MONI. Maaseutu ja monikulttuurisuus. esiselvityshanke 10/2012 4/2014. MONI... Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONI. Maaseutu ja monikulttuurisuus. esiselvityshanke 10/2012 4/2014. MONI... Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014"

Transkriptio

1 MONI Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014 1

2 Esiselvitys: Suvi Kaljunen Taitto ja kuvitus: Asta Graphics c 2014 Arvoisa lukija, kädessäsi on Maaseudun Sivistysliiton toteuttaman Maaseutu ja monikulttuurisuus -hankkeen tuottama selvitys. Hanke sai alkunsa, kun kylillä kiertäessämme kuulin usein, että kylien yleinen huoli ympäri maakuntaa oli kylätoimijoiden joukon pieneneminen. Monissa illoissa pohdittiin, miten saataisiin toimintaan mukaan uusia tekijöitä. Havaitsin myös, että kyläilloissa ja tapahtumissa oli varsin vähän maahanmuuttajataustaisia osallistujia. Kuitenkin Pohjois-Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä, joista vieraskielisiä on ja muun kuin Suomen kansalaisia henkilöä (vuoden 2013 lopussa). Moni heistä asuu maaseudulla ja kaipaa kontakteja kantaväestöön, yhteisöön kuulumisen tunnetta ja mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristönsä kehittämiseen ja on valmis myös kantamaan kortensa kekoon. Kylätoiminta olisi hyvä ja luonteva paikka osallistua yhteiseen tekemiseen, ja muutamissa kyläyhdistyksissä onkin jo mukana maahanmuuttajataustaisia aktiiveja. Monelle toisesta maasta Suomeen muuttaneelle kyläyhdistys on kuitenkin toimijana tuntematon, tai he eivät ole toistaiseksi osallistuneet sen toimintaan. Tähän selvitykseen on koottu noin kahdensadan maaseudulla (tai taajama-alueilla) asuvan maahanmuuttajataustaisen asukkaan kiinnostuksen kohteita, ajatuksia maaseudusta ja tietoa siitä, mitä he voisivat omalta osaltaan jakaa ja tuoda yhteiseen toimintaan. Selvityksessä esitellään myös maakunnan kylä-, Leader- ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja hankkeiden näkemyksiä ja kokemuksia maaseutuun ja monikulttuurisuuteen liittyen. Lisäksi nostetaan esiin maakunnan muutamia hyviä käytäntöjä sekä muiden Maaseudun Sivistysliitossa toteutettujen monikulttuurisuushankkeiden kokemuksia ja tuloksia. Lämmin kiitos kaikille selvitystyöhön tietoa, kokemuksiaan, näkemyksiään ja aikaansa antaneille henkilöille! Pohjois-Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä. 2

3 Sisällysluettelo 1.Maaseudun Sivistysliiton aiempien monikulttuurisuushankkeiden esittely s. 4 2.Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshankkeen toiminta ja tulokset s. 4 a.maahanmuuttajille suunnatun kyselyn tuloksia s. 5 Millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? b.kyläyhdistyksille ja muille yhdistyksille suunnatun kyselyn tuloksia s. 8 c.millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? - haastatteluiden antia s Mitä pitäisi tehdä ja miten? - toimijakentän näkemyksiä ja kokemuksia s Muutamia hyviä käytäntöjä meiltä ja muualta s Loppusanat s. 20 Liitteet: Maahanmuuttajille suunnattu kyselylomake s. 21 Kyläyhdistyksille suunnattu kyselylomake s. 23 Monien kulttuurien maakunta hankkeen esimerkkejä s. 24 3

4 1. Maaseudun Sivistysliiton aiempien monikulttuurisuushankkeiden esittely MSL Keski- ja Länsi-Suomen aluekeskuksen Monien kulttuurien maakunta (tuttavallisemmin Koti Keski-Suomessa) hanke on tarkoitettu eri kulttuuritaustaisille keskisuomalaisille. Toiminnassa tutustutaan puolin ja toisin tapoihin, tottumuksiin ja kulttuuriin sekä kehitetään yhteistä luovaa ja luontevaa tekemistä eri kansallisuuksien välillä. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. (Lisää hankkeesta sivuilta ) MSL Pohjois-Suomen aluekeskus on toteuttanut kolme monikulttuurisuuteen liittyvää hanketta: ESR-rahoitteiset Muutoksessa mukana ; Muutoksessa mukana Lappi (loppujulkaisu: ) sekä yhteisö- ja monikulttuurisuushanke Koti maalla Koti maalla -hankkeen tavoitteena oli yhteisöllisyyden vahvistaminen pienillä maaseutumaisilla paikkakunnilla sekä yhteisöjen monikulttuurisuusosaamisen lisääminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Hankkeen kohderyhmiä olivat erityisesti nuoret, nuoret lapsiperheet, maahanmuuttajat ja uudet asukkaat. Hankkeessa mm. kokeiltiin ja löydettiin erilaisia yhteisöllisiä toimintamalleja, joissa tekemisen keskiöön nousivat paikallinen identiteetti, erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja toimijoiden yhteen tuominen. Hankkeen julkaisemaan Me maalla -yhteisötyön menetelmäoppaaseen on koottu kahdeksan erilaista lähestymistapaa. Opas löytyy hankkeen sivuilta ja sen painetun version voi käydä noutamassa tai tilata postikulujen hinnalla MSL Itä-Suomen aluekeskuksesta. MSL Itä-Suomen aluekeskuksessa on tehty 2000-luvulla muutamia pienempiä monikulttuurisuus-hankkeita. Maaseudun monikulttuuristuminen on todellisuutta myös Pohjois-Karjalassa, ja se tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita eri toimijoille. MSL toteutti Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tuella Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshankkeen (jatkossa MONI-hanke) 10/2012 4/2014 välisenä aikana. 2. Maaseutu ja monikulttuurisuus -esiselvityshankkeen toiminta ja tulokset 4 Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja tuottaa tietoa sekä maaseudulla asuvien maahanmuuttajien valmiuksista ja mahdollisuuksista osallistua kyläelämään ja sen kehittämiseen että maaseudun toimijoidenvalmiuksista ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin toimijakenttää ja rakennettiin verkostoja mahdollista yhteistyötä silmällä pitäen. Esiselvitys tehtiin kyselylomakkeiden ja haastattelujen avulla. Maahanmuuttajataustaisille henkilöille suunnatun kyselyn lisäksi lähetettiin kysely kaikille Pohjois-Karjalan kyläyhdistyksille. Maahanmuuttajille toimintaa tarjoavien yhdistysten ja hankkeiden kenttää kartoitettiin vierailemalla ja toimijahaastatteluin. Esiselvitystyössä tuotettua tietoa voidaan käyttää maaseudun monikulttuuristumisen tukemiseksi järjestettävien toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja kehittelemiseksi.

5 Esiselvityksessä haluttiin kartoittaa mitkä ovat maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua maaseudun kehittämiseen ja tarvitaanko siihen jonkinlaista tukea? Millaista? mitkä ovat kylätoimijoiden valmiudet ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista? millaisilla toimenpiteillä voitaisiin kehittää paikallista verkostoitumista, yhteistyötä ja sosiaalisen pääoman hyödyntämistä maaseudun kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä? mahdolliset hyvät käytännöt Tietoa tuotettiin lomakekyselyin ja haastatteluin: Lomakekyselyt maahanmuuttajille (205 /194 vastausta); toteutettiin pääasiassa oppilaitoksissa Lomakekyselyt kyläyhdistyksille (n. 230 lomaketta/43 vastausta) Haastattelut pidempään Pohjois-Karjalassa asuneille maahanmuuttajille (9) Toimijakentän kartoitus ja haastattelut (30 toimijaa, 15 haastattelua) a. Maahanmuuttajille suunnatun kyselyn tuloksia (kyselylomake liitteenä) 205 vastausta, joista 194 analysoitiin (pois jätettiin Joensuun keskusta-alueelta tulleet vastaukset) Eniten vastaajia Joensuun, Lieksan ja Kiteen alueilta, vastaajia lisäksi Tohmajärveltä, Ilomantsista, Liperistä, Kontiolahdelta, Outokummusta ja Rääkkylästä. Vastaajat äidinkieleltään 23 eri kielen puhujia, suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, somali ja thai. Ikäjakauma v. Vastaajista n. 65% naisia, n. 35% miehiä Kyläyhdistysten ja muun yhdistystoiminnan tuntemus: 22 vastaajaa tiesi, että kylällä on kyläyhdistys (tai joissain tapauksissa asukasyhdistys) ja myös jotainsen toiminnasta, mutta toimintaan osallistuneita oli vain muutama; 145 vastaajaa ei tiennyt mitään kyläyhdistyksistä 20 vastaajaa tiesi asuinalueeltaan jonkun yhdistystoimijan, heistä noin puolet osasi nimetä jonkin yhdistyksen; 111 vastaajaa ei tiennyt, oliko heidän asuinalueellaan yhdistyksiä tai niiden toimintaa. 5

6 Lomakkeessa kysyttiin, minkälaisesta tai mihin aiheeseen liittyvästä toiminnasta vastaajat ovat kiinnostuneita (suluissa vastausten määrä): Suomen kieli (126) Liikunta/urheilu/tanssi (112) Ruuanlaitto/ ruoka-aineet (77) Tietokoneen käyttö (63) Terveystieto/ hyvinvointi (63) Musiikki (55) Luonto/ metsässä liikkuminen (53) Suomen perinteet ja kulttuuri (52) Jokamiehenoikeudet (51) Puutarhanhoito (51) Käsityöt (50) Marjat, sienet (47) Internet ja sähköiset palvelut (40) Kirjat ja lukeminen (37) Kodinhoito (37) Yhteiskuntatieto (34) Kotieläimet (34) Taide (33) Tekniikka (30) Puutyöt (24) Kylätoiminta (22) Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta (17) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka (15) Lomakkeessa oli myös vapaa kenttä muita kiinnostavia toimintoja varten. Niistä mainittiin seuraavia: Valokuvaus, matkailu, lasten asiat, jalkapallo, piirtäminen, vaatteiden teko, suomen historia, tietokone, ompelukone, kuntosali, oman yrityksen aloittaminen, extreme -autoilu, vanhusten avustaminen, sähkötyöt, puutarhanhoito, näytteleminen, kulttuuri, kuntosali, ammatti, työ, kaikki.. Kysymykseen Onko sinulla sellaisia tietoja tai taitoja, joita voisit opettaa muille vastattiin mm. seuraavia asioita: ruuanlaitto, oman maan keittiö (36) oman kulttuurin ja perinteiden tuntemus (20) käsityöt (myös tekniset työt, korut; 17) urheilu, liikunta (sähly, laskettelu, uinti, lentopallo, suunnistus, retkeily, jalkapallo;) 15 atk 10 piirtäminen 8 terveysasiat 6 tanssit 5 musiikki 4 laulaminen 3 yrtit, kasvit, marjat, sienet (3) auton korjaus (3) sähköön liittyvät asiat/ tekniikka (3) kielet (3) osaa monenlaista (3) puutarhanhoito (2) ortodoksinen/ muu uskonto (2) matkailuala/ opintomatkojen järjestäminen Venäjälle tai Viroon Lisäksi yksittäisillä vastaajilla oli seuraavia taitoja ja osaamista, joita he voisivat opettaa muille: perinteinen thaihieronta, floristin tehtävät, tilaisuuksien järjestäminen, kommunikaatio, eläintenhoito, selviytyminen ääriolosuhteissa. 6

7 Parturi-kampaaja, vakuutusasiantuntija, pankkiala, merkonomi, kirjanpitäjä, myyjä, kukkakauppias, ompelija, lastenhoitaja, sähköasentaja, sorvaaja, välskäri, opettaja, eläinlääkäri, psykologi, insinööri, lakimies, Lomakkeessa kysyttiin myös vastaajan koulutustaustaa. Kysymykseen vastanneista löytyy monien alojen osaajia: parturi-kampaaja, vakuutusasiantuntija, pankkiala, merkonomi, kirjanpitäjä, myyjä, kukkakauppias, ompelija, lastenhoitaja, sähköasentaja, sorvaaja, välskäri, opettaja (7), eläinlääkäri, psykologi (2), insinööri (3), lakimies. Peruskoulun oli suorittanut 21 henkilöä, lukion käyneitä oli 2. Ammatillinen koulutus oli 33:lla henkilöllä, keskiasteen tekninen tai muu koulutus 18:lla vastaajalla. Taidekoulun oli käynyt yksi vastaaja, ammattikorkeakoulututkinto oli viidellä vastaajalla. Viidellä oli ylempi korkeakoulututkinto kesken ja 24 vastaajaa on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Kyselyn ehkä haastavin osuus oli vastata kysymykseen, jossa kartoitettiin näkemyksiä ja ajatuksia maaseudusta kotimaassa ja Suomessa. Monet olivat sitä mieltä, että maaseudut eivät juuri eroa toisistaan, mutta erityisesti venäjänkielisissä vastauksissa korostui oman maaseudun heikko tila ja näköalattomuus verrattuna suomalaiseen, hyvin hoidettuun maaseutuun. Kotimaan maaseudusta mainittiin mm. seuraavia asioita: Tiestön rappeutuminen, vähemmän kehittynyt infra ja työttömyys, ei kauppoja, maatalous, pellot ja eläimet, hiljaisuus, kauneus, luonto, puhtaus, runsas työnteko ja puutarhanhoito. Myös kehittynyt kyläelämä, yhteisöllisyys ja toisista välittäminen näkyvät joissakin vastauksissa. Suomalaisesta maaseudusta nousi mm. seuraavia mielikuvia ja näkemyksiä: 7 Tärkeä, hyvinvointi riippuu maaseudusta, työ+vapaaaika, maatila, maanviljely, raaka-aineet, paljon työtä, ehkä kulttuuria, ei kielikurssia, luonnossa asumisen ylellisyys + kaupungin mukavuudet, elämä Suomessa on hyvää, metsä-metsä-metsä!, kylät, eläimet, pellot, vihreä, puita, hyvin hoidettu, täynnä elämää, naapuri ja kaupunki kaukana, vaikka kaunis, suomalaiset eivät halua asua siellä, järvet, mökki, harvaan asuttu, vaikea saada työtä, pitää olla oma auto, omaa tilaa kaukana toisista asukkaista, suuri rooli suomalaisen kulttuurin ja perinteen säilyttäjänä, paljon työtä, rauhallisuus, puhtaus, luonto, ei paljon autoja, kehittyneempi infra (ja muutenkin) kuin kotimaassa. Parikymmentä vastaajaa ilmoitti, ettei tiennyt millainen on suomalainen maaseutu.

8 b. Kyläyhdistyksille ja muille yhdistyksille suunnatun kyselyn tuloksia (kyselylomake liitteenä) Huhtikuussa 2013 lähetettiin yhdessä Pohjois-Karjalan kylät ry:n toteuttaman turvallisuuskyselyn kanssa kaikille alueen kyläyhdistyksille maahanmuuttajia koskeva kysely. Sen avulla kerättiin tietoa kunkin kyläyhdistyksen toiminta-alueen maahanmuuttaja-asukkaista, heidän osallistumisestaan kylätoimintaan, yhdistyksen mahdollisesta monikulttuurisesta toiminnasta sekä yhdistys kiinnostuksesta tai tarpeesta maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvän lisätiedon, kurssien tai toiminnan suhteen. Kyselyssä esiteltiin lyhyesti mm. Koti Keski-Suomessa hankkeessa suuren suosion saaneet nojatuolimatkat (tapahtuma, jossa maahanmuuttajataustainen henkilö esittelee omaa maataan ja kulttuuriaan) ja kysyttiin, haluttaisiinko sellainen järjestää kylällä MONI-hankkeen puitteissa. N. 230:sta kyläyhdistyksestä 43 vastasi kyselyyn. Näistä 19 kertoi toiminta-alueellaan asuvan maahanmuuttajia. Näistä yhdistyksistä 10 ilmoitti, että heidän toiminnassaan ei ole mukana maahanmuuttajataustaisia asukkaita ja 9 kyläyhdistystä kertoi, että heidän toimintaansa osallistuu myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Yksi kyläyhdistys oli kiinnostunut monikulttuurisuuteen liittyvästä lisätiedosta ja toiminnasta, kaksi vastasi ehkä ja muut 40 eivät olleet kiinnostuneita lisätiedosta, kursseista tai toiminnasta monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyen. Nojatuolimatkoista oli kiinnostunut 13 kyläyhdistystä, mutta nojatuolimatkan järjestäminen toteutui lopuksi vain yhdessä kyläyhdistyksessä. Muiden yhdistystoimijoiden monikulttuurisuustoiminnan ja -tarpeiden kartoitus: Ilomantsissa syksyllä 2012 järjestettyjen JANE-järjestöpäivien yhteydessä jaettiin mukana oleville yhdistyksille ja järjestöille kyläyhdistyskyselyä vastaavat kyselylomakkeet. Vastauksia palautettiin 15. Vastanneista järjestöistä ja yhdistyksistä kolmella oli monikulttuurista toimintaa, lisätiedosta/kursseista/toiminnasta kiinnostuneita oli 5, ehkä- vastauksia tuli 5 ja 5 yhdistystä ei ollut kiinnostunut tai jätti kysymyksiin vastaamatta. 8

9 Lomakekyselyiden yhteenveto Kyselyvastausten perusteella voidaan todeta, että kylätoiminta on monelle maahanmuuttajalle melko tuntematon asia. Muutamat olivat kuulleet kyläyhdistyksen toiminnasta tai tiesivät sellaisen olemassaolosta, mutta vain pari henkilöä ilmoitti osallistuneensa kyläyhdistyksen toimintaan. Myös muiden yhdistysten toiminnasta oli vastaajilla hyvin vähän tietoa. Lomakkeiden täyttötilaisuuksissa kävi ajoittain ilmi, että jo yhdistyksen ja yhdistystoiminnan käsite oli monelle vastaajalle vieras. On mahdollista, että kotimaassa tai entisellä kotiseudulla ei ole juurikaan ollut yhdistystoimintaa, niiden toimintaperiaatteet ovat olleet korruptoituneita tai muuten epämääräisiä tai yhdistystoimintaan osallistuminen on voinut olla vaarallista tai kiellettyä. Vastaavasti maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus, tai ainakin maahanmuuttajien osallistuminen yhdistyksen toimintaan näyttäisi olevan monelle yhdistykselle suhteellisen uusi asia. Kyselyyn vastanneista kyläyhdistyksistä yhdeksän yhdistyksen toimintaan osallistuu maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, ja joissakin heitä on ollut mukana jo niin pitkään että heitä ei enää edes mielletty maahanmuuttajiksi, mikä voidaan nähdä tavoitetilana yhteisessä toiminnassa. Olisikin mielenkiintoista kartoittaa näiden kyläyhdistysten kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten he ovat saaneet maahanmuuttajataustaisia asukkaita mukaan toimintaan pidemmäksikin aikaa. Maaseudulla asuvilla maahanmuuttajilla on monenlaista osaamista ja koulutusta, sekä myös kiinnostusta jakaa niitä muiden kanssa. Selvitykseen vastanneista äidinkielien valikoima kattoi 23 kieltä, joten maaseudullakin on siis varsin kattava kielivalikoima. Suurin osa vastaajista oli suomen kielen kurssilla tai osallistunut sellaiselle aikaisemmin, joten suomen kielen taito oli ainakin auttava tai kohtalainen suurimmalla osalla vastaajista. Jossain määrin kotimaisesta, mutta erityisesti suomalaisesta maaseudusta oli monilla vastaajilla positiivisia mielikuvia, useissa vastauksissa korostettiin suomalaisen maaseudun hyvää kehitystasoa ja maaseudusta huolehtimista. Selvitykseen vastanneista äidinkielien valikoima kattoi 23 kieltä, joten maaseudullakin on siis varsin kattava kielivalikoima. 9

10 Toimijakentän kartoitus ja toimijahaastattelut: Hankkeen toiminta-aikana kävin tutustumassa noin kolmeenkymmeneen organisaatioon, joilla oli toiminnassaan mukana maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tai maahanmuuttajille suunnattua toimintaa. Osa organisaatioista, erityisesti oppilaitokset, tekivät myös arvokasta yhteistyötä lomakkeiden täyttämisen merkeissä, ja 15 eri organisaation edustajaa osallistui haastatteluun maaseutuun ja monikulttuurisuuteen liittyvien kokemusten ja näkemysten kartoittamiseksi. Pohjois-Karjalassa on varmasti muitakin yhdistyksiä, joilla on joko maahanmuuttajille suunnattua tai monikulttuurisuutta tukevaa toimintaa, mutta en saanut niitä tietooni tätä esiselvitystä ajatellen riittävän ajoissa. Myös muutamiin maahanmuuttajien omiin organisaatioihin en yrityksistä huolimatta saanut kontaktia tutustumista tai haastattelua varten. Toimintaan tutustuminen ja/tai haastattelu tehtiin seuraavissa organisaatioissa:spr Savo-Karjalan Piiri/ toimintakeskus Vatakka ja Kontioniemen vastaanottokeskus, Kontiolahden vastaanottokeskus Oy, Perheryhmäkoti Lukkarila, Suuntaviittoja itsenäiseen elämään hanke, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry., Aducate/ Monikko-hanke, Pohjois-Karjalan AMK/Monikulttuurinen Lieksa-projekti, Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt hanke, ViaDian lähiötalo, Rikosuhripäivystys / ULRIK projekti, Pakolaisapu ry/ Kasvokkain-hanke, Pohjois-Karjalan Leader-yhdistykset, Lieksan AIKO, Lieksan Kristillinen opisto, PerheryhmäkotiTuikku, Kiteen Evankelinen opisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Niittylahden opisto, Lieksan Tukipiste, Iljala ry, Pakolaisen oppimispolku hanke, Lieksan Virikesoppi, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys/salli-, MOI ja MONIJAKE hankkeet ja maahanmuuttajatyön keskus Silta, Pohjois-Karjalan Martat, Hotelli Joki, Tohmajärven kunta, MTK Pohjois-Karjala, Keski-Karjalan kyläkumppani, Joensuun paikallistoimijat ry, Pohjois-Karjalan kylät ry, Kaivo ry, Nurkkala ry ja MOVE-verkosto. c. Millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? - haastatteluiden antia Haastateltavina oli 8 Pohjois-Karjalassa 8-20 vuotta asunutta henkilöä Euroopasta, Baltiasta ja ent. Neuvostoliiton alueelta. Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään Suomeen muuttamisesta, maaseudulla asumisesta, sosiaalisten verkostojen rakentumisesta, kylätai muuhun yhdistystoimintaan osallistumisesta ja asioiden muuttumisesta vuosien saatossa. Unelmapaikka, unelmamaa, luonnollista, mukavia ihmisiä joihin voi luottaa 10 Pohjois-Karjala on koettu hyvänä paikkana asua ja elää. Yksi haastateltavista oli ennen Pohjois-Karjalaan asettumista kiertänyt töissä useamman vuoden ympäri Suomea, ja Pohjois-Karjalassa tuntui erilaiselta, ihmiset ryhtyivät juttelemaan nopeammin, heidän kanssaan pääsi helpommin yhteistyöhön. Eräs haastateltavista muisteli saapumistaan harjoittelijaksi paikkakunnalle: [Tuohon aikaan] juna-aseman laituri oli tehty puusta, ihan kuin olisi tullut satumaiseen paikkaan, kuin vanhasta elokuvasta, oli heti mukava tunnelma. Emäntä oli asemalla vastassa -- koko juttu alkoi niin aktiivisesti, juuri ja juuri ehti katsoa paikkoja kun jo lähdettiin Joensuuhun muiden opiskelijoiden tapaamiseen, ettei tulisi tylsää. -- ensimmäisenä kesänä tuli sellainen tunne, että haluan tulla tänne takaisin.

11 Hiukan etelämpää tulleelle haastateltavalle erilainen ilmasto ja kulttuuri olivat aluksi hiukan haastavia: Ensimmäinen talvi oli ihan kamala -- kyllä se pikku hiljaa meni sitten..nyt olen oppinut, tottuu ihan, se on ihan ihme kyllä kun ihminen tottuu.. Oli niin hiljaista, pimeää.. aluksi ajattelin, ei näy valoa, mutta sitten kaikki toimii, ihan mukava. Rauhallisuus ja puhtaus ovat myös asioita, joista haastateltavat pitävät maaseudulla: Suomessa on tosi hyvä puhdas luonto, marjat ja kalastus.. pitäisi olla suomalaisten ylpeitä että on näin hyvin! Maaseudulle muuttoa ei ole pidetty haastavana, vaikka olisikin kotoisin suuresta kaupungista: tykkäsin ajatuksesta, että otettaisiin joku lammas ja kana, ja luonto ympärillä, ja että voi kävellä ovesta suoraan ulos, sitä minä pidän suurena vapautena. Maaseudulla ihmiset ovat lähempänä toistensa elämää, mutta sen myötä myös turvaverkko on hyvä, kaupungissa sellaista ei ole. Yksi haastateltavista toi esiin myös naisen aseman Suomessa. Se on hänen mukaansa täällä parempi kuin kotimaassa. Voi opiskella, osallistua politiikkaan ja oikeusturvakin on hyvä. Eräs haastateltavista totesi, että suomalaiset eivät ole kovin suorapuheisia, mutta rehellisiä, se on tosi hyvä juttu. Yksi haastateltavista kertoi pitkien välimatkojen aiheuttavan edelleen hämmästystä, ja toinen totesi niiden tuntuneen alkuun työläiltä, varsinkin kun ei ollut ajokorttia eikä autoa. Julkisten liikenneyhteyksien ja muiden palveluiden mainittiin maaseudulla heikentyneen 80-lukuun verrattuna. Yksi haastateltavista koki maaseudulle muuton aluksi pelottavana kun ympärillä oli metsää ja villieläimiä, mutta on sittemmin hän tottunut pitämään metsästä. Joitakin kokemuksia ennakkoluulojen kohtaamisesta nousi esiin haastattelujen yhteydessä, mutta myös niiden ylittämisestä yhteisen toiminnan myötä. Yksi haastateltavista kertoi kohdanneensa aluksi jonkin verran epäluuloja, jotka vaikuttivat myös työnsaantiin. Sittemmin ihmiset olivat todenneet, että tehän olettekin ihan mukavia ihmisiä henkilökohtaiset kontaktit ja yhdessä tekeminen auttavat epäluulojen hälventämisessä. Pienessä kylässä kaikki tuntevat kaikki ja tietävät jo, että olet ulkomaalainen. Kyläyhdistyksillä voisi olla keskeinen rooli esim. yhteisen, tutustuttavan toiminnan järjestämisessä heti aluksi. Niin, tästä yhdistys -- yhteistyöstä, ja mitä tapahtumia on maaseudulla, on tosi tärkee, eikö niin, että miten vois olla että ottaa.. näitä maahanmuuttajia mukaan.. Yksi haastateltavista muistelikin hyviä kokemuksiaan kyläläisiin tutustumisesta kyläyhdistyksen tapahtumien myötä : välillä kävimme siellä (kylätapahtumissa) ja juttelimme, tapasimme, vähitellen kutsuivat, oli saunailtaa ja, tutustuimme, ihan mukava. Siinä porukka, siis kun tunnen, on todella todella mukavia ihmisiä. Pohjois- Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä. 11 Tarvitaan luontevaa, yhteistä toimintaa jossa ei ole väliä kuka tulee mistäkin. Varsinkin jos on yhteinen kiinnostus johonkin aihepiiriin, on helppo lähteä mukaan. Yhdistystoiminta on tärkeää myös maaseudulla. Järjestötoiminnassa on usein mukana sosiaalisia ihmisiä. Yksi haastateltavista kuvaili kyläyhteisöään seuraavasti: maaseudun porukka aina järjestää jotain, kaikki tervehtii ja on mukavaa. Pari haastateltavaa oli toiminut useamman vuoden lasten harrastustoiminnassa. Aktiivinen oma osallistuminen on ollut palkitsevaa: yhdessä tekemisen ilo kyläläisten kanssa on antanut paljon, ja positiivinen palaute toiminnasta on otettu kiitollisuudella vastaan. Yksi haastateltavista oli ollut aluksi huolestunut, lähtevätkö ihmiset mukaan kun hän on ulkomaalainen (asunut paikkakunnalla toistakymmentä vuotta). Ihmiset olivat kuitenkin innolla mukana, ja se teki vaikutuksen: ihan itkettikin, kun olin niin kiitollinen, että, sielu voitti, ovat niin sielukkaita ihmisiä.

12 Ihmisellä pitää olla jonkinlainen yhteisö, johon kuulua Ihmisellä pitää olla jonkinlainen yhteisö, johon kuulua Sosiaalisen elämän rakentaminen ja kontaktien luominen on osoittautunut joiltain osin haasteelliseksi. Ulkomaalaisia oli siihen aikaan yhden käden sormilla laskettava määrä, oltiin värikkäitä ja erikoisia, kiinnostavia mutta kiinnostuksesta huolimatta meni kauan, ennen kuin syntyi varsinaisia ystävyyssuhteita; lähelle on vaikea päästä. Verkostojen syntymistä ovat edistäneet toimiminen yhdistyksessä tai muuten kiinnostavan yhteisen asian tai harrastuksen parissa, lasten kouluun menon myötä syntyneet kontaktit, suomalaiset sukulaiset ja heidän toimintapiirinsä. Oman aktiivisuuden merkitystä kontaktien luomisessa korostivat erityisesti miespuoliset haastateltavat. Toisaalta haastateltavista muutamakin mainitsi, että myös aktiivisten mukaan ottajien rooli on tärkeä ja henkilökohtaiset kontaktit mukaan saamiseksi ovat merkittäviä. Muutamakin haastateltava kertoi perheen ja suvun olevan keskeisessä roolissa kontaktien luomisessa: perhe ja suku ottivat hyvin vastaan, anoppi kierrätti katsomassa paikkoja ja tapahtumia. Osallistuminen vaatii myös rohkeutta. Yksi haastateltavista pohtikin, miten rohkaista ulkomaalaista siinä että hän lähtee mukaan esim. yhdistystoimintaan? Kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta nousi haastatteluissa joitakin kokemuksia ja näkemyksiä. Ulkomailta muuttaneelle henkilölle olisi tärkeää päästä mukaan suomalaisten elämään ja nähdä suomalaista arkea. Yksi haastateltavista muisteli kurssilla tapaamaansa eteläeurooppalaista nuorta äitiä, joka kertoi seisseensä taajama-alueen hiekkalaatikolla ja miettineensä, miten suomalaisia voisi lähestyä: Pitääkö miun leipoa kakku tai jotain? Pitääkö minun kysyä saako minun lapsi leikkiä sinun lapsen kanssa ja saako tulla kylään? Suomalaiseen arkielämään tutustumisesta todettiin, että myös ulkomaalaiset vieraat ovat olleet oikein kiinnostuneita suomalaisesta arjesta ja mahdollisuudesta tutustua siihen. Haastateltavalle itselleen on ollut antoisaa tutustua lähiympäristöön yhdessä naapureiden kanssa toisten omasta kotiseudusta kertomisen kuunteleminen lieventää myös omaa kotikaipuuta. Muutama haastateltava pohti myös omaa taustaansa ja kotoutumistaan suhteessa kauempaa ja muista syistä Suomeen muuttaneiden tilanteeseen: Minulla kuitenkin oli eurooppalainen elämäntapa, jos ihminen tulee semmoisesta maasta jossa ollut ihan erilainen (elämäntapa), ja pääsee johonkin kouluun tai töihin, se on ihan erilainen se systeemi, ihan hirvee se askel.. Toisaalta, eurooppalainenkaan tausta ei aina auta: kun on kaikenlaiset sellaiset käsitykset, --- ja kun ei pysty keskustelemaan.. se on vaikeaa. Euroopasta muuttaminen ei myöskään vähennä erilaisuuden kokemista tai tee elämästä helppoa: (Ajattelin, että) pittää muuttua, suomalaiseksi, muuten olen koko ajan ääliö täällä --no totta kai lähtökohta, olen vapaaehtoisesti tullut tänne, lähtökohta on ihan eri Monenlaiset väärinymmärrykset ja kommunikaation puute tuottavat myös harmia sekä kotikentillä että yhteiskunnallisella tasolla: Meidän kieli kun on vähän erilainen, eri äänteinen [hän luuli että] mie tappelen lasten kans, kun se kieli on terävämpi, silleen, hänestä tuntui että minä oon aina huutamassa. Ennen kaikkea Lieksassa, miksi tää tilanne, -- miksi, koska ei puhuta asioista, -- puhutaan toisten ohi ja, heitetään suomi24-palstalle jotakin, [joka] ei oo mitään asiallista, ja maahanmuuttajat ajattelee heti että kaikki on rasisteja, ja ei oo näin helppoo, ne pienet kulttuurierot, on [kohta] niin isoja, ja väärinymmärryksiä syntyy nopeasti.. 12

13 Tasavertaisuus ja vuorovaikutus ovat tärkeitä asioita, toiset kulttuurit ja ihmiset rikastuttavat elämää: --minä kunnioitan ja pidän suomalaisista ja Suomesta, --ja, ei varmasti ulkomaalainen koskaan pysty ymmärtämään - oikeeta suomalaista sielua, että miksi he ovat sellaisia -- mutta jos syntyy sellainen symbioosi, niinku vuorovaikutus ja ollaan valmiina kuuntelemaan [niin yhteistyö sujuu hyvin].. Maailma on mielenkiintoinen, ja ihmiset miksi soditaan, eikö voisi nauttia tästä erilaisuudesta ja tehdä tutkimusmatkoja maailmaan? Suomen kieli on siitä kivaa, että muutamalla pikku virheellä koko merkitys voi vaihtua merkittävästi. Haastatelluista vain muutama oli käynyt kielikurssilla Pohjois-Karjalaan saavuttuaan. Yleisin syy oli se, että siihen aikaan ei järjestetty suomen kielen kursseja. Vähän myöhemmin järjestetyille kursseille oli yritetty osallistua, mutta kielioppipainotteinen opetus ei ollut tuntunut sopivalta. Kieliopista ei edelleenkään ole hajuakaan. Yksi haastateltava oli käynyt kielikurssia jo kotimaassaan ennen Suomeen muuttoa. Kurssilla oli opetettu kirjakieltä, joka ei ollut osoittautunut oikein käyttökelpoiseksi, kun pohjoiskarjalainen murre oli tuntunut aivan eri kieleltä. Asuminen maaseudulla on muutamankin haastateltavan mielestä ollut kaupunkia parempi ympäristö kielenoppimisen suhteen: Kaupungin maahanmuuttajilla voi olla vaikeampaa, puhuvat vain omaa kieltä. -- Itse olen ihmeissäni, miten mä osaan jo niin paljon kieltä, pysyy päässä, ihan kuin radiokanavat vaihtaisi kielestä toiseen. Vaikka minä puhun ehkä vähän virheen kanssa, sanotaan emännän kanssa että keittiökieli, ei se ole mitään supertaitavaa mutta riittää. Osa haastateltavista piti hyvää suomen kielen taitoa hyvin tärkeänä. Alkuun, kun kielitaito oli vähäisempi, yksi haastateltavista kertoi kokemuksistaan seuraavasti: sä oot koko ajan idiootti jossain, istut jossain hiljaa, ja jos avaat suus niin keskustelu loppuu siihen, koska menee ihan pieleen.. Toinen haastateltava kuvaili kokemuksiaan näin: -- alussa, kun on kotimaassa toiminut kovasti töissä, ja tulet, et osaa suomea, [tuntui että] en osaa mitään, en osaa suomea, ja kenenkään kanssa en voi puhua, ei voi selittää mitään, ja tuntuu että olen ihan hölmö, tää itsevarmuus ja kaikki, se meni ihan fiuuuh.. tää kielijuttu on tosi tärkeä. Maahanmuuttajaopiskelijalla pitää olla uskallusta ja sinnikkyyttä kysyä asioita uudestaan ja uudestaan: Kieli ja kulttuuriasioissa piti lähteä ihan nollasta, se oli aika raskasta. Yli puolta ei tajunnut, mutta siinä on se sinnikkyys, menet kokeeseen, ja sitten toinen kerta, ja se sinnikkyys, ja hirveesti aikaa. Ei minkäänlaista niinku [erillistä tukea], keskenään myö ulkomaalaiset harjoiteltiin.. kaikki nollasta piti, ihan kaikki, ei myö ymmärretty kirjaston systeemiäkään ollenkaan.. hyvä että, jos uskallat kysyä, yks, kaks, kolme kertaa.. -- istut jossain hiljaa, ja jos avaat suus niin keskustelu loppuu siihen, koska menee ihan pieleen. 13 Eräs haastateltava kertoi, että suomalaisessa kulttuurissa oli aluksi hämmentäviä asioita paljonkin, mutta sanoin itselle, että tämä on vaan heidän tapa. -- Anoppi opasti tosi paljon, kun asuttiin tässä yhdessä niin auttoi tosi paljon kotiasioissa ja keittiössä ja se oli ihan mukava. Uuden kotimaan perinteisiin haluttiin perehtyä mm. lasten takia: Joulu ja juhannus, ihan erilainen se piti vaan opetella. Toista haastateltavaa viehättivät Suomessa perinteiset kansallisiin juhlapäiviin liittyvät tavat, liputukset, kynttilät ikkunoilla jne.

14 Paljon on muuttunut siitä kun tulin. Tai ehkä minä olen muuttunut? Jokaisella on mukanaan oman maansa kasvatus ja kaikki se, mitä kotimaa on antanut siihen ei tosin ole täällä aina kovin paljon kiinnostusta. Toisessa kulttuurissa eläminen on raskasta, vaativaa juhlat, sinulta kaikki häviävät kerralla, nimipäivät, ei kukaan tiedä milloin sinulla on syntymäpäivät ja muut juhlat, joilla täällä ei ole merkitystä.. Yksi haastateltava kertoi kaipaavansa omasta kulttuuristaan lämpöä ja kaikenlaisten asioiden jakamista, mutta toisaalta on täällä pohtinut että siinä on hyvätkin puolet, että huonoa ei kaadeta päälle. Toisaalta jos elämässä on vaikeampia aikoja, tuntee itsensä usein tosi ulkopuoliseksi. Muutama haastateltava kertoi myös Suomessa asuttujen vuosien vaikutuksesta kotimaanmatkojen yhteydessä: Ympäristö vaikuttaa kun nyt menen kotimaahan, on paljon ihmeellistä - - kavereiden piiri on pienentynyt. Toinen on huomannut saman ilmiön: kulttuurishokki tulee, kun lähtee kotimaahan jo Helsingissä on liian paljon ihmisiä. 3. Mitä pitäisi tehdä ja miten? - toimijakentän näkemyksiä ja kokemuksia Yhdistys- ja kansalaistoiminnalla on Suomessa suuri merkitys paitsi vapaa-ajan ja yhteisöllisten toimintojen kehittäjänä ja toimintakenttänä, myös tiedon ja vertaistuen tuottajana ja edunvalvojana monenlaisille ryhmille ja toimijoille. Yhdistykset ovat myös merkittävä vaikutusväylä yhteiskunnallisessa elämässä. Mahdollisuus toimia yhdistyksissä on myös hyvä väylä tutustua kantasuomalaisiin, oppia ja ylläpitää suomen kielen taitoa sekä osallistua yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen. Yhdistystoiminta nähdään toimijakentässä yleisesti tärkeänä osallistumisen ja osallistamisen muotona, ja myös kylätoiminnan roolinähtiin maaseudun maahanmuuttajien kohdalla tärkeänä: Kylätoiminnassa olisi paljon sellaista toimintaa, jossa maahanmuuttajat pystyisivät osallistumaan, erityisesti puolisot voisi saada mukaan toimintaan. Peruskontaktin luominen lähiympäristöön lisää turvallisuutta ja turvallisuuden tuntua sekä osallisuutta kylän elämään. Entä, jos toimintaakin olisi, mutta miten tavoittaa osallistujat? 14 Toimijaverkoston kartoituksessa ja haastatteluissa keskusteltiin erityisesti maaseudulla asuvien maahanmuuttajien tilanteesta. Haastatteluissa kävi ilmi, että joidenkin yhdistysten maaseutualueilla toteutettavassa toiminnassa (mm. SPR, Martat, 4H sekä muut kyläyhdistykset) on yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia osallistujia. Yhdistyksillä ja oppilaitoksilla on ollut Pohjois-Karjalan alueella useita monikulttuurisuuteen liittyviä hankkeita. Ne, kuten pääosa muustakin maahanmuuttajille suunnatusta toiminnasta keskittyy kuntakeskuksiin. Kaikilla toimijoilla oli käsitys siitä, että kylillä asuu jonkin verran maahanmuuttajia, mutta maaseudulla asuvien maahanmuuttajien verraten vähäisen määrän vuoksi nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista tai tarpeellistakaan jalkauttaa esim. neuvontapalveluita maaseudulle tai järjestää siellä erikseen maahanmuuttajille suunnattua toimintaa. Toisaalta erikseen maahanmuuttajille suunnatusta toiminnastakin on monensuuntaisia ajatuksia. Olisi toki toivottavaa ja tavoiteltavaa, että maahanmuuttajat osallistuisivat kaikille yhteiseen toimintaan, mutta toisaalta mm. yhteiskuntatietouden ja kielenopiskelun osalta on tarvetta myös erityisesti maahanmuuttajille räätälöityihin palveluihin. Jotkin organisaatiot olivat myös kokeneet osallistujien saamisen

15 mukaan toimintaan ajoittain haasteelliseksi. Yhtenä syynä nähdään tiedonkulun ongelmat: Suomi on yhdistysten luvattu maa, toiminta on järjestäytynyttä toisin kuin monessa muussa maassa. Varsinkin jos puoliso on suomalainen, vaikuttaa paljon hänen aktiivisuutensa aika monella saattaa olla hyvin olemattomat sosiaaliset verkostot itsellään [ja] - puutteita kielitaidossa ja tietotaidoissa, lehtiä ei lueta, puskaradio on ainoa tiedotusmuoto monille. Omakieliset ilmoitukset ja avainhenkilöiden löytäminen eri kulttuureista [voisivat auttaa] [maaseudulla asuvien] piirit tuskin ovat niin suuria etteivät maahanmuuttajat tietäisi toisistaan ja saisi sitä kautta tiedonvälitysverkostoa. Vaatii tosin työtä löytää ne [avainhenkilöt]. Sekä maahanmuuttajataustaisilla haastatelluilla että yhdistystoimijoilla on kokemusta siitä, että maahanmuuttajat eivät usein tiedä, kenelle toiminta on tarkoitettu ja saako siihen osallistua, tai heillä saattaa jopa olla kokemuksia tilanteista, jossa he eivät ole kokeneet itseään tervetulleiksi mukaan. Joitain kokemuksia oli myös tilanteista, joissa ennakkoluuloista oli päästy yli, kun yhteinen toiminta antoi mahdollisuuden tutustua ja oppia toisesta kulttuurista ja ihmisestä. Parhaimmat kokemukset mukaanpääsemisestä ja osallistumisesta (paitsi yhdistystoimintaan, myös yhteisön elämään) olivat henkilöillä, jotka suomalainen ystävä tai sukulainen oli vienyt toimintaan mukaan. Kaikilla tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, ja muutamat yhdistystoimijat olivatkin vakuuttuneita henkilökohtaisen kontaktin merkityksestä paitsi suomalaisten, myös maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mukaan saamisessa: Ongelmat maaseudulla samat kuin muillakin asukkailla eli liikkuminen, etäisyydet ja vähän ihmisiä, kohtaamismahdollisuuksia pitää etsiä paljon aktiivisemmin kuin kaupunkialueella. Ihmisten mukaan saaminen edellyttää henkilökohtaista kontaktia ja kutsumista ainakin ensimmäiseen kokoukseen, -- suomalaisenkaan ei ole kovin helppoa tulla uuteen yhteiskuntaan ja ympäristöön, saati maahanmuuttajan, joka ei ehkä ihan hahmota mistä on kysymys. Avoin (laaja) tiedotus voisi olla esim. järjestötoiminnassa hyväksi sellainen, jossa viesti menisi kaikille, ei välttämättä vain maahanmuuttajille. Monesti on tarpeen käydä myös kutsumassa henkilökohtaisesti, jos ihmiset eivät koe tiedotteiden koskevan heitä. Ihmisten mukaan saaminen edellyttää henkilökohtaista kontaktia. Kulkuyhteydet mainittiin yhtenä esteenä kuntakeskuksissa järjestettävään toimintaan osallistumisessa monella ei ole suomalaista ajokorttia tai autoa. Myös maaseudulla asuvien yksittäisten maahanmuuttajien hankala tavoitettavuus nousi esiin haastatteluissa (sekä myös tämän esiselvityksen yhteydessä), ja vaikuttaa mm. toimintamahdollisuuksista tiedottamiseen. Vähäinen tai riittämättömäksi koettu kielitaito, tiedon puute omista oikeuksista ja mahdollisuuksista Suomessa sekä elämäntilanne saattavat tehdä osallistumisesta haastavaa tai jopa mahdotonta. 15 Toisaalta myös pohdiskeltiin, että Maaseudun yhteisöllisyys saattaa imaista mukaansa helpommin kuin lähiön kerrostaloelämä. -- Paiholan kylä on hyvä esimerkki hyvästä vastaanotosta, kyläläisissä on tukihenkilöitä ja tukiperheitä ollut vuosien ajan ja pysyviä kaveruussuhteitakin on syntynyt. Tuskin se on ollut heille helppoa, mutta mahdollista se on. Vaatii sen, että vahvat

16 persoonat ovat mukana myös kylätoiminnassa ja voimakkaita siellä, ja ottivat maahanmuuttajia siipiensä suojaan. [Myös muissa kylissä] otetaan vastaan uudet tulijat ja uudet vauvat, jolla saadaan mukaan ihmiset kylätoimintaan, toiminta on monipuolista, kaikenlaista tarjolla, sopii kaikille. -- Pitää luoda niitä puitteita ja erilaisia toimintoja. Henki on tärkeä, halutaanko uusia ihmisiä monissakin kylissä on nähtävissä, että on sellaista aitoa [halua ja toimintaa]. Ennakkoluulot syntyvät, kun ei olla tekemisissä ja vuorovaikutuksessa Ennakkoluulot syntyvät, kun ei olla tekemisissä ja vuorovaikutuksessa Monet maahanmuuttajat tulevat kulttuureista, joissa yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Suomeen muuton myötä voi merkittävä osuus elämästä kutistua pahimmillaan olemattomaksi: Maahanmuuttajuuteen liittyy usein alkuvaiheessa kriisi: et osaa liikkua, et osaa kieltä, tunnet itsesi lapseksi, monta kynnystä jotka pitää ylittää. Negatiiviset kokemukset ja puuttuva puolison tuki vaikuttavat piirin kutistumiseen. Pelottavaa, kuinka vähän jotkut maahanmuuttajat tietävät mahdollisuuksistaan, eivät ehkä edes näe niitä itselleen kuuluviksi. Surullista ja pitkällä tähtäimellä huolestuttavaa. -- Meillä kaikilla on elämässä tilanteita, joissa tarvitsee apua. Jos et osaa pyytää tai ei ole keneltä pyytää, olet aika yksin. meillä ajatellaan myös että on kohteliasta ettei olla liian tungettelevia. Siinä voi mennä aika pitkään ennen kuin keskusteluyhteys käynnistyy. Vaikka ilmapiiri ei olisikaan (avoimen) kielteinen, kontaktien vähäisyys kantaväestöön on monille maahanmuuttajille tosiasia ja vaikuttaa osallistumismahdollisuuksien ohella elämänlaatuun sekä kotoutumiseen. Etelä-Savon ELY-keskuksen julkaisema tutkimus Maahanmuuttajat kuntalaisina (2010) kuvailee Itä-Suomen tilannetta seuraavasti: Maahanmuuttajien omat arviot tukevat edellä kuvattua näkemystä rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Haastatelluista maahanmuuttajista lähes kaikilla oli ainakin muutama kantasuomalainen hyvän päivän tuttu, mutta muutoin suhteet jäivät etäisiksi aviopuolisoita ja lähisukulaisia lukuun ottamatta. Valtaosalla perheen ulkopuoliset, läheiset ystäväsuhteet suuntautuvat omaa etnistä taustaa ja heidän itsensä kanssa samaa äidinkieltä puhuviin maanmiehiin ja naisiin. Yksinäisyys ja erillisyys sekä läheisten kontaktien luominen kantaväestön kanssa nousivat esiin kaikissa kuulemistilaisuuksissa. Tämän voidaan osaltaan katsoa vaikeuttavan tai ainakin hidastavan kototutumisprosessia. Maahanmuuttajien osallisuuden kokemuksilla ja tosiasiallisilla vaikuttamismahdollisuuksilla on keskeinen merkitys kotoutumisprosessin onnistumisen kannalta. Tämä tutkimus omalta osaltaan osoitti, että Itä-Suomessa asuvien maahanmuuttajien kiinnostus yhteiskunnalliseen toimintaan oli varsin vähäistä, ja että lähes jokainen haastatelluista maahanmuuttajista oli kokenut jonkinasteista turvallisuusuhkaa ainakin nimittelyjen, pilkanteon ja uhittelun muodossa. Mahdollisia ongelmia voidaan ehkäistä tehokkailla opastus- ja kotouttamistoimilla, eri väestöryhmien hyvien suhteiden edistämisellä ja monikulttuurisuuden tukemisella paikallistasolla. -- Kansalaisjärjestöjä sekä asukas- ja kyläyhdistyksiä tulee kannustaa ja tukea monikulttuuristen tapahtumien ja harrastetoiminnan kehittämisessä Virtanen Petri, Puurtinen Sari, Terävä Eeva & Kinnunen Katri (2010 b). Maahanmuuttajat kuntalaisina. Selvitys maahanmuuttajien elämäntilanteesta ja palveluista Itä-Suomessa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2010. MONI.. Etelä-Savon. ELY-keskus, Mikkeli.http://www.tem.fi/files/33662/Maahanmuuttajat_kuntalaisina_selvitys.pdf Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014

17 Yleisten toiminta ja osallistumismahdollisuuksien lisäksi toimijahaastatteluissa pohdiskeltiin suomen kielen oppimiseen ja ylläpitämiseen liittyviä asioita. Tiedossa oli, että monet työn perässä Pohjois-Karjalaan tulleet henkilöt eivät useinkaan pysty osallistumaan kielikursseille, ja suurelle osalle maahanmuuttajia tarjotut kurssit eivät vielä riitä kunnollisen kielitaidon saavuttamiseksi tai se pääsee rapistumaan kontaktien ja käytön puutteen vuoksi. Tästäkin syystä kontaktit ja vuorovaikutus kantaväestön kanssa ovat tärkeitä. Myös maaseudulla olisi hyvä olla kielenopiskelun mahdollisuuksia esimerkiksi kylätaloilla voisi järjestää vaikka nettiopiskelumahdollisuuksia (mikäli nettiyhteys löytyy), keskusteluryhmiä, tai muuta kielitaitoa ylläpitävää toimintaa: Suomen kielen opetuksen levittäminen ympäri Pohjois-Karjalaa - netin kautta olisi käytettävissä melko paljon materiaalia jos ihmiset löytäisivät ne. -- suomen kielen koulutuksessa voisi olla hyvä olla vierailuja, silloin ymmärtää paljon enemmän kuin kirjasta lukemalla. Kielenopetuksen järjestäjien ongelma puolestaan on kurssien taloudellisten resurssien jatkuva pieneneminen, mikä karsii toiminnallisia osuuksia opetuksesta: --näkeminen ja paikan päällä käyminen on aina kiinnostavampaa kuin tekstin lukeminen -- olisi hyvä ajatus, jos [kielenopetuksessa voisi järjestää] tällaista tai mitä tahansa muuta jossa pääsisi liikahtamaan johonkin, olisi tervetullutta rahat ovat niin tiukassa, ettei edes Kolilla voi enää käydä. Haastatteluissa pohdittiin myös mahdollisuutta tarjota maahanmuuttajaryhmille (esim. kielikurssilaiset) tutustumismahdollisuuksia maaseutuun ja sen elinkeinoihin. Esimerkiksi moderni navetta lypsyrobotteineen olisi varmasti monelle maahanmuuttajallekin kiinnostava, modernia maaseutua sekä sen elinkeinomahdollisuuksia valottava vierailukohde. Tämän tyyppisestä toiminnasta on hyviä kokemuksia Pohjois-Karjalan MTK:n toteuttamassa Maaseutu maistuu nuorille eli MANU-hankkeessa, jossa peruskoulun nuorille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua maatilojen toimintaan, ruuantuotantoon ja maaseudun elinkeinoihin kummiyritysten verkoston kautta. (http://www.mtk.fi/liitot/pohjoiskarjala/manu_hanke/ fi_fi/manu_hanke/_files/ /default/manu-esite.pdf ) Leader-toimintaryhmien edustajien haastatteluissa nousivat esiin maahanmuuttajataustaiset yrittäjät, joita kaikilla kolmella Pohjois-Karjalan Leader-alueella oli useita. Varsinaisia monikulttuurisuushankkeita ei ole ollut tuettavien hankkeiden joukossa, mutta muutamia monikulttuurista toimintaa edistäviä hankkeita ainakin Joensuun Seudun Leader-toiminnan piirissä. Kaikki Leader-toimijat näkivät monikulttuurisen toiminnan lisäämisen ja tukemisen hyvänä ja tarpeellisena asiana. Ainakin Vaara-Karjalan Leader ry:n Vasiten vastavirtaan kehittämisstrategiassa vuosille on mainittukin monikulttuurisuuden edistäminen/ tuttavaksi tekeminen. Aiemmissa Leader-toimintaryhmien ohjelmissa on puhuttu myös kotikansainvälisyyden edistämisestä. 17

18 4. Muutamia hyviä käytäntöjä meiltä ja muualta Pohjois-Karjalassa on aineiston ja muun tietämyksen perusteella useampia kyläyhdistyksiä, joiden toimintaan tai sen järjestämiseen osallistuu maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Maaseudulla on myösmuita toimijoita, jotka haluavat tarjota mahdollisuuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen sekä mielekästä tekemistä ja oppimismahdollisuuksia taustaan ja kulttuuriin katsomatta. Hotelli Joki Tohmajärven Värtsilässä reilun vuoden toiminut Hotelli Joki järjestää majoitustoiminnan ohella monenlaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Hotellilla on ollut ajatus järjestää monikulttuurisia iltoja, joka voisi tukea tai liittyä kielten opiskeluunkin. Kevään mittaan on kokeiltu Kielikylpy Joessa - rento kielikahvila toimintaa ja suunnitelmissa on myös valtakunnallisen ravintolapäivätempauksen tapahtuman järjestäminen. Hotelli Joen järjestämä toiminta tuo mahdollisuuksia kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden laajentamiseen alueella. Metsämarket Oy Kauppias Matti Sallinen Viuruniemeltä on tarjonnut maahanmuuttajataustaisille nuorille oppilaitosharjoittelupaikkoja. Moniin maahanmuuttajille suunnattuihin koulutuksiin sisältyy harjoittelujakso, jonka toteuttamispaikan hankkiminen on monelle vaikeaa. Yhteistyötä maaseudun yritysten ja oppilaitosten välillä voisi lisätä esimerkiksi harjoittelupaikkojen tarjoamisen myötä. Myös useissa maakunnan alueella toimivissa yhdistyksissä ja järjestöissä on tarjolla harjoittelu- ja työllistämistukipaikkoja maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Esimerkkeinä mainittakoon Nurkkala ry ja Värtsilän Pitäjäyhdistys ry. Tohmajärveltä, Lieksan Tukipiste ja Iljala ry. Ilomantsista. Nivan kylä ja kansainväliset vapaaehtoistyöleirit Nivan kyläyhdistys Joensuun Hammaslahdessa on lähtenyt ennakkoluulottomasti lisäämään kansainvälisyyttä kylätoimintaan kesällä 2013 järjestetyn kansainvälisen vapaaehtoistyöleirin myötä. Yhteistyössä Allianssin kanssa järjestetty leiri toi kylälle viikoksi kuusi nuorta aikuista: Nuorisovaihdossa oli nuoria useasta eri maasta, kyläyhdistys järjesti heidän ylläpitonsa ja työt tehtiin yleishyödyllisessä kohteessa. Nuoret korjasivat kylän grillikatosta ja venerannan varastoa, pitävät lapsille kansainvälisen päivän ja kylällä kansainvälisen ruokaillan, johon tuli yllättävän paljon ihmisiä - oli kyläläisille kiinnostava tapahtuma, johon osallistui väkeä lähikylistäkin. Kokemus oli kaikkiaan positiivinen, ja kylätoimijat ovat ottamassa nuoria myös ensi kesänä. Toiminta nähdään kylätoiminnan uutena muotona, ja mukana ollaan innolla vaikkei kaikilla ollut yhteistä kieltäkään. Vapaaehtoistyöleiritoiminta luo mahdollisuuksia tutustua toisiin kulttuureihin ja muualta tuleviin ihmisiin, ja lisää kyläläisten valmiuksia ja kiinnostusta monikulttuuriseen toimintaan vaikkeivät leiriläiset pysyvästi Suomessa asukaan. 18

19 Mies, Marokko: Pienessä kunnassa asuva marokkolainen lupautui vetämään kotimaataan koskevan te lan. Tilaisuuden markkinointi oli hieno esimerkki siitä, kuinka maahanmuuttaja voidaan ottaa yhteisön osaksi. Facebookissa julkaistu tapahtuman mainos sai muutamassa tunnissa enemmän tykkäyksiä kuin yksikään siihen asti järjestetty tilaisuus koko markkinointiaikanaan. 19 Monien kulttuurien maakunta/ Koti Keski-Suomessa hankkeen kokemuksia Hankevetäjät ovat tehneet hankkeen aikana laadullista arviointia, joka perustuu osallistujilta saatuun palautteeseen ja käytännön kokemuksiin. Sen perusteella on nähtävissä, että kontakteilla, vuorovaikutuksella ja yhteisillä tapahtumilla on merkitystä mm. ennakkoluulojen hälventämisessä, ystävyyssuhteiden rakentamisessa, vertaistuen ja arkiavun saamisessa (sekä suomalaisilta että maanmiehiltä, joita ei ollut aiemmin tavannut), harrastus- ja keikkatyömahdollisuuksien löytämisessä, yritystoiminnan edistämisessä, suomen kielen osaamisen ja käyttämisen kehittämisessä ja asumisviihtyvyyden paranemisessa. Nainen, Uzbekistan: Vierailevaksi puhujaksi tilaisuuteen lupautunut nainen jännitti esiintymistään. Tilaisuuden jälkeen hän kiitti vuolaasti saamastaan esiintymiskokemuksesta ja oli otettu suomalaisen yleisön kiinnostuksesta omaa kulttuuriaan kohtaan. Nainen, Suomi: Suomalaistaustainen nainen oli toivonut kontakteja maahanmuuttajiin ja sai niitä hankkeen tilaisuuden kautta. Hän sai myös mahdollisuuden kehittää kielitaitoaan. Koosteet hankkeen laadullisesta arvioinnista (hyötyanalyysi) ja konkreettisista hyödyistä osallistujille ovat liitteenä. Tässä muutama esimerkki toiminnan konkreettisista hyödyistä toimintaan osallistujille: Mies, Thaimaa: Yrittäjänä toimiva mies pelkäsi, ettei hänen vetämänsä työpaja keräisi lainkaan osallistujia. Paikalla oli lopulta 40 ihmistä sekä kokosivun jutun kirjoittanut paikallislehden toimittaja. Miehen yritys sai illan jälkeen lisää asiakkaita. Nainen, Kiina: Kiinalainen nainen veti hankkeen järjestämän nojatuolimatkan. Samalla hän tuli tutuksi asuinalueellaan ja kansalaisopisto tarjosi hänelle työtä. Nykyään hän opettaa kiinan kieltä. Aviopari, Suomi ja Itä-Aasia: Suomalaisen miehen itäaasialainen puoliso oli kotimaansa yhteisöllisessä kulttuurissa tottunut ihmisiin ja hälinään. Asuminen syrjäseudulla tuntui hänestä vieraalta. Hankkeen toimintaan osallistumalla hän pääsi tapaamaan uusia ihmisiä. Nainen, Kiina: Sivukylällä asuva nainen kutsuttiin esittelemään kotimaataan. Hän tutustui samalla uusiin ihmisiin ja solmi kontakteja henkilöihin, jotka tarvittaessa auttavat häntä arjen askareissa tai tarjoavat autokyydin. Nainen, Venäjä: Vierailijana hankkeen tapahtumassa puhunut nainen osoittautui oman alansa erinomaiseksi asiantuntijaksija sai tilaisuuden jälkeen muutamia esiintymiskeikkoja palkkiota vastaan. Nainen, Venäjä: Venäläisnainen tutustui uusiin ihmisiin ja sai yritykselleen asiakkaita yhteistyössä hankkeen kanssa järjestettyjen tapahtumien jälkeen. Nainen, Suomen romani: Taustaansa kohdistuvista ennakkoluuloista kärsivä nainen sai hankkeen tapahtumassa mahdollisuuden kertoa omasta kulttuuristaan ja oikaista yleisiä väärinkäsityksiä. Tilaisuuden lopuksi hän toi kukkia järjestäjille kiitoksena hänen hyväkseen tehdystä työstä.

20 Naiset, Kiina: Naapurikunnissa asuvat kiinalaiset naiset saivat kutsun hankkeen tilaisuuteen. He eivät ennalta tienneet toisistaan, mutta tutustuivat ja alkoivat pitää yhteyttä. Samalla he pystyvät tarjoamaan toisilleen vertaistukea uudessa kotimaassa. Mies, Marokko: Marokkolaisen te lan jälkeen paikalliset tulivat juttelemaan illan isännän kanssa Marokon kulttuurista ja historiasta. Lisäksi eri puolilta Keski-Suomea tuli toiveita uusista marokkolaisista tapahtumista. Nainen, Turkki: Kurdinainen kertoi hankkeen tilaisuudessa kotimaastaan ja kulttuuristaan. Tietoisuus Turkista ja kurdien tilanteesta lisäsivät kiinnostusta hänen yritystään kohtaan. Nainen kertoi paikallisten suhtautuneen tilaisuuden jälkeen myönteisemmin häneen ja puolisoonsa sekä tulleen keskustelemaan kurdien asemasta. 5. Loppusanat Pienilläkin teoilla voi olla suuria merkityksiä. Miltä mahtaa tuntua asua jopa vuosia ilman todellista kontaktia ympäröivään yhteisöön, tai kokea itsensä ulkopuoliseksi omalla kylällään, vaikka olisi asunut siellä jo vuosia? Uusilla ja ei aina enää niin uusillakaan asukkailla voi olla monenlaista osaamista jaettavanaan, jos siihen tarjottaisiin mahdollisuuksia. Vastaavasti meillä kantasuomalaisilla olisi paljon annettavaa. Suomalainen, pohjoiskarjalainen arki kiinnostaa paitsi täällä asuvia, myös täällä vierailevia muiden maiden ihmisiä. Kyläyhdistykset on perustettu edistämään Nainen, Thaimaa: Kotikunnassaan järjestetyssä te lassa puhunut nainen iloitsi muutamia päiviä tilaisuuden jälkeen siitä, kuinka paikalliset olivat alkaneet tervehtiä häntä kaupungilla ja vaihtaa kuulumisia. yhteistä hyvää ja ylläpitämään paikallista kulttuuria. Mikä muu yhteisö olisi maaseudulla osuvampi ottamaan vastaan ja tutustuttamaan uutta asukasta alueen henkeen ja perintöön? Arabialaisen sananlaskun mukaan vapaa mies ei pelkää. Vuorovaikutus vaatii molemminpuolista uskallusta, mutta sen kasvaessa myös yhteisöllisyys vahvistuu. Maaseudun Sivistysliiton toiminnanjohtaja Paula Yliselä on tiivistänyt Me Maalla -yhteisötyön menetelmäoppaan esipuheeseen yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen hengen, joka toimii myös aidosti monikulttuurisen yhteisön kuvauksena: Maaseudun Sivistysliiton tavoitteena on tukea ihmisenä kasvua ja kykyä toimia yhdessä. Elämä antaa siihen hyvän harjoitteluareenan. Meillä on monta paikkaa ja tilaisuutta: perheen, kodin, koulun, sukulaisten ja harrastusten parissa kehitymme ja kasvamme kuin itsestään. Yhdessä olemalla ja yhdessä tekemällä opimme tuntemaan toisemme: syntyy keskinäinen luottamus, saamme tukea ja asioita aikaiseksi, elämme hyvää elämää. Moneen ryhmään kuulumme luonnostaan ja moneen ryhmään on helppo liittyä. Olemme samalta kylältä, pidämme samoista asioista, olemme samaa ikäryhmää, sukupuolta tai ammattikuntaa. Ymmärrämme toinen toisiamme. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteistyön ja oman yhteisömme kehittämiseen. Jos haluat, voimme myös yhdessä rakentaa hyvinvoivaa, elinvoimaista ja monikulttuurista maaseutua. Ota yhteyttä! Ota yhteyttä! 20

21 KYSELY Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on valtakunnallinen aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö. MSL järjestää Pohjois-Karjalassa monenlaista kurssi- ja kulttuuritoimintaa erityisesti maaseudulla asuville ihmisille ja yhdistyksille. MSL kerää uudessa MONI hankkeessa tietoa Pohjois-Karjalassa asuvien maahanmuuttajien yhdistystoiminnan tuntemuksesta, kiinnostuksen kohteista, kurssitarpeista ja osaamisesta tällä lomakkeella. Tarvitsemme mielipiteitäsi toiminnan suunnittelun tueksi! Nimi- ja yhteystietoja ei anneta eteenpäin. Nimi: Osoite: Äidinkieli: Ikä: Puh/Sähköposti: TIEDÄTKÖ, ONKO ASUINALUEELLASI KYLÄYHDISTYSTÄ? Kyllä En tiedä TIEDÄTKÖ, MITÄ KYLÄYHDISTYS TEKEE? OLETKO OSALLISTUNUT KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTAAN? ONKO ASUINALUEELLASI MUITA YHDISTYKSIÄ? MITÄ TIEDÄT NIIDEN TOIMINNASTA? JOS ASUINALUEELLASI JÄRJESTETTÄISIIN JOTAIN TOIMINTAA, MITÄ SE VOISI OLLA? MINKÄLAISET ASIAT KIINNOSTAVAT SINUA? liikunta /urheilu/tanssi ruuanlaitto/ruoka-aineet puutarhanhoito taide musiikki kodinhoito puutyöt käsityöt Suomen perinteet ja kulttuuri yhteiskuntatieto tietokoneen käyttö internet ja sähköiset palvelut kotieläimet kirjat ja lukeminen suomen kieli terveystieto/hyvinvointi luonto/metsässä liikkuminen marjat, sienet kansalais/vapaaehtoistoiminta jokamiehenoikeudet yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka tekniikka kylätoiminta Muut minua kiinnostavat asiat: 21 Käännä!

22 ONKO SINULLA SELLAISIA TAITOJA, JOITA VOISIT OPETTAA MUILLE, esim. oman kulttuurin ja perinteiden tuntemus/ruuanlaitto/ käsityöt/ tietokoneen käyttö/ tanssit/ piirtäminen/ terveysasiat jotain muuta? MINKÄLAINEN KOULUTUSTAUSTA SINULLA ON? OPISKELETKO JOTAIN TÄLLÄ HETKELLÄ? MITÄ SINULLE TULEE MIELEEN, KUN PUHUTAAN MAASEUDUSTA? MITÄ MAASEUTU TARKOITTAA TAI MINKÄLAISTA MAASEUTU ON MAASSA, JOSTA TULET? ENTÄ MITÄ MAASEUTU MIELESTÄSI TARKOITTAA SUOMESSA? SAAKO SINUUN OTTAA YHTEYTTÄ MAHDOLLISTA LISÄKESKUSTELUA/HAASTATTELUA VARTEN? kyllä ei PALJON KIITOKSIA VASTAUKSISTASI! Kyselyn vastaanottaa ja lisätietoja MONI-hankkeesta ja kyselystä antaa koulutussuunnittelija Suvi Kaljunen, Maaseudun Sivistysliitto, Kauppakatu 23 ba 8, Joensuu. Puh , 22

23 MAASEUTU JA MAAHANMUUTTAJAT KYLÄYHDISTYSTEN MONIKULTTUURISUUSKARTOITUS Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluekeskuksen Maaseutu ja monikulttuurisuushanke MONI selvittää monikulttuuristuvan maaseudun tilannetta ja tarpeita Pohjois-Karjalassa. MONI -hankkeessa kartoitetaan sekä maaseudulla asuvien maahanmuuttajien valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua kyläelämän kehittämiseen että maaseudun toimijoiden kiinnostusta ja valmiuksia ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista. KYLÄYHDISTYS YHTEYSTIEDOT (osoite, puh, s-posti): ASUUKO TOIMINTA-ALUEELLANNE MAAHANMUUTTAJIA? ONKO KYLÄYHDISTYKSENNE TOIMINNASSA MUKANA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISIA HENKILÖITÄ? ONKO KYLÄYHDISTYKSELLÄNNE TARVETTA MAAHANMUUTTAJIIN JA MONIKULTTUURISUUTEEN LIITTYVÄSTÄ LISÄTIEDOSTA/ KURSSEISTA / TOIMINNASTA/YHTEISTYÖSTÄ? MILLAISESTA? MSL:n Koti Keski-Suomessa niminen monikulttuurisuushanke järjestää Jyväskylän alueella suuren suosion saaneita nojatuolimatkoja, jossa maahanmuuttajataustainen henkilö esittelee kuulijoille oman maansa kulttuuria, tapoja ja elämää. Olisiko kyläyhdistyksenne kiinnostunut nojatuolimatkasta kylällänne, jos MONI-hanke järjestäisi sellaisen? Kyllä Ei PALJON KIITOKSIA VASTAUKSISTASI! 23 Kyselyn vastaanottaa ja lisätietoja MONI-hankkeesta ja kyselystä antaa koulutussuunnittelija Suvi Kaljunen, Maaseudun Sivistysliitto, Kauppakatu 23 ba 8, Joensuu. Puh ,

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry 1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 PAIKKA: Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki OSALLISTUJAT: suomen kieltä puhuvat maahanmuuttajataustaiset

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 1003

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Maahanmuuttajaoppilaiden läksykerhotoiminta Tuija Hauta-aho Tampereen kaupunki

Tampereen kaupunki Maahanmuuttajaoppilaiden läksykerhotoiminta Tuija Hauta-aho Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Maahanmuuttajaoppilaiden läksykerhotoiminta Tuija Hauta-aho Tampereen kaupunki Miksi läksykerhoja? Mistä löytyy lanttukukon resepti? Mä tiedän, apteekista! Meidän kielellä lasketaan

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot