Oikeudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille

Transkriptio

1 Oikeudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille Mikko Mäntysaari 21. huhtikuuta 2004 Arvoisa rouva Tasavallan Presidentti, tohtori Pentti Arajärvi, hyvät naiset ja herrat. Oikeudenmukainen globalisaatio: mahdollisuuksia kaikille seminaarin järjestävinä organisaatioina toimivat Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Suomen YK-liitto ja Suomen ICSWtoimikunta. Koska olen Suomen ICSW-toimikunnan puheenjohtaja, ajattelin käyttää mahdollisuutta hyväkseni kertoakseni lyhyesti ICSW:n toimintaperiaatteista. The International Council on Social Welfare (ICSW) perustettiin Pariisissa vuonna ICSW on hallituksista riippumaton organisaatio, jolla on toimintaa yli 50 maassa. Monet kansainväliset järjestöt ovat ICSW:n jäseniä. ICSW:n tavoitteena on toiminnallaan edistää sosiaalista hyvinvointia kehitystä ja oikeudenmukaisuutta kaikkialla maailmassa. Kyse on siten eräänlaisesta kansainvälisen sosiaalipolitiikan kattojärjestöstä. Kansainvälinen sosiaalipolitiikka saattaa käsitteenä olla joidenkin mielestä anomalia, sillä sosiaalipolitiikkaa on tavattu pitää kansallisvaltioiden Avauspuheenvuoro Kansainvälisen sosiaalipolitiikan päivän seminaarissa

2 yksinoikeutena. Onhan esimerkiksi EU:ta koskien tavattu ajatella, että sosiaalipoliittiset toimenpidejärjestelmät kuuluvat läheisyysperiaatteen nojalla kansalliseen päätösvaltaan. Tässä suhteessa on viime vuosina ja nopeassa tahdissa tapahtunut muutos. Ainakin Juho Saaren mukaan EU vaikuttaa yhä keskeisemmin myös jäsenvaltioidensa sosiaalipolitiikkaan (6). Kun taloudet kansainvälistyvät, on myös sosiaalipoliittisten toimintajärjestelmien pakko kansainvälistyä. Tämä ei ehkä ole niin uusi asia kuin 1990-luvulla virinnyttä vertailevan sosiaalipolitiikan tutkimuksen ekspansiota tarkastelemalla tulisi ajatelleeksi. Myös suomalaiset sosiaalipolitiikan vaikuttajat ovat olleet aktiivisia kansainvälisen sosiaalipolitiikan luojia jo varhain. Esimerkkinä voi mainita vaikka sosiaaliministeriön kansliapäällikkönä vuosina ollut Niilo A. Mannio, joka aikanaan toimi aktiivisesti kansainvälisessä työjärjestössä, ollen sen pysyvänä edustajana (5). Sosiaalipolitiikan tutkijoiden kokeilut maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi eivät yleensä ole johtaneet keskustelua edemmäksi. Esimerkiksi sosiaalipoliittisen tutkimuksen ehkä merkittävin klassikko Richard M. Titmuss lähti jo ja 1950-luvulla ilmestyneissä kirjoituksissaan varsin nykyaikaisen tuntuisista ajatuksista kansainvälisen sosiaalipolitiikan merkityksestä. Hän oli myös kiinnostunut kehitysmaiden ongelmista, ja kirjoitti raportin mm. Mauritiuksen väestöongelmista. Hänen laatimaansa ohjelmaa ei koskaan kokeiltu. Pekka Kuusen Tämä ihmisen maailma pyrki suorastaan ihmiskunnan eloonjäämisopin periaatteiden hahmottamiseen hyvin globaalista näkökulmasta (4). Kun Kuusen kirja ilmestyi 1982, käytettiin siitä Suomessa aika kriittisiä, jopa ivallisia puheenvuoroja. Tuolloin Neuvostoliiton kyljessä Suomen keskeiset kansainvälisten suhteiden ongelmat olivat tavallaan 2

3 hyvin lähellä ja kahdenvälisiä. Tilanne on tässä suhteessa totaalisesti muuttunut, mutta tämä ei koske vain Suomea vaan kaikkia maailman maita luvulle tultaessa globaalin sosiaalipolitiikan tarve ja kysymykset ovat kuitenkin aivan eri tavoin kaikkien valtioiden agendalla. Globalisaatio, jonka ydinosat ovat talouden kansainvälistyminen ja samaan aikaan tapahtunut tietoverkkojen kehittyminen ovat todella suuri haaste myös sosiaalipolitiikalle. Seminaarin teemana on oikeudenmukainen globalisaatio. Erittäin merkittävä puheenvuoro tämän tavoitteen edistämisessä on tänä keväänä ilmestynyt ja ILO:n toimeksiannosta syntynyt globalisaation sosiaalista dimensiota käsittelevä raportti, jonka laatimisesta vastaavan komission puheenjohtajana tasavallan presidentti Tarja Halonen toimi yhdessä Tansanian presidentti Benjamin William Mkapa n kanssa. Komission tarkoituksena on ollut käsitellä globalisaation sosiaalista ulottuvuutta - sitä, miten globalisaatio vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään. Tätä raporttia edelsi toinen tärkeä asiakirja, YK:n yleiskokouksen hyväksymä Vuosituhatjulistus syyskuussa Myös tämän julistuksen laadinnassa tasavallan presidentti Halonen on ollut aktiivinen toimija. Vuosituhatjulistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten suhteellisen osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä (kohta 19). Tasavallan presidentti Pellervon päivän seminaarissa pitämässään puheessa totesi seuraavaa: Nykyisen tilanteen muuttamiseksi tarvitaan koordinoituja toimenpiteitä: alkaen paikallishallinnosta ja päättyen muutoksiin maailman talousjärjestelmässä. Keskeisin taho globalisaation ohjaamisessa ja siihen vaikuttamisessa on edelleenkin kansallisvaltio. Kansallisvaltioiden toimet vaikuttavat kansainvälises- 3

4 ti suurempien valtioiden enemmän ja pienempien vähemmän. Mutta valtion toimet vaikuttavat paljon siihen, miten ihmiset voivat hyötyä tai kärsiä globalisaatiosta. (2) ILO:n Komission raportissa lähdetäänkin vahvasti siitä, että globalisaatio ei vähennä kansallisvaltioiden merkitystä vaan itse asiassa kansallisvaltioiden toiminta on se perusta, jolle globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden parempi hallinta perustuu. Kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa on jo pitkään puhuttu kansainvälisen järjestelmän valtiokeskeisyyden vähenemisestä. Vaikka keskinäisriippuvuuden lisääntyminen on ilman muuta kehittyvän kansainvälisen järjestelmän ominaispiirre, ovat kansallisvaltiot edelleen keskeisiä toimijoita kansainvälisessä järjestelmässä. Miten toisin voisi ollakaan, jos YK:lla kaikkine järjestöineen ja ohjelmineen on käytettävissään saman verran resursseja kuin New Yorkin kouluvirastolla, kuten ILO:n komission raportti toteaa. Globalisaation hallintaan pyrkivät yhteistyöelimet ovat vielä kovin heikkoja, jotta ne kykenisivät itsenäisesti vaikuttamaan kansainvälisen talouden toimintaan tavalla, joka mahdollistaisi Vuosituhatjulistuksen tavoitteen köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä. Maailmanpankin laskelmien mukaan Vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden toteuttamiseen tarvittava lisärahoitus edellyttäisi nykyisen globaalin kehitysavun tason kaksinkertaistamista. Käytännössä se merkitsisi kehitysavun nostamista nykyisestä noin 50 miljardista 100 miljardiin euroon vuodessa. Summa vastaa noin seitsemäsosaa OECD-maiden maataloustukeen käyttämää rahasummaa. (3, 39-40) Summa vastaa myös suurin piirtein Saksan liittotasavallan vuosittain uusien osavaltioidensa tukemiseen käyttämiä summia (1). Kysymys globalisaation vaikutuksesta kansallisella tasolla ei ole miten- 4

5 kään helppo edes Suomen kaltaisessa kohtalaisen vauraassa demokraattisessa maassa. Miten ns. globaalista agendasta saadaan syntymään kunnon kotimainen keskustelu, on melkoinen haaste (3, 39). Suomen kohdalta Vuosituhatjulistuksen sisältämän kumppanuuslupauksen pitämiseen tarvitaan käytännössä kehitysavun kaksinkertaistaminen, kehitysmaiden velkaongelman ratkaiseminen, kehitysmaiden keskeisten vientituotteiden markkinoillepääsyn turvaaminen, välttämättömien lääkkeiden saannin turvaaminen ja uuden teknologian hyötyjen ulottaminen myös kehitysmaiden käyttöön. (3, 40). Myös komission raportti pitää keskeisen tärkeänä sitä, että uudistuksista tulee käydä laajaa kansalaiskeskustelua. Tämä seminaari on ensimmäinen tilaisuus, jossa kansainvälisen sosiaalipolitiikan toteuttamisesta kiinnostuneet suomalaiset järjestöt voivat pohtia yhdessä poliittisten päätöksentekijöiden kanssa globalisaation sosiaalista ulottuvuutta. Tilanne on historiallinen. Arvoisa rouva Tasavallan Presidentti! Teillä on ollut henkilökohtaisesti erittäin merkittävä rooli sekä Vuosituhatjulistuksen syntymisessä että ILO:n toimeksiannosta laaditun globalisaation sosiaalisia vaikutuksia selvittelevän raportin toteuttamisessa. Olemme kiitollisia siitä, että Teillä on ollut mahdollisuus osallistua seminaarimme ohjelman toteuttamiseen. Pyydänkin Teitä nyt käyttämään tätä tilaisuutta varten varaamanne puheenvuoron. Viitteet [1] Berg, Stefan et al. ( ) Tabuzone ost. Der Spiegel (15),

6 [2] Halonen, Tarja (2004). Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Pellervon päivän seminaarissa Tulostettu internetistä , [3] Kääriäinen, Matti (2003) Miten kehitystavoitteet on laadittu ja miten niitä toteutetaan. Sinikka Koski, (toim.) Me olemme päättäneet. Vuosituhatjulistuksen rauhan ja kehityksen tavoitteet, numero 44 sarjassa Suomen YK-liiton julkaisusarja. Suomen YK-liitto, sivut [4] Kuusi, Pekka (1982) Tämä ihmisen maailma. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY. [5] Mannio, Niilo A. (1967) Sosiaalipoliitikon kokemuksia 50 itsenäisyysvuoden ajalta. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY. [6] Saari, Juho (2003) Uusi aikakausi. Yhdentyvä Eurooppa ja sosiaalipolitiikka. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. 6