MONI. Maaseutu ja monikulttuurisuus. esiselvityshanke 10/2012 4/2014. MONI... Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014

Transkriptio

1 MONI Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014 1

2 Esiselvitys: Suvi Kaljunen Taitto ja kuvitus: Asta Graphics c 2014 Arvoisa lukija, kädessäsi on Maaseudun Sivistysliiton toteuttaman Maaseutu ja monikulttuurisuus -hankkeen tuottama selvitys. Hanke sai alkunsa, kun kylillä kiertäessämme kuulin usein, että kylien yleinen huoli ympäri maakuntaa oli kylätoimijoiden joukon pieneneminen. Monissa illoissa pohdittiin, miten saataisiin toimintaan mukaan uusia tekijöitä. Havaitsin myös, että kyläilloissa ja tapahtumissa oli varsin vähän maahanmuuttajataustaisia osallistujia. Kuitenkin Pohjois-Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä, joista vieraskielisiä on ja muun kuin Suomen kansalaisia henkilöä (vuoden 2013 lopussa). Moni heistä asuu maaseudulla ja kaipaa kontakteja kantaväestöön, yhteisöön kuulumisen tunnetta ja mahdollisuuksia vaikuttaa asuinympäristönsä kehittämiseen ja on valmis myös kantamaan kortensa kekoon. Kylätoiminta olisi hyvä ja luonteva paikka osallistua yhteiseen tekemiseen, ja muutamissa kyläyhdistyksissä onkin jo mukana maahanmuuttajataustaisia aktiiveja. Monelle toisesta maasta Suomeen muuttaneelle kyläyhdistys on kuitenkin toimijana tuntematon, tai he eivät ole toistaiseksi osallistuneet sen toimintaan. Tähän selvitykseen on koottu noin kahdensadan maaseudulla (tai taajama-alueilla) asuvan maahanmuuttajataustaisen asukkaan kiinnostuksen kohteita, ajatuksia maaseudusta ja tietoa siitä, mitä he voisivat omalta osaltaan jakaa ja tuoda yhteiseen toimintaan. Selvityksessä esitellään myös maakunnan kylä-, Leader- ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja hankkeiden näkemyksiä ja kokemuksia maaseutuun ja monikulttuurisuuteen liittyen. Lisäksi nostetaan esiin maakunnan muutamia hyviä käytäntöjä sekä muiden Maaseudun Sivistysliitossa toteutettujen monikulttuurisuushankkeiden kokemuksia ja tuloksia. Lämmin kiitos kaikille selvitystyöhön tietoa, kokemuksiaan, näkemyksiään ja aikaansa antaneille henkilöille! Pohjois-Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä. 2

3 Sisällysluettelo 1.Maaseudun Sivistysliiton aiempien monikulttuurisuushankkeiden esittely s. 4 2.Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshankkeen toiminta ja tulokset s. 4 a.maahanmuuttajille suunnatun kyselyn tuloksia s. 5 Millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? b.kyläyhdistyksille ja muille yhdistyksille suunnatun kyselyn tuloksia s. 8 c.millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? - haastatteluiden antia s Mitä pitäisi tehdä ja miten? - toimijakentän näkemyksiä ja kokemuksia s Muutamia hyviä käytäntöjä meiltä ja muualta s Loppusanat s. 20 Liitteet: Maahanmuuttajille suunnattu kyselylomake s. 21 Kyläyhdistyksille suunnattu kyselylomake s. 23 Monien kulttuurien maakunta hankkeen esimerkkejä s. 24 3

4 1. Maaseudun Sivistysliiton aiempien monikulttuurisuushankkeiden esittely MSL Keski- ja Länsi-Suomen aluekeskuksen Monien kulttuurien maakunta (tuttavallisemmin Koti Keski-Suomessa) hanke on tarkoitettu eri kulttuuritaustaisille keskisuomalaisille. Toiminnassa tutustutaan puolin ja toisin tapoihin, tottumuksiin ja kulttuuriin sekä kehitetään yhteistä luovaa ja luontevaa tekemistä eri kansallisuuksien välillä. Hanke päättyy vuoden 2013 lopussa. (Lisää hankkeesta sivuilta ) MSL Pohjois-Suomen aluekeskus on toteuttanut kolme monikulttuurisuuteen liittyvää hanketta: ESR-rahoitteiset Muutoksessa mukana ; Muutoksessa mukana Lappi (loppujulkaisu: ) sekä yhteisö- ja monikulttuurisuushanke Koti maalla Koti maalla -hankkeen tavoitteena oli yhteisöllisyyden vahvistaminen pienillä maaseutumaisilla paikkakunnilla sekä yhteisöjen monikulttuurisuusosaamisen lisääminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Hankkeen kohderyhmiä olivat erityisesti nuoret, nuoret lapsiperheet, maahanmuuttajat ja uudet asukkaat. Hankkeessa mm. kokeiltiin ja löydettiin erilaisia yhteisöllisiä toimintamalleja, joissa tekemisen keskiöön nousivat paikallinen identiteetti, erilaisten kulttuurien kohtaaminen ja toimijoiden yhteen tuominen. Hankkeen julkaisemaan Me maalla -yhteisötyön menetelmäoppaaseen on koottu kahdeksan erilaista lähestymistapaa. Opas löytyy hankkeen sivuilta ja sen painetun version voi käydä noutamassa tai tilata postikulujen hinnalla MSL Itä-Suomen aluekeskuksesta. MSL Itä-Suomen aluekeskuksessa on tehty 2000-luvulla muutamia pienempiä monikulttuurisuus-hankkeita. Maaseudun monikulttuuristuminen on todellisuutta myös Pohjois-Karjalassa, ja se tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita eri toimijoille. MSL toteutti Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tuella Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshankkeen (jatkossa MONI-hanke) 10/2012 4/2014 välisenä aikana. 2. Maaseutu ja monikulttuurisuus -esiselvityshankkeen toiminta ja tulokset 4 Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa ja tuottaa tietoa sekä maaseudulla asuvien maahanmuuttajien valmiuksista ja mahdollisuuksista osallistua kyläelämään ja sen kehittämiseen että maaseudun toimijoidenvalmiuksista ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista. Lisäksi hankkeessa kartoitettiin toimijakenttää ja rakennettiin verkostoja mahdollista yhteistyötä silmällä pitäen. Esiselvitys tehtiin kyselylomakkeiden ja haastattelujen avulla. Maahanmuuttajataustaisille henkilöille suunnatun kyselyn lisäksi lähetettiin kysely kaikille Pohjois-Karjalan kyläyhdistyksille. Maahanmuuttajille toimintaa tarjoavien yhdistysten ja hankkeiden kenttää kartoitettiin vierailemalla ja toimijahaastatteluin. Esiselvitystyössä tuotettua tietoa voidaan käyttää maaseudun monikulttuuristumisen tukemiseksi järjestettävien toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja kehittelemiseksi.

5 Esiselvityksessä haluttiin kartoittaa mitkä ovat maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua maaseudun kehittämiseen ja tarvitaanko siihen jonkinlaista tukea? Millaista? mitkä ovat kylätoimijoiden valmiudet ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista? millaisilla toimenpiteillä voitaisiin kehittää paikallista verkostoitumista, yhteistyötä ja sosiaalisen pääoman hyödyntämistä maaseudun kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä? mahdolliset hyvät käytännöt Tietoa tuotettiin lomakekyselyin ja haastatteluin: Lomakekyselyt maahanmuuttajille (205 /194 vastausta); toteutettiin pääasiassa oppilaitoksissa Lomakekyselyt kyläyhdistyksille (n. 230 lomaketta/43 vastausta) Haastattelut pidempään Pohjois-Karjalassa asuneille maahanmuuttajille (9) Toimijakentän kartoitus ja haastattelut (30 toimijaa, 15 haastattelua) a. Maahanmuuttajille suunnatun kyselyn tuloksia (kyselylomake liitteenä) 205 vastausta, joista 194 analysoitiin (pois jätettiin Joensuun keskusta-alueelta tulleet vastaukset) Eniten vastaajia Joensuun, Lieksan ja Kiteen alueilta, vastaajia lisäksi Tohmajärveltä, Ilomantsista, Liperistä, Kontiolahdelta, Outokummusta ja Rääkkylästä. Vastaajat äidinkieleltään 23 eri kielen puhujia, suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, somali ja thai. Ikäjakauma v. Vastaajista n. 65% naisia, n. 35% miehiä Kyläyhdistysten ja muun yhdistystoiminnan tuntemus: 22 vastaajaa tiesi, että kylällä on kyläyhdistys (tai joissain tapauksissa asukasyhdistys) ja myös jotainsen toiminnasta, mutta toimintaan osallistuneita oli vain muutama; 145 vastaajaa ei tiennyt mitään kyläyhdistyksistä 20 vastaajaa tiesi asuinalueeltaan jonkun yhdistystoimijan, heistä noin puolet osasi nimetä jonkin yhdistyksen; 111 vastaajaa ei tiennyt, oliko heidän asuinalueellaan yhdistyksiä tai niiden toimintaa. 5

6 Lomakkeessa kysyttiin, minkälaisesta tai mihin aiheeseen liittyvästä toiminnasta vastaajat ovat kiinnostuneita (suluissa vastausten määrä): Suomen kieli (126) Liikunta/urheilu/tanssi (112) Ruuanlaitto/ ruoka-aineet (77) Tietokoneen käyttö (63) Terveystieto/ hyvinvointi (63) Musiikki (55) Luonto/ metsässä liikkuminen (53) Suomen perinteet ja kulttuuri (52) Jokamiehenoikeudet (51) Puutarhanhoito (51) Käsityöt (50) Marjat, sienet (47) Internet ja sähköiset palvelut (40) Kirjat ja lukeminen (37) Kodinhoito (37) Yhteiskuntatieto (34) Kotieläimet (34) Taide (33) Tekniikka (30) Puutyöt (24) Kylätoiminta (22) Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta (17) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka (15) Lomakkeessa oli myös vapaa kenttä muita kiinnostavia toimintoja varten. Niistä mainittiin seuraavia: Valokuvaus, matkailu, lasten asiat, jalkapallo, piirtäminen, vaatteiden teko, suomen historia, tietokone, ompelukone, kuntosali, oman yrityksen aloittaminen, extreme -autoilu, vanhusten avustaminen, sähkötyöt, puutarhanhoito, näytteleminen, kulttuuri, kuntosali, ammatti, työ, kaikki.. Kysymykseen Onko sinulla sellaisia tietoja tai taitoja, joita voisit opettaa muille vastattiin mm. seuraavia asioita: ruuanlaitto, oman maan keittiö (36) oman kulttuurin ja perinteiden tuntemus (20) käsityöt (myös tekniset työt, korut; 17) urheilu, liikunta (sähly, laskettelu, uinti, lentopallo, suunnistus, retkeily, jalkapallo;) 15 atk 10 piirtäminen 8 terveysasiat 6 tanssit 5 musiikki 4 laulaminen 3 yrtit, kasvit, marjat, sienet (3) auton korjaus (3) sähköön liittyvät asiat/ tekniikka (3) kielet (3) osaa monenlaista (3) puutarhanhoito (2) ortodoksinen/ muu uskonto (2) matkailuala/ opintomatkojen järjestäminen Venäjälle tai Viroon Lisäksi yksittäisillä vastaajilla oli seuraavia taitoja ja osaamista, joita he voisivat opettaa muille: perinteinen thaihieronta, floristin tehtävät, tilaisuuksien järjestäminen, kommunikaatio, eläintenhoito, selviytyminen ääriolosuhteissa. 6

7 Parturi-kampaaja, vakuutusasiantuntija, pankkiala, merkonomi, kirjanpitäjä, myyjä, kukkakauppias, ompelija, lastenhoitaja, sähköasentaja, sorvaaja, välskäri, opettaja, eläinlääkäri, psykologi, insinööri, lakimies, Lomakkeessa kysyttiin myös vastaajan koulutustaustaa. Kysymykseen vastanneista löytyy monien alojen osaajia: parturi-kampaaja, vakuutusasiantuntija, pankkiala, merkonomi, kirjanpitäjä, myyjä, kukkakauppias, ompelija, lastenhoitaja, sähköasentaja, sorvaaja, välskäri, opettaja (7), eläinlääkäri, psykologi (2), insinööri (3), lakimies. Peruskoulun oli suorittanut 21 henkilöä, lukion käyneitä oli 2. Ammatillinen koulutus oli 33:lla henkilöllä, keskiasteen tekninen tai muu koulutus 18:lla vastaajalla. Taidekoulun oli käynyt yksi vastaaja, ammattikorkeakoulututkinto oli viidellä vastaajalla. Viidellä oli ylempi korkeakoulututkinto kesken ja 24 vastaajaa on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Kyselyn ehkä haastavin osuus oli vastata kysymykseen, jossa kartoitettiin näkemyksiä ja ajatuksia maaseudusta kotimaassa ja Suomessa. Monet olivat sitä mieltä, että maaseudut eivät juuri eroa toisistaan, mutta erityisesti venäjänkielisissä vastauksissa korostui oman maaseudun heikko tila ja näköalattomuus verrattuna suomalaiseen, hyvin hoidettuun maaseutuun. Kotimaan maaseudusta mainittiin mm. seuraavia asioita: Tiestön rappeutuminen, vähemmän kehittynyt infra ja työttömyys, ei kauppoja, maatalous, pellot ja eläimet, hiljaisuus, kauneus, luonto, puhtaus, runsas työnteko ja puutarhanhoito. Myös kehittynyt kyläelämä, yhteisöllisyys ja toisista välittäminen näkyvät joissakin vastauksissa. Suomalaisesta maaseudusta nousi mm. seuraavia mielikuvia ja näkemyksiä: 7 Tärkeä, hyvinvointi riippuu maaseudusta, työ+vapaaaika, maatila, maanviljely, raaka-aineet, paljon työtä, ehkä kulttuuria, ei kielikurssia, luonnossa asumisen ylellisyys + kaupungin mukavuudet, elämä Suomessa on hyvää, metsä-metsä-metsä!, kylät, eläimet, pellot, vihreä, puita, hyvin hoidettu, täynnä elämää, naapuri ja kaupunki kaukana, vaikka kaunis, suomalaiset eivät halua asua siellä, järvet, mökki, harvaan asuttu, vaikea saada työtä, pitää olla oma auto, omaa tilaa kaukana toisista asukkaista, suuri rooli suomalaisen kulttuurin ja perinteen säilyttäjänä, paljon työtä, rauhallisuus, puhtaus, luonto, ei paljon autoja, kehittyneempi infra (ja muutenkin) kuin kotimaassa. Parikymmentä vastaajaa ilmoitti, ettei tiennyt millainen on suomalainen maaseutu.

8 b. Kyläyhdistyksille ja muille yhdistyksille suunnatun kyselyn tuloksia (kyselylomake liitteenä) Huhtikuussa 2013 lähetettiin yhdessä Pohjois-Karjalan kylät ry:n toteuttaman turvallisuuskyselyn kanssa kaikille alueen kyläyhdistyksille maahanmuuttajia koskeva kysely. Sen avulla kerättiin tietoa kunkin kyläyhdistyksen toiminta-alueen maahanmuuttaja-asukkaista, heidän osallistumisestaan kylätoimintaan, yhdistyksen mahdollisesta monikulttuurisesta toiminnasta sekä yhdistys kiinnostuksesta tai tarpeesta maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvän lisätiedon, kurssien tai toiminnan suhteen. Kyselyssä esiteltiin lyhyesti mm. Koti Keski-Suomessa hankkeessa suuren suosion saaneet nojatuolimatkat (tapahtuma, jossa maahanmuuttajataustainen henkilö esittelee omaa maataan ja kulttuuriaan) ja kysyttiin, haluttaisiinko sellainen järjestää kylällä MONI-hankkeen puitteissa. N. 230:sta kyläyhdistyksestä 43 vastasi kyselyyn. Näistä 19 kertoi toiminta-alueellaan asuvan maahanmuuttajia. Näistä yhdistyksistä 10 ilmoitti, että heidän toiminnassaan ei ole mukana maahanmuuttajataustaisia asukkaita ja 9 kyläyhdistystä kertoi, että heidän toimintaansa osallistuu myös maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Yksi kyläyhdistys oli kiinnostunut monikulttuurisuuteen liittyvästä lisätiedosta ja toiminnasta, kaksi vastasi ehkä ja muut 40 eivät olleet kiinnostuneita lisätiedosta, kursseista tai toiminnasta monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyen. Nojatuolimatkoista oli kiinnostunut 13 kyläyhdistystä, mutta nojatuolimatkan järjestäminen toteutui lopuksi vain yhdessä kyläyhdistyksessä. Muiden yhdistystoimijoiden monikulttuurisuustoiminnan ja -tarpeiden kartoitus: Ilomantsissa syksyllä 2012 järjestettyjen JANE-järjestöpäivien yhteydessä jaettiin mukana oleville yhdistyksille ja järjestöille kyläyhdistyskyselyä vastaavat kyselylomakkeet. Vastauksia palautettiin 15. Vastanneista järjestöistä ja yhdistyksistä kolmella oli monikulttuurista toimintaa, lisätiedosta/kursseista/toiminnasta kiinnostuneita oli 5, ehkä- vastauksia tuli 5 ja 5 yhdistystä ei ollut kiinnostunut tai jätti kysymyksiin vastaamatta. 8

9 Lomakekyselyiden yhteenveto Kyselyvastausten perusteella voidaan todeta, että kylätoiminta on monelle maahanmuuttajalle melko tuntematon asia. Muutamat olivat kuulleet kyläyhdistyksen toiminnasta tai tiesivät sellaisen olemassaolosta, mutta vain pari henkilöä ilmoitti osallistuneensa kyläyhdistyksen toimintaan. Myös muiden yhdistysten toiminnasta oli vastaajilla hyvin vähän tietoa. Lomakkeiden täyttötilaisuuksissa kävi ajoittain ilmi, että jo yhdistyksen ja yhdistystoiminnan käsite oli monelle vastaajalle vieras. On mahdollista, että kotimaassa tai entisellä kotiseudulla ei ole juurikaan ollut yhdistystoimintaa, niiden toimintaperiaatteet ovat olleet korruptoituneita tai muuten epämääräisiä tai yhdistystoimintaan osallistuminen on voinut olla vaarallista tai kiellettyä. Vastaavasti maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus, tai ainakin maahanmuuttajien osallistuminen yhdistyksen toimintaan näyttäisi olevan monelle yhdistykselle suhteellisen uusi asia. Kyselyyn vastanneista kyläyhdistyksistä yhdeksän yhdistyksen toimintaan osallistuu maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, ja joissakin heitä on ollut mukana jo niin pitkään että heitä ei enää edes mielletty maahanmuuttajiksi, mikä voidaan nähdä tavoitetilana yhteisessä toiminnassa. Olisikin mielenkiintoista kartoittaa näiden kyläyhdistysten kokemuksia ja esimerkkejä siitä, miten he ovat saaneet maahanmuuttajataustaisia asukkaita mukaan toimintaan pidemmäksikin aikaa. Maaseudulla asuvilla maahanmuuttajilla on monenlaista osaamista ja koulutusta, sekä myös kiinnostusta jakaa niitä muiden kanssa. Selvitykseen vastanneista äidinkielien valikoima kattoi 23 kieltä, joten maaseudullakin on siis varsin kattava kielivalikoima. Suurin osa vastaajista oli suomen kielen kurssilla tai osallistunut sellaiselle aikaisemmin, joten suomen kielen taito oli ainakin auttava tai kohtalainen suurimmalla osalla vastaajista. Jossain määrin kotimaisesta, mutta erityisesti suomalaisesta maaseudusta oli monilla vastaajilla positiivisia mielikuvia, useissa vastauksissa korostettiin suomalaisen maaseudun hyvää kehitystasoa ja maaseudusta huolehtimista. Selvitykseen vastanneista äidinkielien valikoima kattoi 23 kieltä, joten maaseudullakin on siis varsin kattava kielivalikoima. 9

10 Toimijakentän kartoitus ja toimijahaastattelut: Hankkeen toiminta-aikana kävin tutustumassa noin kolmeenkymmeneen organisaatioon, joilla oli toiminnassaan mukana maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tai maahanmuuttajille suunnattua toimintaa. Osa organisaatioista, erityisesti oppilaitokset, tekivät myös arvokasta yhteistyötä lomakkeiden täyttämisen merkeissä, ja 15 eri organisaation edustajaa osallistui haastatteluun maaseutuun ja monikulttuurisuuteen liittyvien kokemusten ja näkemysten kartoittamiseksi. Pohjois-Karjalassa on varmasti muitakin yhdistyksiä, joilla on joko maahanmuuttajille suunnattua tai monikulttuurisuutta tukevaa toimintaa, mutta en saanut niitä tietooni tätä esiselvitystä ajatellen riittävän ajoissa. Myös muutamiin maahanmuuttajien omiin organisaatioihin en yrityksistä huolimatta saanut kontaktia tutustumista tai haastattelua varten. Toimintaan tutustuminen ja/tai haastattelu tehtiin seuraavissa organisaatioissa:spr Savo-Karjalan Piiri/ toimintakeskus Vatakka ja Kontioniemen vastaanottokeskus, Kontiolahden vastaanottokeskus Oy, Perheryhmäkoti Lukkarila, Suuntaviittoja itsenäiseen elämään hanke, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry., Aducate/ Monikko-hanke, Pohjois-Karjalan AMK/Monikulttuurinen Lieksa-projekti, Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt hanke, ViaDian lähiötalo, Rikosuhripäivystys / ULRIK projekti, Pakolaisapu ry/ Kasvokkain-hanke, Pohjois-Karjalan Leader-yhdistykset, Lieksan AIKO, Lieksan Kristillinen opisto, PerheryhmäkotiTuikku, Kiteen Evankelinen opisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Niittylahden opisto, Lieksan Tukipiste, Iljala ry, Pakolaisen oppimispolku hanke, Lieksan Virikesoppi, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys/salli-, MOI ja MONIJAKE hankkeet ja maahanmuuttajatyön keskus Silta, Pohjois-Karjalan Martat, Hotelli Joki, Tohmajärven kunta, MTK Pohjois-Karjala, Keski-Karjalan kyläkumppani, Joensuun paikallistoimijat ry, Pohjois-Karjalan kylät ry, Kaivo ry, Nurkkala ry ja MOVE-verkosto. c. Millaista on asua pohjoiskarjalaisella maaseudulla? - haastatteluiden antia Haastateltavina oli 8 Pohjois-Karjalassa 8-20 vuotta asunutta henkilöä Euroopasta, Baltiasta ja ent. Neuvostoliiton alueelta. Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään Suomeen muuttamisesta, maaseudulla asumisesta, sosiaalisten verkostojen rakentumisesta, kylätai muuhun yhdistystoimintaan osallistumisesta ja asioiden muuttumisesta vuosien saatossa. Unelmapaikka, unelmamaa, luonnollista, mukavia ihmisiä joihin voi luottaa 10 Pohjois-Karjala on koettu hyvänä paikkana asua ja elää. Yksi haastateltavista oli ennen Pohjois-Karjalaan asettumista kiertänyt töissä useamman vuoden ympäri Suomea, ja Pohjois-Karjalassa tuntui erilaiselta, ihmiset ryhtyivät juttelemaan nopeammin, heidän kanssaan pääsi helpommin yhteistyöhön. Eräs haastateltavista muisteli saapumistaan harjoittelijaksi paikkakunnalle: [Tuohon aikaan] juna-aseman laituri oli tehty puusta, ihan kuin olisi tullut satumaiseen paikkaan, kuin vanhasta elokuvasta, oli heti mukava tunnelma. Emäntä oli asemalla vastassa -- koko juttu alkoi niin aktiivisesti, juuri ja juuri ehti katsoa paikkoja kun jo lähdettiin Joensuuhun muiden opiskelijoiden tapaamiseen, ettei tulisi tylsää. -- ensimmäisenä kesänä tuli sellainen tunne, että haluan tulla tänne takaisin.

11 Hiukan etelämpää tulleelle haastateltavalle erilainen ilmasto ja kulttuuri olivat aluksi hiukan haastavia: Ensimmäinen talvi oli ihan kamala -- kyllä se pikku hiljaa meni sitten..nyt olen oppinut, tottuu ihan, se on ihan ihme kyllä kun ihminen tottuu.. Oli niin hiljaista, pimeää.. aluksi ajattelin, ei näy valoa, mutta sitten kaikki toimii, ihan mukava. Rauhallisuus ja puhtaus ovat myös asioita, joista haastateltavat pitävät maaseudulla: Suomessa on tosi hyvä puhdas luonto, marjat ja kalastus.. pitäisi olla suomalaisten ylpeitä että on näin hyvin! Maaseudulle muuttoa ei ole pidetty haastavana, vaikka olisikin kotoisin suuresta kaupungista: tykkäsin ajatuksesta, että otettaisiin joku lammas ja kana, ja luonto ympärillä, ja että voi kävellä ovesta suoraan ulos, sitä minä pidän suurena vapautena. Maaseudulla ihmiset ovat lähempänä toistensa elämää, mutta sen myötä myös turvaverkko on hyvä, kaupungissa sellaista ei ole. Yksi haastateltavista toi esiin myös naisen aseman Suomessa. Se on hänen mukaansa täällä parempi kuin kotimaassa. Voi opiskella, osallistua politiikkaan ja oikeusturvakin on hyvä. Eräs haastateltavista totesi, että suomalaiset eivät ole kovin suorapuheisia, mutta rehellisiä, se on tosi hyvä juttu. Yksi haastateltavista kertoi pitkien välimatkojen aiheuttavan edelleen hämmästystä, ja toinen totesi niiden tuntuneen alkuun työläiltä, varsinkin kun ei ollut ajokorttia eikä autoa. Julkisten liikenneyhteyksien ja muiden palveluiden mainittiin maaseudulla heikentyneen 80-lukuun verrattuna. Yksi haastateltavista koki maaseudulle muuton aluksi pelottavana kun ympärillä oli metsää ja villieläimiä, mutta on sittemmin hän tottunut pitämään metsästä. Joitakin kokemuksia ennakkoluulojen kohtaamisesta nousi esiin haastattelujen yhteydessä, mutta myös niiden ylittämisestä yhteisen toiminnan myötä. Yksi haastateltavista kertoi kohdanneensa aluksi jonkin verran epäluuloja, jotka vaikuttivat myös työnsaantiin. Sittemmin ihmiset olivat todenneet, että tehän olettekin ihan mukavia ihmisiä henkilökohtaiset kontaktit ja yhdessä tekeminen auttavat epäluulojen hälventämisessä. Pienessä kylässä kaikki tuntevat kaikki ja tietävät jo, että olet ulkomaalainen. Kyläyhdistyksillä voisi olla keskeinen rooli esim. yhteisen, tutustuttavan toiminnan järjestämisessä heti aluksi. Niin, tästä yhdistys -- yhteistyöstä, ja mitä tapahtumia on maaseudulla, on tosi tärkee, eikö niin, että miten vois olla että ottaa.. näitä maahanmuuttajia mukaan.. Yksi haastateltavista muistelikin hyviä kokemuksiaan kyläläisiin tutustumisesta kyläyhdistyksen tapahtumien myötä : välillä kävimme siellä (kylätapahtumissa) ja juttelimme, tapasimme, vähitellen kutsuivat, oli saunailtaa ja, tutustuimme, ihan mukava. Siinä porukka, siis kun tunnen, on todella todella mukavia ihmisiä. Pohjois- Karjalan alueella asuu ulkomailla syntynyttä henkilöä. 11 Tarvitaan luontevaa, yhteistä toimintaa jossa ei ole väliä kuka tulee mistäkin. Varsinkin jos on yhteinen kiinnostus johonkin aihepiiriin, on helppo lähteä mukaan. Yhdistystoiminta on tärkeää myös maaseudulla. Järjestötoiminnassa on usein mukana sosiaalisia ihmisiä. Yksi haastateltavista kuvaili kyläyhteisöään seuraavasti: maaseudun porukka aina järjestää jotain, kaikki tervehtii ja on mukavaa. Pari haastateltavaa oli toiminut useamman vuoden lasten harrastustoiminnassa. Aktiivinen oma osallistuminen on ollut palkitsevaa: yhdessä tekemisen ilo kyläläisten kanssa on antanut paljon, ja positiivinen palaute toiminnasta on otettu kiitollisuudella vastaan. Yksi haastateltavista oli ollut aluksi huolestunut, lähtevätkö ihmiset mukaan kun hän on ulkomaalainen (asunut paikkakunnalla toistakymmentä vuotta). Ihmiset olivat kuitenkin innolla mukana, ja se teki vaikutuksen: ihan itkettikin, kun olin niin kiitollinen, että, sielu voitti, ovat niin sielukkaita ihmisiä.

12 Ihmisellä pitää olla jonkinlainen yhteisö, johon kuulua Ihmisellä pitää olla jonkinlainen yhteisö, johon kuulua Sosiaalisen elämän rakentaminen ja kontaktien luominen on osoittautunut joiltain osin haasteelliseksi. Ulkomaalaisia oli siihen aikaan yhden käden sormilla laskettava määrä, oltiin värikkäitä ja erikoisia, kiinnostavia mutta kiinnostuksesta huolimatta meni kauan, ennen kuin syntyi varsinaisia ystävyyssuhteita; lähelle on vaikea päästä. Verkostojen syntymistä ovat edistäneet toimiminen yhdistyksessä tai muuten kiinnostavan yhteisen asian tai harrastuksen parissa, lasten kouluun menon myötä syntyneet kontaktit, suomalaiset sukulaiset ja heidän toimintapiirinsä. Oman aktiivisuuden merkitystä kontaktien luomisessa korostivat erityisesti miespuoliset haastateltavat. Toisaalta haastateltavista muutamakin mainitsi, että myös aktiivisten mukaan ottajien rooli on tärkeä ja henkilökohtaiset kontaktit mukaan saamiseksi ovat merkittäviä. Muutamakin haastateltava kertoi perheen ja suvun olevan keskeisessä roolissa kontaktien luomisessa: perhe ja suku ottivat hyvin vastaan, anoppi kierrätti katsomassa paikkoja ja tapahtumia. Osallistuminen vaatii myös rohkeutta. Yksi haastateltavista pohtikin, miten rohkaista ulkomaalaista siinä että hän lähtee mukaan esim. yhdistystoimintaan? Kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta nousi haastatteluissa joitakin kokemuksia ja näkemyksiä. Ulkomailta muuttaneelle henkilölle olisi tärkeää päästä mukaan suomalaisten elämään ja nähdä suomalaista arkea. Yksi haastateltavista muisteli kurssilla tapaamaansa eteläeurooppalaista nuorta äitiä, joka kertoi seisseensä taajama-alueen hiekkalaatikolla ja miettineensä, miten suomalaisia voisi lähestyä: Pitääkö miun leipoa kakku tai jotain? Pitääkö minun kysyä saako minun lapsi leikkiä sinun lapsen kanssa ja saako tulla kylään? Suomalaiseen arkielämään tutustumisesta todettiin, että myös ulkomaalaiset vieraat ovat olleet oikein kiinnostuneita suomalaisesta arjesta ja mahdollisuudesta tutustua siihen. Haastateltavalle itselleen on ollut antoisaa tutustua lähiympäristöön yhdessä naapureiden kanssa toisten omasta kotiseudusta kertomisen kuunteleminen lieventää myös omaa kotikaipuuta. Muutama haastateltava pohti myös omaa taustaansa ja kotoutumistaan suhteessa kauempaa ja muista syistä Suomeen muuttaneiden tilanteeseen: Minulla kuitenkin oli eurooppalainen elämäntapa, jos ihminen tulee semmoisesta maasta jossa ollut ihan erilainen (elämäntapa), ja pääsee johonkin kouluun tai töihin, se on ihan erilainen se systeemi, ihan hirvee se askel.. Toisaalta, eurooppalainenkaan tausta ei aina auta: kun on kaikenlaiset sellaiset käsitykset, --- ja kun ei pysty keskustelemaan.. se on vaikeaa. Euroopasta muuttaminen ei myöskään vähennä erilaisuuden kokemista tai tee elämästä helppoa: (Ajattelin, että) pittää muuttua, suomalaiseksi, muuten olen koko ajan ääliö täällä --no totta kai lähtökohta, olen vapaaehtoisesti tullut tänne, lähtökohta on ihan eri Monenlaiset väärinymmärrykset ja kommunikaation puute tuottavat myös harmia sekä kotikentillä että yhteiskunnallisella tasolla: Meidän kieli kun on vähän erilainen, eri äänteinen [hän luuli että] mie tappelen lasten kans, kun se kieli on terävämpi, silleen, hänestä tuntui että minä oon aina huutamassa. Ennen kaikkea Lieksassa, miksi tää tilanne, -- miksi, koska ei puhuta asioista, -- puhutaan toisten ohi ja, heitetään suomi24-palstalle jotakin, [joka] ei oo mitään asiallista, ja maahanmuuttajat ajattelee heti että kaikki on rasisteja, ja ei oo näin helppoo, ne pienet kulttuurierot, on [kohta] niin isoja, ja väärinymmärryksiä syntyy nopeasti.. 12

13 Tasavertaisuus ja vuorovaikutus ovat tärkeitä asioita, toiset kulttuurit ja ihmiset rikastuttavat elämää: --minä kunnioitan ja pidän suomalaisista ja Suomesta, --ja, ei varmasti ulkomaalainen koskaan pysty ymmärtämään - oikeeta suomalaista sielua, että miksi he ovat sellaisia -- mutta jos syntyy sellainen symbioosi, niinku vuorovaikutus ja ollaan valmiina kuuntelemaan [niin yhteistyö sujuu hyvin].. Maailma on mielenkiintoinen, ja ihmiset miksi soditaan, eikö voisi nauttia tästä erilaisuudesta ja tehdä tutkimusmatkoja maailmaan? Suomen kieli on siitä kivaa, että muutamalla pikku virheellä koko merkitys voi vaihtua merkittävästi. Haastatelluista vain muutama oli käynyt kielikurssilla Pohjois-Karjalaan saavuttuaan. Yleisin syy oli se, että siihen aikaan ei järjestetty suomen kielen kursseja. Vähän myöhemmin järjestetyille kursseille oli yritetty osallistua, mutta kielioppipainotteinen opetus ei ollut tuntunut sopivalta. Kieliopista ei edelleenkään ole hajuakaan. Yksi haastateltava oli käynyt kielikurssia jo kotimaassaan ennen Suomeen muuttoa. Kurssilla oli opetettu kirjakieltä, joka ei ollut osoittautunut oikein käyttökelpoiseksi, kun pohjoiskarjalainen murre oli tuntunut aivan eri kieleltä. Asuminen maaseudulla on muutamankin haastateltavan mielestä ollut kaupunkia parempi ympäristö kielenoppimisen suhteen: Kaupungin maahanmuuttajilla voi olla vaikeampaa, puhuvat vain omaa kieltä. -- Itse olen ihmeissäni, miten mä osaan jo niin paljon kieltä, pysyy päässä, ihan kuin radiokanavat vaihtaisi kielestä toiseen. Vaikka minä puhun ehkä vähän virheen kanssa, sanotaan emännän kanssa että keittiökieli, ei se ole mitään supertaitavaa mutta riittää. Osa haastateltavista piti hyvää suomen kielen taitoa hyvin tärkeänä. Alkuun, kun kielitaito oli vähäisempi, yksi haastateltavista kertoi kokemuksistaan seuraavasti: sä oot koko ajan idiootti jossain, istut jossain hiljaa, ja jos avaat suus niin keskustelu loppuu siihen, koska menee ihan pieleen.. Toinen haastateltava kuvaili kokemuksiaan näin: -- alussa, kun on kotimaassa toiminut kovasti töissä, ja tulet, et osaa suomea, [tuntui että] en osaa mitään, en osaa suomea, ja kenenkään kanssa en voi puhua, ei voi selittää mitään, ja tuntuu että olen ihan hölmö, tää itsevarmuus ja kaikki, se meni ihan fiuuuh.. tää kielijuttu on tosi tärkeä. Maahanmuuttajaopiskelijalla pitää olla uskallusta ja sinnikkyyttä kysyä asioita uudestaan ja uudestaan: Kieli ja kulttuuriasioissa piti lähteä ihan nollasta, se oli aika raskasta. Yli puolta ei tajunnut, mutta siinä on se sinnikkyys, menet kokeeseen, ja sitten toinen kerta, ja se sinnikkyys, ja hirveesti aikaa. Ei minkäänlaista niinku [erillistä tukea], keskenään myö ulkomaalaiset harjoiteltiin.. kaikki nollasta piti, ihan kaikki, ei myö ymmärretty kirjaston systeemiäkään ollenkaan.. hyvä että, jos uskallat kysyä, yks, kaks, kolme kertaa.. -- istut jossain hiljaa, ja jos avaat suus niin keskustelu loppuu siihen, koska menee ihan pieleen. 13 Eräs haastateltava kertoi, että suomalaisessa kulttuurissa oli aluksi hämmentäviä asioita paljonkin, mutta sanoin itselle, että tämä on vaan heidän tapa. -- Anoppi opasti tosi paljon, kun asuttiin tässä yhdessä niin auttoi tosi paljon kotiasioissa ja keittiössä ja se oli ihan mukava. Uuden kotimaan perinteisiin haluttiin perehtyä mm. lasten takia: Joulu ja juhannus, ihan erilainen se piti vaan opetella. Toista haastateltavaa viehättivät Suomessa perinteiset kansallisiin juhlapäiviin liittyvät tavat, liputukset, kynttilät ikkunoilla jne.

14 Paljon on muuttunut siitä kun tulin. Tai ehkä minä olen muuttunut? Jokaisella on mukanaan oman maansa kasvatus ja kaikki se, mitä kotimaa on antanut siihen ei tosin ole täällä aina kovin paljon kiinnostusta. Toisessa kulttuurissa eläminen on raskasta, vaativaa juhlat, sinulta kaikki häviävät kerralla, nimipäivät, ei kukaan tiedä milloin sinulla on syntymäpäivät ja muut juhlat, joilla täällä ei ole merkitystä.. Yksi haastateltava kertoi kaipaavansa omasta kulttuuristaan lämpöä ja kaikenlaisten asioiden jakamista, mutta toisaalta on täällä pohtinut että siinä on hyvätkin puolet, että huonoa ei kaadeta päälle. Toisaalta jos elämässä on vaikeampia aikoja, tuntee itsensä usein tosi ulkopuoliseksi. Muutama haastateltava kertoi myös Suomessa asuttujen vuosien vaikutuksesta kotimaanmatkojen yhteydessä: Ympäristö vaikuttaa kun nyt menen kotimaahan, on paljon ihmeellistä - - kavereiden piiri on pienentynyt. Toinen on huomannut saman ilmiön: kulttuurishokki tulee, kun lähtee kotimaahan jo Helsingissä on liian paljon ihmisiä. 3. Mitä pitäisi tehdä ja miten? - toimijakentän näkemyksiä ja kokemuksia Yhdistys- ja kansalaistoiminnalla on Suomessa suuri merkitys paitsi vapaa-ajan ja yhteisöllisten toimintojen kehittäjänä ja toimintakenttänä, myös tiedon ja vertaistuen tuottajana ja edunvalvojana monenlaisille ryhmille ja toimijoille. Yhdistykset ovat myös merkittävä vaikutusväylä yhteiskunnallisessa elämässä. Mahdollisuus toimia yhdistyksissä on myös hyvä väylä tutustua kantasuomalaisiin, oppia ja ylläpitää suomen kielen taitoa sekä osallistua yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen. Yhdistystoiminta nähdään toimijakentässä yleisesti tärkeänä osallistumisen ja osallistamisen muotona, ja myös kylätoiminnan roolinähtiin maaseudun maahanmuuttajien kohdalla tärkeänä: Kylätoiminnassa olisi paljon sellaista toimintaa, jossa maahanmuuttajat pystyisivät osallistumaan, erityisesti puolisot voisi saada mukaan toimintaan. Peruskontaktin luominen lähiympäristöön lisää turvallisuutta ja turvallisuuden tuntua sekä osallisuutta kylän elämään. Entä, jos toimintaakin olisi, mutta miten tavoittaa osallistujat? 14 Toimijaverkoston kartoituksessa ja haastatteluissa keskusteltiin erityisesti maaseudulla asuvien maahanmuuttajien tilanteesta. Haastatteluissa kävi ilmi, että joidenkin yhdistysten maaseutualueilla toteutettavassa toiminnassa (mm. SPR, Martat, 4H sekä muut kyläyhdistykset) on yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia osallistujia. Yhdistyksillä ja oppilaitoksilla on ollut Pohjois-Karjalan alueella useita monikulttuurisuuteen liittyviä hankkeita. Ne, kuten pääosa muustakin maahanmuuttajille suunnatusta toiminnasta keskittyy kuntakeskuksiin. Kaikilla toimijoilla oli käsitys siitä, että kylillä asuu jonkin verran maahanmuuttajia, mutta maaseudulla asuvien maahanmuuttajien verraten vähäisen määrän vuoksi nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista tai tarpeellistakaan jalkauttaa esim. neuvontapalveluita maaseudulle tai järjestää siellä erikseen maahanmuuttajille suunnattua toimintaa. Toisaalta erikseen maahanmuuttajille suunnatusta toiminnastakin on monensuuntaisia ajatuksia. Olisi toki toivottavaa ja tavoiteltavaa, että maahanmuuttajat osallistuisivat kaikille yhteiseen toimintaan, mutta toisaalta mm. yhteiskuntatietouden ja kielenopiskelun osalta on tarvetta myös erityisesti maahanmuuttajille räätälöityihin palveluihin. Jotkin organisaatiot olivat myös kokeneet osallistujien saamisen

15 mukaan toimintaan ajoittain haasteelliseksi. Yhtenä syynä nähdään tiedonkulun ongelmat: Suomi on yhdistysten luvattu maa, toiminta on järjestäytynyttä toisin kuin monessa muussa maassa. Varsinkin jos puoliso on suomalainen, vaikuttaa paljon hänen aktiivisuutensa aika monella saattaa olla hyvin olemattomat sosiaaliset verkostot itsellään [ja] - puutteita kielitaidossa ja tietotaidoissa, lehtiä ei lueta, puskaradio on ainoa tiedotusmuoto monille. Omakieliset ilmoitukset ja avainhenkilöiden löytäminen eri kulttuureista [voisivat auttaa] [maaseudulla asuvien] piirit tuskin ovat niin suuria etteivät maahanmuuttajat tietäisi toisistaan ja saisi sitä kautta tiedonvälitysverkostoa. Vaatii tosin työtä löytää ne [avainhenkilöt]. Sekä maahanmuuttajataustaisilla haastatelluilla että yhdistystoimijoilla on kokemusta siitä, että maahanmuuttajat eivät usein tiedä, kenelle toiminta on tarkoitettu ja saako siihen osallistua, tai heillä saattaa jopa olla kokemuksia tilanteista, jossa he eivät ole kokeneet itseään tervetulleiksi mukaan. Joitain kokemuksia oli myös tilanteista, joissa ennakkoluuloista oli päästy yli, kun yhteinen toiminta antoi mahdollisuuden tutustua ja oppia toisesta kulttuurista ja ihmisestä. Parhaimmat kokemukset mukaanpääsemisestä ja osallistumisesta (paitsi yhdistystoimintaan, myös yhteisön elämään) olivat henkilöillä, jotka suomalainen ystävä tai sukulainen oli vienyt toimintaan mukaan. Kaikilla tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, ja muutamat yhdistystoimijat olivatkin vakuuttuneita henkilökohtaisen kontaktin merkityksestä paitsi suomalaisten, myös maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mukaan saamisessa: Ongelmat maaseudulla samat kuin muillakin asukkailla eli liikkuminen, etäisyydet ja vähän ihmisiä, kohtaamismahdollisuuksia pitää etsiä paljon aktiivisemmin kuin kaupunkialueella. Ihmisten mukaan saaminen edellyttää henkilökohtaista kontaktia ja kutsumista ainakin ensimmäiseen kokoukseen, -- suomalaisenkaan ei ole kovin helppoa tulla uuteen yhteiskuntaan ja ympäristöön, saati maahanmuuttajan, joka ei ehkä ihan hahmota mistä on kysymys. Avoin (laaja) tiedotus voisi olla esim. järjestötoiminnassa hyväksi sellainen, jossa viesti menisi kaikille, ei välttämättä vain maahanmuuttajille. Monesti on tarpeen käydä myös kutsumassa henkilökohtaisesti, jos ihmiset eivät koe tiedotteiden koskevan heitä. Ihmisten mukaan saaminen edellyttää henkilökohtaista kontaktia. Kulkuyhteydet mainittiin yhtenä esteenä kuntakeskuksissa järjestettävään toimintaan osallistumisessa monella ei ole suomalaista ajokorttia tai autoa. Myös maaseudulla asuvien yksittäisten maahanmuuttajien hankala tavoitettavuus nousi esiin haastatteluissa (sekä myös tämän esiselvityksen yhteydessä), ja vaikuttaa mm. toimintamahdollisuuksista tiedottamiseen. Vähäinen tai riittämättömäksi koettu kielitaito, tiedon puute omista oikeuksista ja mahdollisuuksista Suomessa sekä elämäntilanne saattavat tehdä osallistumisesta haastavaa tai jopa mahdotonta. 15 Toisaalta myös pohdiskeltiin, että Maaseudun yhteisöllisyys saattaa imaista mukaansa helpommin kuin lähiön kerrostaloelämä. -- Paiholan kylä on hyvä esimerkki hyvästä vastaanotosta, kyläläisissä on tukihenkilöitä ja tukiperheitä ollut vuosien ajan ja pysyviä kaveruussuhteitakin on syntynyt. Tuskin se on ollut heille helppoa, mutta mahdollista se on. Vaatii sen, että vahvat

16 persoonat ovat mukana myös kylätoiminnassa ja voimakkaita siellä, ja ottivat maahanmuuttajia siipiensä suojaan. [Myös muissa kylissä] otetaan vastaan uudet tulijat ja uudet vauvat, jolla saadaan mukaan ihmiset kylätoimintaan, toiminta on monipuolista, kaikenlaista tarjolla, sopii kaikille. -- Pitää luoda niitä puitteita ja erilaisia toimintoja. Henki on tärkeä, halutaanko uusia ihmisiä monissakin kylissä on nähtävissä, että on sellaista aitoa [halua ja toimintaa]. Ennakkoluulot syntyvät, kun ei olla tekemisissä ja vuorovaikutuksessa Ennakkoluulot syntyvät, kun ei olla tekemisissä ja vuorovaikutuksessa Monet maahanmuuttajat tulevat kulttuureista, joissa yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Suomeen muuton myötä voi merkittävä osuus elämästä kutistua pahimmillaan olemattomaksi: Maahanmuuttajuuteen liittyy usein alkuvaiheessa kriisi: et osaa liikkua, et osaa kieltä, tunnet itsesi lapseksi, monta kynnystä jotka pitää ylittää. Negatiiviset kokemukset ja puuttuva puolison tuki vaikuttavat piirin kutistumiseen. Pelottavaa, kuinka vähän jotkut maahanmuuttajat tietävät mahdollisuuksistaan, eivät ehkä edes näe niitä itselleen kuuluviksi. Surullista ja pitkällä tähtäimellä huolestuttavaa. -- Meillä kaikilla on elämässä tilanteita, joissa tarvitsee apua. Jos et osaa pyytää tai ei ole keneltä pyytää, olet aika yksin. meillä ajatellaan myös että on kohteliasta ettei olla liian tungettelevia. Siinä voi mennä aika pitkään ennen kuin keskusteluyhteys käynnistyy. Vaikka ilmapiiri ei olisikaan (avoimen) kielteinen, kontaktien vähäisyys kantaväestöön on monille maahanmuuttajille tosiasia ja vaikuttaa osallistumismahdollisuuksien ohella elämänlaatuun sekä kotoutumiseen. Etelä-Savon ELY-keskuksen julkaisema tutkimus Maahanmuuttajat kuntalaisina (2010) kuvailee Itä-Suomen tilannetta seuraavasti: Maahanmuuttajien omat arviot tukevat edellä kuvattua näkemystä rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Haastatelluista maahanmuuttajista lähes kaikilla oli ainakin muutama kantasuomalainen hyvän päivän tuttu, mutta muutoin suhteet jäivät etäisiksi aviopuolisoita ja lähisukulaisia lukuun ottamatta. Valtaosalla perheen ulkopuoliset, läheiset ystäväsuhteet suuntautuvat omaa etnistä taustaa ja heidän itsensä kanssa samaa äidinkieltä puhuviin maanmiehiin ja naisiin. Yksinäisyys ja erillisyys sekä läheisten kontaktien luominen kantaväestön kanssa nousivat esiin kaikissa kuulemistilaisuuksissa. Tämän voidaan osaltaan katsoa vaikeuttavan tai ainakin hidastavan kototutumisprosessia. Maahanmuuttajien osallisuuden kokemuksilla ja tosiasiallisilla vaikuttamismahdollisuuksilla on keskeinen merkitys kotoutumisprosessin onnistumisen kannalta. Tämä tutkimus omalta osaltaan osoitti, että Itä-Suomessa asuvien maahanmuuttajien kiinnostus yhteiskunnalliseen toimintaan oli varsin vähäistä, ja että lähes jokainen haastatelluista maahanmuuttajista oli kokenut jonkinasteista turvallisuusuhkaa ainakin nimittelyjen, pilkanteon ja uhittelun muodossa. Mahdollisia ongelmia voidaan ehkäistä tehokkailla opastus- ja kotouttamistoimilla, eri väestöryhmien hyvien suhteiden edistämisellä ja monikulttuurisuuden tukemisella paikallistasolla. -- Kansalaisjärjestöjä sekä asukas- ja kyläyhdistyksiä tulee kannustaa ja tukea monikulttuuristen tapahtumien ja harrastetoiminnan kehittämisessä Virtanen Petri, Puurtinen Sari, Terävä Eeva & Kinnunen Katri (2010 b). Maahanmuuttajat kuntalaisina. Selvitys maahanmuuttajien elämäntilanteesta ja palveluista Itä-Suomessa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2010. MONI.. Etelä-Savon. ELY-keskus, Mikkeli. Maaseutu ja monikulttuurisuus esiselvityshanke 10/2012 4/2014

17 Yleisten toiminta ja osallistumismahdollisuuksien lisäksi toimijahaastatteluissa pohdiskeltiin suomen kielen oppimiseen ja ylläpitämiseen liittyviä asioita. Tiedossa oli, että monet työn perässä Pohjois-Karjalaan tulleet henkilöt eivät useinkaan pysty osallistumaan kielikursseille, ja suurelle osalle maahanmuuttajia tarjotut kurssit eivät vielä riitä kunnollisen kielitaidon saavuttamiseksi tai se pääsee rapistumaan kontaktien ja käytön puutteen vuoksi. Tästäkin syystä kontaktit ja vuorovaikutus kantaväestön kanssa ovat tärkeitä. Myös maaseudulla olisi hyvä olla kielenopiskelun mahdollisuuksia esimerkiksi kylätaloilla voisi järjestää vaikka nettiopiskelumahdollisuuksia (mikäli nettiyhteys löytyy), keskusteluryhmiä, tai muuta kielitaitoa ylläpitävää toimintaa: Suomen kielen opetuksen levittäminen ympäri Pohjois-Karjalaa - netin kautta olisi käytettävissä melko paljon materiaalia jos ihmiset löytäisivät ne. -- suomen kielen koulutuksessa voisi olla hyvä olla vierailuja, silloin ymmärtää paljon enemmän kuin kirjasta lukemalla. Kielenopetuksen järjestäjien ongelma puolestaan on kurssien taloudellisten resurssien jatkuva pieneneminen, mikä karsii toiminnallisia osuuksia opetuksesta: --näkeminen ja paikan päällä käyminen on aina kiinnostavampaa kuin tekstin lukeminen -- olisi hyvä ajatus, jos [kielenopetuksessa voisi järjestää] tällaista tai mitä tahansa muuta jossa pääsisi liikahtamaan johonkin, olisi tervetullutta rahat ovat niin tiukassa, ettei edes Kolilla voi enää käydä. Haastatteluissa pohdittiin myös mahdollisuutta tarjota maahanmuuttajaryhmille (esim. kielikurssilaiset) tutustumismahdollisuuksia maaseutuun ja sen elinkeinoihin. Esimerkiksi moderni navetta lypsyrobotteineen olisi varmasti monelle maahanmuuttajallekin kiinnostava, modernia maaseutua sekä sen elinkeinomahdollisuuksia valottava vierailukohde. Tämän tyyppisestä toiminnasta on hyviä kokemuksia Pohjois-Karjalan MTK:n toteuttamassa Maaseutu maistuu nuorille eli MANU-hankkeessa, jossa peruskoulun nuorille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua maatilojen toimintaan, ruuantuotantoon ja maaseudun elinkeinoihin kummiyritysten verkoston kautta. ( fi_fi/manu_hanke/_files/ /default/manu-esite.pdf ) Leader-toimintaryhmien edustajien haastatteluissa nousivat esiin maahanmuuttajataustaiset yrittäjät, joita kaikilla kolmella Pohjois-Karjalan Leader-alueella oli useita. Varsinaisia monikulttuurisuushankkeita ei ole ollut tuettavien hankkeiden joukossa, mutta muutamia monikulttuurista toimintaa edistäviä hankkeita ainakin Joensuun Seudun Leader-toiminnan piirissä. Kaikki Leader-toimijat näkivät monikulttuurisen toiminnan lisäämisen ja tukemisen hyvänä ja tarpeellisena asiana. Ainakin Vaara-Karjalan Leader ry:n Vasiten vastavirtaan kehittämisstrategiassa vuosille on mainittukin monikulttuurisuuden edistäminen/ tuttavaksi tekeminen. Aiemmissa Leader-toimintaryhmien ohjelmissa on puhuttu myös kotikansainvälisyyden edistämisestä. 17

18 4. Muutamia hyviä käytäntöjä meiltä ja muualta Pohjois-Karjalassa on aineiston ja muun tietämyksen perusteella useampia kyläyhdistyksiä, joiden toimintaan tai sen järjestämiseen osallistuu maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Maaseudulla on myösmuita toimijoita, jotka haluavat tarjota mahdollisuuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen sekä mielekästä tekemistä ja oppimismahdollisuuksia taustaan ja kulttuuriin katsomatta. Hotelli Joki Tohmajärven Värtsilässä reilun vuoden toiminut Hotelli Joki järjestää majoitustoiminnan ohella monenlaista yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa. Hotellilla on ollut ajatus järjestää monikulttuurisia iltoja, joka voisi tukea tai liittyä kielten opiskeluunkin. Kevään mittaan on kokeiltu Kielikylpy Joessa - rento kielikahvila toimintaa ja suunnitelmissa on myös valtakunnallisen ravintolapäivätempauksen tapahtuman järjestäminen. Hotelli Joen järjestämä toiminta tuo mahdollisuuksia kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden laajentamiseen alueella. Metsämarket Oy Kauppias Matti Sallinen Viuruniemeltä on tarjonnut maahanmuuttajataustaisille nuorille oppilaitosharjoittelupaikkoja. Moniin maahanmuuttajille suunnattuihin koulutuksiin sisältyy harjoittelujakso, jonka toteuttamispaikan hankkiminen on monelle vaikeaa. Yhteistyötä maaseudun yritysten ja oppilaitosten välillä voisi lisätä esimerkiksi harjoittelupaikkojen tarjoamisen myötä. Myös useissa maakunnan alueella toimivissa yhdistyksissä ja järjestöissä on tarjolla harjoittelu- ja työllistämistukipaikkoja maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Esimerkkeinä mainittakoon Nurkkala ry ja Värtsilän Pitäjäyhdistys ry. Tohmajärveltä, Lieksan Tukipiste ja Iljala ry. Ilomantsista. Nivan kylä ja kansainväliset vapaaehtoistyöleirit Nivan kyläyhdistys Joensuun Hammaslahdessa on lähtenyt ennakkoluulottomasti lisäämään kansainvälisyyttä kylätoimintaan kesällä 2013 järjestetyn kansainvälisen vapaaehtoistyöleirin myötä. Yhteistyössä Allianssin kanssa järjestetty leiri toi kylälle viikoksi kuusi nuorta aikuista: Nuorisovaihdossa oli nuoria useasta eri maasta, kyläyhdistys järjesti heidän ylläpitonsa ja työt tehtiin yleishyödyllisessä kohteessa. Nuoret korjasivat kylän grillikatosta ja venerannan varastoa, pitävät lapsille kansainvälisen päivän ja kylällä kansainvälisen ruokaillan, johon tuli yllättävän paljon ihmisiä - oli kyläläisille kiinnostava tapahtuma, johon osallistui väkeä lähikylistäkin. Kokemus oli kaikkiaan positiivinen, ja kylätoimijat ovat ottamassa nuoria myös ensi kesänä. Toiminta nähdään kylätoiminnan uutena muotona, ja mukana ollaan innolla vaikkei kaikilla ollut yhteistä kieltäkään. Vapaaehtoistyöleiritoiminta luo mahdollisuuksia tutustua toisiin kulttuureihin ja muualta tuleviin ihmisiin, ja lisää kyläläisten valmiuksia ja kiinnostusta monikulttuuriseen toimintaan vaikkeivät leiriläiset pysyvästi Suomessa asukaan. 18

19 Mies, Marokko: Pienessä kunnassa asuva marokkolainen lupautui vetämään kotimaataan koskevan te lan. Tilaisuuden markkinointi oli hieno esimerkki siitä, kuinka maahanmuuttaja voidaan ottaa yhteisön osaksi. Facebookissa julkaistu tapahtuman mainos sai muutamassa tunnissa enemmän tykkäyksiä kuin yksikään siihen asti järjestetty tilaisuus koko markkinointiaikanaan. 19 Monien kulttuurien maakunta/ Koti Keski-Suomessa hankkeen kokemuksia Hankevetäjät ovat tehneet hankkeen aikana laadullista arviointia, joka perustuu osallistujilta saatuun palautteeseen ja käytännön kokemuksiin. Sen perusteella on nähtävissä, että kontakteilla, vuorovaikutuksella ja yhteisillä tapahtumilla on merkitystä mm. ennakkoluulojen hälventämisessä, ystävyyssuhteiden rakentamisessa, vertaistuen ja arkiavun saamisessa (sekä suomalaisilta että maanmiehiltä, joita ei ollut aiemmin tavannut), harrastus- ja keikkatyömahdollisuuksien löytämisessä, yritystoiminnan edistämisessä, suomen kielen osaamisen ja käyttämisen kehittämisessä ja asumisviihtyvyyden paranemisessa. Nainen, Uzbekistan: Vierailevaksi puhujaksi tilaisuuteen lupautunut nainen jännitti esiintymistään. Tilaisuuden jälkeen hän kiitti vuolaasti saamastaan esiintymiskokemuksesta ja oli otettu suomalaisen yleisön kiinnostuksesta omaa kulttuuriaan kohtaan. Nainen, Suomi: Suomalaistaustainen nainen oli toivonut kontakteja maahanmuuttajiin ja sai niitä hankkeen tilaisuuden kautta. Hän sai myös mahdollisuuden kehittää kielitaitoaan. Koosteet hankkeen laadullisesta arvioinnista (hyötyanalyysi) ja konkreettisista hyödyistä osallistujille ovat liitteenä. Tässä muutama esimerkki toiminnan konkreettisista hyödyistä toimintaan osallistujille: Mies, Thaimaa: Yrittäjänä toimiva mies pelkäsi, ettei hänen vetämänsä työpaja keräisi lainkaan osallistujia. Paikalla oli lopulta 40 ihmistä sekä kokosivun jutun kirjoittanut paikallislehden toimittaja. Miehen yritys sai illan jälkeen lisää asiakkaita. Nainen, Kiina: Kiinalainen nainen veti hankkeen järjestämän nojatuolimatkan. Samalla hän tuli tutuksi asuinalueellaan ja kansalaisopisto tarjosi hänelle työtä. Nykyään hän opettaa kiinan kieltä. Aviopari, Suomi ja Itä-Aasia: Suomalaisen miehen itäaasialainen puoliso oli kotimaansa yhteisöllisessä kulttuurissa tottunut ihmisiin ja hälinään. Asuminen syrjäseudulla tuntui hänestä vieraalta. Hankkeen toimintaan osallistumalla hän pääsi tapaamaan uusia ihmisiä. Nainen, Kiina: Sivukylällä asuva nainen kutsuttiin esittelemään kotimaataan. Hän tutustui samalla uusiin ihmisiin ja solmi kontakteja henkilöihin, jotka tarvittaessa auttavat häntä arjen askareissa tai tarjoavat autokyydin. Nainen, Venäjä: Vierailijana hankkeen tapahtumassa puhunut nainen osoittautui oman alansa erinomaiseksi asiantuntijaksija sai tilaisuuden jälkeen muutamia esiintymiskeikkoja palkkiota vastaan. Nainen, Venäjä: Venäläisnainen tutustui uusiin ihmisiin ja sai yritykselleen asiakkaita yhteistyössä hankkeen kanssa järjestettyjen tapahtumien jälkeen. Nainen, Suomen romani: Taustaansa kohdistuvista ennakkoluuloista kärsivä nainen sai hankkeen tapahtumassa mahdollisuuden kertoa omasta kulttuuristaan ja oikaista yleisiä väärinkäsityksiä. Tilaisuuden lopuksi hän toi kukkia järjestäjille kiitoksena hänen hyväkseen tehdystä työstä.

20 Naiset, Kiina: Naapurikunnissa asuvat kiinalaiset naiset saivat kutsun hankkeen tilaisuuteen. He eivät ennalta tienneet toisistaan, mutta tutustuivat ja alkoivat pitää yhteyttä. Samalla he pystyvät tarjoamaan toisilleen vertaistukea uudessa kotimaassa. Mies, Marokko: Marokkolaisen te lan jälkeen paikalliset tulivat juttelemaan illan isännän kanssa Marokon kulttuurista ja historiasta. Lisäksi eri puolilta Keski-Suomea tuli toiveita uusista marokkolaisista tapahtumista. Nainen, Turkki: Kurdinainen kertoi hankkeen tilaisuudessa kotimaastaan ja kulttuuristaan. Tietoisuus Turkista ja kurdien tilanteesta lisäsivät kiinnostusta hänen yritystään kohtaan. Nainen kertoi paikallisten suhtautuneen tilaisuuden jälkeen myönteisemmin häneen ja puolisoonsa sekä tulleen keskustelemaan kurdien asemasta. 5. Loppusanat Pienilläkin teoilla voi olla suuria merkityksiä. Miltä mahtaa tuntua asua jopa vuosia ilman todellista kontaktia ympäröivään yhteisöön, tai kokea itsensä ulkopuoliseksi omalla kylällään, vaikka olisi asunut siellä jo vuosia? Uusilla ja ei aina enää niin uusillakaan asukkailla voi olla monenlaista osaamista jaettavanaan, jos siihen tarjottaisiin mahdollisuuksia. Vastaavasti meillä kantasuomalaisilla olisi paljon annettavaa. Suomalainen, pohjoiskarjalainen arki kiinnostaa paitsi täällä asuvia, myös täällä vierailevia muiden maiden ihmisiä. Kyläyhdistykset on perustettu edistämään Nainen, Thaimaa: Kotikunnassaan järjestetyssä te lassa puhunut nainen iloitsi muutamia päiviä tilaisuuden jälkeen siitä, kuinka paikalliset olivat alkaneet tervehtiä häntä kaupungilla ja vaihtaa kuulumisia. yhteistä hyvää ja ylläpitämään paikallista kulttuuria. Mikä muu yhteisö olisi maaseudulla osuvampi ottamaan vastaan ja tutustuttamaan uutta asukasta alueen henkeen ja perintöön? Arabialaisen sananlaskun mukaan vapaa mies ei pelkää. Vuorovaikutus vaatii molemminpuolista uskallusta, mutta sen kasvaessa myös yhteisöllisyys vahvistuu. Maaseudun Sivistysliiton toiminnanjohtaja Paula Yliselä on tiivistänyt Me Maalla -yhteisötyön menetelmäoppaan esipuheeseen yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen hengen, joka toimii myös aidosti monikulttuurisen yhteisön kuvauksena: Maaseudun Sivistysliiton tavoitteena on tukea ihmisenä kasvua ja kykyä toimia yhdessä. Elämä antaa siihen hyvän harjoitteluareenan. Meillä on monta paikkaa ja tilaisuutta: perheen, kodin, koulun, sukulaisten ja harrastusten parissa kehitymme ja kasvamme kuin itsestään. Yhdessä olemalla ja yhdessä tekemällä opimme tuntemaan toisemme: syntyy keskinäinen luottamus, saamme tukea ja asioita aikaiseksi, elämme hyvää elämää. Moneen ryhmään kuulumme luonnostaan ja moneen ryhmään on helppo liittyä. Olemme samalta kylältä, pidämme samoista asioista, olemme samaa ikäryhmää, sukupuolta tai ammattikuntaa. Ymmärrämme toinen toisiamme. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa yhteistyön ja oman yhteisömme kehittämiseen. Jos haluat, voimme myös yhdessä rakentaa hyvinvoivaa, elinvoimaista ja monikulttuurista maaseutua. Ota yhteyttä! Ota yhteyttä! 20

21 KYSELY Maaseudun Sivistysliitto (MSL) on valtakunnallinen aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö. MSL järjestää Pohjois-Karjalassa monenlaista kurssi- ja kulttuuritoimintaa erityisesti maaseudulla asuville ihmisille ja yhdistyksille. MSL kerää uudessa MONI hankkeessa tietoa Pohjois-Karjalassa asuvien maahanmuuttajien yhdistystoiminnan tuntemuksesta, kiinnostuksen kohteista, kurssitarpeista ja osaamisesta tällä lomakkeella. Tarvitsemme mielipiteitäsi toiminnan suunnittelun tueksi! Nimi- ja yhteystietoja ei anneta eteenpäin. Nimi: Osoite: Äidinkieli: Ikä: Puh/Sähköposti: TIEDÄTKÖ, ONKO ASUINALUEELLASI KYLÄYHDISTYSTÄ? Kyllä En tiedä TIEDÄTKÖ, MITÄ KYLÄYHDISTYS TEKEE? OLETKO OSALLISTUNUT KYLÄYHDISTYKSEN TOIMINTAAN? ONKO ASUINALUEELLASI MUITA YHDISTYKSIÄ? MITÄ TIEDÄT NIIDEN TOIMINNASTA? JOS ASUINALUEELLASI JÄRJESTETTÄISIIN JOTAIN TOIMINTAA, MITÄ SE VOISI OLLA? MINKÄLAISET ASIAT KIINNOSTAVAT SINUA? liikunta /urheilu/tanssi ruuanlaitto/ruoka-aineet puutarhanhoito taide musiikki kodinhoito puutyöt käsityöt Suomen perinteet ja kulttuuri yhteiskuntatieto tietokoneen käyttö internet ja sähköiset palvelut kotieläimet kirjat ja lukeminen suomen kieli terveystieto/hyvinvointi luonto/metsässä liikkuminen marjat, sienet kansalais/vapaaehtoistoiminta jokamiehenoikeudet yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja politiikka tekniikka kylätoiminta Muut minua kiinnostavat asiat: 21 Käännä!

22 ONKO SINULLA SELLAISIA TAITOJA, JOITA VOISIT OPETTAA MUILLE, esim. oman kulttuurin ja perinteiden tuntemus/ruuanlaitto/ käsityöt/ tietokoneen käyttö/ tanssit/ piirtäminen/ terveysasiat jotain muuta? MINKÄLAINEN KOULUTUSTAUSTA SINULLA ON? OPISKELETKO JOTAIN TÄLLÄ HETKELLÄ? MITÄ SINULLE TULEE MIELEEN, KUN PUHUTAAN MAASEUDUSTA? MITÄ MAASEUTU TARKOITTAA TAI MINKÄLAISTA MAASEUTU ON MAASSA, JOSTA TULET? ENTÄ MITÄ MAASEUTU MIELESTÄSI TARKOITTAA SUOMESSA? SAAKO SINUUN OTTAA YHTEYTTÄ MAHDOLLISTA LISÄKESKUSTELUA/HAASTATTELUA VARTEN? kyllä ei PALJON KIITOKSIA VASTAUKSISTASI! Kyselyn vastaanottaa ja lisätietoja MONI-hankkeesta ja kyselystä antaa koulutussuunnittelija Suvi Kaljunen, Maaseudun Sivistysliitto, Kauppakatu 23 ba 8, Joensuu. Puh , 22

23 MAASEUTU JA MAAHANMUUTTAJAT KYLÄYHDISTYSTEN MONIKULTTUURISUUSKARTOITUS Maaseudun Sivistysliiton Itä-Suomen aluekeskuksen Maaseutu ja monikulttuurisuushanke MONI selvittää monikulttuuristuvan maaseudun tilannetta ja tarpeita Pohjois-Karjalassa. MONI -hankkeessa kartoitetaan sekä maaseudulla asuvien maahanmuuttajien valmiuksia ja mahdollisuuksia osallistua kyläelämän kehittämiseen että maaseudun toimijoiden kiinnostusta ja valmiuksia ottaa vastaan ja hyödyntää alueellaan asuvien maahanmuuttajien osallistumista ja osaamista. KYLÄYHDISTYS YHTEYSTIEDOT (osoite, puh, s-posti): ASUUKO TOIMINTA-ALUEELLANNE MAAHANMUUTTAJIA? ONKO KYLÄYHDISTYKSENNE TOIMINNASSA MUKANA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISIA HENKILÖITÄ? ONKO KYLÄYHDISTYKSELLÄNNE TARVETTA MAAHANMUUTTAJIIN JA MONIKULTTUURISUUTEEN LIITTYVÄSTÄ LISÄTIEDOSTA/ KURSSEISTA / TOIMINNASTA/YHTEISTYÖSTÄ? MILLAISESTA? MSL:n Koti Keski-Suomessa niminen monikulttuurisuushanke järjestää Jyväskylän alueella suuren suosion saaneita nojatuolimatkoja, jossa maahanmuuttajataustainen henkilö esittelee kuulijoille oman maansa kulttuuria, tapoja ja elämää. Olisiko kyläyhdistyksenne kiinnostunut nojatuolimatkasta kylällänne, jos MONI-hanke järjestäisi sellaisen? Kyllä Ei PALJON KIITOKSIA VASTAUKSISTASI! 23 Kyselyn vastaanottaa ja lisätietoja MONI-hankkeesta ja kyselystä antaa koulutussuunnittelija Suvi Kaljunen, Maaseudun Sivistysliitto, Kauppakatu 23 ba 8, Joensuu. Puh , suvi.kaljunen@msl.fi