1 Ilveskorvenpuisto. Tietolaatikko:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Ilveskorvenpuisto. Tietolaatikko:"

Transkriptio

1 1 Ilveskorvenpuisto Ilveskorvenpuisto on saanut nimensä Vuosaaren rakentamisen primus motorin, maisteri Martti Ilveskorven ( ) mukaan. Kolmisenkymmentä vuotta vanha puisto on vihreä keidas asutuksen keskellä. Puistossa on pienille ja isoille lapsille omat leikkialueensa. Puiston keskellä on pyöreähkö Kangaslampi, jota ympäröi kävelytie. Lammelle on rakennettu kaksi puulaituria. Puistoa koristavat kiviveistokset ja kasvikunnan kaunottaret: hortensiat, perennat, vesikasvit sekä komeat lehtikuuset, terijoensalavat. Kangaslammen eteläpuolelle on palautettu pieni suoalue. Puiston pinta-ala on 2,6 hehtaaria. Puistossa tehtiin 1998 perusparannus osana Vuosaaren lähiöprojektia Laaja hanke suunniteltiin kaupungin, vuosaarelaisten järjestöjen sekä lähiöarkkitehti Mikko Tainion yhteistyönä. Onnistunut lopputulos on palkittu julkisilla tunnustuksilla. Aikaisemmin Kangaslammenpuistona tunnettu puisto nimitettiin 1980-luvun alussa Ilveskorvenpuistoksi, Asuntosäästäjät ry:n perustajan Martti Ilveskorven mukaan. Samalla puistoon pystytettiin puinen ilvesveistos ja vuosaarelaiseen kiveen kiinnitettiin Martti Ilveskorven muistolaatta. Puistoa koristavat myös kuvanveistäjä Olli Salon ajattomat graniitti- ja spektroliittiveistokset Putkisto I II ja Propelli I II. Puistossa kasvaa mm. korpikaislaa, osmankäämiä, rohtoraunioyrttiä, litulaukkaa ja keltamoa. Puustoon kuuluvat terva- ja harmaaleppä, suomen- ja ruotsinpihlaja sekä terijoensalava. Linkit: Lähiöprojekti Ilveskorvenpuisto Kuvat Matti Kanerva Tietolaatikko: Sotien jälkeen Helsinki kasvoi nopeasti. Asunto-olot heikkenivät ja uudenlaisia asumismuotoja etsittiin. Näistä esimerkkinä nousivat puutarhakaupunginosa Tapiola ja metsäkaupunginosa Vuosaari. Molempien alueiden suunnittelussa yhdistettiin luonnonläheisyys nykyaikaisen kaupungin mukavuuksiin. Englantilaisesta puutarhakaupungin ideasta syntyi näin suomalainen sovellus, väljä ja vihreä Tapiola. Tapiolan Heikki von Hertzenin veroinen visionääri Martti Ilveskorpi seurasi tarkoin Helsingin maalaiskunnan (tuleva Vantaa) kaupunkisuunnitelmalautakunnan jäsenenä Vuosaaren

2 kaavoittamista. Hän perusti vuonna 1957 Asuntosäästäjät ry:n, joka pyrki tuottamaan tavallisille ihmisille hyvin suunniteltuja asuntoja lähes omakustannushintaan. Yhdistys sai pääkaupunkiseudulla suuren suosion: siinä oli parhaimmillaan noin jäsentä. Asuntosäästäjät ry rakennutti asuntoja eri puolille pääkaupunkiseutua ja oli seudun neljänneksi suurin rakennuttaja vuosina Erityisesti rivitaloja toteutettiin myös ns. hartiapankilla. Tulevat asukkaat osallistuivat niiden pystytykseen kykyjensä mukaan ja jatkoivat näin rintamamiestalojen rakentamisen perinnettä. Mukaan pääsemisen edellytyksenä oli jonkinlainen rakentamiskokemus ja mahdollisuus tehdä työtä tuntia kuukaudessa. Jos tunteja ei saanut täyteen, niitä saattoi myös ostaa tai hankkia paikalle sijaisen. Rakennusalan ammattilaisten osuus oli hartiapankkikohteissa vain noin 25 prosenttia työvoimasta. Kaikki osallistuivat kaikkien asuntojen toteutukseen ja tietyn valmiustason jälkeen asunnot arvottiin. Omatoimisuus oli muutenkin Vuosaaressa arvossaan. Vuosaarelaiset asuntoosakeyhtiöt perustivat 1965 Vuosaari-Säätiön jatkamaan Asuntosäästäjät ry:n työtä mm. kunnallistekniikan ja palveluiden järjestämiseksi. Kun vuosaarelaiset kyllästyivät kiertämään vanhaa tietä kaupunkiin Vartiokylänlahden ympäri, rakennettiin oma silta. Hankkeen järkevyyttä epäiltäessä Martti Ilveskorven kerrotaan sanoneen: "Aina joku hyvän sillan ostaa." Ja Helsingin kaupunki ostikin. Vuosaaren silta oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin. Se avattiin Kun tarvittiin oppikoulu: "No rakennetaan sellainen." Asuntosäästäjien aloitteesta rakennettiin myös urheilukenttä, päiväkoteja ja valaistuja latuja. Linkit: Vuosaari-Säätiö

3 2 Kangaslampi Keskellä Ilveskorvenpuistoa sijaitseva Kangaslampi oli alunperin suolampi, jonka vaarallisista silmäkkeistä varoiteltiin lapsia vielä sotien jälkeen luvulla lampi perattiin ja muokattiin virkistyskäyttöön. Pohjois- Vuosaaren keitaaseen istutettiin välillä jopa lohia. Tarina kertoo, että lammella on oma kummitus, Lammenneito. Torolf Lasseniuksen kirjan Elämää Vuosaaren Kallahdessa mukaan Lammenneito houkuttelee miehiä luokseen. Sille tielleen jäivät ne, jotka antoivat kauniin Lammenneidon houkutella itsensä. Meillä veljeksillä oli tapana juosta kauniina kesäiltoina lammelle ja takaisin. Vaatetuksena oli useimmiten lyhyet uimahousut. Yhdellä reissulla näimme tutun eukon lammen lähellä. Ohitimme eukon takaa hänen näkemättään, ja riensimme toista tietä kotiin. Kotona vaihdoimme vaatteet. Kun järkyttynyt eukko ehti meille kotiin asti, hän kertoi nähneensä kaksi Lammenneitoa ja siihen uskoon eukko jäi. Kaupunkitarinoita liikkuu myös siitä, mitä kaikkea roinaa pohjasta löytyi lammen peruspuhdistuksen yhteydessä. Joku kertoi traktorista, toinen autonromusta, puukengistä, viinapulloista ja työkaluista. Kangaslampea kunnostettiin viimeksi 1998 Ilveskorvenpuiston uudistuksen yhteydessä. Sillä on vakinainen lintukanta ja myös laulujoutsenet vierailevat lammella muuttomatkoillaan. Yöllä voi nähdä vesisiippojen saalistavan veden pinnan tuntumassa. Puiden latvojen tasalla voi taas nähdä saalistuslennoillaan pohjanlepakoita, joista on useita havaintoja muualtakin Vuosaaresta. Jäänteenä alkuperäisestä kasvaa lammen luona edelleen joitakin suokasveja kuten suopursua. Helsingissä harvinaiset pikkukarpalo ja suokukka sen sijaan ovat hävinneet. Lammen eteläpuolella on kostea painanne, josta on patoamalla ja lievästi maanpintaa käsittelemällä tehty suoalue. Suo tarjoaa mielenkiintoisen seurantakohteen puistojen käyttäjille ja koulujen biologian opetukselle. Suolta on johdettu vehreä viidakkopuro lampeen. Puron padolla voidaan säädellä suon vesitilannetta. Kangaslammelle on sijoitettu kaksi kaiteilla varustettua laituria, jotka on tarkoitettu etupäässä virkistykseen. Yläkuva Matti Kanerva ja alakuva Matti Pöhö

4

5 3 Tykkitie ja Kurkimoision kivipaasi Helsingin maa- ja merilinnoitus rakennettiin vuosina osana Pietarin suojaksi toteutettua laajaa linnoitusjärjestelmää. Sen puolustus perustui jalkaväkeen ja sitä tukevaan vahvaan tykistöön. Tukikohdat muodostuivat taisteluasemista ja tykkipattereista ammusvarastoineen. Erityisesti otettiin huomioon linnoituslaitteita yhdistävät tykkitiet, joita pitkin joukkoja ja kalustoa voitaisiin siirtää taistelujen aikana. Yhdystiet eli tykkitiet tehtiin makadammista (murskatusta kivestä, nimi keksijä McAdamin mukaan) ja mukulakivistä. Tiet ojitettiin tarkasti, jotta niitä voitaisiin käyttää myös kelirikon aikana. Näillä paikkeilla tykkitien mutka kiersi linnoituksen tukikohtaan numero I kuuluneen tykkipatterin, jonka aseistuksena oli 152 millimetrin pronssiset haupitsit. Patterin tehtävänä olisi ollut Porvarinlahden rannassa sijainneen etulinjan tukeminen, jos vihollinen yrittäisi koukata sieltä kaupunkiin. Paikalle suunnitellaan uutta Kurkimoision asuntoaluetta. Vuosaari-Seura on ehdottanut tykkitien linjauksen säilyttämistä alueen katurakenteissa. Alueelle rakennettava uusi Piippuhylly-niminen katu noudattaakin suunnilleen tykkitien linjausta. Tykkitien alkuperäiset rakenteet joudutaan kuitenkin purkamaan. Kivet kerätään talteen muiden tykkiteiden kunnostamista varten. Tien reunassa oleva kivinen kilometripaasi säilytetään, joskin sen sijainti muuttuu. Paadessa on luku 2, joka vanhojen tielinjausten mukaan on tarkoittanut matkaa Vuosaaren kartanoon. Linkit: Helsingin maa- ja merilinnoitus Haupitsi Tykkitie Maarintama Kurkimoision havainnekuva Kuva Matti Kanerva

6 4 Pohjavedenottamo Vartiokylänlahden pohjavesialue on yksi Helsingin kolmesta pohjavesialueesta. Niitä pidetään poikkeusolojen talousvesivarastoina. Muut kaksi ovat Vuosaaren ja Tattarisuon alueet, joilla on myös vedenottamot. Helsingin Vesi seuraa pohjaveden laatua säännöllisesti. Vedenottamo on pieni aidan ympäröimä tiilirakennus. Vartiokylän pohjavesialueen vesivarat ovat pääosin kallioperän murroslaaksossa, joka jatkuu Vartiokylänlahden pohjoispäästä ja Mustavuoren länsipuolelta koilliseen. Kuva Eliisa Munkki

7 5 Broändan purolaakso Viimeisimmän jääkauden jälkeen Broändan purolaaksossakin lainehti avovesi, kunnes Vuosaaren pääosat kohosivat merestä maankuoren oikenemisen myötä ajanlaskumme alun vaiheilla. Porvarinlahteen säilyi kuitenkin vesiyhteys, jota käyttivät ensin 700-luvulta friisiläiset kauppiaat ja sitten vuosina viikingit suojaisena reittinä idänretkillään, jotka ulottuivat kauas Bysanttiin saakka. Vasta 1600-luvulla salmi kuivui maankohoamisen jatkuessa. Sen jäänne Broändan puro saa alkunsa Mustavuorelta ja yhtyy hieman alempana Mellunkylän puroon, joka laskee Vartiokylänlahteen. Paikannimi Broända (sillanpää) viittaa siltaan, joka on ollut tällä paikalla ainakin jo vuoden 1651 kartassa. Sitä ennen on mahdollisesti ollut käytössä jonkinlainen lauttayhteys. Toinen silta oli pohjoisempana Nybondasin paikkeilla. Tie kulki Viikin kautta Helsingin pitäjän keskukseen Malmille. Kaupunkiin mentäessä piti kiertää Vanhankaupunginlahden ympäri aina 1930-luvun puoliväliin saakka, jolloin uusi Porvoontie rakennettiin Herttoniemen ja Kulosaaren kautta. Puroa pitkin kulkee edelleen kaupunginosan raja: toinen puoli kuuluu Vartiokylään ja Mellunkylään. Puron lähellä on vedenottamon lisäksi joitakin lähteitä. Molemmin puolin kasvaa kaunista kosteaa tervaleppälehtoa. Aluskasvillisuudessa ovat vallitsevina mesiangervo, korpikastikka, korpikaisla ja suo-orvokki. Broändan puron tuntumassa on säilynyt lähes yhtenäinen vyöhyke luonnontilaista ympäristöä. Se on merkittävä ekokäytävä eli kasvien ja eläinten leviämis- ja kulkuväylä. Viereisessä Tankomäessä on osittain tuhoutunut pronssikautinen hauta sekä hiekkakuoppia ja ikivanhoja pihapiirejä. Uudempi päärakennus on vuodelta Mäen takana Fallpakassa on viljelypalstoja, joita Vuosaari-Seura vuokraa. Muinaisruotsin sana nor tarkoittaa kapeaa salmea tai salmessa virtaavaa vettä. Näin koko saari sai salmesta nimen Norsö, josta myöhemmin vääntyi muoto Nordsjö. Linkit: Kartta Kuva Eliisa Munkki

8 6 Degersten Massiivisen kivenjärkäleen Degerstenin eli "Jättiläisen kiven halkeamisen alkusyystä on erilaisia teorioita. Siihen liittyy jännittäviä tarinoita, rakkautta ja legendoja. Railoon päässeen veden jäätyminen on joka tapauksessa suurentanut halkeamia ja kehitys jatkuu edelleen. Kuvat Eliisa Munkki

9 7 Nordsjö folkskola (Nordsjö Botby folkskola) Ennen kuin Helsingin kaupunki osti maat, Rastilan kartano ulottui Broändan puroon asti. Helsingin maalaiskunta (= tuleva Vantaan kaupunki), johon Vuosaarikin kuului, oli 1800-luvulla pääasiassa ruotsinkielinen kuten myös Espoo ja Sipoo. Nordsjön kartanon omistaja, senaatin kanslisti Alexander Jansson teki vuonna 1883 aloitteen ruotsinkielisen koulun aikaansaamiseksi Porslahden tilalle. Vuonna 1895 rakennettiin ruotsinkielinen koulu alueen asukkaiden lahjoitusvaroilla. Nykyinen keltainen rakennus vuodelta 1901 on palaneen rakennuksen paikalla. Koulu toimi siinä vuoteen 1970, sittemmin tiloissa oli ruotsinkielinen päiväkoti. Vuoden 2006 kesällä kaunis hirsirakennus oli tyhjillään. Suomenkielisten lasten oli käytävä koulua Mellunkylässä tai Puotilassa ennen kuin vuonna 1950 valmistui Rannikkopiirin koulu nykyiselle Heteniityntielle. Vuonna vartiokyläläiset sijoitettiin Broändan kouluun kunnes tilaa löytyi sodan runtelemasta Vartiokylästä. Mainittakoon, että koulussa on sadan vuoden aikana ollut vain kolme johtajaopettajaa: Hilma Lassenius, Elsa Nyström ja Tor-Helle Fredriksson. Kyllikki Kailarin kirjassa Maalaismaisemista Itä- Helsingiksi on sivuilla värikäs artikkeli suomenkielisten koulujen alkutaipaleelta. Kuvat Eliisa Munkki

10 8 Tilapäisen elementtikirkon paikka Vaneriementtirakenteinen, siirrettäväksi suunniteltu kirkko vihittiin käyttöön Sen suunnittelivat Bengt-Vilhelm Levón sekä Ola Laiho, joista jälkimmäinen on sittemmin tunnettu mm. Helsingin tulevan musiikkitalon arkkitehtina. Ramppi johti eteiseen, josta kirkkosali aukesi rakennuksen siipeen. Lasinen takaseinä teki tilasta valoisan ja luonnonläheisen. Kerho- ja huoltotilat sijoittuivat pitkänomaiseen päärunkoon, jonka eteläpäässä oli virka-asunnoksi tarkoitettu pieni kaksio. Betonipilareille suoraan kallioon perustettu, noin puoli metriä maan pinnan yläpuolelle nostettu rakennus kuului ennen rapistumistaan Vuosaaren merkittävimpiin arkkitehtuurikohteisiin. Sitä esiteltiin useissa koti- ja ulkomaisissa arkkitehtuurijulkaisuissa sekä Suomi rakentaa 4 -näyttelyssä Suunniteltaessa ajateltiin, että kunhan Vuosaareen pian saadaan pysyvä kirkkorakennus, elementtikirkko voidaan purkaa ja koota uudelleen toiseen esikaupunkiin. Vuosaaren kirkon valmistuttua 1980 elementtikirkko palveli kerhotoimintaa, kunnes se jouduttiin sulkemaan huonon kunnon vuoksi 1990-luvulla. Paikalle rakennetaan kerrostaloja. Kuva Matti Pöhö

11 9 Asunto-osakeyhtiö Säästöpurje Säästöpurjeeseen kuuluu 16 viisikerroksista pistetaloa Purjetiellä ja Merikorttitiellä sekä viisi kolmikerroksista lamellitaloa Kallvikintien varressa. Yhtenäiset nauhamaiset parvekelinjat luovat pistetaloihin voimakkaan ilmeen. Talot valmistuivat 1965, ja ne suunnitteli Ilmo Valjakka. Valjakan tunnetuin työ on Yleisradion päärakennus Iso Paja. Parvekkeiden sisäseinissä on voimakas väritys. Säästöpurjeessa on 654 huoneistoa, ja se on Suomen ja Pohjoismaiden suurimpia taloyhtiöitä. Talojen ympärillä on metsäpuisto ja avarat pihatilat. Alueella on ollut alun perin kaksi korttelikauppaa, elementtikirkko ja vuonna 2005 purettu vesitorni. Kuvat Eliisa Munkki

12 10 Purettu vesitorni Vuosaaren vesitorni valmistui 1964, ja se purettiin lokakuussa Veden toimittamisen lisäksi torni palveli vuosikymmeniä Vuosaaren maamerkkinä. Kun vesitornia ei enää tarvittu varsinaiseen tehtäväänsä, se sai väistyä. Kaupunki on kaavoittanut paikalle kaksi asuinkerrostaloa. hyvin vuosaarelaisten tuntemuksia. Merikorttitie 3:ssa on Vuosaari-lehden toimitus. Paikallislehti on ilmestynyt vuodesta 1965 aluksi joka toinen viikko ja myöhemmin kerran viikossa. Lehti on suosittu ja lisää vuosaarelaisten yhteishenkeä. Lehdessä otetaan vilkkaasti kantaa Vuosaaren suunnitteluun luvulla lehti julkaisi sensaatiouutisen: Vuosaari oli julistettu itsenäiseksi kunnaksi. Se osoittautui aprillipilaksi, mutta kuvaa Vuonna 1984 Vuosaari-lehti palkittiin Helsingin paikallislehtikilpailussa. Päätoimittajana oli alusta lähtien aina vuoteen 2000 asti kirjailija ja kunnallisvaikuttaja Esko Honkanen. Nyt hänen poikansa Eero Honkanen jatkaa lehteä julkaisevan perheyhtiön johdossa ja päätoimittajana. Linkit: Vuosaari-lehti Kuvat Eliisa Munkki

13

14 11 Vanttikallio Vanttikallio kohoaa korkeimmillaan 33 metriä merenpinnan yläpuolelle ja se on Vuosaaren luonnonmaan korkein kohta. Mäen huippu kohosi luotona esiin Litorinamerestä noin 9000 vuotta sitten. Puretun vesitornin paikasta noin 120 metriä länteen löytää arviolta 2800 vuotta vanhan pronssikautinen hautaröykkiön. Se on aikojen saatossa osittain tuhoutunut. Lahden pohjukassa Vartiokylän puolella on 30 metriä meren pinnan yläpuolelle kohoava linnavuori. Sitä pidetään Helsingin merkittävimpänä historiallisena jäännöksenä. Linnan vallit olivat moninkertaiset, paikoin miehenkorkuiset ja arviolta neljä metriä paksut. Vanhimmat rakennelmat ja esinelöydöt on ajoitettu luvulle. Tuolloinhan ruotsalaisasutus levisi Uudellemaalle ristiretkien tukemana. Sitä ennenkin vuorta on luultavasti käytetty turvapaikkana. Maan kohoaminen jatkuu edelleen 2,5 millimetriä vuodessa, joten keskisyvyydeltään parimetrinen Vartiokylänlahti madaltuu entisestään. Järviruo'on lisäksi tilanteesta hyötyvät sini- ja merikaisla sekä vesilinnut. Ruovikoitumista edistää myös lahteen tulevan veden kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Vuoteen 1976 saakka Mellunkylän talousviemäri laski Mellunkylänpuroon. Nykyään vain asutuksen pintavalumat (hulevedet) päätyvät purojen kautta Vartiokylänlahteen. Vartiokylänlahtea ympäröivällä viheralueella asustaa lepakoita ja ruovikon aukkopaikoissa veden pinnassa saalistaa vesisiippoja. Korkeammalla ruovikon yllä, rantametsien reunoilla ja aukoissa voi nähdä saalistuslennoillaan pohjanlepakoita. Vuosaaren puolella lahden pohjukassa on arvokas tervaleppäkorpi. Linkit: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Kuvat Eliisa Munkki

15

16 12 Vuosaaren Helanderkoti Ilmari Helanderin säätiön yksityisessä vanhusten palvelutalossa on 48 yksiötä, pariskunta-asunto, lyhytaikaispaikkoja sekä 12-paikkainen dementiayksikkö Tuomikoti. Vuosaaren Helander-kodin palveluja käyttävät myös musiikkileikkikoulun lapset ja sotaveteraanit. Palvelukotien keittiöt palvelevat asukkaiden lisäksi lähiseudun ihmisiä. Lounaalle voi poiketa tai noutaa ruokaa mukaan. Vuosaaren Helander-koti kuljettaa lämpimät ateriat kotiin. Liikemies Ilmari Helander ( ) perusti vuonna 1967 nimeään kantavan säätiön. Sen tarkoituksena on tukea pääasiassa helsinkiläisiä vanhuksia perustamalla ja ylläpitämällä palvelukoteja. Vuosaaren Helander-kodissa ovat asuneet mm. näyttelijä Irma Seikkula ja kansanedustaja Aarne Saarinen. Palvelutalo valmistui Linkit: Helanderkoti Kuvat Eliisa Munkki

17 13 Asunto-osakeyhtiö Säästökannas Säästökannas valmistui 1965 ja sen suunnitteli Veijo Kahra. Matalat lamellikerrostalot sijoittuvat viuhkamaisesti. Parvekekaiteet ovat L- muotoisia, hieman ulkonevia ja parvekkeiden takaseinien väritys vaihtelee keltaisesta punaiseen, vihreästä siniseen. Tyyli on vuosaarelainen versio De Stijl - arkkitehtuurista. Asemakaavallisesti alueella on samaa 1950-luvun henkeä kuin Munkkivuoren Ulvilantiellä. Asuntoyhtiön piha-alueet ovat vehreitä ja puistomaisia. Kuvat Matti Kanerva

18 14 Vuosaaren lämpökeskus Vuosaaren lämpökeskus valmistui 1973 ja sen suunnitteli Touko Neronen. Lämpökeskus on osa terassitalokorttelin kokonaisuutta, johon kuuluu myös komea männikkö. Lämmöntuotannon keskityttyä muualle tila on ollut tyhjillään, mutta rakennuksen käyttömahdollisuuksia selvitetään. Veistoksellinen rakennus suojellaan merkittävänä arkkitehtuurikohteena. Lämpökeskuksen tontilla on vireillä asemakaavamuutos. Suunnitelmien mukaan tontille rakennetaan ainakin yksi terassitalo. Kuvat Matti Kanerva

19 15 Terassitalot Terassitalot eli asunto-osakeyhtiö Säästöniemen rakennukset valmistuivat Suunnittelija Touko Neronen oli saanut jo nuorena kansainvälisiä vaikutteita ja halusi kokeilla ekspressiivisen elementtiarkkitehtuurin mahdollisuuksia. Kerrostaloparvekkeet ja asuntopihat on tässä yhdistetty suuriksi parvekepihoiksi. Rakennuksen välimerellinen terassimuoto tuo lisää valoa sisätiloihin. Näin muodostuu veistoksellinen julkisivu, jota vielä korostaa pehmeä väritys. Myös sisäänkäyntipuoli sylinterimäisine porrashuoneineen on dramaattinen. Katoille suunniteltiin kattopuutarhat ja leikkipaikka, mutta ne jäivät toteuttamatta. Alkuperäisistä ideoista tehtiin muutenkin paljon kompromisseja, sillä erikoisemmille ratkaisuille oli vaikea saada rakennuslupia. Lähimmät esimerkit terassitaloista löytyvät Laajasalon Yliskylästä ja Espoon Kivenlahdesta. Kuva Matti Pöhö

20 16 Vuosaaren entinen kirjasto Kun Vuosaaresta tuli Helsingin kaupungin osa, perustettiin sinne oma kirjasto. Helsingin kaupunginkirjasto osti osakkeen Ulappasaarentie 2:ssa sijainneesta matalasta liiketalosta. Silloin rakennuksessa toimivat muun muassa pankki, rautakauppa ja elintarvikeliike. Vuosaaren sivukirjasto avattiin 1967 ensimmäisenä johtajanaan vuosaarelainen Eila Lindqvist. Tilaa oli 340 neliömetriä. Vuosaari-lehti kirjoitti : Kirjasto on valoisa ja avara, yhtenäinen huone, jossa ei ole vähääkään ahtauden tuntua. Aluksi kirjasto oli avoinna 30 tuntia viikossa, ja aineiston määrä oli nidettä. Vuosien varrella aineisto lisääntyi ja monipuolistui, asiakkaita tuli lisää ja lainaus kasvoi. Vähitellen kirjasto alkoi tulla ahtaaksi. Kun tietotekniikka valtasi alaa ja luvun uusi rakentamisaalto pyyhkäisi Vuosaareen, alettiin etsiä uusia ratkaisuja ja yhteistyökumppaneita. Kirjasto muutti Vuotaloon keväällä 2001 ja Ulappasaarentie 2:n vanha liiketalo purettiin vuonna Vuonna 1969 valmistuneessa Ulappasaarentie 4:ssä oli Shell-yhtiön Suomen pääkonttori aina vuoteen Pääkonttorin ikkunoissa oli aina itsenäisyyspäivänä näyttävä valaistus. Päärakennus muutettiin asuinkäyttöön 1995, jolloin taloon rakennettiin mm. parvekkeet. Kuvat Matti Pöhö

21 17 Suo ja pitkospuut Lohikäärmepuiston ja Punakiventien urheilukentän terassitalojen puoleisen päädyn metsäkosteikkoon on rakennettu pitkospuut. Niillä kulkeminen kehittää tasapainoa ja on jännittävä seikkailu sekä aikuisille että lapsille. Kuva Matti Pöhö

22 18 Punakiventien koulu Punakiventien koulussa ovat toimineet musiikkiluokat vuodesta Opetuksen painopiste on suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Lisäksi viidennellä luokalla on mahdollisuus valita ilmaisu- ja viestintäkasvatuksen opintoja. Koulussa on tuotettu kaupunginosaamme esittelevä dvd: Kaikkein paras Vuosaari. Koulussa toimii oppilastoimikunta ja vanhempien yhdistys Vakky ry. Punakiventien koulu valmistui Sen suunnittelivat Hilkka Ahmed ja Kalevi Raitio kaupungin rakennusvirastosta. Paikalla oli aiemmin Marielundin tilan riihi, aitta ja muita talousrakennuksia. Vuonna 1972 olivat Heteniityntien koulutilat käyneet ahtaiksi. Punakiventien varrella tarvittiin vielä parakkiviipaleita koulun oppilasmäärän ollessa aluksi Ekaluokkalaisiakin oli peräti 13 rinnakkaisluokkaa. Vuonna 1977 peruskoulu-uudistuksessa koulun nimeksi tuli Vuosaaren ala-asteen koulu. Linkit: Vuosaaren ala-asteen koulu Kuvat Matti Pöhö

23 19 Leikkipuisto Lohikäärme Leikkipuisto Lohikäärme on Vuosaaren ensimmäinen ja monipuolisin leikkipuisto. Se oli Helsingin leikkipuistojen perusparannuksen pilottikohde vuonna Suunnitteluun osallistuivat lapset, nuoret, vanhemmat, leikkipuiston henkilökunta ja lähiseudun asukkaat. Leikkipuiston nimi tulee pientä lohikäärmettä kuvaavasta kiipeilyvälineestä, jonka on suunnitellut ja toteuttanut kaupungin itäisen viheryksikön käsityöpaja. Myös sisäänkäynti mukailee lohikäärmeaihetta. Puiston vesialtaaseen on sijoitettu lohikäärmettä kuvaileva mosaiikkityö, jonka on suunnitellut taiteilija Mia Waire. Pienten lasten alueella on minikokoinen maalaistalon piha eläimineen. Isommille lapsille on sählykenttä ja koripalloalue. Alueella on myös ns. Tarzan-keinu eli köysirata ja skeittipooli, jonne nuoret harrastajat tulevat skeittaamaan myös muista kaupunginosista. Leikkipuiston eteläosan koivikkoon on rakennettu pitkospuupolku ja metsään on istutettu peikkometsän tunnelmaan sopivia erikoiskuusia. Linkit: Leikkipuisto Lohikäärme Kuvat Matti Pöhö

24 20 Kirkko Kirkon tienoot ovat Vuosaaren vanhinta asutusaluetta. Ennen ruotsalaisia uudisasukkaita täällä liikkuivat saamelaisten ja hämäläisten lisäksi virolaiset. Muutamat tutkijat arvelevat, että näillä main on ollut Helsingin seudun vanhin kirkkohuone tai muu jumalanpalveluspaikka jo luvulla luvun lopulta alkaen saarelaiset kävivät kuulemassa sanaa Helsingin pitäjän kirkossa luvulla vuosaarelaiset olivat mukana Östersundomin kappelin perustaneessa rukoushuonekunnassa. Vuonna 1961 Itä- Helsingin ruotsinkielisille perustettiin oma seurakunta, Matteus församling. Vuonna 1965 Vuosaaresta tehtiin Helsingin hiippakunnalle aloite oman suomenkielisen seurakunnan perustamisesta Vuosaareen. Asiat etenivät nopeasti ja seurakunta aloitti toimintansa 1967 painottaen aluksi lapsi- ja nuorisotoimintaa. Ns. jengityössä seurakunta oli koko maan kärkeä. Jumalanpalveluksia pidettiin aluksi yhteiskoululla ja Satamatuvassa eli Satamasaarentie 10:n kerhohuoneessa. Oma väliaikainen "vanerikirkko" saatiin 1969 Merikorttitielle. Vuonna 1976 pidetyn kutsukilpailun voittaneiden Arvi ja Pirkko Ilosen suunnittelema Vuosaaren kirkko valmistui 1980 entisen Marielundin tilan päärakennuksen paikalle. Kirkkosali ja kokoustilat muodostavat oman kokonaisuutensa, kirkkoherranvirasto ja asunnot toisen. Kolmikelloinen kellotapuli on osa kirkkoa.

25 Kirkon laajennuksenkin ovat suunnitelleet arkkitehdit Arvi ja Pirkko Ilonen. Kirkon alttariseinän taideteos, Mauri Favénin "Jeesuksen elämä", on hiekkapuhalluksella uurrettu betoniseinään ja urat on jätetty maalaamatta. Uudessa seurakuntasalissa Isä meidän - rukous on kaiverrettu taivasta ja metsää kohti suunnatun suuren ikkunan kahdeksaan lasiruutuun kahdeksalla Vuosaaressa eniten puhutulla kielellä. Esimerkiksi koraania arabian kielellä lukeva somali löytää rukouksen sekä arabian että somalin kielellä, samoin viron- tai venäjänkielinen omallaan. Kirkossa on nyt myös uusi Marielundin kappeli, jossa Vuosaaren seurakunnan toimitusten lisäksi esim. Matteus församling pitää messunsa. Kirkolla säilytetään ansiokasta kansiota, johon Torolf Lassenius on tallentanut Marielundin aikaisempia vaiheita. Marielund on juuri se osa Porslahden ratsutilaa, jossa kirkko nykyään sijaitsee. Vuosaaren kirkko on myös akustisesti ajatellen selvästi parhain Vuosaaren konserttisali ja tärkeä Vuosaaren kulttuurielämälle. Seurakunnalla on kappeli Meri-Rastilan korttelitalon yhteydessä. Sen on suunnitellut Alvar Aalto -koulukunnan edustaja, arkkitehti Kaarlo Leppänen. Kauppakeskus Columbuksessa on kauppakeskuskappeli, joka on maan ensimmäisiä kauppakeskuksen yhteyteen perustettuja kappeleita. Aktiivisesti Vuosaaren kehittämiseen osallistuneessa seurakunnassa on noin jäsentä. Linkit: Vuosaaren seurakunta Helsingin seurakuntayhtymä Matteus församling Kuvat Vuosaaren seurakunta

26 21 Rosarium Punakivenpuiston poikki kulki vanha Porslahti Marielund-tie. Ruusupuiston ryhmiin on istutettu kymmeniä erilaisia pensasruusuja: suomalaisia perinneruusuja, jalostettuja lajikkeita sekä tunnistamattomia ns. löytöruusuja. Puiston kentillä pelataan pallopelejä ja pidetään koirakoulua. Kesäisin se on nuorten suosima kohtaamispaikka. Puistossa on opastaulu. Yläkuva Martin Lodenius ja alakuva Siku Jyrkänne

27 22 Keto Mäki on ollut vuosisatoja maatalouskäytössä ja paikalla on ollut Marielundin tilan kaksi latoa luvulla alettiin puhua luonnonniittyjen perustamisesta kaupungin viheralueille. Vuonna 1980 rakennusviraston itäinen viheryksikkö kehitti Punakivenpuistoon erityyppisiä kukkaniittyjä. Niiden kasvillisuutta ovat mm. mäkikuisma, nokkonen, takiainen, suolaheinä, poimulehti, kumina, mesiangervo ja raita. Helsingin 4H-yhdistys keräsi niittyjen perustamista varten sopivia siemeniä. Kasvit ja puut valittiin tarkoin, jotta ne menestyisivät eivätkä haittaisi toistensa kasvua. Nyt Vuosaaren keskuspuiston osana ovat ihmisen ylläpitämä niitty sekä oja, perinteinen aita sekä infomaja ja pieni haka. Opastaulussa kerrotaan puistosta lisää. Linkit: Punakiventienpuisto Luonnonmukaisesta viljelystä Kuvat Matti Pöhö

28 23 Soistuva maa Maaperän soistuminen voi alkaa suotuisissa olosuhteissa, kun eloperäistä ainesta kerrostuu nopeammin kuin se ehtii hajota. Näin alkaa muodostua turvetta. Metsämaan soistumisen aiheuttavat tavallisesti muutokset metsän vesitaloudessa siten, että vedenpinta nousee maanpinnan tuntumaan. Tässä tapauksessa vuosisatoja vanhat Marielundin pellot ovat jääneet koskemattomiksi, metsittyneet ja sen jälkeen vettyneet. Vanhat sarkaojat ovat edelleen näkyvissä, mutta ne eivät enää johda vettä pois. Tällöin jotkut kasvilajit vähitellen kuolevat ja toiset puolestaan voimistuvat. Näin alue palaa ennen raivaamista vallinneeseen luonnontilaan. Metsikössä on komeita pajuja sekä havaittu käpytikkoja, pohjantikkoja ja palokärki sekä sirkkuja. Kuvat Martin Lodenius Etualalla oleva pensas on vanha kulttuurikasvi: koripaju.

29 24 Vuosaaren peruskoulu Koukkusaarentiellä Vuosaareen tarvittiin oppikoulu. Pikavauhtia valmistui Koukkusaarentielle vuonna 1965 Veikko Nortomaan suunnittelema koulurakennus. Aloitteentekijöinä kouluhankkeessa ja Vuosaaren oppikouluyhdistyksessä olivat Vuosaari-Säätiö ja Asuntosäästäjät ry. Kakkosvaiheessa koulua laajennettiin rakentamalla iso liikuntasali. Se valmistui vuonna Vuonna 1977 koulun nimi muutettiin Vuosaaren yläasteeksi. Koulussa on musiikki- ja matemaattis-luonnontieteellinen linja luokilla 7 9. Oppilaita on noin 300. Kesäkuun 1. päivänä 2006 samoissa tiloissa aloittaa uusi Vuosaaren peruskoulu, johon on yhdistetty Karavaanin ala-aste ja Vuosaaren yläaste. Linkit: Vuosaaren peruskoulu Kuvat Siku Jyrkanne

30 25 Vuosaaren kenttä Vuosaaren urheilukenttä on yksi Helsingin parhaista. Kenttä rakennettiin 1966 entiseen hiekkakuoppaan Vuosaari-Säätiön esityksestä. Kenttää kunnostettiin vuonna 1996, jolloin se sai valaistuksen ja juoksurata tartanpinnan, katsomoa parannettiin ja kuulutuskoppi rakennettiin. Kentällä voi harrastaa jalkapalloa, yleisurheilua, kuntoliikuntaa, tennistä, luistelua, jääkiekkoa ja hiihtoa. Urheilukenttä maastoutuu metsäiseen selänteeseen mäntymetsän keskelle. Viereisellä Heteniityn kentällä on pinnoitetut tenniskentät ja kesällä hiekkapohjainen harjoituskenttä, talvella valaistu luistinrata ja jääkiekkokaukalo. Vuosaaren Viikingit pelaa urheilukentällä jalkapalloa 1. divisioonassa. Seuralla on jalkapallossa vahva junioritoiminta. Ennen peruskorjausta juoksuradalla oli kumiasfalttipinta, jolla Raimo Vilen juoksi vuonna 1972 sadalla metrillä Euroopan ennätystä sivuavan ajan. Radalla tehtiin useita muitakin Suomen ennätyksiä. Tarinan mukaan kaupunginvaltuutetut Esko Honkanen ja Kalle Kallio juonivat kentän peruskorjausrahat kaupungin budjettiin. Honkanen sanoi kokoomuksen valtuustoryhmässä, että sosialidemokraatit ovat esittämässä peruskorjausrahaa budjettiin ja Kallio puolestaan demariryhmässä, että Honkasen Esko on saanut lupaukset peruskorjausmäärärahasta. Niinpä sekä kokoomus että demarit esittivät Vuosaaren kentän peruskorjauksen määrärahaa. Linkit: Vuosaaren urheilukenttä FC-Viikingit Kuva Marko Peltola

31 26 Heteniityn koulu Rannikkopiirin kansakoulu, jota aluksi kutsuttiin Sasekan kouluksi, oli aikanaan maan uudenaikaisin koulurakennus. Koulu toimi toistakymmentä vuotta Helsingin Opettajakorkeakoulun harjoituskouluna. Vuosaaren ensimmäinen suomenkielinen koulu rakennettiin Sasekan aloitteesta yhtiön lahjoittamalle tontille vieläpä Sasekan Kallahdessa valmistamista Siporex-harkoista. Pirkko Wesamaan suunnittelema koulu valmistui Värisommittelut ovat Eino Rappin. Koulun tiloissa virisi monenlaista kulttuuritoimintaa. Juhlia ja esityksiä järjestettiin juhlasalissa ja koululla toimi Vuosaaren sivukirjasto luvun lopulla koululla alkoi työväenopiston ja musiikkiopiston toiminta luvun alussa Rannikkopiirin koulu muuttui Vuosaaren kansakouluksi. Nykyään koulussa ovat peruskoulun luokat 1 6. Vuosaaren urheilukenttä ja keskuspuisto koulun läheisyydessä tarjoavat mainiot olosuhteet ulkoliikuntaan. Koulun ensimmäinen johtajaopettaja Erkki Hiltunen oli merkittävä kulttuurivaikuttaja, joka toimitti mm. Vuosaari merellinen kaupunginosa -kirjan Hänen aikanaan aloitettiin Vuosaaressa musiikkiluokkatoiminta. Linkit: Heteniityn koulu Kuva Matti Pöhö

32 27 Laivatalot Lauri Silvennoisen suunnittelemat laivatalot valmistuivat Silvennoinen tunnetaan muun muassa arkkitehtuuriltaan korkeatasoisen Pihlajamäen suunnittelusta. Kokonaisuuteen kuuluu Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus, kahdeksankerroksiset laivatalot sekä yhdeksän matalampaa asuinkerrostaloa. Pohjaratkaisultaan ainutlaatuiset tornitalot muodostavat veistoksellisen portin rakennusryhmän ja ostoskeskuksen väliin sekä hienon asetelman suhteessa Kangaslampeen. Niitä kannattaakin pysähtyä tarkastelemaan eri suunnista. Ylimpien kerrosten asunnoista aukeavat näkymät yli koko Vuosaaren. Kuva Matti Pöhö

33 28 Keskuspuisto Vuosaaren keskuspuisto noudattelee vanhaa tieuraa ja sen pääraitti on kilometrin mittainen Puistopolku. Se alkaa kirkolta ja jatkuu Niinisaarentielle. Aikanaan alueen tilat käyttivät tietä vedenhakuun. Vuosaaren keskuspuiston arvo on siinä, että se on katkeamaton ja muodostaa vielä nykyäänkin liikennemelusta lähes vapaan vyöhykkeen. Keskuspuisto on monin paikoin umpeenkasvanut ja valaistuksessa on puutteita. Suunnitelmissa on kuitenkin antaa puistolle uusi, puistomainen ilme alkuperäistä luonnetta muuttamatta. Siihen liittyy koirapuiston siirtäminen pois puistoalueelta. Vuosaaren keskuspuisto sai virallisen nimensä kesäkuussa 2006, sitä ennen alue tunnettiin Puistopolkuna. Etelässä pääraitti jatkuu merenrantaan saakka yhdistäen Etelä- ja Pohjois-Vuosaaren toisiinsa. Vuosaaren suunnittelussa käytettiin ulkosyöttöistä liikennemallia. Yhdysvaltojen Radburnista peräisin oleva malli tuli Englannin kautta Suomeen Se pyrki asuinalueen turvallisuuteen ja rauhallisuuteen erottamalla jalankulun ja ajoneuvoliikenteen toisistaan. Alueen sisälle pyrittiin luomaan yhtenäisiä jalankulkureittejä, kun taas paikoitus sijoitettiin puistokatujen päähän riittävän kauas asuntojen ikkunoista. Nykyisen Vuosaaren kaavoittaminen käynnistyi vuonna 1952, kun alueen suurin maanomistaja Saseka laaditutti Vuosaaren kylään rakennussuunnitelman. Kaavan laati kaupungin asemakaava-arkkitehti Olof Stenius ( ). Vuosaari ei vielä tuolloin kuulunut Helsingin kaupunkiin. Helsingin maalaiskunta ei ollut kiinnostunut Vuosaaren kehittämisestä, koska tuleva alueliitos oli jo tiedossa. Helsingin kaupunki puolestaan omisti alueesta liittämishetkellä vain 10 prosenttia, joten senkään intressissä ei ollut samanlainen maankäytön tehostaminen kuin muissa saman ajan aluerakentamiskohteissa. Keski-Vuosaaren kaava saakin seurata pitkälti maaston muotoja ja sen tehokkuusluku 0,4 on kerrostaloalueeksi pieni. Vuosaareen ei rakennettu lainkaan kaupungin vuokrataloja. Asiat etenivät hiljalleen: rakennuskaava hyväksyttiin Uudenmaan lääninhallituksessa Sen jälkeen suunnitelmaan tehtiin vielä muutoksia mm. maanomistajien toivomuksesta. Kaavaan vaikutti myös Sasekan käyttämä maanrakennusurakoitsija, joka perusti tiet enimmillään kymmeniä metrejä sivuun piirustuksista. Vuosaaresta suunniteltiin alun alkaen tytärkaupunkia, josta ei lähiöiden tapaan tarvitsisi lähteä keskustaan töihin. Tontteja varattiin kahden ostoskeskuksen lisäksi muille liike- ja julkisille rakennuksille. Jo tuolloin varauduttiin metroon ja satamaan. Kun teollisuus ja vanhat pientalotontit olivat vieneet rannan parhaat paikat, uusi asutus jouduttiin

34 sijoittamaan kauemmas merestä Sasekan omistamalle metsäalueelle. Olof Stenius hyödynsi metsäluontoa väljissä ja jalankulkuystävällisissä asuinkortteleissa tavoitteenaan ihanteellinen puistokaupunki. Lamellitalojen suunniteltuja etupuutarhoja ei kuitenkaan toteutettu. Ennen kuolemaansa Stenius harmittelikin lehtihaastattelussa Vuosaaren puutarhakaupunkimaisuuden hukkaamista mm. liian laajojen pysäköintialueiden rakentamisella talojen eteen. Keski-Vuosaaren 60-luvun alueesta on tehty rakennusinventointi 1999 ja Helsingin yleiskaavassa 2002 se on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt miljöötarkastelun maisemallisista ja rakennussuojelullisista arvoista. Keski-Vuosaarelle on laadittu ja hyväksytty suojelun periaatteet. Viime vuosina Keski-Vuosaareen on suunniteltu täydennysrakentamista käytöstä poistuneille tai rakentamattomille liike- ja yleisten rakennusten tonteille. Suunnitelmat ovat poikkeuksetta herättäneet ristiriitoja, sillä uusi rakentaminen koetaan alueelle ominaisen väljyyden menetyksenä. Kuva Matti Pöhö

35 29 Asunto-osakeyhtiö Säästöluoto Säästöluoto valmistui 1965, ja sen suunnitteli Niilo Kokko. Yhtiön 16 asuinkerrostaloa ja yksi ns. alatalo sijoittuvat kahteen erilliseen kortteliin Neitsytsaarentien itäpuolella ja Isonvillasaarentien eteläpuolella. Niissä on yhteensä 661 huoneistoa. Säästöluoto on siten yksi Vuosaaren ja Pohjoismaiden suurimmista asunto-osakeyhtiöistä. Säästöluodon julkisivukorjaus on tehty alkuperäistä betonirakennetta kunnioittaen. Säästöluoto on hyvä esimerkki Vuosaaren esteettömästä väljyydestä ja luonnonläheisyydestä. Pihojen ja jopa talojen läpi pääsee kulkemaan. Kulkureitit on tehty luonteviksi, mistä syystä nurmikoille ei ole ilmaantunut polkuja eikä kieltotauluja. Valoisilla puistopihoilla on suopea mikroilmasto ja niillä viihtyvätkin mm. mongolianvaahtera, hevoskastanja, vaahtera, saarni ja tammi. Myös pihlajaa esiintyy runsaasti. Eläimistöstä havaitaan mm. urbanisoituneita kettuja, oravia, siilejä ja rusakoita. Niilo Kokko suunnitteli myös viereisen as.oy Lokkisaarentien samoilla periaatteilla. Kummankin yhtiön talojen alikulkujen väritykset korostavat taitavasti rakennusten henkeä. Kaikkiaan neljässä lamellitalokorttelissa on erikoiset neliömäiset sisäpihatalot, joiden keskellä on atriumpihat. Yläkuvat Martin Lodenius, alakuva Matti Pöhö

36 30 Porslahden asuinalue Porslahden uutta asuinaluetta on rakennettu vuodesta Alueen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Vesa Jakkula. Porslahdentien itäpuolen uusi asuinalue on huomattavasti tiiviimpi ja mittakaavaltaan pienempi kuin sen länsipuoli. Alueella on pääasiassa rivi- ja omakotitaloja, mutta Porslahdentien varteen on rakennettu myös muutamia kerrostaloja. Asuntokantaa monipuolistavat vielä ns. bo klok -tyyppiset pienkerrostalot. Kaikkiaan alueelle tulee noin tuhat asukasta. Marielundinaukio ja Marielundinpuisto muodostavat alueen keskeiset julkiset kaupunkitilat. Puiston äärellä toimii Porslahden päiväkoti. Kadunnimistö on otettu Zacharias Topeliuksen saduista tämän juhlavuoden 1998 kunniaksi. Linkit: Topelius Kuva Martin Lodenius: Porslahden uusi asuinalue.

37 31 Nimetön mäki Etsinnöistä huolimatta tälle kallioiselle mäelle ei ole löytynyt nimeä. Vastaavilla agraarialueilla nimet ovat muodostuneet käytön, ominaisuuden, rakennuksen tai ympäröivien peltojen, jokien tai maastomerkkien mukaan. Tällaisia viljelyyn kelpaamattomia saarekkeita käytettiin riihien, latojen, juureskellareiden ja asuinrakennusten rakentamiseen. Niillä oli usein lehmi- ja hevoshaka tai lammaslaidun. Mäki on ympäristössään melko korkea, joten se on ollut ensin saari ja vasta myöhemmin maankohoamisen myötä kuroutunut suoraan kiinni mantereeseen. Mäellä voi olettaa olleen nimi jo tuolloin. Samuel Brotheruksen kartassa vuodelta 1651 saareke näkyy selvästi ja siellä näkyy useita mustia rakennuksiksi tulkittavia pisteitä. Maanmittaushallituksen kartassa 1930 näkyy saarekkeen pohjoisreunalla rakennus, mahdollisesti riihi, jonne johtaa selkeä tie. Samassa kartassa näkyy kolmen tilan rajojen risteyskohta, josta voisi arvata etuliitteeksi Raja (ruotsiksi Rå), ja jatkona mäki (backa). Läheisen kadun mukaan nimeksi voisi myös ehdottaa Pilvilinnanmäkeä sehän tunnettiin myös nuorison ilonpitopaikkana 70-luvulla. Mäellä on ulkoilijoiden käytössä pöytäryhmä. Kuva Martin Lodenius: Nimetön mäki entisen vedenpuhdistamon vieressä on suosittu ulkoilupaikka.

38 32 Liikuntapuisto Vuosaaren liikuntapuisto on suunniteltu Nordsjön kartanon pohjoispuolelle. Alueella on kaksi tonttia urheiluhalleja varten. Lisäksi alueelle on tulossa useita nurmi- ja hiekkakenttiä jalkapalloilua ja muita palloilulajeja varten. Puiston luoteisosalle on tarkoitus rakentaa laaja monitoiminurmikenttä ja leikkikenttä. Liikuntapuiston rakentaminen on aloitettu. Väliaikaiset hiekkakentät on rakennettu Nordsjön kartanon puoleiselle osalle, muilta osin puisto on esirakentamisvaiheessa. Kaupungin rakennusviraston tukikohta on entisellä puhdistamoalueella. Kuva Martin Lodenius: Liikuntapuisto on tulossa.

39 33 Porslahden viljelypalstat Vuosaari-Seuran ylläpitämä Porslahdenpuiston viljelypalsta-alue saatiin uudistettuna käyttöön vuonna Kaupunki asensi palstoille vesijohtoverkoston ja rakensi viljelyalueen ympärille puiston. Palsta-alue koostuu kolmesta lohkosta, joissa on 82 yhden aarin ja 165 puolen aarin kokoista viljelypalstaa. Palstat on tarkoitettu ensisijaisesti lähiseudun asukkaille. Vapautuvista palstoista tiedotetaan Vuosaari-lehdessä ja - kaupunginosasivustolla. Linkit: Vuosaari-seura Kuva Martin Lodenius

40 34 Entinen Sahlmanin makeistehdas Paikalla on toiminut lähikauppa Elanto, useita ravintoloita ja makeistehdas. Kauniaisissa aloittanut perheyritys Sahlman Makeiset ky toimi Pienellä Villasaarentiellä , sen jälkeen se muutti Herttoniemeen. Tehtaanmyymälä oli vuosaarelaisille yrityksen näkyvin toimintamuoto. Nykyään paikalla toimii ravintola Valkeat yöt. Linkit: Sahlmanin makeistehdas Kuvat Martin Lodenius

41 35 Villasaarentien pientaloalue Villasaarentien pientaloalue valmistui 2004 ja sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen. Aluetta pidetään onnistuneena esimerkkinä täydennysrakentamisesta. Paikalla oli 1960-luvulla vuosaarelaisten itse tekemä legendaarinen maauimala. Sen luvat oli haettu Helsingin maalaiskunnasta kaupunkiin liittämisen (1966) jälkeen ne eivät perimätiedon mukaan enää päteneetkään, eikä kaupunki myöntänyt uusia. Näin uimala peitettiin hiekalla. Uimalan perustuksissa oli haponkestävää paksua harjaterästä, joka oli täysin ruosteetonta vielä 2004 ennen kuin se poistettiin uusien talojen tieltä. Meluaita pystytettiin jo luvulla kaatopaikan liikenteen vuoksi. Kun sataman rakentaminen alkoi 2003, meluaitaa jatkettiin. Kuvat Martin Lodenius

42 36 Niinisaarentien alikulku Niinisaarentien alikulku on portti Pohjois-Vuosaaren (Mustavuoren) virkistysalueelle, jossa on useita ulkoilureittejä ja talvisin valaistut ladut. Niinisaarentien pohjoispuolisessa kallio- ja maaperässä on kalkkia poikkeuksellisen runsaasti, mikä on edullista monelle vaateliaallekin kasvilajille. Siksi alueella on runsaasti lehtoja. Rehevä ja monipuolinen kasvillisuus heijastuu puolestaan eläinlajistoon. Näiden seikkojen ansiosta alueella yhdistyy suhteellisen suppealle pinta-alalle monia eri luontoarvoja. Toisaalta alueen sijainti on houkutellut raskaita toimintoja alkaen vanhoista linnoituslaitteista kaatopaikkaan ja uuteen suursatamaan saakka. Liikenneturvallisuutta ajatellen kaupunki rakensi vuosina asukkaiden ja järjestöjen vauhdittamana kiertoliittymät Niinisaarentielle Porslahdentien ja Kallvikintien risteyksiin. Parhaillaan Niinisaarentien pohjoispuolelle on suunnitteilla pientalovaltainen asuntoalue noin 2000 asukkaalle. Sitä vastustamaan on noussut oma kansalaisliike, Pro Mustavuori. Alueen asemakaava on tarkoitus laatia vuosina Kuva Martin Lodenius

43 37 Puistopihat Säästöluodon Neitsytsaarentien kokonaisuutta pidetään yhtenä Vuosaaren parhaiten onnistuneista. Parvekejulkisivujen nauhavaikutelmaa on korostettu musta valkoisella värityksellä. Taloryhmän kahdessa keskimmäisessä rakennuksessa on käytetty pilareille nostettuja päätyjä luomaan mielenkiintoisia tilanäkymiä. Hyvin hoidetuilla puistopihoilla on mm. vuoristojalavia, hevoskastanjoita, mongolianvaahteroita, tavallisia vaahteroita, tammia, saarnia, pihlajia, sembramäntyjä ja poppeleita. Kuvat Martin Lodenius: Puistopiha Pohjois-Vuosaaressa Neitsytsaarentiellä.

44 38 Pohjoinen ostoskeskus Pohjoinen ostoskeskus valmistui 1965 ja sen suunnitteli Lauri Silvennoinen. Osin kaksikerroksisen, tasakattoisen ostoskeskuksen julkisivut ovat alun perin betonia ja mineriittilevyä. Rakennuksen keskelle jää klassisen pation henkinen, suojaisa sisäpiha. Itäpuolisella autojen kääntöpaikalla on aikaisemmin toiminut tori. Vuosaaren pohjoinen ostari on Helsingin 10 arvokkaimman 60-luvun ostoskeskuksen listalla. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää ostoskeskuksen suojelemista ajalleen tyypillisenä ja alkuperäisenä säilyneenä. Vuosaaren lähiöasema on asukkaiden yhteinen olohuone Keski-Vuosaaressa, ja samalla se on vanhan Vuosaaren ainoa asukastalo. Lähiöasema perustettiin Vuosaaren lähiöprojektin aikana 1997 ja on nykyään Helsingin itäisen sosiaaliaseman Vuosaaren toimipisteen isännöimä. Lähiöasemalla voi poiketa tapaamaan muita, juomaan kupin kahvia, surffailemaan internetissä tai lukemaan päivän lehteä. Lähiöasemalta löytyy myös infoa alueen tapahtumista ja esimerkiksi lähiöliikunnasta. Asukkaiden käytössä on kopiokone ja faksi. Lähiöasemalla on myös pieni kierrätyspiste. Aseman noin 100 neliömetrin tiloja voivat käyttää asukkaiden kerhot ja harrastuspiirit. Vuosaaren harrastajakirjoittajat, englannin kielen keskustelupiiri, kuvataidepiiri, venäläinen teatteri ja nuorisoasiainkeskuksen nuorten ryhmä kokoontuvat tällä hetkellä Lähiöasemalla. Tila sopii myös muuhun kokoustoimintaan. Linkit: Vuosaaren lähiöasema Vuosaaren lähiöasema Kuvat Martin Lodenius

45 39 Mustavuori Mustavuoren kallioalue alkaa Niinisaarentien varresta ja jatkuu pohjoiseen Vantaan puolelle. Alue on osa Uutelasta Sipoon Talosaareen ulottuvaa vihervyöhykettä. Mustavuoressa on yksi Helsingin neljästä valtakunnallisesti merkittävästä kallioalueesta ja se kuuluu yhdessä Porvarinlahden pohjukan kanssa Natura alueeseen. Vuonna 1987 rauhoitetun luonnonsuojelualueen laajuus on 36,6 hehtaaria, josta vesialuetta 0,13 hehtaaria. Saman alueen Vantaan puoleinen osa kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Metsä on suurimmaksi osaksi kuusivaltaista. Sen seassa on lehtomaista kangasmetsää sekä avokallioita ja kalliomänniköitä. Lehtokaistaleet ovat keväisin täynnä kukkivia valko-, sini- ja keltavuokkoja, näsiää ja kevätlinnunherneitä. Kaikkiaan Mustavuoren lehdossa on noin 60 putkilokasvilajia. Sammalia ja jäkäliä on pohjakerroksessa sekä puiden rungoissa ja oksilla. Kallioilla on harvinaisia kuivan paikan kasveja: ketonoidanlukkoa, karvakiviyrttiä ja ruotsinpitkäpalkoa.

46 Keväällä Mustavuoressa kuulee lintukonsertin, jollaista ei tapaa juuri muualla Helsingissä. Linnusto on hyvin runsas sekoitus lehti- ja kuusimetsien lajeja. Tavallisimpia ovat pajulintu, metsäkirvinen, punakylkirastas, peippo, sirittäjä, mustapääkerttu, kultarinta, tiltaltti ja töyhtötiainen. Joka vuosi alueella on nähty myös idänuunilintuja, pikkusieppoja, pyitä ja teeriä. Jopa harvinainen pohjantikka pesii alueella. Nisäkkäitä voi nähdä parhaiten varhain aamulla. Ainakin kettu, mäyrä ja supikoira pesivät alueella. Luoteeseen kulkevan ulkoilutien varren miljoonaa vuotta vanha kalliojyrkänne on saman murroslaakson etelärinnettä, jossa Vuosaarenlahti oli ennen kuin se täytettiin. Jyrkänteen vaakasuorasti rakoillut kohta on saanut asukkailta nimen Hampurilaiskallio. Linkit: Mustavuori Porvarinlahti Ymparistö Yläkuvat Martin Lodenius Alakuva: Vuosaari-Seuran arkisto: Viereistä maisemaa ei enää ole. Paikalla on nykyään rautatiesilta ja kävelysilta Porvarinlahden yli. Vantaan puolella oleva Labbackan mökki on purettu vuotta sitten.

47 40 Helsingin maa- ja merilinnoitus Jo Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japanin-sodassa Tsushimassa päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi koko Suomenlahden kattavan linnoitusjärjestelmän. Vasta I maailmansodan puhkeaminen ja länsivaltojen valtavat sotalainat Venäjälle saivat vauhtia toimintaan. Linnoitusjärjestelmään kuuluvan Helsingin maa- ja merilinnoituksen vallihautoja ja tuliasemia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen aina tapahtuneeseen vallankumoukseen saakka. Osa töistä jatkui vielä sen jälkeenkin. Linnoitus toteutettiin alan uusimpia oppeja ja tekniikkaa soveltaen: käytössä oli mm. langaton lennätin. Helsingin maa- ja merilinnoitus pystyi yhdessä Tallinnan merilinnoituksen kanssa sulkemaan tarvittaessa koko Suomenlahden ja siten estämään hyökkääjää etenemästä kohti Pietaria. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin ja meririntama Skatanniemeltä Miessaareen. Mustavuorelle louhittiin taistelu- ja suoja-asemia, laaja ammusvarastoluolien verkosto sekä yhteysteitä. Valtavat linnoitustyöt mullistivat elämän Vuosaaressakin. Mukana oli suuri joukko suomalaisia, myös joitain Vuosaaren asukkaita, sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja ja pakkotyöläisiä, jotka tosin kotiutettiin vuonna 1916 häiriöiden ja suoranaisten rikosten vuoksi. Nämä hunguuseiksi kutsutut vieraat olivat epäilemättä hyvin eksoottinen näky Vuosaaressa vieraine tapoineen. He mm. osasivat käyttää ravinnokseen sammakoita, käärmeitä ja kastematoja. Suomalaisille vallityöläisille vuosaarelaiset möivät tutumpia elintarvikkeita sekä viinaa ja omatekoista kiljua. Helsingin maa- ja merilinnoitus joutui taisteluun vain kerran, kun saksalainen Itämeren divisioona valtasi Helsingin punaisilta Vuosaaren asemissa ei tällöin taisteltu, mutta ilmeisesti saksalaiset teloittivat Vuosaaressa asemiinsa jääneet venäläiset vartiomiehet. Linnoitus on rauhoitettu muinaismuisto. Mustavuoren tukikohdan alueelle suunnitellaan linnoituspuistoa. Linkit: Viapori Yläkuva Matti Kanerva, alakuva Martin Lodenius

48

49 41 Vuosaaren tulivuori Kivessä näkyy ns. tyynylaavarakennetta. Kallio näyttää koostuvan senttimetrin kokoisista pehmeämuotoisista kappaleista, jotka osoittavat laavan purkautuneen maankuoresta veteen. Vulkaaninen toiminta tapahtui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Mistä tyynylaavaa löytää? Vuosaaren huipulle johtavan tien oikealla puolella voimajohdon alla on tyynylaavaa. Kaatopaikka-alueen lounaisreunalla kulkevan soratien ja voimajohdon välisellä kalliolla on myös tyynylaavaa. Matti Kanervan kuva on jälkimmäisestä paikasta. Kuva Matti Kanerva

50 42 Kalkkilouhokset Porvarinlahden alueella on useita, pääosin pieniä kalkkilouhoksia. Kalkkikiveä muodostui muinaisten merien pohjalle saostuneista pieneliöistä. Sitä on Vuosaaressakin louhittu ihmisen käyttöön. Kiteistä kalkkikiveä eli marmoria alettiin louhia muurilaastin tekoon 1700-luvulla Suomenlinnan rakentamista varten. Nordsjön kalkkilouhoksessa vanhan kaatopaikan luoteiskulmassa louhittiin samaa marmoria rakennus- ja koristekiveksi vielä 1960-luvulla. Nyt paikalla on veden täyttämä avolouhos ja suljetut kaivoskuilut. Kivikasoista voi vielä löytää tavanomaisen valkoisen kalkkikiven lisäksi punertavaa ja vihertävääkin marmoria. Kuvat Martin Lodenius

51 43 Vuosaaren puro Mustavuorelta alkunsa saava puro virtaa entisen kaatopaikan sivuitse täyttöalueen länsireunaa pitkin puhdistamoalueelle. Sitten se virtaa Vuosaaren kartanon maiden läpi edelleen Vuosaarenlahteen. Kuvat Martin Lodenius

52 44 Vuosaaren entinen kaatopaikka Kun Vartiokylän kaatopaikka täyttyi, perustettiin 1964 Vuosaareen kaatopaikka. Jätteiden ja jäteöljyn poltosta syntyi haittaa ja kaatopaikan vastustajien joukko kasvoi. Tilanne paheni, kun aivan asutuksen ja meren läheisyyteen tuli pääkaupunkiseudun toinen suurkaatopaikka Vuosaarelaiset vastustivat kaatopaikkaa kiivaasti. Sen jälkeen kaatopaikkojen sijainnista neuvoteltiin lääninhallituksessa. Lopulta YTV:n uusi kaatopaikka perustettiin Ämmässuolle Vuosaaressa on jätettä yhteensä 1,7 miljoonaa tonnia. Vanhaa kaatopaikkaa päästään maisemoimaan vuonna 2008, kunhan sen sisällä yhä muhivat kaatopaikkakaasut poistuvat. Kaasuja kerätään talteen ja poltetaan ajoittain viereisessä maakaasuvoimalassa tai pienessä polttolaitoksessa alueen länsireunalla. Tupakointikielto on edelleen voimassa kaatopaikan alueella, ja siellä on osin sortumavaara. Linkit: YTV-jätehuolto Kuvat Martin Lodenius

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin.

Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Viikki Hämeentie Lahdenväylä Arabianranta Viikintie Vanhakaupunki Vanhankaupunginkoski Uusi asuinalue, näkymät Vanhankaupunginlahdelle ja pitkälle Suomenlinnaan yli kaupungin. Vanhankaupunginselkä Helsingin

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Dioriitti

Asunto Oy Helsingin Dioriitti Asunto Oy Helsingin Dioriitti Kotisi Helsingin yllä. RISTIRETKELÄISTENKATU 16, 00580 HELSINKI TAITEILIJAN NÄKEMYS Taiteilijan näkemys Taiteilijan näkemys Viikinmäessä asut Helsingin katolla, kurkotat pilviin.

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2

Helsingin Kaupungin Asunnot Oy c/o Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 1 (13) Heka Pihlajisto Oy H E N R I K L Ä T T I L Ä I S E N K A T U 1 2 HANKESELOSTUS 2 (13) Yleistä Sijainti Tontti 36110 / 12 Henrik Lättiläisenkatu 12, Viikki 00560 Helsinki Tontin koko

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013

VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) Kaupunkisuunnittelulautakunta Nimistöryhmä 21.1.2013 VANTAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (21) NIMISTÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Kokoushuone 215, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Tikkurila Läsnä Erkki Pekola pj. Minna Kuusela jäsen Timo Kallaluoto

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004

YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

PAIKAT, REITIT, RAKENNUKSET tärkeät, mukavat, kauniit, turvalliset epämielusat, rumat, pelottavat kehitettävät

PAIKAT, REITIT, RAKENNUKSET tärkeät, mukavat, kauniit, turvalliset epämielusat, rumat, pelottavat kehitettävät Lasten Parlamentti Tesoma-kävely 13.11.2012 PAIKAT, REITIT, RAKENNUKSET tärkeät, mukavat, kauniit, turvalliset epämielusat, rumat, pelottavat kehitettävät MITÄ MUUTTAISIT, MITÄ UUTTA? paikkoja, reittejä,

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon 23.10.2015 Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja suosituin ulkoilualue.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNTA 15.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ko/2 1 2 LEHTISAARENTIE, NRO 29745/1, PAPINPÖYDÄNKUJA JA LP- ALUEET, NRO 29746/1, LEHDESNIITYNTIE, NRO 29747/1 JA KUUSISAARENTIE, NRO 29817/1, KATUSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot