinnoin, osaavia työntekijöitä sekä hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen ja vaikka miljoonakaupunki Pietariin. Nämä valtit ja hyvin toimivat palvelut ovat yritykselle terveen kasvun alustoja. Opi. Etelä-Savo uskoo tutkimuksen ja koulutuksen voimaan. Turvallinen kouluympäristö ja osaavat opettajat luovat otollisen maaperän menestyksekkäälle opiskelulle ja taitojen kartuttamiselle. Laadukkaan perusopetuksen lisäksi maakunta tarjoaa monipuolisen valikoiman ammattiin johtavia opintoja kaikilla koulutuksen asteilla. Koe. Etelä-Savossa on tuhansia tapahtumia ja kiinnostavia käyntikohteita kesät talvet. Saimaa, Puula, Kyyvesi ja tuhannet muut järvet sekä monipuolinen kulttuuritarjonta luovat puitteet elämyksille, joista syntyy hyvää mieltä ja muistoja. Etelä-Savoa markkinoidaan jatkossakin erinomaisena paikkana elää ja asua, yrittää ja opiskella, viettää vapaa-aikaa sekä harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Maakunnan kärkitapahtumia, asumista, vapaa-ajanviettoa ja opiskelupaikkoja tehdään tunnetuksi valtakunnallisesti ja venäläisille kohderyhmille. Kansainvälistyminen Etelä-Savossa ei eletä pullossa, vaan maakunnan toimijat yritykset etunenässä toimivat globaalissa kilpailu- ja markkinaympäristössä, josta ne hakevat yhteistyökumppaninsa ja asiakkaansa. Maakunnan kilpailukyky ja menestys on yhä enemmän riippuvainen kyvystämme kansainvälistyä ja hakea sitä kautta vahvempia asemia muuttuvassa toimintakentässä. Kansainvälistymisen näkökulma sisältää erityisesti markkinoihin ja yritystoimintaan vaikuttavan globalisaatiokehityksen, eri toimijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen maailmanlaajuisesti, Euroopassa, lähialueilla sekä valmiudet sijoittaa toimintoja ja rekrytoida työvoimaa ulkomailta. Kansainvälisyys tulee saattaa osaksi eteläsavolaista arkea niin, että maakunnan toimijat, elinkeinoelämä sekä osaaminen suunnannäyttäjinä, integroituvat kansainväliseen kilpailu- ja markkinaympäristöön sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös mahdollisuuden toimintakentän laajentamiseen, mm. koulutustuotteiden vientiin sisältyy kasvavaa potentiaalia. Kansainvälisyys on nähtävä myös kansainvälisyysvalmiuksien luomisen näkökulmasta niin, että kansainvälisyys kuuluu luonnollisena osana eteläsavolaiseen arkeen. Venäjän ja Keski-Euroopan lisäksi yhteistyösuuntana on tulevaisuudessa enenevässä määrin Aasia.

15 15 Nuoret Tämän päivän nuoret ovat huomisen tekijöitä myös Etelä-Savossa, joten nuorten työllistyminen ja maakuntaan jääminen ovat maakunnan elinvoiman avaintekijöitä. Maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä kartoitettiin kyselyllä ja haastattelemalla vuotiaiden nuorten mielipiteitä siitä, millaisena eteläsavolainen arki näyttäytyy maakunnassa asuville nuorille. Nuoret mieltävät Etelä-Savon ikääntyväksi, mutta lapsiperheiden suosimaksi alueeksi, jossa luontoarvoja kunnioitetaan. Nuorten halukkuus asua ja tehdä töitä Etelä-Savossa on korkea jos vain työpaikka löytyy niin neljä viidestä nuoresta haluaisi elää alueella. Edulliset ja helposti saavutettavat harrastusmahdollisuudet, hyvät terveyspalvelut ja alueen luonnonarvot arvostettiin myös korkealle. Nuorten odotukset tulevaisuudelta ovat maltillisia haaveena on työpaikka ja oma talo viihtyisässä elinympäristössä. Nuoret kokevat Etelä-Savon lukioiden, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulutarjonnan varsin monipuoliseksi. Sensijaan yliopistokoulutustarjontaa pidettiin suppeana, mikä nähtiin osasyyksi maakunnasta poismuuttoon. Opintojen jälkeen on kuitenkin halukkuutta palata takaisin kotiseudulle, jos työmahdollisuuksia vain järjestyy. Mitä paremmin nuori viihtyy alueella opiskelujen aikana, sitä varmemmin hän jää sinne myös opintojen jälkeenkin. Tämän vuoksi nuoret toivovat kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kiinnittävän huomiota siihen, miten opiskelijat noteerataan paikkakunnalla ja kuinka heidät otetaan vastaan. Vetovoimainen koulutus ja laadukkaat sekä monipuoliset työmahdollisuudet ovat alueellisen kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Pienenevien ikäluokkien, vähenevän työikäisten määrän ja edelleenkin alhaisen koulutustason kanssa kamppailevalle Etelä-Savolle on erityisen tärkeää huolehtia osaamisrakenteistaan tavoilla, jotka tukevat niin työelämän tarpeita kuin nuorten odotuksia ammattiin kouluttautumisesta. o o o o Jos työpaikka löytyy, niin suurin osa nuorista (80%) haluaa elää ja tehdä työtä Etelä-Savossa. Työuransa alussa olevia nuoria on rohkeasti työllistettävä ja autettava kiinnittymään alueelle. Työpajat, oppisopimukset ja harjoittelupaikat ovat myös tärkeitä polkuja nuorten työllistymisessä. Työpaikan lisäksi nuoret arvostavat harrastusmahdollisuuksia, hyviä terveyspalveluja ja viihtyisää ympäristöä luontoarvoineen. Etelä-Savon oppilaitoksilla on vetovoimaa, mutta opiskelijoiden vastaanottamiseen ja alueelle kotouttamiseen tulee kiinnittää lisähuomiota. Ympäristö Etelä-Savossa ympäristö -- luonnonvarat ja luontoarvot, ekokilpailukyky ja rakennettu ympäristö on vahvuus ja mahdollisuus, jota kestävästi hyödyntämällä vahvistetaan maakunnan elinvoimaa. Ympäristö on kilpailukykytekijä, jossa on Etelä-Savon osalta vielä paljon ammennettavaa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ympäristöarvojen vaaliminen ja kestävän kehityksen arvojen mukaiset toimintatavat nousevat yhä tärkeämmiksi imagotekijöiksi. Kuluttajien ympäristöarvojen korostuminen ohjaa tuotekehitystä ja tuotantoprosesseja. Ympäristön pilaantuminen ja luonnonvarojen rajallisuus tiukentavat ympäristösäädöksiä ja luonnonvarojen käytön sääntelyä. Etelä-Savossa ympäristön arvo on huomattu jo varhain ja maakunnassa on toimittu aktiivisesti hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Ekotehokkuus on keskeisenä tavoitteena yritystoiminnan kehittämisessä, mutta myös asumisessa, vapaa-ajan toiminnoissa ja liikkumisessa. Maakuntaohjelman toimintalinjoilla tavoitellaan kautta linjan ympäristöllisesti kestävää kehitystä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristö ja kestävä kehitys sekä luontoarvojen ja taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen. Etelä-Savo on ainoana maakuntana allekirjoittanut TEM:n kanssa Cleantech-lupauksen. Ympäristöteknologia on yksi Etelä-Savon valituista kärkialoista, jota tuetaan alan koulutuksella ja tkitoiminnalla. Senkin kohdalla menestyminen rakentuu jatkossa yhä enemmän kykyyn synnyttää, siirtää ja kaupallistaa uutta, innovatiivista osaamista. Maakuntaan synnytetyt ympäristöalan osaamiskeskittymät kuten Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio muodostavat kasvualustan osaamisintensiivisten tki-toimintojen vahvistamiselle. Ilmastonmuutokseen varaudutaan maakuntaohjelmassa uusiutuvan energiankäytön ja tutkimuksen lisäämisellä, vaikuttamalla yhdyskuntarakenteeseen sekä liikkumistarpeisiin ja -muotoihin. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon maa- ja metsätalouden kehittämisessä sekä vesivarojen käytössä. Savojen ilmasto-ohjelman 2025 toimenpide-esitykset ovat suurelta osin mukana maakuntaohjelmassa.

16 Eurooppa strategian keskeisiä tavoitteita on kestävä kasvu, joka edellyttää puolestaan vähähiilistä yhteiskuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina toteutettavan EU:n Kestävää kasvua ja työtä - rakennerahasto-ohjelman yhtenä temaattisena tavoitteena on vähähiilinen talous. Ohjelman EAKRrahoituksesta tulee kohdentaa vähintään 25 % vähähiilistä taloutta edistävään toimintaan, mikä huomioidaan hankevalintoja tehtäessä. 16

17 T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t 17 TOIMENPITEET TOIMINTALINJOITTAIN Tavoite: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Kehittämisen painopisteet Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen 2. Avainalojen kehittäminen 2.1. Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen 2.2. Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen 2.3. Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen 1.1. Tuottavuuden nostaminen Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Puuraaka-aineen markkinoille tulo Saimaa-teeman vahvistaminen 1.2. Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet 1.3. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Palvelutuotannon monipuolistaminen 1.4. Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Kasvatetaan maakunnan yritysten tuottavuutta ja vientiä Optimoidaan metsäraaka-aineen arvoketju KILPAILUKYKY Kasvuyritysten määrä Vienti (milj. ) Viennin osuus kokonaistuotannosta (viennin arvo/bkt), % Tavoite 2017 Tavoite ,3 11,8 12

18 18 Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Yleisperustelut Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat pitkän aikaa olleet puutuoteteollisuus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Usean vuoden ajan ovat globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyneet myös Etelä-Savossa. Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähentymisen vuoksi heikentyneet. Uutena kasvualana on kuitenkin tullut matkailu, joka suhdanteista ja monien muiden toimialojen heikkenemisestä huolimatta on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Kaiken kaikkiaan yritysten kannattavuus on edellisen taantuman jäljiltä heikko, vaikka liikevaihdon kasvu on ollut koko maan keskimääräistä tasoa. Eteläsavolaisten yritysten omavaraisuusaste on onneksi varsin korkea (45 %, vuonna 2012), mikä on auttanut taantuman yli. Aluebarometri 2014 mukaan talouden epävarmuus on näkynyt mittauksissa keväästä 2008 lähtien. Yleiset kehitysnäkymät ovat heikentyneet kaikilla aloilla ja ekonomistien arviot ovat varovaisia talouden kasvusta. Kaupanala ei enää riitä pitämään edellisten vuosien tapaan taloutta kasvu-uralla, mutta viennin odotetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun Saha- ja puutuoteteollisuudessa onkin elpymisen merkkejä. Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköitä, joiden suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tulevaisuudessa ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on halu menestyä ja kasvaa. Pk-yritysten rooli työllistäjänä ja kasvun tekijöinä kasvaa sitä mukaa kuin suurteollisuuden painoarvo hupenee. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Tuottavuuden nostaminen Tuottavuuden nostaminen edellyttää uusiutumista ja uuden teknologian hyödyntämistä. Lisäksi yritysten on panostettava johtamis- ja tuotantoprosesseihin sekä henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi. o turvataan yritysten investointikyky ja -mahdollisuudet o terävöitetään yritysten johtamista o nostetaan henkilöstön osaamistasoa Tpk 2: Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen Sukupolven- ja omistajavaihdosten hallittu toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä jotta yrityskanta uusiutuisi. Näiden prosessien edistäminen tulee toteuttaa laajassa yhteistyössä, jolloin yritysten neuvontapalveluiden paras osaaminen ja hyvät käytänteet tulisivat tarpeeksi ajoissa vaihdosta suunnittelevien tietoon ja tehokkaasti hyödynnettyä. o kehitetään yritysneuvontatyötä (erikoistuminen) o toteutetaan toimijoiden yhteiskampanjoita (yhteinen viesti) Tpk 3: Uuden yritystoiminnan synnyttäminen Sukupolven- ja omistajavaihdoksista huolimatta maakunnassa lopettaa satoja yrityksiä. Yrityskannan kasvattamiseksi on maakuntaan saatava uutta yritystoimintaa. Se edellyttää sekä yritysten houkuttelemista alueelle hyödyntäen mm. Invest in Finland Itä-Suomen palveluita että yhteistyön vahvistamista ja konkreettisia toimin-

19 19 tamalleja alueen oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että yrittäjyysosaaminen kasvaisi ja kynnys uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi alenisi. Julkisten toimijoiden, ja erityisesti yritysneuvontapalveluiden, yhteistyö on uuden yritystoiminnan synnyttämisessä ensiarvoisen tärkeää. o synnytetään ja ylläpidetään kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille o panostetaan yrittäjyysvalmiuksiin ja yrittäjyyskasvatukseen o tuetaan uusien, monimuotoisten yrittäjyyskonseptien syntymistä o turvataan hyvät, julkiset neuvontapalvelut Tpk 4: Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen Kilpailu globaaleilla markkinoilla ja kasvu edellyttävät uusiutumista, uusien tuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä yrityksille uusien markkinoiden etsimistä. Eteläsavolaiselle pk-yritysjoukolle markkinoiden kasvattaminen vaatii enenevässä määrin laajempaa yhteistyötä ja käytännön myyntiosaamista sekä uudenlaisia toimintatapoja, sillä teknologian kehittymisen myötä kaupan toimintatavat ovat muuttuneet. o kasvatetaan myynti- ja markkinointiosaamista o edistetään verkostoitumista ja yhteistyötä o edistetään vientiä ja kansainvälistymistä o kehitetään uusia ja kilpailukykyisiä tuotteita o hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja Etelä-Savon avainalojen kehittäminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Yleisperustelut Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maailmantalouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite. Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus eivät yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Tuottavuutta voidaan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekotehokkuutta). Samalla, kun tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisätään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoiminnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mutta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa, ja hyödynnetään niissä Cleantechin tuomia mahdollisuuksia. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Uusiutuva energia on ala, jolla eteläsavolaiset yritykset voivat kehittää ja kaupallistaa uusia vientituotteita. Erityisen paljon odotuksia on metsäbioenergia- sekä nestemäisten ja kiinteiden biopolttoaineiden tuotannon investointien käynnistymisestä alueella. Energiatehokkuus tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös kapeiden erikoisalojen korkean teknologian yrityksille, joita toivottavasti maakuntaan syntyy lisää. o edistetään energiateknologian uusien innovaatioiden syntyä o kehitetään yhteistyöverkostoja o edistetään teknologiateollisuuden tuotekehitystä ja laitevalmistusta o turvataan kuitu- ja prosessiteollisuuden kilpailukyky o panostetaan teolliseen internetiin 1)

20 20 1) Teollisella internetillä tarkoitetaan älykkäiden laitteiden ja analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä teollisissa- ja palveluprosesseissa. Esim. etäluettavat sähkömittarit tai teollisten konevalmistajien tarjoamat monitorointi- ja optimointipalvelut. Tpk 2: Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Puurakentaminen on erityisesti ympäristön sekä aluetalouden ja työllisyyden kannalta kestävä ratkaisu. Samalla voidaan lisätä puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia. Etelä-Savossa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun ja puubiomassan käyttöä ja kehittää niistä aivan uusia tuotteita ja palveluja. Puurakentaminen ja puutuotteet ovat keskeinen osa kehittyvää biotaloutta. Jotta toimiala kehittyisi, tarvitaan myös teollisen rakentamisen hankinta- ja hankeprosessien kehittämistä ja yhteistyökumppaneiden aitoa sitoutumista puurakenteisten kohteiden toteuttamiseen. Lisäksi tarvitaan eri puolilla Suomea toteutettavien puurakentamiskohteiden ratkaisujen ja kokemusten systemaattista kokoamista uusien puurakentamishankkeiden tueksi. o turvataan Investointi- ja toimintaedellytykset o edistetään puuraaka-aineen tuottamista ja markkinoille saamista o edistetään puukerrostalorakentamista o kehitetään uusia tuotesovellutuksia Tpk 3: Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Cleantech -liiketoiminta kasvaa Suomessa yli 15 % vuodessa liikevaihdon ollessa vuonna 2012 yli 26 miljardia euroa. Cleantech-sektorin vahvuuksia ovat energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto-, siirtoja jakelu. Tärkeitä aloja ovat jätteenkäsittely ja -kierrätys, puhtaat prosessit ja materiaalit sekä vesienkäsittely. Puhtaan teknologian ratkaisuille ja tuotteille voidaan ennustaa kasvavaa kysyntää tulevaisuudessa. o tehostetaan metsäbiomassan käyttöä o kehitetään hajautettua energiatuotantoa (CHP-laitokset ja biopolttoaineet) o luodaan ympäristöturvallisuudesta kilpailuetu Tpk 4: Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen Energiantuotanto on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite. o kehitetään raaka-aineen hankinnan arvoketjua o varaudutaan metsäenergian tuotantoon kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa o vahvistetaan energiayrittäjyyttä o kehitetään uutta, uudistuvaa energiatuotantoa (aurinko, tuuli, vety) Avainalojen kehittäminen Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Yleisperustelut Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsätaloudella on edelleen merkittävä asema tulevinakin vuosina. Muun maan tavoin Etelä-Savon maatalous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivitilojen määrän vähentyessä edistää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luomu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle.

21 21 Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Puuraaka-aineen markkinoilletulo Metsien pirstaleinen omistusrakenne voi tulevaisuudessa vaikuttaa raaka-aineen saantiin. Toimijayhteistyönä on syytä aktivoida metsän myyntiä, mikäli metsän hyödyntäminen on vähäistä. Puuraaka-aineen saatavuuden turvaamisessa voidaan hyödyntää metsävaratietoja, sähköisiä palveluita ja markkinapaikkoja. Toinen tulevaisuuden haaste on työvoiman saatavuus, sillä alalla on huono imago, tunnettuus ja ympärivuotinen työllistyminen. Tässä koulutuksen ja työelämän yhteistyö on avainasemassa. o vaikutetaan metsänomistusrakenteeseen o edistetään yrittäjämäistä metsänomistusta ja taloudellista ajattelua kestävällä tavalla luonnonarvot huomioiden o turvataan työvoiman saanti ja koulutus alueella Tpk 2: Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Metsävaltaisessa Etelä-Savossa metsäpalveluyrittäjien määrää, osaamista ja verkostoitumista tulee lisätä. Metsälakimuutosten ja uusien käsittelyvaihtoehtojen myötä osaaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällaisia ovat metsätalouden vesiensuojelu (uudet työvälineet ja työtavat), luonnonhoitotyö, Metso-ohjelman ja ympäristötukien hyödyntäminen ja maisemanhoito. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida metsien hoitomenetelmissä, puulajeissa, puun korjuussa, terminaaleissa ja muussa logistiikassa. Lisäksi tulee varautua ääri-ilmiöihin ja muihin tuhoihin. o kehitetään toimitusketjuja o kehitetään osaamista ja palvelujen tarjontaa o huomioidaan mahdollisuudet metsien monikäytössä ja monimuotoisuudessa o varaudutaan ilmastonmuutokseen Tpk 3: Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Eteläsavolainen maaseutu elää muutoksessa, johon sopeutuminen edellyttää monipuolisia ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä niin yritystoiminnan kuin palvelujen järjestämisen saralla. Yritysten kannattavuus ja yritystoiminnan monipuolistaminen on avainasemassa maaseudun elinvoiman ylläpitämisessä. Sopeutumista helpottaa se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo nykyisellään maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan elintarviketuotannon raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukselle. Kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus vahvistaa luomun ja lähiruoan mahdollisuuksia. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle. o parannetaan maatilojen kannattavuutta o monialaistetaan maaseudun yritystoimintaa o edistetään maaseutumatkailua (ruoka- ja mökkimatkailu) Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen Elintason nousun myötä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puhtaaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan tuotteiden ja -osaamisen viennille. Markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon tavoittamisessa sekä markkinoille pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. On opittava mm. tärkeiden sähköisten markkinointikanavien tuntemisessa. o kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikka o hyödynnetään järvikalaa ja kehitetään sen jalostusta ja logistiikkaa

22 22 o o hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja luodaan yhteisiä brändejä lähielintarvikkeille Avainalojen kehittäminen: Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Yleisperustelut Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu matkailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä. Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle sijoittuvista uusista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta. Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa verkostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toimiala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistamisen lisäksi kaivataan investointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin. Matkailun lähivuosien tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty tarkemmin Etelä-Savon matkailustrategiassa. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Saimaa-teeman vahvistaminen Saimaan alueen yhteinen tahto tulla kansainväliseksi matkailukohteeksi, edellyttää Saimaa-teeman arvojen ja sisällön tarkistamista sekä hallintaa ja kehittämistä niin maakunnan kuin koko Saimaan alueen toimijoiden pitkäjänteisellä, yhteisellä työllä. o Saimaa-brändin ja sen hallinnan kehittäminen sekä brändin arvojen ja sisällön määrittäminen o sitoutuminen Saimaan matkailun kehittämiseen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle o Saimaa-viestin vahvistaminen niin tuotekehityksessä kuin yhteismarkkinoinnissa o ns. Saimaa-klusterin synnyttäminen yhteistyöllä, johon sitoutuvat mm. matkailu-, design- ja luomutuotannon alalta kärkiyritykset, jotka näkevät Saimaa-kontekstin tuoman lisäarvon Tpk 2: Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet Sisällöntuotanto ja palvelumuotoilu antavat avaimia matkailuyritysten liikevaihdon ja tuottavuuden kasvuun, matkailualan kasvuun. Maakunnan matkailun hajanainen aluerakenne asettaa omat haasteensa alan kehittymiselle. Aluerakenne myös luo perustan ja edellytykset verkostoitumisen ja yhteistyön tekemiselle. o yhteisten linjausten mukaisten Saimaa-sisältöjen tuottaminen palvelumuotoilun keinoin o pienten, laadukkaiden palveluyksiköiden verkostomaisen toiminnan kehittäminen o profiloituminen mökkimatkailun kautta: nostetaan mökki ja rantasauna kärkituotteiksi o teemallisten palvelukokonaisuuksien luominen (kulttuuri, ruoka, kalastus, reitistöt, hyvinvointi) ja tarjonnan kehittäminen Tpk 3: Palvelutuotannon monipuolistaminen Vapaa-ajan asukkaat ja venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen.

23 23 o hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat palvelutuotannon kohderyhmänä o parannetaan palvelujen saatavuutta (ml. mobiilit jakelukanavat) o edistetään hoiva- ja terveys- ja liikuntapalvelujen tarjontaa o panostetaan maakunnan ulkopuolelle tarjottavien sekä erityisesti business to business -palvelujen kehittämiseen. Tpk 4: Liiketoiminnan kansainvälistyminen Matkailualan kasvu syntyy liiketoiminnan kansainvälistymisen ja monipuolistumisen kautta. Keskeistä on kasvuhaluisten yritysten kansainvälistymisen tukeminen. o alueellisten ja temaattisten yritysverkostojen tukeminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa: edistetään ja edesautetaan yritysten kykyä tehdä kansainvälistä matkailuliiketoimintaa o elinkeinon uudistumiskyvyn turvaaminen o kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen o kansainvälisten investointien ja operaattorien houkutteleminen Saimaalle o kasvun edellytysten vahvistaminen ja esteiden poistaminen kasvuhaluisissa yrityksissä Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Järjestöt Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Tuottavuuden nostaminen Sukupolven ja omistajavaihdosten edistäminen Uuden yritystoiminnan synnyttäminen Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen M etsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Puuraaka-aineen markkinoilletulo Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen M atkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Saimaa-teeman vahvistaminen Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet Palvelutuotannon monipuolistaminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen Metsäk.

24 T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t 24 OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Tavoite: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Kehittämisen painopisteet Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 2. Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen 3. Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Innovaatiokärjet 1.1. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen 2.1. Aluelähtöisen tutkimus- ja koulutustarjonnan profilointi 3.1. Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit 1.2. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen 2.2. Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt 3.2. Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus 1.3. Ohjauspalveluiden uudistaminen 2.3. Taloudellisesti kestävien yhteistyömallien syventäminen kouluasteiden välillä ja niiden sisällä 3.3. Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Kehittyvät kärjet 1.4. Vetovoimaiset työmarkkinat 2.5. Venäjän kieli-, yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen 3.4. Digitaalinen tiedonhallinta 3.5. Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Tuetaan nuorten kouluttautumista, työelämään siirtymistä ja maakuntaan kiinnittymistä Turvataan osaavan työvoiman saatavuus, vahvistetaan koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin työelämälähtöisyyttä Kaupallistetaan ja kansainvälistetään soveltavaa TKI-toimintaa

25 25 TYÖLLISYYS Työllisyysaste vuotiaat ,6 60,1 61, , ,7 Tavoite 2017 Tavoite ,3 64,8 62,3 63,8 65,2 65,2 65,8 68,9* 70,7* Nuorten (15-24-v.) 21,6 20,4 20,8 20,9 19,5 15,7 12,6 15,5 20,1 17,3 15,7 13,0 12,0 työttömien osuus ko. ikäisestä työvoimasta, % Alle 25-v työttömät (poikkileikkaustieto ko. vuoden tammikuulta) OSAAMINEN Peruskoulun jälk tutkintoa vailla olevat v, henkilöä - prosenttia ikäryhmästä 17 16,3 14, ,9 13,5 14,3 14,7 15,1 14,7 15,1 15,2 15,4 12,5 10,0 * edellyttää työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna 2020 Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Yleisperustelut Työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää palvelevia koulutusväyliä. Etelä-Savossa keskeisiä 2020-luvun kysymyksiä tulee olemaan se, mistä osaavaa työvoimaa saadaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Maakunnan väestön keski-ikä on maan korkeampia ja mikäli työpaikkojen määrä tulee säilymään nykyisellä tasollaan, on ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehtävä tällä maakuntaohjelmakaudella Vastauksena tähän haasteeseen on luotava malleja, joissa keskiössä ovat yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö. Työelämälähtöisyyden turvaamisessa keskeistä on tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi pitkällä aikavälillä. Nyt tehtävät koulutukselliset ratkaisut heijastuvat vuosien päähän. Tämä edellyttää tuekseen tulevaisuuden muutostrendien sekä määrällistä että laadullista ennakointia. Tavoitteena on mahdollistaa joustava reagointi toimintaympäristön muutoksiin sekä osaamisen kehittämistarpeiden huomioimisen pitemmällä aikavälillä. Työelämän ja koulutuksen nivelvaiheet ovat kriittisiä paikkoja, joiden sujuvoittamiseen on keskitettävä toimenpiteitä. Ensimmäinen kriittinen vaihe on siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle. Vastavalmistuneiden siirtyminen koulutuksesta työelämään on niin ikään taitekohta, jota pitää uusin tavoin pystyä tukemaan. Siirtymävaiheiden sujuvoittamista voidaan edesauttaa koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistamalla. Työelämälähtöisyyden vahvistamisessa ja työelämän ja opiskelun integroinnissa tulee kehittää monniammatillisia ohjausmenetelmiä, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työelämän mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen integroitumisen. Alueen vetovoimaisuus rakentuu keskeisesti työstä ja koulutuksesta. Maakunnassa toimivat oppilaitokset ovat tunnustetun laadukkaita ja niiden vetovoimaisuutta tulee tuoda entistä voimakkaammin esille. Maakunnan profiilin nosto osaamisintensiivisenä alueena on keskeinen tavoite. Nuorisoikäluokan pienentyessä tulee aikuiskoulutuksen rooli olemaan entistäkin tärkeämpää. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus tulee olemaan tärkeä alueellinen kilpailutekijä. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä uudelleenkoulutuksen tarjontaan panostetaan entistä enemmän. Etelä-Savossa on hyvä edellytykset profiloitua alueeksi, jossa osaamista on mahdollista kehittää jatkumona. Maakunnassa on myös erittäin hyvät edellytykset toimi erilaisten pilot-mallien kokeilualueena.

26 26 Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistämisessä tulee luoda konkreettisia yritysten tarpeesta lähteviä toimintamalleja sekä palveluita. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaitokset pystyvät tarjoamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet työelämää varten. Yksi teemoista on yrittäjämäisen työskentelyn vahvistaminen osana työelämävalmiuksien kehittämistä. o Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämäyhteyksiä o Konseptoidaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyömalleja o Vahvistetaan työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista Tpk 2: Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen Ennakointi on kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Nykyisin eri organisaatiot tekevät paljon ennakointityötä, osin päällekkäinkin. Tästä johtuen on syytä tiivistää yhteistyötä eri ennakointitoimijoiden ja niiden vetämien prosessien kesken. Yhteistyön tehokkaampi organisointi nostaa laadukkuutta ja käytettävyyttä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen koulutuksen suuntaamisessa. Nykyisin ennakoinnissa fokus on lähinnä määrällisessä ennakoinnissa. Määrällisellä ennakoinnilla on oma paikkansa, mutta sen rinnalla tulisi kehittää laadullisia ennakoinnin muotoja. Huomioitava seikka on myös se, että työ itsessään muuttuu. Tulevaisuuden työelämä rakentuu mm. teknisille ratkaisuille, joita ei ole vielä edes olemassa. Näin ollen ennakointimenetelmillä pitää pystyä visioimaan tulevaa päätöksenteon pohjaksi. Ennakoinnissa pitää pystyä myös ennakoimaan työelämän muutoksia visioimaan sitä, millainen on tulevaisuuden työelämä. Ennakointityössä tulee hyödyntää entistä enemmän tutkimuksellista tietoa. o Luodaan maakunnallinen ennakointimalli, joka ottaa huomioon yritysten kasvu- ja kehittymisedellytykset o Jalkautetaan ennakointitietoa oikea-aikaisen päätöksenteon tueksi o Vahvistetaan laadullista ja joustavaa ennakointia Haetaan uusia malleja maailmalta (visionäärinen ennakointi) Luodaan mittaristo laadullisen ennakoinnin tueksi Tpk 3: Ohjauspalveluiden uudistaminen Ohjauspalveluiden keskiössä ovat koulutusta ja työelämää tukevat ratkaisut paikalliset erityisolot huomioiden linkittyneenä valtakunnallisiin linjauksiin. Ohjauspalveluiden uudistamisessa sitoudutaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen sekä nuorisotakuun maakunnallisiin tavoitteisiin, joissa korostetaan verkostojen yhteistyötä sekä moniammatillisia, alaisia ja hallinnollisia yhteistyön malleja sekä yhden oven periaatetta palveluiden järjestämisessä. Ohjauspalveluiden uudistamisessa fokuksessa on entistä voimakkaammin asiakaslähtöisten toimintamallien kehittäminen. Tavoitteena on mahdollistaa pitkät ja eheät työurat, joissa siirtymävaiheet koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen tukevat jatkuvuutta. Ohjauspalveluiden kokonaisuudessa tulee huomioida monikulttuurisuus ja monikulttuurisen ohjauksen osaaminen. Ohjaus hahmotetaan elämänkaarimallina ja sillä on liittymäpintoja hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen, joita on osaltaan täsmennetty Uudistuva hyvinvointi-luvussa. o Sitoudutaan verkostomaisesti toimiviin ratkaisuihin o Vahvistetaan moniammatillisia toimintamalleja Luodaan eteläsavolaisia ohjaamokonsepteja o Vahvistetaan elämänkaariajattelua ohjauksessa Tuetaan nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumista Huolehditaan vastavalmistuneiden työllistymisestä Tuetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä Tpk 4: Vetovoimaiset työmarkkinat Etelä-Savon väestörakenne on sen kaltainen, että lähitulevaisuudessa osaavasta työvoimasta tulee olemaa kova kilpailu. Maakunnan oma ikäluokka ei riitä täyttämään avautuvia työpaikkoja. Suotuisan työpaikkakehi-

27 27 tyksen turvaamiseksi Etelä-Savon tulee systemaattisesti kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat joustavien työmarkkinoiden luomisen maakuntaan. Näin ollen on tärkeää, että Etelä-Savo profiloituu entistä voimakkaammin osaamisintensiivisenä alueena, jossa on mm. mahdollisuus täydentää osaamista joustavasti. Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Tässä Etelä-Savolla on hyvät mahdollisuudet hakea omaa vahvaa profiilia. Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyy tiiviisti myös ulkomaalaisen työvoiman rekrytointikysymykset. Maakunnassa ei tällä hetkellä ole akuuttia tarvetta ulkomaalaisen työvoiman laajamittaiseen rekrytointiin, mutta työvoimatarvetta on seurattava tiiviisti, jotta aktiivitoimenpiteitä voidaan käynnistää tilanteen niin vaatiessa. o Nostetaan maakunnan profiilia osaamisintensiivisenä alueena Monipuolistetaan muunto- ja pätevöittämiskoulutustarjontaa Mahdollistetaan moniosaajuus Kohti moduuleista muodostuvaa koulutusrakennetta o Turvataan osaavan työvoiman saatavuus maakunnan ulkopuolelta rekrytoitavalla työvoimalla o Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Yleisperustelut Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Maakunnan oppilaitokset toimivat monipuolisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Kaikki kouluasteet ovat isojen rakenteellisten muutosten alla. Tästä huolimatta on ensiarvoisen tärkeä panostaa koulutuksen laadun kehittämiseen. Koulutuksen laatu on keskeinen kilpailutekijä niin vetovoimassa kun läpäisyynkin parantamisessa. Toisen asteen koulutuksen näkökulmasta oleellista on toisen asteen muodostama kokonaisuus lukio ja ammatillinen toinen aste. Tulevaisuuden kysymyksiä on se, millaisella rakenteella toimiva toinen aste on opiskelijan näkökulmasta paras. Esille nousee myös erikoistuminen koulutuksessa ja uudenlaisten koulutusmallien kehittäminen toiselle asteelle. Toisen asteen koulutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen kehittämään ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoiden saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta esille nousevat myös mittakaava-asiat eli koulutuksenjärjestäjien kokoaminen laajempiin kokonaisuuksiin. Yhteistyösuuntina ovat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistotoimijat, joiden kanssa olisi mahdollista kehittää TKI-toimintaa sekä yhteisiä opintokokonaisuuksia/opintojen osia. Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdollisuuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa koulutuskentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edellytykset erikoistumiseen ja keskinäiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyksiä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikoistuvat nykyistä enemmän omille strategisille painopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturintamassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämälähtöistä ja työelämää sekä opetusta palvelevaa. Ammattikorkeakouluja ohjaava lainsäädäntö sekä rahoitus muuttuvat 2014 vuoden alussa, jolloin TKItoiminnan volyymi määrittää myös perusrahoitusta. Ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen on myös tulevan ohjelmakauden kehittämisen kärkiä. Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulusta ja -tutkimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannalta suuri merkitys on TKI-toiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen. Yliopistosektorin osalta on

28 28 keskeisenä profiloituminen ja erikoistuminen luontaisille osaamisalueille, joissa vahvistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyistä koulutustarjontaa. Yliopistokeskuksen potentiaali tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään mm. kokeilemalla tutkinnonosien suorittamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä tuo yliopistotasoista koulutustarjontaa saataville Etelä-Savoon entistä laajemmin. Etelä-Savon maakuntaohjelmassa kaikkien kouluasteiden keskeiset kehittämistoimenpiteet esitetään yhdessä. Tällä osaltaan haetaan eri koulutusasteiden välisiä synergiaetuja ja maakunnallisen koulutustarjonnan yhteistyöstä nousevaa nopeaa reagointivalmiutta osaamistarpeiden muutoksiin. Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä tullaan täsmentämään laatimalla vuonna 2014 Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmasta on tarkoitus luoda rullaava prosessi ja se tulee olemaan osa joka toinen vuosi laadittavaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelua osaamis- ja koulutustarpeiden osalta. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Aluelähtöisen tutkimus- ja koulutustarjonnan profilointi Koulutusrakenteen pitää pystyä vastaamaan niiden alojen tarpeisiin, joissa työvoimatarpeen on ennakoitu kasvavan tulevaisuudessa kaikilla kouluasteilla. Toisaalta maakunnan vahvuutena on profiloituminen tiettyjen erityisalojen valtakunnallisena kouluttajana. Tätä asemaa on pystyttävä entisestään vahvistamaan osaamista kehittämällä. Koulutuksen kytkeytyminen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on keskeinen osa koulutusjärjestelmän kehittämistä. Maakunnassa pitää olla valmiudet vastata uusiin koulutuksellisiin tarpeisiin, jotka nousevat elinkeino- ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kautta. o Turvataan koulutustarjonta työvoimavaltaisilla aloilla (sote, palvelut, teollisuus) o Turvataan koulutustarjonta vahvoilla erityisosaamisen aloilla ml. valtakunnallinen koulutusrooli o Mahdollistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevien uudet koulutusavaukset o Vahvistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevaa soveltavaa tutkimusta Tpk 2: Laadukkaat ja kehittyvät opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisessä on lähdettävä uudenlaisesta ajattelumallista, jossa luokkamuotoisen opetuksen rinnalla kehitetään erilaisia tapoja oppia. Oppimisympäristöjen luomisessa on huomioitava eri alojen yhteisten oppimisympäristöjen luominen ja sekä yrittäjyyttä tukevat oppimisympäristöt. Ympäristökasvatus integroidaan opetussisältöihin. Ympäristökasvatuksessa korostuu alueen omat lähtökohdat ja se tulee integroida tiiviisti TKI-toimintaan. o Hyödynnetään tieto ja viestintäteknologiaa monipuolisesti opetuksessa o Tehostetaan etäopiskelumahdollisuuksien käyttöä o Luodaan erilaisia yhdistelmiä oppilaitosmuotoisen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseksi esim. oppisopimusmallien tehokas käyttöönotto ja integraatio oppilaitosmuotoiseen koulutukseen o Vahvistetaan TKI-rakenteiden hyödyntämistä oppimisympäristöinä Tpk 3: Taloudellisesti kestävien yhteistyömallien syventäminen kouluasteiden välillä ja niiden sisällä Resurssien niukentuessa on haettava maakuntaan soveltuvia yhteistyömalleja, joissa mm. koulutusvastuita on pystyttävä jakamaan organisaatioiden kesken. Erityisosaaminen ja erikoistuminen turvaavat mahdollisimman laaja-alaisen koulutustarjonnan maakunnassa. Tämän lisäksi on pyrittävä luomaan koulutuksellisia jatkumoita koulutusasteelta toiselle. TKI-toiminta kytkeytyy aidosti kaikkiin kouluasteisiin ja linkittyy vahvasti oppimisympäristöihin. Tulevalla maakuntaohjelmakaudella oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä konkreettisesti kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös toimintakentän laajentamista - mm. koulutustuotteiden viennissä on tulevaisuudessa kasvava potentiaali. Kansainvälistyminen on nähtävä myös kansainvälistymisvalmiuksien luomisen näkökulmasta kansainvälisyys on osa arkea. o Tarkastellaan ammatillisen toista astetta ja lukiokoulutusta kokonaisuutena opiskelijalähtöisesti

29 29 o o o o Rakennetaan yhteistyömalleja täydennyskoulutukseen Luodaan joustavia opintopolkuja eri koulutusasteiden välille Yhteistyömallien vakiinnuttaminen TKI-toiminnassa kaikkien kouluasteiden kesken Tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä Toimintamallien ja osaamisen vienti palvelukonseptit Koulutusviennin konseptointi, tuotteistaminen ja markkinointi (sisältäen vaihto-ohjelmat) Tpk 4: Venäjän kieli- ja yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamista tulee edelleen vahvistaa, jotta pystytään palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita. o Mahdollistetaan venäjänkielen opiskelu kaikilla kouluasteilla mahdollisuudet kehittää kielitaitoa jatkumona o Vahvistetaan venäläisen kulttuurin tuntemusta Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Yleisperustelut Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan osaamispohjaisia toimialoja sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia erikoistumisaloja. Lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tämä edellyttää valintoja, jotka pohjautuvat maakunnan pitkäjänteiseen osaamisen keittämiseen ja älykkääseen erikoistumiseen. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla. Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita: Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Digitaalinen tiedonhallinta Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen. Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja konsortioihin vahvistetaan. Maakunnan toimijoiden tiivis yhteistyö mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen. Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Kehittämistoimenpiteet Innovaatiokärjet: Innovaatiokärjet pohjautuvat Etelä-Savossa tehtyyn pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Näillä kärjillä on tunnistettavissa nopeasti kaupallistettavia sovellutuksia.

30 30 Tpk 1: Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Metsävarojen innovatiivinen hyödyntäminen biotalouden näkökulmasta on Etelä-Savolle merkittävä mahdollisuus. Metsäbiomassan hyödyntämisessä on maakunnalla pitkä perinne. Tähän kytkettynä materiaalitekniikan osaaminen ja sen soveltaminen uusiin biopohjaisiin raaka-aineisiin, vahva kattila- ja logistiikkaosaaminen, sekä kuitu- ja prosessiosaamisen teollinen yhteistyö antavat vahvan pohjan eteläsavolaiselle erikoistumiselle. o kehitetään nopeakasvuisten puiden jalostusta ja tuotantoa o jalostetaan ainespuuta o kehitetään korkean jalostusasteen tuotteita ja tuotantoprosesseja Tpk 2: Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Painopisteen keskeinen sisältö on veden puhdistukseen ja veden laadun hallintaan liittyvät uudet ratkaisut sekä materiaalikierrätyksen, sivuainevirtojen ja jätteen hyötykäytön kehittäminen. Tällaisia ratkaisuja ovat esim. älykäs veden laadun monitorointi, vedenpuhdistusratkaisut ja lietteiden käsittelytekniikat sekä materiaalitehokkuus ja biohajoavien orgaanisten materiaalien hyötykäyttö. o kehitetään teollisuuden ja yhdyskuntien kestävää vesitaloutta o luodaan älykkäät kokonaisratkaisut puhtaan ympäristön turvaamiseen Tpk 3. Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Materiaaliteknologia erityisesti ohutkalvopinnoitteet ja lujitemuovit on ollut pitkään Etelä-Savossa kehittämispanostuksien kohteena. Haasteena on toiminnan kapeus ja TKI-painotteisuus sellaisella alueella, jossa markkinat, käyttökohteet ja kilpailu ovat vahvasti kansainvälistä. Jatkossa painopisteenä ovat uudet lujite- ja metallimateriaalit ja -rakenteet kone- ja laitevalmistuksen sekä kuljetusvälinetekniikan käyttöön, älykkäiden pinnoitteiden ja painetun älykkyyden kehittäminen sekä pinnoituksella saatavien uusien sähköisten ja kemiallisten ominaisuuksien tutkimus. Sovelluskohteina ovat esim. painettava elektroniikka, anturit, aurinkoenergia. älypakkaukset, indikaattorielementit. o Vähähiilisyyttä ja materiaalitehokkuutta edistävät kevyet, kestävät materiaalit ja prosessit o kehitetään pintamateriaaleja ja pinnoitteita sekä niille uusia sovelluskohteita o kehitetään ja kaupallistetaan uusia materiaaliyhdistelmiä Kehittyvät kärjet: Kehittyvien innovaatioalojen sovellutukset ovat vielä TKI-vaiheessa ja niiden kaupallistamisessa on vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia. Tpk 4: Digitaalinen tiedonhallinta Digitaalisuudessa on kyse tuotanto- ja palveluprosessien tehostamisesta, jossa korostetaan ennen kaikkea digitaalisessa muodossa olevien tietojen hallintaa. Digitaaliset prosessit tuottavat aikaisempaa helpommin hallittavissa olevaa tietoa, joka mahdollistaa tiedon päälle rakennettavia uudenlaisia palveluita ja prosesseja. Digitaalinen tietojenhallinta edellyttää kuitenkin tiedonhallinnan prosessien (tiedon synty, varastointi, levittäminen) systematisointia. Teollinen internet voidaan nähdä uutena teollisena vallankumouksena, joka uudistaa erityisesti teollisuuden palveluliiketoimintaa ja tarkoittaa internetin mahdollisuuksien omaksumista teolliseen käyttöön. o kehitetään teollisen internetin uusia sovelluksia palveluliiketoiminnassa o jalostetaan sähköistä tietoa hyötykäyttöön o kehitetään arjen digitaalisia ratkaisuja Tpk 5: Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot Maakunnan profiili luomutuotannossa on kiistaton. Innovatiivisten yhteistyömallien luominen koko lähiluomuketjuissa on tärkeää monesta syystä. Tähän kytkeytyvät toimenpide-ehdotuksina innovatiiviset logistiikka- ja

31 31 jakeluratkaisut sekä innovatiiviset, verkostomaiset liiketoimintamallit, joilla lyhyiden lähiluomuketjujen ja pidempien luomuelintarvikkeiden ketjujen kannattavuutta ja tehokkuutta lisätään. Älykkäät elintarviketurvallisuuden ratkaisut kattavat uudenlaiset ruokaturvallisuutta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä sekä raakaaineiden alkuperän tunnistamista edistävät ratkaisut, olivat ne sitten ohjelmistoja, sovelluksia, palveluita, toimintamalleja, pakkauksia tai viestinnällisiä ratkaisuja. Painopisteessä tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ruokaturvallisuuden innovaatioilla. o synnytetään luomun tuote- ja tuotantoinnovaatioita o luodaan älykkäitä elintarviketurvallisuuden ratkaisuja Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Järjestöt Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen Ohjauspalveluiden uudistaminen Vetovoimaiset työmarkkinat Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Aluelähtöisen koulutus ja koulutustarjonnan profilointi Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Taloudellisesti kestävien yht.työmallien syventäminen koul.asteiden välillä ja niiden sisällä Venäjän kieli-, yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Älykkäät ja toiminnalliset materiaalit Digitaalinen tiedonhallinta Luomu ja elintarviketurvallisuuden innovaatiot Metsäk.

32 T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t 32 Tavoite UUDISTUVA HYVINVOINTI Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta NVOINTI UUDISTUVA HYVINVOINTI Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta Kehittämisen painopisteet Palvelujen laatu ja vaikuttavuus 2.Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 1.1 Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen 2.1 Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen 1.2 Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen 2.2 Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 1.3 Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen 2.3 Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen 1.4 Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen 2.4 Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen 2.5 Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Tuetaan voimavaroja kokoavaa paikallista hyvinvointipolitiikkaa, sekä uusia palvelumalleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön pohjalta Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja sekä kansalaisten omaa toimintaa hyvinvoinnin edistämiseksi Tuetaan uusia toimintamalleja työhyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen vahvistamiseksi Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Yleisperustelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on suurten uudistusten edessä. Lainsäädännöllä toteutettavien rakenteellisten uudistusten rinnalla tarvitaan myös paikallisella tasolla toteutettavaa, tehokasta ja vaikuttavaa hyvinvointialan kehittämistoimintaa. Hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti

33 33 esille palvelujen kehittämisessä, kun palvelutuotantoon kohdennettavia resursseja ei voida enää entiseen tapaan kasvattaa. Etelä-Savossa väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa keskeisellä tavalla maakunnan tulevaisuuden näkymiin. Vanhusväestön määrän kasvu näkyy hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen lisääntymisenä. Epäedullinen huoltosuhde aiheuttaa kuntien taloudelle suuria paineita, kun palvelutarpeet kasvavat samalla, kun työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee. Positiivisena mahdollisuutena nähdään palvelutarpeiden kasvun kanavoituminen osin myös yksityisen palvelukysynnän ja yritystoiminnan piiriin. Hyvinvointipalvelujärjestelmä muodostuu julkisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin palveluista. Kunnilla on päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Voimavaroja kokoavalla paikallisella hyvinvointipolitiikalla kyetään lisäämään merkittävästi palvelujärjestelmän laatua ja vaikuttavuutta. Palvelujärjestelmän hajanaisuus aiheuttaa tehottomuutta ja turhia kustannuksia. Asiakkaiden osallistumista ja asiakasnäkökulmaa on tarpeen vahvistaa palvelujen kehittämisessä. Myös teknologian parempi hyödyntäminen lisää palvelujärjestelmän tehokkuutta. Hyvinvointialan yritystoiminnan vahvistamista pidetään tärkeänä sekä palvelujärjestelmän toimivuuden, että aluetalouden näkökulmasta. Myös järjestöjen tuottamalla vertaistuella ja vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys hyvinvointirakenteiden kokonaisuudessa. Maakuntaohjelmassa tuetaan palvelutuotannon kehittämistä kumppanuus- ja monituottajamallien pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö myös ikääntyy ja eläköityminen alalla on lähivuosina runsasta. Työvoiman saatavuus on jatkossa yksi kriittinen tekijä hyvinvointipalvelujen turvaamisessa. Maakuntaohjelmassa varaudutaan kilpailun kiristymiseen työvoimasta ja sen laajenemiseen uusille ammattialoille. Hyvinvointialan Kumppanuuspöytä on maakunnassa luotu innovaatio- ja kehittämisrakenne, jolla pyritään vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin ja ohjaamaan tältä osin myös maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista. Kumppanuuspöytä vakinaistetaan pysyväksi hyvinvointialan innovaatio- ja kehittämisrakenteeksi, jolla vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja hyvinvointialan strategista ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen Etelä-Savossa noin viidennes työvoimasta saa elantonsa terveys- ja sosiaalipalvelualan tehtävistä. Työvoiman ikärakenteesta johtuen eläköityminen kiihtyy lähivuosina ja alalle aukeaa runsaasti työpaikkoja. Jatkossa alan työpaikkojen täyttyminen edellyttää entistä useammin työvoiman rekrytointia myös oman alueen ulkopuolelta. Työvoiman saatavuus on muodostunut ongelmaksi jo nyt joissakin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Etelä-Savossa joudutaan varautumaan siihen, että rekrytointivaikeudet uhkaavat laajentua myös hoiva-alan tehtäviin. Tämä tulee aiheuttamaan kriittisen tekijän myös laajenevien vanhuspalvelujen toteutumiselle. Toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on määritelty maakuntaohjelman Toimintalinja 2:ssa. Hyvinvointialan vastuulla on kehittää alueiden ja työpaikkojen vetovoimaa niin, että ne kykenevät vastamaan lisääntyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Mielekkäitä työn sisältöjä, hyvää johtamista, sekä työyhteisöjen toimivuutta tulee jatkossa tarkastella hyvinvointialalla myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Etelä-Savossa asutus painottuu muuta maata enemmän harvaan asutuille maaseutualueille ja pieniin taajamiin. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttävät panostusta uusien toimintamallien kehittämiseen. Palvelujen järjestämisessä on luotava innovatiivisia toimintamalleja, joissa hyödynnetään joustavasti erilaisia paikallisia resursseja sekä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia. o Tuetaan hyvinvointialan työpaikkojen vetovoimaa ja kykyä kilpailla osaavasta työvoimasta o Tuetaan uusien palvelumallien kehittämistä palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamiseksi o Tuetaan kumppanuus- ja monituottajamalleja julkisen ja yksityisen ja kolmannen sektorin palveluyhteistyön kehittämisessä

34 34 Tpk 2: Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen Etelä-Savossa nähdään hyvät edellytykset kysyntä- ja tarvelähtöiselle hyvinvointialan innovaatiotoiminnalle. Innovaatiotoiminta edellyttää verkostorakenteita, joissa kyetään yhdistämään erilaisten toimijoiden kokemusta ja osaamista systemaattiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alueella on vahvaa hyvinvointialan osaamista sekä alueen ammattikorkeakouluissa, että myös alueella ja yhteistyössä toimivissa yliopistoyksiköissä. Etelä-Savossa on myös luotu yhteistyö- ja kehittämisrakenne hyvinvointialan Kumppanuuspöytä, joka tarjoaa hyvän pohjan hyvinvointialan innovaatiorakenteen luomiselle. Teknologiset ratkaisut liittyvät vahvasti tämän päivän palveluinnovaatioihin. Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja kehittämistyön tuloksia ei ole kyetty täysimääräisesti hyödyntämään. Etelä-Savon vahvuuksina voidaan pitää vahvaa tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) osaamista, sekä myös sähköisten palvelujen kehittämiskokemusta, mitä on kertynyt mm. sairaanhoitopiirien toteuttaman kehittämistyön yhteydessä. o Tuetaan alueen ongelmista ja haasteista lähtevää innovaatio- ja kehittämistoimintaa, jossa huomioidaan käyttäjälähtöisyyden ohella pyrkimys sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. o Luodaan hyvinvointialan innovaatiorakenne, joka pohjautuu systemaattiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön palvelun käyttäjien, kuntien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. o Tuetaan tieto- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen järjestämisessä, saavutettavuudessa ja palvelujen kehittämisessä. Tpk 3: Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu avaavat myös mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle Etelä-Savossa. Omaehtoisen palvelukysynnän arvioidaan lisääntyvän sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa hyvinvointipalveluissa. Myös asiakkaiden valinnanvapauden, sekä julkisen ja yksityisen välisen palveluyhteistyön odotetaan lisääntyvän ja kasvattavan yritystoiminnan edellytyksiä. Matkailuun kytkeytyvät ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut tarjoavat maakunnalle myös erinomaisia mahdollisuuksia vahvistaa yritystoimintaa ja sitä kautta myös aluetaloutta ja työllisyyttä. Terveys- ja sosiaalipalvelualalla oli Etelä-Savossa vuonna 2011 runsaat viisisataa yritystoimipaikkaa, jotka työllistivät henkeä. Yritystoimintaa on syntynyt sekä kuntien palveluhankintojen, mutta lisääntyvästi myös kuluttajien markkinaehtoisen kysynnän pohjalta. Erityisesti kotiin tuotettavien hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän odotetaan kasvavan väestön ikääntyessä ja uusien sukupolvien tullessa vanhuusikään. Alan yritystoiminta on pienyritysvaltaista, mutta keskittymistä on tapahtunut erityisesti hoiva- ja terveyspalvelualalla. Markkinoiden toimivuus edellyttää vahvaa paikallista yritystoimintaa, jonka toimintaedellytysten vahvistamista pidetään maakuntaohjelmassa tärkeänä. Myös kuntien palvelustrategioissa ja hankintamenettelyissä tulee huomioida elinkeinopoliittiset ja kilpailulliset näkökohdat. Maakunnassa on valmisteltu kumppanuusyhteistyön pohjalta toimenpideohjelma hyvinvointialan yritystoiminnan vahvistamiseksi. Maakuntaohjelmassa tuetaan toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista, sekä siihen liittyvää kumppanuusyhteistyötä. o Tuetaan kuntien palvelustrategioiden ja hankintamenettelyjen kehittämistä, jotta hyvinvointialan yrittäjyydelle voidaan luoda pitkäjänteinen ja ennustettava toimintaympäristö. o Tuetaan hoiva- ja kotipalveluyritysten verkostoitumista ja kasvua. o Kehitetään yrityspalveluja ja toimijoiden yhteistyötä niin, että hyvinvointialan yritystoiminnan toimintaedellytykset vahvistuvat ja sen erityispiirteet tulevat palveluissa huomioiduiksi. o Kehitetään hyvinvointiin ja luontolähtöisyyteen liittyvää matkailu- ja palveluliiketoimintaa o Tuetaan palvelusetelimallin käytön laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluissa, sekä riittävän laajojen palvelusetelialueiden syntymistä. Tpk 4: Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen Etelä-Savon maakunnassa nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pidetään tärkeänä strategisena tavoitteena. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja, sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille sekä muualta muuttaville nuorille.

35 35 Tehdyn selvityksen mukaan suurin osa nuorista haluaisi elää ja tehdä töitä Etelä-Savossa, jos vain työmahdollisuuksia löytyisi 1. Kotiseutu, perhe, luonto ja asuinympäristö houkuttavat nuoria elämään Etelä-Savossa tai palaaman tänne, jos työmahdollisuuksia vain löytyy. Nuoret arvostavat myös hyviä terveyspalveluja ja liikkumismahdollisuuksia. Vaikka kotiseutu ja perhe ovat nuorille tärkeitä asioita, he korostavat, että Etelä- Savon on pysyttävä maailman menossa mukana. Työ- ja koulutusmahdollisuuksien ohella nuorten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää syrjäytymisen ehkäisyä. Tämä voi toteutua vahvistamalla yhteisöllisyyttä, jota syntyy esimerkiksi, harrastusten, palvelujen toimivuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen kautta. Alueella on viime vuosina kehitelty uudenlaisia lapsiperheiden ja nuorten palveluja ja työmuotoja, joissa keskeistä on voimavarojen kokoaminen hallinto- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön avulla. Kehittämistyötä jatketaan ja uudella ohjelmakaudella syntyneiden hyvien käytäntöjen pohjalta. o Luodaan toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä, yhdyskuntasuunnittelussa ja päätöksenteossa. o Tuetaan nuorten omaehtoisuuteen pohjautuvia toimintamalleja, joilla vahvistetaan alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa erityisesti nuorten näkökulmasta. o Tuetaan viranomaisyhteistyöhön perustuvia työllistämis- ja palvelumalleja, jotka tukevat nuorten sijoittumista ja omalle kotiseudulleen valmistumisensa jälkeen. o Ehkäistään nuorten syrjäytymistä vahvistamalla varhaista tukea sekä kehittämällä palvelukokonaisuuksia, joissa sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä kulttuuri - ja nuorisotyön palveluja. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yleisperustelut: Etelä-Savo pyrkii strategiansa mukaisesti olemaan vuoteen 2020 mennessä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta. Maakuntaohjelmassa määritellään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan edetä kohti kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista. Ihmisten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten, lähiympäristön sekä yhteiskunnan ja sen palvelujärjestelmän kanssa. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Myös taiteella ja kulttuurilla on hyvinvointia vahvistava vaikutus lisätessään ihmisten mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja sosiaaliseen osallistumiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille, sekä riskitekijöiden tunnistamista ja haittojen ehkäisyä. Toiminta perustuu luottamukseen ihmisten omiin ja yhteisöllisiin voimavaroihin. Terveys- ja hyvinvointierojen tasaaminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite, ja sen toteuttamisessa osallisuutta ja tasa-arvoa vahvistavalla toiminnalla on keskeinen merkitys. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa sekä riskitekijöihin, että olosuhteisiin, joissa ihmiset tekevät päätöksiä ja valintoja. Terveydenhuoltolain mukaan paikallisella tasolla päävastuu väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan organisoinnista on kunnilla. Kuntien on terveydenhuoltolain mukaisesti seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, sekä määriteltävä strategisessa suunnittelussaan tavoitteet, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole määritelty minkään yksittäisen hallintokunnan vastuulle, vaan se organisoidaan kunnissa poikkihallinnollisesti. Maakuntaohjelmassa tuetaan toiminnan vakiinnuttamista osana kuntien johtamisjärjestelmää. Samalla myös korostetaan toiminnan läpäisevyyttä ja tuetaan kehittämisrakenteiden ulottamista kattamaan kaikki kansalaisyhteiskunnan toimintasektorit. Maakunnallista toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tullaan vahvistamaan osana hyvinvointialan Kumppanuuspöytä-rakennetta. 1 Nuorten maakunta. Eteläsavolaisten nuorten mielipiteitä kotimaakunnasta. Etelä-Savon maakuntaliitto 2014.

36 36 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategiassa. Palvelujärjestelmässä painopistettä tulisi suunnata enemmän korjaavasta työstä ennakoiviin ja terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Helposti tavoitettavat, nk. matalan kynnyksen hyvinvointipalvelut kuuluvat ohjelman kehittämistavoitteisiin. Uusien palvelumallien suunnittelussa korostetaan kansalaisten omaa osallisuutta ja kansalaisjärjestöjen merkitystä. Etelä-Savo on ikärakenteeltaan maan vanhin maakunta. Ikääntyminen ja vanhusväestön määrän kasvu lisäävät myös sairastavuutta ja hoito- ja hoivapalvelujen kysyntää. Tärkeää on tehostaa toimenpiteitä, joilla tuetaan ikääntyvien toimintakyvyn säilymistä siten, että entistä useampi kykenee asumaan itsenäisesti omassa kodissaan entistä pidempään. Alueella sairastavuus on muuta maata suurempaa, vaikka ikärakenteen vaikutus otettaisiin huomioon. Monet sosiaaliset ja terveysongelmat painottuvat miehiin ja tämä selittää suurelta osin alueen terveys- ja hyvinvointierot muuhun maahan nähden. Maakuntaohjelmassa painotetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan miesten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Tpk 1: Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen Väestön hyvinvoinnin edistäminen edellyttää hallintorajat ylittäviä kehittämisrakenteita. Tavoitteena on että maakunnan kaikissa kunnissa on käytössä poikkihallinnollinen johtamis- ja kehittämisrakenne, joka vastaa omalla alueellaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan organisoinnista, sekä myös yhteistyöstä alueen muiden kuntien ja organisaatioiden kanssa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda hallinto- ja sektorirajat ylittävät ohjaus- ja kehittämisrakenteet, jotka toimivat alueellisesti osana uudistuneita sote-rakenteita. Maakunnallista yhteistyötä vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Tavoitteena on, että hyvinvointi vakiintuu aluekehitysjärjestelmässä läpäiseväksi tarkastelukulmaksi ja sen seurantaan ja ohjaukseen luodaan riittävä tietopohja ja ohjausrakenteet. o Vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävien yhteistyö- ja kehittämisrakenteiden syntymistä hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. o Vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan suunnitelmallisuutta ja strategisuutta, sekä kytkeytymistä tutkimukseen, koulutukseen ja riittävään tietopohjaan. o Luodaan maakunnallinen hyvinvointia ja terveyttä edistävä ohjausrakenne. o Tuetaan terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointimallien käyttöönottoa kuntien päätöksenteossa. Tpk 2: Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Matalan kynnyksen hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan helposti saavutettavaa ja monialaista palvelua, joka keskittyy ohjaukseen, neuvontaan ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Terveyskioski-tyyppiset palvelupisteet toimivat kauppakeskuksen yhteydessä. Toiminta voi olla myös liikkuvaa palvelua, jolla tavoitetaan hajaasutusalueilla olevia kuntalaisia. Suomessa ryhdytty kehittelemään erilaisia matalan kynnyksen palvelumalleja ja niille on tyypillistä painotus laaja-alaisiin ehkäiseviin palveluihin. Ohjauksen ja neuvonnan avulla tuetaan omaehtoista hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Toimintamalleissa on haettu myös uudenlaisia yhteistyömalleja muun muassa oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toiminnalla kyetään parantamaan palvelujen saatavuutta siirtämään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaisempaan hoidon alkamiseen. Toiminta on myös kustannustehokasta, sillä se korvaa merkittävässä määrin kalliimpia terveyskeskuskäyntejä. o Tuetaan Etelä-Savoon soveltuvan matalan kynnyksen palvelumallin kehittelyä siten, että toiminta rakentuu sosiaali- ja terveydenhuollon, oppilaitosten ja yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden pohjalle. o Tuetaan sähköisten ja mobiiliteknologiaa hyödyntävien palvelujen kehittämistä. Tuetaan liikkuvien palvelujen kehittämistä, niin että palveluja kyetään viemään lähemmäksi ihmisten fyysisistä tai sosiaalista elinpiiriä. o Kehitetään palvelujärjestelmän toimintaa ja ammattihenkilöstön osaamista niin, että moniammatillinen ja voimavaralähtöinen työote vahvistuu terveyttä ja toimintakykyä edistävässä toiminnassa.

37 37 Tpk 3: Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen Työelämä on murroksessa, mikä on lisännyt työntekijöiden epävarmuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. Työhyvinvoinnin vahvistaminen nähdään maakuntaohjelmassa tärkeänä kehittämisalueena. Työelämän laatu ja johtamiskäytännöt vaikuttavat ihmisten hyvinvointikokemuksiin ja terveydentilaan. Välittömien terveys- ja hyvinvointivaikutusten ohella työhyvinvoinnin lisääntymisellä voidaan saavuttaa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Työhyvinvoinnin vahvistuminen lisää henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista työhön. Tutkimusten mukaan tämä lisää työn tuottavuutta, kun samalla myös sairauspoissaolot vähenevät ja tehokas työaika lisääntyy. Työhyvinvoinnin lisääntyminen tukee osaltaan myös työurien pidentymistä. Yritystoiminnassa työhyvinvointi vahvistaa edellytyksiä innovaatioille ja toiminnan uudistumiselle, mikä puolestaan on edellytys yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilymiselle ja kehittymiselle. Työhyvinvointi ja työelämän laatu ovat nousemassa myös tärkeiksi tekijöiksi kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Työhyvinvointi ja työelämän laatu rakentuvat paljolti johtamiskäytännöistä ja työyhteisön toimintatavoista. Työhyvinvoinnin kehittäminen nivoutuu muuhun työn ja työyhteisön kehittämiseen. Toiminta työpaikoilla edellyttää johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Myös työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö ovat tärkeässä roolissa. Etelä-Savossa on pitkä perinne ja hyvät kokemukset laajapohjaiseen yhteistyöhön perustuvasta työelämän kehittämistoiminnasta. Kehittämisverkoston yhteistyöhön perustuvaa kehittämistoimintaa on tärkeää jatkaa siten, että Etelä-Savon työpaikkarakenne ja erityispiirteet tulevat huomioiduksi. o Vahvistetaan hyvinvointinäkökulmat huomioivaa johtamista ja esimiestyötä, sekä siihen liittyvää osaamista. o Tuetaan maakunnallista työelämän kehittämistoimintaa alueen oppimis- ja kehittämisverkostotoiminnan kokemusten pohjalta. o Kehitetään työpaikan toimintamalleja, joilla tuetaan liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja o Kehitetään työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyömalleja, jotka tukevat työhyvinvointia ja sairauksien ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyä. Tpk 4: Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen Ihmisten omaehtoinen kansalaistoiminta sekä järjestöissä tapahtuva toiminta ovat keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa, mutta samalla myös tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvoinnin rakenteita. Kansalaistoiminnan kautta ihmiset liittyvät yhteen ja toteuttavat heille tärkeitä tavoitteita. Yhteinen kiinnostuksen kohde motivoi ihmisiä toimimaan. Liittyminen, yhteisöllisyys ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä kuuluviin asioihin ovat keskeisimpiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Myös kulttuuri- ja harrastustoiminta, sekä vapaaehtoistoiminta lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia. Tämän vuoksi maakuntaohjelmaan on sisällytetty myös kansalaistoimintaa ja osallisuutta koskeva toimenpidekokonaisuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehtävällä vapaaehtoistyöllä, vertaistuella, sekä ohjaus- ja neuvontapalveluilla on myös kytkennät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Järjestöissä tehtävä työ edistää terveyttä ja hyvinvointia, sekä tukee ja täydentää julkisen palvelujärjestelmän toimintaa. Kansalaisjärjestöillä on suuri kosketuspinta kansalaisiin, joiden ääni kanavoituu järjestöjen kautta. Järjestöillä on myös tärkeä rooli palvelujen kehittäjänä. Maakuntaohjelmassa pyritään siihen, että järjestötoiminnan merkitys ja hyvinvointivaikutukset saadaan nykyistä paremmin näkyviin. Tavoitteena on, että kunnat tunnistavat nykyistä paremmin järjestöjen merkityksen ja näkevät sen tekemän työn osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteita. Yhteistyöstä ja järjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaamisesta tulee kunnissa sopia kumppanuuspohjalta. Järjestöillä on myös merkittävä rooli palvelutuotannossa, joka kytkeytyy hankintasopimusten kautta julkiseen palvelujärjestelmään. Tältä osin järjestöjen toiminta on muuttunut yritystoiminnan luonteiseksi. o Tuetaan järjestöjen hyvinvointivaikutusten näkyväksi tekemistä ja niiden roolin vahvistamista erityisesti sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävässä toiminnassa.

38 38 o o o o Tuetaan järjestöjen ja kuntien kumppanuussopimuksia, joissa määritellään järjestöjen rooli ja tehtävät paikallisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä ja samalla vahvistetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä. Tuetaan uusia paikallisia yhteistyömuotoja, joilla järjestöissä olevaa kokemusta ja asiantuntemusta kyetään hyödyntämään päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä. Tuetaan järjestötoiminnan keskinäistä yhteistyötä ja toimintamuotojen uudistumista. Kehitetään sosiaalisia kohtaamispaikkoja ja omaehtoisia kansalaistoiminnan muotoja, joissa pyritään hyvinvoinnin edistämiseen. Tpk 5: Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen Elämäntavoilla ja terveyskäyttäytymisellä on suuri vaikutus sairauksien syntyyn. Suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti parantuneet, mutta sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat edelleen suuret. Huono-osaisuus, työttömyys, pienituloisuus, yksinäisyys ja heikko terveys nivoutuvat usein yhteen. Elintavoilla on sairauksien synnyssä sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kasvualustansa. Ravinto- ja liikuntatottumukset, tupakointi sekä päihteiden käyttö ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat väestön terveydentilaan. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista pidetään tärkeänä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena. Väestön terveydessä on myös suuria alueellisia eroja. Etelä-Savossa sairastavuus on Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna 35,8 % suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Osa erosta selittyy alueen ikääntyneemmällä väestöllä, mutta ikävakioitunakin sairastavuus 11,7 % suurempaa kuin maassa keskimäärin (2012). Myös maakunnan sisällä on merkittäviä eroja ihmisten sairastavuudessa. Maakuntaohjelmassa pidetään tärkeänä, että ihmisten edellytyksiä tehdä terveellisiä valintoja vahvistetaan erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa terveydelle haitalliset elintavat ovat yleisiä. Ennenaikaisia kuolemia osoittava PYLL-indeksi osoittaa, että maakunnan muuta maata suurempi sairastavuus johtuu suurelta osin miesten hyvinvointi- ja terveysongelmista. Maakuntaohjelmassa nostetaan yhdeksi strategiseksi kehittämiskohteeksi toimenpiteiden suunnittelu miesten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. o Luodaan toimintamalli terveysliikunnan kytkemiseksi osaksi ihmisten arkea elämänkaaren eri vaiheissa. o Luodaan työmenetelmiä miesten hyvinvoinnin edistämiseksi, sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi. o Vahvistetaan terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia ja ravitsemuspalveluja. Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Järjestöt Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto AVI ja tutk.lait. laitokset UUDISTUVA HYVINVOINTI Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen Ennakoiva terevyden ja hyvinvoinnin kehittäminen Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen Metsäk.

39 39 HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tavoite: Etelä-savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Lisätään investointeja maakuntaan Parannetaan entisestään maakunnan vesistöjen tilaa Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Yleisperustelut: Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispäätöksiä Suomessa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoimatekijät ovat omasta mielestämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoitekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää. Etelä-Savon näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistettava. Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maakunta - brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa ylivertainen ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. Lisäksi vetovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Veto-

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille 2016-2019 ELY-keskuksen neuvottelukunta 9.10.2015 Liite 1 Siirrytään kaksiportaisuuteen tulosohjausasiakirjoissa 1) Strategia-asiakirja 2)

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot