ETELÄ-SAVO -OHJELMA. Maakuntaohjelma vuosille ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVO -OHJELMA. Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU!"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU! Luonnos

2 2 Etelä-Savo -ohjelma SISÄLLYS STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI... 3 MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET 4 Etelä-Savo 2014 nykytila, Toimintaympäristön muutoshaasteista Aiemman ohjelmatyön vaikutukset UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO 2020 maakuntastrategia. 11 Maakunnan kehittämisen visio ja strategiset tavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 12 TOIMENPITEET TOIMINTALINJOITTAIN TL1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti 17 TL2. OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus- ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja tukee erityisesti kärkiosaamisalojen menestystä. 24 TL3. UUDISTUVA HYVINVOINTI Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta TL4. HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta ERITYISOHJELMIEN JA MUIDEN MAAKUNTAA KOSKEVIEN OHJELMIEN YHTEEN- SOVITUS SELVITYS USEAMPAA KUIN YHTÄ MAAKUNTAA KOSKEVISTA SUUNNITELMISTA JA HANKKEISTA - maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset strategiset kehittämistavoitteet.46 RAHOITUS.. 47 TOTEUTUS JA SEURANTA.. 48 PROSESSIN KUVAUS 49 YMPÄRISTÖSELOSTUS LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Etelä-Savon toimintaympäristön haasteet Maakuntaohjelman seurantamittarit Maakuntaohjelman valmistelufoorumien ja sova-ryhmän kokoonpano

3 3 STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna Maakuntavaltuuston marraskuussa 2012 hyväksymän strategian aikatähtäin on vuodessa Päivittäminen tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä. Visionsa mukaisesti Etelä-Savo on vuonna 2020 vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu. Maakunnan menestyksen vetureita ovat menestyvä yritystoiminta, osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut sekä hyvä toimintaympäristö. Nyt laadittu maakuntaohjelma, ETELÄ-SAVO -ohjelma, on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian linjausten toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja työnjaoista. Maakuntaohjelma on myös pohjana Euroopan unionin toimenpideohjelmien ja kansallisen aluepolitiikan erityisohjelmien toteuttamiselle maakunnassa. Siten keskeiset sisällöt vuosia koskevaan Itä- ja Pohjois- Suomen alueelliseen Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaan on tuotettu seitsemän maakunnan maakuntaohjelmaprosesseissa. Maakuntaohjelmasta tehtiin viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. sova-lain mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Maakuntavaltuusto hyväksyy Etelä-Savon maakuntaohjelman KUVA 1: Maakunnan suunnittelujärjestelmä

4 4 MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET Etelä-Savo 2014 nykytila Yhteydet parantuneet Etelä-Savo sijaitsee vain kahden - kolmensadan kilometrin päässä kahdesta suuresta pohjoiseurooppalaisesta metropolista; Suomen pääkaupunkiseudusta ja Pietarista. Maakunnan saavutettavuus pääkaupunkiseudun suuntaan on parantanut viime vuosina, kun käynnissä olleet päätieverkon ja raideliikenneyhteyksien uudisrakentamis- sekä perusparannushankkeet ovat valmistuneet. Rahoitusta odottamassa on kuitenkin joukko saavutettavuuttamme parantavia infrahankkeita. Muuttoliikkeessä myönteinen suunta, väestö vähenee ja ikääntyy Etelä-Savon asukasluku oli vuoden 2013 alussa henkeä. Väestö on viime vuosina vähentynyt noin tuhannen hengen vuosivauhdilla luvun alkuvuosista lähtien väestöä on vähentänyt muuttotappiota enemmän ns. luonnollinen väestönmuutos eli kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden. Muuttotappio on muutamien viime vuosien aikana pienentynyt erityisesti ulkomailta muuton ansiosta. Suurimmat muuttotappiot maakunta on kärsinyt vuotiaiden ikäryhmässä, henkeä vuosittain. Vaikka nuoria lähtee pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttovoittoa on viime vuosina saatu heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin ja väestön ikärakenne on vinoutunut vanhimpiin ikäluokkiin päin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 23,3 % vuonna 2012, kun se koko maassa oli 17,3 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan osuus nousee jo yli 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Savon väestö on maan vanhinta myös väestön keski-iällä mitattuna (45,9 vuotta). Tästä johtuen työikäisten ja lasten osuus on maakunnassa keskimääräistä pienempi. Huoltosuhde maakunnassa on epäedullinen ja heikkenee edelleen. KUVA 2 Etelä-Savon väestöennuste ikäryhmittäin Matkailu vetää - järviluonto ja loma-asukkaat voimavarana Kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on yli km, eli lähes 200 metriä asukasta kohti. Vapaa-ajan asuntoja on yli ja vuosittainen uudisrakentaminen liikkuu neljänsadan mökin tuntumassa. Mökeistä noin puolet on maakunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat vapaa-ajan asukkaat lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Lukuisat vesistöt ja rantaviivan runsaus tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet järviluonnon virkistyskäytölle niin yksityisen vapaa-ajanvieton kuin yritystoiminnan harjoittamisen näkökulmasta. Uusia loma-asuntoja maakuntaan saadaan kaiken aikaa, sillä jo yksistään vahvistettuihin kaavoihin sisältyy huomattava potentiaalinen loma-asuntotonttivaranto. Maakunnan tavoitteena on kehittyä vapaa-ajanasumisen ykkösalueeksi Suomessa. Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkoja on maakunnassa reilut Etelä-Savolla vahva asema maaseutumatkailualueena ja viime vuosina vuokramökkien käyttöastetta on pystytty nostamaan. Yöpymisvuorokaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2013 aikana, kun samaan aikaan yöpymiset ovat koko maassa vähän laskeneet. Suurin lisäys on ollut venäläismatkailijoissa.

5 5 Metsäklusterista työtä ja toimeentuloa Etelä-Savon maapinta-alasta 88 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy lähes kymmenesosa koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Maakunnan kantorahatulot ovat vuosi toisensa jälkeen olleet maan suurimmat. Teollinen tuotanto nojaa vahvasti metsäklusteriin, suurimpina toimialoina mekaaninen puunjalostus ja konepajateollisuus. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen osuus on lähes kolmannes teollisuusyritysten liikevaihdosta ja työllistävä vaikutus reilut 2100 henkilötyövuotta. Puuvaroille on edelleenkin kysyntää, vaikka maailmanlaajuisesti sellun ja paperin tuotanto on sopeutumassa pienenevään kysyntään. Suurimmat kasvumahdollisuudet nähdään puupohjaisessa energiassa, biojalosteissa ja puurakentamisessa. Pk-yrittäjyyttä ja palvelualoja Yritysten lukumäärällä mitattuna Etelä-Savo kuuluu Suomen yrittävimpiin alueisiin. Yritystoiminta on pkvaltaista ja yritykset toimivat paljolti perinteisillä aloilla mutta myös uutta erityisosaamiseen ja korkean teknologian hyödyntämiseen pohjautuvaa yritystoimintaa on syntynyt. Palveluelinkeinot on maakunnan suurin työllistäjä; kaksi kolmesta työllisestä toimii palvelusektorilla. Palvelualojen työpaikoista 55 % on yksityisellä sektorilla ja 45 % julkisella sektorilla. Jalostuksen toimialoilla työskentelee vajaa neljännes ja alkutuotannossa joka kymmenes. KUVA 3 Etelä-Savon työpaikkajakauma toimialoittain (2011 yhteensä työpaikkaa) Älykäs erikoistuminen luo uusia mahdollisuuksia Maakunnan osaamisen kärkialat luovat osaltaan edellytyksiä huippuosaamiseen pohjautuvan yritystoiminnan kasvulle. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiä ovat metsäbiomassan hyödyntäminen, ympäristöturvallisuuteen liittyvät ratkaisut sekä materiaaliteknologian mahdollisuudet. Luomuosaaminen ja digitaalisten palvelujen kehittäminen nousevat myös maakunnan vahvoiksi osaamisaloiksi. Uusille yrityksille on kasvumahdollisuuksia myös hoiva- ja hyvinvointialalla sekä muilla palvelualoilla, vapaa-ajanasumisessa ja kulttuuripalveluissa. Maakunnan on kohdennettava vahvemmin väheneviä kehittämisresurssejaan valikoiduille kärkiosaamisaloille, jotta kehittämispanosten vaikuttavuus ja toimialojen tuottavuus lisääntyisivät kiristyvässä kilpailussa. Mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle Työllisyysaste on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta jää edelleen maan keskiarvoa heikommaksi. Maakunnassa on vajaat työpaikkaa, ja määrä on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan. ELY-keskuksen tilastojen mukainen työttömyysaste heinäkuussa 2013 oli Etelä- Savossa 12,1 % ja koko maassa 11,7 %. Vanhusvoittoinen väestö ja muuttoliike ovat johtaneet työikäisen väestön supistumiseen. Viimeisten viiden vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt lähes 7000 hengellä. Työikäisten määrä alenee edelleen nopeasti, kun suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja nuoria tulee vähemmän tilalle. Etelä-Savossa on siis mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle maakunnassa tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä mittava työvoiman uusiutuminen ja työpaikkoja avautuu nopeammin ja suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa.

6 6 Koulutustaso nousee nuorten myötä Etelä-Savon koulutustaso on maan alhaisimpia. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 64,2 % vuonna Koulutustaso on kuitenkin noussut vuosi vuodelta, ja maakunnan nuorilla on mahdollisuus hankkia samantasoinen toisen asteen koulutus kuin muualla maassa. Koulutustason erot syntyvät korkea-asteen koulutusmahdollisuuksissa, vanhempien ikäluokkien koulutustasossa ja siinä, että maakunnan työpaikoissa ei usein tarvita yhtä korkeaa koulutusta kuin kasvualueilla. Harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta tiivistyy Vesistöisen maakunnan asutushistoriasta johtuen Etelä-Savo on kehittynyt harvaan, mutta kauttaaltaan tasaisesti asuttuna maakuntana. Maapinta-alasta on ympärivuotisesti asuttua 50 %. Tässä suhteessa Etelä- Savo ja koko Itä-Suomi erottuu selvästi esim. Pohjois-Suomesta ja Pohjois-Ruotsista, joissa pääosa alueesta on tyhjää ja asutus on keskittynyt taajamiin. Etelä-Savon taajama-aste on Manner-Suomen alhaisin 70,1 % (koko maa 84,4 %). Aluerakenne on hajanainen; maakunta rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan. Itä-Suomen ja koko maan keskittyvässä väestö- ja aluerakennekehityksen päävirrassa myös Etelä-Savon asutus ja palvelurakenne tiivistyvät. Palvelut ja työpaikat ovat keskittymässä yhä suurempiin keskuksiin ja asumisen ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta ei tarpeettomasti heikennetä hyvän elämän ja arjen sujuvuuden mahdollisuuksia. Lähivuosikymmenien kehitys on merkittävä haaste myös eteläsavolaisten keskuksien, kaupunkien ja kirkonkylien kilpailukyvylle. Maakuntaliitot ovat yhdessä Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa käynnistäneet kolmivuotisen valtakunnallisen kampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Sen myötä myös Etelä-Savossa panostetaan pienten keskusten elinvoimaisuuden kehittämiseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Kansantuotteessa kirittävää Asukasta kohti laskettu kansantuote oli v Etelä-Savossa n ja koko maassa n EU27-maiden keskimääräistasosta Etelä-Savon asukasta kohti laskettu BKT oli noin 84 % vuonna 2010 ja Suomen keskimääräistasosta 73,7 %. KUVA 4 Etelä-Savon profiili (% koko maasta)

7 7 Toimintaympäristön muutoshaasteet Maailma muuttuu suuret globaalit haasteet väestökehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio ja energia koskettavat kaikkia maita ja alueita. Maailmanlaajuiset, eurooppalaiset ja valtakunnalliset muutostrendit vaikuttavat entistä enemmän ja nopeammin myös Etelä-Savon kehitykseen. Omilla päätöksillämme emme useinkaan voi muuttaa jonkin kehitysilmiön suuntaa maakunnassa. Päätöksillämme voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyödymme maakunnan näkökulmasta meille myönteisistä kehityssuunnista ja miten onnistumme ennalta torjumaan tai kompensoimaan kannaltamme negatiivisten kehitysilmiöiden vaikutusta. Keskeisiä havaintoja toimintaympäristön muutoksista on koottu liitteeseen 1, jossa on maakuntaohjelman toimintalinjoittain tarkasteltu maailmanlaajuisia ja eurooppalaisia muutostrendejä, kehitystrendejä Suomessa ja niiden vaikutuksia Etelä-Savoon. Aiemman ohjelmatyön vaikutukset Maakuntaohjelman arviointi ohjelmalla on merkitystä Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon maakuntaliitto teetti maakuntaohjelman ulkopuolisen arvioinnin alkuvuonna Arvioinnin toteutti tarjouskilpailun voittanut MDI Public Oy. Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoituksena on parantaa ohjelman laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä. MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tulevan maakuntaohjelman valmistelua valmistelufoorumien jäsenille pidetyssä palautetyöpajassa. Tilaisuus toimi yhteisenä lähtölaukauksena ja sparrauspajana foorumityölle ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle. Arvioinnissa haastateltiin eräitä avainhenkilöitä sekä toteutettiin laaja sähköinen kysely eri yhteistyötahoille (n=241). Arviointiraportti valmistui kesäkuussa Arvioinnin havaintojen perusteella maakuntaohjelmalla on merkitystä ja se toimii oikeasti kehittämisen ohjenuorana. Ohjelmaprosessi on koonnut yhteen maakunnan eri toimijoita ja mahdollistanut yhteisen tahtotilan syntymisen. Kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyön katsottu olleen tarkoituksenmukaista ja onnistunutta. Maakuntaohjelman valmistelussa koettiin toimenpidesisältöjen ohella tärkeäksi myös itse valmistelu- ja toteutusprosessi, jonka avulla muodostetaan yhteinen tahtotila, sitoutetaan toimijoita ja vahvistetaan maakunnallista yhteenkuuluvuutta. Arvioinnin mukaan erityisesti osaamisen sektorilla ohjelmalla on aikaansaatu paljon myönteistä kehitystä. Uudistuneiden ja erikoistuneiden osaamisrakenteiden eli tärkeimpiä toimialoja tukevien koulutus- ja tutkimustoimintojen luomisessa maakuntaohjelmalla on ollut keskeinen merkitys. Siihen liittyvä hankerahoituksen kohdentaminen on onnistunut ja toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin. Erityisesti kilpailukykyisen korkeakoulutarjonnan ja tki-rakenteiden vakiinnuttamisessa on onnistuttu hyvin. Maakuntaohjelmalla on kyetty vahvistamaan myös osaamisen monikärkisyyttä. Tämä on tärkeä tulos maakunnassa, jossa elinkeinorakenteen monipuolistamisen kautta synnytetään edellytyksiä aluetalouden vahvistamiselle. Ilman maakuntaohjelmaa Etelä-Savo ei pysyisi osaamis- ja innovaatiovetoisen aluekehityksen kelkassa edes nykyisellä tasolla. Ohjelmatyö on ollut menestyksellistä myös yritystoiminnan vahvistamisessa, matkailun ja markkinoinnin kehittämisessä (erityisesti Saimaa-brändi) sekä Venäjä-yhteistyön rakentamisessa. Kaikkein kriittisimmin arvioitiin palvelurakenteiden kehittämiseen liittyviä tuloksia. Maakuntaohjelman kautta voidaan vaikuttaa vain rajallisesti hyvinvointipalvelujen tai yleisemmin kunta- ja palvelurakenteiden kehittämiseen.

8 8 EU:n alue- ja rakennepolitiikalla on vahvistettu elinkeinoelämän edellytyksiä ja osaamista KUVA 4. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen teemoittain EU:n alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien kautta on osoitettu merkittävästi rahoitusta mm. yritystukiin ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamiseen, osaamisen ja innovaatiotoimintojen vahvistamiseen, työllistämiseen ja työelämän kehittämishankkeisiin sekä liikenneyhteyksien parantamiseen. EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa tilanne Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet + niitä tukevat hankkeet yhteensä n. 56 milj Matkailu- ja kulttuurirakentaminen 3,1 milj Matkailumarkkinointi 2,2 milj Sähköiset palvelut 4,4 milj Bioener gia 3,2 milj Hyvinvointi 7,6 milj Matkailun tuotekehitys ja verkostoituminen 3,0 milj Matkailuosaaminen 1,5 milj Elektroniikan 3K Savonlinna 1,2 milj Kuitu- ja prosessiteknologia Savonlinna 8,7 milj LUT vihreä kemia 6,7 milj LUT materiaalitekniikka 4,7 milj MAMK muovi- ja komposiittiosaami nen 5,2 milj KUVA 5. EU:n rakennerahastojen tuen jakaantuminen osaamiskärjille

9 9 Ohjelmarahoituksella on ollut huomattava rooli mm. maakunnan keskeisten osaamis- ja innovaatiorakenteiden luomisessa ja vahvistamisessa. Tki-hankahoituksella on määrätietoisesti vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjen osaamisen kärkialojen toimintoja sekä maakuntaan sijoittuneita yliopistotoimintoja. Muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun muovi-, komposiitti- ja kuituteknologiaosaamisen sekä LUT Savon ympäristö- ja materiaali- ja bioenergiaosaamisen yhteyteen on synnytetty vireitä tutkimusyhteisöjä. KUVA 6. Maaseuturahaston rahoituksen jakaantuminen Etelä-Savossa Etelä-Savossa on myönnetty Maaseutuohjelman tukirahoitusta yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vähän yli puolet on käytetty yritysten omiin hankkeisiin yritystukina ja vähän alle puolet yleisiin kehittämishankkeisiin. Varsinkin matkailun ja bioenergian osalta maaseutuohjelma ja rakennerahasto-ohjelmat täydentävät hyvin toisiaan toimialojen kehittymiseksi. Maaseutuohjelman rahoitusta on suunnattu lisäksi mm. maatalouden ja elintarvikkeiden jatkojalostuksen kehittämiseen sekä kylien laajakaistahankkeisiin. ENPI ja ENI Rajan ylittävää yhteistyötä Euroopan unionin ulkorajoilla ja siten myös Suomen ja Venäjän välillä on toteutettu ohjelmakaudella Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentista (European Neighbourhood and Partnership Instrument, ENPI). Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC -ohjelma oli yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta. Ohjelma-alueeseen kuuluivat Suomen puolella Etelä- Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso sekä Venäjän puolella Pietarin kaupunki ja Leningradin alue. Rajoittuvina alueina ohjelmaan saivat osallistua myös Uusimaa, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo sekä Karjalan tasavalta. Ohjelmakaudella ohjelmarahoitusta on ollut yhteensä 72 M, joka sidottiin kokonaisuudessaan hankkeisiin. Tästä summasta noin puolet ohjattiin neljään LSP-hankkeeseen, eli suuriin infrahankkeisiin. Loput rahoituksesta sidottiin 47 yhteishankkeeseen, joista neljän päätoteuttaja oli Etelä-Savosta. yhteensä 1,7 M. Uudella ohjelmakaudella toteutetaan ENI-ohjelmaa eli European Neighbourhood Instrumentia. Sen lopullinen rahoituskehys on vielä avoin, mutta alustavien tietojen mukaan se tulisi olemaan hieman nykyistä ENPI-ohjelmaa suurempi.

10 10 Kansalliset erityisohjelmat Osaamiskeskusohjelmalla vauhditettu kärkiosaamisaloja ja innovaatiotoimintoja Kaksi eteläsavolaista toimijaa Miktech Oy ja Savonlinnan seudun yrityspalvelut ovat olleet mukana sisäasianministeriön, myöhemmin työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamassa osaamiskeskusohjelmassa vuosina Tämä aluekehityslain mukainen määräaikainen erityisohjelma päättyi vuonna Eteläsavolaiset osaamiskeskukset ovat vakiinnuttaneet asemansa niin maakunnallisina kuin valtakunnallisina toimijoina ja yhteistyökumppaneina. Mikkelissä toimi Mikkelin teknologiakeskuksen vetämä komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Se oli mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa. Itäsuomalainen matkailuosaajien verkosto Savonlinnan osaamiskeskus, erityisteemanaan matkailun tuotestrategia ja sähköisen liiketoiminta sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet oli mukana Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterissa. Savonlinna- Varkaus akselin metsäteollisuusosaajien vetovastuulla olevia prosessiteollisuuden (kuidut-energia-elinkaari) kehittämistoimintoja toteutettiin Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisteemana. Osaamiskeskusohjelmilla on saatettu vauhtiin ja vahvistettu Etelä-Savon innovaatiostrategiassa määriteltyjä osaamisen kärkitoimintoja sekä maakunnallisten tavoiteohjelmien painotuksia. Maaseutupoliittisella kokonaisohjelmalla ja Etelä-Savolla yhteiset tavoitteet Etelä-Savon maakunnan ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseutua koskevat kehittämislinjaukset ovat pitkälti yhtenevät; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutumisen tukeminen. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma korostaa Etelä-Savon maakunnan tavoin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden ensisijaisuutta maaseudun elinvoiman säilyttäjänä. Toimenpiteissä painotetaan elinkeinoperustan monipuolistamista maaseudun elinvoimaisuuden välttämättömänä ehtona. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sisältää Etelä- Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä. Saaristo-ohjelma linjassa Etelä-Savon tavoitteiden kanssa Etelä-Savon maakunnan ja saaristo-ohjelman kehittämislinjaukset tukevat yhteneväisin toimenpitein saaristoalueiden kehittämistä. Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseutumainen loma-asutusmaakunta, jonka rannoille on rakennettu joka kymmenes maamme vapaa-ajan asunnoista. Maakunnan kehittämisessä ainutlaatuinen järviluonto ja vapaa-ajan asuminen nähdään, saaristo-ohjelman tavoin, elinkeinomahdollisuutena erityisesti hiljenevälle maaseudulle. Järvet, saaret ja ranta-alueet nähdään vahvuuksina, joita kestävästi hyödyntämällä voidaan vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja tukea tasapainoista aluekehitystä. Saaristo-ohjelma sisältää Etelä-Savon kannalta katsottuna monia kannatettavia tavoitteita ja toimenpideesityksiä, mutta ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly niiden toimeenpanoon tarvittavaa omaa rahoituskehystä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman alueellinen merkitys Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma sisältää kaupunkipolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet vuosiksi Ohjelma pohjautuu hallitusohjelmaan ja valtioneuvoston päätökseen alueiden kehittämisen tavoitteista Mikkeli oli hakemassa kaupunkisopimusta uusissa kansallisissa INKA-ohjelmissa yhdessä Kajaanin ja Kokkolan kanssa yläteemalla Vihreämmän teollisuuden ratkaisut. Savonlinna oli Mikkelin kanssa laadittavan kumppanuussopimuksen kautta mukana neuvotteluissa. Tavoitteena oli yhdistää kaupunkien resurssit ja kaupunkien alueilla oleva osaaminen ja yritykset laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Keskeiset kehittämisen teemat olivat materiaali- ja energiatehokkuus, tuottavuuden parantaminen, ympäristöhaittojen minimointi, innovaatiotoiminta, uusi yrittäjyys ja aluekehitys. Kyseinen kaupunkikonsortio ei päässyt mukaan INKA-ohjelmaan. Nämä kaupunkien valinnat ovat maakunnan strategian ja maakuntaohjelman painotusten mukaisia, joten teemoja edistetään osana muuta aluekehittämistä maakunnassa.

11 MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO maakuntastrategia Maakunnan visio ja strategiset päämäärät Etelä-Savo päivitti oman maakuntastrategiansa vuonna Työ tehtiin tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, korkeakoulujen ja oppilaitosten, järjestökentän sekä muiden aluekehityksen keskeisten toimijatahojen kanssa. Tarkistettuun strategiaan on kirjattu yksiin kansiin maakunnan eri toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila pitkän aikavälin tavoitellusta kehityksestä. Maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun strategian marraskuussa Maakuntaohjelma on strategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan maakuntastrategian toteuttamiseksi tarvittavista tarkemmista tavoitteista ja toimenpiteistä. Maakuntaohjelma laaditaan tarkistetun strategian linjausten pohjalta. Strategian tavoitteena on löytää ne menestystekijät, joiden avulla maakunnan väestö- ja talouskehityksessä saadaan käänne parempaan, ja Etelä-Savo saadaan näkymään vahvemmin maakunnan ulkopuolella. Päätavoitteena on muuttovoittoinen ja taloudelliselta asemaltaan vahvistunut maakunta. Sisältöjen lisäksi päivittämisprosessissa kiinnitettiin huomiota myös strategian toimeenpanoon ja vastuunjakoon eri toimijoiden kesken. Uusiutuva Etelä-Savo strategiassa uskotaan, että maakunnan menestyksen vahvimpana veturina toimii yritystoiminta. Yritystoiminnan menestys ja työpaikkatarjonta nähdään avaintekijöinä maakunnan menestykselle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Kannattavat ja kilpailukykyiset yritykset luovat toimeentuloa sekä verotulojen kautta ylläpitävät julkista palvelutuotantoa. Tavoitteena on, että Etelä-Savon avaintoimialat kärkinään metsä, metalli ja matkailu toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti. Menestyvä yritystoiminta muodostaa yhdessä kolmen muun strategisen avainveturin osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvä toimintaympäristö toisiaan täydentävän synergisen veturiston, joka yhdessä vie maakuntaa kohti tavoitteitaan. Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa yritystoiminta menestyy ja palvelut ovat laadukkaita huolehditaan erityisesti lapsiperheiden ja nuorten työmahdollisuuksista ja viihtymisestä toimitaan esimerkillisen ympäristövastuullisesti maailmanluokan kulttuuri- ja muut tapahtumat rikastavat elämisen laatua arki on sujuvaa ja turvallista sekä paikallisuus elävää puhdas luonto ja rikas kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset myös matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle Helsingin ja Pietarin läheisyys vauhdittaa elinkeinoelämää ja kulttuuria MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ LAADUKKAAT HYVINVOINTIPALVELUT HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Kansainvälistyminen LÄPIKÄYVÄT NÄKÖKULMAT Nuoret Ympäristö

12 12 MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Maakuntaohjelman tavoitteet Päätavoitteet: muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous Ohjelman toimintalinjojen tavoitteet: Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin mallimaakunta Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Maakuntaohjelman toimintalinjat ja kehittämisen painopisteet MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ UUDISTUVA HYVINVOINTI HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Avainalojen kehittäminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittämien Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Tonttipalvelun tehostaminen Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen L Ä P I K Ä Y V Ä T N Ä K Ö K U L M A T Vetovoima Kansainvälistyminen Nuoret Ympäristö KUVA 6. Maakuntaohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet toimintalinjoittain Päätavoitteina muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous Etelä-Savon kehittämisen päätavoitteet maakuntaohjelmassa ovat väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi ja aluetalouden vahvistaminen.

13 MUUTTOLIIKE Nettomuutto ALUETALOUS BKT / asukas, * BKT / asukas (indeksi, Suomi=100) Tavoite ,3 66,7 67,4 70,1 71,3 71, , ,6 73,4 73,7 74,5 75,0 Viime vuosien aikana muuttoliikkeessä on tapahtunut hienoista kohentumista. Suuret muuttotappioluvut ovat pienentyneet ja entistä nuoremmissa ikäluokissa on päästy joinakin viime vuosina muuttovoiton puolelle. Vaikka nuoria lähtee paljon pois opiskelun ja työn perässä, on muuttoliike vilkasta myös Etelä-Savoon päin ja muuttotappio kääntyy plussalle heti 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien luvulla maakunnan muuttotase on ollut merkittävästi miinuksella nuorten vuotiaiden ikäryhmässä, joka hakeutuu opiskelemaan ja työelämään. Lasten (alle 14-vuotiaat) ja työssäkäyvien 30 vuotta täyttäneiden ikäluokat ovat 2000-luvulla olleet muuttovoittoisia, selvimmin eläkeikää lähestyvien ikäryhmässä. Tavoite 2020 KUVA 7. Kokonaisnettomuutto Etelä-Savossa , henkilöä keskimäärin vuodessa. Koko väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille ja muualta tänne muuttaville nuorille. Lapsiperheille ja työmarkkinoilla oleville muuttajille on voitava tarjota työpaikan lisäksi erityistä bonusta, jolla maakunta profiloituu edukseen. Etelä-Savossa se tarkoittaa sujuvaa arkea ja yhdistettynä ainutlaatuiseen luontoon ja erinomaiseen sijaintiin. Etelä-Savon aluetalous on bkt-mittareilla tarkasteltuna jäljessä maan keskiarvosta, mutta maakunta on pystynyt hienoisesti parantamaan suhteellista asemaansa viime vuosina. Elinkeinoelämän ja talouden kehittymistä ovat viime vuosina leimanneet maailmantalouden heilahtelut ja kriisit. Etelä-Savon yrityskanta on pkvaltaista ja selvinnyt kohtuullisesti epävakaista viime vuosista. Aluetalouden vahvistaminen edellyttää maakunnan omien vahvuuksien määrätietoista hyödyntämistä sekä yritystoiminnan edellytysten ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamista.

14 14 Läpikäyvinä teemoina vetovoima, kansainvälistyminen, nuoret ja ympäristö Etelä-Savo keskittää kehittämispanoksensa neljälle toimintalinjalle. Kunkin toimintalinjan toimenpiteissä otetaan huomioon maakuntaohjelman neljä läpikäyvää näkökulmaa vetovoima - kansainvälistyminen - nuoret - ympäristö. Vetovoimainen Saimaan maakunta Etelä-Savon vahvat vetovoimatekijät Saimaa, puhdas ympäristö, sujuva arki sekä hyvä sijainti ja saavutettavuus ja Venäjän läheisyys tekevät Etelä-Savosta ainutlaatuisen maakunnan. Oikein hyödynnettyinä nämä vahvuudet antavat merkittävän kilpailuedun, jonka pohjalta voidaan houkutella lisää asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Maakunnan vahvuuksia ja tarjontaa on tehty tunnetuksi neljällä kärkiteemalla Asu, Tee, Opi, Koe. Tavoitteena on ollut kohentaa Etelä-Savon yleistä imagoa, synnyttää myönteisiä mielikuvia alueesta sekä tuoda esille alueen monipuolista tarjontaa. Teemat ovat tukeneet hyvin maakuntastrategian toteutusta. Asu. Saimaan maakunnasta löytyy hyvä arki ja ylelliset vapaa-ajan mahdollisuudet puhtaassa, turvallisessa ja edullisessa ympäristössä sekä neljä aidosti erilaista vuodenaikaa. Etelä-Savon kaupungeista ja kunnista on helppo löytää osoite omalle kodille. Täällä voit oikeasti asua omakotitalossa järven rannalla, keskellä kaupunkia. Tee. Saimaan maakunta on täynnä mahdollisuuksia yrittäjälle ja työntekijälle. Sopivaa tilaa kohtuullisin hinnoin, osaavia työntekijöitä sekä hyvät liikenneyhteydet muualle Suomeen ja vaikka miljoonakaupunki Pietariin. Nämä valtit ja hyvin toimivat palvelut ovat yritykselle terveen kasvun alustoja. Opi. Etelä-Savo uskoo tutkimuksen ja koulutuksen voimaan. Turvallinen kouluympäristö ja osaavat opettajat luovat otollisen maaperän menestyksekkäälle opiskelulle ja taitojen kartuttamiselle. Laadukkaan perusopetuksen lisäksi maakunta tarjoaa monipuolisen valikoiman ammattiin johtavia opintoja kaikilla koulutuksen asteilla. Koe. Etelä-Savossa on tuhansia tapahtumia ja kiinnostavia käyntikohteita kesät talvet. Saimaa, Puula, Kyyvesi ja tuhannet muut järvet sekä monipuolinen kulttuuritarjonta luovat puitteet elämyksille, joista syntyy hyvää mieltä ja muistoja. Etelä-Savoa markkinoidaan jatkossakin erinomaisena paikkana elää ja asua, yrittää ja opiskella, viettää vapaa-aikaa sekä harrastaa liikuntaa ja kulttuuria. Maakunnan kärkitapahtumia, asumista, vapaa-ajanviettoa ja opiskelupaikkoja tehdään tunnetuksi valtakunnallisesti ja venäläisille kohderyhmille. Kansainvälistyminen Etelä-Savossa ei eletä pullossa, vaan maakunnan toimijat yritykset etunenässä toimivat globaalissa kilpailu- ja markkinaympäristössä, josta ne hakevat yhteistyökumppaninsa ja asiakkaansa. Maakunnan kilpailukyky ja menestys on yhä enemmän riippuvainen kyvystämme kansainvälistyä ja hakea sitä kautta vahvempia asemia muuttuvassa toimintakentässä. Kansainvälistymisen näkökulma sisältää erityisesti markkinoihin ja yritystoimintaan vaikuttavan globalisaatiokehityksen, eri toimijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen maailmanlaajuisesti, Euroopassa, lähialueilla sekä valmiudet sijoittaa toimintoja ja rekrytoida työvoimaa ulkomailta. Kansainvälisyys tulee saattaa osaksi eteläsavolaista arkea niin, että maakunnan toimijat, elinkeinoelämä sekä osaaminen suunnannäyttäjinä, integroituvat kansainväliseen kilpailu- ja markkinaympäristöön sekä kansainväliseen yhteistyöhön. Oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös mahdollisuuden toimintakentän laajentamiseen, mm. koulutustuotteiden vientiin sisältyy kasvavaa potentiaalia. Kansainvälisyys on nähtävä myös kansainvälisyysvalmiuksien luomisen näkökulmasta niin, että kansainvälisyys kuuluu luonnollisena osana eteläsavolaiseen arkeen. Venäjän ja Keski-Euroopan lisäksi yhteistyösuuntana on tulevaisuudessa enenevässä määrin Aasia.

15 15 Nuoret Tämän päivän nuoret ovat huomisen tekijöitä myös Etelä-Savossa, joten nuorten työllistyminen ja maakuntaan jääminen ovat maakunnan elinvoiman avaintekijöitä. Maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä kartoitettiin kyselyllä ja haastattelemalla vuotiaiden nuorten mielipiteitä siitä, millaisena eteläsavolainen arki näyttäytyy maakunnassa asuville nuorille. Nuoret mieltävät Etelä-Savon ikääntyväksi, mutta lapsiperheiden suosimaksi alueeksi, jossa luontoarvoja kunnioitetaan. Nuorten halukkuus asua ja tehdä töitä Etelä-Savossa on korkea jos vain työpaikka löytyy niin neljä viidestä nuoresta haluaisi elää alueella. Edulliset ja helposti saavutettavat harrastusmahdollisuudet, hyvät terveyspalvelut ja alueen luonnonarvot arvostettiin myös korkealle. Nuorten odotukset tulevaisuudelta ovat maltillisia haaveena on työpaikka ja oma talo viihtyisässä elinympäristössä. Nuoret kokevat Etelä-Savon lukioiden, ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulutarjonnan varsin monipuoliseksi. Sensijaan yliopistokoulutustarjontaa pidettiin suppeana, mikä nähtiin osasyyksi maakunnasta poismuuttoon. Opintojen jälkeen on kuitenkin halukkuutta palata takaisin kotiseudulle, jos työmahdollisuuksia vain järjestyy. Mitä paremmin nuori viihtyy alueella opiskelujen aikana, sitä varmemmin hän jää sinne myös opintojen jälkeenkin. Tämän vuoksi nuoret toivovat kuntien, järjestöjen ja asukkaiden kiinnittävän huomiota siihen, miten opiskelijat noteerataan paikkakunnalla ja kuinka heidät otetaan vastaan. Vetovoimainen koulutus ja laadukkaat sekä monipuoliset työmahdollisuudet ovat alueellisen kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Pienenevien ikäluokkien, vähenevän työikäisten määrän ja edelleenkin alhaisen koulutustason kanssa kamppailevalle Etelä-Savolle on erityisen tärkeää huolehtia osaamisrakenteistaan tavoilla, jotka tukevat niin työelämän tarpeita kuin nuorten odotuksia ammattiin kouluttautumisesta. o o o o Jos työpaikka löytyy, niin suurin osa nuorista (80%) haluaa elää ja tehdä työtä Etelä-Savossa. Työuransa alussa olevia nuoria on rohkeasti työllistettävä ja autettava kiinnittymään alueelle. Työpajat, oppisopimukset ja harjoittelupaikat ovat myös tärkeitä polkuja nuorten työllistymisessä. Työpaikan lisäksi nuoret arvostavat harrastusmahdollisuuksia, hyviä terveyspalveluja ja viihtyisää ympäristöä luontoarvoineen. Etelä-Savon oppilaitoksilla on vetovoimaa, mutta opiskelijoiden vastaanottamiseen ja alueelle kotouttamiseen kiinnitettävälisähuomiota. Ympäristö Etelä-Savossa ympäristö -- luonnonvarat ja luontoarvot, ekokilpailukyky ja rakennettu ympäristö on vahvuus ja mahdollisuus, jota kestävästi hyödyntämällä vahvistetaan maakunnan elinvoimaa. Ympäristö on kilpailukykytekijä, jossa on Etelä-Savon osalta vielä paljon ammennettavaa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa ympäristöarvojen vaaliminen ja kestävän kehityksen arvojen mukaiset toimintatavat nousevat yhä tärkeämmiksi imagotekijöiksi. Kuluttajien ympäristöarvojen korostuminen ohjaa tuotekehitystä ja tuotantoprosesseja. Ympäristön pilaantuminen ja luonnonvarojen rajallisuus tiukentavat ympäristösäädöksiä ja luonnonvarojen käytön sääntelyä. Etelä-Savossa ympäristön arvo on huomattu jo varhain ja maakunnassa on toimittu aktiivisesti hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta. Ekotehokkuus on keskeisenä tavoitteena yritystoiminnan kehittämisessä, mutta myös asumisessa, vapaa-ajan toiminnoissa ja liikkumisessa. Maakuntaohjelman toimintalinjoilla tavoitellaan kautta linjan ympäristöllisesti kestävää kehitystä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ympäristö ja kestävä kehitys sekä luontoarvojen ja taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen. Etelä-Savo on ainoana maakuntana allekirjoittanut TEM:n kanssa Cleantech-lupauksen. Ympäristöteknologia on yksi Etelä-Savon valituista kärkialoista, jota tuetaan alan koulutuksella ja tkitoiminnalla. Senkin kohdalla menestyminen rakentuu jatkossa yhä enemmän kykyyn synnyttää, siirtää ja kaupallistaa uutta, innovatiivista osaamista. Maakuntaan synnytetyt ympäristöalan osaamiskeskittymät kuten Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio muodostavat kasvualustan osaamisintensiivisten t&k -toimintojen vahvistamiselle. Ilmastonmuutokseen varaudutaan maakuntaohjelmassa uusiutuvan energiankäytön ja tutkimuksen lisäämisellä, vaikuttamalla yhdyskuntarakenteeseen sekä liikkumistarpeisiin ja -muotoihin. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon maa- ja metsätalouden kehittämisessä sekä vesivarojen käytössä. Savojen ilmasto-ohjelman 2025 toimenpide-esitykset ovat suurelta osin mukana maakuntaohjelmassa.

16 Eurooppa strategian keskeisiä tavoitteita on kestävä kasvu, joka edellyttää puolestaan vähähiilistä yhteiskuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa vuosina toteutettavan EU:n Kestävää kasvua ja työtä - rakennerahasto-ohjelman yhtenä temaattisena tavoitteena on vähähiilinen talous. Ohjelman EAKRrahoituksesta tulee kohdentaa vähintään 25 % vähähiilistä taloutta edistävään toimintaan, mikä huomioidaan hankevalintoja tehtäessä. 16

17 T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t 17 TOIMENPITEET TOIMINTALINJOITTAIN Tavoite: MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Etelä-Savon avaintoimialat toimivat kannattavasti ja ekotehokkaasti Kehittämisen painopisteet Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen 2. Avainalojen kehittäminen 2.1. Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen 2.2. Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen 2.3. Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen 1.1. Tuottavuuden nostaminen Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Puuraaka-aineen markkinoille tulo Saimaa-teeman vahvistaminen 1.2. Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kysynnän kasvattaminen Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet 1.3. Uuden yritystoiminnan synnyttäminen Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Palvelutuotannon monipuolistaminen 1.4. Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen Liiketoiminnan kansainvälistyminen Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Kasvatetaan maakunnan yritysten tuottavuutta ja vientiä Optimoidaan metsäraaka-aineen arvoketju KILPAILUKYKY Kasvuyritysten määrä Vienti (milj. ) Viennin osuus kokonaistuotannosta (viennin arvo/bkt), % Tavoite 2017 Tavoite ,3 11,8 12

18 18 Yritystoiminnan kilpailukyvyn parantaminen Yleisperustelut Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat pitkän aikaa olleet puutuoteteollisuus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäteollisuuteen. Usean vuoden ajan ovat globaalin kilpailun ja taloudellisen taantuman vaikutukset näkyneet myös Etelä-Savossa. Yritysten liiketoimintamahdollisuudet ovat kysynnän vähentymisen vuoksi heikentyneet. Uutena kasvualana on kuitenkin tullut matkailu, joka suhdanteista ja monien muiden toimialojen heikkenemisestä huolimatta on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Kaiken kaikkiaan yritysten kannattavuus on edellisen taantuman jäljiltä heikko, vaikka liikevaihdon kasvu on ollut koko maan keskimääräistä tasoa. Eteläsavolaisten yritysten omavaraisuusaste on onneksi varsin korkea (45 %, vuonna 2012), mikä on auttanut taantuman yli. Aluebarometri 2014 mukaan talouden epävarmuus on näkynyt mittauksissa keväästä 2008 lähtien. Yleiset kehitysnäkymät ovat heikentyneet kaikilla aloilla ja ekonomistien arviot ovat varovaisia talouden kasvusta. Kaupanala ei enää riitä pitämään edellisten vuosien tapaan taloutta kasvu-uralla, mutta viennin odotetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun Saha- ja puutuoteteollisuudessa onkin elpymisen merkkejä. Merkittävä osa suurimmista työllistäjistä Etelä-Savossa on suuryritysten tuotannollisia yksiköitä, joiden suhteen päätökset tehdään muualla kuin maakunnassa. Varsinainen voimavara tulevaisuudessa ovat nykyiset keskisuuret, pääosin eteläsavolaisten omistamat yritykset, joilla on halu menestyä ja kasvaa. Pk-yritysten rooli työllistäjänä ja kasvun tekijöinä kasvaa sitä mukaa kuin suurteollisuuden painoarvo hupenee. Menestyminen nopeasti muuttuvassa, globalisoituneessa ja kovenevan kilpailun toimintaympäristössä edellyttää yrityksiltä kilpailukyvyn jatkuvaa vahvistamista, joissa osaaminen, erikoistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä kansainvälistyminen ovat avaintekijöitä. Yritysten menestyminen rakentuu yhä vahvemmin kykyyn hyödyntää, soveltaa ja kaupallistaa uutta, innovatiivista tietoa ja osaamista. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Tuottavuuden nostaminen Tuottavuuden nostaminen edellyttää uusiutumista ja uuden teknologian hyödyntämistä. Lisäksi yritysten on panostettava johtamis- ja tuotantoprosesseihin sekä henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi. o turvataan yritysten investointikyky ja -mahdollisuudet o terävöitetään yritysten johtamista o nostetaan henkilöstön osaamistasoa Tpk 2: Sukupolven- ja omistajavaihdosten edistäminen Sukupolven- ja omistajavaihdosten hallittu toteuttaminen edellyttää toimenpiteitä jotta yrityskanta uusiutuisi. Näiden prosessien edistäminen tulee toteuttaa laajassa yhteistyössä, jolloin yritysten neuvontapalveluiden paras osaaminen ja hyvät käytänteet tulisivat tarpeeksi ajoissa vaihdosta suunnittelevien tietoon ja tehokkaasti hyödynnettyä. o kehitetään yritysneuvontatyötä (erikoistuminen) o toteutetaan toimijoiden yhteiskampanjoita (yhteinen viesti) Tpk 3: Uuden yritystoiminnan synnyttäminen Sukupolven- ja omistajavaihdoksista huolimatta maakunnassa lopettaa satoja yrityksiä. Yrityskannan kasvattamiseksi on maakuntaan saatava uutta yritystoimintaa. Se edellyttää sekä yritysten houkuttelemista alueelle hyödyntäen mm. Invest in Finland Itä-Suomen palveluita että yhteistyön vahvistamista ja konkreettisia toimin-

19 19 tamalleja alueen oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on, että yrittäjyysosaaminen kasvaisi ja kynnys uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi alenisi. Julkisten toimijoiden, ja erityisesti yritysneuvontapalveluiden, yhteistyö on uuden yritystoiminnan synnyttämisessä ensiarvoisen tärkeää. o synnytetään ja ylläpidetään kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille o panostetaan yrittäjyysvalmiuksiin ja yrittäjyyskasvatukseen o turvataan julkiset neuvontapalvelut Tpk 4: Uusien kaupallisten mahdollisuuksien etsiminen Kilpailu globaaleilla markkinoilla ja kasvu edellyttävät uusiutumista, uusien tuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista sekä yrityksille uusien markkinoiden etsimistä. Eteläsavolaiselle pk-yritysjoukolle markkinoiden kasvattaminen vaatii enenevässä määrin laajempaa yhteistyötä ja käytännön myyntiosaamista sekä uudenlaisia toimintatapoja, sillä teknologian kehittymisen myötä kaupan toimintatavat ovat muuttuneet. o kasvatetaan myynti- ja markkinointiosaamista o edistetään verkostoitumista ja yhteistyötä o edistetään vientiä ja kansainvälistymistä o kehitetään uusia ja kilpailukykyisiä tuotteita o hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja Etelä-Savon avainalojen kehittäminen Teollisuuden ja energiatuotannon vahvistaminen Yleisperustelut Energiakysymykset ovat tulevina vuosina keskeisellä sijalla niin Etelä-Savon kuin koko maailmantalouden kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energian tuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite. Ympäristökilpailukyky on kiinteässä yhteydessä yrityksen kustannus- ja laatukilpailukykyyn, sillä tuotteiden ja tuotannon pelkkä ympäristöystävällisyys ja tuotannon ympäristövastuullisuus eivät yksin riitä tekemään yrityksestä menestyvää, mikäli yritys ei samalla ole kustannustehokas. Tuottavuutta voidaan lisätä parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta (ekotehokkuutta). Samalla, kun tehostetaan luonnonresurssien käyttöä ja ehkäistään ympäristöön kohdistuvaa haitallista kuormitusta, lisätään myös yritysten liiketaloudellista kannattavuutta. Maakunnassa panostetaan Cleantech -liiketoiminnan kasvattamiseen kaikilla aloilla, mutta erityisesti teknologia- ja puutuoteteollisuudessa, ja hyödynnetään niissä Cleantechin tuomia mahdollisuuksia. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Teknologiateollisuuden muutokset ja uudistuminen Uusiutuva energia on ala, jolla eteläsavolaiset yritykset voivat kehittää ja kaupallistaa uusia vientituotteita. Erityisen paljon odotuksia on metsäbioenergia- sekä nestemäisten ja kiinteiden biopolttoaineiden tuotannon investointien käynnistymisestä alueella. Energiatehokkuus tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös kapeiden erikoisalojen korkean teknologian yrityksille, joita toivottavasti maakuntaan syntyy lisää. o edistetään energiateknologian uusien innovaatioiden syntyä o kehitetään yhteistyöverkostoja o edistetään teknologiateollisuuden tuotekehitystä ja laitevalmistusta o turvataan kuitu- ja prosessiteollisuuden kilpailukyky o panostetaan teolliseen internetiin 1)

20 20 1) Teollisella internetillä tarkoitetaan älykkäiden laitteiden ja analytiikan sekä ihmisten työn tehokasta yhdistämistä teollisissa- ja palveluprosesseissa. Esim. etäluettavat sähkömittarit tai teollisten konevalmistajien tarjoamat monitorointi- ja optimointipalvelut. Tpk 2: Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Puurakentaminen on erityisesti ympäristön sekä aluetalouden ja työllisyyden kannalta kestävä ratkaisu. Samalla voidaan lisätä puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia. Etelä-Savossa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun ja puubiomassan käyttöä ja kehittää niistä aivan uusia tuotteita ja palveluja. Puurakentaminen ja puutuotteet ovat keskeinen osa kehittyvää biotaloutta. Jotta toimiala kehittyisi, tarvitaan myös teollisen rakentamisen hankinta- ja hankeprosessien kehittämistä ja yhteistyökumppaneiden aitoa sitoutumista puurakenteisten kohteiden toteuttamiseen. Lisäksi tarvitaan eri puolilla Suomea toteutettavien puurakentamiskohteiden ratkaisujen ja kokemusten systemaattista kokoamista uusien puurakentamishankkeiden tueksi. o turvataan Investointi- ja toimintaedellytykset o edistetään puuraaka-aineen tuottamista ja markkinoille saamista o edistetään puukerrostalorakentamista o kehitetään uusia tuotesovellutuksia Tpk 3: Ympäristö- ja ekotehokkuus kilpailuetuna Cleantech -liiketoiminta kasvaa Suomessa yli 15 % vuodessa liikevaihdon ollessa vuonna 2012 yli 26 miljardia euroa. Cleantech-sektorin vahvuuksia ovat energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto-, siirtoja jakelu. Tärkeitä aloja ovat jätteenkäsittely ja -kierrätys, puhtaat prosessit ja materiaalit sekä vesienkäsittely. Puhtaan teknologian ratkaisuille ja tuotteille voidaan ennustaa kasvavaa kysyntää tulevaisuudessa. o tehostetaan metsäbiomassan käyttöä o kehitetään hajautettua energiatuotantoa (CHP-laitokset ja biopolttoaineet) o luodaan ympäristöturvallisuudesta kilpailuetu Tpk 4: Uusiutuvan energiatuotannon vahvistaminen Energiantuotanto on tulevina vuosina keskeinen tekijä niin Etelä-Savon kuin koko maailman kehittymisessä. Uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiantuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen ansiosta alueen keskeinen tavoite. o kehitetään raaka-aineen hankinnan arvoketjua o varaudutaan metsäenergian tuotantoon kaavoituksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa o vahvistetaan energiayrittäjyyttä o kehitetään uutta, uudistuvaa energiatuotantoa (aurinko, tuuli, vety) Avainalojen kehittäminen Metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Yleisperustelut Etelä-Savo on maan alkutuotantovaltaisimpia maakuntia, jonka taloudessa ja työllisyydessä maa- ja metsätaloudella on edelleen merkittävä asema tulevinakin vuosina. Muun maan tavoin Etelä-Savon maatalous on rakennemuutoksessa, jonka hallinnassa tarvitaan monipuolisia sopeutustoimia. Haasteena on vahvistaa maatilojen rakennetta ja kannattavuutta sekä aktiivitilojen määrän vähentyessä edistää ja monipuolistaa maaseudun pienyritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan maa- ja puutarhatuotannon laadukkaat raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukseen. Kuluttajien kasvava tietoisuus lisää turvalliseksi mielletyn luomu- ja lähiruoan kysyntää. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle.

21 21 Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maakunnista suurin, alueella on vuosi vuoden jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä ja monipuolistamisessa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Puuraaka-aineen markkinoilletulo Metsien pirstaleinen omistusrakenne voi tulevaisuudessa vaikuttaa raaka-aineen saantiin. Muun muassa sukupolvenvaihdosten yhteydessä on syytä edistää yhteismetsien syntyä. Lisäksi toimijayhteistyönä on syytä aktivoida tilojen myyntiä, mikäli metsän hyödyntäminen on vähäistä. Keskeistä on turvata puuraaka-aineen saatavuus. Tässä voidaan hyödyntää metsävaratietoja, sähköisiä palveluita ja markkinapaikkoja. Toinen tulevaisuuden haaste on työvoiman saatavuus, sillä alalla on huono imago, tunnettuus ja ympärivuotinen työllistyminen. Tässä koulutuksen ja työelämän yhteistyö on avainasemassa. o vaikutetaan metsänomistusrakenteeseen o edistetään yrittäjämäistä metsänomistusta ja taloudellista ajattelua o turvataan työvoiman saanti ja koulutus alueella Tpk 2: Monipuoliset ja kestävät metsien käsittelymenetelmät Metsävaltaisessa Etelä-Savossa metsäpalveluyrittäjien määrää, osaamista ja verkostoitumista tulee lisätä. Metsälakimuutosten ja uusien käsittelyvaihtoehtojen myötä osaaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällaisia ovat metsätalouden vesiensuojelu (uudet työvälineet ja työtavat), luonnonhoitotyö, Metso-ohjelman ja ympäristötukien hyödyntäminen ja maisemanhoito. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulee huomioida metsien hoitomenetelmissä, puulajeissa, puun korjuussa, terminaaleissa ja muussa logistiikassa. Lisäksi tulee varautua ääri-ilmiöihin ja muihin tuhoihin. o kehitetään toimitusketjuja o kehitetään osaamista ja palvelujen tarjontaa o huomioidaan mahdollisuudet metsien monikäytössä ja monimuotoisuudessa o varaudutaan ilmastonmuutokseen Tpk 3: Kilpailukykyiset maaseutuyritykset Eteläsavolainen maaseutu elää muutoksessa, johon sopeutuminen edellyttää monipuolisia ja ennakkoluulottomia toimenpiteitä niin yritystoiminnan kuin palvelujen järjestämisen saralla. Yritysten kannattavuus ja yritystoiminnan monipuolistaminen on avainasemassa maaseudun elinvoiman ylläpitämisessä. Sopeutumista helpottaa se, että joka kolmannella eteläsavolaisella tilalla on jo nykyisellään maatalouden ohessa muuta yritystoimintaa. Runsaat metsävarat sekä puhtaan elintarviketuotannon raaka-aineet antavat mahdollisuuksia jatkojalostukselle. Kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus vahvistaa luomun ja lähiruoan mahdollisuuksia. Puhdas luonto, järvet ja rannat sekä kulttuuriympäristöt luovat pohjaa matkailuelinkeinolle. o parannetaan maatilojen kannattavuutta o monialaistetaan maaseudun yritystoimintaa o edistetään maaseutumatkailua (ruoka- ja mökkimatkailu) Tpk 4: Elintarvikkeiden arvo- ja toimitusketjujen kehittäminen Elintason nousun myötä kasvaa myös ympäristötietoisuus ja sitä myöten myös kiinnostus puhtaaseen ruokaan. Tämä luo mahdollisuuksia maakunnan tuotteiden ja -osaamisen viennille. Markkinoiden tuntemisessa, markkinoinnin kohdejoukon tavoittamisessa sekä markkinoille pääsyssä on kuitenkin paljon kehitettävää. On opittava mm. tärkeiden sähköisten markkinointikanavien tuntemisessa. o kehitetään lähi- ja luomuruoan jalostusta ja logistiikka o hyödynnetään järvikalaa ja kehitetään sen jalostusta ja logistiikkaa

22 22 o o hyödynnetään sähköisiä kauppapaikkoja luodaan yhteisiä brändejä lähielintarvikkeille Avainalojen kehittäminen: Matkailu- ja palvelutulon kasvattaminen Yleisperustelut Matkailutoimiala on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun aluetaloudellinen merkitys on Etelä-Savossa maan keskiarvoa suurempi. Maakunnan matkailun kokonaiskuva ei rakennu matkailukeskusten varaan, vaan muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen pienistä matkailuyrityksistä. Etelä-Savon matkailuelinkeinolle luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta ovat vahvuustekijöitä. Maakunta tunnetaan vahvana kesämatkailualueena, mutta tulevaisuudessa kasvua on haettava niin matkailusesongin kuin vapaa-ajan asumisenkin laajentamisesta ja mm. talvikaudelle sijoittuvista uusista sesongeista, etenkin joulun ja uudenvuoden ajasta. Matkailu- ja palveluelinkeinojen kehittymisen kannalta on oleellista edelleen kehittää ja vahvistaa verkostomaisia tuotteita ja palveluita. Tarvitaan entistä laajempia yhteistyöverkostoja, jotka ylittävät toimiala- ja maantieteelliset rajat ennakkoluulottomalla tavalla. Tuotteistamisen lisäksi kaivataan investointeja uusiin kohteisiin sekä korjausinvestointeja vanhoihin rakenteisiin, jotka eivät kaikilta osin vastaa tämän päivän asiakaskunnan tarpeisiin. Matkailun lähivuosien tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty tarkemmin Etelä-Savon matkailustrategiassa. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Saimaa-teeman vahvistaminen Saimaan alueen yhteinen tahto tulla kansainväliseksi matkailukohteeksi, edellyttää Saimaa-teeman arvojen ja sisällön tarkistamista sekä hallintaa ja kehittämistä niin maakunnan kuin koko Saimaan alueen toimijoiden pitkäjänteisellä, yhteisellä työllä. o Saimaa-brändin ja sen hallinnan kehittäminen sekä brändin arvojen ja sisällön määrittäminen o sitoutuminen Saimaan matkailun kehittämiseen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle o Saimaa-viestin vahvistaminen niin tuotekehityksessä kuin yhteismarkkinoinnissa o ns. Saimaa-klusterin synnyttäminen yhteistyöllä, johon sitoutuvat mm. matkailu-, design- ja luomutuotannon alalta kärkiyritykset, jotka näkevät Saimaa-kontekstin tuoman lisäarvon Tpk 2: Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ja teemalliset kokonaisuudet Sisällöntuotanto ja palvelumuotoilu antavat avaimia matkailuyritysten liikevaihdon ja tuottavuuden kasvuun, matkailualan kasvuun. Maakunnan matkailun hajanainen aluerakenne asettaa omat haasteensa alan kehittymiselle. Aluerakenne myös luo perustan ja edellytykset verkostoitumisen ja yhteistyön tekemiselle. o yhteisten linjausten mukaisten Saimaa-sisältöjen tuottaminen palvelumuotoilun keinoin o pienten, laadukkaiden palveluyksiköiden verkostomaisen toiminnan kehittäminen o profiloituminen mökkimatkailun kautta: nostetaan mökki ja rantasauna kärkituotteiksi o teemallisten palvelukokonaisuuksien luominen (kulttuuri, ruoka, kalastus, reitistöt, hyvinvointi) ja tarjonnan kehittäminen Tpk 3: Palvelutuotannon monipuolistaminen Vapaa-ajan asukkaat ja venäläiset asiakasvirrat tuovat mahdollisuuksia mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamiselle sekä kaupan palvelujen vilkastumiseen.

23 23 o hyödynnetään vapaa-ajan asukkaat palvelutuotannon kohderyhmänä o parannetaan palvelujen saatavuutta (ml. mobiilit jakelukanavat) o edistetään hoiva- ja terveyspalvelujen tarjontaa Tpk 4: Liiketoiminnan kansainvälistyminen Matkailualan kasvu syntyy liiketoiminnan kansainvälistymisen ja monipuolistumisen kautta. Keskeistä on kasvuhaluisten yritysten kansainvälistymisen tukeminen. o alueellisten ja temaattisten yritysverkostojen tukeminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa: edistetään ja edesautetaan yritysten kykyä tehdä kansainvälistä matkailuliiketoimintaa o elinkeinon uudistumiskyvyn turvaaminen o kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin kehittäminen o kansainvälisten investointien ja operaattorien houkutteleminen Saimaalle o kasvun edellytysten vahvistaminen ja esteiden poistaminen kasvuhaluisissa yrityksissä kirjoitetaan myöhemmin. Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Järjestöt Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto Finnvera ja tutk.lait. laitokset OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen Ohjauspalveluiden uudistaminen Vetovoimaiset työmarkkinat Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Aluelähtöinen koulutus ja koulutustarjonnan profilointi Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Taloudellisesti kestävien yht.työmallien syventäminen koul.asteiden sisällä ja niiden välillä Venäjän kielen ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Materiaalitehokkuus ja älykkäät materiaalit Digitaalisuus ja sähköisen tiedon hallinta Luomu ja elintarviketurvallisuus Metsäk.

24 T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t 24 OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Tavoite: Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Koulutus ja tutkimus palvelee maakunnan elinkeinoelämää ja kärkiosaamisalojen menestystä Kehittämisen painopisteet Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 2. Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen 3. Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Innovaatiokärjet 1.1. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen 2.1. Aluelähtöinen koulutus ja koulutustarjonnan profilointi 3.1. Metsäbiomassa uudet tuotteet ja tuotantoprosessit 1.2. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen 2.2. Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt 3.2. Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus 1.3. Ohjauspalveluiden uudistaminen 2.3. Taloudellisesti kestävien yhteistyömallien syventäminen kouluasteiden sisällä ja niiden välillä 3.3. Materiaalitehokkuus ja älykkäät materiaali Kehittyvät kärjet 1.4. Vetovoimaiset työmarkkinat 2.5. Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen 3.4. Digitaalisuus - ja sähköisen tiedon hallinta 3.5. Luomu ja elintarviketurvallisuus Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Tuetaan nuorten kouluttautumista, työelämään siirtymistä ja maakuntaan kiinnittymistä Turvataan osaavan työvoiman saatavuus, vahvistetaan koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin työelämälähtöisyyttä Älykkäästi erikoistuneen tki-toiminnan kärkitoimenpiteet kirjoitetaan myöhemmin

25 25 TYÖLLISYYS Työllisyysaste vuotiaat ,6 60,1 61, , ,7 Tavoite 2017 Tavoite ,3 64,8 62,3 63,8 65,2 65,2 65,8 68,9* 70,7* Nuorten (15-24-v.) 21,6 20,4 20,8 20,9 19,5 15,7 12,6 15,5 20,1 17,3 15,7 13,0 12,0 työttömien osuus ko. ikäisestä työvoimasta, % Alle 25-v työttömät (poikkileikkaustieto ko. vuoden tammikuulta) OSAAMINEN Peruskoulun jälk tutkintoa vailla olevat v, henkilöä - prosenttia ikäryhmästä 17 16,3 14, ,9 13,5 14,3 14,7 15,1 14,7 15,1 15,2 15,4 12,5 10,0 * edellyttää työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna työpaikkaa ja tavoiteväestöä vuonna 2020 Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Yleisperustelut Työvoiman saatavuuden ja osaamistason turvaamiseksi on edelleen kehitettävä eri koulutuksen tasot kattavia, opiskelijoiden näkökulmasta joustavasti toimivia ja alueen elinkeino- ja työelämää palvelevia koulutusväyliä. Etelä-Savossa keskeisiä 2020-luvun kysymyksiä tulee olemaan se, mistä osaavaa työvoimaa saadaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Maakunnan väestön keski-ikä on maan korkeampia ja mikäli työpaikkojen määrä tulee säilymään nykyisellä tasollaan, on ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tehtävä tällä maakuntaohjelmakaudella Vastauksena tähän haasteeseen on luotava malleja, joissa keskiössä ovat yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö. Työelämälähtöisyyden turvaamisessa keskeistä on tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi pitkällä aikavälillä. Nyt tehtävät koulutukselliset ratkaisut heijastuvat vuosien päähän. Tämä edellyttää tuekseen tulevaisuuden muutostrendien sekä määrällistä että laadullista ennakointia. Tavoitteena on mahdollistaa joustava reagointi toimintaympäristön muutoksiin sekä osaamisen kehittämistarpeiden huomioimisen pitemmällä aikavälillä. Työelämän ja koulutuksen nivelvaiheet ovat kriittisiä paikkoja, joiden sujuvoittamiseen on keskitettävä toimenpiteitä. Ensimmäinen kriittinen vaihe on siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle. Vastavalmistuneiden siirtyminen koulutuksesta työelämään on niin ikään taitekohta, jota pitää uusin tavoin pystyä tukemaan. Siirtymävaiheiden sujuvoittamista voidaan edesauttaa koulutuksen työelämälähtöisyyttä vahvistamalla. Työelämälähtöisyyden vahvistamisessa ja työelämän ja opiskelun integroinnissa tulee kehittää monniammatillisia ohjausmenetelmiä, jotka mahdollistavat koulutuksen ja työelämän mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen integroitumisen. Alueen vetovoimaisuus rakentuu keskeisesti työstä ja koulutuksesta. Maakunnassa toimivat oppilaitokset ovat tunnustetun laadukkaita ja niiden vetovoimaisuutta tulee tuoda entistä voimakkaammin esille. Maakunnan profiilin nosto osaamisintensiivisenä alueena on keskeinen tavoite. Nuorisoikäluokan pienentyessä tulee aikuiskoulutuksen rooli olemaan entistäkin tärkeämpää. Monipuolinen ja laadukas aikuiskoulutus tulee olemaan tärkeä alueellinen kilpailutekijä. Kaikilla koulutusasteilla jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä uudelleenkoulutuksen tarjontaan panostetaan entistä enemmän. Etelä-Savossa on hyvä edellytykset profiloitua alueeksi, jossa osaamista on mahdollista kehittää jatkumona. Maakunnassa on myös erittäin hyvät edellytykset toimi erilaisten pilot-mallien kokeilualueena.

26 26 Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistämisessä tulee luoda konkreettisia yritysten tarpeesta lähteviä toimintamalleja sekä palveluita. Keskeisenä tavoitteena on se, että oppilaitokset pystyvät tarjoamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät valmiudet työelämää varten. Yksi teemoista on yrittäjämäisen työskentelyn vahvistaminen osana työelämävalmiuksien kehittämistä. o Kehitetään opiskelijoiden ja opettajien työelämäyhteyksiä o Konseptoidaan oppilaitosten ja yritysten yhteistyömalleja o Vahvistetaan työelämävalmiuksia ja yrittäjyysosaamista Tpk 2: Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen Ennakointi on kytkettävä tiiviisti osaksi eri organisaatioiden suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseja. Nykyisin eri organisaatiot tekevät paljon ennakointityötä, osin päällekkäinkin. Tästä johtuen on syytä tiivistää yhteistyötä eri ennakointitoimijoiden ja niiden vetämien prosessien kesken. Yhteistyön tehokkaampi organisointi nostaa laadukkuutta ja käytettävyyttä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi mahdollistaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisen koulutuksen suuntaamisessa. Nykyisin ennakoinnissa fokus on lähinnä määrällisessä ennakoinnissa. Määrällisellä ennakoinnilla on oma paikkansa, mutta sen rinnalla tulisi kehittää laadullisia ennakoinnin muotoja. Huomioitava seikka on myös se, että työ itsessään muuttuu. Tulevaisuuden työelämä rakentuu mm. teknisille ratkaisuille, joita ei ole vielä edes olemassa. Näin ollen ennakointimenetelmillä pitää pystyä visioimaan tulevaa päätöksenteon pohjaksi. Ennakoinnissa pitää pystyä myös ennakoimaan työelämän muutoksia visioimaan sitä, millainen on tulevaisuuden työelämä. Ennakointityössä tulee hyödyntää entistä enemmän tutkimuksellista tietoa. o Luodaan maakunnallinen ennakointimalli o Jalkautetaan ennakointitietoa oikea-aikaisen päätöksenteon tueksi o Vahvistetaan laadullista ennakointia Haetaan uusia malleja maailmalta (visionäärinen ennakointi) Luodaan mittaristo laadullisen ennakoinnin tueksi Tpk 3: Ohjauspalveluiden uudistaminen Ohjauspalveluiden fokuksen tulee olla entistä voimakkaammin asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämisessä. Tavoitteena on mahdollistaa pitkät ja eheät työurat, joissa siirtymävaiheet koulutuksesta työhön ja työstä koulutukseen tukevat jatkuvuutta. Ohjauspalveluiden fokuksessa tulee olla koulutusta ja työelämää tukevat ratkaisut paikalliset erityisolot huomioiden linkittyneenä valtakunnallisiin linjauksiin. Ohjauspalveluiden kokonaisuudessa tulee huomioida monikulttuurisuus ja monikulttuurisen ohjauksen osaaminen. Ohjaus on hahmotettava elämänkaarimallina ja sillä on liittymäpintoja hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen, joita on osaltaan täsmennetty Uudistuva hyvinvointi-luvussa. o Sitoudutaan verkostomaisesti toimiviin ratkaisuihin o Vahvistetaan moniammatillisia toimintamalleja Luodaan eteläsavolaisia ohjaamokonsepteja o Vahvistetaan elämänkaariajattelua ohjauksessa Tuetaan nuorten koulutukseen ja työhön hakeutumista Huolehditaan vastavalmistuneiden työllistymisestä Tuetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä Tpk 4: Vetovoimaiset työmarkkinat Etelä-Savon väestörakenne on sen kaltainen, että lähitulevaisuudessa osaavasta työvoimasta tulee olemaa kova kilpailu. Maakunnan oma ikäluokka ei riitä täyttämään avautuvia työpaikkoja. Suotuisan työpaikkakehityksen turvaamiseksi Etelä-Savon tulee systemaattisesti kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat joustavien työmarkkinoiden luomisen maakuntaan. Näin ollen on tärkeää, että Etelä-Savo profiloituu entistä voimakkaammin osaamisintensiivisenä alueena, jossa on mm. mahdollisuus täydentää osaamista joustavasti. Ai-

27 27 kuiskoulutuksen merkitys korostuu ikäluokkakehityksen ja työelämän yhä nopeutuvien muutosten johdosta. Tässä Etelä-Savolla on hyvät mahdollisuudet hakea omaa vahvaa profiilia. Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyy tiiviisti myös ulkomaalaisen työvoiman rekrytointikysymykset. Maakunnassa ei tällä hetkellä ole akuuttia tarvetta ulkomaalaisen työvoiman laajamittaiseen rekrytointiin, mutta työvoimatarvetta on seurattava tiiviisti, jotta aktiivitoimenpiteitä voidaan käynnistää tilanteen niin vaatiessa. o Nostetaan maakunnan profiilia osaamisintensiivisenä alueena Monipuolistetaan muunto- ja pätevöittämiskoulutustarjontaa Mahdollistetaan moniosaajuus Kohti moduuleista muodostuvaa koulutusrakennetta o Turvataan osaavan työvoiman saatavuus maakunnan ulkopuolelta rekrytoitavalla työvoimalla o Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Yleisperustelut Etelä-Savon vahvuuksia ovat monipuoliset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet. Maakunnan oppilaitokset toimivat monipuolisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä verkostoissa. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi Etelä-Savossa panostetaan koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen. Näin varmistetaan koko ikäluokalle mahdollisuus perusasteen jälkeiseen koulutukseen ja tarjotaan myös aikuisille edellytykset kasvattaa osaamistaan ja vahvistaa ammattitaitoaan. Kaikki kouluasteet ovat isojen rakenteellisten muutosten alla. Tästä huolimatta on ensiarvoisen tärkeä panostaa koulutuksen laadun kehittämiseen. Koulutuksen laatu on keskeinen kilpailutekijä niin vetovoimassa kun läpäisyynkin parantamisessa. Toisen asteen koulutuksen näkökulmasta oleellista on toisen asteen muodostama kokonaisuus lukio ja ammatillinen toinen aste. Tulevaisuuden kysymyksiä on se, millaisella rakenteella toimiva toinen aste on opiskelijan näkökulmasta paras. Esille nousee myös erikoistuminen koulutuksessa ja uudenlaisten koulutusmallien kehittäminen toiselle asteelle. Toisen asteen koulutuksen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen, yhteistyömallia tullaan edelleen kehittämään ja tiivistämään niin, että turvataan riittävän tasokas ja mahdollisimman hyvin opiskelijoiden saavutettavissa oleva toisen asteen koulutusverkosto. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta esille nousevat myös mittakaava-asiat eli koulutuksenjärjestäjien kokoaminen laajempiin kokonaisuuksiin. Yhteistyösuuntina ovat myös ammattikorkeakoulut ja yliopistotoimijat, joiden kanssa olisi mahdollista kehittää TKI-toimintaa sekä yhteisiä opintokokonaisuuksia/opintojen osia. Maakunnan ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustarjonta ja ne tarjoavat monia mahdollisuuksia niin maakunnan omille nuorille kuin laajemminkin kansallisesti ja kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen useaa maakuntaa koskeva tiivis yhteistyö vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa koulutuskentässä tehostamalla niiden toimintaa ja antamalla paremmat edellytykset erikoistumiseen ja keskinäiseen työnjakoon. Tämä luo ammattikorkeakouluille edellytyksiä TKI-toimintojen vahvistamiseen ja suuntaamiseen tukemaan ympäröivän alueen elinkeinoelämän tarpeita. Ammattikorkeakoulut erikoistuvat nykyistä enemmän omille strategisille painopistealueilleen. Näillä alueilla ne ovat uuden tiedon tuottamisen ja soveltamisen eturintamassa. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta on työelämälähtöistä ja työelämää sekä opetusta palvelevaa. Ammattikorkeakouluja ohjaava lainsäädäntö sekä rahoitus muuttuvat 2014 vuoden alussa, jolloin TKItoiminnan volyymi määrittää myös perusrahoitusta. Ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistaminen on myös tulevan ohjelmakauden kehittämisen kärkiä. Maakunnassa on laadukasta, kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistokoulusta ja -tutkimusta. Tarjonta on kuitenkin fokusoitunutta, mikä merkitsee sitä, että merkittävä osa yliopistoihin hakeutuvista nuorista opiskelee maakunnan ulkopuolella. Maakunnan kannalta suuri merkitys on TKI-toiminnan suuntaamisella ja sillä miten yliopistot kytkeytyvät maakunnan elinkeinoelämän kehittämiseen. Yliopistosektorin osalta on keskeisenä profiloituminen ja erikoistuminen luontaisille osaamisalueille, joissa vahvistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyistä koulutustarjontaa. Yliopistokeskuksen potentiaali tullaan tulevaisuudessa hyödyntä-

28 28 mään mm. kokeilemalla tutkinnonosien suorittamista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämä tuo yliopistotasoista koulutustarjontaa saataville Etelä-Savoon entistä laajemmin. Etelä-Savon maakuntaohjelmassa kaikkien kouluasteiden keskeiset kehittämistoimenpiteet esitetään yhdessä. Tällä osaltaan haetaan eri koulutusasteiden välisiä synergiaetuja ja maakunnallisen koulutustarjonnan yhteistyöstä nousevaa nopeaa reagointivalmiutta osaamistarpeiden muutoksiin. Maakuntaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä tullaan täsmentämään laatimalla vuonna 2014 Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmasta on tarkoitus luoda rullaava prosessi ja se tulee olemaan osa joka toinen vuosi laadittavaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelua osaamis- ja koulutustarpeiden osalta. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Aluelähtöisen tutkimus- ja koulutustarjonnan profilointi Koulutusrakenteen pitää pystyä vastaamaan niiden alojen tarpeisiin, joissa työvoimatarpeen on ennakoitu kasvavan tulevaisuudessa kaikilla kouluasteilla. Toisaalta maakunnan vahvuutena on profiloituminen tiettyjen erityisalojen valtakunnallisena kouluttajana. Tätä asemaa on pystyttävä entisestään vahvistamaan osaamista kehittämällä. Koulutuksen kytkeytyminen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on keskeinen osa koulutusjärjestelmän kehittämistä. Maakunnassa pitää olla valmiudet vastata uusiin koulutuksellisiin tarpeisiin, jotka nousevat elinkeino- ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kautta. o Turvataan koulutustarjonta työvoimavaltaisilla aloilla (sote, palvelut, teollisuus) o Turvataan koulutustarjonta vahvoilla erityisosaamisen aloilla ml. valtakunnallinen koulutusrooli o Alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevien uusien koulutusavauksien mahdollistaminen o Vahvistetaan alueen elinkeino- ja innovaatiorakennetta tukevaa soveltavaa tutkimusta Tpk 2: Laadukkaat ja kehittyvät opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen kehittämisessä on lähdettävä uudenlaisesta ajattelumallista, jossa luokkamuotoisen opetuksen rinnalla kehitetään erilaisia tapoja oppia. Oppimisympäristöjen luomisessa on huomioitava eri alojen yhteisten oppimisympäristöjen luominen ja sekä yrittäjyyttä tukevat oppimisympäristöt. Ympäristökasvatus integroidaan opetussisältöihin. Ympäristökasvatuksessa korostuu alueen omat lähtökohdat ja se tulee integroida tiiviisti TKI-toimintaan. o Tieto ja viestintäteknologian monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa o Etäopiskelumahdollisuuksien tehokas käyttöönotto o Oppisopimuksen integraatio oppilaitosmuotoiseen koulutukseen erilaiset yhdistelmät oppilaitosmuotoisen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseksi o TKI-rakenteiden hyödyntäminen oppimisympäristöinä Tpk 3: Taloudellisesti kestävien yhteistyömallien syventäminen kouluasteiden välillä ja niiden sisällä Resurssien niukentuessa on haettava maakuntaan soveltuvia yhteistyömalleja, joissa mm. koulutusvastuita on pystyttävä jakamaan organisaatioiden kesken. Erityisosaaminen ja erikoistuminen turvaavat mahdollisimman laaja-alaisen koulutustarjonnan maakunnassa. Tämän lisäksi on pyrittävä luomaan koulutuksellisia jatkumoita koulutusasteelta toiselle. TKI-toiminta kytkeytyy aidosti kaikkiin kouluasteisiin ja linkittyy vahvasti oppimisympäristöihin. Tulevalla maakuntaohjelmakaudella oppilaitosten kannalta keskeistä on syventää kansainvälisiä verkostoja ja hyödyntää niitä konkreettisesti kansainvälisten rahoituslähteiden hankinnassa. Kansainvälisyys tarjoaa alueen oppilaitoksille myös toimintakentän laajentamista mm. koulutustuotteiden viennissä on tulevaisuudessa kasvava potentiaali. Kansainvälistyminen on nähtävä myös kansainvälistymisvalmiuksien luomisen näkökulmasta kansainvälisyys on osa arkea. o Ammatillisen toisen asteen ja lukiokoulutuksen tarkastelu kokonaisuutena opiskelijalähtöisesti o Rakennetaan yhteistyömalleja täydennyskoulutukseen o Luodaan joustavia opintopolkuja eri koulutusasteiden välille

29 29 o o Yhteistyömallien vakiinnuttaminen TKI-toiminnassa kaikkien kouluasteiden kesken Tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä Toimintamallien ja osaamisen vienti palvelukonseptit Koulutusviennin konseptointi, tuotteistaminen ja markkinointi (sisältäen vaihto-ohjelmat) Tpk 4: Venäjän kieli- ja yhteiskunta- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamista tulee edelleen vahvistaa, jotta pystytään palvelemaan elinkeinoelämän tarpeita. o Mahdollistetaan venäjänkielen opiskelu kaikilla kouluasteilla mahdollisuudet kehittää kielitaitoa jatkumona o Vahvistetaan venäläisen kulttuurin tuntemusta Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN PAINOPISTEITÄ KOOTTIIN TAMMIKUUSSA PIDETYISSÄ ASIANTUNTI- JATYÖPAJOISSA. RAMBOLL OY KOKOAA PAJOJEN LOPPURAPORTIT / TOIMENPIDESITYKSET HEL- MIKUUN LOPPUUN MENNESSÄ -> toimenpide-esitykset kirjoitetaan myöhemmin. Yleisperustelut Maakunnan menestyksen ja kestävän kasvun merkittävä osatekijä on TKI-toiminnan tehokas hyödyntäminen ja vahvistaminen. TKI-toiminnan tavoitteena on vahvistaa maakunnan toimialoja ja painopistealueita sekä aktivoida ja kehittää uusia ja kasvavia toimi- ja erikoistumisaloja. TKI-toiminnan lähtökohtana on alueen elinkeino- ja työelämän tarpeista nouseva soveltava tutkimus, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä elinkeino- ja työelämän sekä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja osaamisen kehittymistä edistävät tarkoituksenmukaiset ja toimivat TKI-ympäristöt. Etelä-Savossa on panostettu TKI-toiminnan kehittämiseen ja toimialakohtaisten innovaatioympäristöjen luomiseen mm. merkittävien toimintaa tukevien infrastruktuuri-investointien muodossa sekä toimijoiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttamalla. Jatkossa TKI-toimintojen kehittämisen tavoitteena on kansallisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä sisältäen seuraavia osaamisalueita: Metsäbiomassa uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Materiaalitehokkuus ja älykkäät materiaalit Digitaalisuus ja sähköisen tiedon hallinta Luomu ja elintarviketurvallisuus Myös palvelualojen innovaatioympäristöä kehitetään tavoitteena luoda käyttäjälähtöisiä, toimijoiden yhteisiä palveluprosesseja yritys- ja innovaatiopalveluiden tuottamiseen. Alueellisten TKI-organisaatioiden yhteyksiä kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkostoihin ja konsortioihin vahvistetaan. TKI-ympäristöjen kehittäminen ja yhteistyö toimijoiden kesken mahdollistaa myös yrityksille suunnattujen palveluiden kehittämisen ja yhteistyön niiden tarjoamisessa. Alueellisilla kehittämisresursseilla luodaan pohjaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen ja verkostoitumisen kasvattamiselle. Etelä-Savo on TKI-toimintojen kehittämisessä sitoutunut eri yhteistyösuuntiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön ja strategisten liittoutumisten myötä koulutuksen vetovoima kasvaa ja maakunnan kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu.

30 30 Kehittämistoimenpiteet > Rambollin raportista Innovaatiokärjet: Tpk 1: Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit o Määritellään myöhemmin Tpk 2: Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus o Määritellään myöhemmin Tpk 3. Materiaalitehokkuus ja älykkäät materiaalit o Määritellään myöhemmin Kehittyvät kärjet: Tpk 4: Digitaalisuus ja sähköinen tiedonhallinta o Määritellään myöhemmin Tpk 5: Luomu ja elintarviketurvallisuus o Määritellään myöhemmin - kirjoitetaan myöhemmin Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto Finnvera ja tutk.lait. laitokset OSAAVA TYÖVOIMA JA HYVÄ INNOVAATIOYMPÄRISTÖ Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivitäminen Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointimenetelmien kehittäminen Ohjauspalveluiden uudistaminen Vetovoimaiset työmarkkinat Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Aluelähtöinen koulutus ja koulutustarjonnan profilointi Laadukkaat ja ajantasaiset opetusmenetelmät ja oppimisympäristöt Taloudellisesti kestävien yhteistyömallien syventäminen koulutusasteiden välillä ja sisällä Venäjän kieli- ja kulttuuriosaamsien vahvistaminen Älykkäästi erikoistunut tutkimus- ja innovaatiotoiminta Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit Puhdas vesi ja ympäristöturvallisuus Materiaalitehokkus ja älykkäät materiaalit Digitaalisuus ja sähköisen tiedon hallinta Luomu ja elintarviketurvallisuus Metsäk.

31 T o i m e n p i d e k o k o n a i s u u d e t 31 Tavoite UUDISTUVA HYVINVOINTI Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta NVOINTI UUDISTUVA HYVINVOINTI Etelä-Savo on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta Kehittämisen painopisteet Palvelujen laatu ja vaikuttavuus 2.Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 1.1 Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen 2.1 Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen 1.2 Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen 2.2 Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 1.3 Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen 2.3 Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen 1.4 Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen 2.4 Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen 2.5 Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Tuetaan voimavaroja kokoavaa paikallista hyvinvointipolitiikkaa, sekä uusia palvelumalleja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön pohjalta Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja sekä kansalaisten omaa toimintaa hyvinvoinnin edistämiseksi Tuetaan uusia toimintamalleja työhyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen vahvistamiseksi Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Yleisperustelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on suurten uudistusten edessä. Lainsäädännöllä toteutettavien rakenteellisten uudistusten rinnalla tarvitaan myös paikallisella tasolla toteutettavaa, tehokasta ja vaikuttavaa hyvinvointialan kehittämistoimintaa. Hyvinvointipalvelujen laatu ja vaikuttavuus nousevat korostetusti

32 32 esille palvelujen kehittämisessä, kun palvelutuotantoon kohdennettavia resursseja ei voida enää entiseen tapaan kasvattaa. Etelä-Savossa väestön ikääntymiskehitys vaikuttaa keskeisellä tavalla maakunnan tulevaisuuden näkymiin. Vanhusväestön määrän kasvu näkyy hoito- ja hoivapalvelujen tarpeen lisääntymisenä. Epäedullinen huoltosuhde aiheuttaa kuntien taloudelle suuria paineita, kun palvelutarpeet kasvavat samalla, kun työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee. Positiivisena mahdollisuutena nähdään palvelutarpeiden kasvun kanavoituminen osin myös yksityisen palvelukysynnän ja yritystoiminnan piiriin. Hyvinvointipalvelujärjestelmä muodostuu julkisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin palveluista. Kunnilla on päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Voimavaroja kokoavalla paikallisella hyvinvointipolitiikalla kyetään lisäämään merkittävästi palvelujärjestelmän laatua ja vaikuttavuutta. Palvelujärjestelmän hajanaisuus aiheuttaa tehottomuutta ja turhia kustannuksia. Asiakkaiden osallistumista ja asiakasnäkökulmaa on tarpeen vahvistaa palvelujen kehittämisessä. Myös teknologian parempi hyödyntäminen lisää palvelujärjestelmän tehokkuutta. Hyvinvointialan yritystoiminnan vahvistamista pidetään tärkeänä sekä palvelujärjestelmän toimivuuden, että aluetalouden näkökulmasta. Myös järjestöjen tuottamalla vertaistuella ja vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys hyvinvointirakenteiden kokonaisuudessa. Maakuntaohjelmassa tuetaan palvelutuotannon kehittämistä kumppanuus- ja monituottajamallien pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö myös ikääntyy ja eläköityminen alalla on lähivuosina runsasta. Työvoiman saatavuus on jatkossa yksi kriittinen tekijä hyvinvointipalvelujen turvaamisessa. Maakuntaohjelmassa varaudutaan kilpailun kiristymiseen työvoimasta ja sen laajenemiseen uusille ammattialoille. Hyvinvointialan Kumppanuuspöytä on maakunnassa luotu innovaatio- ja kehittämisrakenne, jolla pyritään vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin ja ohjaamaan tältä osin myös maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista. Kumppanuuspöytä vakinaistetaan pysyväksi hyvinvointialan innovaatio- ja kehittämisrakenteeksi, jolla vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja hyvinvointialan strategista ja pitkäjänteistä kehittämistoimintaa. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen Etelä-Savossa noin viidennes työvoimasta saa elantonsa terveys- ja sosiaalipalvelualan tehtävistä. Työvoiman ikärakenteesta johtuen eläköityminen kiihtyy lähivuosina ja alalle aukeaa runsaasti työpaikkoja. Jatkossa alan työpaikkojen täyttyminen edellyttää entistä useammin työvoiman rekrytointia myös oman alueen ulkopuolelta. Työvoiman saatavuus on muodostunut ongelmaksi jo nyt joissakin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Etelä-Savossa joudutaan varautumaan siihen, että rekrytointivaikeudet uhkaavat laajentua myös hoiva-alan tehtäviin. Tämä tulee aiheuttamaan kriittisen tekijän myös laajenevien vanhuspalvelujen toteutumiselle. Toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on määritelty maakuntaohjelman Toimintalinja 2:ssa. Hyvinvointialan vastuulla on kehittää alueiden ja työpaikkojen vetovoimaa niin, että ne kykenevät vastamaan lisääntyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Mielekkäitä työn sisältöjä, hyvää johtamista, sekä työyhteisöjen toimivuutta tulee jatkossa tarkastella hyvinvointialalla myös työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Etelä-Savossa asutus painottuu muuta maata enemmän harvaan asutuille maaseutualueille ja pieniin taajamiin. Palvelujen saatavuuden turvaaminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttävät panostusta uusien toimintamallien kehittämiseen. Palvelujen järjestämisessä on luotava innovatiivisia toimintamalleja, joissa hyödynnetään joustavasti erilaisia paikallisia resursseja sekä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia. o Tuetaan hyvinvointialan työpaikkojen vetovoimaa ja kykyä kilpailla osaavasta työvoimasta o Tuetaan uusien palvelumallien kehittämistä palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamiseksi o Tuetaan kumppanuus- ja monituottajamalleja julkisen ja yksityisen ja kolmannen sektorin palveluyhteistyön kehittämisessä

33 33 Tpk 2: Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen Etelä-Savossa nähdään hyvät edellytykset kysyntä- ja tarvelähtöiselle hyvinvointialan innovaatiotoiminnalle. Innovaatiotoiminta edellyttää verkostorakenteita, joissa kyetään yhdistämään erilaisten toimijoiden kokemusta ja osaamista systemaattiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alueella on vahvaa hyvinvointialan osaamista sekä alueen ammattikorkeakouluissa, että myös alueella ja yhteistyössä toimivissa yliopistoyksiköissä. Etelä-Savossa on myös luotu yhteistyö- ja kehittämisrakenne hyvinvointialan Kumppanuuspöytä, joka tarjoaa hyvän pohjan hyvinvointialan innovaatiorakenteen luomiselle. Teknologiset ratkaisut liittyvät vahvasti tämän päivän palveluinnovaatioihin. Teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja kehittämistyön tuloksia ei ole kyetty täysimääräisesti hyödyntämään. Etelä-Savon vahvuuksina voidaan pitää vahvaa tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) osaamista, sekä myös sähköisten palvelujen kehittämiskokemusta, mitä on kertynyt mm. sairaanhoitopiirien toteuttaman kehittämistyön yhteydessä. o Tuetaan alueen ongelmista ja haasteista lähtevää innovaatio- ja kehittämistoimintaa, jossa huomioidaan käyttäjälähtöisyyden ohella pyrkimys sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. o Luodaan hyvinvointialan innovaatiorakenne, joka pohjautuu systemaattiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön palvelun käyttäjien, kuntien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. o Tuetaan tieto- ja viestintäteknologian (ICT) hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen järjestämisessä, saavutettavuudessa ja palvelujen kehittämisessä. Tpk 3: Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu avaavat myös mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvulle Etelä-Savossa. Omaehtoisen palvelukysynnän arvioidaan lisääntyvän sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa hyvinvointipalveluissa. Myös asiakkaiden valinnanvapauden, sekä julkisen ja yksityisen välisen palveluyhteistyön odotetaan lisääntyvän ja kasvattavan yritystoiminnan edellytyksiä. Matkailuun kytkeytyvät ja luontolähtöiset hyvinvointipalvelut tarjoavat maakunnalle myös erinomaisia mahdollisuuksia vahvistaa yritystoimintaa ja sitä kautta myös aluetaloutta ja työllisyyttä. Terveys- ja sosiaalipalvelualalla oli Etelä-Savossa vuonna 2011 runsaat viisisataa yritystoimipaikkaa, jotka työllistivät henkeä. Yritystoimintaa on syntynyt sekä kuntien palveluhankintojen, mutta lisääntyvästi myös kuluttajien markkinaehtoisen kysynnän pohjalta. Erityisesti kotiin tuotettavien hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän odotetaan kasvavan väestön ikääntyessä ja uusien sukupolvien tullessa vanhuusikään. Alan yritystoiminta on pienyritysvaltaista, mutta keskittymistä on tapahtunut erityisesti hoiva- ja terveyspalvelualalla. Markkinoiden toimivuus edellyttää vahvaa paikallista yritystoimintaa, jonka toimintaedellytysten vahvistamista pidetään maakuntaohjelmassa tärkeänä. Myös kuntien palvelustrategioissa ja hankintamenettelyissä tulee huomioida elinkeinopoliittiset ja kilpailulliset näkökohdat. Maakunnassa on valmisteltu kumppanuusyhteistyön pohjalta toimenpideohjelma hyvinvointialan yritystoiminnan vahvistamiseksi. Maakuntaohjelmassa tuetaan toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista, sekä siihen liittyvää kumppanuusyhteistyötä. o Tuetaan kuntien palvelustrategioiden ja hankintamenettelyjen kehittämistä, jotta hyvinvointialan yrittäjyydelle voidaan luoda pitkäjänteinen ja ennustettava toimintaympäristö. o Tuetaan hoiva- ja kotipalveluyritysten verkostoitumista ja kasvua. o Kehitetään yrityspalveluja ja toimijoiden yhteistyötä niin, että hyvinvointialan yritystoiminnan toimintaedellytykset vahvistuvat ja sen erityispiirteet tulevat palveluissa huomioiduiksi. o Kehitetään hyvinvointiin ja luontolähtöisyyteen liittyvää matkailu- ja palveluliiketoimintaa o Tuetaan palvelusetelimallin käytön laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluissa, sekä riittävän laajojen palvelusetelialueiden syntymistä. Tpk 4: Nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen Etelä-Savon maakunnassa nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia pidetään tärkeänä strategisena tavoitteena. Väestökehityksen kääntäminen muuttovoittoiseksi edellyttää, että maakunnassa on tarjolla opiskelu- ja työpaikkoja, sekä virikkeellinen ympäristö eteläsavolaisille sekä muualta muuttaville nuorille.

34 34 Tehdyn selvityksen mukaan suurin osa nuorista haluaisi elää ja tehdä töitä Etelä-Savossa, jos vain työmahdollisuuksia löytyisi 1. Kotiseutu, perhe, luonto ja asuinympäristö houkuttavat nuoria elämään Etelä-Savossa tai palaaman tänne, jos työmahdollisuuksia vain löytyy. Nuoret arvostavat myös hyviä terveyspalveluja ja liikkumismahdollisuuksia. Vaikka kotiseutu ja perhe ovat nuorille tärkeitä asioita, he korostavat, että Etelä- Savon on pysyttävä maailman menossa mukana. Työ- ja koulutusmahdollisuuksien ohella nuorten hyvinvoinnin edistäminen edellyttää syrjäytymisen ehkäisyä. Tämä voi toteutua vahvistamalla yhteisöllisyyttä, jota syntyy esimerkiksi, harrastusten, palvelujen toimivuuden, kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen kautta. Alueella on viime vuosina kehitelty uudenlaisia lapsiperheiden ja nuorten palveluja ja työmuotoja, joissa keskeistä on voimavarojen kokoaminen hallinto- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön avulla. Kehittämistyötä jatketaan ja uudella ohjelmakaudella syntyneiden hyvien käytäntöjen pohjalta. o Luodaan toimintamalleja, joiden avulla voidaan lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia palvelujen kehittämisessä, yhdyskuntasuunnittelussa ja päätöksenteossa. o Tuetaan nuorten omaehtoisuuteen pohjautuvia toimintamalleja, joilla vahvistetaan alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa erityisesti nuorten näkökulmasta. o Tuetaan viranomaisyhteistyöhön perustuvia työllistämis- ja palvelumalleja, jotka tukevat nuorten sijoittumista ja omalle kotiseudulleen valmistumisensa jälkeen. o Ehkäistään nuorten syrjäytymistä vahvistamalla varhaista tukea sekä kehittämällä palvelukokonaisuuksia, joissa sovitetaan yhteen sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä kulttuuri - ja nuorisotyön palveluja. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yleisperustelut: Etelä-Savo pyrkii strategiansa mukaisesti olemaan vuoteen 2020 mennessä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunta. Maakuntaohjelmassa määritellään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan edetä kohti kunnianhimoisen tavoitteen toteutumista. Ihmisten hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten, lähiympäristön sekä yhteiskunnan ja sen palvelujärjestelmän kanssa. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa mahdollisuuksien luomista terveyttä tukeville valinnoille, sekä riskitekijöiden tunnistamista ja haittojen ehkäisyä. Toiminta perustuu luottamukseen ihmisten omiin ja yhteisöllisiin voimavaroihin. Terveys- ja hyvinvointierojen tasaaminen on tärkeä yhteiskuntapoliittinen tavoite, ja sen toteuttamisessa osallisuutta ja tasa-arvoa vahvistavalla toiminnalla on keskeinen merkitys. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa sekä riskitekijöihin, että olosuhteisiin, joissa ihmiset tekevät päätöksiä ja valintoja. Terveydenhuoltolain mukaan paikallisella tasolla päävastuu väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan organisoinnista on kunnilla. Kuntien on terveydenhuoltolain mukaisesti seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, sekä määriteltävä strategisessa suunnittelussaan tavoitteet, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole määritelty minkään yksittäisen hallintokunnan vastuulle, vaan se organisoidaan kunnissa poikkihallinnollisesti. Maakuntaohjelmassa tuetaan toiminnan vakiinnuttamista osana kuntien johtamisjärjestelmää. Samalla myös korostetaan toiminnan läpäisevyyttä ja tuetaan kehittämisrakenteiden ulottamista kattamaan kaikki kansalaisyhteiskunnan toimintasektorit. Maakunnallista toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tullaan vahvistamaan osana hyvinvointialan Kumppanuuspöytä-rakennetta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä on keskeinen merkitys Etelä-Savon maakuntastrategiassa. Palvelujärjestelmässä painopistettä tulisi suunnata enemmän korjaavasta työstä ennakoiviin ja terveyttä ja hyvinvointia lisääviin toimiin. Helposti tavoitettavat, nk. matalan kynnyksen hyvinvointipalvelut kuuluvat ohjelman 1 Nuorten maakunta. Eteläsavolaisten nuorten mielipiteitä kotimaakunnasta. Etelä-Savon maakuntaliitto 2014.

35 35 kehittämistavoitteisiin. Uusien palvelumallien suunnittelussa korostetaan kansalaisten omaa osallisuutta ja kansalaisjärjestöjen merkitystä. Etelä-Savo on ikärakenteeltaan maan vanhin maakunta. Ikääntyminen ja vanhusväestön määrän kasvu lisäävät myös sairastavuutta ja hoito- ja hoivapalvelujen kysyntää. Tärkeää on tehostaa toimenpiteitä, joilla tuetaan ikääntyvien toimintakyvyn säilymistä siten, että entistä useampi kykenee asumaan itsenäisesti omassa kodissaan entistä pidempään. Alueella sairastavuus on muuta maata suurempaa, vaikka ikärakenteen vaikutus otettaisiin huomioon. Monet sosiaaliset ja terveysongelmat painottuvat miehiin ja tämä selittää suurelta osin alueen terveys- ja hyvinvointierot muuhun maahan nähden. Maakuntaohjelmassa painotetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan miesten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Tpk 1: Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen Väestön hyvinvoinnin edistäminen edellyttää hallintorajat ylittäviä kehittämisrakenteita. Tavoitteena on että maakunnan kaikissa kunnissa on käytössä poikkihallinnollinen johtamis- ja kehittämisrakenne, joka vastaa omalla alueellaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan organisoinnista, sekä myös yhteistyöstä alueen muiden kuntien ja organisaatioiden kanssa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on luoda hallinto- ja sektorirajat ylittävät ohjaus- ja kehittämisrakenteet, jotka toimivat alueellisesti osana uudistuneita sote-rakenteita. Maakunnallista yhteistyötä vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. Tavoitteena on, että hyvinvointi vakiintuu aluekehitysjärjestelmässä läpäiseväksi tarkastelukulmaksi ja sen seurantaan ja ohjaukseen luodaan riittävä tietopohja ja ohjausrakenteet. o Vahvistetaan hallinto- ja sektorirajat ylittävien yhteistyö- ja kehittämisrakenteiden syntymistä hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa. o Vahvistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan suunnitelmallisuutta ja strategisuutta, sekä kytkeytymistä tutkimukseen, koulutukseen ja riittävään tietopohjaan. o Luodaan maakunnallinen hyvinvointia ja terveyttä edistävä ohjausrakenne. o Tuetaan terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointimallien käyttöönottoa kuntien päätöksenteossa. Tpk 2: Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Matalan kynnyksen hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan helposti saavutettavaa ja monialaista palvelua, joka keskittyy ohjaukseen, neuvontaan ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Terveyskioski-tyyppiset palvelupisteet toimivat kauppakeskuksen yhteydessä. Toiminta voi olla myös liikkuvaa palvelua, jolla tavoitetaan hajaasutusalueilla olevia kuntalaisia. Suomessa ryhdytty kehittelemään erilaisia matalan kynnyksen palvelumalleja ja niille on tyypillistä painotus laaja-alaisiin ehkäiseviin palveluihin. Ohjauksen ja neuvonnan avulla tuetaan omaehtoista hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Toimintamalleissa on haettu myös uudenlaisia yhteistyömalleja muun muassa oppilaitosten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toiminnalla kyetään parantamaan palvelujen saatavuutta siirtämään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaisempaan hoidon alkamiseen. Toiminta on myös kustannustehokasta, sillä se korvaa merkittävässä määrin kalliimpia terveyskeskuskäyntejä. o Tuetaan Etelä-Savoon soveltuvan matalan kynnyksen palvelumallin kehittelyä siten, että toiminta rakentuu sosiaali- ja terveydenhuollon, oppilaitosten ja yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuden pohjalle. o Tuetaan sähköisten ja mobiiliteknologiaa hyödyntävien palvelujen kehittämistä. Tuetaan liikkuvien palvelujen kehittämistä, niin että palveluja kyetään viemään lähemmäksi ihmisten fyysisistä tai sosiaalista elinpiiriä. o Kehitetään palvelujärjestelmän toimintaa ja ammattihenkilöstön osaamista niin, että moniammatillinen ja voimavaralähtöinen työote vahvistuu terveyttä ja toimintakykyä edistävässä toiminnassa. Tpk 3: Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen Työelämä on murroksessa, mikä on lisännyt työntekijöiden epävarmuutta ja luottamusta tulevaisuuteen. Työhyvinvoinnin vahvistaminen nähdään maakuntaohjelmassa tärkeänä kehittämisalueena. Työelämän

36 36 laatu ja johtamiskäytännöt vaikuttavat ihmisten hyvinvointikokemuksiin ja terveydentilaan. Välittömien terveys- ja hyvinvointivaikutusten ohella työhyvinvoinnin lisääntymisellä voidaan saavuttaa merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Työhyvinvoinnin vahvistuminen lisää henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista työhön. Tutkimusten mukaan tämä lisää työn tuottavuutta, kun samalla myös sairauspoissaolot vähenevät ja tehokas työaika lisääntyy. Työhyvinvoinnin lisääntyminen tukee osaltaan myös työurien pidentymistä. Yritystoiminnassa työhyvinvointi vahvistaa edellytyksiä innovaatioille ja toiminnan uudistumiselle, mikä puolestaan on edellytys yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilymiselle ja kehittymiselle. Työhyvinvointi ja työelämän laatu ovat nousemassa myös tärkeiksi tekijöiksi kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Työhyvinvointi ja työelämän laatu rakentuvat paljolti johtamiskäytännöistä ja työyhteisön toimintatavoista. Työhyvinvoinnin kehittäminen nivoutuu muuhun työn ja työyhteisön kehittämiseen. Toiminta työpaikoilla edellyttää johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyötä. Myös työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö ovat tärkeässä roolissa. Etelä-Savossa on pitkä perinne ja hyvät kokemukset laajapohjaiseen yhteistyöhön perustuvasta työelämän kehittämistoiminnasta. Kehittämisverkoston yhteistyöhön perustuvaa kehittämistoimintaa on tärkeää jatkaa siten, että Etelä-Savon työpaikkarakenne ja erityispiirteet tulevat huomioiduksi. o Vahvistetaan hyvinvointinäkökulmat huomioivaa johtamista ja esimiestyötä, sekä siihen liittyvää osaamista. o Tuetaan maakunnallista työelämän kehittämistoimintaa alueen oppimis- ja kehittämisverkostotoiminnan kokemusten pohjalta. o Kehitetään työpaikan toimintamalleja, joilla tuetaan liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja o Kehitetään työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyömalleja, jotka tukevat työhyvinvointia ja sairauksien ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyä. Tpk 4: Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen Ihmisten omaehtoinen kansalaistoiminta sekä järjestöissä tapahtuva toiminta ovat keskeinen osa kansalaisyhteiskuntaa, mutta samalla myös tärkeä osa yhteiskunnan hyvinvoinnin rakenteita. Kansalaistoiminnan kautta ihmiset liittyvät yhteen ja toteuttavat heille tärkeitä tavoitteita. Yhteinen kiinnostuksen kohde motivoi ihmisiä toimimaan. Liittyminen, yhteisöllisyys ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämänpiiriinsä kuuluviin asioihin ovat keskeisimpiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Myös kulttuuri- ja harrastustoiminta, sekä vapaaehtoistoiminta lisäävät merkittävästi ihmisten hyvinvointia. Tämän vuoksi maakuntaohjelmaan on sisällytetty myös kansalaistoimintaa ja osallisuutta koskeva toimenpidekokonaisuus. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehtävällä vapaaehtoistyöllä, vertaistuella, sekä ohjaus- ja neuvontapalveluilla on myös kytkennät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Järjestöissä tehtävä työ edistää terveyttä ja hyvinvointia, sekä tukee ja täydentää julkisen palvelujärjestelmän toimintaa. Kansalaisjärjestöillä on suuri kosketuspinta kansalaisiin, joiden ääni kanavoituu järjestöjen kautta. Järjestöillä on myös tärkeä rooli palvelujen kehittäjänä. Maakuntaohjelmassa pyritään siihen, että järjestötoiminnan merkitys ja hyvinvointivaikutukset saadaan nykyistä paremmin näkyviin. Tavoitteena on, että kunnat tunnistavat nykyistä paremmin järjestöjen merkityksen ja näkevät sen tekemän työn osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteita. Yhteistyöstä ja järjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaamisesta tulee kunnissa sopia kumppanuuspohjalta. Järjestöillä on myös merkittävä rooli palvelutuotannossa, joka kytkeytyy hankintasopimusten kautta julkiseen palvelujärjestelmään. Tältä osin järjestöjen toiminta on muuttunut yritystoiminnan luonteiseksi. o Tuetaan järjestöjen hyvinvointivaikutusten näkyväksi tekemistä ja niiden roolin vahvistamista erityisesti sosiaalisten ongelmien ehkäisyssä väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävässä toiminnassa. o Tuetaan järjestöjen ja kuntien kumppanuussopimuksia, joissa määritellään järjestöjen rooli ja tehtävät paikallisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä ja samalla vahvistetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä. o Tuetaan uusia paikallisia yhteistyömuotoja, joilla järjestöissä olevaa kokemusta ja asiantuntemusta kyetään hyödyntämään päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä.

37 37 o o Tuetaan järjestötoiminnan keskinäistä yhteistyötä ja toimintamuotojen uudistumista. Kehitetään sosiaalisia kohtaamispaikkoja ja omaehtoisia kansalaistoiminnan muotoja, joissa pyritään hyvinvoinnin edistämiseen. Tpk 5: Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen Elämäntavoilla ja terveyskäyttäytymisellä on suuri vaikutus sairauksien syntyyn. Suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat jatkuvasti parantuneet, mutta sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat edelleen suuret. Huono-osaisuus, työttömyys, pienituloisuus, yksinäisyys ja heikko terveys nivoutuvat usein yhteen. Elintavoilla on sairauksien synnyssä sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kasvualustansa. Ravinto- ja liikuntatottumukset, tupakointi sekä päihteiden käyttö ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat väestön terveydentilaan. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista pidetään tärkeänä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena. Väestön terveydessä on myös suuria alueellisia eroja. Etelä-Savossa sairastavuus on Kelan sairastavuusindeksillä mitattuna 35,8 % suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Osa erosta selittyy alueen ikääntyneemmällä väestöllä, mutta ikävakioitunakin sairastavuus 11,7 % suurempaa kuin maassa keskimäärin (2012). Myös maakunnan sisällä on merkittäviä eroja ihmisten sairastavuudessa. Maakuntaohjelmassa pidetään tärkeänä, että ihmisten edellytyksiä tehdä terveellisiä valintoja vahvistetaan erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa terveydelle haitalliset elintavat ovat yleisiä. Ennenaikaisia kuolemia osoittava PYLL-indeksi osoittaa, että maakunnan muuta maata suurempi sairastavuus johtuu suurelta osin miesten hyvinvointi- ja terveysongelmista. Maakuntaohjelmassa nostetaan yhdeksi strategiseksi kehittämiskohteeksi toimenpiteiden suunnittelu miesten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. o Luodaan toimintamalli terveysliikunnan kytkemiseksi osaksi ihmisten arkea elämänkaaren eri vaiheissa. o Luodaan työmenetelmiä miesten hyvinvoinnin edistämiseksi, sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi. o Vahvistetaan terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia ja ravitsemuspalveluja. - kirjoitetaan myöhemmin Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto Finnvera ja tutk.lait. laitokset UUDISTUVA HYVINVOINTI Palvelujen laatu ja vaikuttavuus Työvoiman ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaaminen Palveluinnovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen Hyvinvointiyrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistaminen Lapsiperheiden ja nuorten palvelujen kehittäminen Ennakoiva terevyden ja hyvinvoinnin kehittäminen Hyvinvointia edistävien kehittämisrakenteiden vahvistaminen Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Työhyvinvoinnin ja työelämän laadun kehittäminen Kansalaistoiminnan ja osallisuuden vahvistaminen Terveellisten elämäntapojen vahvistaminen Metsäk.

38 38 HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tavoite: Etelä-savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta Kehittämisen painopisteet : Avaintoimenpiteet Lisätään investointeja maakuntaan Parannetaan entisestään maakunnan vesistöjen tilaa Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Yleisperustelut: Alueen hyvä vetovoima ja imago ovat keskeisiä tekijöitä yrityksien tehdessä sijoittumispäätöksiä Suomessa. Hyvä saavutettavuus, hyvä asuin- ja elinympäristö ja kyky palvella erilaisia maankäyttötarpeita täydentävät osaltaan alueen kilpailukykyä. Etelä-Savossa monet vetovoimatekijät ovat omasta mielestämme hyvässä kunnossa, mutta tunnetaanko vahvuutemme ja vetovoimatekijämme myös maakunnan ulkopuolella. Vetovoitekijät tulee pitää hyvässä iskussa ja niitä tulee edelleen kehittää. Etelä-Savon näkyvyyttä ja vetovoimaa on vahvistettava. Avainasemassa on yhtenäinen Saimaan maakunta - brändi ja sen tunnetuksi tekeminen. Etelä-Savon vetovoiman ytimenä toimivat Saimaa ylivertainen ja maakunnan kaupunkiseudut upeine kulttuuriympäristöineen. Lisäksi vetovoimaisuuden yhtenä elementtinä on Etelä-Savon profiloituminen useilla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti arvostetuilla kärkitapahtumilla. Veto-

39 39 voiman vahvistamiseksi Saimaa ja kaupunkiseudut tarvitsevat tuekseen myös mahdollisimman selkeän tulevaisuuden kehityskuvan. Kehittämistoimenpiteet Tpk1: Maakunnan imagon vahvistaminen Maakunnan näkyvyyttä ja imagoa vahvistetaan erilaisin markkinointitoimenpitein, jotka tarkentuvat strategisen pohjatyön kautta. Aikaisempina vuosina on toteutettu näkyvästi Saimaan maakunnan markkinointia, luotu viestinnällinen pohja, synnytetty verkostoja ja kumppanuuksia markkinointiin. Maakunnan kärkitapahtumia, asumista, opiskelua ja ostosmahdollisuuksia on markkinoitu valtakunnallisesti ja venäläisille kohderyhmille. Painotus on ollut taktisissa toimenpiteissä, jotka jatkossa vaativat tuekseen ns. kattoimagon ja pääviestien määrittelyn. Kevään 2014 aikana päivitetään suuntaviivat maakunnan markkinoinnille tulevina vuosina. Täsmälliset toimenpiteet tarkentuvat kun maakunnallisen yhteismarkkinoinnin rakenteen ja strategian suunnittelu on saatu käyntiin. o Lisätään maakunnan tunnettavuutta o Laaditaan maakunnan markkinointisuunnitelma o Kootaan alan toimijoita yhteen o Tehdään ylimaakunnallista yhteistyötä Tpk 2: Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminen Vetovoiman vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet suunnataan keskustojen kehittämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävään hyödyntämiseen ja tuotteistamiseen. Pienilläkin kehittämistoimilla on saatavissa aikaan helmiemme kirkastamista, omien vahvuuksien esillenostoa ja vetovoiman vahvistamista, ne on vain itse tunnistettava ja tartuttava yhdessä toimeen. o Kehitetään keskustojen ja paikallisyhteisöjen toimintaympäristöjä esim. kehittämissuunnitelmin ja keskustauudistuksin o Hoidetaan, tuotteistetaan ja kehitetään uusiokäyttöä arvokkaille kulttuuriympäristö- ja maisemakohteille o Vahvistetaan Saimaa-teemaan kytkeytyvää maankäyttöä Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Yleisperustelut Etelä-Savon sijainti Helsinkiin ja Pietariin nähden on Länsi-Suomea ja muuta Itä-Suomea parempi. Tämän sijaintiedun entistä parempi ja laaja-alaisempi hyödyntäminen kaikilla tasoilla on myös yksi vetovoimaisuuden kivijalka. Tutkimusten mukaan Etelä-Savon saavutettavuus ja koko liikennejärjestelmä tarvitsevat kehittämistä. Maakunnan oman liikennejärjestelmän kehittäminen on alueen toimijoiden käsissä. Tarvitaan koko liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä maankäytön suunnittelun kanssa. Nopeat tietoliikenneyhteydet ja digitaaliset palvelut helpottavat arjen sujuvuutta. Pääliikenneväylien ja muiden ulkoisten liikenneyhteyksien osalta painopiste on edunvalvonnassa ja hankkeiden suunnitteluvalmiuden nostossa. Kehittämistoimenpiteet Tpk 1: Maakunnan pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen Pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen painottuu edunvalvontaan ja suunnitteluvalmiuden edistämiseen. Lähiajan keskeiset edunvalvonnan kärjet on kirjattu Itä-Suomen liikennestrategiaan. o Edistetään VT 5 Mikkeli-Juva-yhteysvälin ja VT 14 Savonlinnan liikennejärjestelyjen kolmannen vaiheen toteuttamista

40 40 o o o Edistetään maakunnan Venäjä-yhteyksiä mm. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä ajamalla Edistetään päätieverkon parantamiseen tähtäävää suunnitteluvalmiutta Edistetään raideyhteyksien nopeuttamista mm. aikataulujen kehittämiseen, tasoristeyksien poistoihin ja nopeuttamisen edellytyksenä olevien turvalaitetyön panostamalla Tpk 2: Liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssa Maakunnan oman liikennejärjestelmän kehittämisessä panostetaan resurssien oikeaan suuntaamiseen ja arjen sujuvuuden sekä maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun kehittämiseen. PK-yritysten logistiikan ja kuljetusketjujen kehittäminen on nostettu esille seudullisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. o Priorisoidaan alemman tieverkon kunnossapitoa elinkeinoelämän kannalta merkittävälle tiestölle o Kehitetään taajamien kevyen liikenteen yhteyksiä mm. väylien jatkuvuutta, alikulkuja ja liikenneturvallisuutta edistävin toimenpitein o Kehitetään uusia konsepteja ja toimintamalleja matkaketjujen ja logistiikan sujuvoittamiseksi mm. uusia joukkoliikennemalleja edistämällä o Kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismuotoja Tpk 3: Tietoliikenneyhteydet ja palvelut Tietoliikenneyhteyksien kehittämistä jatketaan taajamia ja maaseutua palvelevin yhteisin toimin. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys yritysten toiminnalle. Kun tietoliikenneyhteydet ovat riittävän laadukkaat, voidaan niiden varaan toteuttaa myös laadukkaita palveluita. o Panostetaan taajamien ja maaseutuyritysten laajakaistayhteyksien nopeuttamiseen ja käyttövarmuuden turvaamiseen Tonttipalvelun tehostaminen Yleisperustelut Etelä-Savo tarjoaa hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle sekä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyky palvella erilaisia investointi- ja maankäyttötarpeita niin taajamissa kuin maaseudulla on maakunnan kehityksen kriittinen menetystekijä. Ajantasaiset kaavat kaikilla kaavatasoilla, kuntien toimivat maapolitiikan käytännöt sekä hyvin kohdistettu markkinointi luovat kilpailukykyisen pohjan hyvälle tonttipalvelulle. Hyvän tonttipalvelun lisäksi myös rakennetun ympäristön ylläpitoon ja laatuun täytyy panostaa. Niin asumisen, vapaa-ajanasumisen, matkailun, kaupan kuin monipuolisen elinkeinoelämän sijoittuminen alueelle ei saa kangistua kaavoihin. Kehittämistoimenpiteet Tpk1: Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa Maankäytön suunnittelussa panostetaan ennakoivaan, investointeja edistäviin toimenpiteisiin. Suunnittelua ja toteutusta suunnataan energiatehokkuutta parantavaan suuntaan. o Parannetaan taajamien maankäytön ja liikenteen strategisen yhteensovittamista suunnittelussa o Kehitetään uusien työpaikkojen luomiseen tähtäävää potentiaalisten teollisuus-, työpaikka- ja palvelualueiden maankäytön suunnittelua ja toteuttamista o Toteutetaan asumisen uusia ekologisia konsepteja, kuten innovatiivisia lämmitysjärjestelmiä, lähienergian käyttöä, puurakentamista ja eri asumismuotojen lomittumista o Tuetaan matkailuelinkeinon kehittämistä maankäytössä mm. integroimalla matkailua osaksi taajamien suunnittelua

41 41 Tpk 2: Rakennetun ympäristön laadun parantaminen Olemassa olevan rakennetun ympäristön laatuun ja toimivuuteen on suunnattava voimavaroja. Olemassa olevan rakenteen ylläpidon kustannukset kasvavat liiaksi, ellei niiden ylläpitoon ja saneeraamiseen suunnata toimenpiteitä ajoissa. o Parannetaan rakennetun ympäristön laatua mm. homekorjauksin, viherympäristöjä kehittämällä, arvokkaiden rakennusten hoitotoimin, rakennetun ympäristön uusiokäyttöä kehittämällä o Saneerataan infraverkostoja (korjausvelka) Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Yleisperustelut Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava vapaaajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto. Kehittämistoimenpiteet Tpk1: Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun ympäristöt Vapaa-ajanasutuksen johtavan maakunnan tulee panostaa laatuun ja ympäristön kestävään käyttöön. Tämä edellyttää rohkeaa panostamista loma-asumisen modernisointiin ja vapaa-ajanvieton ja asumisen ympäristöjen viihtyisyyden lisäämiseen. Loma-asumisen ja matkailun kehittäminen ainutlaatuisessa järviluonnossa saimaannorpan asuinsijoilla edellyttää panostamista suunnittelun ja toteutuksen laatuun. o Konseptoidaan ekologista loma-asumista ja matkailua o Edistetään saimaannorpan kannan turvaamisen ja matkailun kehittämisen yhteensovittamista o Kehitetään vetovoimaista asuin- ja matkailuympäristöä tukevia liikunta- ja virkistysreittejä ja -alueita Tpk2: Taajamien vedenhankinnan turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet Vähäisten pohjavesivarojen maakunnassa vedenhankinnan turvaaminen vaatii panostuksia. Asukkaiden hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee varmistaa puhtaan veden katkeamaton saanti. o Varmistetaan puhtaan veden saanti mm. vedenhankinnan varajärjestelmiä kehittämällä ja vesihuoltoinfran toimivuutta ja laatua parantamalla o Toteutetaan pohjavesialueiden suojelu- ja suojaamistoimenpiteitä Tpk3: Pintavesien laadun turvaaminen Suomen parhaista vesistöistä on pidettävä hyvää huolta. Lähivuosien keskeiset vesienhoitotoimenpiteet on kirjattu alueellisiin vesienhoitosuunnitelmiin. o Toteutetaan vesienhoito-ohjelmien toimenpiteitä o Parannetaan vesihuoltoa ja jäteveden käsittelytapoja o Kehitetään maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteitä Tpk 4: Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Uusiutuvan energian käytön lisäämiseen on panostettava ja raaka-aineen saatavuus on turvattava. Luonnonvarojen käytössä on panostettava ympäristöhäiriöiden minimointiin. Luonnonvarojen käyttö on toteuttava siten, ettei sillä heikennetä ainutlaatuista järviluontoamme.

42 42 o Panostetaan metsäenergian ja muun uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja saatavuuteen tähtääviin maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteisiin o Kehitetään ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa ottotoimintaa kohti kestävään käyttöä - kirjoitetaan myöhemmin Maakuntaohjelman toimeenpanon vastuutus toimijoittain = vastaa =osallistuu = tukee Yritykset Kunnat ja Maakunta- ELY Kork.koul. Oppi- Maakuntaohjelman toimenpiteet k-yhtymät liitto Finnvera ja tutk.lait. laitokset HYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ Näkyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen Maakunnan imagon vahvistaminen Toimintaympäristön vetovoiman vahvistaminen Saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän kehittäminen Maakunnan pääväylien ja ulkoisten yhteyksien kehittäminen Liikennejärjestelmän kehittäminen ja yhteensovittaminen maankäytön suunnittelun kanssa Tietoliikenneyhteydet ja palvelut Tonttipalvelun tehostaminen Monipuolinen ja kysyntää vastaava tonttitarjonta koko maakunnassa Rakennetun ympäristön laadun parantaminen Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Vetovoimaiset loma-asumisen ja matkailun ympäristöt Taajamien vedenhankinnan turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet Pintavesien laadun tarvaaminen Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Metsäk.

43 43 ERITYISOHJELMIEN JA MUIDEN MAAKUNTAA KOSKEVIEN OHJEL- MIEN YHTEENSOVITUS Maakuntaohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon kuntien strategiat ja näkemykset maakunnan kehittämisen painopisteiksi. Ohjelmatyön lähtökohtia ja valmisteluprosessia käytiin kevään aikana esittelemässä kunnissa, missä yhteydessä kirjattiin myös ylös kuntien evästystä ohjelman sisällöiksi. Kunnille lähetettiin lokakuussa sähköinen kysely, jossa niitä pyydettiin arvioimaan valmistelufoorumien senhetkisiä esityksiä ohjelman sisältökärjiksi sekä kertomaan oma näkemyksensä maakuntaohjelman painopisteiksi. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelma Euroopan unionin rahoituskaudella Etelä-Savossa toteutetaan yhtä rakennerahasto-ohjelmaa, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. EAKR- ja ESR-toimenpiteitä toteutetaan rinnakkain, yhteisen strategian ja yhteisten tavoitteiden pohjalta, jolloin ohjelmat täydentävät sisällöllisesti toisiaan. Maakunnan kilpailukyvyn lisäämiseksi EAKRtoimenpiteitä kohdistetaan ensisijaisesti yritystoimintaan, yritysten toimintaympäristöön, osaamisen rakenteisiin ja vähähiiliseen talouteen, kun taas ESR-toimenpiteet kohdistuvat ensisijassa työllisyyteen, osaamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Rakennerahasto-ohjelman maakunnallista toteutusta linjaa ja yhteen sovittaa maakunnan yhteistyöryhmä. Valtakunnallisessa Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa strategian tavoitteita. Toimintalinjat ovat: 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö, rahoittajina toimivat pääosin ELY-keskukset ja maakunnan liitot. Ohjelman sisällölliset painopisteet liittyvät Eurooppa strategian mukaisesti pk-yritysten kilpailukykyyn, osaamisen hyödyntämiseen, vähähiiliseen talouteen, saavutettavuuteen, työllisyyteen, työvoiman liikkuvuuteen, koulutukseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen ja köyhyyden torjuntaan. Valtakunnallista rakennerahasto-ohjelmaa täydentää Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma. Alueellisessa suunnitelmassa nostetaan esiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisia erityispiirteitä ja ohjelmatoteutuksen painotuksia. Alueellisessa suunnitelmassa mainittu tuettava toiminta on yhdenmukainen valtakunnallisen ohjelma-asiakirjan kanssa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma EU-ohjelmakauteen valmistautumiseen liittyen Suomessa laadittiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma sekä sen osioina alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat vuosille Ohjelmia rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta. Rakennerahastovarojen vähentyessä Etelä-Savossa viidenneksellä (-25M ) tulee entisellä tasollaan pysyvä maaseutuohjelmarahoitus olemaan merkittävä työväline myös uudella ohjelmakaudella. Maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjat toimenpiteineen käsittelevät maaseudun kehittämisen kannalta oleellisia aihepiirejä ja ovat pitkälti linjassa Etelä-Savon maakuntaohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden kanssa. Maakunnan kannalta on myönteistä myös se, että maaseudun kehittämistoimenpiteiden valinnassa ja varojen kohdentamisessa otetaan huomioon alueiden ja toimijoiden erilaisuus koko maan alueellisesti tasapainoisen kehityksen edistämiseksi.

44 44 Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma Etelä-Savon ELY-keskus on laatinut Etelä-Savon maaseudun kehittämisstrategian linjausten pohjalta Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman vuosille Maakunnallinen suunnitelma on osa kansallista maaseutuohjelmaprosessia -- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueosio. Maakuntaliitto on mukana maaseudun kehittämissuunnitelman seurantaryhmässä, joten vuonna 2012 tarkistetun maakuntastrategian kehittämislinjaukset ja muut kommentit välittyivät sitä kautta valmistelijoiden käyttöön. Ohjelma toimii Etelä-Savon maaseudun keskeisimpänä kehittämisvälineenä vuosina Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on koottu neljälle toimintalinjalle, jotka ovat linjassa Etelä-Savon maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa. Molemmissa ohjelmissa painotetaan tarvetta ja toimenpiteitä maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen - maaseutuohjelmassa aihepiiri muodostaa yhden neljästä toimintalinjasta. Ohjelmissa huomioidaan myös tarve maaseudun elinolojen ja elämänlaadun kehittämiseen muun muassa maaseudun peruspalvelujen ja infrastruktuurin ylläpidon osalta. Maaseudun paikalliset toimintaryhmät Etelä-Savossa toimi vuosina kolme Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitettua paikallista Leader-toimintaryhmää: Rajupusu-leader -ryhmä, Veej'jakaja-toimintaryhmä maakunnan länsiosissa sekä Piällysmies-toimintaryhmä Itä-Savossa. Leader-toimintatavalla toteutettiin erityisesti paikallisten asukkaiden omaehtoisia ruohonjuuritason toimenpiteitä. Etelä-Savon toimintaryhmien ohjelmat olivat linjassa maakuntaohjelman tavoitteiden kanssa ja ryhmien työ täydensi maakuntaohjelman toimenpiteitä mm. asumisviihtyvyyteen, pienyritystoimintaan ja maaseudun palveluihin liittyvissä kehittämistoimissa. Kaikki kolme toimintaryhmää osallistuivat syksyllä 2013 järjestettyyn alustavaan toimintaryhmähakuun ohjelmakaudelle Varsinainen haku järjestetään maaliskuussa 2014 ja päätös uuden ohjelmakauden Leaderohjelmaan valittavista toimintaryhmistä tehdään syksyllä Kansalliset erityisohjelmat Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Uusin kansallinen maaseutupoliittinen kokonaisohjelma on laadittu vuosille Se sisältää yhteensä xxx konkreettista maaseudun kehittämiseen liittyvä ehdotusta. Etelä-Savon maakuntaohjelman ja Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman maaseudun kehittämisen lähtökohdat ovat samanlaiset; molempien keskeisenä tavoitteena on maaseudun sekä maa- ja metsätalouden elinvoiman vahvistaminen ja käynnissä olevan rakennemuutossopeutumisen tukeminen. Ohjelmaan sisältyviä toimenpide-esityksiä voidaan pitää Etelä-Savon kannalta oikeaan osuneina. Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan ei kuitenkaan sisälly toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitettua rahoituskehystä. Valtakunnallinen saaristopoliittinen kokonaisohjelma Etelä-Savon maakuntaohjelma ja valtakunnallinen saaristo-ohjelma ovat linjassa keskenään. Niihin on kirjattu samansuuntaisia tavoitteita ja toimenpiteitä saaristoalueiden kehittämiseksi. Tämä onkin ymmärrettävää, sillä Etelä-Savo on lähtökohdiltaan vesistörikas, maaseutumainen loma-asutusmaakunta, jonka olemuksessa vesistöisyys on metsien ohella hallitseva elementti. Etelä-Savon rannoille on rakennettu vapaaajanasuntoa joka kymmenes Suomen lomamökeistä. Vuosittain rannoille rakennetaan nelisensataa uutta mökkiä. Maakunnan kehittämisessä ainutlaatuinen järviluonto, vesistömatkailu ja vapaa-ajanasuminen nähdään, saaristo-ohjelman tavoin, elinkeino- ja työllistymismahdollisuutena erityisesti hiljenevälle maaseudulle. Maaseudun ja saaristoalueiden elinvoiman vahvistaminen on niin Etelä-Savon maakuntaohjelman kuin saaristo-ohjelman tavoitteita. Saaristo-ohjelmaan ei sisälly kuitenkaan toimenpiteiden rahoittamiseen tarkoitettua omaa rahoituskehystä. Maakunnassa laaditut strategiat ja ohjelmat Etelä-Savon ELY-keskuksen strateginen tulossopimus Etelä-Savon ELY-keskus kehittää aluetta tiiviissä yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton ja muiden tahojen kanssa. ELY-keskuksen aluekehittämisen keskeiset tavoitteet on kirjattu strategiseen tulossopimukseen, joka perustuu ohjaavien hallinnonalojen yhdessä hallituskausittain laatimaan strategia-asiakirjaan. Etelä-Savon ELY-keskus laati keväällä 2011 strategisen tulossuunnittelun tueksi oman toimintastrategian vuoteen Uusiutuva Etelä-Savo -strategia, maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä toimintaympäristöstä nousevat haasteet olivat perustana alueellisen strategisen tulossopimuksen laatimiselle.

45 45 Etelä-Savon ELY-keskuksen keskeiset strategiset painotukset vuosina ovat 1) Toimivat kaupunkiseudut ja monimuotoinen järviluonto, 2)Yritysten innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen, 3) Nuorten työllistäminen ja työelämän laatu sekä 4) Monikanavaiset asiakaspalvelut. Lisäksi Etelä-Savon ELYkeskuksen kärkikohteiksi nostamat neljä tärkeintä kehittämishaastetta yritysten kilpailukyvyn kehittäminen, puun ja metsän hyödyntäminen, nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen, kansainvälisesti vetovoimainen toimintaympäristö ovat myös maakuntaohjelman ydinsisältöä. Etelä-Savon metsäohjelma Etelä-Savon metsäohjelmassa on määritelty tavoitteet maakunnalle elintärkeän metsätalouden keskeisille toimenpiteille. Tavoitetaso on aiempien metsäohjelmien tavoin korkea, mikä asettaa suuria haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä toimivalle tuotannonalalle. Toteutuessaan metsäohjelma ylläpitää merkittävällä tavalla maakunnan aluetaloutta ja sitä kautta tukee maakuntaohjelman toteutusta. Vuonna 2013 valmistuneessa Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelmassa on huomioitu metsäohjelman linjaukset ja sen toimenpiteet tukevat maakunnallisen metsäohjelman toteuttamista. Metsäohjelmaa toteutetaan julkisen rahoituksen osalta pääosin kansallisin varoin. Kehittämishankkeiden osarahoitukseen käytetään EU:n maaseuturahaston ja EU-rakennerahastojen varoja. Savon ilmasto-ohjelma 2025 Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ja Ely-keskukset ovat laatineet Savon ilmasto-ohjelman Kahden maakunnan yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on hillitä Savon kasvihuonekaasupäästöjä, tehostaa ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä tunnistaa ilmasto- ja energia-asioihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelman linjauksilla ja toimenpiteillä pyritään täyttämään kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa ja uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ISBEO 2020 on viiden itäisen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Etelä- Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen ohjelma, jolla konkretisoidaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Tavoitteena on profiloitua ja uusiutua entistä vahvemmin uusiutuvan energian edelläkävijäalueena, bioenergian raaka-ainepankkina sekä alan maailmanluokan osaajana ja laitevalmistajana. uusiutuvan energian osuus nostetaan alueen lämmön- ja sähköntuotannossa 55 %:sta 83 %:iin (ml. turve). Bioenergia-alasta luodaan työtä ja hyvinvointia, joka heijastuu myös alueen ulkopuolelle erilaisena osaamisena, palveluina ja tuotteina. Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle Itä-Suomen liikennestrategia on Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien liittojen ja Liikenneviraston yhdessä laatima ja hyväksymä. Strategiassa määritellään Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen yleiset periaatteet ja keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset sekä Itä-Suomen liikenneväylien kärkihankkeet. Strategian mukaan liikennejärjestelmää kehitetään asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta Itä-Suomen erityispiirteet huomioon ottaen osana toimivaa arkea ja parasta mahdollista kestävää toimintaympäristöä. Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus, sujuva liikenne sekä toimivat matkaketjut ovat kehittämisen lähtökohtana. Saavutettavuuden parantaminen ja toimijoiden välinen yhteistyö luovat perustan logististen kustannusten alentamiselle ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiselle. Itä- Suomen liikenneväylien kärkihankkeiksi on nostettu; Vt5 Mikkeli - Juva, Vt23 Varkaus - Viinijärvi, Vt 5 Leppävirta Kuopio, Karjalan radan perusparantaminen välillä Luumäki Joensuu sekä, Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola Kajaani. Lisäksi suunnitteluvalmiutta nostetaan seuraavien hankkeiden osalta; Vt 5 Kuopio Iisalmi, Vt 9 Jyväskylä Kuopio, Vt 9 Kuopio Joensuu, Vt 9 Onkamo Niirala, Vt 13 Mikkeli Lappeenranta. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Vuoteen 2017 ulottuva viisivuotinen strategia on laadittu Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla ja kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta alueen hyvinvoinnin lisäämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen.

46 46 USEAMPAA KUIN YHTÄ MAAKUNTAA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA HANKKEET - maakuntien yhteistoiminta-alueiden laaja-alaiset strategiset kehittämistavoitteet Maakuntien yhteistyö on jo vuonna 2012 uuden rakennerahastokauden valmistelun osalta laajentunut kattamaan Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä pohtineen työryhmän linjauksista nousee Etelä-Savon osalta esille ennen muuta o o o o o o luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen puuraaka-aineen uudet käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvä tutkimus, bioenergia ympäristön ja kestävän kehityksen huomioonottaminen kaikessa taloudellisessa toiminnassa sekä luontoarvojen ja muun taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen hajautettujen ratkaisujen kehittäminen erityisesti energia- ja palvelutuotannossa matkailun kehittäminen (kestävä matkailu) Venäjä-potentiaalin hyödyntäminen Maakuntien välinen yhteistyö on entistä merkittävämpää alueiden kehittämisessä. Itäsuomalaiset isot kysymykset, kuten pääliikenneyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja tki-toimintojen kehittäminen, metsäteollisuuden rakennemuutos, ilmasto- ja energiastrategia, Saimaan alueen kestävä hyödyntäminen ja Venäjä-yhteistyö koskettavat laajasti koko Itä-Suomea. Maakuntien yhteisistä hankkeista ja niihin liittyvästä työnjaosta sovitaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmissa. Maakuntien yhteiset suunnitelmat ja hankkeet täsmentyvät kevään aikana kirjoitetaan myöhemmin.

47 47 RAHOITUS Kirjoitetaan myöhemmin.

48 48 TOTEUTUS JA SEURANTA Maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta on tärkeää, että ohjelman strategian toteutumista, toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan. Seurannan tulee olla jatkuvaa ja säännönmukaista. Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategian toteutumisen seurantaa varten on määritelty 55 mittaria. Mittareilla seurataan strategian vaikuttavuutta väestökehitykseen, aluetalouteen, yritysten kilpailukykyyn, asukkaiden toimeentuloon ja hyvinvointiin sekä maakunnan vetovoimaan. Maakuntaohjelma on laadittu tarkistetun maakuntastrategian tavoitteiden pohjalta, joten sen mittareilla seurataan samalla myös maakuntaohjelman toteutumista. Työ- ja elinkeinoministeriö on määritellyt maakuntaohjelman seurantaa varten liitteen x mukaiset mittarit, joita ohjelmien seurannassa kaikissa maakunnissa tulisi vertailukelpoisen seurantatiedon tuottamiseksi käyttää. Indikaattorit kuvaavat muuttoliikettä ja väestöä, alueen kilpailukykyä, kunnallistalouden tasapainoa, työmarkkinatilannetta, alueen sisäisiä eroja, osaamista sekä elinympäristön laatua ja aluerakennetta. ELY-keskuksen toimesta seurataan ympäristön tilaa. Seurantatietoja on koottu ympäristön tila -raportteihin, joista uusin on ilmestynyt Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen sekä ELY-keskusten yhdessä laatiman Savon ilmasto-ohjelman 2025 seurantaraportti laaditaan kolmen vuoden välein siten, että seuranta kytketään maakuntaohjelman ja ELY-keskusten strategian valmisteluun. Itä-Suomen bioenergiaohjelman toteuttamista seuraa Itä-Suomen liittojen perustama seurantaryhmä. Itäsuomalaista energiatilastointia toteuttaa Kainuu, jossa käytännön toimenpiteistä vastaa Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa toimiva Kainuun bioenergian teemahanke. Itäsuomalaiset energiatilastot ovat käytettävissä vuosilta 2004, 2008, 2010 ja Maakuntaohjelman vaikutuksia arvioidaan ohjelmakauden aikana tai sen päätyttyä aluekehityslakiin perustuvassa ulkopuolisessa arvioinnissa. Jotta arvioinnin tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi seuraavan maakuntaohjelman valmistelussa, arviointi tehdään alkuvuodesta 201x. Maakuntaohjelman toteutumisesta saadaan ajantasaista seurantatietoa myös vuosittain kahdelle seuraavalle talousarviovuodelle laadittavan maakuntaohjelman toimenpidesuunnitelman (topsu) valmistelun yhteydessä. Koska maakuntaohjelma kokoaa yhteen maakunnassa toteutettavia erityisohjelmia ja toimenpiteitä, voidaan seurannan resursseina käyttää myös erityisohjelmien seurannasta saatavaa aineistoa.

49 49 PROSESSIN KUVAUS Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman laadinnan työohjelman tammikuussa 2013 (mkh 5; ) sekä maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman helmikuussa (mkh 27; ). Maakuntaohjelma laaditaan Uusiutuva Etelä-Savo maakuntastrategian linjausten pohjalta. Valtuusto hyväksyi tarkistetun strategian marraskuussa Maakuntaohjelman valmistelu on aikataulutettu siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä ohjelman kevätvaltuustossa Maakuntaohjelmatyön käynnistymisestä on tiedotettu sova-lain mukaisesti maakunnan sanomalehdissä, Virallisessa lehdessä sekä liiton viraston ilmoitustaululla ja nettisivuilla. Kansalaiset ja muut tahot voivat tutustua prosessin lähtökohtiin ja seurata valmistelun etenemistä maakuntaliiton www-sivuilla, missä heillä on myös mahdollisuus antaa palautetta koko prosessin ajan. Maakuntaohjelman palautelaatikon välityksellä asukkaat ja muut tahot voivat kertoa valmistelijoille mielipiteitään ja ideoitaan maakunnan kehittämiseen. Maakuntaohjelman sisältöjä on valmisteltu keväästä lähtien maakuntastrategian painopisteiden mukaan nimetyillä viidellä foorumilla. Yhteiseen ponnistukseen osallistuu kaikkiaan satakunta asiantuntijaa eri tahoilta. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten asiantuntijaryhmänä toimii Etelä-Savon sova-yhteistyöryhmä. Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida ohjelmakauden aikana. Etelä-Savon nykyisen maakuntaohjelman ulkopuolisen arvioinnin toteutti tarjouskilpailun voittanut MDI Public Oy. Arviointi suoritettiin alkuvuonna 2013 ja loppuraportti valmistui kesäkuussa. Maakuntaohjelman arvioinnin tuloksia hyödynnetään valmisteilla olevan maakuntaohjelman laadinnassa. Arviointi tuotti tietoa mm. ohjelman vaikutuksista, ja sen tarkoituksena on parantaa ohjelman laadintaan, toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää menettelyä. Liiton virasto järjesti valmistelufoorumien jäsenille nykyisen maakuntaohjelman arviointitilaisuuden, jossa MDI:n arvioitsijat esittelivät arviointituloksia ja pohjustivat samalla tulevan maakuntaohjelman valmistelua. Tilaisuus toimi yhteisenä lähtölaukauksena ja sparrauspajana foorumityölle ja uuden maakuntaohjelman valmistelulle. Maakunnan eri toimijoista kootut viisi asiantuntijafoorumia kokosi näkemyksiään maakuntaohjelman sisältöpainotuksiksi. Valmistelufoorumit ja maakuntahallituksen jäsenet kokoontuivat yhteiseen työpajaan kuulemaan ja koeponnistamaan foorumityön tuloksia. Näin eri foorumien jäsenet pääsivät tutustumaan toistensa työhön ja vaikuttamaan ohjelmasisältöihin. Päivän vetäjänä ja keskustelun sparraajana toimi tulevaisuudentutkija Ilkka Halava Prime FRONTIER Oy:stä. Maakuntaohjelman sisältötyöpaja kokosi yhteen 80 eri tahojen edustajaa. Maakuntaliiton jäsenkunnille lähetettiin lokakuussa sähköinen kysely, jossa kuntia pyydettiin arvioimaan valmistelufoorumien senhetkisiä esityksiä ohjelman sisältökärjiksi sekä kertomaan oma näkemyksensä maakuntaohjelman tärkeimmiksi painopisteiksi. Tätä ennen maakuntaohjelmatyön lähtökohtia ja valmisteluprosessia oli kevään aikana käyty esittelemässä jäsenkunnissa, missä yhteydessä kirjattiin myös ylös kuntien näkemyksiä maakuntaohjelman sisältöpainotuksiksi. Maakuntahallitus käsitteli valmistelufoorumien esitykset maakuntaohjelman sisällöllisiksi painopisteiksi kokouksessaan ja esitti ne maakuntavaltuustolle lähetekeskustelun pohjaksi. Maakuntavaltuusto käsitteli valmistelufoorumien esitykset maakuntaohjelman sisällöllisiksi painopisteiksi kokouksessaan ja hyväksyi ne jatkovalmistelun pohjaksi. Maakuntaohjelman 1. luonnos valmisteltiin foorumityön pohjalta loppuvuonna Maakuntahallitus käsitteli ja hyväksyi maakuntaohjelman luonnoksen ja päätti pyytää siitä sidosryhmien lausunnot.

50 50 Helmi-maaliskuussa ohjelmaluonnoksesta pyydetään sidosryhmien lausunnot xxx taholta ja se laitetaan maakunnan asukkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen nähtäville ja kommentoitavaksi maakuntaliiton virastolla ja liiton kotisivuilla. Saadusta lausuntopalautteesta laaditut vastineet maakuntahallitus käsittelee Toukokuussa alussa ohjelmaa jatkovalmistellaan lausuntokierrokselta, laajalta yleisöltä sekä maakuntahallitukselta saadun palautteen ja evästyksen pohjalta. Maakuntahallitus käsittelee 2. ohjelmaluonnoksen ja päättää esittää maakuntaohjelman maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman kevätvaltuustossa

51 51 YMPÄRISTÖSELOSTUS Johdanto Maakuntaohjelmasta on säädetty alueiden kehittämislaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Maakuntaohjelmasta tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien arvioinnista annetun ns. SO- VA lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi ja ympäristöselostus. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena oli selvittää ja arvioida Etelä-Savossa vuosina toteutettavan maakuntaohjelman todennäköisiä merkittäviä ympäristövaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on mm. edistää kestävän kehityksen mukaisia valintoja ohjelman toteuttamisessa ja tulevien ohjelmien valmistelussa. Lisäksi pyritään varmistamaan kansalaisten tiedon saanti ja osallistumismahdollisuudet ohjelmaprosessiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin vaikutuksia sekä toimintalinjoittain että toimenpidekokonaisuuksittain. Vaikutusten arvioinnin laajuus ja ympäristöselostuksen yksityiskohtaisuus suhteutettiin todennäköisten ympäristövaikutusten merkittävyyteen. Ympäristöselostuksen valmistelun asiantuntijatukena toimi Etelä- Savon SOVA ryhmä (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointiryhmä). Maakuntaohjelman laadintaprosessin tarkempi kuvaus, osallistumismenettelyt, kytkeytyminen muihin suunnitelmiin sekä toteutus ja seuranta on käsitelty ohjelman muissa luvuissa. Näin vaikutusten arviointi on integroitu osaksi ohjelman sisältöä, eikä siitä ole tehty erillistä itsenäistä osiota. Ympäristöselostuksessa keskitytään ympäristön nykytilan kuvaukseen sekä ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden ympäristövaikutuksiin ja negatiivisten vaikutusten lieventämiskeinoihin. Etelä-Savon ympäristön ominaispiirteitä Etelä-Savo sijoittuu keskelle Järvi-Suomea ja on luonnonympäristöltään metsän ja vesistöjen mosaiikkia. Maisemakuva on pienipiirteinen ja kumpuileva. Pellot ovat pienialaisia ja maaperä suurimmalta osalta vaihtelevan paksuisen moreenikerroksen peittämä. Moreenimaat ovat enimmäkseen loivarinteisiä matalahkoja mäkimaita, joiden pituussuunta on luoteesta kaakkoon. Mannerjään toiminnan tuloksena syntyneet pitkät ja kapeat moreeniselänteet, drumliinit, sekä pitkittäisharjut antavat maastolle jäätikön liikkeen suuntaista juovikkuutta. Vesistöä on maakunnan pinta-alasta 25 %. Maakunta kuuluu itäosiltaan Vuoksen ja länsiosiltaan Kymijoen vesistöalueisiin, näiden välissä on Savonselän vedenjakaja-alue. Suomen suurin järvialue Saimaa on pääosin Etelä-Savon maakunnassa. Rantaviivaa maakunnan alueella yli km. Loma-asuntoja on vesistöjen rannoilla noin Loma-asutusta on melko tasaisesti koko maakunnan alueella. Kansallispuistojen sekä suojeluohjelmien ansiosta etenkin suurten vesistöjen saaristoista löytyy myös laajoja rakentamattomia ranta-alueita. Etelä-Savon maa-alaa hallitsee metsä: 88 % maakunnan maa-alasta on metsätalousmaata. Metsistä vähän yli 40 % on mäntyvaltaisia ja reilu kolmasosa kuusivaltaisia. Loppu viidennes metsistä on lehtipuuvaltaisia. Metsien kasvu Etelä-Savossa on parhainta koko Suomessa. Suoalaa on vähän ja suot on ojitettu yli 80 %:sti. Erilaisiin suojeluohjelmiin kuuluu Etelä-Savon maa-alasta noin kolme prosenttia. Natura verkostoon kuuluu ha maata ja ha vettä. Vesialueilla suojellaan Suomen ainoaa kotoperäistä nisäkästä saimaannorppaa. Saimaassa elää useita ainutlaatuisia ja säilyttämisen arvoisia kalalajeja. Järvilohi ja saimaannieriä luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi, järvitaimen erittäin uhanalaiseksi ja harjus silmällä pidettäväksi lajiksi. Maakunnan lajistossa on paljon itäisiä lajeja, kuten uhanalainen idänkurho. Luonnonolojen, lähinnä runsaiden vesistöjen, sekä maatalousvaltaisen elinkeinorakenteen vuoksi Etelä- Savon alue- ja yhdyskuntarakenne on rikkonainen ja hajanainen. Maakunta on harvaan, mutta kauttaaltaan asuttu. Maakunnan kolmen kaupungin, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen yhdyskuntarakenne on kuitenkin taloudellinen: ne ovat tiiviitä ja välimatkat lyhyitä. Taajama-alueet laajentuvat, koska asumisväljyys kasvaa pientalojen rakentamisen myötä. Etelä-Savon taajama-aste v oli 69,8 %.

52 52 Ympäristön tila Etelä-Savon ympäristön tila on yleisesti ottaen hyvä. Suuret järvet ovat vedenlaadultaan pääosin erinomaisia, melko matalia, kovapohjaisia ja vain lievästi humuksien värjäämiä. Maakunnan vesistöt ovat yleisesti ottaen paremmassa tilassa koko Suomen luokitustuloksiin verrattuna. Kuva. Etelä-Savon pintavesien ekologinen luokitus. Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus Yhdyskuntien, kalankasvatuksen ja teollisuuden pistekuormituksen osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta on muutaman prosentin luokkaa. Yhdyskuntien jätevesien kuormituksen vaikutukset kohdistuvat lähinnä purkupaikkojen lähivesiin, kuten Mikkelin seudulla. Puunjalostusteollisuuden aiheuttamia vesistövaikutuksia on havaittu erityisesti Varkauden eteläpuolisella Haukivedellä sekä lievempänä Ristiinan Yövedellä. Maa- ja metsätalouden, turvetuotannon sekä haja-asutuksen hajakuormitus on pistekuormitusta suurempi tekijä vesistöjen rehevöitymisessä. Maatalouden aiheuttamat vesistöongelmat keskittyvät muutamille maatalousvaltaisille alueille, kuten Joroisselän valuma-alueelle. Metsätalouden aiheuttamat vesistöongelmat keskittyvät lähinnä turveperäisemmille valuma-alueille, joilla järvet ovat pääosin matalia ja herkkiä kuormituksen vaikutuksille. Turvetuotannon kuormitus ja vesistöhaitat keskittyvät osin samoille valuma-alueille kuin metsätaloudenkin. Ilmastonmuutos voimistaa vesiekosysteemien ravinnekuormitusta ja sitä kautta rehevöitymistä. Valunnan kasvaessa myös huuhtoutumat kasvavat. Valtioneuvoston hyväksymissä ( ) Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmissa vuoteen 2015 on kattavasti kuvattu maakunnan vesistöjä, niiden tilaa heikentävää toimintaa, vesien tilan parantamistavoitteita sekä vesienhoitotoimenpiteitä. Vesienhoitosuunnitelmia ollaan päivittämässä vuosille Tässä yhteydessä on vesiensuojelun keskeisiksi kysymyksiksi määritelty mm. hyvässä ja erinomaisessa tilassa olevien vesistöjen vedenlaadun turvaaminen, hajakuormituksen vähentämien, ilmastonmuutokseen varautuminen sekä pohjavesien turvaaminen. Etelä-Savon pohjavesialueiden kokonaisala on yhteensä lähes 400 km² (noin 2 % Etelä-Savon maa-alasta) ja arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä noin m³/vrk. Määrä ei ole kovin suuri ja mm. Mikkelissä on tarvetta löytää nykyistä turvallisempi pohjavesialue talousvesilähteeksi. Savonlinna tutkii myös mahdollisuutta lisätä pohjaveden osuutta vedenhankinnassa.

53 53 Etelä-Savon alueella pohjaveden vakavimmat laadulliset ongelmat liittyvät pohjavesialueilla sijaitseviin pilaantuneisiin maa-alueisiin, torjunta-aineiden käyttöön sekä tiestön liukkaudentorjunnassa käytettyyn suolaan. ELY-keskuksen tekemän arvion (2013) mukaan riskialueiksi on luokiteltu kahdeksan pohjavesialuetta. Riskialueita ovat esim. kaikki Mikkelin kaupungin vedenhankinta-alueet. Riskialueilla esiintyi haitta-aineiden ympäristölaatunormit ylittäviä pitoisuuksia. Yksi keskeinen ympäristöntilan haaste on luonnonvarojen hyödyntämisestä ja maankäytön muutoksista seurannut luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Viime vuosikymmeninä on suojeltu pinta-ala toisaalta kasvanut voimakkaasti ja maa- ja metsätaloudessa on luonnonarvot otettu entistä paremmin huomioon. Metsoohjelmalla pyritään lisäämään vanhojen metsien suojelukohteita ja soidensuojelun täydennysohjelmalla etsitään vielä ojittamattomia suoluonnonsuojelukohteita Etelä-Savostakin. Uhanalaisten lajien suojelussa Etelä- Savolla on erityisvastuu saimaannorpan suojelussa ja norppakanta onkin kääntynyt kasvuun laajentuneiden verkkokalastuksen rajoitusalueiden ansiosta. Etelä-Savon väestön väheneminen on johtamassa useiden maaseutualueiden elinmahdollisuuksien ja sitä kautta myös elinympäristön heikkenemiseen. Harva asutus ja hajanainen yhdyskuntarakenne lisäävät henkilöautoliikennettä ja heikentävät sekä joukkoliikenteen että kevyen liikenteen kehittämismahdollisuuksia. Myös jo rakennettu infrastruktuuri rapistuu käytön vähyyden vuoksi. Taajamien toimivuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Maakunnan kaupunkien keskustoja on kehitetty erilaisin projektein. Pienten taajamien viihtyisyyttä voidaan lisätä osin samoilla keinoin, mm. huolehtimalla taajamien arvokkaista kulttuuri- ja vapaa-ajan ympäristöistä. Nämä kohteet ovat arvokkaita alueen identiteetille sekä merkittäviä vetovoima- ja matkailukohteita. Ilmastonmuutos Savon ilmasto-ohjelmatyön ( ) yhteydessä laskettiin Etelä- ja Pohjois-Savon kasvihuonekaasutaseet vuodelle 2010 (Koponen ym. 2012). Päästölaskenta suoritettiin maakunta- ja kuntakohtaisesti käyttäen kulutusperusteista laskentatapaa. Etelä-Savossa eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyi energiantuotannosta (rakennusten lämmitys), liikenteestä ja maataloudesta. Etelä-Savossa ei syntynyt lainkaan suoria päästöjä teollisuudesta vuonna Vuonna 2010 Etelä-Savon kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 192 kt CO2 ekv suuremmat kuin maankäyttösektorin nieluvaikutukset. Vuonna 2010 Asta- ja Veera-myrskyt kaatoivat Etelä-Savossa poikkeuksellisen paljon metsää, mikä kasvatti puuston poistumaa ja vähensi tilapäisesti nieluvaikutusta. Suomen kokonaispäästöistä Etelä-Savon osuus oli kaksi prosenttia. Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain v Lähde: Pohjois-Savon ELYkeskus. Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet

54 54 Etelä- ja Pohjois-Savon metsien nieluvaikutus vuosina sekä maatalosumaan ja turvetuotannon päästöt vuonna 2010 (kt CO2 ekv). Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskus. Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet Ilmastonmuutos näkyy keskilämpötilojen nousuna sekä sademäärien lisääntymisenä. Talvet lyhenevät ja rankkasateet ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Vaihtelevat lumiolosuhteet heikentävät talvimatkailun mahdollisuuksia. Routaa on nykyistä vähemmän, mikä altistaa metsät myrskytuhoille ja vaikeuttaa puunkorjuuta. Vesistöjen pintaveden lämpötila kohoaa, jääpeite tulee myöhemmin ja lähtee aikaisemmin ja talviaikainen valunta kasvaa. Muutokset heijastuvat vesieliöstöön (mm. saimaannorppa). Voimistuvat sääilmiöt lisäävät myrskytuhoja metsissä ja märät pellot keväällä ja syksyllä vaikeuttavat viljan viljelyä. Myös tulvat voivat lisääntyä ja sitä kautta valumat vesistöihin. Tämä voi heikentää sekä pinta-, että pohjaveden laatua ja aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Savon ilmasto-ohjelmassa 2025 (2013) esitetään kärkihankkeita ja toimenpiteitä, joilla Etelä-Savo pystyy täyttämään valtakunnalliset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Ilmastoohjelman tavoitteet ja hankkeet on otettu maakuntaohjelman valmistelussa huomioon. Energia Etelä-Savossa primäärienergiankulutus v oli noin 2 % valtakunnallisesta kulutuksesta eli 7,9 GWh. Etelä-Savon uusiutuvan energian käyttöaste oli lähes 48 prosenttia, mihin vaikuttaa alentavasti suuri tuontisähkön mukana maakuntaan tuotu fossiilinen primäärienergia. Primäärienergiankulutus laski 6 prosenttiyksikköä vuoteen 2010 verrattuna. Maakunnan energiaomavaraisuus oli noin 43 %. Etelä-Savon osalta kaikessa energiantuotannossa on jo saavutettu ja ylitetty uusiutuvan kokonaisenergiatuotannon valtakunnalliset tavoitteet (38 % vuoteen 2020 mennessä), mutta sähköntuotannon omavaraisuudessa maakunta on hyvin vaatimattomalla tasolla (Itä-Suomen energiatilasto 2012). Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on varattu yhdeksän tuulivoimaloiden aluetta, jotka toteutuessaan nostaisivat alueen sähköomavaraisuutta. Etelä-Savon energiatavoitteet on kirjattu yhdessä neljän muun itäisen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteiseen Itä-Suomen bioenergiaohjelmaan (ISBEO 2020). Tavoitteena on mm. säästää energiaa 10 % vuoteen 2020 mennessä, nostaa uusiutuvan energian osuutta 78 % loppukulutuksesta sekä nostaa omavaraisuusastetta 83 %:iin.

55 55 Primäärienergian kulutusjakauma Etelä-Savossa vuonna 2012 (Lähde: Itä-Suomen energiatilastointi 2012). Metsäenergian ja muun biomassan, tuulivoiman ja vesivoiman hyödyntäminen voi lisätä paineita luonnonympäristöön. Mahdollisten haittojen ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Energiapuun korjuussa on ryhdytty soveltamaan menetelmiä, joissa metsästä kerätään hakkuutähteet, kannot ja latvukset. Uusien menetelmien vaikutuksia eliölajeihin, maaperään ja vesistöihin ei tunneta riittävästi. Tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta mahdolliset haitalliset vaikutukset (maaperän köyhtyminen, ravinnevalumat) voidaan minimoida. Luonnonvarat Metsät ovat järvien ohella Etelä-Savon merkittävin luonnonvara. Etelä-Savo on monella mittarilla mitattuna metsätalouden kärkimaakunta. Muun muassa ainespuuvarojen käyttöaste on ollut vuosina maan korkein eli 85,6 % kestävästä hakkuusuunnitteesta. Tällöin noin 11 % koko maassa ostetusta puusta oli peräisin Etelä-Savosta. Etelä-Savon metsät ovat lähes 100 %:sti talousmetsiä eli metsätalous on intensiivistä. Vanhoja metsiä on täällä, kuten muuallakin Etelä-Suomessa, hyvin vähän. Lähinnä niitä löytyy kansallispuistoista ja pienialaisista vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista. Metsätalouden tehostuminen on vähentänyt metsien monimuotoisuutta ja toimenpiteillä on ollut vaikutusta myös vesiin, varsinkin pienvesiin. Luonnontilaiset pienvedet eli purot, lammet ja lähteet ovat harvinaisuuksia täällä kuten muuallakin Suomessa. Luomuviljelyssä oleva peltopinta-ala on ollut tasaisessa kasvussa koko 2000 luvun ja on nyt ennakkotietojen mukaan 12,6 % peltoalasta (270 luomuviljelytilaa). Geologisen tutkimuskeskuksen vuosina tekemän Etelä-Savon soravarojen arviointiselvityksen mukaan Etelä-Savon sora- ja hiekkavarat ovat lähes 1,7 mrd m³. Jos kokonaisvaroista lasketaan pois suojelu- ja virkistysalueet, arvokkaat harjut ja tärkeät pohjavesialueet, saadaan käyttökelpoisten soravarojen määräksi noin 590 milj. m³. Nykyinen toteutunut kulutus on noin 1,5 milj. m³ vuodessa, joten käyttökelpoiset arvokkaiden harjualueiden ja pohjavesialueiden ulkopuolisten muodostumien soravarat riittävät vielä pitkään. Joillakin alueilla saattaa kuitenkin tulla vaikeuksia tiettyjen aineslaatujen hankinnassa, vaikka soravarojen kokonaismäärä onkin riittävä. Kalliokiviaineksia käytetään teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä rakentamiseen. Niiden käyttö on lisääntynyt sitä mukaa, kun hyvien soranottopaikkojen määrä on paikallisesti vähentynyt. Maakunnassa myönnetyistä ottoluvista noin kuudesosa on kalliokiviaineksen ottolupia, haettavasta ainesmäärästä osuus on yli kolmannes, sillä haetut ottomäärät kalliokiviainesalueilla ovat huomattavasti suurempia kuin soranottoalueilla.

ETELÄ-SAVO -OHJELMA. Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU! Luonnos 12.5.2014

ETELÄ-SAVO -OHJELMA. Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU! Luonnos 12.5.2014 ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 ASU, OPI, TEE, YRITÄ INNOSTU! Luonnos 12.5.2014 Esitys maakuntahallitukselle 19.5.2014 2 Etelä-Savo -ohjelma 2014-2017 SISÄLLYS STRATEGIASTA TOIMENPITEIKSI...

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017. ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa!

ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017. ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa! ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa! Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017. ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa!

ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017. ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa! ETELÄ-SAVO -OHJELMA Maakuntaohjelma vuosille 2014-2017 ASU - OPI - TEE - YRITÄ Innostu Etelä-Savossa! Julkaisutiedot Julkaisija: Etelä-Savon maakuntaliitto Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli puhelin 015 321 130

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot