ÄLYKKÄIDEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN KOMPOSIITTI- JA PUURAKENTEIDEN OMINAISUUKSIEN PARANTAMISEKSI LOPPURAPORTTI
|
|
- Hannu Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÄLYKKÄIDEN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN KOMPOSIITTI- JA PUURAKENTEIDEN OMINAISUUKSIEN PARANTAMISEKSI LOPPURAPORTTI Ville Orrenmaa Kai Hannonen 2010
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ÄLYKKYS PUU- JA KOMPOSIITTIRAKENTEISSA PUURAKENTEIDEN ONGELMAT POTENTIAALISET ÄLYTEKNOLOGIAT JA RATKAISUT MAHDOLLISET SOVELLUSALUEET INNOSESSIO JA INNOLEIRI JATKOTOPIMENPITEET LÄHTEET... 12
3 1. JOHDANTO Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa puu- ja komposiittirakenteiden älykkäitä ominaisuuksien ja mahdollisuudet ominaisuuksien parantamiseksi. Lisäksi on pyritty selvittämään puu- ja komposiittirakenteiden tämänhetkisiä ongelmia ja potentiaalisia älyteknologioita. Käsiteltävät rakenteet on rajattu raportissa melko laajasti. Raportissa käsitellään pääosin puutuoteteollisuuden tuotteita, kuten rakennusten runkomateriaaleja, sisustusmateriaaleja ja huonekaluja. Mukana tarkastelussa ovat myös puukomposiittirakenteet, mutta puuta sisältämättömät komposiitit on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Funktionaalisten materiaalien käyttöä lujitemuovirakenteiden yhteydessä on käsitelty kattavasti aiemmin (VTT, 2004). Voidaan kuitenkin olettaa, että puurakenteisiin liittyvät ratkaisut ovat usein käyttökelpoisia myös muiden komposiittirakenteiden yhteydessä. Niin ikään älykkyys on rajattu tämän raportin yhteydessä melko laajasti. Tarkastelussa ovat mukana myös mm. adaptiiviset (adaptive) ja aistivat (sensory) rakenteet. Älykkyys määritellään tarkemmin raportin seuraavassa kappaleessa, mutta yleisellä tasolla älykäs rakenne on rakenne, joka reagoi ulkoiseen ärsykkeeseen halutulla tavalla. Raportti koostuu kuudesta kappaleesta. Johdantokappaleessa esitellään työn taustaa ja rajauksia. Raportin toisessa kappaleessa esitellään joitakin älykkyyden määritelmiä ja kartoitetaan älykkäiden puu- ja komposiittirakenteiden nykytilaa. Kolmannessa kappaleessa esitellään rakenteiden yleisesti tunnettuja ongelmia ja materiaalien käytön haasteita. Raportin neljäs kappale keskittyy potentiaalisiin älyteknologioihin, eli keinoihin joilla rakenteiden älykkyyttä voidaan lisätä. Viidennessä kappaleessa esitellään potentiaalisia älykkäiden ratkaisujen sovellusalueita ja esimerkkejä älykkäistä rakenteista. Kuudennessa kappaleessa käsitellään innosession ja innoleirin toteuttamista ja tuloksia. Seitsemännessä kappaleessa annetaan suosituksia jatkotoimenpiteistä ja raportin viimeisessä kappaleessa esitellään raportin perusteella tehdyt johtopäätökset. 1
4 2. ÄLYKKYS PUU- JA KOMPOSIITTIRAKENTEISSA Lähtökohtana älykkäiden rakenteiden määrittelylle käytetään tässä raportissa Wada et al. (1990) esittelemää älykkäiden rakenteiden viitekehystä. Määritelmän tausta on esitetty tarkemmin kuvassa 1. Kuva 1. Älykkäiden rakenteiden määritelmä (Wada et al. 1990) Aistivat (sensory) rakenteet kykenevät keräämään tietoa rakenteen tilasta ja adaptiiviset (adaptive) rakenteet pystyvät muuttamaan rakenteen ominaisuuksia aktuaattoreiden avulla. Näiden kahden ominaisuuksien leikkauksen muodostavat kontrolloidut (contorolled) rakenteet kykenevät täten reagoimaan ulkoiseen ärsykkeeseen. Osajoukkoon aktiiviset (active) rakenteet kuuluviin rakenteisiin sensorit ja aktuaattorit on integroitu osaksi rakennetta. Varsinaiset älykkäät (intelligent) rakenteet omaavat aktiivisten rakenteiden lisäksi kyvyn kognitiiviseen ja hierarkkiseen ominaisuuksien kontrollointiin. Esitetyn viitekehyksen mukaan älykäs rakenne on siis hyvin rajattu joukko ratkaisuita. Erittäin vähäisten älykkäiden puurakenteiden kaupallisten sovellusten vuoksi tässä raportissa termillä älykkyys viitataan kuitenkin myös mm. adaptoituviin ja aistiviin rakenteisiin. Älykkyys voidaan ymmärtää siis yleisenä viittauksena rakenteiden tietynlaisiin aktiivisiin ominaisuuksiin. Älykkyyden sijaan termi aktiivisuus kuvaa käsiteltäviä rakenteita useammassa tapauksessa paremmin. Tärkeimpänä tavoitteena on uusien ominaisuuksien liittäminen puutuoteteollisuuden tuotteisiin. Puurakenteiden yhteydessä älykkyydellä viitataan yleisesti kansanomaisesti tietyn kaltaiseen lisäarvoa tuottavaan ominaisuuteen. Esimerkkejä tällaisesta ovat mm. älytalot ja joidenkin puun passiivisten ominaisuuksien muuttaminen erilaisilla modifiointimenetelmillä. Edellä esitetyn älykkään rakenteen määritelmän mukaisia puurakenteita ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan kaupallisesti laajasti saatavissa. Yleisesti käytössä olevia kaupallisia ratkaisuita ei löydetty myöskään adaptiivisiin tai kontrolloituihin rakenteisiin liittyen. 2
5 Metlan arvion mukaan puun käytön puutuoteteollisuudessa oletetaan laskevan Suomessa viidenneksen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuuden rakennemuutos ja kuluttajien muuttuvat tarpeet lisäävät tarvetta uusien ratkaisuiden kehittämiseksi puupohjaisiin tuotteisiin. Jalostusarvon nosto tai älykkyyden lisääminen tuotteisiin ovat esimerkkejä keinoista, joilla puutuoteteollisuus voi menestyä Suomessa myös jatkossa. Mm. vahvan ICT-sektorin vuoksi Suomella voidaan nähdä olevan myös suhteellista etua älykkäiden ratkaisuiden kehittämisessä kilpailijamaihin verrattuna. Kehitystä ohjaavana tekijänä tulee kuitenkin olla asiakkaan kokeman lisäarvon saavuttaminen. 3. PUURAKENTEIDEN ONGELMAT Tässä kappaleessa luodaan tiivis katsaus lähinnä puurakenteisiin liittyviin ongelmiin. Puurakenteiden ongelmat ovat yleisesti tunnettuja ja suurin osa niistä aiheutuu puumateriaalin ominaisuuksista. Ongelmia on perinteisesti ratkaistu esimerkiksi kyllästämällä tai ottamalla ominaisuudet huomioon jo puurakenteita suunniteltaessa. Oikeanlainen suunnittelu onkin edelleen tehokas keino puurakenteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Puumateriaaliin, ja siten puurakenteisiin, tyypillisesti liittyviä ongelmia ovat lahoaminen, kosteuseläminen, halkeaminen, materiaalin epäjatkuvuuskohdat, valon ja kosteuden aiheuttamat ulkonäkömuutokset, likaantuminen ja rajalliset palonkesto-ominaisuudet. Suomessa vähemmän tunnettuihin ongelmiin kuuluvat esimerkiksi tuholaiseläimien kuten termiittien aiheuttamat ongelmat. Joissakin tapauksissa puun ei-toivottuihin ominaisuuksiin reagoidaan materiaalia vaihtamalla. Varsinaisina puurakenteiden ongelmina voidaan pitää esimerkiksi vähäistä standardointia rakentamisen yhteydessä, rakennusjärjestelmien puutteellisuutta, materiaalin ominaisuuksista johtuvia rajoitteita ja tiettyjä negatiivisia mielikuvia puurakenteiden kestävyydestä. Standardointi ja rakennusjärjestelmien puute eivät kuitenkaan ole ongelmia, jotka liittyisivät ainoastaan puurakentamiseen. Puurakenteiden ongelmien ratkaiseminen älykkäillä ominaisuuksilla on mahdollista, mutta sillä ei kuitenkaan välttämättä saavuteta merkittävää lisäarvoa asiakkaalle. Ongelmien ratkaiseminen perinteisillä menetelmillä on usein myös melko edullinen vaihtoehto puurakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi. Parhaimmillaan rakenteisiin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista ilman kustannuksia jo suunnitteluvaiheessa. 4. POTENTIAALISET ÄLYTEKNOLOGIAT JA RATKAISUT Tässä kappaleessa esitellään teknologioita, joita voidaan käyttää älykkyyden lisäämiseksi puurakentaeisiin. Kappaleen tarkoitus on esitellä erilaisia näkökulmia puurakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi teknologian keinoin. Älyteknologiaa käytetään siis yleisnimityksenä keinolle, jolla voidaan lisätä puurakenteen älykkyyttä. Niin sanottujen älyteknologioiden kattava määrittely tai luettelu ei ole tässä yhteydessä mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista, koska puurakenteiden yhteydessä kyseessä 3
6 voi olla tavanomaisten teknologioiden hyödyntäminen uudella tavalla rakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi. Kuvassa 2. on esitetty eräs teknologioiden jaottelu. Puumateriaalin älykkäiden ominaisuuksien hyödyntäminen Puun ominaisuuksien modifiointi Elektroniikan integrointi puurakenteisiin Älykkäiden materiaalien yhdistäminen puurakenteisiin Kuva 2. Eräs teknologioiden jaottelu puurakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi Puun ominaisuuksien älykäs hyödyntäminen Ensimmäisenä ja yksinkertaisimpana vaihtoehtona jaottelussa on tunnistettu puun ominaisuuksien älykäs hyödyntäminen. Puu on kasvaessaan älykäs materiaali, mutta osa sen älykkäistä ominaisuuksista menetetään kaadettaessa. Korjuun jälkeen jäljellejäävä älykäs ominaisuus on esimerkiksi materiaalin kyky tasata ympäristönsä kosteutta. Myös puusta haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) terveysvaikutuksia voidaan pitää selkeästi lisäarvoa tuottavina ominaisuuksina. Puun ominaisuuksien modifioiminen Toisena keinona puun ominaisuuksien parantamiseksi on tunnistettu puun ominaisuuksien modifiointi. Tällaisissa tapauksissa puuhun pyritään lisäämään ominaisuuksia, tai sen olemassa olevia ominaisuuksia pyritään parantamaan muokkaamalla perusmateriaalia. Perinteisiä puun modifiointikeinoja ovat kemiallinen, terminen ja mekaaninen modifiointi, jotka eivät kuitenkaan yleisesti lisää puurakenteeseen älykkyyttä. Esimerkiksi homeen- ja lahonesto-ominaisuuksien paraneminen vaikuttaa materiaalin passiivisiin ominaisuuksiin. Älykkäiden ominaisuuksien lisäämiseksi rakenteet voidaan pinnoittaa funktionaalisia ominaisuuksia sisältävällä pinnoitteella, joista tyypillisenä esimerkkinä on likaa hylkivä pinnoite. Myös esimerkiksi värimuutospolymeerien tai kosteutta hylkivien pinnoitteiden käyttäminen voi luoda uusia mahdollisuuksia puurakenteiden sovelluksiin. Älykkyyttä voitaisiin mahdollisesti myös lisätä pinnoitteilla, jotka muuttavat ominaisuuksiaan sähkötai magneettikentän muutoksen seurauksena. Pinnoittamiseen liittyy myös painotekniikoiden kehittyminen, mikä voi johtaa uusiin mahdollisiin sovellusalueisiin. Pinnoittamisen lisäksi mahdollisuutena on myös puun impregnointi eli kyllästäminen jollakin funktionaalisella materiaalilla. Puuhun voitaisiin lisätä esimerkiksi, öljyjä, sähköä tai lämpöä johtavia polymeerejä ja muoveja, joiden impregnoinnista on olemassa myös käytännön sovelluksia. Impregnointi voisi mahdollistaa myös puun viskoelastisten ominaisuuksien säätämisen tai edistyneen lämmönhallinnan faasimuutosmateriaalien avulla. Puuta modifioimalla voidaan siis parantaa olemassa olevia ominaisuuksia tai lisätä kokonaan uusia älykkäitä ominaisuuksia. Elektroniikan integrointi Elektroniikan integrointi puurakenteisiin mahdollistaa mm. ulkoisen tiedon mittaamisen ja rakenteiden mukautumisen. Integroitava elektroniikka voidaan jakaa tiedon keräämisen suorittaviin antureihin ja vasteen aikaansaaviin aktuaattoreihin. Elektroniikan integroinnin yhteydessä RFID-menetelmän hyödyntäminen voidaan erottaa omaksi kokonaisuudekseen. 4
7 Olemassa olevia komponentteja voidaan liittää puurakenteisiin perinteisillä menetelmillä, mutta painettava elektroniikka luo uusia mahdollisuuksia komponenttien kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen. Komposiittirakenteiden yhteydessä komponentteja on luonnollisesti mahdollista integroida suoraan perusmateriaaliin. Antureiden mittaamia suureita voivat olla mm. venymä, lämpötila, kosteus, asema ja kiihtyvyys. Venymän mittaus voi tapahtua esimerkiksi perinteisillä venymäantureilla, venymäliuskoilla tai funktionaalisilla materiaaleilla. Niin ikään lämpötilan mittaukseen on olemassa useita keinoja. Etenkin kosteuden mittaamista voidaan pitää potentiaalisena toimintona puurakenteiden yhteydessä. Kiihtyvyyttä on mahdollista mitata useilla kiihtyvyysanturityypeillä, ja rakenteiden aseman määrittäminen on mahdollista laskea kiihtyvyyden perusteella tai ulkoista referenssipistettä käyttäen. Kiihtyvyyden ja aseman mittauksen avulla voidaan saada tietoa rakenteiden sijainnista, mutta puurakenteiden yhteydessä sovellusalueet liittynevät lähinnä kunnonvalvontaan. Aktuaattorin tehtävänä on aikaansaada haluttu vaste ulkoiseen herätteeseen perustuen. Aktuaattoreina voidaan perinteisten ratkaisujen lisäksi käyttää esimerkiksi pietsosähköisiä materiaaleja, elektrostriktiivisiä materiaaleja tai magnetostriktiivisiä materiaaleja. Aktuaattorit voivat olla erillisiä komponentteja tai rakenteeseen integroitavia materiaaleja. RFID-teknologian hyödyntäminen on yksi keino älykkäiden ominaisuuksien kehittämiseksi olemassa olevaa elektroniikkaa lisäämällä. RFID voi tarjota mahdollisuuksia jäljitettävyyden tai seurannan parantamiseen, mutta yhdistettynä antureihin se tarjoaa myös mahdollisuuden informaation etälukemiseen. RFID:n käyttö on jo melko yleistä ja edullista, joten sen soveltaminen puurakenteiden ominaisuuksien parantamiseksi on lupaava mahdollisuus. Älykkäiden materiaalien yhdistäminen puurakenteisiin Älykkäiden materiaalien yhdistäminen puurakenteisiin on tunnistettu neljäntenä vaihtoehtona älykkäiden ominaisuuksien lisäämiseksi. Tällaisessa tapauksessa puurakenne toimii alustana, johon jokin muu älykäs tai funktionaalinen materiaali liitetään. Tyypillinen esimerkki älykkäästä materiaalista on ns. muistimetalli. Vaihtoehtoisesti puu voi olla vain yhtenä osana älykästä rakennetta. Puun pinta on esimerkiksi mahdollista käsitellä maalilla, joka reagoi värinmuutoksella lämpötilanvaihteluihin. Älykkäitä materiaaleja voidaan kuitenkin integroida myös puurakenteiden sisään, kuten vanerin viilujen väliin. Useita aiemmin käsiteltyjä materiaaleja voidaan käyttää myös yhdistämällä niitä puurakenteisiin. Esimerkiksi faasimuutosmateriaaleja voidaan impregnoinnin sijaan lisätä suoraan puulevyjen pinnalle. 5. MAHDOLLISET SOVELLUSALUEET Tässä kappaleessa esitellään älykkäiden puurakenteiden mahdollisia sovellusalueita. Todellisuudessa vain mielikuvitus on rajana uusia sovelluksia kehitettäessä, mutta tässä esitellyt alueet on asiantuntijahaastatteluiden perusteella koettu mahdollisiksi ja potentiaalisiksi. Viisi pääryhmää ovat rakenteiden kunnonvalvonta ja turvallisuus, rakentaminen ja talotekniikka, viihtyvyys, puun ominaisuuksien parantaminen ja jäljitettävyys. Painopiste on puurakentamisen tuotteissa. Pääryhmissä on joitakin 5
8 päällekkäisyyksiä, mutta ryhmittelyn tarkoituksena on lähinnä nostaa esiin lupaavia teemoja. Viiden pääryhmän lisäksi lupaavina sovellusalueina pidettiin myös mm. pakkausteollisuutta, uusien paperi- ja kartonkituotteiden kehittämistä ja painettavaa elektroniikkaa. Näiden alojen tutkimus ja kehittämistoiminta on kuitenkin melko aktiivista, joten tässä yhteydessä keskitytään lähinnä puutuoteteollisuuden sovellusalueisiin. Jokaisen sovellusalueitten yhteydessä esitellään esimerkkejä käytännön sovelluksista. Esimerkkisovellukset eivät välttämättä ole kaupallisesti käyttökelpoisia tai teknisesti toteutettavia, mutta niiden tarkoitus on havainnollistaa monipuolisesti älykkäiden rakenteiden mahdollisuuksia. Edellisessä kappaleessa esitellyt älyteknologiat, potentiaaliset sovellusalueet ja käytännön esimerkit on esitetty kuvan 3 matriisissa. Puumateriaalin älykkäiden ominaisuuksien hyödyntäminen Puun ominaisuuksien modifiointi Elektroniikan integrointi puurakenteisiin Älykkäiden materiaalien yhdistäminen puurakenteisiin Rakenteiden kunnonvalvonta ja turvallisuus -Aktiiviset palon- ja termiitinsuojamateriaalit -Kattopalkkien kunnonvalvonta antureilla -Etäluettava rakenteiden kosteudenvalvonta -Rakenteiden maalaaminen venymään reagoivalla maalilla Rakentaminen ja talotekniikka -Lattialämmitys sähkövastuksena toimivalla puulattialla -Faasimuutosmateriaalin impregnointi -Ikkunoihin integroidut varashälyttimet -Pintamateriaaleihin integroidut liikkeentunnistimet -Faasimuutosmateriaalien hyödyntäminen puurakenteissa lämmöntasaamiseen Viihtyvyys -Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden terveysvaikutusten hyödyntäminen -Puun ominaisuuksien modifioiminen akustiikkalevyihin soveltuvaksi -Pientalon välipohjan äänenhallinta vastamelulla -Optisten efektien ja värinmuutosten aikaansaaminen älykkäillä materiaaleilla Puutuotteiden lisäarvoominaisuudet -Puun tehokas käyttäminen huoneilman kosteuden vaihteluiden tasaamiseen -Puun kyllästäminen muovilla kulutuskestävyyden parantamiseksi -Pihakalusteiden pinnoittaminen kosteutta hylkivillä pinnoitteilla Jäljitettävyys -Tuotteen alkuperän ja hiilijalanjäljen määrittäminen luotettavalla seurannalla -Rfid tunnisteen lisääminen rakennuskomponenttei hin Kuva 3. Älyteknologiat, potentiaaliset sovellusalueet ja esimerkkisovellukset -Tuotemerkin painaminen puutuotteisiin älymusteella Rakenteiden kunnonvalvonta ja turvallisuus Rakenteiden kunnonvalvontaa pidetään tyypillisenä esimerkkinä puurakenteen älykkyydestä. Turvallisuutta pidettiin lisäksi lupaavana teemana rakentamisen yhteydessä. Kunnonvalvonta voi liittyä esimerkiksi kattopalkin jännityksen ja muutosten valvontaan tai seinärakenteiden kosteudenvalvontaan. Kattopalkkien valvonta voidaan 6
9 toteuttaa antureilla esimerkiksi venymään tai akustiseen emissioon perustuen, mutta myös venymään reagoivien maalien käyttö voi olla mahdollista. Aktiivisella kosteudenvalvonnalla voitaisiin mahdollisesti reagoida aikaisessa vaiheessa syntyviin vaurioihin. Rakenteiden kunnonvalvonnassa korostuvat reaaliaikaisuus ja etäluettavuus. Kunnonvalvonnassa haastavaksi kysymykseksi nousee asiakkaan kokema lisäarvo. Asiakas ei välttämättä koe hyötyvänsä valvontajärjestelmästä niin paljon, että olisi valmis maksamaan järjestelmän asennuksesta johtuvat kustannukset. Näin ollen kunnonvalvonnalla saavutettava hyöty voisi liittyä esimerkiksi myyjän takuuehtojen valvontaan. Valvonnan lisäksi turvallisuutta voisi olla mahdollista parantaa esimerkiksi aktiivisemmilla termiitinsuojamateriaaleilla. Myös murtoturvallisuuden, tilanvalvonnan ja - analysoinnin tarpeen lisääntyminen tulevat vaikuttamaan tarvittaviin ratkaisuihin. Rakentaminen ja talotekniikka Passiivisesta puurakenteesta voidaan tehdä aktiivinen integroimalla siihen joitain rakenteelle uusia toimintoja. Toiminnot voivat olla olemassa olevia toimintoja, mutta lisäarvoa saavutetaan integroimalla ne kiinteäksi osaksi rakennetta. Esimerkkinä voidaan käyttää murtohälyttimen integroimista ikkunan puukarmeihin. Mielenkiintoisena energiatehokkuuteen liittyvänä sovelluksena voidaan nähdä myös faasimuutosmateriaalien käyttö osana puurakennetta. Toimintoja integroimalla voidaan tavoitella esimerkiksi kustannussäästöjä rakennusvaiheessa, tuotteiden parempaa ulkonäköä tai tuotteen parantuneita ominaisuuksia. Useissa tapauksissa kyseessä ei kuitenkaan ole varsinaisesti pelkästään puurakenteiden ominaisuuksien parantaminen, vaan toimintoja voidaan integroida rakenteeseen materiaalista riippumatta. Esimerkiksi pöytään yhdistetyssä induktiivisessa matkapuhelinlaturissa puu toimii vain alustana uudelle toiminnolle. Viihtyvyys Viihtyvyyttä parantavat ratkaisut koetaan yhtenä lupaavana sovellusalueen puurakenteiden älykkyyden lisäämisessä. Viihtyvyyteen liittyvät mm. terveysvaikutukset, akustiikka ja esteettiset ratkaisut. Puun tiedetään sisältävän terveyteen positiivisesti vaikuttavia ainesosia, mutta esimerkiksi niiden haihtumista puurakenteista ei tunneta kovin hyvin. Akustiikkaan liittyvillä ratkaisuilla voitaisiin mahdollisesti parantaa asuinrakennusten viihtyisyyttä. Tehokkaiden akustiikkalevyjen käyttö tai vastamelun käyttö puisten välipohjarakenteiden yhteydessä voidaan nähdä tällaisena. Vastamelu voisi mahdollistaa yksinkertaisempien ja halvempien välipohjarakenteiden käytön äänieristyksen parantuessa. Visuaalisten tehosteitten käyttäminen liittyy vahvasti rakentamisen sisustusmateriaaleihin ja huonekaluihin. Esimerkiksi lämpötilan tai sähkövirran mukaan väriä vaihtavat materiaalit mahdollistavat uudenlaisten tuotteiden valmistamisen. Voidaan myös olettaa, että kuluttajien maksuhalukkuus high-end huonekalujen ja sisustusmateriaalien älykkäistä ominaisuuksista on korkea Puun ominaisuuksien parantaminen Puun ominaisuuksien parantaminen liittyy olemassa olevien ominaisuuksien parantamiseen materiaalitasolla. Parantaminen liittyy usein materiaalin passiivisiin 7
10 ominaisuuksiin, mutta sovellusten katsotaan osittain kuuluvan tämän raportin aihepiiriin. Ominaisuuksia voidaan parantaa myös olemassa olevia ominaisuuksia korostamalla oikeanlaisen käsittelyn ja käytön avulla. Likaantumattomien tai kosteutta hylkivien pinnoitteiden käyttäminen on hyvä esimerkki funktionaalisten materiaalien käyttämisestä puurakenteiden yhteydessä. Puun pinnoittaminen em. tavoin on teknisesti mahdollista, mutta kaupallisia sovelluksia ei juuri ole olemassa. Itse korjaavien rakenteiden kehittäminen nähdään myös lupaavana mahdollisuutena. Eräs puumateriaalin älykkäistä ominaisuuksista on sen kyky tasata ympäristönsä ilmankosteutta. Esimerkiksi tätä ominaisuutta voidaan korostaa oikeanlaisella työstämisellä ja käsittelyllä. Ominaisuudesta on julkaistu tutkimuksia (Kokko 2004), mutta kaupallinen hyödyntäminen on jäänyt vähäiseksi. Jäljitettävyys Puurakenteiden jäljitettävyys on nostettu esille erillisenä älykkäiden rakenteiden sovellusalueena. Jäljitettävyys liittyy tällä hetkellä vahvasti RFID-tekniikkaan, mutta myös muita teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää jäljitettävyyden parantamiseksi. Jäljitettävyyden ajureita ovat mm. kasvava ympäristötietoisuus, tuoteväärennösten lisääntyminen ja tarve kehittää tuotantoprosesseja. RFID-tekniikka mahdollistaa lisätiedon liittämisen puurakenteisiin edullisesti. Lisätieto voi koostua esimerkiksi tuotteen alkuperätiedoista, asennusohjeista varaosatiedoista tai käyttöohjeista. Periaatteessa myös tuoteväärennöksiltä suojautuminen on mahdollista. Toinen esimerkki tuotteiden suojaamisesta on tuotemerkin painaminen suoraan tuotteeseen musteella, joka näkyy esimerkiksi vain tietyssä valaistuksessa. 6. Innosessio ja Innoleiri Innosessio on päivän mittainen luova ongelmanratkaisumenetelmä, jossa pyritään ideoimaan uusia älykkäitä puutuotteita ja -rakenteita. Innosessioon valittiin monialainen asiantuntijaryhmä riittävän laajan näkemyksen aikaansaamiseksi. Tilaisuudessa yrityksiä edustivat: Amroy Europe Oy, Koskisen Oy, Repolar Oy ja Runtech Oy. Tutkimus- ja opetuslaitoksia edustivat: Teknillinen Korkekoulu (TKK), Pohjois Karjalan Ammattikorkekoulu (PKAMK) Valtion Teknilinen Tutkimuslaitos (VTT), Mikpolis Oy sekä Joensuun Tiedepuisto. Innosession tavoitteena oli kehittää tuoteaihioita, joita alan yritykset pystyvät jatkossa hyödyntämään. Ratkaisuideoilla pyrittiin vastaamaan kysymykseen Miten nerokkaita puuratkaisuita voitaisiin toteuttaa/hyödyntää/tarjota käyttäjän näkökulmasta? Ideointivaiheessa kirjattiin 44 ideaa, jotka on jaoteltiin viiteen ryhmään: sovellusalueet (9 kpl), valmistusmenetelmät (7 kpl), materiaalit (7 kpl), tuotteet (11 kpl) ja pinnoitteet (10 kpl). Innoleirille, joka oli kaksi päiväinen, kutsuttiin opiskelijoita eri koulutus ohjelmista: teollisen muotoilun koulutusohjelmaa (Mikkelin Ammattikorkeakoulu, MAMK, 7 opiskelijaa) ja Rakennustekniikan koulutusohjelma (Pohjoiskarjalan Amattikorkeakoulu,PKAMK, 8 opiskelijaa) 8
11 Ratkaisuideoilla pyrittiin vastaamaan kysymykseen Miten löytää uusia käyttökelpoisia sovelluksia puulle, sisältäen materiaaliominaisuudet: ekologisuus, haluttavuus, asiakasnäkökulma ja kilpailukyky. Ideointivaiheessa kirjattiin 46 ideaa, jotka jaoteltiin viiteen ryhmään: tuotteet (18 kpl), teknologiat (11 kpl), vapaa-aika/terveydenhuolto/koulutus (10 kpl), viranomaiset/ lainsäädäntö/julkisuus (3 kpl) ja rakentaminen (4 kpl). Leiripäivien välillä tehtiin 3 välityötä: Komposiittirakenteiset katelevyt, Puutekstiilit ja Muovipakkausten korvaaminen puusta valmistetuilla biohajoavilla pakkauksilla. Kopiot välitöistä saa pyydettäessä KHa:lta (kai.hannonen@miktech.fi) 7. JATKOTOIMENPITEET Selvityksen yhteydessä on pyritty luomaan käsitys älykkäiden puurakenteiden kehittämisen edistämiseen tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Muita mahdollisia Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelman puitteissa tehtäviä toimenpiteitä älykkäiden puurakenteiden kehittämiseksi ovat yritysten aktivoiminen, aihealueesta kiinnostuneiden yritysten kartoittaminen, laajapohjainen workshop, syvällinen jatkoselvitys ja yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa. Mahdollisia jatkotoimenpiteitä on esitetty aikajanalla kuvassa 4. Innoleiri Esiselvitys Innosessio Yritysten kartoitta minen Workshop Jatkohankkeet Kansainvälisen tilanteen kartoittaminen Yritysten aktivoiminen Yhteistyö sidosryhmien kanssa Kuva 4. Mahdollisia jatkotoimenpiteitä älykkäiden puurakenteiden edistämiseksi Kiinnostuneitten yritysten kartoittaminen Projektin ensimmäisten vaiheiden aikana selvitetään älykkäiden rakenteiden mahdollisuuksia ja ideoidaan uusia sovellusalueita ja tuoteaihioita. Näiden vaiheiden jälkeen on olennaista kartoittaa aihealueesta kiinnostuneet yritykset. Yritysten kartoittaminen voi tapahtua esimerkiksi olemassa olevien kontaktien ja Osaamiskeskusten yhteyshenkilöiden avustuksella. Kartoituksen perusteella voidaan selvittää älykkäisiin puurakenteisiin liittyvien yritysten toiminta, suunnitelmat ja arvoketju Suomessa. Kiinnostuneiden yritysten kanssa voidaan tarvittaessa edistää aikaisemmissa vaiheissa syntyneitä tuoteaihioita. 9
12 Laajapohjainen workshop/seminaari Alan keskeisten toimijoiden kartoittamisen jälkeen voidaan järjestää laaja-alainen workshop tai työpaja, jonka avulla voidaan selvittää eri toimijoiden kiinnostusta älykkäitä puurakenteita kohtaan. Workshopissa voidaan myös luoda suuntaviivoja esimerkiksi yhteiselle tutkimukselle tai muulle yhteistyölle. Workshopin perusteella kartoitetaan tarpeet älykkäiden puurakenteiden kehittämisen edistämiselle. Yritysten aktivoiminen Yritysten aktivoimisella pyritään älykkäisiin puurakenteisiin liittyvien innovaatioiden kaupallistamiseen. Kaupallistettavia innovaatioita voivat olla Innosession ja Innoleirin tuloksena saadut uudet tuoteaihiot. Yritysten aktivoiminen perustuu ns. jalkatyöhön ja vuorovaikutukseen yritysten, rahoittajien ja tutkimusorganisaatioiden kanssa Jatkohankkeet Tutkimus- ja yrityshankkeilla edistetään älykkyyden käyttöä puurakenteiden yhteydessä. Hankkeet voivat olla esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia tai yritysten tuotekehitysprojekteja. Käynnistettiin 2 esiselvityshanketta: Luonnonkuitu ja -hartsipohjaisen prepregin soveltuminen komposiittiteollisuuden käyttöön ja Puuraaka-ainepohjaisten materiaalien soveltaminen muotimaailmaan. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyö muiden liiketoimintaa tukevien tahojen kanssa on tärkeää älykkäiden puurakenteiden tutkimustoiminnan ja kaupallistamisen edistämiseksi. Keskeisiä tahoja ovat Tekesin Toiminnalliset materiaalit ohjelma, Metsäklusteri Oy ja Finnish Wood Research Oy. Yhteistyön avulla on mahdollista tavoittaa entistä laajempi yritysjoukko. Olennaista on myös puutuotealan yritysten saaminen mukaan Toiminnaliset materiaalit ohjelman tutkimusprojekteihin. 10
13 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Metsäteollisuuden rakennemuutos ja kuluttajatottumusten muuttuminen luovat painetta uusien älykkäiden ominaisuuksien kehittämiseksi puurakenteisiin. Älykkyyden tarkan määrittelyn sijaan sitä voidaan käyttää yleisterminä, joka viittaa erilaisten teknologioiden avulla kehitettyihin uusiin lisäarvoa tuottaviin ominaisuuksiin. Suomella voidaan katsoa olevan tiettyä suhteellista etua älykkäiden puurakenteiden kehittämisessä. Älykkäiden puurakenteiden kaupalliset sovellukset ovat hyvin harvinaisia. Älykkyyttä voidaan lisätä puun omia älykkäitä ominaisuuksia hyödyntämällä, puuta modifioimalla, olemassa olevaa elektroniikkaa integroimalla tai yhdistämällä ns. älymateriaaleja puurakenteisiin. Tavoitteena on uusien ja useimmiten aktiivisten ominaisuuksien saavuttaminen. Puutuoteteollisuudessa potentiaalisiksi sovellusalueiksi tunnistettiin mm. rakennusten kunnonvalvonta ja turvallisuus, rakentaminen ja talotekniikka, viihtyvyys, puumateriaalin ominaisuuksien parantaminen ja jäljitettävyys. Keskeisiä kehitystä ohjaavia teemoja ovat ympäristötietoisuuden lisääntyminen, energiakysymykset, turvallisuus ja kuluttajien uudet tarpeet. Useat älykkäisiin rakenteisiin liittyvät sovellukset ovat vielä tutkimusvaiheessa. Voidaan siis olettaa että ennen älykkäiden rakenteiden kaupallistumista tarvitaan useimmissa tapauksissa vielä lisätutkimusta. Tutkimusta koordinoivia tahoja tähän liittyen ovat mm. Metsäklusteri Oy, Finnish Wood Research Oy ja Tekesin Toiminnalliset materiaalit ohjelma. Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön merkitys korostunee älykkäitä puurakenteita kaupallistettaessa. Tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä ovat yritysten kartoittaminen ja aktivoiminen, yritysten suunnitelmien ja tarpeiden selvittäminen sekä älykkäiden puurakenteiden tutkimustoiminnan suuntaaminen haluttuun suuntaan. 11
14 LÄHTEET Kirjallisuuslähteet Kokko, E Sisäilman kosteusolojen parantaminen puurakenteilla. Wood Focus Oy. Viitattu Saatavissa: VTT Funktionaalisten materiaalien mahdollisuudet lujitemuovisessa toimirakenteessa. VTT tiedotteita Wada B.K. Fanson J.I. & Crawley E.F Adaptive Structures. Mechanical Engineering s.11 12
Puun älykkyyttä metsästämässä
Puun älykkyyttä metsästämässä Teknokeskiviikko 24.2.2010 Ville Orrenmaa Sisältö 1. Taustaa 2. Puurakenteiden älykkyys? 3. Älyteknologiat 4. Potentiaalisia sovellusalueita 5. Käytännön esimerkkejä 6. Kysymyksiä
LisätiedotPuutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle
Puutuotealan tutkimuksen painopisteet FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle 1. Puutuoteteollisuus 2. Finnish Wood Research (FWR) Oy 3. FWR:n puutuotealan tutkimuksen painopisteet 4. Yhteenveto Puutuoteteollisuus
LisätiedotUusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013
Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen
LisätiedotRFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland
RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland 2 RFID massasovellukset UHF-passiivi HF-passiivi NFC MMID erikoissovellukset Anturi-RFID
LisätiedotMetsäklusterin tutkimus v. 2006 -
Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotVTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL
VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset
LisätiedotAjankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014
Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotSuomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin
Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotPuu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,
Puu- ja viherrakentaminen tutkimus Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi, 28.-29.8.2018 Lähtökohtia 1 Urbaani puurakentaminen ja houkuttelevat asumis-
LisätiedotPuutuotetalan tutkimusteemojen ja painopisteiden arviointi 1. Alan omat tarpeet
Projektiaiheet Teknologia ja prosessit, materiaaliominaisuuksien hallinta ja parantaminen, korkean jalostusasteen tuotteet 1.4.2008 1.4.2008 Sivu 1/20 Sisältö 1.1 Kuitujen ja puun materiaaliominaisuudet...
LisätiedotVuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin
Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava
LisätiedotEnergiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
LisätiedotMetsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009
Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa
LisätiedotNanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012
Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan
LisätiedotPUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI
PUUKERROSTALORAKENTAMISEN SEURANTASEMINAARI SVP Mika Kallio, Metsäliiton Puutuoteteollisuus Finnforest 1 September 2011 M. Kallio Puukerrostalot osa puurakentamista Puukerrostalot (vain) osa puurakentamisen
LisätiedotUudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU
Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotUPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM
UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotPASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut
PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,
LisätiedotTESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille
TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien
LisätiedotUudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry
Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen
LisätiedotRakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio.
Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman Roadmap Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio tausta tavoitteita kiinteistö- ja rakennusalalle tutkimusaiheita korostuvia osaamisia
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotPuutuoteteollisuus osana metsäbiotaloutta
Puutuoteteollisuus osana metsäbiotaloutta METSÄBIOTALOUS ROADSHOW 2013 / Kokkola 24.9.2013 Jaakko Lehto / Finnish Wood Research Oy 1. Puutuoteteollisuuden rooli metsäbiotaloudessa 2. Finnish Wood Research
LisätiedotKiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,
Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, 30.11.2016 Kiertotalous hallituksen kärkihankkeena Kiertotalouden
LisätiedotTeknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki
Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotUusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy
Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi
LisätiedotTutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007
Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta
LisätiedotTutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007
Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa
LisätiedotMiten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?
Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen
LisätiedotKÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015
KÄLY Ideointi-iltapäivä 17.6.2015 Tapahtuman yhteenveto Hankkeen teemojen määrittely Tapahtuman tavoitteena oli saada laajempaa näkemystä siihen, mihin teemoihin hankkeen aihepiirin sisällä kannattaisi
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotPuun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
LisätiedotÄlyvaatteet työympäristössä
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Älyvaatteet työympäristössä Johannes Peltola, Juha Häikiö, Satu-Marja Mäkelä / VTT Tuire Krogerus / Dimex Mikko Tammihovi / Telinekataja Taustaa älyvaatteista
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus
LisätiedotUPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM
UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia
LisätiedotMetsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin
Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset
LisätiedotTOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA
TOIMIALAN MUUTOS JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET PUURAKENTAMISESSA 21.03.2012 Jukka Lempiäinen POHJOIS-KARJALA ENERGIATEHOKKAAN PUURAKENTAMISEN EDELLÄKÄVIJÄ -HANKE ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Markkinoiden tarkastelu
LisätiedotWood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen
Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley
LisätiedotCLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET
CLT-KOETALON TÄYDENTÄVÄT TUTKIMUKSET CLT-KOETALOPROJEKTI 2013 2015 EAKR-rahoitteinen kehittämisprojekti CLT-pientalon kokeellinen rakennushanke CLT-rakentamisen tiedonkeruuja esittelyhanke CLT-rakenteiden
LisätiedotIoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä
IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Palotarkastusinsinööri
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotInterreg Pohjoinen 2014-2020
Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotSosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta
Sosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta Jaakko Penttinen/ Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Sosiaalityön tutkimuksen päivät 17.2.2017 Tiedolla
LisätiedotCOMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha
COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
LisätiedotTEOBAL Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa
TEOBAL 2011- Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa 17.11.2011 MATINE Tutkimusseminaari Tomi Lindroos & Pertti Lintunen 2 Rahoituspäätös MAT804 suojamateriaaleissa
LisätiedotMiksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008
Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa
LisätiedotTulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti
Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta
LisätiedotKEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus
KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotPuun mahdollisuudet sairaalarakentamisessa
Puun mahdollisuudet sairaalarakentamisessa Petri Heino, tutkimuspäälliikkö PUU Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Puuinfon aamukahvit 12.3.2015 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Sisältö Tilanne
LisätiedotKonenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry
Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotJäljitettävyysjärjestelmän hyödyt
Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija
LisätiedotALVO-projektin tulokset ja jatko
3D-Tulostuksen mahdollisuudet Pohjois-Savossa 18.4.2016 ALVO-projektin tulokset ja jatko ALVO hankkeen tuloksia 3D-tulostuslaboratorio Savonialla Suunnitelma tki- ja oppimisympäristöstä Tiedon levittäminen
LisätiedotJOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN
JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6
LisätiedotITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli
28.11.2013 Wanha Satama Metsäalan strateginen ohjelma 2011-2015 Terävöitetään ja tehostetaan tutkimus- ja hanketoimintaa yhteistyötä ja viestintää parantamalla. ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen
LisätiedotPuukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto
Puukerrostalojen rakennustekniset ongelmat ratkaistu, vai onko? Sami Pajunen Tampereen Teknillinen Yliopisto Puun mahdollisuudet Materiaalin keveys isojen osien kuljetus työmaalle mahdollista korkea esivalmistusaste
LisätiedotKorjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan
Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group
LisätiedotYmpäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa. Tarmo Räty 24.01.2011
Ympäristömerkit ja sertifiointi puutuotteissa Tarmo Räty 24.01.2011 Ympäristöarvojen käytön edistäminen puutuotteiden markkinoinnissa Tutkimusryhmä: Metla (Räty, Riala, Nuutinen, Perttula) HY (Toppinen,
LisätiedotÄlypakkaukset Taatusti kylmää kyytiä
Älypakkaukset Taatusti kylmää kyytiä Arvon pakkaus 2013 19.3.2013 Kyösti Pennanen kyosti.pennanen@vtt.fi Temp, C 25.3.2013 2 Aika- lämpötilaindikaattori (Time-temperature indicator,tti) TTI TTI Indikaattori,
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotÖstersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat
Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen
LisätiedotKosteusturvallista betonielementtirakentamista
Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,
LisätiedotLean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016
Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
Lisätiedotthermowood 3 Thermowood Parantunut kestävyys Pidempi käyttöikä Muotopysyvyys Tasainen väri Ympäristöystävällinen materiaali
Thermowood Thermowood Metsä Woodin ThermoWood on lämpökäsiteltyä puuta. Lämpökäsittely vaikuttaa pysyvästi puun ominaisuuksiin. Käsittelyn ansiosta puu on kestävämpää, mittapysyvämpää ja sillä on parempi
LisätiedotKansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi
LisätiedotPuurakentamisen kilpailukyvyn haasteet
Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet Maria Riala maria.riala@metla.fi Sisältö Tutkimuksen tausta Menetelmät ja aineistot Rakennusteollisuuden muutokset Puukerrostalorakentamisen kustannustehokkuus Puukerrostalorakentamisen
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle
Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma
LisätiedotItä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008
Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013
Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet METSÄTEOLLISUUS- KLUSTERI Päivitetty: 30.6.2011 2 (5) A30665 ÄLYKOP - Metsäteollisuuden osaamisella
LisätiedotICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250
LisätiedotMSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka
MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa
LisätiedotMetsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun. Kati Kontinen, Tapio Oy
Metsänhoidon suositusten digitaalinen transformaatiokirjasta sähköiseen palveluun Kati Kontinen, Tapio Oy Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset ovat osa kansallisen metsästrategian toteutusta.
LisätiedotToimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi
Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi
LisätiedotOhjattua suorituskykyä.
Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan
LisätiedotA lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva
A lyka s kunta - avoin, luova, virheet tunnistava ja uutta oppiva Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu/ Tampereen yliopisto Jari.stenvall@uta.fi Sisältö Miltä älykkäiden kuntien kehittämispolitiikka
LisätiedotBig datan hyödyntäminen
Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin
LisätiedotKomposiittien tutkimustoiminta ja tuotekehityspalvelut Suomessa. Rasmus Pinomaa, Muoviteollisuus ry Lujitemuovipäivät 14.11.2013
Komposiittien tutkimustoiminta ja tuotekehityspalvelut Suomessa Rasmus Pinomaa, Muoviteollisuus ry Lujitemuovipäivät 14.11.2013 Mistä yhteistyökumppani tuotekehitykseen ja testaukseen? Aalto Yliopisto
LisätiedotTALO. Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari
TALO Erikoistutkija Petrus Kautto Kestävän kiertotalouden strateginen ohjelma, SYKE Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 20.03.2019 TALO = Taloudellisten ohjauskeinojen ja muiden kannusteiden käyttö
LisätiedotMetropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset
Liite 2 Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Opintojakson nimi: Orientaatio opinnäytetyöhön Opintojakson laajuus: 2 op Toteutusajankohta: syksy
LisätiedotPuurakentamisohjelma. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen
Puurakentamisohjelma Petri Heino, ohjelmapäällikkö, puurakentaminen Hallitusohjelma Puurakentamisen edistämistä toteutetaan osana hallituksen Biotalous ja puhtaat ratkaisut painopistealueen, Puu liikkeelle
LisätiedotTeollinen Internet. Tatu Lund
Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.
LisätiedotLähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa
Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotPuutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009
Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa
Lisätiedot