MONI. Maaseutu ja monikulttuurisuus. esiselvityshanke 10/2012 4/2014. MONI... Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONI. Maaseutu ja monikulttuurisuus. esiselvityshanke 10/2012 4/2014. MONI... Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014"

Transkriptio

1 MONI Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014 1

2 Esiselvitys: Suvi Kaljunen Taitto ja kuvitus: Asta Graphics c 2014 Arvoisa lukija, kädessäsi on Maaseudun Sivistysliiton toteuttaman Maaseutu ja monikulttuurisuus -hankkeen tuottama selvitys. Hanke sai alkunsa, kun kylillä kiertäessämme kuulin usein, että kylien yleinen huoli ympäri maakuntaa oli kylätoimijoiden joukon pieneneminen. Monissa illoissa pohdittiin, miten saataisiin toimintaan mukaan uusia tekijöitä. Havaitsin myös, että kyläilloissa ja tapahtumissa oli varsin vähän maahanmuuttajataustaisia osallistujia. Kuitenkin Pohjois-Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä, joista vieraskielisiä on ja muun kuin Suomen kansalaisia henkilöä (vuoden 2013 lopussa). Moni heistä asuu maaseudulla ja kaipaa kontakteja kantaväestöön, yhteisöön kuulumisen tunnetta ja mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristönsä kehittämiseen ja on valmis myös kantamaan kortensa kekoon. Kylätoiminta olisi hyvä ja luonteva paikka osallistua yhteiseen tekemiseen, ja muutamissa kyläyhdistyksissä onkin jo mukana maahanmuuttajataustaisia aktiiveja. Monelle toisesta maasta Suomeen muuttaneelle kyläyhdistys on kuitenkin toimijana tuntematon, tai he eivät ole toistaiseksi osallistuneet sen toimintaan. Tähän selvitykseen on koottu noin kahdensadan maaseudulla (tai taajama-alueilla) asuvan maahanmuuttajataustaisen asukkaan kiinnostuksen kohteita, ajatuksia maaseudusta ja tietoa siitä, mitä he voisivat omalta osaltaan jakaa ja tuoda yhteiseen toimintaan. Selvityksessä esitellään myös maakunnan kylä-, Leader- ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja hankkeiden näkemyksiä ja kokemuksia maaseutuun ja monikulttuurisuuteen liittyen. Lisäksi nostetaan esiin maakunnan muutamia hyviä käytäntöjä sekä muiden Maaseudun Sivistysliitossa toteutettujen monikulttuurisuushankkeiden kokemuksia ja tuloksia. Lämmin kiitos kaikille selvitystyöhön tietoa, kokemuksiaan, näkemyksiään ja aikaansa antaneille henkilöille! Pohjois-Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä. 2

3 Sisällysluettelo 1.Maaseudun Sivistysliiton aiempien monikulttuurisuushankkeiden esittely s. 4 2.Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshankkeen toiminta ja tulokset s. 4 a.maahanmuuttajille suunnatun kyselyn tuloksia s. 5 Millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? b.kyläyhdistyksille ja muille yhdistyksille suunnatun kyselyn tuloksia s. 8 c.millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? - haastatteluiden antia s Mitä pitäisi tehdä ja miten? - toimijakentän näkemyksiä ja kokemuksia s Muutamia hyviä käytäntöjä meiltä ja muualta s Loppusanat s. 20 Liitteet: Maahanmuuttajille suunnattu kyselylomake s. 21 Kyläyhdistyksille suunnattu kyselylomake s. 23 Monien kulttuurien maakunta hankkeen esimerkkejä s. 24 3

4 1. Maaseudun Sivistysliiton aiempien monikulttuurisuushankkeiden esittely MSL Keski- ja Länsi-Suomen aluekeskuksen Monien kulttuurien maakunta (tuttavallisemmin Koti Keski-Suomessa) hanke on tarkoitettu eri kulttuuritaustaisille keskisuomalaisille. Toiminnassa tutustutaan puolin ja toisin tapoihin, tottumuksiin ja kulttuuriin sekä kehitetään yhteistä luovaa ja luontevaa tekemistä eri kansallisuuksien välillä. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. (Lisää hankkeesta sivuilta ) MSL Pohjois-Suomen aluekeskus on toteuttanut kolme monikulttuurisuuteen liittyvää hanketta: ESR-rahoitteiset Muutoksessa mukana ; Muutoksessa mukana Lappi (loppujulkaisu: ) sekä yhteisö- ja monikulttuurisuushanke Koti maalla Koti maalla -hankkeen tavoitteena oli yhteisöllisyyden vahvistaminen pienillä maaseutumaisilla paikkakunnilla sekä yhteisöjen monikulttuurisuusosaamisen lisääminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Hankkeen kohderyhmiä olivat erityisesti nuoret, nuoret lapsiperheet, maahanmuuttajat ja uudet asukkaat. Hankkeessa mm. kokeiltiin ja löydettiin erilaisia yhteisöllisiä toimintamalleja, joissa tekemisen keskiöön nousivat paikallinen identiteetti, erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja toimijoiden yhteen tuominen. Hankkeen julkaisemaan Me maalla -yhteisötyön menetelmäoppaaseen on koottu kahdeksan erilaista lähestymistapaa. Opas löytyy hankkeen sivuilta ja sen painetun version voi käydä noutamassa tai tilata postikulujen hinnalla MSL Itä-Suomen aluekeskuksesta. MSL Itä-Suomen aluekeskuksessa on tehty 2000-luvulla muutamia pienempiä monikulttuurisuus-hankkeita. Maaseudun monikulttuuristuminen on todellisuutta myös Pohjois-Karjalassa, ja se tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita eri toimijoille. MSL toteutti Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tuella Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshankkeen (jatkossa MONI-hanke) 10/2012 4/2014 välisenä aikana. 2. Maaseutu ja monikulttuurisuus -esiselvityshankkeen toiminta ja tulokset 4 Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja tuottaa tietoa sekä maaseudulla asuvien maahanmuuttajien valmiuksista ja mahdollisuuksista osallistua kyläelämään ja sen kehittämiseen että maaseudun toimijoidenvalmiuksista ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin toimijakenttää ja rakennettiin verkostoja mahdollista yhteistyötä silmällä pitäen. Esiselvitys tehtiin kyselylomakkeiden ja haastattelujen avulla. Maahanmuuttajataustaisille henkilöille suunnatun kyselyn lisäksi lähetettiin kysely kaikille Pohjois-Karjalan kyläyhdistyksille. Maahanmuuttajille toimintaa tarjoavien yhdistysten ja hankkeiden kenttää kartoitettiin vierailemalla ja toimijahaastatteluin. Esiselvitystyössä tuotettua tietoa voidaan käyttää maaseudun monikulttuuristumisen tukemiseksi järjestettävien toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja kehittelemiseksi.

5 Esiselvityksessä haluttiin kartoittaa mitkä ovat maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua maaseudun kehittämiseen ja tarvitaanko siihen jonkinlaista tukea? Millaista? mitkä ovat kylätoimijoiden valmiudet ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista? millaisilla toimenpiteillä voitaisiin kehittää paikallista verkostoitumista, yhteistyötä ja sosiaalisen pääoman hyödyntämistä maaseudun kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä? mahdolliset hyvät käytännöt Tietoa tuotettiin lomakekyselyin ja haastatteluin: Lomakekyselyt maahanmuuttajille (205 /194 vastausta); toteutettiin pääasiassa oppilaitoksissa Lomakekyselyt kyläyhdistyksille (n. 230 lomaketta/43 vastausta) Haastattelut pidempään Pohjois-Karjalassa asuneille maahanmuuttajille (9) Toimijakentän kartoitus ja haastattelut (30 toimijaa, 15 haastattelua) a. Maahanmuuttajille suunnatun kyselyn tuloksia (kyselylomake liitteenä) 205 vastausta, joista 194 analysoitiin (pois jätettiin Joensuun keskusta-alueelta tulleet vastaukset) Eniten vastaajia Joensuun, Lieksan ja Kiteen alueilta, vastaajia lisäksi Tohmajärveltä, Ilomantsista, Liperistä, Kontiolahdelta, Outokummusta ja Rääkkylästä. Vastaajat äidinkieleltään 23 eri kielen puhujia, suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, somali ja thai. Ikäjakauma v. Vastaajista n. 65% naisia, n. 35% miehiä Kyläyhdistysten ja muun yhdistystoiminnan tuntemus: 22 vastaajaa tiesi, että kylällä on kyläyhdistys (tai joissain tapauksissa asukasyhdistys) ja myös jotainsen toiminnasta, mutta toimintaan osallistuneita oli vain muutama; 145 vastaajaa ei tiennyt mitään kyläyhdistyksistä 20 vastaajaa tiesi asuinalueeltaan jonkun yhdistystoimijan, heistä noin puolet osasi nimetä jonkin yhdistyksen; 111 vastaajaa ei tiennyt, oliko heidän asuinalueellaan yhdistyksiä tai niiden toimintaa. 5

6 Lomakkeessa kysyttiin, minkälaisesta tai mihin aiheeseen liittyvästä toiminnasta vastaajat ovat kiinnostuneita (suluissa vastausten määrä): Suomen kieli (126) Liikunta/urheilu/tanssi (112) Ruuanlaitto/ ruoka-aineet (77) Tietokoneen käyttö (63) Terveystieto/ hyvinvointi (63) Musiikki (55) Luonto/ metsässä liikkuminen (53) Suomen perinteet ja kulttuuri (52) Jokamiehenoikeudet (51) Puutarhanhoito (51) Käsityöt (50) Marjat, sienet (47) Internet ja sähköiset palvelut (40) Kirjat ja lukeminen (37) Kodinhoito (37) Yhteiskuntatieto (34) Kotieläimet (34) Taide (33) Tekniikka (30) Puutyöt (24) Kylätoiminta (22) Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta (17) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka (15) Lomakkeessa oli myös vapaa kenttä muita kiinnostavia toimintoja varten. Niistä mainittiin seuraavia: Valokuvaus, matkailu, lasten asiat, jalkapallo, piirtäminen, vaatteiden teko, suomen historia, tietokone, ompelukone, kuntosali, oman yrityksen aloittaminen, extreme -autoilu, vanhusten avustaminen, sähkötyöt, puutarhanhoito, näytteleminen, kulttuuri, kuntosali, ammatti, työ, kaikki.. Kysymykseen Onko sinulla sellaisia tietoja tai taitoja, joita voisit opettaa muille vastattiin mm. seuraavia asioita: ruuanlaitto, oman maan keittiö (36) oman kulttuurin ja perinteiden tuntemus (20) käsityöt (myös tekniset työt, korut; 17) urheilu, liikunta (sähly, laskettelu, uinti, lentopallo, suunnistus, retkeily, jalkapallo;) 15 atk 10 piirtäminen 8 terveysasiat 6 tanssit 5 musiikki 4 laulaminen 3 yrtit, kasvit, marjat, sienet (3) auton korjaus (3) sähköön liittyvät asiat/ tekniikka (3) kielet (3) osaa monenlaista (3) puutarhanhoito (2) ortodoksinen/ muu uskonto (2) matkailuala/ opintomatkojen järjestäminen Venäjälle tai Viroon Lisäksi yksittäisillä vastaajilla oli seuraavia taitoja ja osaamista, joita he voisivat opettaa muille: perinteinen thaihieronta, floristin tehtävät, tilaisuuksien järjestäminen, kommunikaatio, eläintenhoito, selviytyminen ääriolosuhteissa. 6

7 Parturi-kampaaja, vakuutusasiantuntija, pankkiala, merkonomi, kirjanpitäjä, myyjä, kukkakauppias, ompelija, lastenhoitaja, sähköasentaja, sorvaaja, välskäri, opettaja, eläinlääkäri, psykologi, insinööri, lakimies, Lomakkeessa kysyttiin myös vastaajan koulutustaustaa. Kysymykseen vastanneista löytyy monien alojen osaajia: parturi-kampaaja, vakuutusasiantuntija, pankkiala, merkonomi, kirjanpitäjä, myyjä, kukkakauppias, ompelija, lastenhoitaja, sähköasentaja, sorvaaja, välskäri, opettaja (7), eläinlääkäri, psykologi (2), insinööri (3), lakimies. Peruskoulun oli suorittanut 21 henkilöä, lukion käyneitä oli 2. Ammatillinen koulutus oli 33:lla henkilöllä, keskiasteen tekninen tai muu koulutus 18:lla vastaajalla. Taidekoulun oli käynyt yksi vastaaja, ammattikorkeakoulututkinto oli viidellä vastaajalla. Viidellä oli ylempi korkeakoulututkinto kesken ja 24 vastaajaa on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Kyselyn ehkä haastavin osuus oli vastata kysymykseen, jossa kartoitettiin näkemyksiä ja ajatuksia maaseudusta kotimaassa ja Suomessa. Monet olivat sitä mieltä, että maaseudut eivät juuri eroa toisistaan, mutta erityisesti venäjänkielisissä vastauksissa korostui oman maaseudun heikko tila ja näköalattomuus verrattuna suomalaiseen, hyvin hoidettuun maaseutuun. Kotimaan maaseudusta mainittiin mm. seuraavia asioita: Tiestön rappeutuminen, vähemmän kehittynyt infra ja työttömyys, ei kauppoja, maatalous, pellot ja eläimet, hiljaisuus, kauneus, luonto, puhtaus, runsas työnteko ja puutarhanhoito. Myös kehittynyt kyläelämä, yhteisöllisyys ja toisista välittäminen näkyvät joissakin vastauksissa. Suomalaisesta maaseudusta nousi mm. seuraavia mielikuvia ja näkemyksiä: 7 Tärkeä, hyvinvointi riippuu maaseudusta, työ+vapaaaika, maatila, maanviljely, raaka-aineet, paljon työtä, ehkä kulttuuria, ei kielikurssia, luonnossa asumisen ylellisyys + kaupungin mukavuudet, elämä Suomessa on hyvää, metsä-metsä-metsä!, kylät, eläimet, pellot, vihreä, puita, hyvin hoidettu, täynnä elämää, naapuri ja kaupunki kaukana, vaikka kaunis, suomalaiset eivät halua asua siellä, järvet, mökki, harvaan asuttu, vaikea saada työtä, pitää olla oma auto, omaa tilaa kaukana toisista asukkaista, suuri rooli suomalaisen kulttuurin ja perinteen säilyttäjänä, paljon työtä, rauhallisuus, puhtaus, luonto, ei paljon autoja, kehittyneempi infra (ja muutenkin) kuin kotimaassa. Parikymmentä vastaajaa ilmoitti, ettei tiennyt millainen on suomalainen maaseutu.

8 b. Kyläyhdistyksille ja muille yhdistyksille suunnatun kyselyn tuloksia (kyselylomake liitteenä) Huhtikuussa 2013 lähetettiin yhdessä Pohjois-Karjalan kylät ry:n toteuttaman turvallisuuskyselyn kanssa kaikille alueen kyläyhdistyksille maahanmuuttajia koskeva kysely. Sen avulla kerättiin tietoa kunkin kyläyhdistyksen toiminta-alueen maahanmuuttaja-asukkaista, heidän osallistumisestaan kylätoimintaan, yhdistyksen mahdollisesta monikulttuurisesta toiminnasta sekä yhdistys kiinnostuksesta tai tarpeesta maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvän lisätiedon, kurssien tai toiminnan suhteen. Kyselyssä esiteltiin lyhyesti mm. Koti Keski-Suomessa hankkeessa suuren suosion saaneet nojatuolimatkat (tapahtuma, jossa maahanmuuttajataustainen henkilö esittelee omaa maataan ja kulttuuriaan) ja kysyttiin, haluttaisiinko sellainen järjestää kylällä MONI-hankkeen puitteissa. N. 230:sta kyläyhdistyksestä 43 vastasi kyselyyn. Näistä 19 kertoi toiminta-alueellaan asuvan maahanmuuttajia. Näistä yhdistyksistä 10 ilmoitti, että heidän toiminnassaan ei ole mukana maahanmuuttajataustaisia asukkaita ja 9 kyläyhdistystä kertoi, että heidän toimintaansa osallistuu myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Yksi kyläyhdistys oli kiinnostunut monikulttuurisuuteen liittyvästä lisätiedosta ja toiminnasta, kaksi vastasi ehkä ja muut 40 eivät olleet kiinnostuneita lisätiedosta, kursseista tai toiminnasta monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyen. Nojatuolimatkoista oli kiinnostunut 13 kyläyhdistystä, mutta nojatuolimatkan järjestäminen toteutui lopuksi vain yhdessä kyläyhdistyksessä. Muiden yhdistystoimijoiden monikulttuurisuustoiminnan ja -tarpeiden kartoitus: Ilomantsissa syksyllä 2012 järjestettyjen JANE-järjestöpäivien yhteydessä jaettiin mukana oleville yhdistyksille ja järjestöille kyläyhdistyskyselyä vastaavat kyselylomakkeet. Vastauksia palautettiin 15. Vastanneista järjestöistä ja yhdistyksistä kolmella oli monikulttuurista toimintaa, lisätiedosta/kursseista/toiminnasta kiinnostuneita oli 5, ehkä- vastauksia tuli 5 ja 5 yhdistystä ei ollut kiinnostunut tai jätti kysymyksiin vastaamatta. 8

9 Lomakekyselyiden yhteenveto Kyselyvastausten perusteella voidaan todeta, että kylätoiminta on monelle maahanmuuttajalle melko tuntematon asia. Muutamat olivat kuulleet kyläyhdistyksen toiminnasta tai tiesivät sellaisen olemassaolosta, mutta vain pari henkilöä ilmoitti osallistuneensa kyläyhdistyksen toimintaan. Myös muiden yhdistysten toiminnasta oli vastaajilla hyvin vähän tietoa. Lomakkeiden täyttötilaisuuksissa kävi ajoittain ilmi, että jo yhdistyksen ja yhdistystoiminnan käsite oli monelle vastaajalle vieras. On mahdollista, että kotimaassa tai entisellä kotiseudulla ei ole juurikaan ollut yhdistystoimintaa, niiden toimintaperiaatteet ovat olleet korruptoituneita tai muuten epämääräisiä tai yhdistystoimintaan osallistuminen on voinut olla vaarallista tai kiellettyä. Vastaavasti maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus, tai ainakin maahanmuuttajien osallistuminen yhdistyksen toimintaan näyttäisi olevan monelle yhdistykselle suhteellisen uusi asia. Kyselyyn vastanneista kyläyhdistyksistä yhdeksän yhdistyksen toimintaan osallistuu maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, ja joissakin heitä on ollut mukana jo niin pitkään että heitä ei enää edes mielletty maahanmuuttajiksi, mikä voidaan nähdä tavoitetilana yhteisessä toiminnassa. Olisikin mielenkiintoista kartoittaa näiden kyläyhdistysten kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten he ovat saaneet maahanmuuttajataustaisia asukkaita mukaan toimintaan pidemmäksikin aikaa. Maaseudulla asuvilla maahanmuuttajilla on monenlaista osaamista ja koulutusta, sekä myös kiinnostusta jakaa niitä muiden kanssa. Selvitykseen vastanneista äidinkielien valikoima kattoi 23 kieltä, joten maaseudullakin on siis varsin kattava kielivalikoima. Suurin osa vastaajista oli suomen kielen kurssilla tai osallistunut sellaiselle aikaisemmin, joten suomen kielen taito oli ainakin auttava tai kohtalainen suurimmalla osalla vastaajista. Jossain määrin kotimaisesta, mutta erityisesti suomalaisesta maaseudusta oli monilla vastaajilla positiivisia mielikuvia, useissa vastauksissa korostettiin suomalaisen maaseudun hyvää kehitystasoa ja maaseudusta huolehtimista. Selvitykseen vastanneista äidinkielien valikoima kattoi 23 kieltä, joten maaseudullakin on siis varsin kattava kielivalikoima. 9

10 Toimijakentän kartoitus ja toimijahaastattelut: Hankkeen toiminta-aikana kävin tutustumassa noin kolmeenkymmeneen organisaatioon, joilla oli toiminnassaan mukana maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tai maahanmuuttajille suunnattua toimintaa. Osa organisaatioista, erityisesti oppilaitokset, tekivät myös arvokasta yhteistyötä lomakkeiden täyttämisen merkeissä, ja 15 eri organisaation edustajaa osallistui haastatteluun maaseutuun ja monikulttuurisuuteen liittyvien kokemusten ja näkemysten kartoittamiseksi. Pohjois-Karjalassa on varmasti muitakin yhdistyksiä, joilla on joko maahanmuuttajille suunnattua tai monikulttuurisuutta tukevaa toimintaa, mutta en saanut niitä tietooni tätä esiselvitystä ajatellen riittävän ajoissa. Myös muutamiin maahanmuuttajien omiin organisaatioihin en yrityksistä huolimatta saanut kontaktia tutustumista tai haastattelua varten. Toimintaan tutustuminen ja/tai haastattelu tehtiin seuraavissa organisaatioissa:spr Savo-Karjalan Piiri/ toimintakeskus Vatakka ja Kontioniemen vastaanottokeskus, Kontiolahden vastaanottokeskus Oy, Perheryhmäkoti Lukkarila, Suuntaviittoja itsenäiseen elämään hanke, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry., Aducate/ Monikko-hanke, Pohjois-Karjalan AMK/Monikulttuurinen Lieksa-projekti, Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt hanke, ViaDian lähiötalo, Rikosuhripäivystys / ULRIK projekti, Pakolaisapu ry/ Kasvokkain-hanke, Pohjois-Karjalan Leader-yhdistykset, Lieksan AIKO, Lieksan Kristillinen opisto, PerheryhmäkotiTuikku, Kiteen Evankelinen opisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Niittylahden opisto, Lieksan Tukipiste, Iljala ry, Pakolaisen oppimispolku hanke, Lieksan Virikesoppi, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys/salli-, MOI ja MONIJAKE hankkeet ja maahanmuuttajatyön keskus Silta, Pohjois-Karjalan Martat, Hotelli Joki, Tohmajärven kunta, MTK Pohjois-Karjala, Keski-Karjalan kyläkumppani, Joensuun paikallistoimijat ry, Pohjois-Karjalan kylät ry, Kaivo ry, Nurkkala ry ja MOVE-verkosto. c. Millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? - haastatteluiden antia Haastateltavina oli 8 Pohjois-Karjalassa 8-20 vuotta asunutta henkilöä Euroopasta, Baltiasta ja ent. Neuvostoliiton alueelta. Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään Suomeen muuttamisesta, maaseudulla asumisesta, sosiaalisten verkostojen rakentumisesta, kylätai muuhun yhdistystoimintaan osallistumisesta ja asioiden muuttumisesta vuosien saatossa. Unelmapaikka, unelmamaa, luonnollista, mukavia ihmisiä joihin voi luottaa 10 Pohjois-Karjala on koettu hyvänä paikkana asua ja elää. Yksi haastateltavista oli ennen Pohjois-Karjalaan asettumista kiertänyt töissä useamman vuoden ympäri Suomea, ja Pohjois-Karjalassa tuntui erilaiselta, ihmiset ryhtyivät juttelemaan nopeammin, heidän kanssaan pääsi helpommin yhteistyöhön. Eräs haastateltavista muisteli saapumistaan harjoittelijaksi paikkakunnalle: [Tuohon aikaan] juna-aseman laituri oli tehty puusta, ihan kuin olisi tullut satumaiseen paikkaan, kuin vanhasta elokuvasta, oli heti mukava tunnelma. Emäntä oli asemalla vastassa -- koko juttu alkoi niin aktiivisesti, juuri ja juuri ehti katsoa paikkoja kun jo lähdettiin Joensuuhun muiden opiskelijoiden tapaamiseen, ettei tulisi tylsää. -- ensimmäisenä kesänä tuli sellainen tunne, että haluan tulla tänne takaisin.

11 Hiukan etelämpää tulleelle haastateltavalle erilainen ilmasto ja kulttuuri olivat aluksi hiukan haastavia: Ensimmäinen talvi oli ihan kamala -- kyllä se pikku hiljaa meni sitten..nyt olen oppinut, tottuu ihan, se on ihan ihme kyllä kun ihminen tottuu.. Oli niin hiljaista, pimeää.. aluksi ajattelin, ei näy valoa, mutta sitten kaikki toimii, ihan mukava. Rauhallisuus ja puhtaus ovat myös asioita, joista haastateltavat pitävät maaseudulla: Suomessa on tosi hyvä puhdas luonto, marjat ja kalastus.. pitäisi olla suomalaisten ylpeitä että on näin hyvin! Maaseudulle muuttoa ei ole pidetty haastavana, vaikka olisikin kotoisin suuresta kaupungista: tykkäsin ajatuksesta, että otettaisiin joku lammas ja kana, ja luonto ympärillä, ja että voi kävellä ovesta suoraan ulos, sitä minä pidän suurena vapautena. Maaseudulla ihmiset ovat lähempänä toistensa elämää, mutta sen myötä myös turvaverkko on hyvä, kaupungissa sellaista ei ole. Yksi haastateltavista toi esiin myös naisen aseman Suomessa. Se on hänen mukaansa täällä parempi kuin kotimaassa. Voi opiskella, osallistua politiikkaan ja oikeusturvakin on hyvä. Eräs haastateltavista totesi, että suomalaiset eivät ole kovin suorapuheisia, mutta rehellisiä, se on tosi hyvä juttu. Yksi haastateltavista kertoi pitkien välimatkojen aiheuttavan edelleen hämmästystä, ja toinen totesi niiden tuntuneen alkuun työläiltä, varsinkin kun ei ollut ajokorttia eikä autoa. Julkisten liikenneyhteyksien ja muiden palveluiden mainittiin maaseudulla heikentyneen 80-lukuun verrattuna. Yksi haastateltavista koki maaseudulle muuton aluksi pelottavana kun ympärillä oli metsää ja villieläimiä, mutta on sittemmin hän tottunut pitämään metsästä. Joitakin kokemuksia ennakkoluulojen kohtaamisesta nousi esiin haastattelujen yhteydessä, mutta myös niiden ylittämisestä yhteisen toiminnan myötä. Yksi haastateltavista kertoi kohdanneensa aluksi jonkin verran epäluuloja, jotka vaikuttivat myös työnsaantiin. Sittemmin ihmiset olivat todenneet, että tehän olettekin ihan mukavia ihmisiä henkilökohtaiset kontaktit ja yhdessä tekeminen auttavat epäluulojen hälventämisessä. Pienessä kylässä kaikki tuntevat kaikki ja tietävät jo, että olet ulkomaalainen. Kyläyhdistyksillä voisi olla keskeinen rooli esim. yhteisen, tutustuttavan toiminnan järjestämisessä heti aluksi. Niin, tästä yhdistys -- yhteistyöstä, ja mitä tapahtumia on maaseudulla, on tosi tärkee, eikö niin, että miten vois olla että ottaa.. näitä maahanmuuttajia mukaan.. Yksi haastateltavista muistelikin hyviä kokemuksiaan kyläläisiin tutustumisesta kyläyhdistyksen tapahtumien myötä : välillä kävimme siellä (kylätapahtumissa) ja juttelimme, tapasimme, vähitellen kutsuivat, oli saunailtaa ja, tutustuimme, ihan mukava. Siinä porukka, siis kun tunnen, on todella todella mukavia ihmisiä. Pohjois- Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä. 11 Tarvitaan luontevaa, yhteistä toimintaa jossa ei ole väliä kuka tulee mistäkin. Varsinkin jos on yhteinen kiinnostus johonkin aihepiiriin, on helppo lähteä mukaan. Yhdistystoiminta on tärkeää myös maaseudulla. Järjestötoiminnassa on usein mukana sosiaalisia ihmisiä. Yksi haastateltavista kuvaili kyläyhteisöään seuraavasti: maaseudun porukka aina järjestää jotain, kaikki tervehtii ja on mukavaa. Pari haastateltavaa oli toiminut useamman vuoden lasten harrastustoiminnassa. Aktiivinen oma osallistuminen on ollut palkitsevaa: yhdessä tekemisen ilo kyläläisten kanssa on antanut paljon, ja positiivinen palaute toiminnasta on otettu kiitollisuudella vastaan. Yksi haastateltavista oli ollut aluksi huolestunut, lähtevätkö ihmiset mukaan kun hän on ulkomaalainen (asunut paikkakunnalla toistakymmentä vuotta). Ihmiset olivat kuitenkin innolla mukana, ja se teki vaikutuksen: ihan itkettikin, kun olin niin kiitollinen, että, sielu voitti, ovat niin sielukkaita ihmisiä.

12 Ihmisellä pitää olla jonkinlainen yhteisö, johon kuulua Ihmisellä pitää olla jonkinlainen yhteisö, johon kuulua Sosiaalisen elämän rakentaminen ja kontaktien luominen on osoittautunut joiltain osin haasteelliseksi. Ulkomaalaisia oli siihen aikaan yhden käden sormilla laskettava määrä, oltiin värikkäitä ja erikoisia, kiinnostavia mutta kiinnostuksesta huolimatta meni kauan, ennen kuin syntyi varsinaisia ystävyyssuhteita; lähelle on vaikea päästä. Verkostojen syntymistä ovat edistäneet toimiminen yhdistyksessä tai muuten kiinnostavan yhteisen asian tai harrastuksen parissa, lasten kouluun menon myötä syntyneet kontaktit, suomalaiset sukulaiset ja heidän toimintapiirinsä. Oman aktiivisuuden merkitystä kontaktien luomisessa korostivat erityisesti miespuoliset haastateltavat. Toisaalta haastateltavista muutamakin mainitsi, että myös aktiivisten mukaan ottajien rooli on tärkeä ja henkilökohtaiset kontaktit mukaan saamiseksi ovat merkittäviä. Muutamakin haastateltava kertoi perheen ja suvun olevan keskeisessä roolissa kontaktien luomisessa: perhe ja suku ottivat hyvin vastaan, anoppi kierrätti katsomassa paikkoja ja tapahtumia. Osallistuminen vaatii myös rohkeutta. Yksi haastateltavista pohtikin, miten rohkaista ulkomaalaista siinä että hän lähtee mukaan esim. yhdistystoimintaan? Kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta nousi haastatteluissa joitakin kokemuksia ja näkemyksiä. Ulkomailta muuttaneelle henkilölle olisi tärkeää päästä mukaan suomalaisten elämään ja nähdä suomalaista arkea. Yksi haastateltavista muisteli kurssilla tapaamaansa eteläeurooppalaista nuorta äitiä, joka kertoi seisseensä taajama-alueen hiekkalaatikolla ja miettineensä, miten suomalaisia voisi lähestyä: Pitääkö miun leipoa kakku tai jotain? Pitääkö minun kysyä saako minun lapsi leikkiä sinun lapsen kanssa ja saako tulla kylään? Suomalaiseen arkielämään tutustumisesta todettiin, että myös ulkomaalaiset vieraat ovat olleet oikein kiinnostuneita suomalaisesta arjesta ja mahdollisuudesta tutustua siihen. Haastateltavalle itselleen on ollut antoisaa tutustua lähiympäristöön yhdessä naapureiden kanssa toisten omasta kotiseudusta kertomisen kuunteleminen lieventää myös omaa kotikaipuuta. Muutama haastateltava pohti myös omaa taustaansa ja kotoutumistaan suhteessa kauempaa ja muista syistä Suomeen muuttaneiden tilanteeseen: Minulla kuitenkin oli eurooppalainen elämäntapa, jos ihminen tulee semmoisesta maasta jossa ollut ihan erilainen (elämäntapa), ja pääsee johonkin kouluun tai töihin, se on ihan erilainen se systeemi, ihan hirvee se askel.. Toisaalta, eurooppalainenkaan tausta ei aina auta: kun on kaikenlaiset sellaiset käsitykset, --- ja kun ei pysty keskustelemaan.. se on vaikeaa. Euroopasta muuttaminen ei myöskään vähennä erilaisuuden kokemista tai tee elämästä helppoa: (Ajattelin, että) pittää muuttua, suomalaiseksi, muuten olen koko ajan ääliö täällä --no totta kai lähtökohta, olen vapaaehtoisesti tullut tänne, lähtökohta on ihan eri Monenlaiset väärinymmärrykset ja kommunikaation puute tuottavat myös harmia sekä kotikentillä että yhteiskunnallisella tasolla: Meidän kieli kun on vähän erilainen, eri äänteinen [hän luuli että] mie tappelen lasten kans, kun se kieli on terävämpi, silleen, hänestä tuntui että minä oon aina huutamassa. Ennen kaikkea Lieksassa, miksi tää tilanne, -- miksi, koska ei puhuta asioista, -- puhutaan toisten ohi ja, heitetään suomi24-palstalle jotakin, [joka] ei oo mitään asiallista, ja maahanmuuttajat ajattelee heti että kaikki on rasisteja, ja ei oo näin helppoo, ne pienet kulttuurierot, on [kohta] niin isoja, ja väärinymmärryksiä syntyy nopeasti.. 12

13 Tasavertaisuus ja vuorovaikutus ovat tärkeitä asioita, toiset kulttuurit ja ihmiset rikastuttavat elämää: --minä kunnioitan ja pidän suomalaisista ja Suomesta, --ja, ei varmasti ulkomaalainen koskaan pysty ymmärtämään - oikeeta suomalaista sielua, että miksi he ovat sellaisia -- mutta jos syntyy sellainen symbioosi, niinku vuorovaikutus ja ollaan valmiina kuuntelemaan [niin yhteistyö sujuu hyvin].. Maailma on mielenkiintoinen, ja ihmiset miksi soditaan, eikö voisi nauttia tästä erilaisuudesta ja tehdä tutkimusmatkoja maailmaan? Suomen kieli on siitä kivaa, että muutamalla pikku virheellä koko merkitys voi vaihtua merkittävästi. Haastatelluista vain muutama oli käynyt kielikurssilla Pohjois-Karjalaan saavuttuaan. Yleisin syy oli se, että siihen aikaan ei järjestetty suomen kielen kursseja. Vähän myöhemmin järjestetyille kursseille oli yritetty osallistua, mutta kielioppipainotteinen opetus ei ollut tuntunut sopivalta. Kieliopista ei edelleenkään ole hajuakaan. Yksi haastateltava oli käynyt kielikurssia jo kotimaassaan ennen Suomeen muuttoa. Kurssilla oli opetettu kirjakieltä, joka ei ollut osoittautunut oikein käyttökelpoiseksi, kun pohjoiskarjalainen murre oli tuntunut aivan eri kieleltä. Asuminen maaseudulla on muutamankin haastateltavan mielestä ollut kaupunkia parempi ympäristö kielenoppimisen suhteen: Kaupungin maahanmuuttajilla voi olla vaikeampaa, puhuvat vain omaa kieltä. -- Itse olen ihmeissäni, miten mä osaan jo niin paljon kieltä, pysyy päässä, ihan kuin radiokanavat vaihtaisi kielestä toiseen. Vaikka minä puhun ehkä vähän virheen kanssa, sanotaan emännän kanssa että keittiökieli, ei se ole mitään supertaitavaa mutta riittää. Osa haastateltavista piti hyvää suomen kielen taitoa hyvin tärkeänä. Alkuun, kun kielitaito oli vähäisempi, yksi haastateltavista kertoi kokemuksistaan seuraavasti: sä oot koko ajan idiootti jossain, istut jossain hiljaa, ja jos avaat suus niin keskustelu loppuu siihen, koska menee ihan pieleen.. Toinen haastateltava kuvaili kokemuksiaan näin: -- alussa, kun on kotimaassa toiminut kovasti töissä, ja tulet, et osaa suomea, [tuntui että] en osaa mitään, en osaa suomea, ja kenenkään kanssa en voi puhua, ei voi selittää mitään, ja tuntuu että olen ihan hölmö, tää itsevarmuus ja kaikki, se meni ihan fiuuuh.. tää kielijuttu on tosi tärkeä. Maahanmuuttajaopiskelijalla pitää olla uskallusta ja sinnikkyyttä kysyä asioita uudestaan ja uudestaan: Kieli ja kulttuuriasioissa piti lähteä ihan nollasta, se oli aika raskasta. Yli puolta ei tajunnut, mutta siinä on se sinnikkyys, menet kokeeseen, ja sitten toinen kerta, ja se sinnikkyys, ja hirveesti aikaa. Ei minkäänlaista niinku [erillistä tukea], keskenään myö ulkomaalaiset harjoiteltiin.. kaikki nollasta piti, ihan kaikki, ei myö ymmärretty kirjaston systeemiäkään ollenkaan.. hyvä että, jos uskallat kysyä, yks, kaks, kolme kertaa.. -- istut jossain hiljaa, ja jos avaat suus niin keskustelu loppuu siihen, koska menee ihan pieleen. 13 Eräs haastateltava kertoi, että suomalaisessa kulttuurissa oli aluksi hämmentäviä asioita paljonkin, mutta sanoin itselle, että tämä on vaan heidän tapa. -- Anoppi opasti tosi paljon, kun asuttiin tässä yhdessä niin auttoi tosi paljon kotiasioissa ja keittiössä ja se oli ihan mukava. Uuden kotimaan perinteisiin haluttiin perehtyä mm. lasten takia: Joulu ja juhannus, ihan erilainen se piti vaan opetella. Toista haastateltavaa viehättivät Suomessa perinteiset kansallisiin juhlapäiviin liittyvät tavat, liputukset, kynttilät ikkunoilla jne.

14 Paljon on muuttunut siitä kun tulin. Tai ehkä minä olen muuttunut? Jokaisella on mukanaan oman maansa kasvatus ja kaikki se, mitä kotimaa on antanut siihen ei tosin ole täällä aina kovin paljon kiinnostusta. Toisessa kulttuurissa eläminen on raskasta, vaativaa juhlat, sinulta kaikki häviävät kerralla, nimipäivät, ei kukaan tiedä milloin sinulla on syntymäpäivät ja muut juhlat, joilla täällä ei ole merkitystä.. Yksi haastateltava kertoi kaipaavansa omasta kulttuuristaan lämpöä ja kaikenlaisten asioiden jakamista, mutta toisaalta on täällä pohtinut että siinä on hyvätkin puolet, että huonoa ei kaadeta päälle. Toisaalta jos elämässä on vaikeampia aikoja, tuntee itsensä usein tosi ulkopuoliseksi. Muutama haastateltava kertoi myös Suomessa asuttujen vuosien vaikutuksesta kotimaanmatkojen yhteydessä: Ympäristö vaikuttaa kun nyt menen kotimaahan, on paljon ihmeellistä - - kavereiden piiri on pienentynyt. Toinen on huomannut saman ilmiön: kulttuurishokki tulee, kun lähtee kotimaahan jo Helsingissä on liian paljon ihmisiä. 3. Mitä pitäisi tehdä ja miten? - toimijakentän näkemyksiä ja kokemuksia Yhdistys- ja kansalaistoiminnalla on Suomessa suuri merkitys paitsi vapaa-ajan ja yhteisöllisten toimintojen kehittäjänä ja toimintakenttänä, myös tiedon ja vertaistuen tuottajana ja edunvalvojana monenlaisille ryhmille ja toimijoille. Yhdistykset ovat myös merkittävä vaikutusväylä yhteiskunnallisessa elämässä. Mahdollisuus toimia yhdistyksissä on myös hyvä väylä tutustua kantasuomalaisiin, oppia ja ylläpitää suomen kielen taitoa sekä osallistua yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen. Yhdistystoiminta nähdään toimijakentässä yleisesti tärkeänä osallistumisen ja osallistamisen muotona, ja myös kylätoiminnan roolinähtiin maaseudun maahanmuuttajien kohdalla tärkeänä: Kylätoiminnassa olisi paljon sellaista toimintaa, jossa maahanmuuttajat pystyisivät osallistumaan, erityisesti puolisot voisi saada mukaan toimintaan. Peruskontaktin luominen lähiympäristöön lisää turvallisuutta ja turvallisuuden tuntua sekä osallisuutta kylän elämään. Entä, jos toimintaakin olisi, mutta miten tavoittaa osallistujat? 14 Toimijaverkoston kartoituksessa ja haastatteluissa keskusteltiin erityisesti maaseudulla asuvien maahanmuuttajien tilanteesta. Haastatteluissa kävi ilmi, että joidenkin yhdistysten maaseutualueilla toteutettavassa toiminnassa (mm. SPR, Martat, 4H sekä muut kyläyhdistykset) on yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia osallistujia. Yhdistyksillä ja oppilaitoksilla on ollut Pohjois-Karjalan alueella useita monikulttuurisuuteen liittyviä hankkeita. Ne, kuten pääosa muustakin maahanmuuttajille suunnatusta toiminnasta keskittyy kuntakeskuksiin. Kaikilla toimijoilla oli käsitys siitä, että kylillä asuu jonkin verran maahanmuuttajia, mutta maaseudulla asuvien maahanmuuttajien verraten vähäisen määrän vuoksi nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista tai tarpeellistakaan jalkauttaa esim. neuvontapalveluita maaseudulle tai järjestää siellä erikseen maahanmuuttajille suunnattua toimintaa. Toisaalta erikseen maahanmuuttajille suunnatusta toiminnastakin on monensuuntaisia ajatuksia. Olisi toki toivottavaa ja tavoiteltavaa, että maahanmuuttajat osallistuisivat kaikille yhteiseen toimintaan, mutta toisaalta mm. yhteiskuntatietouden ja kielenopiskelun osalta on tarvetta myös erityisesti maahanmuuttajille räätälöityihin palveluihin. Jotkin organisaatiot olivat myös kokeneet osallistujien saamisen

15 mukaan toimintaan ajoittain haasteelliseksi. Yhtenä syynä nähdään tiedonkulun ongelmat: Suomi on yhdistysten luvattu maa, toiminta on järjestäytynyttä toisin kuin monessa muussa maassa. Varsinkin jos puoliso on suomalainen, vaikuttaa paljon hänen aktiivisuutensa aika monella saattaa olla hyvin olemattomat sosiaaliset verkostot itsellään [ja] - puutteita kielitaidossa ja tietotaidoissa, lehtiä ei lueta, puskaradio on ainoa tiedotusmuoto monille. Omakieliset ilmoitukset ja avainhenkilöiden löytäminen eri kulttuureista [voisivat auttaa] [maaseudulla asuvien] piirit tuskin ovat niin suuria etteivät maahanmuuttajat tietäisi toisistaan ja saisi sitä kautta tiedonvälitysverkostoa. Vaatii tosin työtä löytää ne [avainhenkilöt]. Sekä maahanmuuttajataustaisilla haastatelluilla että yhdistystoimijoilla on kokemusta siitä, että maahanmuuttajat eivät usein tiedä, kenelle toiminta on tarkoitettu ja saako siihen osallistua, tai heillä saattaa jopa olla kokemuksia tilanteista, jossa he eivät ole kokeneet itseään tervetulleiksi mukaan. Joitain kokemuksia oli myös tilanteista, joissa ennakkoluuloista oli päästy yli, kun yhteinen toiminta antoi mahdollisuuden tutustua ja oppia toisesta kulttuurista ja ihmisestä. Parhaimmat kokemukset mukaanpääsemisestä ja osallistumisesta (paitsi yhdistystoimintaan, myös yhteisön elämään) olivat henkilöillä, jotka suomalainen ystävä tai sukulainen oli vienyt toimintaan mukaan. Kaikilla tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, ja muutamat yhdistystoimijat olivatkin vakuuttuneita henkilökohtaisen kontaktin merkityksestä paitsi suomalaisten, myös maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mukaan saamisessa: Ongelmat maaseudulla samat kuin muillakin asukkailla eli liikkuminen, etäisyydet ja vähän ihmisiä, kohtaamismahdollisuuksia pitää etsiä paljon aktiivisemmin kuin kaupunkialueella. Ihmisten mukaan saaminen edellyttää henkilökohtaista kontaktia ja kutsumista ainakin ensimmäiseen kokoukseen, -- suomalaisenkaan ei ole kovin helppoa tulla uuteen yhteiskuntaan ja ympäristöön, saati maahanmuuttajan, joka ei ehkä ihan hahmota mistä on kysymys. Avoin (laaja) tiedotus voisi olla esim. järjestötoiminnassa hyväksi sellainen, jossa viesti menisi kaikille, ei välttämättä vain maahanmuuttajille. Monesti on tarpeen käydä myös kutsumassa henkilökohtaisesti, jos ihmiset eivät koe tiedotteiden koskevan heitä. Ihmisten mukaan saaminen edellyttää henkilökohtaista kontaktia. Kulkuyhteydet mainittiin yhtenä esteenä kuntakeskuksissa järjestettävään toimintaan osallistumisessa monella ei ole suomalaista ajokorttia tai autoa. Myös maaseudulla asuvien yksittäisten maahanmuuttajien hankala tavoitettavuus nousi esiin haastatteluissa (sekä myös tämän esiselvityksen yhteydessä), ja vaikuttaa mm. toimintamahdollisuuksista tiedottamiseen. Vähäinen tai riittämättömäksi koettu kielitaito, tiedon puute omista oikeuksista ja mahdollisuuksista Suomessa sekä elämäntilanne saattavat tehdä osallistumisesta haastavaa tai jopa mahdotonta. 15 Toisaalta myös pohdiskeltiin, että Maaseudun yhteisöllisyys saattaa imaista mukaansa helpommin kuin lähiön kerrostaloelämä. -- Paiholan kylä on hyvä esimerkki hyvästä vastaanotosta, kyläläisissä on tukihenkilöitä ja tukiperheitä ollut vuosien ajan ja pysyviä kaveruussuhteitakin on syntynyt. Tuskin se on ollut heille helppoa, mutta mahdollista se on. Vaatii sen, että vahvat

16 persoonat ovat mukana myös kylätoiminnassa ja voimakkaita siellä, ja ottivat maahanmuuttajia siipiensä suojaan. [Myös muissa kylissä] otetaan vastaan uudet tulijat ja uudet vauvat, jolla saadaan mukaan ihmiset kylätoimintaan, toiminta on monipuolista, kaikenlaista tarjolla, sopii kaikille. -- Pitää luoda niitä puitteita ja erilaisia toimintoja. Henki on tärkeä, halutaanko uusia ihmisiä monissakin kylissä on nähtävissä, että on sellaista aitoa [halua ja toimintaa]. Ennakkoluulot syntyvät, kun ei olla tekemisissä ja vuorovaikutuksessa Ennakkoluulot syntyvät, kun ei olla tekemisissä ja vuorovaikutuksessa Monet maahanmuuttajat tulevat kulttuureista, joissa yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Suomeen muuton myötä voi merkittävä osuus elämästä kutistua pahimmillaan olemattomaksi: Maahanmuuttajuuteen liittyy usein alkuvaiheessa kriisi: et osaa liikkua, et osaa kieltä, tunnet itsesi lapseksi, monta kynnystä jotka pitää ylittää. Negatiiviset kokemukset ja puuttuva puolison tuki vaikuttavat piirin kutistumiseen. Pelottavaa, kuinka vähän jotkut maahanmuuttajat tietävät mahdollisuuksistaan, eivät ehkä edes näe niitä itselleen kuuluviksi. Surullista ja pitkällä tähtäimellä huolestuttavaa. -- Meillä kaikilla on elämässä tilanteita, joissa tarvitsee apua. Jos et osaa pyytää tai ei ole keneltä pyytää, olet aika yksin. meillä ajatellaan myös että on kohteliasta ettei olla liian tungettelevia. Siinä voi mennä aika pitkään ennen kuin keskusteluyhteys käynnistyy. Vaikka ilmapiiri ei olisikaan (avoimen) kielteinen, kontaktien vähäisyys kantaväestöön on monille maahanmuuttajille tosiasia ja vaikuttaa osallistumismahdollisuuksien ohella elämänlaatuun sekä kotoutumiseen. Etelä-Savon ELY-keskuksen julkaisema tutkimus Maahanmuuttajat kuntalaisina (2010) kuvailee Itä-Suomen tilannetta seuraavasti: Maahanmuuttajien omat arviot tukevat edellä kuvattua näkemystä rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Haastatelluista maahanmuuttajista lähes kaikilla oli ainakin muutama kantasuomalainen hyvän päivän tuttu, mutta muutoin suhteet jäivät etäisiksi aviopuolisoita ja lähisukulaisia lukuun ottamatta. Valtaosalla perheen ulkopuoliset, läheiset ystäväsuhteet suuntautuvat omaa etnistä taustaa ja heidän itsensä kanssa samaa äidinkieltä puhuviin maanmiehiin ja naisiin. Yksinäisyys ja erillisyys sekä läheisten kontaktien luominen kantaväestön kanssa nousivat esiin kaikissa kuulemistilaisuuksissa. Tämän voidaan osaltaan katsoa vaikeuttavan tai ainakin hidastavan kototutumisprosessia. Maahanmuuttajien osallisuuden kokemuksilla ja tosiasiallisilla vaikuttamismahdollisuuksilla on keskeinen merkitys kotoutumisprosessin onnistumisen kannalta. Tämä tutkimus omalta osaltaan osoitti, että Itä-Suomessa asuvien maahanmuuttajien kiinnostus yhteiskunnalliseen toimintaan oli varsin vähäistä, ja että lähes jokainen haastatelluista maahanmuuttajista oli kokenut jonkinasteista turvallisuusuhkaa ainakin nimittelyjen, pilkanteon ja uhittelun muodossa. Mahdollisia ongelmia voidaan ehkäistä tehokkailla opastus- ja kotouttamistoimilla, eri väestöryhmien hyvien suhteiden edistämisellä ja monikulttuurisuuden tukemisella paikallistasolla. -- Kansalaisjärjestöjä sekä asukas- ja kyläyhdistyksiä tulee kannustaa ja tukea monikulttuuristen tapahtumien ja harrastetoiminnan kehittämisessä Virtanen Petri, Puurtinen Sari, Terävä Eeva & Kinnunen Katri (2010 b). Maahanmuuttajat kuntalaisina. Selvitys maahanmuuttajien elämäntilanteesta ja palveluista Itä-Suomessa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2010. MONI.. Etelä-Savon. ELY-keskus, Mikkeli.http://www.tem.fi/files/33662/Maahanmuuttajat_kuntalaisina_selvitys.pdf Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014

17 Yleisten toiminta ja osallistumismahdollisuuksien lisäksi toimijahaastatteluissa pohdiskeltiin suomen kielen oppimiseen ja ylläpitämiseen liittyviä asioita. Tiedossa oli, että monet työn perässä Pohjois-Karjalaan tulleet henkilöt eivät useinkaan pysty osallistumaan kielikursseille, ja suurelle osalle maahanmuuttajia tarjotut kurssit eivät vielä riitä kunnollisen kielitaidon saavuttamiseksi tai se pääsee rapistumaan kontaktien ja käytön puutteen vuoksi. Tästäkin syystä kontaktit ja vuorovaikutus kantaväestön kanssa ovat tärkeitä. Myös maaseudulla olisi hyvä olla kielenopiskelun mahdollisuuksia esimerkiksi kylätaloilla voisi järjestää vaikka nettiopiskelumahdollisuuksia (mikäli nettiyhteys löytyy), keskusteluryhmiä, tai muuta kielitaitoa ylläpitävää toimintaa: Suomen kielen opetuksen levittäminen ympäri Pohjois-Karjalaa - netin kautta olisi käytettävissä melko paljon materiaalia jos ihmiset löytäisivät ne. -- suomen kielen koulutuksessa voisi olla hyvä olla vierailuja, silloin ymmärtää paljon enemmän kuin kirjasta lukemalla. Kielenopetuksen järjestäjien ongelma puolestaan on kurssien taloudellisten resurssien jatkuva pieneneminen, mikä karsii toiminnallisia osuuksia opetuksesta: --näkeminen ja paikan päällä käyminen on aina kiinnostavampaa kuin tekstin lukeminen -- olisi hyvä ajatus, jos [kielenopetuksessa voisi järjestää] tällaista tai mitä tahansa muuta jossa pääsisi liikahtamaan johonkin, olisi tervetullutta rahat ovat niin tiukassa, ettei edes Kolilla voi enää käydä. Haastatteluissa pohdittiin myös mahdollisuutta tarjota maahanmuuttajaryhmille (esim. kielikurssilaiset) tutustumismahdollisuuksia maaseutuun ja sen elinkeinoihin. Esimerkiksi moderni navetta lypsyrobotteineen olisi varmasti monelle maahanmuuttajallekin kiinnostava, modernia maaseutua sekä sen elinkeinomahdollisuuksia valottava vierailukohde. Tämän tyyppisestä toiminnasta on hyviä kokemuksia Pohjois-Karjalan MTK:n toteuttamassa Maaseutu maistuu nuorille eli MANU-hankkeessa, jossa peruskoulun nuorille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua maatilojen toimintaan, ruuantuotantoon ja maaseudun elinkeinoihin kummiyritysten verkoston kautta. (http://www.mtk.fi/liitot/pohjoiskarjala/manu_hanke/ fi_fi/manu_hanke/_files/ /default/manu-esite.pdf ) Leader-toimintaryhmien edustajien haastatteluissa nousivat esiin maahanmuuttajataustaiset yrittäjät, joita kaikilla kolmella Pohjois-Karjalan Leader-alueella oli useita. Varsinaisia monikulttuurisuushankkeita ei ole ollut tuettavien hankkeiden joukossa, mutta muutamia monikulttuurista toimintaa edistäviä hankkeita ainakin Joensuun Seudun Leader-toiminnan piirissä. Kaikki Leader-toimijat näkivät monikulttuurisen toiminnan lisäämisen ja tukemisen hyvänä ja tarpeellisena asiana. Ainakin Vaara-Karjalan Leader ry:n Vasiten vastavirtaan kehittämisstrategiassa vuosille on mainittukin monikulttuurisuuden edistäminen/ tuttavaksi tekeminen. Aiemmissa Leader-toimintaryhmien ohjelmissa on puhuttu myös kotikansainvälisyyden edistämisestä. 17

18 4. Muutamia hyviä käytäntöjä meiltä ja muualta Pohjois-Karjalassa on aineiston ja muun tietämyksen perusteella useampia kyläyhdistyksiä, joiden toimintaan tai sen järjestämiseen osallistuu maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Maaseudulla on myösmuita toimijoita, jotka haluavat tarjota mahdollisuuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen sekä mielekästä tekemistä ja oppimismahdollisuuksia taustaan ja kulttuuriin katsomatta. Hotelli Joki Tohmajärven Värtsilässä reilun vuoden toiminut Hotelli Joki järjestää majoitustoiminnan ohella monenlaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Hotellilla on ollut ajatus järjestää monikulttuurisia iltoja, joka voisi tukea tai liittyä kielten opiskeluunkin. Kevään mittaan on kokeiltu Kielikylpy Joessa - rento kielikahvila toimintaa ja suunnitelmissa on myös valtakunnallisen ravintolapäivätempauksen tapahtuman järjestäminen. Hotelli Joen järjestämä toiminta tuo mahdollisuuksia kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden laajentamiseen alueella. Metsämarket Oy Kauppias Matti Sallinen Viuruniemeltä on tarjonnut maahanmuuttajataustaisille nuorille oppilaitosharjoittelupaikkoja. Moniin maahanmuuttajille suunnattuihin koulutuksiin sisältyy harjoittelujakso, jonka toteuttamispaikan hankkiminen on monelle vaikeaa. Yhteistyötä maaseudun yritysten ja oppilaitosten välillä voisi lisätä esimerkiksi harjoittelupaikkojen tarjoamisen myötä. Myös useissa maakunnan alueella toimivissa yhdistyksissä ja järjestöissä on tarjolla harjoittelu- ja työllistämistukipaikkoja maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Esimerkkeinä mainittakoon Nurkkala ry ja Värtsilän Pitäjäyhdistys ry. Tohmajärveltä, Lieksan Tukipiste ja Iljala ry. Ilomantsista. Nivan kylä ja kansainväliset vapaaehtoistyöleirit Nivan kyläyhdistys Joensuun Hammaslahdessa on lähtenyt ennakkoluulottomasti lisäämään kansainvälisyyttä kylätoimintaan kesällä 2013 järjestetyn kansainvälisen vapaaehtoistyöleirin myötä. Yhteistyössä Allianssin kanssa järjestetty leiri toi kylälle viikoksi kuusi nuorta aikuista: Nuorisovaihdossa oli nuoria useasta eri maasta, kyläyhdistys järjesti heidän ylläpitonsa ja työt tehtiin yleishyödyllisessä kohteessa. Nuoret korjasivat kylän grillikatosta ja venerannan varastoa, pitävät lapsille kansainvälisen päivän ja kylällä kansainvälisen ruokaillan, johon tuli yllättävän paljon ihmisiä - oli kyläläisille kiinnostava tapahtuma, johon osallistui väkeä lähikylistäkin. Kokemus oli kaikkiaan positiivinen, ja kylätoimijat ovat ottamassa nuoria myös ensi kesänä. Toiminta nähdään kylätoiminnan uutena muotona, ja mukana ollaan innolla vaikkei kaikilla ollut yhteistä kieltäkään. Vapaaehtoistyöleiritoiminta luo mahdollisuuksia tutustua toisiin kulttuureihin ja muualta tuleviin ihmisiin, ja lisää kyläläisten valmiuksia ja kiinnostusta monikulttuuriseen toimintaan vaikkeivät leiriläiset pysyvästi Suomessa asukaan. 18

19 Mies, Marokko: Pienessä kunnassa asuva marokkolainen lupautui vetämään kotimaataan koskevan te lan. Tilaisuuden markkinointi oli hieno esimerkki siitä, kuinka maahanmuuttaja voidaan ottaa yhteisön osaksi. Facebookissa julkaistu tapahtuman mainos sai muutamassa tunnissa enemmän tykkäyksiä kuin yksikään siihen asti järjestetty tilaisuus koko markkinointiaikanaan. 19 Monien kulttuurien maakunta/ Koti Keski-Suomessa hankkeen kokemuksia Hankevetäjät ovat tehneet hankkeen aikana laadullista arviointia, joka perustuu osallistujilta saatuun palautteeseen ja käytännön kokemuksiin. Sen perusteella on nähtävissä, että kontakteilla, vuorovaikutuksella ja yhteisillä tapahtumilla on merkitystä mm. ennakkoluulojen hälventämisessä, ystävyyssuhteiden rakentamisessa, vertaistuen ja arkiavun saamisessa (sekä suomalaisilta että maanmiehiltä, joita ei ollut aiemmin tavannut), harrastus- ja keikkatyömahdollisuuksien löytämisessä, yritystoiminnan edistämisessä, suomen kielen osaamisen ja käyttämisen kehittämisessä ja asumisviihtyvyyden paranemisessa. Nainen, Uzbekistan: Vierailevaksi puhujaksi tilaisuuteen lupautunut nainen jännitti esiintymistään. Tilaisuuden jälkeen hän kiitti vuolaasti saamastaan esiintymiskokemuksesta ja oli otettu suomalaisen yleisön kiinnostuksesta omaa kulttuuriaan kohtaan. Nainen, Suomi: Suomalaistaustainen nainen oli toivonut kontakteja maahanmuuttajiin ja sai niitä hankkeen tilaisuuden kautta. Hän sai myös mahdollisuuden kehittää kielitaitoaan. Koosteet hankkeen laadullisesta arvioinnista (hyötyanalyysi) ja konkreettisista hyödyistä osallistujille ovat liitteenä. Tässä muutama esimerkki toiminnan konkreettisista hyödyistä toimintaan osallistujille: Mies, Thaimaa: Yrittäjänä toimiva mies pelkäsi, ettei hänen vetämänsä työpaja keräisi lainkaan osallistujia. Paikalla oli lopulta 40 ihmistä sekä kokosivun jutun kirjoittanut paikallislehden toimittaja. Miehen yritys sai illan jälkeen lisää asiakkaita. Nainen, Kiina: Kiinalainen nainen veti hankkeen järjestämän nojatuolimatkan. Samalla hän tuli tutuksi asuinalueellaan ja kansalaisopisto tarjosi hänelle työtä. Nykyään hän opettaa kiinan kieltä. Aviopari, Suomi ja Itä-Aasia: Suomalaisen miehen itäaasialainen puoliso oli kotimaansa yhteisöllisessä kulttuurissa tottunut ihmisiin ja hälinään. Asuminen syrjäseudulla tuntui hänestä vieraalta. Hankkeen toimintaan osallistumalla hän pääsi tapaamaan uusia ihmisiä. Nainen, Kiina: Sivukylällä asuva nainen kutsuttiin esittelemään kotimaataan. Hän tutustui samalla uusiin ihmisiin ja solmi kontakteja henkilöihin, jotka tarvittaessa auttavat häntä arjen askareissa tai tarjoavat autokyydin. Nainen, Venäjä: Vierailijana hankkeen tapahtumassa puhunut nainen osoittautui oman alansa erinomaiseksi asiantuntijaksija sai tilaisuuden jälkeen muutamia esiintymiskeikkoja palkkiota vastaan. Nainen, Venäjä: Venäläisnainen tutustui uusiin ihmisiin ja sai yritykselleen asiakkaita yhteistyössä hankkeen kanssa järjestettyjen tapahtumien jälkeen. Nainen, Suomen romani: Taustaansa kohdistuvista ennakkoluuloista kärsivä nainen sai hankkeen tapahtumassa mahdollisuuden kertoa omasta kulttuuristaan ja oikaista yleisiä väärinkäsityksiä. Tilaisuuden lopuksi hän toi kukkia järjestäjille kiitoksena hänen hyväkseen tehdystä työstä.

20 Naiset, Kiina: Naapurikunnissa asuvat kiinalaiset naiset saivat kutsun hankkeen tilaisuuteen. He eivät ennalta tienneet toisistaan, mutta tutustuivat ja alkoivat pitää yhteyttä. Samalla he pystyvät tarjoamaan toisilleen vertaistukea uudessa kotimaassa. Mies, Marokko: Marokkolaisen te lan jälkeen paikalliset tulivat juttelemaan illan isännän kanssa Marokon kulttuurista ja historiasta. Lisäksi eri puolilta Keski-Suomea tuli toiveita uusista marokkolaisista tapahtumista. Nainen, Turkki: Kurdinainen kertoi hankkeen tilaisuudessa kotimaastaan ja kulttuuristaan. Tietoisuus Turkista ja kurdien tilanteesta lisäsivät kiinnostusta hänen yritystään kohtaan. Nainen kertoi paikallisten suhtautuneen tilaisuuden jälkeen myönteisemmin häneen ja puolisoonsa sekä tulleen keskustelemaan kurdien asemasta. 5. Loppusanat Pienilläkin teoilla voi olla suuria merkityksiä. Miltä mahtaa tuntua asua jopa vuosia ilman todellista kontaktia ympäröivään yhteisöön, tai kokea itsensä ulkopuoliseksi omalla kylällään, vaikka olisi asunut siellä jo vuosia? Uusilla ja ei aina enää niin uusillakaan asukkailla voi olla monenlaista osaamista jaettavanaan, jos siihen tarjottaisiin mahdollisuuksia. Vastaavasti meillä kantasuomalaisilla olisi paljon annettavaa. Suomalainen, pohjoiskarjalainen arki kiinnostaa paitsi täällä asuvia, myös täällä vierailevia muiden maiden ihmisiä. Kyläyhdistykset on perustettu edistämään Nainen, Thaimaa: Kotikunnassaan järjestetyssä te lassa puhunut nainen iloitsi muutamia päiviä tilaisuuden jälkeen siitä, kuinka paikalliset olivat alkaneet tervehtiä häntä kaupungilla ja vaihtaa kuulumisia. yhteistä hyvää ja ylläpitämään paikallista kulttuuria. Mikä muu yhteisö olisi maaseudulla osuvampi ottamaan vastaan ja tutustuttamaan uutta asukasta alueen henkeen ja perintöön? Arabialaisen sananlaskun mukaan vapaa mies ei pelkää. Vuorovaikutus vaatii molemminpuolista uskallusta, mutta sen kasvaessa myös yhteisöllisyys vahvistuu. Maaseudun Sivistysliiton toiminnanjohtaja Paula Yliselä on tiivistänyt Me Maalla -yhteisötyön menetelmäoppaan esipuheeseen yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen hengen, joka toimii myös aidosti monikulttuurisen yhteisön kuvauksena: Maaseudun Sivistysliiton tavoitteena on tukea ihmisenä kasvua ja kykyä toimia yhdessä. Elämä antaa siihen hyvän harjoitteluareenan. Meillä on monta paikkaa ja tilaisuutta: perheen, kodin, koulun, sukulaisten ja harrastusten parissa kehitymme ja kasvamme kuin itsestään. Yhdessä olemalla ja yhdessä tekemällä opimme tuntemaan toisemme: syntyy keskinäinen luottamus, saamme tukea ja asioita aikaiseksi, elämme hyvää elämää. Moneen ryhmään kuulumme luonnostaan ja moneen ryhmään on helppo liittyä. Olemme samalta kylältä, pidämme samoista asioista, olemme samaa ikäryhmää, sukupuolta tai ammattikuntaa. Ymmärrämme toinen toisiamme. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteistyön ja oman yhteisömme kehittämiseen. Jos haluat, voimme myös yhdessä rakentaa hyvinvoivaa, elinvoimaista ja monikulttuurista maaseutua. Ota yhteyttä! Ota yhteyttä! 20

21 KYSELY Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on valtakunnallinen aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö. MSL järjestää Pohjois-Karjalassa monenlaista kurssi- ja kulttuuritoimintaa erityisesti maaseudulla asuville ihmisille ja yhdistyksille. MSL kerää uudessa MONI hankkeessa tietoa Pohjois-Karjalassa asuvien maahanmuuttajien yhdistystoiminnan tuntemuksesta, kiinnostuksen kohteista, kurssitarpeista ja osaamisesta tällä lomakkeella. Tarvitsemme mielipiteitäsi toiminnan suunnittelun tueksi! Nimi- ja yhteystietoja ei anneta eteenpäin. Nimi: Osoite: Äidinkieli: Ikä: Puh/Sähköposti: TIEDÄTKÖ, ONKO ASUINALUEELLASI KYLÄYHDISTYSTÄ? Kyllä En tiedä TIEDÄTKÖ, MITÄ KYLÄYHDISTYS TEKEE? OLETKO OSALLISTUNUT KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTAAN? ONKO ASUINALUEELLASI MUITA YHDISTYKSIÄ? MITÄ TIEDÄT NIIDEN TOIMINNASTA? JOS ASUINALUEELLASI JÄRJESTETTÄISIIN JOTAIN TOIMINTAA, MITÄ SE VOISI OLLA? MINKÄLAISET ASIAT KIINNOSTAVAT SINUA? liikunta /urheilu/tanssi ruuanlaitto/ruoka-aineet puutarhanhoito taide musiikki kodinhoito puutyöt käsityöt Suomen perinteet ja kulttuuri yhteiskuntatieto tietokoneen käyttö internet ja sähköiset palvelut kotieläimet kirjat ja lukeminen suomen kieli terveystieto/hyvinvointi luonto/metsässä liikkuminen marjat, sienet kansalais/vapaaehtoistoiminta jokamiehenoikeudet yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka tekniikka kylätoiminta Muut minua kiinnostavat asiat: 21 Käännä!

22 ONKO SINULLA SELLAISIA TAITOJA, JOITA VOISIT OPETTAA MUILLE, esim. oman kulttuurin ja perinteiden tuntemus/ruuanlaitto/ käsityöt/ tietokoneen käyttö/ tanssit/ piirtäminen/ terveysasiat jotain muuta? MINKÄLAINEN KOULUTUSTAUSTA SINULLA ON? OPISKELETKO JOTAIN TÄLLÄ HETKELLÄ? MITÄ SINULLE TULEE MIELEEN, KUN PUHUTAAN MAASEUDUSTA? MITÄ MAASEUTU TARKOITTAA TAI MINKÄLAISTA MAASEUTU ON MAASSA, JOSTA TULET? ENTÄ MITÄ MAASEUTU MIELESTÄSI TARKOITTAA SUOMESSA? SAAKO SINUUN OTTAA YHTEYTTÄ MAHDOLLISTA LISÄKESKUSTELUA/HAASTATTELUA VARTEN? kyllä ei PALJON KIITOKSIA VASTAUKSISTASI! Kyselyn vastaanottaa ja lisätietoja MONI-hankkeesta ja kyselystä antaa koulutussuunnittelija Suvi Kaljunen, Maaseudun Sivistysliitto, Kauppakatu 23 ba 8, Joensuu. Puh , 22

23 MAASEUTU JA MAAHANMUUTTAJAT KYLÄYHDISTYSTEN MONIKULTTUURISUUSKARTOITUS Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluekeskuksen Maaseutu ja monikulttuurisuushanke MONI selvittää monikulttuuristuvan maaseudun tilannetta ja tarpeita Pohjois-Karjalassa. MONI -hankkeessa kartoitetaan sekä maaseudulla asuvien maahanmuuttajien valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua kyläelämän kehittämiseen että maaseudun toimijoiden kiinnostusta ja valmiuksia ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista. KYLÄYHDISTYS YHTEYSTIEDOT (osoite, puh, s-posti): ASUUKO TOIMINTA-ALUEELLANNE MAAHANMUUTTAJIA? ONKO KYLÄYHDISTYKSENNE TOIMINNASSA MUKANA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISIA HENKILÖITÄ? ONKO KYLÄYHDISTYKSELLÄNNE TARVETTA MAAHANMUUTTAJIIN JA MONIKULTTUURISUUTEEN LIITTYVÄSTÄ LISÄTIEDOSTA/ KURSSEISTA / TOIMINNASTA/YHTEISTYÖSTÄ? MILLAISESTA? MSL:n Koti Keski-Suomessa niminen monikulttuurisuushanke järjestää Jyväskylän alueella suuren suosion saaneita nojatuolimatkoja, jossa maahanmuuttajataustainen henkilö esittelee kuulijoille oman maansa kulttuuria, tapoja ja elämää. Olisiko kyläyhdistyksenne kiinnostunut nojatuolimatkasta kylällänne, jos MONI-hanke järjestäisi sellaisen? Kyllä Ei PALJON KIITOKSIA VASTAUKSISTASI! 23 Kyselyn vastaanottaa ja lisätietoja MONI-hankkeesta ja kyselystä antaa koulutussuunnittelija Suvi Kaljunen, Maaseudun Sivistysliitto, Kauppakatu 23 ba 8, Joensuu. Puh ,

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari Eurooppasali

Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari Eurooppasali Kotoutuminen kuntoon! - julkistamisseminaari 16.6. 2016 Eurooppasali Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi Selvitys on osa Vihreä Sivistysliitto ry:n Ajatuspaja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot