TOIMINTASUUNNITELMA VAMMAISPALVELUJEN TOTEUTTAMISEKSI VUONNA 2013

Transkriptio

1 RAISION KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Voimaantulo TOIMINTASUUNNITELMA VAMMAISPALVELUJEN TOTEUTTAMISEKSI VUONNA 2013 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJEET RAISIOSSA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VAIKEAVAMMAISTEN PALVELUT ASUNNON MUUTOSTYÖT JA ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PÄIVÄTOIMINTA HENKILÖKOHTAINEN APU PALVELUASUMINEN KULJETUSPALVELUT VAMMAISTEN PALVELUT PÄIVITTÄISISSÄ TOIMISSA TARVITTAVAT VÄLINEET, KONEET JA LAITTEET MUUT MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT.. 31

3 3 Vammaispalvelulain (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380) mukaisten palveluiden ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on ottanut yhteyttä vammaispalveluun. Palveluiden ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma. Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. (VpL 3 a ). Toissijaisuus Tämän lain mukaisia palvelu- ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla (VpL 4 ). Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) soveltamisalan piiriin kuuluville henkilöille järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. Vammaispalvelulakiin nähden ensisijaisia palveluja ovat mm. sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut: - Kotihoidon palvelut ovat ensisijaisia, mikäli vammaisen henkilön avun tarve painottuu perushoitoon. - Mikäli ensisijaisilla järjestelmillä (esim. omaishoidon tuki) tulee hakijan tarve tyydytetyksi, ei korvausta myönnetä vammaispalvelulain perusteella. Omaishoidon tuella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Mikäli vammainen henkilö saa taloudellista tukea vammansa aiheuttaman avun tarpeen johdosta muun, ensisijaisen lainsäädännön perusteella, otetaan tämä huomioon tehtäessä päätöstä palvelujen määrästä ja laajuudesta tai harkittaessa perintäpäätöksen tekoa. Kysymykseen voivat tulla esim. liikennevakuutus-, tapaturmavakuutus-, sotilasvammalain nojalla maksettavat etuudet sekä Kelan maksamat sosiaalivakuutusetuudet siltä osin, kun ne kohdistuvat ko. tarkoitukseen.

4 4 1. VAIKEAVAMMAISTEN PALVELUT 1.1. ASUNNON MUUTOSTYÖT JA ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Järjestämisvelvollisuus Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein (VpL 9 2. mom.). Asunnon muutostöiden laajuus Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt, kuten ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, peseytymistilan (kylpyhuoneen ja/tai saunan) ja WC:n muutostyöt, LVI-työt, sähkötyöt, kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä (VpA 12 ). Lisäksi muutostöiksi katsotaan uudisrakennuksessa rakennusaikana tehtävät muutostyöt. Muutostöitä ei myönnetä tilapäiseen asuinrakennukseen eikä loma-asuntoon. Myöntämisen perusteet Suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia (VpA 13 ). Asunnon muutostyön tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta aiheutuva haitta on pitkäaikainen.

5 5 Hakumenettely ja kustannusten korvaaminen Asunnon muutostöiden kustannuksiin on haettava korvausta ennen muutostöiden aloittamista. Asunnon muutostöitä haetaan hakemuksella vammaispalvelusta ja siihen tulee liittää selvitys hakijan vammasta tai sairaudesta sekä tarvittavista muutostöistä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Selvitykseksi hyväksytään seuraavat asiakirjat: - lääkärinlausunto (B-lausunto, epikriisi tai vastaava lääkärin arvioinnin sisältävä asiakirja) - toimintaterapeutin lausunto - fysioterapeutin lausunto - urakoitsijan tarjous sekä - rakennusalan asiantuntijan (arkkitehti, rakennusmestari) laatima muutospiirustus työselityksineen. Asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset korvataan hakijalle kokonaan. Kustannukset korvataan vain hyväksyttäviä tositteita vastaan. Uudisrakennusvaiheessa tehtävistä muutostöistä suoritetaan korvaus niistä lisäkustannuksista, jotka ylittävät vastaavan asunnon normaalit rakennuskustannukset. Hakijan avustaminen Johtava sosiaalityöntekijä avustaa muutostöiden korvauksen hakemisessa. On tärkeää muistaa seuraavat asiat: 1. Urakkatarjous pyydetään aina asiakkaan nimellä Johtava sosiaalityöntekijä pyytää urakkatarjouksen asiakkaan hakemuksen perusteella Raision teknisen keskuksen rakennusmestarilta. Johtava sosiaalityöntekijä pyytää urakkatarjouksen toimintaterapeutin lausunnon mukaisista muutostöistä. 2. Asiakas on työn tilaaja Työn tilaus tehdään kirjallisesti. Asiakas tai hänen valtuuttamansa (valtakirja) henkilö vahvistaa allekirjoituksellaan työtilauksen (Liite 1). Asunnon muutostöiden toteuttaminen Raision kaupungin rakennusmestari huolehtii asunnon muutostöiden urakoitsijan valinnasta sekä tarvittaessa kilpailuttaa asunnon muutostöiden urakoitsijan. Rakennusmestari on johtavan sosiaalityöntekijän apuna tarjousten arvioinnissa.

6 6 Mikäli asiakas ja/tai urakoitsija tekevät muutoksia alkuperäiseen sopimukseen ilman kaupungin suostumusta, vastaa asiakas ja urakoitsija kaikista muutoksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Jos asiakas haluaa käyttää jotakin muuta urakoitsijaa kuin kaupungin kilpailuttamia urakoitsijoita, korvataan asiakkaalle asunnon muutostöistä se osuus, joka olisi tullut kaupungin suorittaman kilpailuttamisen tuloksena korvattavaksi. Tässä tapauksessa rakennusmestari ei tarkista asunnon muutostöiden lopputulosta. Tällöin toimintaterapeutti ja/tai johtava sosiaalityöntekijä käy ainoastaan tarkistamassa, että tehdyt muutostyöt perustuvat toimintaterapeutin lausunnon perusteella tehtyyn päätökseen. Mikäli muutostyöt suorittaa muu kuin kaupungin kilpailuttama urakoitsija, asiakas on vastuussa muutostöiden valvonnasta ja urakoitsija siitä, että muutostyöt toteutetaan hyviä rakennustapoja noudattaen. Teknisen viraston edustajaa konsultoidaan tarvittaessa. Asuntoon kiinteästi asennettavat hissilaitteet ja kattonostimet Hissilaite ja kattonostin ovat laitteita, joiden hankinta kilpailutetaan ja joiden asentaminen kuuluu erikoisfirmoille. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut mm. kattonostimet, ja Raisio kuuluu tähän hankintarenkaaseen. Laitteen korjaus- ja huoltokustannukset sekä laitteen poistaminen sisältyvät päätökseen, jolla laite on annettu asiakkaan käyttöön. Työn hyväksyminen Asiakas on muutostöiden hyväksyjä. Teknisen keskuksen rakennusmestari on mukana lopputarkastuksessa. Työn vastaanotosta tehdään aina kirjallinen hyväksyntä. Urakoitsija ja asiakas tai hänen valtuuttamansa (valtakirja) henkilö vahvistaa allekirjoituksellaan vastaanottotarkastuksen (Liite 2). Asiakas lähettää allekirjoitetun vastaanottotarkastuslomakkeen päätöksen tehneelle johtavalle sosiaalityöntekijälle. Jos asiakas käyttää jotakin muuta kuin kaupungin kilpailuttamaa urakoitsijaa, rakennusmestari ei tarkista asunnon muutostöiden lopputulosta. Tällöin toimintaterapeutti ja/tai johtava sosiaalityöntekijä käy tarkistamassa, että tehdyt muutostyöt perustuvat toimintaterapeutin lausunnon perusteella tehtyyn päätökseen. Päätöksenteko Johtava sosiaalityöntekijä tekee päätöksen vaikeavammaisten henkilöiden asunnon muutostöiden korvauksien myöntämisestä. Toimintaterapeutin ja/tai fysioterapeutin antama arvio ja lausunto asunnon muutostöiden tarpeesta ja laajuudesta on tärkeä perusta johtavan sosiaalityöntekijän päätöksenteolle.

7 7 Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus. Asiaa koskevat säädökset: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/ PÄIVÄTOIMINTA Järjestämisvelvollisuus Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle päivätoimintaa, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista (VpL 8 2 mom.). Päivätoiminnan laajuus ja myöntämisen perusteet Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa on järjestettävä työikäiselle henkilölle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on erittäin vaikea toimintarajoite. Kunta on velvollinen järjestämään päivätoimintaa, jos toimintarajoite on niin vaikea, että se estää asiakasta osallistumasta sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Toimintakyky voi olla voimakkaasti alentunut esimerkiksi aivovamman tai useamman eri vamman tai sairauden yhteisvaikutuksen seurauksena. Suurin yksittäinen ryhmä, joka tulee palvelun piiriin, ovat henkilöt, joilla on erittäin vaikea mielenterveysongelma. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos hän kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Hakumenettely Asiakkaiden toimintakyky ja palveluiden tarve arvioidaan palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Suunnitelmaa tehtäessä arvioidaan asiakkaan mahdollisuudet osal-

8 8 listua työ- tai päivätoimintaan. Päätöksenteko Päätöksen päivätoimintaan osallistumisesta tekee johtava sosiaalityöntekijä, joka tarvittaessa konsultoi eri asiantuntijoita. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus. Asiaa koskevat säädökset Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380, 2006/1267 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/ HENKILÖKOHTAINEN APU Järjestämisvelvollisuus Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein (VpL 8 2 mom.). Myöntämisen perusteet Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan kotona ja kodin ulkopuolella. Avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua eikä avuntarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Päätöstä tehtäessä kiinnitetään erityisesti huomiota seuraaviin asioihin: - mikä on vamman/sairauden aste, laatu ja pysyvyys (osoitetaan lääkärinlausunnolla) - mikä on avun tarpeen määrä

9 9 - mihin avustajaa tarvitaan. Mikäli avustajan tarve painottuu nimenomaan perushoitoon, harkitaan kuuluuko ko. henkilö kotihoidon ja/tai omaishoidon tuen piiriin tai tarvitseeko hän esim. laitoshoitoa. - edistääkö avustajan saaminen itsenäistä suoriutumista ja osallistumista - mahdollistuuko avustajan avulla kotona asuminen - mahdollistuuko työssä käyminen tai opiskelu. Johtava sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä asiakkaan ja muiden asiantuntijoiden kanssa päivittäisen avun tarpeen ja määrän sekä laatii palvelusuunnitelman. Avustajatoiminnan laajuus Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Opetustoimen kautta pyritään järjestämään avustajapalvelua kouluissa. Päivähoito palkkaa tarvittaessa alle 10-vuotiaiden vammaisten lasten päivähoitoon avustajan. Hakumenettely Palvelua haetaan kirjallisesti vammaispalvelusta. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus ja mahdolliset muut asiaa koskevat asiantuntijalausunnot. Asiakkaiden toimintakyky ja palveluiden tarve arvioidaan palvelusuunnitelma tehtäessä. Päätöksenteko Johtava sosiaalityöntekijä tekee asiasta päätöksen. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllisen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Korvaus myönnetään siitä lukien, kun avustajan ja vammaisen välinen työsuhde

10 10 alkaa. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella tavalla: 1. korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettaviksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut, 2. antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen, tai 3. hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai kuntien kanssa. Avustajan hankkiminen ja palkkaaminen (kohta 1.) Vammainen henkilö hankkii ja palkkaa avustajansa itse ja työnantajana huolehtii itse työnantajalle kuuluvista velvoitteista (mm. kirjallinen työsopimus, työnantajan lakisääteiset maksut ja velvoitteet). Kunta voi myös ostaa henkilökohtaisen avustajan palkanlaskentatyöt Osuuskunta Aahollista, mikäli vaikeavammainen henkilö ei itse halua tai ei kykene niistä huolehtimaan. Mikäli avustettava on alaikäinen, jompikumpi vanhemmista toimii avustajan työnantajana. Jos avustettava on lapsi, päätöksentekijä selvittää avustajan rikostaustan. (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Henkilökohtainen avustaja ei ole työsuhteessa kaupunkiin. Vammainen henkilö tekee avustajan kanssa kirjallisen työsopimuksen. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus solmimansa työsopimuksen perusteella suorittaa työntekijälleen suurempaa palkkaa kuin tässä ohjeessa määritellyt korvaukset kattavat. Vammaisen henkilön mahdollisesti sopimia muita korvauksia ei vammaispalvelulain mukaan korvata. Työnantajana toimiva vammainen henkilö voi korvauksen puitteissa palkata useamman kuin yhden avustajan, mikäli käytännön toimet sitä vaativat. Kaupunki ei korvaa avustajan vammaiselle henkilölle aiheuttamia muita kuin tämän lain mukaisia avustajan palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia, esim. vahingossa rikkoutuneita tavaroita. Raision kaupunki noudattaa korvausten maksamisessa henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta. Työnantajalle korvataan seuraavat kustannukset:

11 11 - avustajan palkkauksesta aiheutuva korvaus, joka määräytyy kotiavustajan työehtosopimuksen palkkapöytäkirjassa määritellyn peruspalkan alarajan ja työtuntien perusteella. Korvauksen maksamista varten tulee toimittaa työsopimus. - ilta- ja lauantailisät sekä sunnuntaityökorvaukset: silloin kun ilta-, lauantai- tai sunnuntaityöskentely on välttämätöntä, voidaan avustajalle maksaa - 15 %:n suuruinen iltatyölisä muuna arkipäivänä kuin lauantaina klo aikana tehdystä työstä - 20 %:n suuruinen lauantaityölisä arkilauantaina tehdystä työstä %:n suuruinen sunnuntaityölisä sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä tehdystä työstä Ilta- ja lauantailisät sekä sunnuntaityökorvaukset maksetaan sen mukaisesti, miten henkilökohtaisen avustajan työaika on sovittu palvelusuunnitelmassa tai muuten sosiaalityöntekijän kanssa. Muilta osin henkilökohtaisten avustajien työehdot ilmenevät työehtosopimuksesta. Varsinaisesta palkasta aiheutuvan kustannuksen lisäksi korvataan työnantajalle maksettavaksi tulevat lakisääteiset maksut ja korvaukset (VpL 8 d ): - työntekijän eläkemaksu - tapaturmavakuutusmaksu - työttömyysvakuutusmaksu - sosiaaliturvamaksu (Huom! Sotu-maksu lasketaan yksityisen työnantajan sotu-maksun mukaisena, ei siis kunnan maksaman sotu-maksun suuruisena) - työterveydenhuollosta perittävä maksu. Lakisääteisten työnantajamaksujen korvaus suoritetaan vammaiselle henkilölle: 1. erääntymätöntä laskua vastaan (vammainen henkilö ottanut vakuutuksen, edellytykset tarkistettava) tai 2. maksettua laskua vastaan, edellytykset tarkistettava. Vakuutusyhtiön ja vammaisen työnantajan välisen sopimuksen tulee sisältää

12 12 ehto, että vakuutuksen tarpeen lakattua (esim. työnantajan kuolema, muutto toiselle paikkakunnalle, laitoshoitoon sijoittuminen yms.) vakuutusyhtiö palauttaa mahdolliset liikaa maksetut erät Raision kaupungille. Korvauksen maksun keskeyttäminen ja lakkauttaminen Avustajan on sairastuessaan aina esitettävä lääkärintodistus. Sairausajan palkka korvataan enintään sairastumista seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Jos avustajan työsuhde on jatkunut alle kuukauden, korvataan sairausajan palkkana 50 % avustajan palkasta. Sairastumispäivän ja sitä seuraavan yhdeksän arkipäivän jälkeen avustaja on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, jonka hän itse tai hänen työnantajansa hakee. Mikäli vammainen henkilö joutuu sairaala- tai laitoshoitoon (omasta terveydentilastaan tai muusta syystä johtuen) ja avustajan työ on tämän vuoksi keskeytynyt; voidaan korvausta suorittaa enintään 14 vuorokaudelta yhtäjaksoisesti, mikäli korvauksen perusteena on 20 viikkotunnin tai sen yli olevan avun tarve. Vammaisen henkilön sairaala- tai laitoshoidon ajalta korvausta voidaan suorittaa kuitenkin enintään 30 päivää/vuosi. Mikäli avustajan työn keskeytys on vaikeavammaisen henkilön tiedossa etukäteen eikä keskeytys johdu avustajan sairaudesta, korvausta ei suoriteta, vaan avustettavan tulee lomauttaa avustaja noudattaen 14 päivän ilmoitusaikaa. Avustajan vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan. Vuosilomalain 3 :n 5. momentin kohta 5:n mukaan vuosiloman pituutta laskettaessa on työssäolopäivien veroisina pidettävä työsopimuslaissa säädetyn erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman vuoksi työstä poissaolopäiviä. Vuosiloma-ajan palkka on maksettava ennen loman alkamista. Ilmoitusvelvollisuus Korvauksen saaja on velvollinen ilmoittamaan päätöksentekijälle olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutusta korvauksen maksamiseen. Asiaa koskevat säädökset Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Laki vammaisuuden perustella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta 2008/981 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759.

13 PALVELUASUMINEN Järjestämisvelvollisuus Palveluasumisen järjestäminen perustuu vammaispalvelulain 8 :n 2. momentin ja vammaispalveluasetuksen 10 ja 11 :n säännöksiin. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen kunnalla ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein (VpL 8 2 mom.). Palveluasumisen laajuus Vammaispalveluasetuksen 10 :n mukaan palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Tällaisia palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa, kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Myöntämisen perusteet Palveluasumista järjestetään pääsääntöisesti henkilöille, jotka pystyvät vastaamaan itsestään sekä tekemään itsenäisiä ratkaisuja asumiseen ja muuhun jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa: - jatkuvaluonteisesti - vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti - ja joka ei ole jatkuvan laitoshoidon tarpeessa Palveluasumisen järjestämisen keskeisenä periaatteena on, että hakijalle mahdollistetaan itsenäinen ja omavastuinen elämä kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Palveluasumisen tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta aiheutuva haitta on pitkäaikainen. Palveluasumisen tarve ja mahdollisuus selvitetään yksilöllisesti. Mittaamisessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi Rava toimintakyky -mittaria.

14 14 Vaikeavammaisuuden arviointi palveluasumisen tarvetta harkittaessa Johtava sosiaalityöntekijä arvioi hakijan vaikeavammaisuuden suhteessa palveluasumisen tarpeeseen kartoittamalla hakijan elämäntilanteen ja elinympäristön kokonaisvaltaisesti. Vaikeavammaisuuden arviointi tapahtuu tarvittaessa moniammatillisena yhteistyönä (kotihoito, asiantuntijalääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutustyöryhmä yms. tarvittavat asiantuntijatahot). Palveluasumisen vaihtoehtoja Palveluasumisen tarvetta ja mahdollisuutta voidaan selvittää asumisvalmennuksen tai -kokeilun avulla. Jos asiakas siirtyy asumisvalmennukseen tai -kokeiluun sairaalasta, terveyskeskuksen vuodeosastolta tai laitoksesta, tulee asiakkaan lisäksi myös lähettäjän kanssa aina varmistaa asumisvalmennuksen ja -kokeilun jälkeisen ajan suunnitelma. Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasumisen järjestämisessä on olemassa eri vaihtoehtoja. Vammaispalvelulaissa ei ole määritelty, miten asuminen tulee järjestää, vaan vammaisille henkilöille ja kunnille on annettu mahdollisuus käyttää olemassa olevia järjestelmiä. Esimerkiksi: - Oma koti Vuokra- tai omistusasunto, johon on tehty mahdolliset asunnon muutostyöt ja johon annetaan tarvittavat palvelut, jotka voidaan järjestää esim. kotihoidon, turvapuhelimen ja henkilökohtaisen avustajan avulla; tarve arvioidaan yhteistyössä kotihoidon henkilöstön kanssa. Omassa kodissa tapahtuva palveluasuminen voidaan toteuttaa, mikäli avohuollon tukitoimien voimavarat sen mahdollistavat. - Palveluasuntoryhmä Palveluasuntoryhmä on lähellä toisiaan sijaitsevien asuntojen ryhmä. Palveluasuntoryhmään järjestetään palveluja, joilla helpotetaan selviytymistä jokapäiväisissä toiminnoissa ja edistetään kuntoutumista ja viihtymistä sekä tarvittaessa sairauden tai vamman hoitoa. Palveluasuntoryhmä tarjoaa erilaisin tukitoimenpitein mahdollisuuden asua omassa kodissa vaihtoehtona muille ratkaisuille. - Palveluasumisyksikkö

15 15 Palveluasumisyksikkö on ryhmä asuntoja, joiden yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä on palvelupiste, josta asukkaat saavat hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut. - Vammaisten palvelutalot ja -kodit Vammaisten palvelutaloja (esim. Invalidiliiton palvelutalot, Vaisaaren palvelukoti) ylläpitää yksityiset palveluntuottajat, joilta palveluasuminen ostetaan. Hakumenettely Palveluasumista sekä asumisvalmennusta ja -kokeilua haetaan hakemuksella vammaispalvelusta. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset selvitykset. Palveluasumisen maksut - Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle (kotihoito, henkilökohtainen avustaja, turvapuhelin, kylvetyspalvelu ja pyykkipalvelu) ovat maksuttomia. - Palveluasunnosta vammainen henkilö tekee huoneenvuokralain mukaisen sopimuksen ja maksaa vuokransa itse. - Asumiseen liittyvistä tavanomaisista elinkustannuksista kuten ravinnosta (sisältäen ateriapalvelun) puhtaanapidon tarvikkeista, vaatetuksesta ja lääkkeistä vastaa asukas itse. Korvausvelvollisuuden tutkiminen Vakuutuslaitoksen ja Valtiokonttorin ensisijainen korvausvelvollisuus tulee aina tutkia (mm. liikennevahinko, työtapaturma ja ammattitauti). Vakuutuslaitoksilla on ensisijainen korvausvelvollisuus mm. kohonneista kodinhoitokustannuksista. Tällaisia ovat mm. henkilökohtaisen avustajan tai hoitajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset. Päätöksenteko Päätöksen palveluasumisesta sekä asumisvalmennuksesta ja -kokeilusta tekee johtava sosiaalityöntekijä. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.

16 16 Asiaa koskevat säädökset Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/ KULJETUSPALVELUT Järjestämisvelvollisuus Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ei voi käyttää sairaala-, terveyskeskus-, poliklinikka- tai kuntoutusmatkoihin. Ne korvataan muun lainsäädännön (esim. Kela, vakuutusyhtiö) mukaisesti. Kuljetuspalvelujen laajuus Kunnan on järjestettävä kuljetuspalveluja vaikeavammaiselle henkilölle siten, että hänellä on mahdollisuus välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaiseen jokapäiväiseen elämään kuuluvaan asiointi- ja virkistysmatkaan kuukaudessa (VpA 6 ). Työ- ja opiskelumatkat korvataan vaikeavammaiselle henkilölle yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Kuljetuspalveluja myönnetään lähikunta-alueelle; pääsääntöisesti kuitenkin Raision alueelle ja lähikuntiin (Masku, Naantali, Rusko ja Turku sekä tarvittaessa Rauhaniemen virkistyskeskus Kaarinassa ja Lomakoti Koivukankare Kuusistossa). Ruskolaisten asiakkaiden kuljetuspalvelualue on Rusko, Raisio, Turku, Masku ja Nousiainen. Myöntämisen perusteet Kuljetuspalveluja voidaan myöntää hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle - joka ei saa kulkemiseen tukea muiden säädösten nojalla - jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman

17 17 kohtuuttoman suuria vaikeuksia (VpA 5 ). Kuljetuspalvelun tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, joista aiheutuva haitta on pysyvä tai pitkäaikainen. Päiväkoti- ja peruskoulumatkat eivät kuulu kuljetuspalvelujen piiriin ja pääsääntöisesti kuljetuspalveluja ei myönnetä myöskään pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle henkilölle. Ammatillisiin opintoihin matkakorvauksen voi saada tietyin edellytyksin Kelalta. Oman auton vaikutus Kuljetuspalvelujen järjestäminen riippuu siitä, millaista kuljetuspalvelua asiakkaan vamma tai sairaus edellyttää. Mahdollisuus käyttää omaa autoa ei rajaa vammaista henkilöä kuljetuspalvelun ulkopuolelle. Hakumenettely Kuljetuspalveluja haetaan kirjallisesti kuljetuspalvelujen hakemuslomakkeella Vammaispalvelusta. Hakemuksen tekee hakija itse tai hänen valtuuttamansa henkilö (valtakirja). Tarvittavat liitteet: - lääkärinlausunto pyydettäessä. Omalääkäri kirjaa lausuntonsa Efficaan. - työ- tai opiskelutodistus. Kuljetuspalvelujen tarpeen arviointi Kuljetuspalvelujen tarpeen arviointi perustuu asiakkaan elämäntilanteen, elinympäristön ja hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvan toimintarajoitteen kartoittamiseen. Lääkärintodistuksella osoitetaan vamma ja/tai sairaus, joka rajoittaa hakijan liikkumismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuutonta haittaa. Asiakkaan kuljetuspalvelujen tarvetta selvitettäessä arvioidaan, onko hakijan mahdollista käyttää joukkoliikennevälineitä ja niitä täydentäviä palvelulinjoja. Huomioon otetaan myös hakijan kyky käyttää saattajan avulla joukkoliikennevälineitä. Lisäksi huomioidaan sairauden/vammaisuuden aiheuttama haitta suhteessa: - vuodenaikoihin (esim. talviajan kuljetuspalvelu) - vuorokaudenaikoihin (esim. näkövammaiset) - säätilaan (esim. hengityselinsairauksista kärsivät).

18 18 Päätöksenteko Asiakas saa kirjallisen päätöksen muutoksenhakuohjeineen. Päätös sisältää myös mahdollisen oikeuden invataksin käyttöön ja saattajaan. Kuljetuspalveluja myönnetään joko määräajaksi tai toistaiseksi. Päätös tarkistetaan aina, kun asiakkaan olosuhteet muuttuvat. Jos päätös on voimassa toistaiseksi, päätös tarkistetaan aina asiakkaan olosuhteiden muuttuessa, mutta vähintään kolmen vuoden välein. Kuljetuspalvelupäätös tehdään siitä päivästä lukien, jolloin hakemus on saapunut sosiaali- ja terveyskeskukseen. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen liitetään muutoksenhakuosoitus. Invataksin käyttöoikeus Asiakkaalla on oikeus käyttää poikkeustapauksessa invataksia, jos hän ei vammansa vuoksi kykene käyttämään invavarustettua tavallista taksia. Invataksin käyttöoikeudesta tehdään kirjallinen päätös. Tarvittaessa kuljettaja esim. hakee asiakkaan asunnosta ja vie asuntoon matkan päättyessä. Yhdensuuntainen matka Yhdensuuntainen matka on matka, joka päättyy eri osoitteeseen kuin mistä se on alkanut. Yhdensuuntainen matka on suorin matka tilausosoitteesta, josta asiakas nousee taksiin, pääteosoitteeseen. Paluu kotiin tai matkan jatkuminen yhdestä asiointikohteesta toiseen on toinen yhdensuuntainen matka. Kuljetuspalvelukortilla maksetaan erikseen jokainen yhdensuuntainen matka matkan pääteosoitteessa. Asiointikohteeseen päättyvä matka katsotaan aina yhdensuuntaiseksi. Pysähtyminen matkan aikana Edestakaiseen matkaan voi sisältyä vain yksi matkan aikana tapahtuva pikainen (enintään 10 minuutin pituinen) pysähdys reitin varrella. Matkan aikana tapahtuvasta pysähdyksestä on ilmoitettava kuljetuspalvelukeskukseen matkaa tilattaessa. Matkan alussa tai sen pääteosoitteessa tapahtuva odotus ei sisälly matkan hintaan, vaan asiakas maksaa odotuksen itse. Omavastuuosuus Omavastuuosuus perustuu paikallisen joukkoliikenteen maksuihin. Asiakas

19 19 maksaa matkan pituudesta riippuvan linja-autotaksan mukaisen kertalipun hinnan. Omavastuuosuudet tarkistetaan vuosittain linja-autotaksojen mukaan. Työ- ja opiskelumatkojen omavastuuosuus 1,70 euroa/ yhdensuuntainen matka. Omavastuuosuudet tarkistetaan vuosittain. Saattajalta ei peritä matkasta maksua, mikäli asiakkaalla on oikeus kuljetuspalvelupäätöksessä määriteltyyn saattajaan. Maksaminen Kuljetuspalvelujen maksamisessa käytetään kuljetuspalvelukorttia. Kuljetuspalvelukortti on henkilökohtainen maksuväline. Korttia ei saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön tai hallintaan. Kuljetuspalvelukortille ladataan kunkin asiakkaan päätöksen mukaiset matkamäärät joko määräajaksi tai toistaiseksi. Kuljetuspalveluna myönnetyt matkat eivät ole sidottuja kalenterikuukauteen. Käyttämättä jääneet matkat eivät kuitenkaan siirry seuraavalle vuodelle. Kuljetuspalvelut maksetaan laskuun perustuen, jos kuljetuspalvelukorttia ei ole mahdollista käyttää. Olosuhteiden muutokset Kuljetuspalveluja saavan henkilön on ilmoitettava päätöksentekijälle kaikista muutoksista (esim. muutto toiselle paikkakunnalle, pysyvään laitoshoitoon siirtyminen). Tällöin kuljetuspalvelupäätös tarkistetaan ja asiakasprofiiliin tehdään tarvittavat muutokset. Kun asiakkaan kuljetuspalvelujen tarve on lakannut, kuljetuspalvelupäätös lakkautetaan. Tällöin asiakkaan tulee palauttaa kuljetuspalvelukortti päätöksentekijälle. Mikäli korttia ei palauteta, käyttäjältä veloitetaan kortin hankinnasta kaupungille aiheutuneet kustannukset. Kuljetuspalvelukortin katoaminen Jos kuljetuspalvelukortti katoaa, pitää siitä välittömästi ilmoittaa päätöksentekijälle. Uudesta kortista veloitetaan kortin hankinnasta kaupungille aiheutuneet kustannukset. Sitoumus Kuljetuspalveluoikeuden saaneen henkilön on annettava kirjallinen sitoumus

20 20 siitä, että hän käyttää kuljetuspalvelua kuljetuspalvelujen toimintaohjeiden ja saamansa päätöksen mukaisesti. Kuljetuspalvelukortti on henkilökohtainen. Sitä ei saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön tai hallintaan. Jos kuljetuspalveluja tai kuljetuspalvelukorttia käytetään sitoumuksen ja ohjeiden vastaisesti, on seurauksena kuljetuspalvelukortin käytön keskeyttäminen ja lakkauttaminen ja mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet. Ohjeiden vastaisen tai vilpillisen toiminnan seurauksena korvatut matkakustannukset peritään takaisin ja/tai siirrytään kuljetuspalvelujen järjestämiseen korvaamalla matkat kuittia vastaan jälkikäteen. Saattajapalvelun myöntämisen perusteet Saattajapalveluilla tarkoitetaan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Päätöksen saattajapalvelusta tekee viranhaltija keskusteltuaan toteuttamisen vaihtoehdoista asiakkaan kanssa. Kuljetuspalveluun liittyvän saattajapalvelun avulla asiakas voi käyttää myös joukkoliikennevälineitä. Asiakkaalle annetaan kirjallinen päätös. Saattajapalvelu on vaikeavammaiselle henkilölle maksuton. Saattajalta ei peritä maksua taksissa (ks. Omavastuuosuus). Mikäli vammainen asiakas ei ole oikeutettu saattajaan joukkoliikenteen säännösten mukaisesti, kaupunki korvaa saattajan matkan joukkoliikenteessä. Asiaa koskevat säädökset: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/ VAMMAISTEN PALVELUT 2.1. PÄIVITTÄISISSÄ TOIMISSA TARVITTAVAT VÄLINEET, KONEET JA LAITTEET

21 21 Järjestämisvelvollisuus ja korvauksen määrä Vammaispalveluasetuksen mukaan taloudellinen tuki kohdistuu muihin kuin lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluviin apuvälineisiin. Taloudellisia tukitoimia järjestetään kunnan tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavan välineen, koneen tai laitteen hankkimisesta vammaiselle henkilölle aiheutuvista todellisista kustannuksista korvataan puolet (VpL 9 ). Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan (VpL 9 ). Välineet, koneet ja laitteet voidaan antaa vammaiselle henkilölle omaksi tai käyttöön sopimuksen mukaan. Liikkumisvälineet Liikkumista helpottavia välineitä ovat mm. auto. Liikkumista helpottavia välineitä kohdennetaan Raisiossa eniten tarvitseville. Auto ja kuljetuspalvelu voivat täydentää toisiaan. Autoavustuksen saamiseksi edellytetään autoveron palautuksen hakemista ja saamista. Raisiossa auton hankkimiseen myönnetään korvausta lähinnä vaikeasti vammaisille henkilöille, jotka vammansa vuoksi eivät pysty käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä. Korvausta voidaan myöntää, vaikka vammainen henkilö ei itse pysty ajaman autoa. Korvaus auton hankintaan on mahdollista myöntää myös vaikeasti vammaisen lapsen perheelle. Korvausta auton hankintaan myönnetään puolet kohtuuhintaisen auton hinnasta. Kohtuuhintaisen auton määrittely tapahtuu aina tapauskohtaisesti. Kohtuuhintaisen auton arvioinnissa otetaan huomioon, tarvitseeko henkilö kuljetettavia apuvälineitä. Korvauksen määrää laskettaessa vähennetään kohtuuhintaisen auton hinnasta hakijan saama autoveronpalautus, vaihtoautosta saatu myyntihinta ja mahdolliset alennukset. Hakijan on myös mahdollista hakea korvausta käytettyyn autoon, jos auto on hyväkuntoinen ja katsastettu ja siihen voidaan asentaa ajon kannalta tarpeelliset lisälaitteet. Lisälaitteista korvataan harkinnan mukaan puolet. Vamman kannalta välttämättömät laitteet ja muutostyöt korvataan kokonaan. Päätökseen vaikuttavat vammaisen henkilön olosuhteet ja hänen vammansa tai sairautensa edellyttämä tarve. Laitteilla tulee olla ratkaiseva merkitys vammaisen henkilön mahdollisuuteen esimerkiksi itse ajaa autoa. Auton käyttöä helpottavia laitteita ovat esimerkiksi: - käsihallintalaitteet - nostolaitteet - kääntyvä istuin.

22 22 Muut välineet, koneet ja laitteet Raisiossa vammaisten henkilöiden kommunikaatiomahdollisuuksia lisäävien viestintävälineiden korvaus kohdennetaan tekstipuhelimeen tai mikropuhelimeen (vuokra) sekä videotiedotteeseen (kuukausimaksu). Kännykkää tai tavallista puhelinta ei korvata. Kodinkoneita, kuten astianpesukone, pesukone, erikoisliesi ja mikroaaltouuni, korvataan ensisijaisesti asunnonmuutostyön yhteydessä ja muutoin yksilöllisen tarpeen perusteella. Harrastus- ja vapaa-ajan välineitä ja laitteita Raisiossa korvataan yksilöllisen harkinnan perusteella. Hakumenettely ja päätöksenteko Tukitoimia haetaan kirjallisesti hakemuksella vammaispalvelusta. Hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto tarvittaessa sekä muut asiaan mahdollisesti vaikuttavat asiantuntijalausunnot. Johtava sosiaalityöntekijä tekee päätöksen. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus. Asiaa koskevat säädökset Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/ MUUT MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Järjestämisvelvollisuus Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta (VpL 9 ). Vammaispalvelulain 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Määrärahasidonnaisista palveluista ja tukitoimista päätettäessä on yksilöllinen

23 23 tarve aina tutkittava. Määrärahasidonnaisten palveluiden ja tukitoimien tarpeen tulee johtua vammasta tai sairaudesta, josta aiheutuva haitta on pitkäaikainen. Palvelut järjestetään kunnan tähän tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa. Harkinnanvaraiset palvelut ja tukitoimet Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisiin palveluihin ja tukitoimiin kuuluvat - kuntoutusohjaus - sopeutumisvalmennus - ylimääräiset vaatekustannukset - ylimääräiset erityisravintokustannukset Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen. (VpA 14 ). Raisiossa kuntoutusohjaus kuuluu osaksi sosiaalityötä ja palveluohjausta. Valtaosa kuntoutusohjaajista työskentelee erikoissairaanhoidossa ja vammaisjärjestöissä. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. (VpA 15 ). Sopeutumisvalmennus kuuluu ensisijaisesti terveydenhuollon ja Kansaneläkelaitoksen tuottamiin palveluihin. Raisiossa sopeutumisvalmennusta kohdennetaan vammaisen henkilön muun sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen (mm. liikkumistaidon ohjaus ja viittomakielen opetus). Tarkoituksenmukaisen sopeutumisvalmennuksen saamiseksi tehdään yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan ja terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa. Viittomakielenopetus tai vastaava kommunikaatiota selventävä opetus Viittomakielenopetusta tai vastaavaa kommunikaatiota selventävää opetusta korvataan vaikeasti kuulo- tai puhevammaiselle henkilölle. Opetusta voidaan järjestää ensisijaisesti perheelle annettavana ryhmäopetuksena tuntia kalenterivuodessa. Vanhempien ja sisarusten lisäksi voidaan opetusta antaa myös muille lapsen vuorovaikutussuhteiden kannalta tärkeille henkilöille. Opettajalle maksetaan palkkio kunnallisten kansalais- ja työväenopistojen

24 24 tuntiopettajien palkkiotaksan mukaan, joka tarkistetaan vuosittain työväenopistosta. Opettajilta edellytettävä kelpoisuus (ks. kohta Tulkeilta edellytettävä kelpoisuus). Opetustunteja haetaan hakemuksella vammaispalvelusta; hakemuksen liitteeksi tulee liittää puheterapeutin lausunto. Johtava sosiaalityöntekijä tekee opetuksesta päätöksen. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus. Ylimääräiset vaatekustannukset Ylimääräisiä vaatekustannuksia korvataan yksilöllisen harkinnan perusteella. Ylimääräiset erityisravintokustannukset Kansaneläkelaitoksella on ensisijainen korvausvelvollisuus. Vammaiselle henkilölle erityisravinnon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset korvataan yksilöllisen harkinnan perusteella. Hakumenettely ja päätöksenteko Etuuksia haetaan kirjallisesti hakemuksella vammaispalvelusta. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus ja mahdolliset muut asiaa koskevat asiantuntijalausunnot. Liitteitä ei tarvita, mikäli em. tiedot ovat päätöksentekijän käytettävissä eikä niissä ole tapahtunut muutoksia. Johtava sosiaalityöntekijä tekee päätöksen. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus. Asiaa koskevat säädökset Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/380 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987/759.

25 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT Tavoite Kuljetuspalvelujen tavoitteena on edistää ja ylläpitää kuljetuspalvelua saavan henkilön toimintamahdollisuuksia. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on avohuoltona kotona selviytymistä tukeva palvelumuoto. Kuljetuspalvelujen laajuus Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu kuuluu kunnan järjestämien kotipalveluiden tukipalveluihin (ShA 9 2 kohta). Kuljetuspalveluja myönnetään enintään 8 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on kunnalle harkinnanvaraista toimintaa ja kuljetuspalveluja myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään tulosidonnaisesti. Tulorajat (brutto): yksinäinen henkilö 1300 /kk ja pariskunta 2200 /kk. Hakijalla tulee olla kotikuntalain mukainen kotipaikka Raisiossa tai Ruskolla. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää hakemuksesta sellaiselle henkilölle: - joka ei saa kulkemiseen tukea muiden säädösten nojalla - jolla on suuria vaikeuksia liikkumisessa, mutta jolla ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä käyttää yksin julkisia joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalvelu myönnetään pääsääntöisesti yli 65-vuotiaille. Palvelua myönnettäessä ja matkojen määrää arvioitaessa otetaan huomioon hakijan sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Palvelun myöntäminen perustuu asiakkaan palvelusuunnitelmaan. Matkat toteutetaan kuljetuspalvelujen tuottajan järjestämällä kuljetuskalustolla (taksi, invataksi tai muu vastaava kulkuneuvo). Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua ei voi käyttää sairaala-, terveyskeskus-, poliklinikka- tai kuntoutusmatkoihin. Ne korvataan muun lainsäädännön (esim. Kela, vakuutusyhtiö) mukaisesti. Oman auton vaikutus Kuljetuspalvelujen järjestäminen riippuu siitä, millaista kuljetuspalvelua asiakkaan vamma tai sairaus edellyttää. Mahdollisuus käyttää omaa autoa ei rajaa vammaista henkilöä kuljetuspalvelun ulkopuolelle. Se voi kuitenkin vaikuttaa myönnettävien matkojen määrään. Hakijan tulee antaa kirjallinen selvitys per-

26 26 heen/oman auton käytöstä kuljetuspalveluhakemuksen yhteydessä. Hakumenettely Kuljetuspalveluja haetaan kirjallisesti kuljetuspalvelujen hakemuslomakkeella. Hakemuksen tekee hakija itse tai hänen valtuuttamansa henkilö (valtakirja). Tarvittavat liitteet: - erikseen pyydettäessä lääkärinlausunto, jossa on yksityiskohtainen kuvaus liikkumis- ja muusta toimintakyvystä. Omalääkäri kirjaa lausunnon Efficaan. - tuloselvitys hakijan ja puolison tuloista. Liitteitä ei tarvita, mikäli em. tiedot ovat päätöksentekijän käytettävissä eikä niissä ole tapahtunut muutoksia. Kuljetuspalvelujen tarpeen arviointi Kuljetuspalvelujen tarpeen arviointi perustuu asiakkaan elämäntilanteen, elinympäristön ja hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvan toimintarajoitteen kartoittamiseen. Lääkärintodistuksella voidaan tarvittaessa osoittaa vamma ja/tai sairaus, joka rajoittaa hakijan liikkumismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia käyttää liikkumisessaan julkisia liikennevälineitä. Arvioitaessa asiakkaan kuljetuspalvelujen tarvetta selvitetään myös hakijan kyky ja mahdollisuudet käyttää joukkoliikennevälineitä ja niitä täydentäviä palvelulinjoja. Päätöksenteko Päätöksen kuljetuspalvelusta tekee vanhustenhuollon sosiaalityöntekijä. Asiakas saa kirjallisen päätöksen muutoksenhakuohjeineen. Kuljetuspalveluja myönnetään määräajaksi. Päätös tarkistetaan aina, kun asiakkaan olosuhteet muuttuvat. Kuljetuspalvelupäätös tehdään siitä päivästä lukien, jolloin hakemus on saapunut sosiaali- ja terveyskeskukseen. Päätöksen perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset (Hallintolaki 45 ). Päätökseen liitetään muutoksenhakuosoitus. Yhdensuuntainen matka Yhdensuuntainen matka on matka, joka päättyy eri osoitteeseen, kuin mistä se

27 27 on alkanut. Yhdensuuntainen matka on suorin matka tilausosoitteesta, josta asiakas nousee taksiin, pääteosoitteeseen. Paluu kotiin tai matkan jatkuminen yhdestä asiointikohteesta toiseen on toinen yhdensuuntainen matka. Kuljetuspalvelukortilla maksetaan erikseen jokainen yhdensuuntainen matka matkan pääteosoitteessa. Asiointikohteeseen päättyvä matka katsotaan aina yhdensuuntaiseksi. Pysähtyminen matkan aikana Yhdensuuntaiseen matkaan voi sisältyä vain yksi matkan aikana tapahtuva pikainen (enintään 10 minuutin pituinen) pysähdys reitin varrella. Matkan aikana tapahtuvasta pysähdyksestä on ilmoitettava kuljetuspalvelukeskukseen matkaa tilattaessa. Matkan alussa tai sen pääteosoitteessa tapahtuva odotus ei sisälly matkan hintaan, vaan asiakas maksaa odotuksen itse. Maksaminen Kuljetuspalvelun omavastuuosa on linja-autotaksan mukainen matkan pituudesta riippuva matkalipun hinta. Kuljetuspalvelujen maksamisessa käytetään kuljetuspalvelukorttia. Kuljetuspalvelukortti on henkilökohtainen maksuväline. Korttia ei saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön tai hallintaan. Kuljetuspalvelukortille ladataan kunkin asiakkaan päätöksen mukaiset matkamäärät joko määräajaksi tai toistaiseksi. Yhdensuuntaisten matkojen määrät eivät ole kuukausikohtaisia. Käyttämättä jääneet matkat eivät kuitenkaan siirry seuraavalle vuodelle. Kuljetuspalvelukortilla maksetusta matkasta jää aina kuitti, josta asiakas voi tarkistaa mm. käytettävissä olevien matkojen määrän. Kuljetuspalvelu maksetaan laskuun perustuen, jollei kuljetuspalvelukorttia ole mahdollista käyttää. Olosuhteiden muutokset Kuljetuspalveluja saavan henkilön on ilmoitettava päätöksentekijälle kaikista muutoksista (esim. muutto toiselle paikkakunnalle, pysyvään laitoshoitoon siirtyminen). Tällöin kuljetuspalvelupäätös tarkistetaan ja asiakasprofiiliin tehdään tarvittavat muutokset. Kun asiakkaan kuljetuspalvelujen tarve on lakannut, kuljetuspalvelupäätös lakkautetaan. Tällöin asiakkaan tulee palauttaa kuljetuspalvelukortti päätöksentekijälle. Mikäli korttia ei palauteta, käyttäjältä veloitetaan kortin hankinnasta kaupungille aiheutuneet kustannukset.

28 28 Kuljetuspalvelukortin katoaminen Jos kuljetuspalvelukortti katoaa, pitää siitä välittömästi ilmoittaa päätöksentekijälle. Uudesta kortista veloitetaan kortin hankinnasta kaupungille aiheutuneet kustannukset. Sitoumus Kuljetuspalvelukortin saajan on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän käyttää kuljetuspalvelukorttia kuljetuspalvelujen toimintaohjeen ja saamansa päätöksen mukaisesti. Kuljetuspalvelukortti on henkilökohtainen. Sitä ei saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön tai hallintaan. Jos kuljetuspalveluja tai kuljetuspalvelukorttia käytetään sitoumuksen ja ohjeiden vastaisesti, on seurauksena kuljetuspalvelun keskeyttäminen tai lakkauttaminen ja mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet. Ohjeiden vastaisen tai vilpillisen toiminnan seurauksena korvatut matkakustannukset peritään takaisin. Asiaa koskevat säädökset: Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Sosiaalihuoltoasetus 1983/607. LIITTEET: Liite 1: Työtilauksen kirjallinen vahvistus Liite 2: Vastaanottotarkastus