Opettele lajittelemaan jätteesi! Uudet jätehuollon määräykset tuovat viimeistään syksyllä jätteiden

Transkriptio

1 Teemana kaupunkiympäristö Kaupunkikeskustayhdistyksen tarkoituksena on saada keskusta eläväksi. Kuva Kauppakadun arjesta, aiheesta lisää sivulla 5. Opettele lajittelemaan jätteesi! Uudet jätehuollon määräykset tuovat viimeistään syksyllä jätteiden lajittelun koskemaan jokaista kajaanilaista: kaikkien kiinteistöjen on lajiteltava jätteensä. Aivan minimissään jätteiden lajittelu tarkoittaa biojätteen erottamista sekajätteestä. Jäteneuvoja-tiedottaja Sari Komulaisen mukaan kaikkiin talouksiin jaetaan uudet jätehuolto-oppaat tämän vuoden aikana. s. 3 Valtakunnallisesti vertailtuna vanhuspalvelut toimivat Kajaanissa hyvin. Kuva Tervakartanon lyhytaikaishoitoyksiköstä. NUORI! Rokkia ja Nuorten Netti Vanhustyö on kova haaste kaupungille s. 7 s. 6

2 2 HUHTIKUU Mukava ja turvallinen Kajaani Lehtijuttujen ja haastatteluiden perusteella lapset ja nuoret löytävät harvoin suurta purnattavaa kotikaupungistaan: he pitävät Kajaania paikkana, jossa on mukavaa ja turvallista asua. Ei liian iso, ei liian pieni. On tärkeää kuulla nuorten viestejä erityisesti näin Lasten ja Nuorten vuonna Voidaan hyvillä mielin jatkaa työtä kaupungin ja sen asukkaiden viihtyisyyden eteen. Hyvässä ympäristössä on hyvä elää. Eräs puute kaupungissa kuitenkin nuorten mielestä on. He kaipaavat modernia, ydinkeskustaan sijoittuvaa elokuvateatteria. Tämän puutteen poistaminen on ratkaistava tämän kevään aikana. Kaupungilla on tässäkin asiassa keskeinen rooli. Kaupunkikuvaa on parannettu paljon. Raatihuoneentorissa ja Suvantorannassa näkyy, mitä suunnittelulla ja yhteistyöllä saadaan aikaan. Kaupunkikeskustan kehittäminen on parin viime vuoden aikana ollut pienimuotoisempaa, mutta ei kokonaan pysähdyksissä. Kaupunkilaisten yhteisiä verovaroja on panostettu asutusalueille. Asukkaalle on tärkeää myös arjen ympäristö, millainen on kotikatu. Jos elokuvakeskus ja ITtalo etenee, niin Kauppakadun länsipää kohenee samalla sekin. Kaupunkiympäristö on myös tekoja ja toimintaa, jotka luovat tuntua paikkakunnan hengestä. Teot viestivät kaupungista. Kulttuuri on koko Kainuussa jo perinteiltään vahvaa, ja sille perinteelle omat taidelaitoksemme ja eri tekijät luovat hyvää jatkoa omalla työllään.kajaanin Kaupunginteatterin valinta Vuoden Teatteriksi 2003 ilahduttaa. Kajaanissa on paljon toimijoita, jotka muokkaavat omalla tekemisellään kaupunkikuvaa. Yksi keskeinen on kaupunkikeskustayhdistys, joka työkseen elävöittää keskustaa. Sekin panostaa ihmisten, asiakkaiden arkisiin tarpeisiin tapahtumien markkinahumun lisäksi. Kaupunkiorganisaatio on jatkuvassa vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Kun kaupunkiympäristöä kehitetään, niin merkittävään rooliin ovat nousseet kaupunginosien asukasyhdistykset. Niiden kautta voit yhdessä naapuriesi kanssa vaikuttaa siihen, millaiseksi ympäristösi muuttuu. Osallistu ja vaikuta. Risto Hämäläinen kansliapäällikkö AMMATTIKORKEAKOULULTA Elämystyömatka Niin sitä taas tänä aamunakin tuli lasketeltua Pohjavaaran mäkeä alas auton moottori vapaalla. Näkymä sai otteen, jälleen kerran. Siinä maisemassa silmä lepäsi hetken ja antoi päivälle hienon lähdön. Niin kauas siintää Kainuun kaunis korpi! Joka päivä arkinen työmatka Vuokatista Kajaaniin muuttuu poikkeuksetta miellyttäväksi elämykseksi. Ja tämä on totta! Oli kesä taikka talvi, varhainen aamu tai myöhäinen ilta, aina luonto kertoo silmälle jotain uutta. Jopa pimeät keskitalven varhaiset aamutyömatkatkin sykähdyttävät. Mutta kaunis maisema ei elätä eikä talvipakkasen pysäyttämällä huurremaailmalla tee tiliä. Tekemisen ja menestymisen tahto tulee löytyä itsestä. Tiellä ei voi vain lasketella alamäkeä ja hohhoilla kaunista maisemaa. Kainuulla ei mene kovin lujaa - usein kuulee toistettavan. Kait näin on toistettu iät ajat. Miten lujaa sitten pitäisi mennä? Täällä on hyvä olla, asua, tehdä töitä ja luoda uutta. Upeita syitä pitää yllä Kainuun ja kainuulaisten hyvinvointia. Toiset maksavat itsensä kipeiksi, jotta saavat tulla Kainuuseen lomailemaan. Meillä on etuoikeus omistaa upea asuin- ja työympäristö. Meillä on mahdollisuus ammentaa itseemme luonnosta tekemisen voimaa. Kesken kiireen ja tiukan aikataulun me voimme astella luonnon reunalle ja hengähtää. Jokainen työmatkalla koettu elämys kiinnittää Kainuuseen yhä tiukemmin. Kun on hyvä fiilis, työn tekeminen on paitsi helpompaa myös tehokkaampaa. Onnekkaana saan työmatkallani halkoa Kainuun teitä, ja siitä tulee hyvä fiilis! Tässä maakunnassa piilee jokin arvoitus. Veikko Huovisen sanoin: Kainuuseen pitää tulla hiljaa ja sujahtaa maisemaan huomaamatta. Pitää hiihtää metsiä, yöpyä mökeissä, jutella talon väen kanssa illalla. Vuosikautisen harrastuksen jälkeen saattaa maakunnan arvoitus hieman avautua. Maarit Vuorinen Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Kajaanin kaupungin tiedotuslehti Toimitusneuvosto: Risto Hämäläinen, kansliapäällikkö päätoimittaja , risto.hamalainen@kajaani.fi Seppo Heikkinen, kaupunkisuunnittelupäällikkö varapäätoimittaja , seppo.heikkinen@kajaani.fi Anniina Jokinen, tiedottaja, toimitussihteeri , gsm , anniina.jokinen@kajaani.fi Tuula Heikkinen, viestintäsihteeri varatoimitussihteeri , tuula.heikkinen@kajaani.fi Martti Anttila, tekninen johtaja Maarit Rautiainen, nuorisovaltuuston edustaja Antti Mäkinen, Kainuun museon johtaja Maarit Tartia-Kallio, Ammatti-Instituutin koulutusjohtaja Kalevi Yliniemi, perusturvajohtaja Maarit Vuorinen, ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Toimituksen osoite: Kajaanin kaupunki, hallintopalvelukeskus PL 133, Kajaani Sotkamo-lehti Anssi Väisänen, päätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen, myyntipäällikkö Tämän lehden jutut ja kuvat: Anniina Jokinen, Päivi Saarilahti ja Pirjo Palo-Tiikkaja Ulkoasu ja sivunvalmistus: Suomen Paikallissanomat Oy Sotkamo-lehti / Sampo Kaste Paino: Kainuun Sanomat Oy 2003 PIIRROS: MARKKU HERNETKOSKI

3 HUHTIKUU 3 Kajaanissa kelpaa kasvaa Tarja Karvonen häärii rivitaloasuntonsa keittiössä Kuurnassa. Hänen ympärillään pyörii kaksivuotias vaaleapäinen Vilma, joka pyytää tämän tästä äidiltään kommenttia erilaisiin hänen mieltään askarruttaviin asioihin. Yksi niistä on vauva, jolle on varattu paikka Tarjan, Markon ja Vilman perheen neljäntenä jäsenenä. Vauvan odotetaan syntyvän Vilma on elänyt täysin mukana raskaudessa, Tarja kuvailee. Lääkärin askareita seurannut esikoinen haluaa myös kotona varmistua siitä, että vauvalla on kaikki kunnossa. Hän kuuntelee tarkkaavaisena sydänääniä ja ottaa verikokeita. Tärkeää on myös kuvailla tulokkaalle maailman makoisat puolet. - Karkkia, purkkaa, herkkua, listaa Vilma mahan vieressä. Aivan näitä ei vauvalle kuitenkaan ole suunniteltu ensimmäiseksi lahjaksi. Sen sijaan Vilma on isän Tarja Karvosen sylissä on vielä tilaa Vilmalle, vaikka vauvan tuloon on aikaa alle kuukausi. kanssa sopinut, että he suuntaavat tutin ostoon, kun vauva on syntynyt. Täydet pisteet neuvolalle Puolangan kansalaisopiston opettajan ja rehtorin virkaa hoitava Tarja Karvonen kokee olevansa äitinä hyvässä asemassa. Vuodet työelämässä näkyvät äitiyspäivärahassa. Kaupunkina Kajaani on Tarjan mielestä kaikin puolin sopiva kodiksi hänelle ja hänen lapsilleen. - Kajaani on sopivan kokoinen paikka. Täällä ovat kaikki palvelut, joita tarvitsen ja enemmänkin. Kouluja on runsaasti, meitä ihan lähellä on Kätönlahden koulu, samoin päiväkoti. Edes neuvolapalvelujen siirtyminen keskustaan ei kirvoita odottavalta äidiltä moitteita. Hän myöntää, että moni mietti vakavasti, miten palvelut toimivat muuton jälkeen. Itse hän kokee, että palvelut ovat toimineet oikein hyvin. Myös neuvolan henkilökunta saa Tarjalta ystävällisyydestä ja huolehtivuudesta täydet pisteet. Ainoastaan viikonloppujen osalta tilanne on Tarjan mielestä ikävä, sillä silloin odottavat äidit ovat keskussairaalan päivystyksen varassa. Jonottaminen sairastavien ihmisten ympäröimänä huolestuttaa. Hemmi yhdistää äidit Tarja Karvonen sanoo, että toinen raskaus poikkeaa melkoisesti ensimmäisestä. - Nyt tietää jo mitä se on ja mitä esimerkiksi neuvolassa aina tehdään, hän miettii. Tarja on sairastanut syövän ja on sen vuoksi raskausaikana erityistarkkailussa. Hän myöntää, että myös oman invaliditeetin osalta toisen raskauden aikana on ensimmäistä varmempi. - Vaikka toisaalta on yhtä epäileväinen, hän naurahtaa. Tarjan mukaan Kajaanissa lapsiperheiden on helppo löytää toisensa. Siitä on kiittäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskus Hemmiä, jossa Tarja ja Vilma viikoittain käyvät. - Meillä ei ole ennestään Kajaanissa kovin paljoa ystäviä. Hemmissä olen voinut tavata äitejä, jotka myös ovat pienten lasten kanssa liikkeellä. Sinne on mukava mennä, hän kiittelee. Lajittelu koskee jokaista kajaanilaista Uudet määräykset lopullisesti voimaan syksyllä Jätteiden lajittelu muuttuu vähitellen arkipäiväksi jokaisessa kodissa. Uudet jätehuoltomääräykset edellyttävät, että kaikkien kiinteistöjen on lajiteltava jätteensä. Minimissään tämä tarkoittaa biojätteen erottamista sekajätteestä. Markoistaan tarkka taloudenpitäjä huomaa nopeasti, että sekajäte on vaihtoehdoista kallein. Myös siksi siitä kannattaa erottaa kaikki muihin jätelajeihin kelpaavat roskat. Uudet määräykset myös velvoittavat kaikkia kiinteistöjä liittymään järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Vaihtoehtoina ovat sopimusperusteinen jätteenkuljetus ja aluekeräysjärjestelmä. Kaksi vaihtoehtoa sekajätteen keräilyyn ja kuljetukseen Eko-Kympin talousjätteet muuttuvat mullaksi sisäkompostissa. Jäteneuvoja-tiedottaja Sari Komulaisen mukaan kompostimullan tulee olla niin kosteaa, että sitä puristettaessa irtoaa muutama pisara vettä. Mikäli asuu taajama- tai muulla tiheään asutulla alueella, ensisijainen jätteenkuljetusvaihtoehto on sopimusperäinen kuljetus. Kiinteistön haltija ja jätteenkuljettaja tekevät sopimuksen kuljetuksesta. Jätteenkäsittelymaksun ja kuljetusmaksun sisältävä jätemaksu maksetaan silloin kuljetusyritykselle. Jos asunto sen sijaan on haja-asutusalueella hankalan tieyhteyden päässä, on sopiva vaihtoehto aluekeräys. Tällöin Eko-Kymppi perii vuotuisen maksun, joka määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen ja asukasmäärän mukaan. Kesämökeille maksu on alhaisempi kuin vakinaisille asunnoille. Kiinteistöt, joilla ei ole sopimusta jätteenkuljettajan kanssa, kuuluvat automaattisesti aluekeräysjärjestelmään. Kaatopaikkakäsittelyyn päätyvän jätteen maksun lisäksi kaikilta kiinteistöiltä peritään vuosimaksuna ongelmajäte- ja hyötyjätehuollon aiheuttamat kulut. Maksu on vakinaisille asunnoille 15,60 ja lomaasunnoille sijainnista riippuen 7,80 tai 3,90. Oppaat jaetaan joka kotiin Kajaanin jätehuollosta vastaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko- Kymppi. Se on kahdeksan Kainuun kunnan muodostama organisaatio, joka huolehtii jätelain kunnalle määräämistä tehtävistä jäsenkunnissaan. Koska Eko-Kymppi vastaa jätehuollon toteutuksesta, jää kuntien ympäristöviranomaisten vastuulle vain valvonta. Eko-Kympin toiminta-alueella asuu noin asukasta. Kiinteistöjen määrä on noin , joista on loma-asuntoja. Toimivia yrityksiä alueella on noin Jäsenkuntien alueelle jää vuoden 2004 alussa vain yksi jätteen loppusijoituspaikka, joka on Majasaarenkankaan aluejäteasema Kajaanin Kivimäessä. Muut kaatopaikat suljetaan. Majasaarenkankaalle Eko-Kymppi rakentaa määräykset täyttävän jätteiden käsittely- ja loppusijoituspaikan. Se ottaa vastaan kaikkien jäsenkuntien loppusijoitettavan jätteen. Ekokymppi jakaa tämän vuoden aikana kaikkiin talouksiin uudet jätehuoltomääräykset ja jäteoppaan, jossa tiedotetaan jätteiden vähentämisestä, lajittelusta ja kierrätyksestä. Oppaaseen sisältyy kuntakohtainen liite, joka kertoo eri jätelajien vastaanottopaikat. Kysymyksiin vastaa myös Eko- Kympin jäteneuvoja-tiedottaja Sari Komulainen, jolle voi soittaa numeroon

4 4 HUHTIKUU Lukiot siirtyvät asteittain saman katon alle Kun uuden suurlukion sijaintia alettiin miettiä, olivat reunaehdot selvillä. Lyseolla ei ollut tarpeeksi tilaa, eikä Linnan lukion tiloissa myöskään. Opetustilat oli etsittävä muualta. - Olemme tutkineet ja selvittäneet eri vaihtoehtoja mihin uusi lukio mahtuu. Parhaiten se sopii Vuorikatu kahteen eli entisen kauppaoppilaitoksen tiloihin, rakennusarkkitehti ja toimitilapäällikkö Esko Peittola kertoo. Sinne teki tilaa ammattikorkeakoulu, joka siirsi viime syksynä kaikki opiskelijansa kampusalueelle Vimpelinlaaksoon. Vuorikadulle jäivät enää Kainuun Ammatti-Instituutin opiskelijat, joiden käytössä on noin puolet rakennusten tiloista. Uuden lukion kannalta tavoitteena on, että vuonna 2006 kaikki kolme vuositasoa opiskelevat Vuorikadulla. Edellyttää ketjutusta Entisen kauppaoppilaitoksen tilat Vuorikadulla sopivat uuden suurlukion tiloiksi parhaiten. Vuonna 2006 tiloissa opiskelevat kaikki lukiolaiset ykkösluokkalaisista abeihin. Lukioiden siirtyminen saman katon alle tapahtuu asteittain. Vuonna 2004 aloittavat ensimmäiset ensimmäisen luokan lukio-opiskelijat Vuorikadulla. Tässä vaiheessa siellä opiskelee vielä myös instituutin opiskelijoita. Seuraavana vuonna uudet lukiolaiset tulevat jälleen Vuorikadulle ja vuonna 2006 siellä opiskelevat jo kaikki vuositasot ensimmäisestä kolmanteen. Saman aikataulun mukaisesti Vuorikadulta poistuvat Ammatti- Instituutin opiskelijat, joille peruskorjataan tilat Vimpelinlaaksosta. - Uuden lukion toteutuminen edellyttää ketjutusta, Peittola selvittää. Vaikka Vuorikadun tilat ovat hyvässä kunnossa, myös niitä on peruskorjattava. Lähinnä on tarpeen muokata sopivat erityisluokkatilat esimerkiksi kemian, fysiikan ja kuvaamataidon opetukseen. Uuteen lukioon suunnitellaan myös matemaattis-luonnontieteellistä Luma-keskusta. Yli hyötyneliötä Jokainen neliömetri Kajaanin kaupungin omistamien rakennusten pinta-alasta on tarkasti tilastoitu. Kaikkien tilojen todelliset kustannukset on laskettu ja niiden mukaan kullekin kohteelle on määritelty vuokrahinta. Jos esimerkiksi päiväkoti kaipaa itselleen lisää tilaa, on sen helppo laskea, minkä verran tilanlisäys tulisi vuodessa maksamaan. Kustannuksista lasketut vuokrahinnat vaihtelevat kohteesta riippuen 1,5 eurosta kahdeksaan euroon neliöltä. Kiinteistöjen ylläpidosta ja hallinnosta huolehtii toimitilojen vastuualue. Tilojen konkreettisesta hoidosta ja kunnossapidosta vastaa 23 kiinteistönhoitajaa ja kaksi laitosmiestä. Kaikkiaan hoidettavaa pinta-alaa Rakennusarkkitehti ja toimitilapäällikkö Esko Peittolan mukaan rakennusautomaatio on kiinteistönhallinnan tärkein työkalu. on kaupungin suorassa omistuksessa neliömetriä. Niiden ylläpito maksaa vuositasolla yli euroa. Kajaanin kaupunki hankkiutuu eroon tiloista, joille ei ole käyttöä. Vuodesta 1997 lähtien kaupungin omistamia tiloja on myyty, purettu tai muuten hävitetty tarpeettomaksi käynyttä neliömetriä. Uusia rakennuksia on sinä aikana tullut neliömetriä. Ylivoimaisesti suurin näistä kohteista on musiikkiopisto. Rakennusautomaatio syö kustannuksia Kajaanissa on vuodesta 1997 asti hyödynnetty keskitettyä kiinteistöhallintoa. Kun kaupungin omat toimijat maksavat tiloistaan vuokraa, he harkitsevat tilantarpeensa tarkkaan, eivätkä pidä turhia tiloja. Rakennusarkkitehti ja toimitilapäällikkö Esko Peittolan mukaan keskitetyn järjestelmän etuna on hallittavuus. - Tiedämme tarkkaan jokaisen rakennuksen kustannukset. Voimme seurata yksiköittäin, mistä kustannukset johtuvat, hän kertoo. Toinen hallintaa helpottava apuväline on rakennusautomaatio. - Se tarkoittaa, että suurimmassa osassa kiinteistöistä muun muassa lämpö, ilmastointi ja lukitus säädetään keskitetysti yhdeltä tietokoneelta, Peittola kuvailee. Hän antaa esimerkin. Jos hän haluaa nostaa huoneensa lämpötilaa kaksi astetta, hän soittaa puhelun ja keskustietokoneelta huoneen lämpötila säädetään sopivaksi. Tietokone tekee osan toiminnoista automaattisesti. Se esimerkiksi muuttaa lämpötilaa sään mukaan. Rakennusautomaatiota on Peittolan mukaan kiittäminen muun muassa siitä, että Kajaanilla oli vuonna 2001 pienin lämmönkulutus yli asukkaan kaupunkien ryhmässä.

5 HUHTIKUU 5 Keskustan kaavaa tarkistetaan Kajaanin keskustassa maankäytön ohjenuorana on jo kymmenisen vuotta ollut vuonna 1992 valmistunut osayleiskaava. Se ei kuitenkaan enää kaikilta osin vastaa tämän päivän tarpeita. Kaupungin kaavoituspalveluissa paiskitaan tällä hetkellä töitä uuden osayleiskaavan kimpussa. Tarkoituksena on miettiä uusia tapoja hyödyntää muun muassa kaunista jokirantaa. - Joen huomaaminen ja mukaan ottaminen on tärkeää. Se on hyvin olennainen osa Kajaania ja koko Kainuuta, kaupunginarkkitehti Irmeli Hanka korostaa. Muita nimeltä mainittavia kohteita ovat Petäisenniska, Linnansilta, korkeakoulujen kampukset ja ydinkeskusta. Osayleiskaava on aluevarausten suunnitelma. Sitä tarkempi on asemakaava. Kajaanissa yleiskaavaa ja asemakaavaa tehdään osittain rinnakkain. Intohimojen kohde Jokikeskustan maankäytön suunnittelu käynnistää keskustaajaman osayleiskaavan uudistuksen. Ajankohtaisista hankkeista saa tietoa Kajaanin kaupungin www-sivuilta osoitteesta. Materiaalia kaavoituksesta on jatkuvasti esillä myös pääkirjaston lukusalissa. Osayleiskaavan uudistaminen on pitkällinen prosessi. Edellisen kaavan työstäminen kesti kokonaisuudessaan seitsemisen vuotta. Tämänkertaiset uudistukset pyritään tekemään nopeammin. Keskustan osayleiskaavan luonnokset pyritään saamaan valmiiksi jo kevääksi 2004, ja päätökset tehdään Yksi tapa nopeuttaa prosessia on hankkia asianosaisten kannanotot oikeaan aikaan. Tiedotuksen ja osallistumisen suunnittelulla onkin tärkeä rooli kaavamuutoksen teossa. - Ihmisiltä toivotaan ajatuksia tulevasta ja siitä, miten asioita olisi hoidettava. Tarkoituksena on saada aikaan keskustelua ja tehdä prosessista mahdollisimman läpinäkyvä, Hanka sanoo. Hangan mukaan on kuitenkin pidettävä mielessä, että tehdään yleiskaavaa, ei asemakaavaa. Liian pieniin yksityiskohtiin ei siis ole syytä keskustelussa pureutua. Asiasta kiinnostuneille aiotaan järjestää erityisiä kuulemistilaisuuksia. Niistä ensimmäinen on luvassa vielä ennen kesää. Moni asia vaikuttaa lopputulokseen Hanka korostaa, että kaavamuutoksen pohjana ei koskaan ole valkoinen paperi. Osayleiskaavaan vaikuttaa maakuntakaava, johon se kuuluu. Myös alueella jo olevat maamerkit, kuten rakennukset, on otettava huomioon. Osaltaan vaihtoehtoja rajoittaa lainsäädäntökin. - On pidettävä huolta turvallisuudesta, suojelusta, terveydestä ja liikenneyhteyksistä, Hanka kertoo. - Tärkeää on myös ottaa huomioon Kajaanin houkuttelevuus, Petäisenniskan kaavoituksesta vastaava projektiarkkitehti Anne Siltavuori lisää. Houkuttelevuuden vastavoimana kaavoituksessa on ylläpidettävyys. - Ei tarvitse levittää yli sen, mitä jaksetaan pitää yllä. Vaikka rahaa löytyisi uudisrakentamiseen, ylläpito on eri asia, Hanka tarkentaa. Vaikka kaavoittaja on kaavoitusprosessin keskiössä, on arkkitehtien mielestä tärkeää, että myös eritaustaiset osalliset keskustelevat keskenään ja kuuntelevat toistensa näkemyksiä. Keskusta eläväksi Kaupunkikeskustayhdistys suunnittelee ja ottaa kantaa Kajaanin keskustan kehittäminen on monen tahon kiinnostuksen kohde. Yksi näistä on kaupunkikeskustayhdistys, johon kuuluu 88 kainuulaista yrittäjää ja liikettä. Kaupunkikeskustayhdistys suunnittelee ja ottaa kantaa keskustaa koskeviin asioihin. - Jäsenten kanssa yhdessä kehitetään keskustaa ja yhteismarkkinointia. Osa asioista koskee infrastruktuuria, osa liiketaloudellista kehittämistä, toiminnanjohtaja Teija Juntunen kuvailee yhdistyksen toimintaajatusta. Viisi vuotta vanha yhdistys on Juntusen mukaan syntynyt vastapainoksi suurille marketeille, jotka usein sijaitsevat ydinkeskustan ulkopuolella. - Keskusta eläväksi. Se on tavoite, Juntunen tiivistää. Kahvia ja koulutusta Kaupunkikeskustayhdistyksen toimintaan kuuluvat kuukausittaiset aamukahvit, joilla yrittäjät tapaavat toisiaan ja keskustelevat päivänpolttavista aiheista. Joskus näihin tapaamisiin kutsutaan kouluttajia. Viimeksi yrittäjät saivat oppia huumeiden vaikutuksen alaisena olevan asiakkaan kohtaamiseen. Yrittäjät ottavat myös yhdistyksen avulla keskitetysti kantaa muun muassa kaavamuutoksiin ja keskustaan rakennettaviin rakennuksiin. Viimeisin kannanotto annettiin ITtalon tiimoilta. Tällä hetkellä yhdistyksellä on työn alla Kesä-Kajaani-lehti, jossa kerrotaan yhdistyksen jäsenyrittäjistä ja kesän tapahtumista. Kävelykeskustan rakentamista jatkettava Kaupunkikeskustayhdistyksellä on visio paremmasta keskustasta. Ensimmäinen asia, joka Teija Juntusen mukaan tulisi korjata, on Raatihuoneentorin esiintymislava. Toinen tavoittelemisen arvoinen asia ovat liikkeiden yhtenäiset aukioloajat. Juntusen mukaan asiakkaiden viesti on selvä: yhtenäiset aukeamis- ja sulkemisajat helpottaisivat asiointia. - Yleisöltä tulee palautetta koko ajan, Juntunen lisää. Keskustaa parantaisi Juntusen mukaan myös se, että kävelykeskustan rakentamista jatkettaisiin. - Se toisi viihtyvyyttä keskustaan, Juntunen sanoo. Villeimmissä ajatuksissa koko ydinkeskustaa on suunniteltu yhtenäiseksi liiketilaksi, jossa asiakkaat voisivat siirtyä katujen yli katettuja käytäviä pitkin, käymättä ulkona. Kaupunkikeskustayhdistyksen jäsenet on lueteltu Raatihuoneentorin laidalla olevassa taulussa. Taulun edessä yhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Juntunen.

6 6 HUHTIKUU Keskustele, kommentoi, vinkkaa Kajaanin www-sivuilla löytyy keskustelupalsta, jossa voi rekisteröidyttyään käydä juttusille haluamastaan aihepiiristä. Kommentteja ja mielipiteitä voi lukea rekisteröitymättä. Keskustelua on käyty mm. liikenteestä, Trio Niskalaukauksesta ja äänestämisestä, annettu Kajaanin menovinkkejä niitä kysyvälle ja otettu kantaa ajankohtaisiin hankkeisiin. Kaupungin viestintäsihteeri Tuula Heikkinen etsii kaupungille esitettyihin kysymyksiin vastaukset. Ehdotuksia ja huomioita vastaanotetaan mielellään. Osallistu sinäkin ja vaikuta! keskustelu

7 HUHTIKUU 7 Ikäihmisten hoitoon pitkän linjan suunnitelma Tavoitteena säilyttää vanhusten toimintakyky mahdollisimman pitkään Kajaanissa tehtiin viime vuoden aikana mittava vanhuspalvelujen nykytilan kartoitus. Sen pohjalta kaupungille on tarkoitus rakentaa laatusuositusten mukainen vanhuspoliittinen strategia ja toimintaohjelma, joka ulottuu vuoteen 2012 saakka. Vanhuspalvelujen nykytilannetta kehystää fakta: kysyntä ylittää tarjonnan. - Palvelujen kysyntä on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa, kertoo vanhustenhuollon ja kotihoidon päällikkö Ritva Grönfors. Se on kova haaste palvelujärjestelmälle. Grönforsin mukaan tavoitteena onkin, että vanhus selviytyy kotonaan mahdollisimman pitkään. - Avohoito on ensisijainen ajatus. Ennalta ehkäisyssä ratkaisu Ihmisten hoidosta ei tänä päivänä voi puhua puhumatta resursseista. Ritva Grönforsin mukaan erityisesti ennalta ehkäisevä työ ja vanhusten avohoito kaipaavat lisää resursseja. Grönfors haluaa kuitenkin kääntää ongelmat haasteiksi ja mahdollisuuksiksi. - Vaikka omat voimavarat eivät riitä riittävään ennalta ehkäisevään työhön, se ei tarkoita, ettei voimia haettaisi. Esimerkiksi järjestöt ja yhdistykset voivat tulla kysymykseen. Vanhusten kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisuuksien mukaan. Sitä varten ovat olemassa muun muassa omaishoidon tuki ja palvelusetelijärjestelmä. Lisäksi lyhytaikaishoitoyksikkö hoitaa vanhuksia. Sen asiakkaiden omaishoitajat saavat sinä aikana levähtää. - On tärkeää, että vanhusten toimintakyky säilyy mahdollisimman Teatterissa vielä kaksi ensi-iltaa tänä keväänä Lauantaina saa ensi-iltansa kamarinäytelmä Kolme versiota elämästä. Näytelmän on kirjoittanut ranskalainen Yasmina Reza ja sen on ohjannut Ilkka Laasonen. Rooleissa nähdään Elina Hurme, Vesa Kaikkonen, Kalle Pakkala ja Sonja Ryhänen. Kirjailija itse on sanonut näytelmiään huvittaviksi tragedioiksi. Kolmessa versiossa kaksi pariskuntaa tapaa toisensa vääränä iltana ja suuria toiveita sisältäneestä tapaamisesta tulee katastrofi. Näytelmä kertoo samasta tarinasta kolme eri versiota ja pyrkii näyttämään, kuinka henkilöiden erilainen suhtautuminen tilanteisiin kääntää tapahtumien kulun uusille urille. Näytelmän esityspaikkana on Kajaanin Klubi, johon on rakennettu 31-paikkainen teatterisali. Aikaisemmin rakennuksessa on toiminut mm. musiikkikoulu Kamu. Keskiviikkona tulee Sissilinnassa ensi-iltaan Elämän syrjässä kiinni. Esitys kertoo kajaanilaisten ihmisten elämäntarinoita ja pyrkii antamaan tilaa niille äänille, jotka normaalisti eivät pääse kuuluville. Muualla Euroopassa tällaista yhteisöteatteria on tehty iät ja ajat. Kajaanin Kaupunginteatteri haluaa nyt avata oviaan ja tutkia, miten teatteri voi olla elävässä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Esityksen ohjaa Eero-Tapio Vuori Todellisuuden tutkimuskeskuksesta ja siinä on mukana kaupunginteatterin näyttelijöitä ja kajaanilaisia ihmisiä. KAI JAANILAINEN Voehan... Höynähin ostammaan keksipaketin. Läpinäkyvän muovvin alla oli pahvinen paketti, jonka sisällä oli toas muovipussi ja lopulta keksit vielä omassa kotelossaan. Siis neljä eri pakkaosta. Jos tämä meno jatkuu, niin meillä jokkaesella assuu kohta oma pieni jätemäki. Onneksi nuita kerräyspisteitä on eri puolilla kaupunkia, että voe voalimainokset ja turhat rojektipaperit viijä paperinkerräykseen. Pulloista ja tölkeistähin soapi mukavasti rahhoo takasin, kun vie kaoppaan. Sitä minä voan ihmettelen, jotta miten niitä tyhjiä pulloja meille oekkeen kertyy. En minä niitä ainakkaan osta. No, tässä hiljattain maenostettiin, että posti ei ou ennää entisensä. Eipä niin, nyt pittää olla sähköposti ja komposti. Sähköpostissa toas kiertää mahottomasti semmosta tavaraa, joka saesi suorraan mennä kompostiin. Vae liekkönä se tullunna juuri sieltä. Pirullista kierrätystä! Van tätä ongelmajätettä meillä on paljon. Ongelmajätehän on semmosta jätettä, josta ei tiijä, jotta mihin lajittelupönttöön se pittää laettaa. Että onko se piojätettä, sekäjätettä, poltettavvaa vae kierrätettävvää. pitkään. Siksi ennaltaehkäisevässä toiminnassa on tulevaisuudessa onnistuttava entistä paremmin. Hoivapaikkoja tarvittaisiin lisää Vaikka ennalta ehkäisevän työn tärkeys on sisäistetty, on viime vuosina kotona hoidettavien vanhusten joukko lisääntynyt. Kotona odotetaan ympärivuorokautisia hoitopaikkoja. - Tilanne on huonontunut ja se on ollut odotettavissa. Hoivapaikkoja tarvitaan joka tapauksessa lisää. Grönfors arvioi, että lähitulevaisuuden tarve on noin hoivapaikkaa. Kysymys on myös kohdentamisesta. Kun jo kotihoidossa on runsaasti apua tarvitsevia asiakkaita, joudutaan resursseja nipistämään ennalta ehkäisevästä työstä. Seuraavaksi vanhuspoliittisen strategian luominen etenee linjausvaiheeseen. Sitä ennen kaupunkilaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteitään ja odotuksiaan. - Palvelujen toimivuus, määrä ja laatu. Toiveet ja ajatukset. Miten asioita on korjattava, Grönfors listaa asioita, joihin toivotaan kannanottoja. Kansalaisten kuulemistilaisuus järjestetään tiistaina klo Kajaanin kaupunginkirjaston Kalevala-salissa. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Jaakko Martikainen ja Lauri Oikarinen odottelevat ruokailun alkamista lyhytaikaishoitoyksikön ruokalassa perushoitaja Raija Tervosen kanssa. Ehotankin, että jokkaeseen myytävvään tuotteeseen pittää paenaa teksti, jotta mitenkä sen pakkaoksen kanssa menetellään käötön jälkeen. (Soanko minä tästä jonniin alotepalkinnon?) Ja tänne Kaenuuseen pittää sijjoittaa yksi monista EU:n valvontavirastoista, joka huolehtii, että tätä tirektiiviä nouvatettaan. Nimikin sillä oesi valmiina: Pohjoisten Alueitten Soastumisvalvonta-Komission Alaosasto. Nimilyhennyksen voette tehä ite. Kai Jaanilainen

8 8 HUHTIKUU TAPAHTUMAKALENTERI HUHTIKUU 2003 Kaukametsän sali to Hyväntekeväisyysmuotinäytös, Kaukametsän sali klo 19. Liput 20 e. Järj. MLL:n Kainuun piiri ja Unifem:n Kajaanin paikallistoimisto. la Pääsiäiskonsertti, Kaukametsän sali klo 19. Aholansaari-sinfonietta, johtaa Jyri Nissilä. Timo- Veikko Valve, sello, Veli Kujala, harmonikka. Liput 15/20 e Kajaani Info. Järj. Kaukametsä Kaukametsän kulttuuriviikko: la Kulttuurimarkkinat, Kaukametsänsali ja Kaukametsän opisto klo su Maakunnallinen kansallisen veteraanipäivän juhla, Kaukametsän sali klo ma Oppilaskonsertti, Kaukametsän sali klo 18. ti Kylähistoria -luento, Koutasali klo 18. FT Anneli Mäkelä-Alitalo. Opiskelijatöiden näyttelyt Kaukametsän opistolla la su klo 12-18, ma klo 9-18, ke klo Kaukametsän opisto ke Elämän syrjässä kiinni, ensi-ilta. Sissilinna klo 19. pe Elämän syrjässä kiinni. Sissilinna klo 19. la Elämän syrjässä kiinni. Sissilinna klo 19. la Kolme versiota elämästä. Kajaanin ke Vappukonsertti. Teatteritalo klo 19. Urheilu ja liikunta su 6.4. Kulttuurihiihto, hankihiihto. Lähtö Paltaniemen koululta klo 13, ei osallistumismaksua. Tied. Pekka Jaakola p Järj. Paltaniemen kyläyhdistys ry ja Kajaanin Latu ry. su Pitkien matkojen aluemestaruusuinnit, Kajaanin uimahalli klo Opiskelijoiden salibandyn SM-kilpailut, naisten ja miesten kilpasarja. Kajaanihalli klo 12. Vapaa pääsy. Järj. KAMD ry, Osako ry, Ketoakku ry ja Camos Ry. la IX Hyvä Kajaani Vartti. Uimahalli klo 10, ennakkoilmoittautuminen p. (08) tai niilo.harkonen@mail.kajak.fi. Osallistumismaksu 5 e paikan päällä. Järj. TeKU. ke 9.4. Oulujärvi -luentosarja - Kalastus ja veneily Oulujärvellä. Veneily ja pelastustoimi, Oulujärven pelastusyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Tirkkonen. Kalastus, kalastusmestari Tauno Heikura. Luentomaksu 3e/ilta. Järj. Kaukametsän opisto. ti Kylähistoria. Luennoitsijana dos., FT Anneli Mäkelä-Alitalo. Kainuun musiikkiopiston Kouta-sali klo 18. Vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Vapaan sivistystyön toimikunta. Konsertit ke 2.4. Laulunopiskelijakonsertti, Kouta-sali klo 19. Ursula Pöri, sopraano, Anni Lenkola, sopraano, Pekka Rytkönen, baritoni. Vapaa pääsy. Järj. Kainuun musiikkiopisto, Kaukametsä. ma 7.4. Kitarakonsertti, Kouta-sali klo 19. Oulun AMK:n opinnäytetyö. Vapaa pääsy. Järj. Kainuun musiikkiopisto, Kaukametsä. ke 9.4. Oppilaskonsertti, Kouta-sali klo 19. Vapaa pääsy. Järj. Kainuun musiikkiopisto, Kaukametsä. su Konsertti, Kajaanin kirkko klo 19. Ari Honkanen, baritoni ja Hannu Virpi, urut. ti Kevyesti kuudelta vol 3, Kouta-sali klo 18. Ohjelma 2 e ovelta. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. ke Oppilaskonsertti, Kouta-sali klo 18. Vapaa pääsy. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. ma Keskuskoulun musiikkiluokkien konsertti, Kajaanin kirkko klo 19. ti Kevyesti kuudelta vol 3, Kouta-sali klo 18. Ohjelma 2 e ovelta. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto. Näyttelyt (12.3) Merja Pitkänen ja Merje Pellinen: Siirtymiä. Taidemuseo. (19.3).-(1.6.) Puusta tehty. Kainuun museo Palautettu kirkko: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon Kajaanin seurakunnan näyttely. Pääkirjaston näyttelytila Ikoninäyttely, Ritva Rantala. Pääkirjaston alakerran vitriinit (1.6.) Taina Kokkonen, Marianne Wirries ja Vappu Johansson: Painoväriä ja pigmenttiä. Vappu Johansson: etsauksia, Taina Kokkonen: puupiirroksia ja Marianne Wirries: pigmenttimaalauksia paperille. Taidemuseo. Teatteri Kaupunginteatterin näytöksiä, liput 13/12/8 e: ti 1.4. Kolme versiota elämästä. Kajaanin ke 2.4. Kolme versiota elämästä. Kajaanin to 3.4. Woyzeck. Teatteritalo klo19. pe 4.4. Kolme versiota elämästä. Kajaanin pe 4.4. Woyzeck. Teatteritalo klo 19. la 5.4. Kolme versiota elämästä. Kajaanin la 5.4. Woyzeck. Teatteritalo klo 19. ti 8.4. Kolme versiota elämästä. Kajaanin pe Kolme versiota elämästä. Kajaanin ma Kolme versiota elämästä. Kajaanin ti Kolme versiota elämästä. Kajaanin Muita menovinkkejä ke 9.4. Avoimet ovet, musiikkiopisto klo 15. Mahdollisuus tutustua eri soittimiin ja opetukseen Keräilyn&Desingn n&antiikin myyntimessut, Kajaanin Lyseo, Väinämöisenkatu 6 klo Tied. A&K-messut p la Kirpputori, Kajaanihalli klo Paikanvaraukset 12 e, p la Schwalm-Eder -piiri ja Kajaani ystävyyskaupunkijuhla 30 vuotta ja Kainuun suomalais-saksalainen yhdistys 30 vuotta, Kouta-sali klo 18. Vapaa pääsy. Järj. Kajaanin kaupunki ja Kainuun suomalais-saksalainen yhdistys. su Veteraanipäivän juhlallisuudet. Seuraava tapahtumakalenteri ilmestyvässä lehdessä. Kulttuurimarkkinat Kaukametsässä Kaukametsän keväiset kulttuurimarkkinat järjestetään tänä keväänä Ohjelmassa on Kulttuurin merkitys minulle - puheenvuoroja, Alaston kokki -kilpailu Kainuun malliin, tanssiesityksiä, musiikkia ja näyttelyitä. Kaukametsän kokonaisuutta esitellään opastetulla kierroksella. Lisäksi kulttuurimarkkinoilla on kielikahvila, työnäytöksiä, pukuesityksiä, lasten ja aikuisten lausuntaesityksiä. Myyntija esittelypöydät ja arpajaiset houkuttelevat menoon mukaan. Ravintola on avoinna. Kaukametsän salissa järjestetään sunnuntaina Kansallisen veteraanipäivän juhla klo Maanantaina salissa kuullaan oppilaskonsertti klo Kylähistoria-ilta jatkaa kulttuuriviikon kulttuuriseminaareja: FT Anneli Mäkelä-Alitalo Helsingin yliopistolta luennoi tiistaina klo Kouta-salissa. Luvassa on myös yllätysohjelmaa ja kajaanilaiskylien näyttely. Kaukametsän opiskelijoiden opiskelijatöiden näyttely on avoinna: klo , klo ja klo Kulttuuriviikon tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan! Kulttuuriviikolla 2002 Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Antti Virmavirta, näyttelijä ja kulinaristi, kokkasi kukkoa. Kuva Eila Parviainen