ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa!

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa!

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, Mikkeli puhelin faksi Kotisivu: Julkaisu: ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille Julkaisusarjan nro: 126/2014 ISBN (verkkojulkaisu) ISSN Mikkeli 2014

3 SISÄLLYSLUETTELO STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI 1 MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 2 Etelä-Savo nykytila 2 Toimintaympäristön muutoshaasteet 5 Aiemman ohjelmatyön vaikutukset 5 UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA 10 Maakunnan visio ja strategiset päämäärät 10 MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 11 TOIMENPITEET TOIMINTALINJOITTAIN 16 TL1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA 16 Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti TL2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ 24 Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä TL3. UUDISTUVA HYVINVOINTI 33 Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta TL4. HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ 41 Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta ERITYISOHJELMIEN JA MUIDEN MAAKUNTAA KOSKEVIEN OHJELMIEN YHTEENSOVITUS 47 USEAMPAA KUIN YHTÄ MAAKUNTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA HANKKEET 51 - maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset strategiset kehittämistavoitteet RAHOITUS 52 TOTEUTUS JA SEURANTA 53 PROSESSIN KUVAUS 54 YMPÄRISTÖSELOSTUS 56 LIITTEET Liite 1 Etelä-Savon toimintaympäristön haasteet Liite 2 Maakuntaohjelman seurantamittarit Liite 3 Maakuntaohjelman valmistelufoorumien ja sova-ryhmän kokoonpano

4

5 Strategiasta toimenpiteiksi Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna Maakuntavaltuuston marraskuussa 2012 hyväksymän strategian aikatähtäin on vuodessa Päivittäminen tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä. Visionsa mukaisesti Etelä-Savo on vuonna 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. Maakunnan menestyksen vetureita ovat menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä hyvä toimintaympäristö. Nyt laadittu maakuntaohjelma, ETELÄ-SAVO -ohjelma, on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian linjausten toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja työnjaoista. Maakuntaohjelma on myös pohjana Euroopan unionin toimenpideohjelmien ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmien toteuttamiselle maakunnassa. Siten keskeiset sisällöt vuosia koskevaan Itä- ja Pohjois-Suomen alueelliseen Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaan on tuotettu seitsemän maakunnan maakuntaohjelmaprosesseissa. Maakuntaohjelmasta tehtiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaohjelman vuosille KUVA 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 1

6 Maakunnan nykytila ja kehittämismahdollisuudet Etelä-Savo 2014 nykytila Yhteydet parantuneet Etelä-Savo sijaitsee vain kahden - kolmensadan kilometrin päässä kahdesta suuresta pohjoiseurooppalaisesta metropolista; Suomen pääkaupunkiseudusta ja Pietarista. Maakunnan saavutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on parantanut viime vuosina, kun käynnissä olleet päätieverkon ja raideliikenneyhteyksien uudisrakentamis- sekä perusparannushankkeet ovat valmistuneet. Rahoitusta odottamassa on kuitenkin joukko saavutettavuuttamme parantavia infrahankkeita. Muuttoliikkeessä myönteinen suunta, väestö vähenee ja ikääntyy Etelä-Savon asukasluku oli vuoden 2014 alussa henkeä. Väestö on viime vuosina vähentynyt noin tuhannen hengen vuosivauhdilla luvun alkuvuosista lähtien väestöä on vähentänyt muuttotappiota enemmän ns. luonnollinen väestönmuutos eli kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden. Muuttotappio on muutamien viime vuosien aikana pienentynyt erityisesti ulkomailta muuton ansiosta. Suurimmat muuttotappiot maakunta on kärsinyt vuotiaiden ikäryhmässä, henkeä vuosittain. Vaikka nuoria lähtee pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttovoittoa on viime vuosina saatu heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin ja väestön ikärakenne on vinoutunut vanhimpiin ikäluokkiin päin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 23,3 % vuonna 2012, kun se koko maassa oli 17,3 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan osuus nousee jo yli 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iällä mitattuna (45,9 vuotta). Tästä johtuen työikäisten ja lasten osuus on maakunnassa keskimääräistä pienempi. Huoltosuhde maakunnassa on epäedullinen ja heikkenee edelleen. KUVA 2. Etelä-Savon väestöennuste ikäryhmittäin Matkailu vetää - järviluonto ja loma-asukkaat voimavarana Kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on yli km, eli lähes 200 metriä asukasta kohti. Vapaa-ajan asuntoja on yli ja vuosittainen uudisrakentaminen liikkuu neljänsadan mökin tuntumassa. Mökeistä noin puolet on maakunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat vapaa-ajan asukkaat lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henki- 2

7 löillä. Lukuisat vesistöt ja rantaviivan runsaus tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet järviluonnon virkistyskäytölle niin yksityisen vapaa-ajanvieton kuin yritystoiminnan harjoittamisen näkökulmasta. Uusia loma-asuntoja maakuntaan saadaan kaiken aikaa, sillä jo yksistään vahvistettuihin kaavoihin sisältyy huomattava potentiaalinen loma-asuntotonttivaranto. Maakunnan tavoitteena on kehittyä vapaa-ajanasumisen ykkösalueeksi Suomessa. Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkoja on maakunnassa reilut Etelä-Savolla vahva asema maaseutumatkailualueena ja viime vuosina vuokramökkien käyttöastetta on pystytty nostamaan. Yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2013 aikana, kun samaan aikaan yöpymiset ovat koko maassa vähän laskeneet. Suurin lisäys on ollut venäläismatkailijoissa. Metsäklusterista työtä ja toimeentuloa Etelä-Savon maapinta-alasta 88 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy lähes kymmenesosa koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Maakunnan kantorahatulot ovat vuosi toisensa jälkeen olleet maan suurimmat. Teollinen tuotanto nojaa vahvasti metsäklusteriin, suurimpina toimialoina mekaaninen puunjalostus ja konepajateollisuus. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen osuus on lähes kolmannes teollisuusyritysten liikevaihdosta ja työllistävä vaikutus reilut 2100 henkilötyövuotta. Puuvaroille on edelleenkin kysyntää, vaikka maailmanlaajuisesti sellun ja paperin tuotanto on sopeutumassa pienenevään kysyntään. Suurimmat kasvumahdollisuudet nähdään puupohjaisessa energiassa, biojalosteissa ja puurakentamisessa. Pk-yrittäjyyttä ja palvelualoja Yritysten lukumäärällä mitattuna Etelä-Savo kuuluu Suomen yrittävimpiin alueisiin. Yritystoiminta on pk-valtaista ja yritykset toimivat paljolti perinteisillä aloilla mutta myös uutta erityisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on syntynyt. Palveluelinkeinot on maakunnan suurin työllistäjä; kaksi kolmesta työllisestä toimii palvelusektorilla. Palvelualojen työpaikoista 55 % on yksityisellä sektorilla ja 45 % julkisella sektorilla. Jalostuksen toimialoilla työskentelee vajaa neljännes ja alkutuotannossa joka kymmenes. KUVA 3. Etelä-Savon työpaikkajakauma toimialoittain (2011 yhteensä työpaikkaa) Älykäs erikoistuminen luo uusia mahdollisuuksia Maakunnan osaamisen kärkialat luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen pohjautuvan yritystoiminnan kasvulle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiä ovat metsäbiomassan hyödyntäminen, ympäristöturvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä materiaaliteknologian mahdollisuudet. Luomuosaaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen nousevat myös maakunnan vahvoiksi osaamisaloiksi. Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia myös hoiva- ja hyvinvointialalla sekä muilla palvelualoilla, vapaa-ajanasumisessa ja kulttuuripalveluissa. Maakunnan on kohdennettava vahvemmin väheneviä kehittämisresurssejaan valikoiduille kärkiosaamisaloille, jotta kehittämispanosten vaikuttavuus ja toimialojen tuottavuus lisääntyisivät kiristyvässä kilpailussa. 3

8 Mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle Työllisyysaste on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta jää edelleen maan keskiarvoa heikommaksi. Maakunnassa on vajaat työpaikkaa, ja määrä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan. ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukainen työttömyysaste maaliskuussa 2014 oli Etelä-Savossa 13,3 % ja koko maassa 12,0 %. Vanhusvoittoinen väestö ja muuttoliike ovat johtaneet työikäisen väestön supistumiseen. Viimeisten viiden vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt lähes 7000 hengellä. Työikäisten määrä alenee edelleen nopeasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja nuoria tulee vähemmän tilalle. Etelä-Savossa on siis mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa. Koulutustaso nousee nuorten myötä Etelä-Savon koulutustaso on maan alhaisimpia. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 64,2 % vuonna Koulutustaso on kuitenkin noussut vuosi vuodelta, ja maakunnan nuorilla on mahdollisuus hankkia samantasoinen toisen asteen koulutus kuin muualla maassa. Koulutustason erot syntyvät korkea-asteen koulutusmahdollisuuksissa, vanhempien ikäluokkien koulutustasossa ja siinä, että maakunnan työpaikoissa ei usein tarvita yhtä korkeaa koulutusta kuin kasvualueilla. Harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta tiivistyy Vesistöisen maakunnan asutushistoriasta johtuen Etelä-Savo on kehittynyt harvaan, mutta kauttaaltaan tasaisesti asuttuna maakuntana. Maapinta-alasta on ympärivuotisesti asuttua 50 %. Tässä suhteessa Etelä-Savo ja koko Itä-Suomi erottuu selvästi esim. Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista, joissa pääosa alueesta on tyhjää ja asutus on keskittynyt taajamiin. Etelä-Savon taajama-aste on Manner-Suomen alhaisin 70,1 % (koko maa 84,4 %). Aluerakenne on hajanainen; maakunta rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan. Itä-Suomen ja koko maan keskittyvässä väestö- ja aluerakennekehityksen päävirrassa myös Etelä-Savon asutus ja palvelurakenne tiivistyvät. Palvelut ja työpaikat ovat keskittymässä yhä suurempiin keskuksiin ja asumisen ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ei tarpeettomasti heikennetä hyvän elämän ja arjen sujuvuuden mahdollisuuksia. Lähivuosikymmenien kehitys on merkittävä haaste myös eteläsavolaisten keskuksien, kaupunkien ja kirkonkylien kilpailukyvylle. Maakuntaliitot ovat yhdessä Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa käynnistäneet kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Sen myötä myös Etelä-Savossa panostetaan pienten keskusten elinvoimaisuuden kehittämiseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Kansantuotteessa kirittävää Asukasta kohti laskettu kansantuote oli v Etelä-Savossa n ja koko maassa n EU27-maiden keskimääräistasosta Etelä-Savon asukasta kohti laskettu BKT oli noin 84 % vuonna 2010 ja Suomen keskimääräistasosta 73,7 %. Astuvan Akka, Ristiinan kalliomaalausten 5000-vuotias jousinainen, seuraa maakunnan kehitystä Astuvansalmen kalliorinteestä. 4

9 KUVA 4. Etelä-Savon profiili (% koko maasta) Toimintaympäristön muutoshaasteet Maailma muuttuu suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio ja energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalliset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omilla päätöksillämme emme useinkaan voi muuttaa jonkin kehitysilmiön suuntaa maakunnassa. Päätöksillämme voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyödymme maakunnan näkökulmasta meille myönteisistä kehityssuunnista ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta. Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista on koottu liitteeseen 1, jossa on maakuntaohjelman toimintalinjoittain tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehitystrendejä Suomessa ja niiden vaikutuksia Etelä-Savoon. Aiemman ohjelmatyön vaikutukset Maakuntaohjelman arviointi ohjelmalla on merkitystä Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon maakuntaliitto teetti maakuntaohjelman ulkopuolisen arvioinnin alkuvuonna Arvioinnin toteutti tarjouskilpailun voittanut MDI Public Oy. Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoituksena on parantaa ohjelman laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä. MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tulevan maakuntaohjelman valmistelua valmistelufoorumien jäsenille pidetyssä palautetyöpajassa. Tilaisuus toimi yhteisenä lähtölaukauksena ja sparrauspajana foorumityölle ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle. 5

10 Arvioinnissa haastateltiin eräitä avainhenkilöitä sekä toteutettiin laaja sähköinen kysely eri yhteistyötahoille (n=241). Arviointiraportti valmistui kesäkuussa Arvioinnin havaintojen perusteella maakuntaohjelmalla on merkitystä ja se toimii oikeasti kehittämisen ohjenuorana. Ohjelmaprosessi on koonnut yhteen maakunnan eri toimijoita ja mahdollistanut yhteisen tahtotilan syntymisen. Kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyön katsottu olleen tarkoituksenmukaista ja onnistunutta. Maakuntaohjelman valmistelussa koettiin toimenpidesisältöjen ohella tärkeäksi myös itse valmistelu- ja toteutusprosessi, jonka avulla muodostetaan yhteinen tahtotila, sitoutetaan toimijoita ja vahvistetaan maakunnallista yhteenkuuluvuutta. Arvioinnin mukaan erityisesti osaamisen sektorilla ohjelmalla on aikaansaatu paljon myönteistä kehitystä. Uudistuneiden ja erikoistuneiden osaamisrakenteiden eli tärkeimpiä toimialoja tukevien koulutus- ja tutkimustoimintojen luomisessa maakuntaohjelmalla on ollut keskeinen merkitys. Siihen liittyvä hankerahoituksen kohdentaminen on onnistunut ja toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Erityisesti kilpailukykyisen korkeakoulutarjonnan ja tki-rakenteiden vakiinnuttamisessa on onnistuttu hyvin. Maakuntaohjelmalla on kyetty vahvistamaan myös osaamisen monikärkisyyttä. Tämä on tärkeä tulos maakunnassa, jossa elinkeinorakenteen monipuolistamisen kautta synnytetään edellytyksiä aluetalouden vahvistamiselle. Ilman maakuntaohjelmaa Etelä-Savo ei pysyisi osaamis- ja innovaatiovetoisen aluekehityksen kelkassa edes nykyisellä tasolla. Ohjelmatyö on ollut menestyksellistä myös yritystoiminnan vahvistamisessa, matkailun ja markkinoinnin kehittämisessä (erityisesti Saimaa-brändi) sekä Venäjä-yhteistyön rakentamisessa. Kaikkein kriittisimmin arvioitiin palvelurakenteiden kehittämiseen liittyviä tuloksia. Maakuntaohjelman kautta voidaan vaikuttaa vain rajallisesti hyvinvointipalvelujen tai yleisemmin kuntaja palvelurakenteiden kehittämiseen. EU:n alue- ja rakennepolitiikalla on vahvistettu elinkeinoelämän edellytyksiä ja osaamista EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa EAKR ja ESR tukirahoitus yhteensä n. 220 milj. euroa Yritystuet 65 milj Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet, toimitiloja yrityksiä varten Osaamiskärjet 55,6 milj Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, investointeja tutkimusympäristöihin Bioenergia Hyvinvointi Kuitu- ja prosessiteknologia Materiaali- ja ympäristöteknologia Matkailu ja kulttuuri Sähköiset palvelut Koulutus- ja osaamisrakenteiden kehittäminen 19,5 milj Uusien oppimismallien kehittämistä, investointeja Yrittäjyys 27 milj Konsultointi- ja neuvontapalvelua, yritys ja yrittäjyyskoulutusta Alueen saavutettavuus, olosuhteet ja tunnettuus 23 milj Liikenneinfran parantamishankkeita, vesihuoltohankkeita ja alueen markkinointia Työmarkkinoiden toimivuus 30 milj Työllisyyttä tukevia hankkeita, työpajoja KUVA 5. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen teemoittain

11 EU:n alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien kautta on osoitettu merkittävästi rahoitusta mm. yritystukiin ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen, osaamisen ja innovaatiotoimintojen vahvistamiseen, työllistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin sekä liikenneyhteyksien parantamiseen. EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa tilanne EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa tilanne Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet + niitä + niitä tukevat hankkeet yhteensä yhteensä n. 56 milj n. 56 milj. Matkailu- ja kulttuurirakentaminen 3,1 milj Matkailumarkkinointi 2,2 milj Sähköiset palvelut 4,4 milj Bioener gia 3,2 milj Hyvinvointi 7,6 milj Matkailun tuotekehitys ja verkostoituminen 3,0 milj Matkailuosaaminen 1,5 milj Elektroniikan 3K Savonlinna 1,2 milj Kuitu- ja prosessiteknologia Savonlinna 8,7 milj LUT vihreä kemia 6,7 milj LUT materiaalitekniikka 4,7 milj MAMK muovi- ja komposiittiosaami nen 5,2 milj KUVA 6. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen osaamiskärjille Ohjelmarahoituksella on ollut huomattava rooli mm. maakunnan keskeisten osaamis- ja innovaatiorakenteiden luomisessa ja vahvistamisessa. Tki-hankahoituksella on määrätietoisesti vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjen osaamisen kärkialojen toimintoja sekä maakuntaan sijoittuneita yliopistotoimintoja. Muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun muovi-, komposiitti- ja kuituteknologiaosaamisen sekä LUT Savon ympäristö- ja materiaali- ja bioenergiaosaamisen yhteyteen on synnytetty vireitä tutkimusyhteisöjä. Etelä-Savossa on myönnetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tukirahoitusta yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vähän yli puolet on käytetty yritysten omiin hankkeisiin yritystukina ja vähän alle puolet yleisiin kehittämishankkeisiin. Varsinkin matkailun ja bioenergian osalta maaseutuohjelma ja rakennerahasto-ohjelmat täydentävät hyvin toisiaan toimialojen kehittymiseksi. Maaseutuohjelman rahoitusta on suunnattu lisäksi mm. maatalouden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen sekä kylien laajakaistahankkeisiin. 7

12 Maaseutuohjelman rahoitus , yhteensä n. 33 milj. euroa Maaseutuohjelman rahoitus , yhteensä n. 33 milj e Yrityshankkeet Kehittämistuet Perusmaatalous; 4,5 Puutarhatalous; 1,0 Matkailu; 8,7 Metsätalous; 1,5 Bioenergia; 1,0 Matkailu; 1,0 Elintarvike; 2,6 Muun yritystoiminnan kehittäminen; 3,0 Bioenergia; 2,5 Kylät+infra; 3,5 Muu yritystoiminta; 1,4 Hevoset; 1,0 Puunjalostus; 0,5 Metalli; 0,2 Palvelut; 0,4 KUVA 7. Maaseuturahaston rahoituksen jakaantuminen Etelä-Savossa ENPI ja ENI Rajan ylittävää yhteistyötä Euroopan unionin ulkorajoilla ja siten myös Suomen ja Venäjän välillä on toteutettu ohjelmakaudella Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista (European Neighbourhood and Partnership Instrument, ENPI). Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC -ohjelma oli yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta. Ohjelma-alueeseen kuuluivat Suomen puolella Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso sekä Venäjän puolella Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan saivat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta. Ohjelmakaudella ohjelmarahoitusta on ollut yhteensä 72 M, joka sidottiin kokonaisuudessaan hankkeisiin. Tästä summasta noin puolet ohjattiin neljään LSP-hankkeeseen, eli suuriin infrahankkeisiin. Loput rahoituksesta sidottiin 47 yhteishankkeeseen, joista neljän päätoteuttaja oli Etelä-Savosta. Yhteensä 1,7 M. Uudella ohjelmakaudella toteutetaan ENIohjelmaa eli European Neighbourhood Instrumentia. Sen lopullinen rahoituskehys on vielä avoin, mutta alustavien tietojen mukaan se tulisi olemaan hieman nykyistä ENPI-ohjelmaa suurempi. Kansalliset erityisohjelmat Osaamiskeskusohjelmalla vauhditettu kärkiosaamisaloja ja innovaatiotoimintoja Kaksi eteläsavolaista toimijaa Miktech Oy ja Savonlinnan seudun yrityspalvelut ovat olleet mukana sisäasianministeriön, myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa osaamiskeskusohjelmassa vuosina Tämä aluekehityslain mukainen määräaikainen erityisohjelma päättyi vuonna

13 Eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisina toimijoina ja yhteistyökumppaneina. Mikkelissä toimi Mikkelin teknologiakeskuksen vetämä komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Se oli mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa. Itäsuomalainen matkailuosaajien verkosto Savonlinnan osaamiskeskus, erityisteemanaan matkailun tuotestrategia ja sähköisen liiketoiminta sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet oli mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna-Varkaus akselin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidut-energia-elinkaari) kehittämistoimintoja toteutettiin Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana. Osaamiskeskusohjelmilla on saatettu vauhtiin ja vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjä osaamisen kärkitoimintoja sekä maakunnallisten tavoiteohjelmien painotuksia. Maaseutupoliittisella kokonaisohjelmalla ja Etelä-Savolla yhteiset tavoitteet Etelä-Savon maakunnan ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseutua koskevat kehittämislinjaukset ovat pitkälti yhtenevät; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutumisen tukeminen. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostaa Etelä-Savon maakunnan tavoin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ensisijaisuutta maaseudun elinvoiman säilyttäjänä. Toimenpiteissä painotetaan elinkeinoperustan monipuolistamista maaseudun elinvoimaisuuden välttämättömänä ehtona. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää Etelä-Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä. Saaristo-ohjelma linjassa Etelä-Savon tavoitteiden kanssa Etelä-Savon maakunnan ja saaristo-ohjelman kehittämislinjaukset tukevat yhteneväisin toimenpitein saaristoalueiden kehittämistä. Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseutumainen loma-asutusmaakunta, jonka rannoille on rakennettu joka kymmenes maamme vapaa-ajan asunnoista. Maakunnan kehittämisessä ainutlaatuinen järviluonto ja vapaa-ajan asuminen nähdään, saaristo-ohjelman tavoin, elinkeinomahdollisuutena erityisesti hiljenevälle maaseudulle. Järvet, saaret ja ranta-alueet nähdään vahvuuksina, joita kestävästi hyödyntämällä voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja tukea tasapainoista aluekehitystä. Saaristoohjelma sisältää Etelä-Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman alueellinen merkitys Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma sisältää kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet vuosiksi Ohjelma pohjautuu hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston päätökseen alueiden kehittämisen tavoitteista Mikkeli oli hakemassa kaupunkisopimusta uusissa kansallisissa INKA-ohjelmissa yhdessä Kajaanin ja Kokkolan kanssa yläteemalla Vihreämmän teollisuuden ratkaisut. Savonlinna oli Mikkelin kanssa laadittavan kumppanuussopimuksen kautta mukana neuvotteluissa. Tavoitteena oli yhdistää kaupunkien resurssit ja kaupunkien alueilla oleva osaaminen ja yritykset laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Keskeiset kehittämisen teemat olivat materiaali- ja energiatehokkuus, tuottavuuden parantaminen, ympäristöhaittojen minimointi, innovaatiotoiminta, uusi yrittäjyys ja aluekehitys. Kyseinen kaupunkikonsortio ei päässyt mukaan INKA-ohjelmaan. Nämä kaupunkien valinnat ovat maakunnan strategian ja maakuntaohjelman painotusten mukaisia, joten teemoja edistetään osana muuta aluekehittämistä maakunnassa. 9

14 Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia Maakunnan visio ja strategiset päämäärät Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä. Maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun strategian marraskuussa Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Maakuntaohjelma laaditaan tarkistetun strategian linjausten pohjalta. Strategian tavoitteena on löytää ne menestystekijät, joiden avulla maakunnan väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan, ja Etelä-Savo saadaan näkymään vahvemmin maakunnan ulkopuolella. Päätavoitteena on muuttovoittoinen ja taloudelliselta asemaltaan vahvistunut maakunta. Sisältöjen lisäksi päivittämisprosessissa kiinnitettiin huomiota myös strategian toimeenpanoon ja vastuunjakoon eri toimijoiden kesken. Uusiutuva Etelä-Savo strategiassa uskotaan, että maakunnan menestyksen vahvimpana veturina toimii yritystoiminta. Yritystoiminnan menestys ja työpaikkatarjonta nähdään avaintekijöinä maakunnan menestykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Kannattavat ja kilpailukykyiset yritykset luovat toimeentuloa sekä verotulojen kautta ylläpitävät julkista palvelutuotantoa. Tavoitteena on, että Etelä-Savon avaintoimialat kärkinään metsä, metalli ja matkailu toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti. Menestyvä yritystoiminta muodostaa yhdessä kolmen muun strategisen avainveturin osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvä toimintaympäristö toisiaan täydentävän synergisen veturiston, joka yhdessä vie maakuntaa kohti tavoitteitaan. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Kansainvälistyminen LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT Nuoret Ympäristö KUVA 8. Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategia 10

15 Maakuntaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Maakuntaohjelman tavoitteet Päätavoitteet: muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous Ohjelman toimintalinjojen tavoitteet: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin mallimaakunta Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämisen painopisteet MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ UUDISTUVA HYVINVOINTI HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Avainalojen kehittäminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämien Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Tonttipalvelun tehostaminen Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen L Ä P I K Ä Y V Ä T N Ä K Ö K U L M A T Vetovoima Kansainvälistyminen Nuoret Ympäristö KUVA 9. Maakuntaohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet toimintalinjoittain Päätavoitteina muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous Etelä-Savon kehittämisen päätavoitteet maakuntaohjelmassa ovat väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi ja aluetalouden vahvistaminen MUUTTOLIIKE Nettomuutto ALUETALOUS BKT / asukas, * BKT / asukas (indeksi, Suomi=100) Tavoite ,3 66,7 67,4 70,1 71,3 71, , ,6 73,4 73,7 74,5 75,0 Tavoite

16 Viime vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien luvulla maakunnan muuttotase on ollut merkittävästi miinuksella nuorten vuotiaiden ikäryhmässä, joka hakeutuu opiskelemaan ja työelämään. Lasten (alle 14-vuotiaat) ja työssäkäyvien 30 vuotta täyttäneiden ikäluokat ovat 2000-luvulla olleet muuttovoittoisia, selvimmin eläkeikää lähestyvien ikäryhmässä. KUVA 10. Kokonaisnettomuutto Etelä-Savossa , henkilöä keskimäärin vuodessa. Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille ja muualta tänne muuttaville nuorille. Lapsiperheille ja työmarkkinoilla oleville muuttajille on voitava tarjota työpaikan lisäksi erityistä bonusta, jolla maakunta profiloituu edukseen. Etelä-Savossa se tarkoittaa sujuvaa arkea ja yhdistettynä ainutlaatuiseen luontoon ja erinomaiseen sijaintiin. Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla tarkasteltuna jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on pystynyt hienoisesti parantamaan suhteellista asemaansa viime vuosina. Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pk-valtaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaista viime vuosista. Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien määrätietoista hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. 12

17 Läpikäyvinä teemoina vetovoima, kansainvälistyminen, nuoret ja ympäristö Etelä-Savo keskittää kehittämispanoksensa neljälle toimintalinjalle. Kunkin toimintalinjan toimenpiteissä otetaan huomioon maakuntaohjelman neljä läpikäyvää näkökulmaa vetovoima - kansainvälistyminen - nuoret - ympäristö. Vetovoimainen Saimaan maakunta Etelä-Savon vahvat vetovoimatekijät Saimaa, puhdas ympäristö, sujuva arki sekä hyvä sijainti ja saavutettavuus ja Venäjän läheisyys tekevät Etelä-Savosta ainutlaatuisen maakunnan. Oikein hyödynnettyinä nämä vahvuudet antavat merkittävän kilpailuedun, jonka pohjalta voidaan houkutella lisää asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Maakunnan vahvuuksia ja tarjontaa on tehty tunnetuksi neljällä kärkiteemalla Asu, Tee, Opi, Koe. Tavoitteena on ollut kohentaa Etelä-Savon yleistä imagoa, synnyttää myönteisiä mielikuvia alueesta sekä tuoda esille alueen monipuolista tarjontaa. Teemat ovat tukeneet hyvin maakuntastrategian toteutusta. Asu. Saimaan maakunnasta löytyy hyvä arki ja ylelliset vapaa-ajan mahdollisuudet puhtaassa, turvallisessa ja edullisessa ympäristössä sekä neljä aidosti erilaista vuodenaikaa. Etelä-Savon kaupungeista ja kunnista on helppo löytää osoite omalle kodille. Täällä voit oikeasti asua omakotitalossa järven rannalla, keskellä kaupunkia. Tee. Saimaan maakunta on täynnä mahdollisuuksia yrittäjälle ja työntekijälle. Sopivaa tilaa kohtuullisin hinnoin, osaavia työntekijöitä sekä hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen ja vaikka miljoonakaupunki Pietariin. Nämä valtit ja hyvin toimivat palvelut ovat yritykselle terveen kasvun alustoja. Opi. Etelä-Savo uskoo tutkimuksen ja koulutuksen voimaan. Turvallinen kouluympäristö ja osaavat opettajat luovat otollisen maaperän menestyksekkäälle opiskelulle ja taitojen kartuttamiselle. Laadukkaan perusopetuksen lisäksi maakunta tarjoaa monipuolisen valikoiman ammattiin johtavia opintoja kaikilla koulutuksen asteilla. Koe. Etelä-Savossa on tuhansia tapahtumia ja kiinnostavia käyntikohteita kesät talvet. Saimaa, Puula, Kyyvesi ja tuhannet muut järvet sekä monipuolinen kulttuuritarjonta luovat puitteet elämyksille, joista syntyy hyvää mieltä ja muistoja. Etelä-Savoa markkinoidaan jatkossakin erinomaisena paikkana elää ja asua, yrittää ja opiskella, viettää vapaa-aikaa sekä harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Maakunnan kärkitapahtumia, asumista, vapaa-ajanviettoa ja opiskelupaikkoja tehdään tunnetuksi valtakunnallisesti ja venäläisille kohderyhmille. Kansainvälistyminen Etelä-Savossa ei eletä pullossa, vaan maakunnan toimijat yritykset etunenässä toimivat globaalissa kilpailu- ja markkinaympäristössä, josta ne hakevat yhteistyökumppaninsa ja asiakkaansa. Maakunnan kilpailukyky ja menestys on yhä enemmän riippuvainen kyvystämme kansainvälistyä ja hakea sitä kautta vahvempia asemia muuttuvassa toimintakentässä. Kansainvälistymisen näkökulma sisältää erityisesti markkinoihin ja yritystoimintaan vaikuttavan globalisaatiokehityksen, eri toimijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen maailmanlaajuisesti, Euroopassa, lähialueilla sekä valmiudet sijoittaa toimintoja ja rekrytoida työvoimaa ulkomailta. Kansainvälisyys tulee saattaa osaksi eteläsavolaista arkea niin, että maakunnan toimijat, elinkeinoelämä sekä osaaminen suunnannäyttäjinä, integroituvat kansainväliseen kilpailu- ja markkinaympäristöön sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös mahdollisuuden toimintakentän laajentamiseen, mm. koulutustuotteiden vientiin sisältyy kasvavaa potentiaalia. Kansainvälisyys on nähtävä myös kansainvälisyysvalmiuksien luomisen näkökulmasta niin, että kansainvälisyys kuuluu luonnollisena osana eteläsavolaiseen arkeen. Venäjän ja Keski-Euroopan lisäksi yhteistyösuuntana on tulevaisuudessa enenevässä määrin Aasia. 13

18 Nuoret Tämän päivän nuoret ovat huomisen tekijöitä myös Etelä-Savossa, joten nuorten työllistyminen ja maakuntaan jääminen ovat maakunnan elinvoiman avaintekijöitä. Maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä kartoitettiin kyselyllä ja haastattelemalla vuotiaiden nuorten mielipiteitä siitä, millaisena eteläsavolainen arki näyttäytyy maakunnassa asuville nuorille. Nuoret mieltävät Etelä-Savon ikääntyväksi, mutta lapsiperheiden suosimaksi alueeksi, jossa luontoarvoja kunnioitetaan. Nuorten halukkuus asua ja tehdä töitä Etelä-Savossa on korkea jos vain työpaikka löytyy niin neljä viidestä nuoresta haluaisi elää alueella. Edulliset ja helposti saavutettavat harrastusmahdollisuudet, hyvät terveyspalvelut ja alueen luonnonarvot arvostettiin myös korkealle. Nuorten odotukset tulevaisuudelta ovat maltillisia haaveena on työpaikka ja oma talo viihtyisässä elinympäristössä. Nuoret kokevat Etelä-Savon lukioiden, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulutarjonnan varsin monipuoliseksi. Sensijaan yliopistokoulutustarjontaa pidettiin suppeana, mikä nähtiin osasyyksi maakunnasta poismuuttoon. Opintojen jälkeen on kuitenkin halukkuutta palata takaisin kotiseudulle, jos työmahdollisuuksia vain järjestyy. Mitä paremmin nuori viihtyy alueella opiskelujen aikana, sitä varmemmin hän jää sinne myös opintojen jälkeenkin. Tämän vuoksi nuoret toivovat kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kiinnittävän huomiota siihen, miten opiskelijat noteerataan paikkakunnalla ja kuinka heidät otetaan vastaan. Vetovoimainen koulutus ja laadukkaat sekä monipuoliset työmahdollisuudet ovat alueellisen kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Pienenevien ikäluokkien, vähenevän työikäisten määrän ja edelleenkin alhaisen koulutustason kanssa kamppailevalle Etelä-Savolle on erityisen tärkeää huolehtia osaamisrakenteistaan tavoilla, jotka tukevat niin työelämän tarpeita kuin nuorten odotuksia ammattiin kouluttautumisesta. o o o o Jos työpaikka löytyy, niin suurin osa nuorista (80%) haluaa elää ja tehdä työtä Etelä-Savossa. Työuransa alussa olevia nuoria on rohkeasti työllistettävä ja autettava kiinnittymään alueelle. Työpajat, oppisopimukset ja harjoittelupaikat ovat myös tärkeitä polkuja nuorten työllistymisessä. Työpaikan lisäksi nuoret arvostavat harrastusmahdollisuuksia, hyviä terveyspalveluja ja viihtyisää ympäristöä luontoarvoineen. Etelä-Savon oppilaitoksilla on vetovoimaa, mutta opiskelijoiden vastaanottamiseen ja alueelle kotouttamiseen tulee kiinnittää lisähuomiota. Ympäristö Etelä-Savossa ympäristö -- luonnonvarat ja luontoarvot, ekokilpailukyky ja rakennettu ympäristö on vahvuus ja mahdollisuus, jota kestävästi hyödyntämällä vahvistetaan maakunnan elinvoimaa. Ympäristö on kilpailukykytekijä, jossa on Etelä-Savon osalta vielä paljon ammennettavaa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ympäristöarvojen vaaliminen ja kestävän kehityksen arvojen mukaiset toimintatavat nousevat yhä tärkeämmiksi imagotekijöiksi. Kuluttajien ympäristöarvojen korostuminen ohjaa tuotekehitystä ja tuotantoprosesseja. Ympäristön pilaantuminen ja luonnonvarojen rajallisuus tiukentavat ympäristösäädöksiä ja luonnonvarojen käytön sääntelyä. Etelä-Savossa ympäristön arvo on huomattu jo varhain ja maakunnassa on toimittu aktiivisesti hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Ekotehokkuus on keskeisenä tavoitteena yritystoiminnan kehittämisessä, mutta myös asumisessa, vapaa-ajan toiminnoissa ja liikkumisessa. Maakuntaohjelman toimintalinjoilla tavoitellaan kautta linjan ympäristöllisesti kestävää kehitystä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristö ja kestävä kehitys sekä luontoarvojen ja taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen. Etelä-Savo on ainoana maakuntana allekirjoittanut TEM:n kanssa Cleantech-lupauksen. Ympäristöteknologia on yksi Etelä-Savon valituista kärkialoista, jota tuetaan alan koulutuksella ja tki-toiminnalla. Senkin kohdalla menestyminen rakentuu jatkossa yhä enemmän kykyyn synnyttää, siirtää ja kaupallistaa uutta, innovatiivista osaamista. Maakuntaan synnytetyt ympäristöalan osaamiskeskittymät kuten Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio muodostavat kasvualustan osaamisintensiivisten tki-toimintojen vahvistamiselle. 14

19 Ilmastonmuutokseen varaudutaan maakuntaohjelmassa uusiutuvan energiankäytön ja tutkimuksen lisäämisellä, vaikuttamalla yhdyskuntarakenteeseen sekä liikkumistarpeisiin ja -muotoihin. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon maa- ja metsätalouden kehittämisessä sekä vesivarojen käytössä. Savojen ilmasto-ohjelman 2025 toimenpide-esitykset ovat suurelta osin mukana maakuntaohjelmassa. Eurooppa strategian keskeisiä tavoitteita on kestävä kasvu, joka edellyttää puolestaan vähähiilistä yhteiskuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina toteutettavan EU:n Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman yhtenä temaattisena tavoitteena on vähähiilinen talous. Ohjelman EAKR-rahoituksesta tulee kohdentaa vähintään 25 % vähähiilistä taloutta edistävään toimintaan, mikä huomioidaan hankevalintoja tehtäessä. 15

20 Toimenpiteet toimintalinjoittain TL 1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Tavoite: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Kehittämisen painopisteet Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen 2. Avainalojen kehittäminen T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t 1.1 Tuottavuuden nostaminen 1.2 Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen 1.3 Uuden yritystoiminnan synnyttäminen 1.4 Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen 2.1 Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen 2.2 Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Puuraaka-aineen markkinoille tulo Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen 2.3 Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Saimaa-teeman vahvistaminen Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet Palvelutuotannon monipuolistaminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Kasvatetaan maakunnan yritysten tuottavuutta ja vientiä Optimoidaan metsäraaka-aineen arvoketju KILPAILUKYKY Kasvuyritysten määrä Vienti (milj. ) Viennin osuus kokonaistuotannosta (viennin arvo/bkt), % Tavoite 2017 Tavoite ,3 11,8 12