ÄLYKKÄIDEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN KOMPOSIITTI- JA PUURAKENTEIDEN OMINAISUUKSIEN PARANTAMISEKSI LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄLYKKÄIDEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN KOMPOSIITTI- JA PUURAKENTEIDEN OMINAISUUKSIEN PARANTAMISEKSI LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ÄLYKKÄIDEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN KOMPOSIITTI- JA PUURAKENTEIDEN OMINAISUUKSIEN PARANTAMISEKSI LOPPURAPORTTI Ville Orrenmaa Kai Hannonen 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ÄLYKKYS PUU- JA KOMPOSIITTIRAKENTEISSA PUURAKENTEIDEN ONGELMAT POTENTIAALISET ÄLYTEKNOLOGIAT JA RATKAISUT MAHDOLLISET SOVELLUSALUEET INNOSESSIO JA INNOLEIRI JATKOTOPIMENPITEET LÄHTEET... 12

3 1. JOHDANTO Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa puu- ja komposiittirakenteiden älykkäitä ominaisuuksien ja mahdollisuudet ominaisuuksien parantamiseksi. Lisäksi on pyritty selvittämään puu- ja komposiittirakenteiden tämänhetkisiä ongelmia ja potentiaalisia älyteknologioita. Käsiteltävät rakenteet on rajattu raportissa melko laajasti. Raportissa käsitellään pääosin puutuoteteollisuuden tuotteita, kuten rakennusten runkomateriaaleja, sisustusmateriaaleja ja huonekaluja. Mukana tarkastelussa ovat myös puukomposiittirakenteet, mutta puuta sisältämättömät komposiitit on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Funktionaalisten materiaalien käyttöä lujitemuovirakenteiden yhteydessä on käsitelty kattavasti aiemmin (VTT, 2004). Voidaan kuitenkin olettaa, että puurakenteisiin liittyvät ratkaisut ovat usein käyttökelpoisia myös muiden komposiittirakenteiden yhteydessä. Niin ikään älykkyys on rajattu tämän raportin yhteydessä melko laajasti. Tarkastelussa ovat mukana myös mm. adaptiiviset (adaptive) ja aistivat (sensory) rakenteet. Älykkyys määritellään tarkemmin raportin seuraavassa kappaleessa, mutta yleisellä tasolla älykäs rakenne on rakenne, joka reagoi ulkoiseen ärsykkeeseen halutulla tavalla. Raportti koostuu kuudesta kappaleesta. Johdantokappaleessa esitellään työn taustaa ja rajauksia. Raportin toisessa kappaleessa esitellään joitakin älykkyyden määritelmiä ja kartoitetaan älykkäiden puu- ja komposiittirakenteiden nykytilaa. Kolmannessa kappaleessa esitellään rakenteiden yleisesti tunnettuja ongelmia ja materiaalien käytön haasteita. Raportin neljäs kappale keskittyy potentiaalisiin älyteknologioihin, eli keinoihin joilla rakenteiden älykkyyttä voidaan lisätä. Viidennessä kappaleessa esitellään potentiaalisia älykkäiden ratkaisujen sovellusalueita ja esimerkkejä älykkäistä rakenteista. Kuudennessa kappaleessa käsitellään innosession ja innoleirin toteuttamista ja tuloksia. Seitsemännessä kappaleessa annetaan suosituksia jatkotoimenpiteistä ja raportin viimeisessä kappaleessa esitellään raportin perusteella tehdyt johtopäätökset. 1

4 2. ÄLYKKYS PUU- JA KOMPOSIITTIRAKENTEISSA Lähtökohtana älykkäiden rakenteiden määrittelylle käytetään tässä raportissa Wada et al. (1990) esittelemää älykkäiden rakenteiden viitekehystä. Määritelmän tausta on esitetty tarkemmin kuvassa 1. Kuva 1. Älykkäiden rakenteiden määritelmä (Wada et al. 1990) Aistivat (sensory) rakenteet kykenevät keräämään tietoa rakenteen tilasta ja adaptiiviset (adaptive) rakenteet pystyvät muuttamaan rakenteen ominaisuuksia aktuaattoreiden avulla. Näiden kahden ominaisuuksien leikkauksen muodostavat kontrolloidut (contorolled) rakenteet kykenevät täten reagoimaan ulkoiseen ärsykkeeseen. Osajoukkoon aktiiviset (active) rakenteet kuuluviin rakenteisiin sensorit ja aktuaattorit on integroitu osaksi rakennetta. Varsinaiset älykkäät (intelligent) rakenteet omaavat aktiivisten rakenteiden lisäksi kyvyn kognitiiviseen ja hierarkkiseen ominaisuuksien kontrollointiin. Esitetyn viitekehyksen mukaan älykäs rakenne on siis hyvin rajattu joukko ratkaisuita. Erittäin vähäisten älykkäiden puurakenteiden kaupallisten sovellusten vuoksi tässä raportissa termillä älykkyys viitataan kuitenkin myös mm. adaptoituviin ja aistiviin rakenteisiin. Älykkyys voidaan ymmärtää siis yleisenä viittauksena rakenteiden tietynlaisiin aktiivisiin ominaisuuksiin. Älykkyyden sijaan termi aktiivisuus kuvaa käsiteltäviä rakenteita useammassa tapauksessa paremmin. Tärkeimpänä tavoitteena on uusien ominaisuuksien liittäminen puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Puurakenteiden yhteydessä älykkyydellä viitataan yleisesti kansanomaisesti tietyn kaltaiseen lisäarvoa tuottavaan ominaisuuteen. Esimerkkejä tällaisesta ovat mm. älytalot ja joidenkin puun passiivisten ominaisuuksien muuttaminen erilaisilla modifiointimenetelmillä. Edellä esitetyn älykkään rakenteen määritelmän mukaisia puurakenteita ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan kaupallisesti laajasti saatavissa. Yleisesti käytössä olevia kaupallisia ratkaisuita ei löydetty myöskään adaptiivisiin tai kontrolloituihin rakenteisiin liittyen. 2

5 Metlan arvion mukaan puun käytön puutuoteteollisuudessa oletetaan laskevan Suomessa viidenneksen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja kuluttajien muuttuvat tarpeet lisäävät tarvetta uusien ratkaisuiden kehittämiseksi puupohjaisiin tuotteisiin. Jalostusarvon nosto tai älykkyyden lisääminen tuotteisiin ovat esimerkkejä keinoista, joilla puutuoteteollisuus voi menestyä Suomessa myös jatkossa. Mm. vahvan ICT-sektorin vuoksi Suomella voidaan nähdä olevan myös suhteellista etua älykkäiden ratkaisuiden kehittämisessä kilpailijamaihin verrattuna. Kehitystä ohjaavana tekijänä tulee kuitenkin olla asiakkaan kokeman lisäarvon saavuttaminen. 3. PUURAKENTEIDEN ONGELMAT Tässä kappaleessa luodaan tiivis katsaus lähinnä puurakenteisiin liittyviin ongelmiin. Puurakenteiden ongelmat ovat yleisesti tunnettuja ja suurin osa niistä aiheutuu puumateriaalin ominaisuuksista. Ongelmia on perinteisesti ratkaistu esimerkiksi kyllästämällä tai ottamalla ominaisuudet huomioon jo puurakenteita suunniteltaessa. Oikeanlainen suunnittelu onkin edelleen tehokas keino puurakenteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Puumateriaaliin, ja siten puurakenteisiin, tyypillisesti liittyviä ongelmia ovat lahoaminen, kosteuseläminen, halkeaminen, materiaalin epäjatkuvuuskohdat, valon ja kosteuden aiheuttamat ulkonäkömuutokset, likaantuminen ja rajalliset palonkesto-ominaisuudet. Suomessa vähemmän tunnettuihin ongelmiin kuuluvat esimerkiksi tuholaiseläimien kuten termiittien aiheuttamat ongelmat. Joissakin tapauksissa puun ei-toivottuihin ominaisuuksiin reagoidaan materiaalia vaihtamalla. Varsinaisina puurakenteiden ongelmina voidaan pitää esimerkiksi vähäistä standardointia rakentamisen yhteydessä, rakennusjärjestelmien puutteellisuutta, materiaalin ominaisuuksista johtuvia rajoitteita ja tiettyjä negatiivisia mielikuvia puurakenteiden kestävyydestä. Standardointi ja rakennusjärjestelmien puute eivät kuitenkaan ole ongelmia, jotka liittyisivät ainoastaan puurakentamiseen. Puurakenteiden ongelmien ratkaiseminen älykkäillä ominaisuuksilla on mahdollista, mutta sillä ei kuitenkaan välttämättä saavuteta merkittävää lisäarvoa asiakkaalle. Ongelmien ratkaiseminen perinteisillä menetelmillä on usein myös melko edullinen vaihtoehto puurakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi. Parhaimmillaan rakenteisiin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista ilman kustannuksia jo suunnitteluvaiheessa. 4. POTENTIAALISET ÄLYTEKNOLOGIAT JA RATKAISUT Tässä kappaleessa esitellään teknologioita, joita voidaan käyttää älykkyyden lisäämiseksi puurakentaeisiin. Kappaleen tarkoitus on esitellä erilaisia näkökulmia puurakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi teknologian keinoin. Älyteknologiaa käytetään siis yleisnimityksenä keinolle, jolla voidaan lisätä puurakenteen älykkyyttä. Niin sanottujen älyteknologioiden kattava määrittely tai luettelu ei ole tässä yhteydessä mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista, koska puurakenteiden yhteydessä kyseessä 3

6 voi olla tavanomaisten teknologioiden hyödyntäminen uudella tavalla rakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi. Kuvassa 2. on esitetty eräs teknologioiden jaottelu. Puumateriaalin älykkäiden ominaisuuksien hyödyntäminen Puun ominaisuuksien modifiointi Elektroniikan integrointi puurakenteisiin Älykkäiden materiaalien yhdistäminen puurakenteisiin Kuva 2. Eräs teknologioiden jaottelu puurakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi Puun ominaisuuksien älykäs hyödyntäminen Ensimmäisenä ja yksinkertaisimpana vaihtoehtona jaottelussa on tunnistettu puun ominaisuuksien älykäs hyödyntäminen. Puu on kasvaessaan älykäs materiaali, mutta osa sen älykkäistä ominaisuuksista menetetään kaadettaessa. Korjuun jälkeen jäljellejäävä älykäs ominaisuus on esimerkiksi materiaalin kyky tasata ympäristönsä kosteutta. Myös puusta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) terveysvaikutuksia voidaan pitää selkeästi lisäarvoa tuottavina ominaisuuksina. Puun ominaisuuksien modifioiminen Toisena keinona puun ominaisuuksien parantamiseksi on tunnistettu puun ominaisuuksien modifiointi. Tällaisissa tapauksissa puuhun pyritään lisäämään ominaisuuksia, tai sen olemassa olevia ominaisuuksia pyritään parantamaan muokkaamalla perusmateriaalia. Perinteisiä puun modifiointikeinoja ovat kemiallinen, terminen ja mekaaninen modifiointi, jotka eivät kuitenkaan yleisesti lisää puurakenteeseen älykkyyttä. Esimerkiksi homeen- ja lahonesto-ominaisuuksien paraneminen vaikuttaa materiaalin passiivisiin ominaisuuksiin. Älykkäiden ominaisuuksien lisäämiseksi rakenteet voidaan pinnoittaa funktionaalisia ominaisuuksia sisältävällä pinnoitteella, joista tyypillisenä esimerkkinä on likaa hylkivä pinnoite. Myös esimerkiksi värimuutospolymeerien tai kosteutta hylkivien pinnoitteiden käyttäminen voi luoda uusia mahdollisuuksia puurakenteiden sovelluksiin. Älykkyyttä voitaisiin mahdollisesti myös lisätä pinnoitteilla, jotka muuttavat ominaisuuksiaan sähkötai magneettikentän muutoksen seurauksena. Pinnoittamiseen liittyy myös painotekniikoiden kehittyminen, mikä voi johtaa uusiin mahdollisiin sovellusalueisiin. Pinnoittamisen lisäksi mahdollisuutena on myös puun impregnointi eli kyllästäminen jollakin funktionaalisella materiaalilla. Puuhun voitaisiin lisätä esimerkiksi, öljyjä, sähköä tai lämpöä johtavia polymeerejä ja muoveja, joiden impregnoinnista on olemassa myös käytännön sovelluksia. Impregnointi voisi mahdollistaa myös puun viskoelastisten ominaisuuksien säätämisen tai edistyneen lämmönhallinnan faasimuutosmateriaalien avulla. Puuta modifioimalla voidaan siis parantaa olemassa olevia ominaisuuksia tai lisätä kokonaan uusia älykkäitä ominaisuuksia. Elektroniikan integrointi Elektroniikan integrointi puurakenteisiin mahdollistaa mm. ulkoisen tiedon mittaamisen ja rakenteiden mukautumisen. Integroitava elektroniikka voidaan jakaa tiedon keräämisen suorittaviin antureihin ja vasteen aikaansaaviin aktuaattoreihin. Elektroniikan integroinnin yhteydessä RFID-menetelmän hyödyntäminen voidaan erottaa omaksi kokonaisuudekseen. 4

7 Olemassa olevia komponentteja voidaan liittää puurakenteisiin perinteisillä menetelmillä, mutta painettava elektroniikka luo uusia mahdollisuuksia komponenttien kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen. Komposiittirakenteiden yhteydessä komponentteja on luonnollisesti mahdollista integroida suoraan perusmateriaaliin. Antureiden mittaamia suureita voivat olla mm. venymä, lämpötila, kosteus, asema ja kiihtyvyys. Venymän mittaus voi tapahtua esimerkiksi perinteisillä venymäantureilla, venymäliuskoilla tai funktionaalisilla materiaaleilla. Niin ikään lämpötilan mittaukseen on olemassa useita keinoja. Etenkin kosteuden mittaamista voidaan pitää potentiaalisena toimintona puurakenteiden yhteydessä. Kiihtyvyyttä on mahdollista mitata useilla kiihtyvyysanturityypeillä, ja rakenteiden aseman määrittäminen on mahdollista laskea kiihtyvyyden perusteella tai ulkoista referenssipistettä käyttäen. Kiihtyvyyden ja aseman mittauksen avulla voidaan saada tietoa rakenteiden sijainnista, mutta puurakenteiden yhteydessä sovellusalueet liittynevät lähinnä kunnonvalvontaan. Aktuaattorin tehtävänä on aikaansaada haluttu vaste ulkoiseen herätteeseen perustuen. Aktuaattoreina voidaan perinteisten ratkaisujen lisäksi käyttää esimerkiksi pietsosähköisiä materiaaleja, elektrostriktiivisiä materiaaleja tai magnetostriktiivisiä materiaaleja. Aktuaattorit voivat olla erillisiä komponentteja tai rakenteeseen integroitavia materiaaleja. RFID-teknologian hyödyntäminen on yksi keino älykkäiden ominaisuuksien kehittämiseksi olemassa olevaa elektroniikkaa lisäämällä. RFID voi tarjota mahdollisuuksia jäljitettävyyden tai seurannan parantamiseen, mutta yhdistettynä antureihin se tarjoaa myös mahdollisuuden informaation etälukemiseen. RFID:n käyttö on jo melko yleistä ja edullista, joten sen soveltaminen puurakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi on lupaava mahdollisuus. Älykkäiden materiaalien yhdistäminen puurakenteisiin Älykkäiden materiaalien yhdistäminen puurakenteisiin on tunnistettu neljäntenä vaihtoehtona älykkäiden ominaisuuksien lisäämiseksi. Tällaisessa tapauksessa puurakenne toimii alustana, johon jokin muu älykäs tai funktionaalinen materiaali liitetään. Tyypillinen esimerkki älykkäästä materiaalista on ns. muistimetalli. Vaihtoehtoisesti puu voi olla vain yhtenä osana älykästä rakennetta. Puun pinta on esimerkiksi mahdollista käsitellä maalilla, joka reagoi värinmuutoksella lämpötilanvaihteluihin. Älykkäitä materiaaleja voidaan kuitenkin integroida myös puurakenteiden sisään, kuten vanerin viilujen väliin. Useita aiemmin käsiteltyjä materiaaleja voidaan käyttää myös yhdistämällä niitä puurakenteisiin. Esimerkiksi faasimuutosmateriaaleja voidaan impregnoinnin sijaan lisätä suoraan puulevyjen pinnalle. 5. MAHDOLLISET SOVELLUSALUEET Tässä kappaleessa esitellään älykkäiden puurakenteiden mahdollisia sovellusalueita. Todellisuudessa vain mielikuvitus on rajana uusia sovelluksia kehitettäessä, mutta tässä esitellyt alueet on asiantuntijahaastatteluiden perusteella koettu mahdollisiksi ja potentiaalisiksi. Viisi pääryhmää ovat rakenteiden kunnonvalvonta ja turvallisuus, rakentaminen ja talotekniikka, viihtyvyys, puun ominaisuuksien parantaminen ja jäljitettävyys. Painopiste on puurakentamisen tuotteissa. Pääryhmissä on joitakin 5

8 päällekkäisyyksiä, mutta ryhmittelyn tarkoituksena on lähinnä nostaa esiin lupaavia teemoja. Viiden pääryhmän lisäksi lupaavina sovellusalueina pidettiin myös mm. pakkausteollisuutta, uusien paperi- ja kartonkituotteiden kehittämistä ja painettavaa elektroniikkaa. Näiden alojen tutkimus ja kehittämistoiminta on kuitenkin melko aktiivista, joten tässä yhteydessä keskitytään lähinnä puutuoteteollisuuden sovellusalueisiin. Jokaisen sovellusalueitten yhteydessä esitellään esimerkkejä käytännön sovelluksista. Esimerkkisovellukset eivät välttämättä ole kaupallisesti käyttökelpoisia tai teknisesti toteutettavia, mutta niiden tarkoitus on havainnollistaa monipuolisesti älykkäiden rakenteiden mahdollisuuksia. Edellisessä kappaleessa esitellyt älyteknologiat, potentiaaliset sovellusalueet ja käytännön esimerkit on esitetty kuvan 3 matriisissa. Puumateriaalin älykkäiden ominaisuuksien hyödyntäminen Puun ominaisuuksien modifiointi Elektroniikan integrointi puurakenteisiin Älykkäiden materiaalien yhdistäminen puurakenteisiin Rakenteiden kunnonvalvonta ja turvallisuus -Aktiiviset palon- ja termiitinsuojamateriaalit -Kattopalkkien kunnonvalvonta antureilla -Etäluettava rakenteiden kosteudenvalvonta -Rakenteiden maalaaminen venymään reagoivalla maalilla Rakentaminen ja talotekniikka -Lattialämmitys sähkövastuksena toimivalla puulattialla -Faasimuutosmateriaalin impregnointi -Ikkunoihin integroidut varashälyttimet -Pintamateriaaleihin integroidut liikkeentunnistimet -Faasimuutosmateriaalien hyödyntäminen puurakenteissa lämmöntasaamiseen Viihtyvyys -Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden terveysvaikutusten hyödyntäminen -Puun ominaisuuksien modifioiminen akustiikkalevyihin soveltuvaksi -Pientalon välipohjan äänenhallinta vastamelulla -Optisten efektien ja värinmuutosten aikaansaaminen älykkäillä materiaaleilla Puutuotteiden lisäarvoominaisuudet -Puun tehokas käyttäminen huoneilman kosteuden vaihteluiden tasaamiseen -Puun kyllästäminen muovilla kulutuskestävyyden parantamiseksi -Pihakalusteiden pinnoittaminen kosteutta hylkivillä pinnoitteilla Jäljitettävyys -Tuotteen alkuperän ja hiilijalanjäljen määrittäminen luotettavalla seurannalla -Rfid tunnisteen lisääminen rakennuskomponenttei hin Kuva 3. Älyteknologiat, potentiaaliset sovellusalueet ja esimerkkisovellukset -Tuotemerkin painaminen puutuotteisiin älymusteella Rakenteiden kunnonvalvonta ja turvallisuus Rakenteiden kunnonvalvontaa pidetään tyypillisenä esimerkkinä puurakenteen älykkyydestä. Turvallisuutta pidettiin lisäksi lupaavana teemana rakentamisen yhteydessä. Kunnonvalvonta voi liittyä esimerkiksi kattopalkin jännityksen ja muutosten valvontaan tai seinärakenteiden kosteudenvalvontaan. Kattopalkkien valvonta voidaan 6

9 toteuttaa antureilla esimerkiksi venymään tai akustiseen emissioon perustuen, mutta myös venymään reagoivien maalien käyttö voi olla mahdollista. Aktiivisella kosteudenvalvonnalla voitaisiin mahdollisesti reagoida aikaisessa vaiheessa syntyviin vaurioihin. Rakenteiden kunnonvalvonnassa korostuvat reaaliaikaisuus ja etäluettavuus. Kunnonvalvonnassa haastavaksi kysymykseksi nousee asiakkaan kokema lisäarvo. Asiakas ei välttämättä koe hyötyvänsä valvontajärjestelmästä niin paljon, että olisi valmis maksamaan järjestelmän asennuksesta johtuvat kustannukset. Näin ollen kunnonvalvonnalla saavutettava hyöty voisi liittyä esimerkiksi myyjän takuuehtojen valvontaan. Valvonnan lisäksi turvallisuutta voisi olla mahdollista parantaa esimerkiksi aktiivisemmilla termiitinsuojamateriaaleilla. Myös murtoturvallisuuden, tilanvalvonnan ja - analysoinnin tarpeen lisääntyminen tulevat vaikuttamaan tarvittaviin ratkaisuihin. Rakentaminen ja talotekniikka Passiivisesta puurakenteesta voidaan tehdä aktiivinen integroimalla siihen joitain rakenteelle uusia toimintoja. Toiminnot voivat olla olemassa olevia toimintoja, mutta lisäarvoa saavutetaan integroimalla ne kiinteäksi osaksi rakennetta. Esimerkkinä voidaan käyttää murtohälyttimen integroimista ikkunan puukarmeihin. Mielenkiintoisena energiatehokkuuteen liittyvänä sovelluksena voidaan nähdä myös faasimuutosmateriaalien käyttö osana puurakennetta. Toimintoja integroimalla voidaan tavoitella esimerkiksi kustannussäästöjä rakennusvaiheessa, tuotteiden parempaa ulkonäköä tai tuotteen parantuneita ominaisuuksia. Useissa tapauksissa kyseessä ei kuitenkaan ole varsinaisesti pelkästään puurakenteiden ominaisuuksien parantaminen, vaan toimintoja voidaan integroida rakenteeseen materiaalista riippumatta. Esimerkiksi pöytään yhdistetyssä induktiivisessa matkapuhelinlaturissa puu toimii vain alustana uudelle toiminnolle. Viihtyvyys Viihtyvyyttä parantavat ratkaisut koetaan yhtenä lupaavana sovellusalueen puurakenteiden älykkyyden lisäämisessä. Viihtyvyyteen liittyvät mm. terveysvaikutukset, akustiikka ja esteettiset ratkaisut. Puun tiedetään sisältävän terveyteen positiivisesti vaikuttavia ainesosia, mutta esimerkiksi niiden haihtumista puurakenteista ei tunneta kovin hyvin. Akustiikkaan liittyvillä ratkaisuilla voitaisiin mahdollisesti parantaa asuinrakennusten viihtyisyyttä. Tehokkaiden akustiikkalevyjen käyttö tai vastamelun käyttö puisten välipohjarakenteiden yhteydessä voidaan nähdä tällaisena. Vastamelu voisi mahdollistaa yksinkertaisempien ja halvempien välipohjarakenteiden käytön äänieristyksen parantuessa. Visuaalisten tehosteitten käyttäminen liittyy vahvasti rakentamisen sisustusmateriaaleihin ja huonekaluihin. Esimerkiksi lämpötilan tai sähkövirran mukaan väriä vaihtavat materiaalit mahdollistavat uudenlaisten tuotteiden valmistamisen. Voidaan myös olettaa, että kuluttajien maksuhalukkuus high-end huonekalujen ja sisustusmateriaalien älykkäistä ominaisuuksista on korkea Puun ominaisuuksien parantaminen Puun ominaisuuksien parantaminen liittyy olemassa olevien ominaisuuksien parantamiseen materiaalitasolla. Parantaminen liittyy usein materiaalin passiivisiin 7

10 ominaisuuksiin, mutta sovellusten katsotaan osittain kuuluvan tämän raportin aihepiiriin. Ominaisuuksia voidaan parantaa myös olemassa olevia ominaisuuksia korostamalla oikeanlaisen käsittelyn ja käytön avulla. Likaantumattomien tai kosteutta hylkivien pinnoitteiden käyttäminen on hyvä esimerkki funktionaalisten materiaalien käyttämisestä puurakenteiden yhteydessä. Puun pinnoittaminen em. tavoin on teknisesti mahdollista, mutta kaupallisia sovelluksia ei juuri ole olemassa. Itse korjaavien rakenteiden kehittäminen nähdään myös lupaavana mahdollisuutena. Eräs puumateriaalin älykkäistä ominaisuuksista on sen kyky tasata ympäristönsä ilmankosteutta. Esimerkiksi tätä ominaisuutta voidaan korostaa oikeanlaisella työstämisellä ja käsittelyllä. Ominaisuudesta on julkaistu tutkimuksia (Kokko 2004), mutta kaupallinen hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi. Jäljitettävyys Puurakenteiden jäljitettävyys on nostettu esille erillisenä älykkäiden rakenteiden sovellusalueena. Jäljitettävyys liittyy tällä hetkellä vahvasti RFID-tekniikkaan, mutta myös muita teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää jäljitettävyyden parantamiseksi. Jäljitettävyyden ajureita ovat mm. kasvava ympäristötietoisuus, tuoteväärennösten lisääntyminen ja tarve kehittää tuotantoprosesseja. RFID-tekniikka mahdollistaa lisätiedon liittämisen puurakenteisiin edullisesti. Lisätieto voi koostua esimerkiksi tuotteen alkuperätiedoista, asennusohjeista varaosatiedoista tai käyttöohjeista. Periaatteessa myös tuoteväärennöksiltä suojautuminen on mahdollista. Toinen esimerkki tuotteiden suojaamisesta on tuotemerkin painaminen suoraan tuotteeseen musteella, joka näkyy esimerkiksi vain tietyssä valaistuksessa. 6. Innosessio ja Innoleiri Innosessio on päivän mittainen luova ongelmanratkaisumenetelmä, jossa pyritään ideoimaan uusia älykkäitä puutuotteita ja -rakenteita. Innosessioon valittiin monialainen asiantuntijaryhmä riittävän laajan näkemyksen aikaansaamiseksi. Tilaisuudessa yrityksiä edustivat: Amroy Europe Oy, Koskisen Oy, Repolar Oy ja Runtech Oy. Tutkimus- ja opetuslaitoksia edustivat: Teknillinen Korkekoulu (TKK), Pohjois Karjalan Ammattikorkekoulu (PKAMK) Valtion Teknilinen Tutkimuslaitos (VTT), Mikpolis Oy sekä Joensuun Tiedepuisto. Innosession tavoitteena oli kehittää tuoteaihioita, joita alan yritykset pystyvät jatkossa hyödyntämään. Ratkaisuideoilla pyrittiin vastaamaan kysymykseen Miten nerokkaita puuratkaisuita voitaisiin toteuttaa/hyödyntää/tarjota käyttäjän näkökulmasta? Ideointivaiheessa kirjattiin 44 ideaa, jotka on jaoteltiin viiteen ryhmään: sovellusalueet (9 kpl), valmistusmenetelmät (7 kpl), materiaalit (7 kpl), tuotteet (11 kpl) ja pinnoitteet (10 kpl). Innoleirille, joka oli kaksi päiväinen, kutsuttiin opiskelijoita eri koulutus ohjelmista: teollisen muotoilun koulutusohjelmaa (Mikkelin Ammattikorkeakoulu, MAMK, 7 opiskelijaa) ja Rakennustekniikan koulutusohjelma (Pohjoiskarjalan Amattikorkeakoulu,PKAMK, 8 opiskelijaa) 8

11 Ratkaisuideoilla pyrittiin vastaamaan kysymykseen Miten löytää uusia käyttökelpoisia sovelluksia puulle, sisältäen materiaaliominaisuudet: ekologisuus, haluttavuus, asiakasnäkökulma ja kilpailukyky. Ideointivaiheessa kirjattiin 46 ideaa, jotka jaoteltiin viiteen ryhmään: tuotteet (18 kpl), teknologiat (11 kpl), vapaa-aika/terveydenhuolto/koulutus (10 kpl), viranomaiset/ lainsäädäntö/julkisuus (3 kpl) ja rakentaminen (4 kpl). Leiripäivien välillä tehtiin 3 välityötä: Komposiittirakenteiset katelevyt, Puutekstiilit ja Muovipakkausten korvaaminen puusta valmistetuilla biohajoavilla pakkauksilla. Kopiot välitöistä saa pyydettäessä KHa:lta 7. JATKOTOIMENPITEET Selvityksen yhteydessä on pyritty luomaan käsitys älykkäiden puurakenteiden kehittämisen edistämiseen tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Muita mahdollisia Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelman puitteissa tehtäviä toimenpiteitä älykkäiden puurakenteiden kehittämiseksi ovat yritysten aktivoiminen, aihealueesta kiinnostuneiden yritysten kartoittaminen, laajapohjainen workshop, syvällinen jatkoselvitys ja yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa. Mahdollisia jatkotoimenpiteitä on esitetty aikajanalla kuvassa 4. Innoleiri Esiselvitys Innosessio Yritysten kartoitta minen Workshop Jatkohankkeet Kansainvälisen tilanteen kartoittaminen Yritysten aktivoiminen Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kuva 4. Mahdollisia jatkotoimenpiteitä älykkäiden puurakenteiden edistämiseksi Kiinnostuneitten yritysten kartoittaminen Projektin ensimmäisten vaiheiden aikana selvitetään älykkäiden rakenteiden mahdollisuuksia ja ideoidaan uusia sovellusalueita ja tuoteaihioita. Näiden vaiheiden jälkeen on olennaista kartoittaa aihealueesta kiinnostuneet yritykset. Yritysten kartoittaminen voi tapahtua esimerkiksi olemassa olevien kontaktien ja Osaamiskeskusten yhteyshenkilöiden avustuksella. Kartoituksen perusteella voidaan selvittää älykkäisiin puurakenteisiin liittyvien yritysten toiminta, suunnitelmat ja arvoketju Suomessa. Kiinnostuneiden yritysten kanssa voidaan tarvittaessa edistää aikaisemmissa vaiheissa syntyneitä tuoteaihioita. 9

12 Laajapohjainen workshop/seminaari Alan keskeisten toimijoiden kartoittamisen jälkeen voidaan järjestää laaja-alainen workshop tai työpaja, jonka avulla voidaan selvittää eri toimijoiden kiinnostusta älykkäitä puurakenteita kohtaan. Workshopissa voidaan myös luoda suuntaviivoja esimerkiksi yhteiselle tutkimukselle tai muulle yhteistyölle. Workshopin perusteella kartoitetaan tarpeet älykkäiden puurakenteiden kehittämisen edistämiselle. Yritysten aktivoiminen Yritysten aktivoimisella pyritään älykkäisiin puurakenteisiin liittyvien innovaatioiden kaupallistamiseen. Kaupallistettavia innovaatioita voivat olla Innosession ja Innoleirin tuloksena saadut uudet tuoteaihiot. Yritysten aktivoiminen perustuu ns. jalkatyöhön ja vuorovaikutukseen yritysten, rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden kanssa Jatkohankkeet Tutkimus- ja yrityshankkeilla edistetään älykkyyden käyttöä puurakenteiden yhteydessä. Hankkeet voivat olla esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia tai yritysten tuotekehitysprojekteja. Käynnistettiin 2 esiselvityshanketta: Luonnonkuitu ja -hartsipohjaisen prepregin soveltuminen komposiittiteollisuuden käyttöön ja Puuraaka-ainepohjaisten materiaalien soveltaminen muotimaailmaan. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyö muiden liiketoimintaa tukevien tahojen kanssa on tärkeää älykkäiden puurakenteiden tutkimustoiminnan ja kaupallistamisen edistämiseksi. Keskeisiä tahoja ovat Tekesin Toiminnalliset materiaalit ohjelma, Metsäklusteri Oy ja Finnish Wood Research Oy. Yhteistyön avulla on mahdollista tavoittaa entistä laajempi yritysjoukko. Olennaista on myös puutuotealan yritysten saaminen mukaan Toiminnaliset materiaalit ohjelman tutkimusprojekteihin. 10

13 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Metsäteollisuuden rakennemuutos ja kuluttajatottumusten muuttuminen luovat painetta uusien älykkäiden ominaisuuksien kehittämiseksi puurakenteisiin. Älykkyyden tarkan määrittelyn sijaan sitä voidaan käyttää yleisterminä, joka viittaa erilaisten teknologioiden avulla kehitettyihin uusiin lisäarvoa tuottaviin ominaisuuksiin. Suomella voidaan katsoa olevan tiettyä suhteellista etua älykkäiden puurakenteiden kehittämisessä. Älykkäiden puurakenteiden kaupalliset sovellukset ovat hyvin harvinaisia. Älykkyyttä voidaan lisätä puun omia älykkäitä ominaisuuksia hyödyntämällä, puuta modifioimalla, olemassa olevaa elektroniikkaa integroimalla tai yhdistämällä ns. älymateriaaleja puurakenteisiin. Tavoitteena on uusien ja useimmiten aktiivisten ominaisuuksien saavuttaminen. Puutuoteteollisuudessa potentiaalisiksi sovellusalueiksi tunnistettiin mm. rakennusten kunnonvalvonta ja turvallisuus, rakentaminen ja talotekniikka, viihtyvyys, puumateriaalin ominaisuuksien parantaminen ja jäljitettävyys. Keskeisiä kehitystä ohjaavia teemoja ovat ympäristötietoisuuden lisääntyminen, energiakysymykset, turvallisuus ja kuluttajien uudet tarpeet. Useat älykkäisiin rakenteisiin liittyvät sovellukset ovat vielä tutkimusvaiheessa. Voidaan siis olettaa että ennen älykkäiden rakenteiden kaupallistumista tarvitaan useimmissa tapauksissa vielä lisätutkimusta. Tutkimusta koordinoivia tahoja tähän liittyen ovat mm. Metsäklusteri Oy, Finnish Wood Research Oy ja Tekesin Toiminnalliset materiaalit ohjelma. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön merkitys korostunee älykkäitä puurakenteita kaupallistettaessa. Tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä ovat yritysten kartoittaminen ja aktivoiminen, yritysten suunnitelmien ja tarpeiden selvittäminen sekä älykkäiden puurakenteiden tutkimustoiminnan suuntaaminen haluttuun suuntaan. 11

14 LÄHTEET Kirjallisuuslähteet Kokko, E Sisäilman kosteusolojen parantaminen puurakenteilla. Wood Focus Oy. Viitattu Saatavissa: VTT Funktionaalisten materiaalien mahdollisuudet lujitemuovisessa toimirakenteessa. VTT tiedotteita Wada B.K. Fanson J.I. & Crawley E.F Adaptive Structures. Mechanical Engineering s.11 12

Puun älykkyyttä metsästämässä

Puun älykkyyttä metsästämässä Puun älykkyyttä metsästämässä Teknokeskiviikko 24.2.2010 Ville Orrenmaa Sisältö 1. Taustaa 2. Puurakenteiden älykkyys? 3. Älyteknologiat 4. Potentiaalisia sovellusalueita 5. Käytännön esimerkkejä 6. Kysymyksiä

Lisätiedot

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle Puutuotealan tutkimuksen painopisteet FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle 1. Puutuoteteollisuus 2. Finnish Wood Research (FWR) Oy 3. FWR:n puutuotealan tutkimuksen painopisteet 4. Yhteenveto Puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, 30.11.2016 Kiertotalous hallituksen kärkihankkeena Kiertotalouden

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET

CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke CLT-rakenteiden

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Älypakkaukset Taatusti kylmää kyytiä

Älypakkaukset Taatusti kylmää kyytiä Älypakkaukset Taatusti kylmää kyytiä Arvon pakkaus 2013 19.3.2013 Kyösti Pennanen kyosti.pennanen@vtt.fi Temp, C 25.3.2013 2 Aika- lämpötilaindikaattori (Time-temperature indicator,tti) TTI TTI Indikaattori,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

Puurakentamisohjelma. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen

Puurakentamisohjelma. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen Puurakentamisohjelma Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen Hallitusohjelma Puurakentamisen edistämistä toteutetaan osana hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut painopistealueen, Puu liikkeelle

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere

Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere 23.11.2010 1. Finnish Wood Research Oy 2. RunkoPES 3. Miten RunkoPES luodaan 4. Miten RunkoPES kehitys etenee

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren

METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA. Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS - INNOVAATIOT MENESTYKSEN MOOTTORINA Biotalous innostaa innovaatioihin Hämeenlinna, 13.10.2016 Alina Ruonala-Lindgren METSÄTEOLLISUUS RY EDUSTAA NOIN 80 METSÄTEOLLISUUTTA HARJOITTAVAA JÄSENYRITYSTÄ

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen

Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin. Mauri Timonen Lustotiedon kokoaminen arkistoihin ja asiantuntijajärjestelmiin Mauri Timonen 3.4.2014 1 Tieto on osattava jäsentää kehitettäessä lustotietoa hyödyntävää asiantuntijajärjestelmää. Hyvän lähtökohdan 2 antaa

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT

SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT Puupäivä..6 Mikko Viljakainen Toimitusjohtaja, Puuinfo SUURI PUUKERROSTALOKYSELY RAKENNUTTAJAT..6..6 Mikko Viljakainen Mikko Viljakainen..6 Mikko Viljakainen Suuri puukerrostalokysely Suomessa on mahdollisuus

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

TESTAA - toimintamalli

TESTAA - toimintamalli TESTAA - toimintamalli Biotalouskonversion uudet yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuudet puupohjaiset materiaalit ja prosessit seminaari 14.6.2012 Petri Jetsu, VTT 2 Taustaa Pk-yritysten on ollut erittäin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Puista Businestä 2010 / Kimmo Järvinen. FINNISH WOOD RESEARCH OY Luomme edellytykset puutuotealan yritysten kasvulle ja uudistumiselle

Puista Businestä 2010 / Kimmo Järvinen. FINNISH WOOD RESEARCH OY Luomme edellytykset puutuotealan yritysten kasvulle ja uudistumiselle Puista Businestä 2010 / FINNISH WOOD RESEARCH OY Luomme edellytykset puutuotealan yritysten kasvulle ja uudistumiselle 1. Tarve puutuotealan yhteistutkimukselle 2. Finnish Wood Research Oy: Tehokkaita

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

KATTIS, jatko vuosille Marko Antila

KATTIS, jatko vuosille Marko Antila KATTIS, jatko vuosille 2005-2006 Marko Antila 15.10.2004 KATTIS - Tausta ja motivaatio Tarve: paremmat (älykkäät) tuotteet Aktiivinen äänen- ja värähtelynhallinta (ANVC) on osa älytuotetta Säätöjärjestelmä

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Tutkimuspäivä

Tutkimuspäivä Tutkimuspäivä 31.8.2016 Puutuoteteollisuus Lähtötilanteena hajanainen ryhmittymä (2015) Puuinfo SPY Hirsitaloteollisuus PPK Suomen Sahat Porrasvalmistajat Puutuotejaos Rakennusteollisuus Lämpöpuu Liimapuu

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa 2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025 Puurakentamisen tutkimustarpeita Jouni Hakkarainen, T&K johtaja Metsä Wood, Rakentamisen ja teollisuuden tuotteet 9.12.2015 Puurakentamisen tutkimustarpeita Järjestelmäkehitys:

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Näkökulma Tarve Toteuma / edellytykset

Näkökulma Tarve Toteuma / edellytykset Näkökulma Tarve Toteuma / edellytykset Asiakas Ostaa lahjaksi Helppo ostaminen Eri sesongit Alko Asiakastarpeen täyttäminen Elämyksellisyyden tarjoaminen Tavarantoimittajat Tuotemerkin rakentaminen Myynnin

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Puupäivä 2016 10.11.2016 Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Tavoite Selvittää hirsirakentamisen markkinaosuuden

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot