1 Ilveskorvenpuisto. Tietolaatikko:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Ilveskorvenpuisto. Tietolaatikko:"

Transkriptio

1 1 Ilveskorvenpuisto Ilveskorvenpuisto on saanut nimensä Vuosaaren rakentamisen primus motorin, maisteri Martti Ilveskorven ( ) mukaan. Kolmisenkymmentä vuotta vanha puisto on vihreä keidas asutuksen keskellä. Puistossa on pienille ja isoille lapsille omat leikkialueensa. Puiston keskellä on pyöreähkö Kangaslampi, jota ympäröi kävelytie. Lammelle on rakennettu kaksi puulaituria. Puistoa koristavat kiviveistokset ja kasvikunnan kaunottaret: hortensiat, perennat, vesikasvit sekä komeat lehtikuuset, terijoensalavat. Kangaslammen eteläpuolelle on palautettu pieni suoalue. Puiston pinta-ala on 2,6 hehtaaria. Puistossa tehtiin 1998 perusparannus osana Vuosaaren lähiöprojektia Laaja hanke suunniteltiin kaupungin, vuosaarelaisten järjestöjen sekä lähiöarkkitehti Mikko Tainion yhteistyönä. Onnistunut lopputulos on palkittu julkisilla tunnustuksilla. Aikaisemmin Kangaslammenpuistona tunnettu puisto nimitettiin 1980-luvun alussa Ilveskorvenpuistoksi, Asuntosäästäjät ry:n perustajan Martti Ilveskorven mukaan. Samalla puistoon pystytettiin puinen ilvesveistos ja vuosaarelaiseen kiveen kiinnitettiin Martti Ilveskorven muistolaatta. Puistoa koristavat myös kuvanveistäjä Olli Salon ajattomat graniitti- ja spektroliittiveistokset Putkisto I II ja Propelli I II. Puistossa kasvaa mm. korpikaislaa, osmankäämiä, rohtoraunioyrttiä, litulaukkaa ja keltamoa. Puustoon kuuluvat terva- ja harmaaleppä, suomen- ja ruotsinpihlaja sekä terijoensalava. Linkit: Lähiöprojekti Ilveskorvenpuisto Kuvat Matti Kanerva Tietolaatikko: Sotien jälkeen Helsinki kasvoi nopeasti. Asunto-olot heikkenivät ja uudenlaisia asumismuotoja etsittiin. Näistä esimerkkinä nousivat puutarhakaupunginosa Tapiola ja metsäkaupunginosa Vuosaari. Molempien alueiden suunnittelussa yhdistettiin luonnonläheisyys nykyaikaisen kaupungin mukavuuksiin. Englantilaisesta puutarhakaupungin ideasta syntyi näin suomalainen sovellus, väljä ja vihreä Tapiola. Tapiolan Heikki von Hertzenin veroinen visionääri Martti Ilveskorpi seurasi tarkoin Helsingin maalaiskunnan (tuleva Vantaa) kaupunkisuunnitelmalautakunnan jäsenenä Vuosaaren

2 kaavoittamista. Hän perusti vuonna 1957 Asuntosäästäjät ry:n, joka pyrki tuottamaan tavallisille ihmisille hyvin suunniteltuja asuntoja lähes omakustannushintaan. Yhdistys sai pääkaupunkiseudulla suuren suosion: siinä oli parhaimmillaan noin jäsentä. Asuntosäästäjät ry rakennutti asuntoja eri puolille pääkaupunkiseutua ja oli seudun neljänneksi suurin rakennuttaja vuosina Erityisesti rivitaloja toteutettiin myös ns. hartiapankilla. Tulevat asukkaat osallistuivat niiden pystytykseen kykyjensä mukaan ja jatkoivat näin rintamamiestalojen rakentamisen perinnettä. Mukaan pääsemisen edellytyksenä oli jonkinlainen rakentamiskokemus ja mahdollisuus tehdä työtä tuntia kuukaudessa. Jos tunteja ei saanut täyteen, niitä saattoi myös ostaa tai hankkia paikalle sijaisen. Rakennusalan ammattilaisten osuus oli hartiapankkikohteissa vain noin 25 prosenttia työvoimasta. Kaikki osallistuivat kaikkien asuntojen toteutukseen ja tietyn valmiustason jälkeen asunnot arvottiin. Omatoimisuus oli muutenkin Vuosaaressa arvossaan. Vuosaarelaiset asuntoosakeyhtiöt perustivat 1965 Vuosaari-Säätiön jatkamaan Asuntosäästäjät ry:n työtä mm. kunnallistekniikan ja palveluiden järjestämiseksi. Kun vuosaarelaiset kyllästyivät kiertämään vanhaa tietä kaupunkiin Vartiokylänlahden ympäri, rakennettiin oma silta. Hankkeen järkevyyttä epäiltäessä Martti Ilveskorven kerrotaan sanoneen: "Aina joku hyvän sillan ostaa." Ja Helsingin kaupunki ostikin. Vuosaaren silta oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin. Se avattiin Kun tarvittiin oppikoulu: "No rakennetaan sellainen." Asuntosäästäjien aloitteesta rakennettiin myös urheilukenttä, päiväkoteja ja valaistuja latuja. Linkit: Vuosaari-Säätiö

3 2 Kangaslampi Keskellä Ilveskorvenpuistoa sijaitseva Kangaslampi oli alunperin suolampi, jonka vaarallisista silmäkkeistä varoiteltiin lapsia vielä sotien jälkeen luvulla lampi perattiin ja muokattiin virkistyskäyttöön. Pohjois- Vuosaaren keitaaseen istutettiin välillä jopa lohia. Tarina kertoo, että lammella on oma kummitus, Lammenneito. Torolf Lasseniuksen kirjan Elämää Vuosaaren Kallahdessa mukaan Lammenneito houkuttelee miehiä luokseen. Sille tielleen jäivät ne, jotka antoivat kauniin Lammenneidon houkutella itsensä. Meillä veljeksillä oli tapana juosta kauniina kesäiltoina lammelle ja takaisin. Vaatetuksena oli useimmiten lyhyet uimahousut. Yhdellä reissulla näimme tutun eukon lammen lähellä. Ohitimme eukon takaa hänen näkemättään, ja riensimme toista tietä kotiin. Kotona vaihdoimme vaatteet. Kun järkyttynyt eukko ehti meille kotiin asti, hän kertoi nähneensä kaksi Lammenneitoa ja siihen uskoon eukko jäi. Kaupunkitarinoita liikkuu myös siitä, mitä kaikkea roinaa pohjasta löytyi lammen peruspuhdistuksen yhteydessä. Joku kertoi traktorista, toinen autonromusta, puukengistä, viinapulloista ja työkaluista. Kangaslampea kunnostettiin viimeksi 1998 Ilveskorvenpuiston uudistuksen yhteydessä. Sillä on vakinainen lintukanta ja myös laulujoutsenet vierailevat lammella muuttomatkoillaan. Yöllä voi nähdä vesisiippojen saalistavan veden pinnan tuntumassa. Puiden latvojen tasalla voi taas nähdä saalistuslennoillaan pohjanlepakoita, joista on useita havaintoja muualtakin Vuosaaresta. Jäänteenä alkuperäisestä kasvaa lammen luona edelleen joitakin suokasveja kuten suopursua. Helsingissä harvinaiset pikkukarpalo ja suokukka sen sijaan ovat hävinneet. Lammen eteläpuolella on kostea painanne, josta on patoamalla ja lievästi maanpintaa käsittelemällä tehty suoalue. Suo tarjoaa mielenkiintoisen seurantakohteen puistojen käyttäjille ja koulujen biologian opetukselle. Suolta on johdettu vehreä viidakkopuro lampeen. Puron padolla voidaan säädellä suon vesitilannetta. Kangaslammelle on sijoitettu kaksi kaiteilla varustettua laituria, jotka on tarkoitettu etupäässä virkistykseen. Yläkuva Matti Kanerva ja alakuva Matti Pöhö

4

5 3 Tykkitie ja Kurkimoision kivipaasi Helsingin maa- ja merilinnoitus rakennettiin vuosina osana Pietarin suojaksi toteutettua laajaa linnoitusjärjestelmää. Sen puolustus perustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vahvaan tykistöön. Tukikohdat muodostuivat taisteluasemista ja tykkipattereista ammusvarastoineen. Erityisesti otettiin huomioon linnoituslaitteita yhdistävät tykkitiet, joita pitkin joukkoja ja kalustoa voitaisiin siirtää taistelujen aikana. Yhdystiet eli tykkitiet tehtiin makadammista (murskatusta kivestä, nimi keksijä McAdamin mukaan) ja mukulakivistä. Tiet ojitettiin tarkasti, jotta niitä voitaisiin käyttää myös kelirikon aikana. Näillä paikkeilla tykkitien mutka kiersi linnoituksen tukikohtaan numero I kuuluneen tykkipatterin, jonka aseistuksena oli 152 millimetrin pronssiset haupitsit. Patterin tehtävänä olisi ollut Porvarinlahden rannassa sijainneen etulinjan tukeminen, jos vihollinen yrittäisi koukata sieltä kaupunkiin. Paikalle suunnitellaan uutta Kurkimoision asuntoaluetta. Vuosaari-Seura on ehdottanut tykkitien linjauksen säilyttämistä alueen katurakenteissa. Alueelle rakennettava uusi Piippuhylly-niminen katu noudattaakin suunnilleen tykkitien linjausta. Tykkitien alkuperäiset rakenteet joudutaan kuitenkin purkamaan. Kivet kerätään talteen muiden tykkiteiden kunnostamista varten. Tien reunassa oleva kivinen kilometripaasi säilytetään, joskin sen sijainti muuttuu. Paadessa on luku 2, joka vanhojen tielinjausten mukaan on tarkoittanut matkaa Vuosaaren kartanoon. Linkit: Helsingin maa- ja merilinnoitus Haupitsi Tykkitie Maarintama Kurkimoision havainnekuva Kuva Matti Kanerva

6 4 Pohjavedenottamo Vartiokylänlahden pohjavesialue on yksi Helsingin kolmesta pohjavesialueesta. Niitä pidetään poikkeusolojen talousvesivarastoina. Muut kaksi ovat Vuosaaren ja Tattarisuon alueet, joilla on myös vedenottamot. Helsingin Vesi seuraa pohjaveden laatua säännöllisesti. Vedenottamo on pieni aidan ympäröimä tiilirakennus. Vartiokylän pohjavesialueen vesivarat ovat pääosin kallioperän murroslaaksossa, joka jatkuu Vartiokylänlahden pohjoispäästä ja Mustavuoren länsipuolelta koilliseen. Kuva Eliisa Munkki

7 5 Broändan purolaakso Viimeisimmän jääkauden jälkeen Broändan purolaaksossakin lainehti avovesi, kunnes Vuosaaren pääosat kohosivat merestä maankuoren oikenemisen myötä ajanlaskumme alun vaiheilla. Porvarinlahteen säilyi kuitenkin vesiyhteys, jota käyttivät ensin 700-luvulta friisiläiset kauppiaat ja sitten vuosina viikingit suojaisena reittinä idänretkillään, jotka ulottuivat kauas Bysanttiin saakka. Vasta 1600-luvulla salmi kuivui maankohoamisen jatkuessa. Sen jäänne Broändan puro saa alkunsa Mustavuorelta ja yhtyy hieman alempana Mellunkylän puroon, joka laskee Vartiokylänlahteen. Paikannimi Broända (sillanpää) viittaa siltaan, joka on ollut tällä paikalla ainakin jo vuoden 1651 kartassa. Sitä ennen on mahdollisesti ollut käytössä jonkinlainen lauttayhteys. Toinen silta oli pohjoisempana Nybondasin paikkeilla. Tie kulki Viikin kautta Helsingin pitäjän keskukseen Malmille. Kaupunkiin mentäessä piti kiertää Vanhankaupunginlahden ympäri aina 1930-luvun puoliväliin saakka, jolloin uusi Porvoontie rakennettiin Herttoniemen ja Kulosaaren kautta. Puroa pitkin kulkee edelleen kaupunginosan raja: toinen puoli kuuluu Vartiokylään ja Mellunkylään. Puron lähellä on vedenottamon lisäksi joitakin lähteitä. Molemmin puolin kasvaa kaunista kosteaa tervaleppälehtoa. Aluskasvillisuudessa ovat vallitsevina mesiangervo, korpikastikka, korpikaisla ja suo-orvokki. Broändan puron tuntumassa on säilynyt lähes yhtenäinen vyöhyke luonnontilaista ympäristöä. Se on merkittävä ekokäytävä eli kasvien ja eläinten leviämis- ja kulkuväylä. Viereisessä Tankomäessä on osittain tuhoutunut pronssikautinen hauta sekä hiekkakuoppia ja ikivanhoja pihapiirejä. Uudempi päärakennus on vuodelta Mäen takana Fallpakassa on viljelypalstoja, joita Vuosaari-Seura vuokraa. Muinaisruotsin sana nor tarkoittaa kapeaa salmea tai salmessa virtaavaa vettä. Näin koko saari sai salmesta nimen Norsö, josta myöhemmin vääntyi muoto Nordsjö. Linkit: Kartta Kuva Eliisa Munkki

8 6 Degersten Massiivisen kivenjärkäleen Degerstenin eli "Jättiläisen kiven halkeamisen alkusyystä on erilaisia teorioita. Siihen liittyy jännittäviä tarinoita, rakkautta ja legendoja. Railoon päässeen veden jäätyminen on joka tapauksessa suurentanut halkeamia ja kehitys jatkuu edelleen. Kuvat Eliisa Munkki

9 7 Nordsjö folkskola (Nordsjö Botby folkskola) Ennen kuin Helsingin kaupunki osti maat, Rastilan kartano ulottui Broändan puroon asti. Helsingin maalaiskunta (= tuleva Vantaan kaupunki), johon Vuosaarikin kuului, oli 1800-luvulla pääasiassa ruotsinkielinen kuten myös Espoo ja Sipoo. Nordsjön kartanon omistaja, senaatin kanslisti Alexander Jansson teki vuonna 1883 aloitteen ruotsinkielisen koulun aikaansaamiseksi Porslahden tilalle. Vuonna 1895 rakennettiin ruotsinkielinen koulu alueen asukkaiden lahjoitusvaroilla. Nykyinen keltainen rakennus vuodelta 1901 on palaneen rakennuksen paikalla. Koulu toimi siinä vuoteen 1970, sittemmin tiloissa oli ruotsinkielinen päiväkoti. Vuoden 2006 kesällä kaunis hirsirakennus oli tyhjillään. Suomenkielisten lasten oli käytävä koulua Mellunkylässä tai Puotilassa ennen kuin vuonna 1950 valmistui Rannikkopiirin koulu nykyiselle Heteniityntielle. Vuonna vartiokyläläiset sijoitettiin Broändan kouluun kunnes tilaa löytyi sodan runtelemasta Vartiokylästä. Mainittakoon, että koulussa on sadan vuoden aikana ollut vain kolme johtajaopettajaa: Hilma Lassenius, Elsa Nyström ja Tor-Helle Fredriksson. Kyllikki Kailarin kirjassa Maalaismaisemista Itä- Helsingiksi on sivuilla värikäs artikkeli suomenkielisten koulujen alkutaipaleelta. Kuvat Eliisa Munkki

10 8 Tilapäisen elementtikirkon paikka Vaneriementtirakenteinen, siirrettäväksi suunniteltu kirkko vihittiin käyttöön Sen suunnittelivat Bengt-Vilhelm Levón sekä Ola Laiho, joista jälkimmäinen on sittemmin tunnettu mm. Helsingin tulevan musiikkitalon arkkitehtina. Ramppi johti eteiseen, josta kirkkosali aukesi rakennuksen siipeen. Lasinen takaseinä teki tilasta valoisan ja luonnonläheisen. Kerho- ja huoltotilat sijoittuivat pitkänomaiseen päärunkoon, jonka eteläpäässä oli virka-asunnoksi tarkoitettu pieni kaksio. Betonipilareille suoraan kallioon perustettu, noin puoli metriä maan pinnan yläpuolelle nostettu rakennus kuului ennen rapistumistaan Vuosaaren merkittävimpiin arkkitehtuurikohteisiin. Sitä esiteltiin useissa koti- ja ulkomaisissa arkkitehtuurijulkaisuissa sekä Suomi rakentaa 4 -näyttelyssä Suunniteltaessa ajateltiin, että kunhan Vuosaareen pian saadaan pysyvä kirkkorakennus, elementtikirkko voidaan purkaa ja koota uudelleen toiseen esikaupunkiin. Vuosaaren kirkon valmistuttua 1980 elementtikirkko palveli kerhotoimintaa, kunnes se jouduttiin sulkemaan huonon kunnon vuoksi 1990-luvulla. Paikalle rakennetaan kerrostaloja. Kuva Matti Pöhö

11 9 Asunto-osakeyhtiö Säästöpurje Säästöpurjeeseen kuuluu 16 viisikerroksista pistetaloa Purjetiellä ja Merikorttitiellä sekä viisi kolmikerroksista lamellitaloa Kallvikintien varressa. Yhtenäiset nauhamaiset parvekelinjat luovat pistetaloihin voimakkaan ilmeen. Talot valmistuivat 1965, ja ne suunnitteli Ilmo Valjakka. Valjakan tunnetuin työ on Yleisradion päärakennus Iso Paja. Parvekkeiden sisäseinissä on voimakas väritys. Säästöpurjeessa on 654 huoneistoa, ja se on Suomen ja Pohjoismaiden suurimpia taloyhtiöitä. Talojen ympärillä on metsäpuisto ja avarat pihatilat. Alueella on ollut alun perin kaksi korttelikauppaa, elementtikirkko ja vuonna 2005 purettu vesitorni. Kuvat Eliisa Munkki

12 10 Purettu vesitorni Vuosaaren vesitorni valmistui 1964, ja se purettiin lokakuussa Veden toimittamisen lisäksi torni palveli vuosikymmeniä Vuosaaren maamerkkinä. Kun vesitornia ei enää tarvittu varsinaiseen tehtäväänsä, se sai väistyä. Kaupunki on kaavoittanut paikalle kaksi asuinkerrostaloa. hyvin vuosaarelaisten tuntemuksia. Merikorttitie 3:ssa on Vuosaari-lehden toimitus. Paikallislehti on ilmestynyt vuodesta 1965 aluksi joka toinen viikko ja myöhemmin kerran viikossa. Lehti on suosittu ja lisää vuosaarelaisten yhteishenkeä. Lehdessä otetaan vilkkaasti kantaa Vuosaaren suunnitteluun luvulla lehti julkaisi sensaatiouutisen: Vuosaari oli julistettu itsenäiseksi kunnaksi. Se osoittautui aprillipilaksi, mutta kuvaa Vuonna 1984 Vuosaari-lehti palkittiin Helsingin paikallislehtikilpailussa. Päätoimittajana oli alusta lähtien aina vuoteen 2000 asti kirjailija ja kunnallisvaikuttaja Esko Honkanen. Nyt hänen poikansa Eero Honkanen jatkaa lehteä julkaisevan perheyhtiön johdossa ja päätoimittajana. Linkit: Vuosaari-lehti Kuvat Eliisa Munkki

13

14 11 Vanttikallio Vanttikallio kohoaa korkeimmillaan 33 metriä merenpinnan yläpuolelle ja se on Vuosaaren luonnonmaan korkein kohta. Mäen huippu kohosi luotona esiin Litorinamerestä noin 9000 vuotta sitten. Puretun vesitornin paikasta noin 120 metriä länteen löytää arviolta 2800 vuotta vanhan pronssikautinen hautaröykkiön. Se on aikojen saatossa osittain tuhoutunut. Lahden pohjukassa Vartiokylän puolella on 30 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava linnavuori. Sitä pidetään Helsingin merkittävimpänä historiallisena jäännöksenä. Linnan vallit olivat moninkertaiset, paikoin miehenkorkuiset ja arviolta neljä metriä paksut. Vanhimmat rakennelmat ja esinelöydöt on ajoitettu luvulle. Tuolloinhan ruotsalaisasutus levisi Uudellemaalle ristiretkien tukemana. Sitä ennenkin vuorta on luultavasti käytetty turvapaikkana. Maan kohoaminen jatkuu edelleen 2,5 millimetriä vuodessa, joten keskisyvyydeltään parimetrinen Vartiokylänlahti madaltuu entisestään. Järviruo'on lisäksi tilanteesta hyötyvät sini- ja merikaisla sekä vesilinnut. Ruovikoitumista edistää myös lahteen tulevan veden kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Vuoteen 1976 saakka Mellunkylän talousviemäri laski Mellunkylänpuroon. Nykyään vain asutuksen pintavalumat (hulevedet) päätyvät purojen kautta Vartiokylänlahteen. Vartiokylänlahtea ympäröivällä viheralueella asustaa lepakoita ja ruovikon aukkopaikoissa veden pinnassa saalistaa vesisiippoja. Korkeammalla ruovikon yllä, rantametsien reunoilla ja aukoissa voi nähdä saalistuslennoillaan pohjanlepakoita. Vuosaaren puolella lahden pohjukassa on arvokas tervaleppäkorpi. Linkit: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Kuvat Eliisa Munkki

15

16 12 Vuosaaren Helanderkoti Ilmari Helanderin säätiön yksityisessä vanhusten palvelutalossa on 48 yksiötä, pariskunta-asunto, lyhytaikaispaikkoja sekä 12-paikkainen dementiayksikkö Tuomikoti. Vuosaaren Helander-kodin palveluja käyttävät myös musiikkileikkikoulun lapset ja sotaveteraanit. Palvelukotien keittiöt palvelevat asukkaiden lisäksi lähiseudun ihmisiä. Lounaalle voi poiketa tai noutaa ruokaa mukaan. Vuosaaren Helander-koti kuljettaa lämpimät ateriat kotiin. Liikemies Ilmari Helander ( ) perusti vuonna 1967 nimeään kantavan säätiön. Sen tarkoituksena on tukea pääasiassa helsinkiläisiä vanhuksia perustamalla ja ylläpitämällä palvelukoteja. Vuosaaren Helander-kodissa ovat asuneet mm. näyttelijä Irma Seikkula ja kansanedustaja Aarne Saarinen. Palvelutalo valmistui Linkit: Helanderkoti Kuvat Eliisa Munkki

17 13 Asunto-osakeyhtiö Säästökannas Säästökannas valmistui 1965 ja sen suunnitteli Veijo Kahra. Matalat lamellikerrostalot sijoittuvat viuhkamaisesti. Parvekekaiteet ovat L- muotoisia, hieman ulkonevia ja parvekkeiden takaseinien väritys vaihtelee keltaisesta punaiseen, vihreästä siniseen. Tyyli on vuosaarelainen versio De Stijl - arkkitehtuurista. Asemakaavallisesti alueella on samaa 1950-luvun henkeä kuin Munkkivuoren Ulvilantiellä. Asuntoyhtiön piha-alueet ovat vehreitä ja puistomaisia. Kuvat Matti Kanerva

18 14 Vuosaaren lämpökeskus Vuosaaren lämpökeskus valmistui 1973 ja sen suunnitteli Touko Neronen. Lämpökeskus on osa terassitalokorttelin kokonaisuutta, johon kuuluu myös komea männikkö. Lämmöntuotannon keskityttyä muualle tila on ollut tyhjillään, mutta rakennuksen käyttömahdollisuuksia selvitetään. Veistoksellinen rakennus suojellaan merkittävänä arkkitehtuurikohteena. Lämpökeskuksen tontilla on vireillä asemakaavamuutos. Suunnitelmien mukaan tontille rakennetaan ainakin yksi terassitalo. Kuvat Matti Kanerva

19 15 Terassitalot Terassitalot eli asunto-osakeyhtiö Säästöniemen rakennukset valmistuivat Suunnittelija Touko Neronen oli saanut jo nuorena kansainvälisiä vaikutteita ja halusi kokeilla ekspressiivisen elementtiarkkitehtuurin mahdollisuuksia. Kerrostaloparvekkeet ja asuntopihat on tässä yhdistetty suuriksi parvekepihoiksi. Rakennuksen välimerellinen terassimuoto tuo lisää valoa sisätiloihin. Näin muodostuu veistoksellinen julkisivu, jota vielä korostaa pehmeä väritys. Myös sisäänkäyntipuoli sylinterimäisine porrashuoneineen on dramaattinen. Katoille suunniteltiin kattopuutarhat ja leikkipaikka, mutta ne jäivät toteuttamatta. Alkuperäisistä ideoista tehtiin muutenkin paljon kompromisseja, sillä erikoisemmille ratkaisuille oli vaikea saada rakennuslupia. Lähimmät esimerkit terassitaloista löytyvät Laajasalon Yliskylästä ja Espoon Kivenlahdesta. Kuva Matti Pöhö

20 16 Vuosaaren entinen kirjasto Kun Vuosaaresta tuli Helsingin kaupungin osa, perustettiin sinne oma kirjasto. Helsingin kaupunginkirjasto osti osakkeen Ulappasaarentie 2:ssa sijainneesta matalasta liiketalosta. Silloin rakennuksessa toimivat muun muassa pankki, rautakauppa ja elintarvikeliike. Vuosaaren sivukirjasto avattiin 1967 ensimmäisenä johtajanaan vuosaarelainen Eila Lindqvist. Tilaa oli 340 neliömetriä. Vuosaari-lehti kirjoitti : Kirjasto on valoisa ja avara, yhtenäinen huone, jossa ei ole vähääkään ahtauden tuntua. Aluksi kirjasto oli avoinna 30 tuntia viikossa, ja aineiston määrä oli nidettä. Vuosien varrella aineisto lisääntyi ja monipuolistui, asiakkaita tuli lisää ja lainaus kasvoi. Vähitellen kirjasto alkoi tulla ahtaaksi. Kun tietotekniikka valtasi alaa ja luvun uusi rakentamisaalto pyyhkäisi Vuosaareen, alettiin etsiä uusia ratkaisuja ja yhteistyökumppaneita. Kirjasto muutti Vuotaloon keväällä 2001 ja Ulappasaarentie 2:n vanha liiketalo purettiin vuonna Vuonna 1969 valmistuneessa Ulappasaarentie 4:ssä oli Shell-yhtiön Suomen pääkonttori aina vuoteen Pääkonttorin ikkunoissa oli aina itsenäisyyspäivänä näyttävä valaistus. Päärakennus muutettiin asuinkäyttöön 1995, jolloin taloon rakennettiin mm. parvekkeet. Kuvat Matti Pöhö

21 17 Suo ja pitkospuut Lohikäärmepuiston ja Punakiventien urheilukentän terassitalojen puoleisen päädyn metsäkosteikkoon on rakennettu pitkospuut. Niillä kulkeminen kehittää tasapainoa ja on jännittävä seikkailu sekä aikuisille että lapsille. Kuva Matti Pöhö

22 18 Punakiventien koulu Punakiventien koulussa ovat toimineet musiikkiluokat vuodesta Opetuksen painopiste on suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Lisäksi viidennellä luokalla on mahdollisuus valita ilmaisu- ja viestintäkasvatuksen opintoja. Koulussa on tuotettu kaupunginosaamme esittelevä dvd: Kaikkein paras Vuosaari. Koulussa toimii oppilastoimikunta ja vanhempien yhdistys Vakky ry. Punakiventien koulu valmistui Sen suunnittelivat Hilkka Ahmed ja Kalevi Raitio kaupungin rakennusvirastosta. Paikalla oli aiemmin Marielundin tilan riihi, aitta ja muita talousrakennuksia. Vuonna 1972 olivat Heteniityntien koulutilat käyneet ahtaiksi. Punakiventien varrella tarvittiin vielä parakkiviipaleita koulun oppilasmäärän ollessa aluksi Ekaluokkalaisiakin oli peräti 13 rinnakkaisluokkaa. Vuonna 1977 peruskoulu-uudistuksessa koulun nimeksi tuli Vuosaaren ala-asteen koulu. Linkit: Vuosaaren ala-asteen koulu Kuvat Matti Pöhö

23 19 Leikkipuisto Lohikäärme Leikkipuisto Lohikäärme on Vuosaaren ensimmäinen ja monipuolisin leikkipuisto. Se oli Helsingin leikkipuistojen perusparannuksen pilottikohde vuonna Suunnitteluun osallistuivat lapset, nuoret, vanhemmat, leikkipuiston henkilökunta ja lähiseudun asukkaat. Leikkipuiston nimi tulee pientä lohikäärmettä kuvaavasta kiipeilyvälineestä, jonka on suunnitellut ja toteuttanut kaupungin itäisen viheryksikön käsityöpaja. Myös sisäänkäynti mukailee lohikäärmeaihetta. Puiston vesialtaaseen on sijoitettu lohikäärmettä kuvaileva mosaiikkityö, jonka on suunnitellut taiteilija Mia Waire. Pienten lasten alueella on minikokoinen maalaistalon piha eläimineen. Isommille lapsille on sählykenttä ja koripalloalue. Alueella on myös ns. Tarzan-keinu eli köysirata ja skeittipooli, jonne nuoret harrastajat tulevat skeittaamaan myös muista kaupunginosista. Leikkipuiston eteläosan koivikkoon on rakennettu pitkospuupolku ja metsään on istutettu peikkometsän tunnelmaan sopivia erikoiskuusia. Linkit: Leikkipuisto Lohikäärme Kuvat Matti Pöhö

24 20 Kirkko Kirkon tienoot ovat Vuosaaren vanhinta asutusaluetta. Ennen ruotsalaisia uudisasukkaita täällä liikkuivat saamelaisten ja hämäläisten lisäksi virolaiset. Muutamat tutkijat arvelevat, että näillä main on ollut Helsingin seudun vanhin kirkkohuone tai muu jumalanpalveluspaikka jo luvulla luvun lopulta alkaen saarelaiset kävivät kuulemassa sanaa Helsingin pitäjän kirkossa luvulla vuosaarelaiset olivat mukana Östersundomin kappelin perustaneessa rukoushuonekunnassa. Vuonna 1961 Itä- Helsingin ruotsinkielisille perustettiin oma seurakunta, Matteus församling. Vuonna 1965 Vuosaaresta tehtiin Helsingin hiippakunnalle aloite oman suomenkielisen seurakunnan perustamisesta Vuosaareen. Asiat etenivät nopeasti ja seurakunta aloitti toimintansa 1967 painottaen aluksi lapsi- ja nuorisotoimintaa. Ns. jengityössä seurakunta oli koko maan kärkeä. Jumalanpalveluksia pidettiin aluksi yhteiskoululla ja Satamatuvassa eli Satamasaarentie 10:n kerhohuoneessa. Oma väliaikainen "vanerikirkko" saatiin 1969 Merikorttitielle. Vuonna 1976 pidetyn kutsukilpailun voittaneiden Arvi ja Pirkko Ilosen suunnittelema Vuosaaren kirkko valmistui 1980 entisen Marielundin tilan päärakennuksen paikalle. Kirkkosali ja kokoustilat muodostavat oman kokonaisuutensa, kirkkoherranvirasto ja asunnot toisen. Kolmikelloinen kellotapuli on osa kirkkoa.

25 Kirkon laajennuksenkin ovat suunnitelleet arkkitehdit Arvi ja Pirkko Ilonen. Kirkon alttariseinän taideteos, Mauri Favénin "Jeesuksen elämä", on hiekkapuhalluksella uurrettu betoniseinään ja urat on jätetty maalaamatta. Uudessa seurakuntasalissa Isä meidän - rukous on kaiverrettu taivasta ja metsää kohti suunnatun suuren ikkunan kahdeksaan lasiruutuun kahdeksalla Vuosaaressa eniten puhutulla kielellä. Esimerkiksi koraania arabian kielellä lukeva somali löytää rukouksen sekä arabian että somalin kielellä, samoin viron- tai venäjänkielinen omallaan. Kirkossa on nyt myös uusi Marielundin kappeli, jossa Vuosaaren seurakunnan toimitusten lisäksi esim. Matteus församling pitää messunsa. Kirkolla säilytetään ansiokasta kansiota, johon Torolf Lassenius on tallentanut Marielundin aikaisempia vaiheita. Marielund on juuri se osa Porslahden ratsutilaa, jossa kirkko nykyään sijaitsee. Vuosaaren kirkko on myös akustisesti ajatellen selvästi parhain Vuosaaren konserttisali ja tärkeä Vuosaaren kulttuurielämälle. Seurakunnalla on kappeli Meri-Rastilan korttelitalon yhteydessä. Sen on suunnitellut Alvar Aalto -koulukunnan edustaja, arkkitehti Kaarlo Leppänen. Kauppakeskus Columbuksessa on kauppakeskuskappeli, joka on maan ensimmäisiä kauppakeskuksen yhteyteen perustettuja kappeleita. Aktiivisesti Vuosaaren kehittämiseen osallistuneessa seurakunnassa on noin jäsentä. Linkit: Vuosaaren seurakunta Helsingin seurakuntayhtymä Matteus församling Kuvat Vuosaaren seurakunta

26 21 Rosarium Punakivenpuiston poikki kulki vanha Porslahti Marielund-tie. Ruusupuiston ryhmiin on istutettu kymmeniä erilaisia pensasruusuja: suomalaisia perinneruusuja, jalostettuja lajikkeita sekä tunnistamattomia ns. löytöruusuja. Puiston kentillä pelataan pallopelejä ja pidetään koirakoulua. Kesäisin se on nuorten suosima kohtaamispaikka. Puistossa on opastaulu. Yläkuva Martin Lodenius ja alakuva Siku Jyrkänne

27 22 Keto Mäki on ollut vuosisatoja maatalouskäytössä ja paikalla on ollut Marielundin tilan kaksi latoa luvulla alettiin puhua luonnonniittyjen perustamisesta kaupungin viheralueille. Vuonna 1980 rakennusviraston itäinen viheryksikkö kehitti Punakivenpuistoon erityyppisiä kukkaniittyjä. Niiden kasvillisuutta ovat mm. mäkikuisma, nokkonen, takiainen, suolaheinä, poimulehti, kumina, mesiangervo ja raita. Helsingin 4H-yhdistys keräsi niittyjen perustamista varten sopivia siemeniä. Kasvit ja puut valittiin tarkoin, jotta ne menestyisivät eivätkä haittaisi toistensa kasvua. Nyt Vuosaaren keskuspuiston osana ovat ihmisen ylläpitämä niitty sekä oja, perinteinen aita sekä infomaja ja pieni haka. Opastaulussa kerrotaan puistosta lisää. Linkit: Punakiventienpuisto Luonnonmukaisesta viljelystä Kuvat Matti Pöhö

28 23 Soistuva maa Maaperän soistuminen voi alkaa suotuisissa olosuhteissa, kun eloperäistä ainesta kerrostuu nopeammin kuin se ehtii hajota. Näin alkaa muodostua turvetta. Metsämaan soistumisen aiheuttavat tavallisesti muutokset metsän vesitaloudessa siten, että vedenpinta nousee maanpinnan tuntumaan. Tässä tapauksessa vuosisatoja vanhat Marielundin pellot ovat jääneet koskemattomiksi, metsittyneet ja sen jälkeen vettyneet. Vanhat sarkaojat ovat edelleen näkyvissä, mutta ne eivät enää johda vettä pois. Tällöin jotkut kasvilajit vähitellen kuolevat ja toiset puolestaan voimistuvat. Näin alue palaa ennen raivaamista vallinneeseen luonnontilaan. Metsikössä on komeita pajuja sekä havaittu käpytikkoja, pohjantikkoja ja palokärki sekä sirkkuja. Kuvat Martin Lodenius Etualalla oleva pensas on vanha kulttuurikasvi: koripaju.

29 24 Vuosaaren peruskoulu Koukkusaarentiellä Vuosaareen tarvittiin oppikoulu. Pikavauhtia valmistui Koukkusaarentielle vuonna 1965 Veikko Nortomaan suunnittelema koulurakennus. Aloitteentekijöinä kouluhankkeessa ja Vuosaaren oppikouluyhdistyksessä olivat Vuosaari-Säätiö ja Asuntosäästäjät ry. Kakkosvaiheessa koulua laajennettiin rakentamalla iso liikuntasali. Se valmistui vuonna Vuonna 1977 koulun nimi muutettiin Vuosaaren yläasteeksi. Koulussa on musiikki- ja matemaattis-luonnontieteellinen linja luokilla 7 9. Oppilaita on noin 300. Kesäkuun 1. päivänä 2006 samoissa tiloissa aloittaa uusi Vuosaaren peruskoulu, johon on yhdistetty Karavaanin ala-aste ja Vuosaaren yläaste. Linkit: Vuosaaren peruskoulu Kuvat Siku Jyrkanne

30 25 Vuosaaren kenttä Vuosaaren urheilukenttä on yksi Helsingin parhaista. Kenttä rakennettiin 1966 entiseen hiekkakuoppaan Vuosaari-Säätiön esityksestä. Kenttää kunnostettiin vuonna 1996, jolloin se sai valaistuksen ja juoksurata tartanpinnan, katsomoa parannettiin ja kuulutuskoppi rakennettiin. Kentällä voi harrastaa jalkapalloa, yleisurheilua, kuntoliikuntaa, tennistä, luistelua, jääkiekkoa ja hiihtoa. Urheilukenttä maastoutuu metsäiseen selänteeseen mäntymetsän keskelle. Viereisellä Heteniityn kentällä on pinnoitetut tenniskentät ja kesällä hiekkapohjainen harjoituskenttä, talvella valaistu luistinrata ja jääkiekkokaukalo. Vuosaaren Viikingit pelaa urheilukentällä jalkapalloa 1. divisioonassa. Seuralla on jalkapallossa vahva junioritoiminta. Ennen peruskorjausta juoksuradalla oli kumiasfalttipinta, jolla Raimo Vilen juoksi vuonna 1972 sadalla metrillä Euroopan ennätystä sivuavan ajan. Radalla tehtiin useita muitakin Suomen ennätyksiä. Tarinan mukaan kaupunginvaltuutetut Esko Honkanen ja Kalle Kallio juonivat kentän peruskorjausrahat kaupungin budjettiin. Honkanen sanoi kokoomuksen valtuustoryhmässä, että sosialidemokraatit ovat esittämässä peruskorjausrahaa budjettiin ja Kallio puolestaan demariryhmässä, että Honkasen Esko on saanut lupaukset peruskorjausmäärärahasta. Niinpä sekä kokoomus että demarit esittivät Vuosaaren kentän peruskorjauksen määrärahaa. Linkit: Vuosaaren urheilukenttä FC-Viikingit Kuva Marko Peltola

31 26 Heteniityn koulu Rannikkopiirin kansakoulu, jota aluksi kutsuttiin Sasekan kouluksi, oli aikanaan maan uudenaikaisin koulurakennus. Koulu toimi toistakymmentä vuotta Helsingin Opettajakorkeakoulun harjoituskouluna. Vuosaaren ensimmäinen suomenkielinen koulu rakennettiin Sasekan aloitteesta yhtiön lahjoittamalle tontille vieläpä Sasekan Kallahdessa valmistamista Siporex-harkoista. Pirkko Wesamaan suunnittelema koulu valmistui Värisommittelut ovat Eino Rappin. Koulun tiloissa virisi monenlaista kulttuuritoimintaa. Juhlia ja esityksiä järjestettiin juhlasalissa ja koululla toimi Vuosaaren sivukirjasto luvun lopulla koululla alkoi työväenopiston ja musiikkiopiston toiminta luvun alussa Rannikkopiirin koulu muuttui Vuosaaren kansakouluksi. Nykyään koulussa ovat peruskoulun luokat 1 6. Vuosaaren urheilukenttä ja keskuspuisto koulun läheisyydessä tarjoavat mainiot olosuhteet ulkoliikuntaan. Koulun ensimmäinen johtajaopettaja Erkki Hiltunen oli merkittävä kulttuurivaikuttaja, joka toimitti mm. Vuosaari merellinen kaupunginosa -kirjan Hänen aikanaan aloitettiin Vuosaaressa musiikkiluokkatoiminta. Linkit: Heteniityn koulu Kuva Matti Pöhö

32 27 Laivatalot Lauri Silvennoisen suunnittelemat laivatalot valmistuivat Silvennoinen tunnetaan muun muassa arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen Pihlajamäen suunnittelusta. Kokonaisuuteen kuuluu Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus, kahdeksankerroksiset laivatalot sekä yhdeksän matalampaa asuinkerrostaloa. Pohjaratkaisultaan ainutlaatuiset tornitalot muodostavat veistoksellisen portin rakennusryhmän ja ostoskeskuksen väliin sekä hienon asetelman suhteessa Kangaslampeen. Niitä kannattaakin pysähtyä tarkastelemaan eri suunnista. Ylimpien kerrosten asunnoista aukeavat näkymät yli koko Vuosaaren. Kuva Matti Pöhö

33 28 Keskuspuisto Vuosaaren keskuspuisto noudattelee vanhaa tieuraa ja sen pääraitti on kilometrin mittainen Puistopolku. Se alkaa kirkolta ja jatkuu Niinisaarentielle. Aikanaan alueen tilat käyttivät tietä vedenhakuun. Vuosaaren keskuspuiston arvo on siinä, että se on katkeamaton ja muodostaa vielä nykyäänkin liikennemelusta lähes vapaan vyöhykkeen. Keskuspuisto on monin paikoin umpeenkasvanut ja valaistuksessa on puutteita. Suunnitelmissa on kuitenkin antaa puistolle uusi, puistomainen ilme alkuperäistä luonnetta muuttamatta. Siihen liittyy koirapuiston siirtäminen pois puistoalueelta. Vuosaaren keskuspuisto sai virallisen nimensä kesäkuussa 2006, sitä ennen alue tunnettiin Puistopolkuna. Etelässä pääraitti jatkuu merenrantaan saakka yhdistäen Etelä- ja Pohjois-Vuosaaren toisiinsa. Vuosaaren suunnittelussa käytettiin ulkosyöttöistä liikennemallia. Yhdysvaltojen Radburnista peräisin oleva malli tuli Englannin kautta Suomeen Se pyrki asuinalueen turvallisuuteen ja rauhallisuuteen erottamalla jalankulun ja ajoneuvoliikenteen toisistaan. Alueen sisälle pyrittiin luomaan yhtenäisiä jalankulkureittejä, kun taas paikoitus sijoitettiin puistokatujen päähän riittävän kauas asuntojen ikkunoista. Nykyisen Vuosaaren kaavoittaminen käynnistyi vuonna 1952, kun alueen suurin maanomistaja Saseka laaditutti Vuosaaren kylään rakennussuunnitelman. Kaavan laati kaupungin asemakaava-arkkitehti Olof Stenius ( ). Vuosaari ei vielä tuolloin kuulunut Helsingin kaupunkiin. Helsingin maalaiskunta ei ollut kiinnostunut Vuosaaren kehittämisestä, koska tuleva alueliitos oli jo tiedossa. Helsingin kaupunki puolestaan omisti alueesta liittämishetkellä vain 10 prosenttia, joten senkään intressissä ei ollut samanlainen maankäytön tehostaminen kuin muissa saman ajan aluerakentamiskohteissa. Keski-Vuosaaren kaava saakin seurata pitkälti maaston muotoja ja sen tehokkuusluku 0,4 on kerrostaloalueeksi pieni. Vuosaareen ei rakennettu lainkaan kaupungin vuokrataloja. Asiat etenivät hiljalleen: rakennuskaava hyväksyttiin Uudenmaan lääninhallituksessa Sen jälkeen suunnitelmaan tehtiin vielä muutoksia mm. maanomistajien toivomuksesta. Kaavaan vaikutti myös Sasekan käyttämä maanrakennusurakoitsija, joka perusti tiet enimmillään kymmeniä metrejä sivuun piirustuksista. Vuosaaresta suunniteltiin alun alkaen tytärkaupunkia, josta ei lähiöiden tapaan tarvitsisi lähteä keskustaan töihin. Tontteja varattiin kahden ostoskeskuksen lisäksi muille liike- ja julkisille rakennuksille. Jo tuolloin varauduttiin metroon ja satamaan. Kun teollisuus ja vanhat pientalotontit olivat vieneet rannan parhaat paikat, uusi asutus jouduttiin

34 sijoittamaan kauemmas merestä Sasekan omistamalle metsäalueelle. Olof Stenius hyödynsi metsäluontoa väljissä ja jalankulkuystävällisissä asuinkortteleissa tavoitteenaan ihanteellinen puistokaupunki. Lamellitalojen suunniteltuja etupuutarhoja ei kuitenkaan toteutettu. Ennen kuolemaansa Stenius harmittelikin lehtihaastattelussa Vuosaaren puutarhakaupunkimaisuuden hukkaamista mm. liian laajojen pysäköintialueiden rakentamisella talojen eteen. Keski-Vuosaaren 60-luvun alueesta on tehty rakennusinventointi 1999 ja Helsingin yleiskaavassa 2002 se on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt miljöötarkastelun maisemallisista ja rakennussuojelullisista arvoista. Keski-Vuosaarelle on laadittu ja hyväksytty suojelun periaatteet. Viime vuosina Keski-Vuosaareen on suunniteltu täydennysrakentamista käytöstä poistuneille tai rakentamattomille liike- ja yleisten rakennusten tonteille. Suunnitelmat ovat poikkeuksetta herättäneet ristiriitoja, sillä uusi rakentaminen koetaan alueelle ominaisen väljyyden menetyksenä. Kuva Matti Pöhö

35 29 Asunto-osakeyhtiö Säästöluoto Säästöluoto valmistui 1965, ja sen suunnitteli Niilo Kokko. Yhtiön 16 asuinkerrostaloa ja yksi ns. alatalo sijoittuvat kahteen erilliseen kortteliin Neitsytsaarentien itäpuolella ja Isonvillasaarentien eteläpuolella. Niissä on yhteensä 661 huoneistoa. Säästöluoto on siten yksi Vuosaaren ja Pohjoismaiden suurimmista asunto-osakeyhtiöistä. Säästöluodon julkisivukorjaus on tehty alkuperäistä betonirakennetta kunnioittaen. Säästöluoto on hyvä esimerkki Vuosaaren esteettömästä väljyydestä ja luonnonläheisyydestä. Pihojen ja jopa talojen läpi pääsee kulkemaan. Kulkureitit on tehty luonteviksi, mistä syystä nurmikoille ei ole ilmaantunut polkuja eikä kieltotauluja. Valoisilla puistopihoilla on suopea mikroilmasto ja niillä viihtyvätkin mm. mongolianvaahtera, hevoskastanja, vaahtera, saarni ja tammi. Myös pihlajaa esiintyy runsaasti. Eläimistöstä havaitaan mm. urbanisoituneita kettuja, oravia, siilejä ja rusakoita. Niilo Kokko suunnitteli myös viereisen as.oy Lokkisaarentien samoilla periaatteilla. Kummankin yhtiön talojen alikulkujen väritykset korostavat taitavasti rakennusten henkeä. Kaikkiaan neljässä lamellitalokorttelissa on erikoiset neliömäiset sisäpihatalot, joiden keskellä on atriumpihat. Yläkuvat Martin Lodenius, alakuva Matti Pöhö

36 30 Porslahden asuinalue Porslahden uutta asuinaluetta on rakennettu vuodesta Alueen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Vesa Jakkula. Porslahdentien itäpuolen uusi asuinalue on huomattavasti tiiviimpi ja mittakaavaltaan pienempi kuin sen länsipuoli. Alueella on pääasiassa rivi- ja omakotitaloja, mutta Porslahdentien varteen on rakennettu myös muutamia kerrostaloja. Asuntokantaa monipuolistavat vielä ns. bo klok -tyyppiset pienkerrostalot. Kaikkiaan alueelle tulee noin tuhat asukasta. Marielundinaukio ja Marielundinpuisto muodostavat alueen keskeiset julkiset kaupunkitilat. Puiston äärellä toimii Porslahden päiväkoti. Kadunnimistö on otettu Zacharias Topeliuksen saduista tämän juhlavuoden 1998 kunniaksi. Linkit: Topelius Kuva Martin Lodenius: Porslahden uusi asuinalue.

37 31 Nimetön mäki Etsinnöistä huolimatta tälle kallioiselle mäelle ei ole löytynyt nimeä. Vastaavilla agraarialueilla nimet ovat muodostuneet käytön, ominaisuuden, rakennuksen tai ympäröivien peltojen, jokien tai maastomerkkien mukaan. Tällaisia viljelyyn kelpaamattomia saarekkeita käytettiin riihien, latojen, juureskellareiden ja asuinrakennusten rakentamiseen. Niillä oli usein lehmi- ja hevoshaka tai lammaslaidun. Mäki on ympäristössään melko korkea, joten se on ollut ensin saari ja vasta myöhemmin maankohoamisen myötä kuroutunut suoraan kiinni mantereeseen. Mäellä voi olettaa olleen nimi jo tuolloin. Samuel Brotheruksen kartassa vuodelta 1651 saareke näkyy selvästi ja siellä näkyy useita mustia rakennuksiksi tulkittavia pisteitä. Maanmittaushallituksen kartassa 1930 näkyy saarekkeen pohjoisreunalla rakennus, mahdollisesti riihi, jonne johtaa selkeä tie. Samassa kartassa näkyy kolmen tilan rajojen risteyskohta, josta voisi arvata etuliitteeksi Raja (ruotsiksi Rå), ja jatkona mäki (backa). Läheisen kadun mukaan nimeksi voisi myös ehdottaa Pilvilinnanmäkeä sehän tunnettiin myös nuorison ilonpitopaikkana 70-luvulla. Mäellä on ulkoilijoiden käytössä pöytäryhmä. Kuva Martin Lodenius: Nimetön mäki entisen vedenpuhdistamon vieressä on suosittu ulkoilupaikka.

38 32 Liikuntapuisto Vuosaaren liikuntapuisto on suunniteltu Nordsjön kartanon pohjoispuolelle. Alueella on kaksi tonttia urheiluhalleja varten. Lisäksi alueelle on tulossa useita nurmi- ja hiekkakenttiä jalkapalloilua ja muita palloilulajeja varten. Puiston luoteisosalle on tarkoitus rakentaa laaja monitoiminurmikenttä ja leikkikenttä. Liikuntapuiston rakentaminen on aloitettu. Väliaikaiset hiekkakentät on rakennettu Nordsjön kartanon puoleiselle osalle, muilta osin puisto on esirakentamisvaiheessa. Kaupungin rakennusviraston tukikohta on entisellä puhdistamoalueella. Kuva Martin Lodenius: Liikuntapuisto on tulossa.

39 33 Porslahden viljelypalstat Vuosaari-Seuran ylläpitämä Porslahdenpuiston viljelypalsta-alue saatiin uudistettuna käyttöön vuonna Kaupunki asensi palstoille vesijohtoverkoston ja rakensi viljelyalueen ympärille puiston. Palsta-alue koostuu kolmesta lohkosta, joissa on 82 yhden aarin ja 165 puolen aarin kokoista viljelypalstaa. Palstat on tarkoitettu ensisijaisesti lähiseudun asukkaille. Vapautuvista palstoista tiedotetaan Vuosaari-lehdessä ja - kaupunginosasivustolla. Linkit: Vuosaari-seura Kuva Martin Lodenius

40 34 Entinen Sahlmanin makeistehdas Paikalla on toiminut lähikauppa Elanto, useita ravintoloita ja makeistehdas. Kauniaisissa aloittanut perheyritys Sahlman Makeiset ky toimi Pienellä Villasaarentiellä , sen jälkeen se muutti Herttoniemeen. Tehtaanmyymälä oli vuosaarelaisille yrityksen näkyvin toimintamuoto. Nykyään paikalla toimii ravintola Valkeat yöt. Linkit: Sahlmanin makeistehdas Kuvat Martin Lodenius

41 35 Villasaarentien pientaloalue Villasaarentien pientaloalue valmistui 2004 ja sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen. Aluetta pidetään onnistuneena esimerkkinä täydennysrakentamisesta. Paikalla oli 1960-luvulla vuosaarelaisten itse tekemä legendaarinen maauimala. Sen luvat oli haettu Helsingin maalaiskunnasta kaupunkiin liittämisen (1966) jälkeen ne eivät perimätiedon mukaan enää päteneetkään, eikä kaupunki myöntänyt uusia. Näin uimala peitettiin hiekalla. Uimalan perustuksissa oli haponkestävää paksua harjaterästä, joka oli täysin ruosteetonta vielä 2004 ennen kuin se poistettiin uusien talojen tieltä. Meluaita pystytettiin jo luvulla kaatopaikan liikenteen vuoksi. Kun sataman rakentaminen alkoi 2003, meluaitaa jatkettiin. Kuvat Martin Lodenius

42 36 Niinisaarentien alikulku Niinisaarentien alikulku on portti Pohjois-Vuosaaren (Mustavuoren) virkistysalueelle, jossa on useita ulkoilureittejä ja talvisin valaistut ladut. Niinisaarentien pohjoispuolisessa kallio- ja maaperässä on kalkkia poikkeuksellisen runsaasti, mikä on edullista monelle vaateliaallekin kasvilajille. Siksi alueella on runsaasti lehtoja. Rehevä ja monipuolinen kasvillisuus heijastuu puolestaan eläinlajistoon. Näiden seikkojen ansiosta alueella yhdistyy suhteellisen suppealle pinta-alalle monia eri luontoarvoja. Toisaalta alueen sijainti on houkutellut raskaita toimintoja alkaen vanhoista linnoituslaitteista kaatopaikkaan ja uuteen suursatamaan saakka. Liikenneturvallisuutta ajatellen kaupunki rakensi vuosina asukkaiden ja järjestöjen vauhdittamana kiertoliittymät Niinisaarentielle Porslahdentien ja Kallvikintien risteyksiin. Parhaillaan Niinisaarentien pohjoispuolelle on suunnitteilla pientalovaltainen asuntoalue noin 2000 asukkaalle. Sitä vastustamaan on noussut oma kansalaisliike, Pro Mustavuori. Alueen asemakaava on tarkoitus laatia vuosina Kuva Martin Lodenius

43 37 Puistopihat Säästöluodon Neitsytsaarentien kokonaisuutta pidetään yhtenä Vuosaaren parhaiten onnistuneista. Parvekejulkisivujen nauhavaikutelmaa on korostettu musta valkoisella värityksellä. Taloryhmän kahdessa keskimmäisessä rakennuksessa on käytetty pilareille nostettuja päätyjä luomaan mielenkiintoisia tilanäkymiä. Hyvin hoidetuilla puistopihoilla on mm. vuoristojalavia, hevoskastanjoita, mongolianvaahteroita, tavallisia vaahteroita, tammia, saarnia, pihlajia, sembramäntyjä ja poppeleita. Kuvat Martin Lodenius: Puistopiha Pohjois-Vuosaaressa Neitsytsaarentiellä.

44 38 Pohjoinen ostoskeskus Pohjoinen ostoskeskus valmistui 1965 ja sen suunnitteli Lauri Silvennoinen. Osin kaksikerroksisen, tasakattoisen ostoskeskuksen julkisivut ovat alun perin betonia ja mineriittilevyä. Rakennuksen keskelle jää klassisen pation henkinen, suojaisa sisäpiha. Itäpuolisella autojen kääntöpaikalla on aikaisemmin toiminut tori. Vuosaaren pohjoinen ostari on Helsingin 10 arvokkaimman 60-luvun ostoskeskuksen listalla. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää ostoskeskuksen suojelemista ajalleen tyypillisenä ja alkuperäisenä säilyneenä. Vuosaaren lähiöasema on asukkaiden yhteinen olohuone Keski-Vuosaaressa, ja samalla se on vanhan Vuosaaren ainoa asukastalo. Lähiöasema perustettiin Vuosaaren lähiöprojektin aikana 1997 ja on nykyään Helsingin itäisen sosiaaliaseman Vuosaaren toimipisteen isännöimä. Lähiöasemalla voi poiketa tapaamaan muita, juomaan kupin kahvia, surffailemaan internetissä tai lukemaan päivän lehteä. Lähiöasemalta löytyy myös infoa alueen tapahtumista ja esimerkiksi lähiöliikunnasta. Asukkaiden käytössä on kopiokone ja faksi. Lähiöasemalla on myös pieni kierrätyspiste. Aseman noin 100 neliömetrin tiloja voivat käyttää asukkaiden kerhot ja harrastuspiirit. Vuosaaren harrastajakirjoittajat, englannin kielen keskustelupiiri, kuvataidepiiri, venäläinen teatteri ja nuorisoasiainkeskuksen nuorten ryhmä kokoontuvat tällä hetkellä Lähiöasemalla. Tila sopii myös muuhun kokoustoimintaan. Linkit: Vuosaaren lähiöasema Vuosaaren lähiöasema Kuvat Martin Lodenius

45 39 Mustavuori Mustavuoren kallioalue alkaa Niinisaarentien varresta ja jatkuu pohjoiseen Vantaan puolelle. Alue on osa Uutelasta Sipoon Talosaareen ulottuvaa vihervyöhykettä. Mustavuoressa on yksi Helsingin neljästä valtakunnallisesti merkittävästä kallioalueesta ja se kuuluu yhdessä Porvarinlahden pohjukan kanssa Natura alueeseen. Vuonna 1987 rauhoitetun luonnonsuojelualueen laajuus on 36,6 hehtaaria, josta vesialuetta 0,13 hehtaaria. Saman alueen Vantaan puoleinen osa kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Metsä on suurimmaksi osaksi kuusivaltaista. Sen seassa on lehtomaista kangasmetsää sekä avokallioita ja kalliomänniköitä. Lehtokaistaleet ovat keväisin täynnä kukkivia valko-, sini- ja keltavuokkoja, näsiää ja kevätlinnunherneitä. Kaikkiaan Mustavuoren lehdossa on noin 60 putkilokasvilajia. Sammalia ja jäkäliä on pohjakerroksessa sekä puiden rungoissa ja oksilla. Kallioilla on harvinaisia kuivan paikan kasveja: ketonoidanlukkoa, karvakiviyrttiä ja ruotsinpitkäpalkoa.

46 Keväällä Mustavuoressa kuulee lintukonsertin, jollaista ei tapaa juuri muualla Helsingissä. Linnusto on hyvin runsas sekoitus lehti- ja kuusimetsien lajeja. Tavallisimpia ovat pajulintu, metsäkirvinen, punakylkirastas, peippo, sirittäjä, mustapääkerttu, kultarinta, tiltaltti ja töyhtötiainen. Joka vuosi alueella on nähty myös idänuunilintuja, pikkusieppoja, pyitä ja teeriä. Jopa harvinainen pohjantikka pesii alueella. Nisäkkäitä voi nähdä parhaiten varhain aamulla. Ainakin kettu, mäyrä ja supikoira pesivät alueella. Luoteeseen kulkevan ulkoilutien varren miljoonaa vuotta vanha kalliojyrkänne on saman murroslaakson etelärinnettä, jossa Vuosaarenlahti oli ennen kuin se täytettiin. Jyrkänteen vaakasuorasti rakoillut kohta on saanut asukkailta nimen Hampurilaiskallio. Linkit: Mustavuori Porvarinlahti Ymparistö Yläkuvat Martin Lodenius Alakuva: Vuosaari-Seuran arkisto: Viereistä maisemaa ei enää ole. Paikalla on nykyään rautatiesilta ja kävelysilta Porvarinlahden yli. Vantaan puolella oleva Labbackan mökki on purettu vuotta sitten.

47 40 Helsingin maa- ja merilinnoitus Jo Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japanin-sodassa Tsushimassa päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi koko Suomenlahden kattavan linnoitusjärjestelmän. Vasta I maailmansodan puhkeaminen ja länsivaltojen valtavat sotalainat Venäjälle saivat vauhtia toimintaan. Linnoitusjärjestelmään kuuluvan Helsingin maa- ja merilinnoituksen vallihautoja ja tuliasemia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen aina tapahtuneeseen vallankumoukseen saakka. Osa töistä jatkui vielä sen jälkeenkin. Linnoitus toteutettiin alan uusimpia oppeja ja tekniikkaa soveltaen: käytössä oli mm. langaton lennätin. Helsingin maa- ja merilinnoitus pystyi yhdessä Tallinnan merilinnoituksen kanssa sulkemaan tarvittaessa koko Suomenlahden ja siten estämään hyökkääjää etenemästä kohti Pietaria. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin ja meririntama Skatanniemeltä Miessaareen. Mustavuorelle louhittiin taistelu- ja suoja-asemia, laaja ammusvarastoluolien verkosto sekä yhteysteitä. Valtavat linnoitustyöt mullistivat elämän Vuosaaressakin. Mukana oli suuri joukko suomalaisia, myös joitain Vuosaaren asukkaita, sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja ja pakkotyöläisiä, jotka tosin kotiutettiin vuonna 1916 häiriöiden ja suoranaisten rikosten vuoksi. Nämä hunguuseiksi kutsutut vieraat olivat epäilemättä hyvin eksoottinen näky Vuosaaressa vieraine tapoineen. He mm. osasivat käyttää ravinnokseen sammakoita, käärmeitä ja kastematoja. Suomalaisille vallityöläisille vuosaarelaiset möivät tutumpia elintarvikkeita sekä viinaa ja omatekoista kiljua. Helsingin maa- ja merilinnoitus joutui taisteluun vain kerran, kun saksalainen Itämeren divisioona valtasi Helsingin punaisilta Vuosaaren asemissa ei tällöin taisteltu, mutta ilmeisesti saksalaiset teloittivat Vuosaaressa asemiinsa jääneet venäläiset vartiomiehet. Linnoitus on rauhoitettu muinaismuisto. Mustavuoren tukikohdan alueelle suunnitellaan linnoituspuistoa. Linkit: Viapori Yläkuva Matti Kanerva, alakuva Martin Lodenius

48

49 41 Vuosaaren tulivuori Kivessä näkyy ns. tyynylaavarakennetta. Kallio näyttää koostuvan senttimetrin kokoisista pehmeämuotoisista kappaleista, jotka osoittavat laavan purkautuneen maankuoresta veteen. Vulkaaninen toiminta tapahtui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Mistä tyynylaavaa löytää? Vuosaaren huipulle johtavan tien oikealla puolella voimajohdon alla on tyynylaavaa. Kaatopaikka-alueen lounaisreunalla kulkevan soratien ja voimajohdon välisellä kalliolla on myös tyynylaavaa. Matti Kanervan kuva on jälkimmäisestä paikasta. Kuva Matti Kanerva

50 42 Kalkkilouhokset Porvarinlahden alueella on useita, pääosin pieniä kalkkilouhoksia. Kalkkikiveä muodostui muinaisten merien pohjalle saostuneista pieneliöistä. Sitä on Vuosaaressakin louhittu ihmisen käyttöön. Kiteistä kalkkikiveä eli marmoria alettiin louhia muurilaastin tekoon 1700-luvulla Suomenlinnan rakentamista varten. Nordsjön kalkkilouhoksessa vanhan kaatopaikan luoteiskulmassa louhittiin samaa marmoria rakennus- ja koristekiveksi vielä 1960-luvulla. Nyt paikalla on veden täyttämä avolouhos ja suljetut kaivoskuilut. Kivikasoista voi vielä löytää tavanomaisen valkoisen kalkkikiven lisäksi punertavaa ja vihertävääkin marmoria. Kuvat Martin Lodenius

51 43 Vuosaaren puro Mustavuorelta alkunsa saava puro virtaa entisen kaatopaikan sivuitse täyttöalueen länsireunaa pitkin puhdistamoalueelle. Sitten se virtaa Vuosaaren kartanon maiden läpi edelleen Vuosaarenlahteen. Kuvat Martin Lodenius

52 44 Vuosaaren entinen kaatopaikka Kun Vartiokylän kaatopaikka täyttyi, perustettiin 1964 Vuosaareen kaatopaikka. Jätteiden ja jäteöljyn poltosta syntyi haittaa ja kaatopaikan vastustajien joukko kasvoi. Tilanne paheni, kun aivan asutuksen ja meren läheisyyteen tuli pääkaupunkiseudun toinen suurkaatopaikka Vuosaarelaiset vastustivat kaatopaikkaa kiivaasti. Sen jälkeen kaatopaikkojen sijainnista neuvoteltiin lääninhallituksessa. Lopulta YTV:n uusi kaatopaikka perustettiin Ämmässuolle Vuosaaressa on jätettä yhteensä 1,7 miljoonaa tonnia. Vanhaa kaatopaikkaa päästään maisemoimaan vuonna 2008, kunhan sen sisällä yhä muhivat kaatopaikkakaasut poistuvat. Kaasuja kerätään talteen ja poltetaan ajoittain viereisessä maakaasuvoimalassa tai pienessä polttolaitoksessa alueen länsireunalla. Tupakointikielto on edelleen voimassa kaatopaikan alueella, ja siellä on osin sortumavaara. Linkit: YTV-jätehuolto Kuvat Martin Lodenius

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään

Herttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa.

Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa. Hansavalkama on hyvien yhteyksien varrella, Kehä III:n ja Kauklahdenväylän risteyskohdassa. Hansavalkaman asukkaille on tarjolla runsaat Kauklahden lähipalvelut mm. päiväkodit, koulut, lähikaupat ja kirjasto.

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO JOHDANTO Kauhavan kaupungissa on käynnissä Ylihärmän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavalla ohjataan Ylihärmän kirkonseudun ja Hakolan maankäyttöä.

Lisätiedot

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Opintie 1 Sijaintikartta Arkkitehti Jorma Järven suunnittelema koulurakennus toteutettiin vuosina 1958-1960 Arkkitehti Heikki Koskela laajensi koulua vuosina 1967-1968

Lisätiedot

OMA LAHTI. Mitä haluat säilyttää? Mitä. uutta haluat luoda. Mitä. haluat muuttaa -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014

OMA LAHTI. Mitä haluat säilyttää? Mitä. uutta haluat luoda. Mitä. haluat muuttaa -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014 Mitä uutta haluat luoda? Mitä haluat muuttaa? Mitä haluat säilyttää? OMA LAHTI Tekijät: Marika Ågren, Sanna Vahto -KAUPUNKILAISTEN NÄKEMYKSIÄ TULEVAISUUDEN LAHDESTA KEVÄT 2014 NELJÄ OMA LAHTI -ILTAA KEVÄÄLLÄ

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot