Tiina Airaksinen ja Marika Kyllönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Airaksinen ja Marika Kyllönen"

Transkriptio

1 Tiina Airaksinen ja Marika Kyllönen Kesäisin melat esille - myös haluja jäisille vesille? Retkiluistelun vetovoimatekijät ja kiinnostavuus melojien keskuudessa Linnansaaren kansallispuiston alueella Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tiina Airaksinen Marika Kyllönen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketoiminta Nimeke Kesäisin melat esille myös haluja jäisille vesille? Retkiluistelun vetovoimatekijät ja kiinnostavuus melojien keskuudessa Linnansaaren kansallispuiston alueella Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää löytyykö melojien keskuudesta kiinnostusta retkiluisteluun sekä mitkä ovat retkiluistelun vetovoimatekijöitä. Selvitimme myös vastaajien motiiveja luonnossa liikkumiseen. Toimeksiantajamme on Lomakylä Järvisydän Rantasalmelta, jonka yksi palveluista retkiluistelu on. Tutkimusongelmamme oli, millä houkutella melojat retkiluistelun pariin retkiluisteluun miellettävät vetovoimatekijät ja kiinnostus retkiluisteluun melojien keskuudessa. Tutkimustuloksia apuna käyttäen Linnansaaren alueen retkiluistelupalveluja tarjoavat yritykset voivat kehittää retkiluistelupalveluitaan sekä markkinointiaan potentiaalisille asiakkaille sopiviksi. Teoreettinen viitekehys painottuu luontoon ja luontoliikuntaan sekä sen luonnossa liikkumisen motiiveihin ja vetovoimatekijöihin. Olemme myös vertailleet retkiluistelua ja melontaa luontoliikuntalajeina sekä niiden vetovoimaisuutta ja harrastajien motiiveja. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Kyselylomake oli muotoiltu strukturoiduin kysymyksin, joita täydensivät avoimet kysymykset. Tutkimuksemme kohderyhmänä olivat Linnansaaren kansallispuiston alueella melovat suomalaiset ja ulkomaalaiset melojat. Kyselylomakkeet olivat saatavilla kesä-elokuussa 2007 Lomakylä Järvisydämessä, Oravin Melontakeskuksessa ja Sammakkoniemen leirintäalueella, Linnansaaren kansallispuistossa. Vastauksia saimme 39 kappaletta, joista 28 kappaletta oli suomalaisia vastaajia ja 11 kappaletta ulkomaalaisia vastaajia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vastaajista 77 % on kiinnostunut tulemaan retkiluistelemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Kiinnostavina vetovoimatekijöinä retkiluistelun oheispalveluiden osalta vastaajat pitävät peseytymismahdollisuutta (sauna, suihku), retkelle mukaan otettavaa kuumaa juomaa ja nokipannukahvia. Myös majoituspalveluja sekä Internetissä toimivaa sää- ja jäätilanteen tiedotuspalvelua pidetään tärkeinä tekijöinä retkiluistelun harrastamiseen Linnansaaren kansallispuiston alueella. Kyselyyn saatujen vastausten vähäisyyden vuoksi emme voi pitää tuloksia tilastollisesti luotettavina. Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia retkiluistelua kohtaan osoitetusta mielenkiinnosta. Asiasanat (avainsanat) retkiluistelu, melonta, luontomatkailu, luontoliikunta, motiivit, vetovoimatekijät Sivumäärä Kieli URN 47 s. + liitteet 11 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva Koivula Opinnäytetyön toimeksiantaja Lomakylä Järvisydän Oy URN:NBN:fi:mamkopinn

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tiina Airaksinen Marika Kyllönen Degree programme and option Degree Programme in Tourism, Savonlinna Tourism Management Name of the bachelor's thesis Kesäisin melat esille myös haluja jäisille vesille? Interest in and Attraction of Tour Skating among Canoeists in the Area of Linnansaari National Park. Abstract The aim of our thesis was to find out if there is any interest in tour skating among canoeists and whether this activity has any attraction to them. We also wanted to clarify the motives to exercise in nature. Our thesis is an assignment from Lomakylä Järvisydän. Tour skating is one of their services. Our main problem was Which are the factors that attract canoeists to tour skate?. The results help companies of Linnansaari National Park area to develop their tour skating services and marketing. Our theory consists of the concepts of nature, motives for exercising in nature and the attraction of nature. Some theory about tour skating and canoeing is also included. We used a quantitative research method in our study. The questionnaire included structured questions and some open questions to complement them. The target group was canoeists canoeing in the Linnansaari National Park area. Questionnaires were available in summer 2007 in Lomakylä Järvisydän, Oravi Canoeing Centre and Sammakkoniemi campsite. We got 39 replies, 28 replies from Finnish canoeists and 11 replies from foreign canoeists. The survey showed that 77 % of the respondents would be interested in tour skating in the Linnansaari National Park area. The most important attractions are sauna, shower, take away hot beverages and pan coffee in nature, accommodation services and ice information service on the Internet. The results are not reliable because of the small number of replies. Subject headings, (keywords) Tour skating, canoeing, nature-based tourism, nature-based exercising, motives, attractions Pages Language URN 46 p. + add. 11 p. Remarks, notes on appendices Tutor URN:NBN:fi:mamkopinn Bachelor s thesis assigned by Eeva Koivula Lomakylä Järvisydän

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustat ja tavoitteet Lomakylä Järvisydän Oy Linnansaaren kansallispuisto Sijainti ja vetovoimatekijät Retkiluistelun harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Melonnan harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Aiemmat tutkimukset Retkiluistelu Melonta TUTKIMUSONGELMA LUONTOMATKAILU JA LUONTOLIIKUNTA Luonto- ja liikuntamatkailu Luontoliikunta Luonto vetovoimatekijänä Motiivit luonnossa liikkumiseen Tutkimukseen liittyvät vuodenajat RETKILUISTELU JA MELONTA Retkiluistelu Retkiluistelu tässä tutkimuksessa Historiaa ja nykypäivää Järjestötoiminta Melonta Yleistä Melonnan historia ja nykypäivää Järjestötoimintaa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu Kyselylomake Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys... 25

5 6 MELOJILLE SUUNNATUN KYSELYN VASTAUSTEN ANALYSOINTI Vastaajien taustatekijät Luontoliikkujatyyppi Kiinnostus retkiluisteluun Yhteenveto tuloksista RETKILUISTELUN OHEISPALVELUIDEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA LINNANSAAREN KANSALLISPUISTON ALUEELLE POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Saatekirje Liite 3 Englanninkielinen kyselylomake Liite 4 Englanninkielinen saatekirje Liite 5 Avoimen kysymyksen vastaukset

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustat ja tavoitteet Opinnäytetyömme aiheena on selvittää, mikä saisi melojan tulemaan takaisin Linnansaaren vesille talvella. Kartoitimme retkiluistelun vetovoimatekijöitä ja kiinnostusta retkiluisteluun melojien keskuudessa. Tutkimuskohteemme on melojat Linnasaaren kansallispuiston alueella. Olemme kiinnostuneita siitä, millainen melojatyyppi on potentiaalinen retkiluistelupalveluiden käyttäjä. Selvitimme myös sitä, millaiset palvelut voisivat houkutella melojia retkiluistelemaan. Halusimme tietää, mitä tekijöitä melojat arvostavat luontoliikunnassa ja mitkä motiivit ovat saaneet tai saisivat melojan retkiluistelun pariin. Opinnäytetyömme alkuperäinen aihe oli retkiluisteluasiakkaiden profilointi ja retkiluisteluun liittyvien oheispalveluiden tarvekartoitus Järvisydämessä. Teimme kyselylomakkeen retkiluisteluasiakkaille ja toimitimme sen Järvisydämeen maaliskuun 2007 alussa. Valitettavasti Suomen talvi oli arvaamaton ja jäät heikkenivät nopeasti, joten luistelukausi loppui odotettua aikaisemmin. Näin ollen kyselyymme ei vastannut kuin kolme ihmistä. Jouduimme miettimään opinnäytetyömme aihetta aivan uudestaan. Otimme yhteyttä Oravin melontakeskukseen saadaksemme heiltä ideoita tutkimuksemme etenemisen kannalta keskeisiin asioihin. Toimitusjohtaja Marie Louise Flant heitti ehdotuksen suunnata kysely melojille, koska Oravissa oli huomattu, että useat melojat harrastavat myös retkiluistelua. Opinnäytetyömme ohjaajan Eeva Koivulan hyväksynnällä muutimme tutkimusongelmaamme ja alkuperäistä opinnäytetyön aihetta. 1.2 Lomakylä Järvisydän Oy Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Lomakylä Järvisydän Oy Rantasalmen Porosalmelta. Linnansaaren kansallispuiston maisemissa sijaitseva matkailuyritys tarjoaa majoitus-, ravitsemis-, kokous- ja ohjelmapalveluja. Yritys on perustettu vuonna Vuonna 2004 perustaja Jari Heiskanen siirsi yrityksen päätäntävallan pojalleen Markus Heiskaselle. Lomakylä Järvisydän Oy (2006) korostaa yrityksen kasvua seuraavin

7 2 argumentein: Verkostoituminen SaimaanSydän verkostoyritysten kanssa on tuonut merkittäviä palvelu-, logistiikka- ja synergia etuja niin asiakkaille kuin itse Lomakylä Järvisydämelle. Vuodesta 2006 eteenpäin SaimaanSydän verkostoa on markkinoitu yhteisen SaimaaHoliday brändin alla. Samalla sivustalla Lomakylä Järvisydän Oy:n vision kerrotaan olevan seuraavanlainen: Lomakylä Järvisydän lukeutuu yhteistyössä SaimaanSydän verkoston kanssa Suomen halutuimpaan järvimatkailukeskukseen vuonna Lomakylä Järvisydän luottaa toiminnassaan seuraaviin Internetsivujensa Viikko-osakkeet (2006)-osiossa löytyviin arvoihin: yksilöllinen, luotettava, pitkäjänteinen, ympäristöystävällinen, laadukas, verkostoitunut, aikaansa seuraava, ympärivuotinen lomakeskus. 1.3 Linnansaaren kansallispuisto Borg (2002, 201) näkee kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden kasvattavan suosioitaan ja kysyntää liikunta-, terveys- ja luontomatkailijoiden keskuudessa. Nämä matkailijat etsivät aitoja luonnonalueita matkakohteikseen. Suojellut luontoalueet antavat mahdollisuuden hiljaisuuteen, rauhallisuuteen ja luonnonkauneuteen, jotka eivät ole nykyisin enää itsestäänselvyys luonto- ja maaseutumatkailukohteissa metsänkäsittelyn seurauksena. Suomen luonnon perintö on monipuolisella tavalla edustettuna kansallis- ja luonnonpuistoissa: metsäluonto, suoluonto, sisäjärvet, harjut, meren saaristo, maankohoamisrannikko, lintuvedet, perinnemaisemat ja Lapin tunturit ovat vielä suurilta osin hyväksikäyttämättömiä matkailun saralla. Puistot ovat asiakkaille helppoja käyttää, hoidettuja, varustetasoltaan hyviä sekä opastettuja. (Borg 2002, 201.) Sijainti ja vetovoimatekijät Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee Haukivedellä - keskellä Saimaata - ja on 40 km pitkä ja 5-10 km leveä alue. Kansallispuistoon kuuluu yli 130 saarta sekä satoja pienempiä kareja ja luotoja. Linnansaarella sijaitsevien saarien kasvillisuus vaihtelee erittäin paljon: on karuja, harmaan jäkälän peittämiä rantakallioita sekä reheviä lehtoja. Linnasaaren kansallispuiston pinta-alasta 30 % on rehevää lehtoa, mikä on enemmän kuin muissa Suomen kansallispuistoissa. (Metsähallitus 2007b.)

8 3 Linnansaaren kansallispuiston yksi ehdoton vetovoimatekijä on saimaannorppa, jonka voi nähdä uiskentelevan vesillä. Linnansaaren kansallispuisto onkin yksi parhaimmista norppa-alueista (Metsähallitus 2007c). Myös Suomen uhanalaisin lintu valkoselkätikka asustelee Linnansaaren kansallispuiston alueella (Metsähallitus 2007d). Kansallispuiston alueella voi käydä tutustumassa myös Linnansaaren torppaan, joka on kunnostettu nähtävyydeksi (Metsähallitus 2007e). Torppa ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jossa matkailija voi tutustua vanhoihin savolaisiin työmenetelmiin kaskeamisnäytösten myötä. Myös Linnavuoren näköalapaikka on toinen nähtävyys puistossa. Näköalapaikka sijaitsee kansallispuiston luoteisosassa. (Metsähallitus 2007f.) Retkiluistelun harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Retkiluistelu on uusimpia harrastuksia Linnansaaren kansallispuiston alueella. Retkiluistelu on erinomainen tapa liikkua puiston ympäristössä samalla tutustuen maisemiin, eläimiin sekä kasvillisuuteen talvisessa luonnossa. (Metsähallitus 2007g.) Linnansaaren kansallispuiston yksi ehdoton nähtävyys on, kuten aikaisemmin on mainittu, saimaannorppa. Tämä uhanalainen laji tuo retkiluistelun harrastamiseen omat rajoituksena ja ihanuutensa. Myös retkiluistelureittejä suunnitellessa saimaannorpan pesintäalueet pitää ottaa huomioon. Talvisaikaan saimaannorpan voi nähdä esimerkiksi avannosta kurkistamasta, mutta lisääntynyt ihmisten häirintä varsinkin norpan pesintäaikaan helmikuussa uhkaa saimaannorpan tulevaisuutta (WWF 2007). Kansallispuiston alueella voi luistella huolletulla luonnonjääreitillä. Retkiluistelureitti kulkee Oravista Porosalmeen, poiketen Linnansaaren kansallispuiston pääsaaren kautta, jossa sijaitsee myös Sammakkoniemen leirintäalue. Leirintäalueelle voi pysähtyä syömään eväitä nuotion lämmössä sekä vierailla entisöidyssä museotorpassa. Leirintäalueelta voi lähteä myös kansallispuiston luontopolulle tutustumaan talviseen luontoon. Luistelureitti on yhteen suuntaan noin 30 km. (Saimaa Holiday 2007a.)

9 4 Kuva 1. Retkiluistelureitti (Saimaa Holiday 2007) Melonnan harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Linnansaaren kansallispuiston ympäristöön tutustuminen onnistuu erinomaisesti meloen. Haukiveden suuret järvenselät sekä saariryppäät sopivat myös melontaharrastuksen aloittelijoillekin. Melomaan on helppo lähteä joko Oravista, Porosalmelta tai Sammakkoniemen leirintäalueelta. Mikäli haluaa kiertää koko Linnansaaren kansallispuiston alueen, matkaan kannattaa varata aikaa 2-3 päivää. (Metsähallitus 2007e.) Linnansaaren kansallispuistossa liikkuminen ja maihinnousu ovat sallittuja melkein kaikkialla puiston alueella, lukuun ottamatta muutamia rajoituksia, joiden tarkoituksena on suojella eläimistöä lisääntymisaikoina (Rautio & Partanen 2003). Eläinten näyttäytyminen retken aikana voi olla monelle vahvasti esillä matkan kohdetta valitessa. Tommolan (2006) tutkimuksessa Erämaassa vai sivistyksen laidalla? Melojien luontokokemuksia Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistoissa monet vastaajista olivatkin maininneet saimaannorpan näkemisen vaikuttaneen tuloonsa alueelle.

10 5 Kuva 2. Melojia Sammakkoniemen rannassa (kuva tekijän, 2007) 1.4 Aiemmat tutkimukset Retkiluistelu Suoraan retkiluistelua käsitteleviä suomenkielisiä tutkimuksia on ilmestynyt kaksi pro gradu -tutkielmaa, molemmat Joensuun yliopistosta. Katja Ristolaisen (2006) pro gradu -tutkielma Vauhtia, vapautta ja luonnonkauneutta Retkiluistelun motiivit tarkastelee nimensä mukaisesti retkiluisteluun liittyviä motiiveja sekä jaottelee retkiluistelijat motiivien perusteella. Ristolainen (2006) teki tutkimuksensa postikyselynä, jonka kohderyhmänä olivat Suomen Retkiluistelijat ry:n jäsenet. Jäseniä oli ympäri Suomen, mutta suurin osuus jäsenistä löytyy Etelä- Suomesta. Vastauksia Ristolainen sai 134 kappaletta. Tutkimuksen tuloksia voimme käyttää apuna omia tuloksiamme tulkittaessa muun muassa vertailemalla retkiluistelijoiden motiiveja melojien antamiin motiiveihin. Minna Tarvaisen (2006) tutkielma Järvisuomalaisen retkiluistelutuotteen palvelukonseptien kehittäminen Hollannin matkailumarkkinoille selvitti keitä ovat potentiaaliset retkiluisteluasiakkaat tutkimuksen kohdemaaksi valitussa Hollannissa. Tutkimuksen perusteella kehitettiin erilaisia palvelukonsepteja järvisuomalaisen retkiluistelutuottei-

11 6 den suunnittelun perustaksi Hollannin matkailumarkkinoille tarjottavaksi. Yhdeksi huomioksi nousi se, että ainoastaan retkiluistelua ei voida tarjota itsestään talviaktiviteettinä, vaan sen on oltava uniikki elementti järvisuomalaisessa talviaktiviteettituotteessa, kenties lomaa yhdistävänä elementtinä (Tarvainen 2006). Potentiaalisimmat hollantilaiset asiakkaat ovat luistelun harrastajat ja talviaktiviteettimatkoilla käyvät henkilöt Melonta Metsähallituksen teettämä tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) (Sievänen 2001), selvitti veneilijöiden harrastajaprofiileja ja tutki veneilyn harrastuksen suosiota sekä siihen liittyviä muita harrastuksia. Tutkimus tehtiin väestökyselynä vuosina ja vastauksia saatiin vuotiaalta suomalaiselta. Veneilyn harrastamisen lisäksi selvitettiin myös sitä, kuinka monta prosenttia väestöstä harrastaa muun muassa melontaa. Tutkimusten perusteella saatujen vastausten perusteella melojien harrastajia koko väestöstä on 5 prosenttia. Miespuolisten melojien osuus koko väestöstä tutkimuksen perusteella on 7 prosenttia ja naispuolisten melojien 4 prosenttia. Melonnan harrastajan ikä sijoittui useimmiten ikävuoden välille. Veneilijätyyppinä melojan ominaisuudeksi luokiteltiin seuraavia: nuori, opiskelija ja Keski-Suomessa asuva. Muista ulkoiluharrastuksista melojilla oli eniten muita harrastuksia verrattuna muihin veneilijätyyppeihin. Muita harrastuksia olivat muun muassa erävaellus ja hiihto. Melonnasta löytyy myös Joensuun yliopistossa tehty pro gradu -tutkielma Erämaassa vai sivistyksen laidalla? Melojien luontokokemuksia Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistossa (Tommola 2006). Tutkimuksen aiheena oli selvittää kuinka erämaisuus esiintyy luontomatkailijan kokemuksissa suojelualueilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistossa melovat melojat. Vastauksia kerättiin lomakehaastatteluina sekä teemahaastatteluina. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin 101 kappaletta. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä myös meidän tutkimuksessamme, sillä voimme tarkastella kävijöiden profiileja sekä melontaan liittyviä motiiveja.

12 7 2 TUTKIMUSONGELMA Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka saada kesällä Linnansaaren kansallispuiston alueella melontaa harrastavat houkuteltua takaisin talvella kyseiselle alueelle retkiluistelun pariin. Tutkimusongelmina selvitämme retkiluisteluun miellettäviä vetovoimatekijöitä sekä kiinnostusta retkiluisteluun Linnansaaren alueella melovien keskuudessa. Tutkimuksesta saatavia tuloksia Järvisydän ja SaimaaHoliday voivat hyödyntää suunnitellessaan markkinointiaan kannattaville asiakassegmenteille; mikäli tutkimustulokset osoittavat melojat potentiaalisiksi retkiluisteluasiakkaiksi, yritykset voivat markkinoida retkiluistelutuotteitaan tälle kohderyhmälle melontakauden ollessa käynnissä. Retkiluistelu näyttää kasvattavan jatkuvasti suosiotaan, sillä esimerkiksi uusia ratoja avautuu paljon, kuten myös Savonlinnan seudulle avautui talvella 2007 rata Punkaharjulle. Metsäntutkimuslaitoksen (Sievänen 2001) tekemän Luonnon virkistyskäyttö 2000-tutkimuksen perusteella Itä-Suomessa retkiluistelu on suosituinta suhteessa koko maan väestöön. Tutkimuksemme tulee käsittelemään kahta eri vuodenaikaan tapahtuvaa liikuntaharrastusta, joista emme tiedä tarkoin, onko niillä samaa harrastajasegmenttiä. Tällainen asetelma tuo projektiin mielenkiintoisen tutkimusotteen. 3 LUONTOMATKAILU JA LUONTOLIIKUNTA 3.1 Luonto- ja liikuntamatkailu Luontomatkailu käsitteenä voidaan määritellä monin eri näkökulmin. Hemmin (2005, 334) mukaan luontomatkailun määrittelyn näkökulmia voivat olla seuraavat: matkailijan luontosuhde, yhteiskunta normeineen ja arvoineen, ympäristöfilosofia tai elinkeino. Hemmin (2005, 334) mukaan edellä mainitut näkökohdat yhdistelemällä luonto-

13 8 matkailu voidaan kirjaimellisesti määritellä seuraavanlaisesti: Luontomatkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle (matkailun määritelmä) tutustuakseen elottomaan ja elolliseen luontoon ( biologinen luonto ), voidakseen ymmärtää sen prosesseja ( ekologinen luonto ), kehittääkseen eettisesti kestävämpää ekologis-humanistista luontosuhdettaan (ympäristöfilosofia) ja nauttiakseen luontoelämyksestä (luonto kokemusympäristönä) ja josta luontomatkailuyrittäjät saavat toimentulonsa (luontomatkailuelinkeino). Meidän opinnäytetyömme kannalta kuvaavin määritelmä on Verhelän ja Lackmanin (2003, 98) määrittelemä: Luontomatkailu on matkustamista luontoon joko omatoimisesti tai matkanjärjestäjän ohjaamana, siten että olennaisena osana matkaa on lihasvoimin tai luonnonvoimiin perustuva liikkuminen luonnossa. Matkailijan elämys muodostuu luonnossa liikkumisesta, luonnon vaikutuksesta sekä kasvillisuuden, eläinten ja luonnon olojen tarkkailusta. Hemmin (2005, 333) mukaan luontomatkailun käsite sisältää myös luonnosta kiinnostuneen matkailijan, luontomatkailijan, luontoa tuotantotekijänä käyttävän luontomatkailuyrittäjän, luontomatkatuotteet, luontomatkailun julkiset toimijat sekä matkakohteen, luonnon. Liikuntamatkailua voidaan pitää luontomatkailuun liittyvänä. Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt vihreiden arvojen, kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun arvostuksen kasvamisen myötä. (Verhelä & Lackman 2003, 126.) Yhden määritelmän mukaan liikuntamatkailu on matkailua, jossa liikuntapalveluja hyödyntävät ulkopaikkakuntalaiset, joiden matkan motiivina on liikunta-aktiviteetteihin tai -tapahtumiin osallistuminen tai näiden tapahtuminen seuraaminen. (Verhelä & Lackman 2003, 125.) Liikuntamatkailu kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Suomalaisten keskuudessa on vaikutteita liikunnallisen suosion kasvamisesta: ihmiset ovat huomanneet, että liikunta auttaa jaksamaan niin henkisesti kuin fyysisestikin, jolloin liikuntamatkailuyritysten suosion voidaan olettaa kasvavan. Suomen Latu ry:n Internet-sivuilla Tiedotteet - osiossa kerrotaan marraskuussa 2006 tehdyistä kahdesta liikuntatutkimuksesta. Tutkimuksissa tuli selkeästi esille se, että 90 prosenttia suomalaisista haluaa tukea kunto- ja terveysliikunnalle, ja jopa 1,5 miljoonaa suomalaista harrastaa sauvakävelyä. Tutki-

14 9 muksen tuloksista voidaan huomata terveysliikunnan saavuttaneen merkittävän aseman sekä suomalaisten asenteissa ja mielipiteissä että heidän liikuntakäyttäytymisessään. Liikunnan suosion kasvamisesta kertoo myös se, että joka vuosi Suomen Latuun liittyy lisää suomalaisia liikunnan harrastajia. (Jantunen 2006.) Luonto- ja liikuntamatkailun ohjelmapalvelut voidaan Hemmin (2005, 286) mukaan jaotella kolmella tavalla: luontoliikunta-aktiviteetit, luonnonharrastusaktiviteetit ja muut aktiviteetit. Opinnäytetyömme aktiviteetit retkiluistelu ja melonta luokitellaan luontoliikunta-aktiviteeteiksi, joista enemmän myöhemmin kohdassa Luontoliikunta. Hemmi (2005, 285) määrittelee KTM:n toimialaraportin (2003) mukaan ohjelmapalvelut matkailutuotteeseen liittyviksi aktiviteeteiksi, matkan toiminnalliseksi osaksi. Hemmi (2005, 286) tähdentää myös, että juuri nämä ohjelmapalvelut voivat olla niitä tekijöitä, jotka lisäävät matkailukohteen vetovoimaisuutta, kiinnostavuutta ja viihtyisyyttä, mikä puolestaan vaikuttaa tuotteen ostajan valintapäätökseen matkan määränpäästä. 3.2 Luontoliikunta Luontoliikunta on luonnonympäristössä vapaa-aikana tapahtuvaa ruumiillisesti aktiivista toimintaa harrastusten parissa. Luontoliikunnassa päämääränä on liikunnallisen tai muunlaisen tarpeen tyydyttäminen. Luontoliikunta-aktiviteetit voidaan vielä eritellä hallitsevan motiivin perusteella esimerkiksi kunto- ja liikuntakeskeiseksi luontoliikunnaksi sekä hyötyliikunnaksi. (Vuolle & Lyytinen 1992, 19.) Kunto- ja liikuntakeskeisillä aktiviteeteilla tarkoitetaan harrastajan kotipaikkakunnan ulkopuolella vapaa-ajalla tapahtuvaa fyysisesti aktiivista toimintaa. Määritelmään kuuluu myös, että harrastus tapahtuu luonnonympäristössä ja sen tavoitteena on liikunnan tai muun tarpeen toteuttaminen. (Hemmi 1995, 233.) Retkiluistelu ja melonta ovat oivia esimerkkejä juuri kunto- ja liikuntakeskeisistä luontoliikunta-aktiviteeteistä. 3.3 Luonto vetovoimatekijänä Suomen Matkailun Kehitys Oy:n (1996, 4) mukaan matkailulliset vetovoimatekijät voidaan karkeasti jaotella kulttuurivetovoimaan ja ihmisten rakentamiin attraktioihin

15 ja palveluihin sekä luonnon vetovoimaan. Luonnon vetovoimaisuus ja merkitys matkailussa on aina ollut suuri. 10 Matkailijan luonto aukeaa kolmen päätekijän avulla, joita ovat maisema, erityisen mielenkiintoiset luonnonnähtävyydet ja matkailijan oma osallistuminen. Suomen kannalta matkailullisesti merkittävimmät vahvuudet ovat saasteettomuus, vesistöjen ja metsien suuri määrä, laajat erämaat, saavutettavuus ja lumi- sekä aktiviteettipalvelujen runsas tarjonta. Suomessa ainutlaatuisena matkailukokonaisuutena voidaan nähdä mm. Saimaan järvialue. (Suomen Matkailun Kehitys Oy 1996, 4). Borg (2002, 200) julistavatkin Suomen ylivoimaisesti omaleimaisimmaksi ja matkailullisesti mielenkiintoisimmaksi luonnonmuodostumaksi reittivesistöt: heidän mukaansa sellaista saaristoa vuosisatoja vanhoine kulttuureineen ei ole missään muualla maailmassa. Näiden omaleimaisten luontoon liittyvien vetovoimatekijöiden lisäksi luontoharrastustoiminnat matkailun mahdollisuuksina ovat kysyttyjä: Borgin (2002, 202) mukaan huomattava osa niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin matkailijoista haluaisi matkaohjelmaansa luontoharrastukseen liittyviä toimintoja, jos ne olisivat helpommin saavutettavissa. Suomen luonnon vetovoimatekijänä sekä matkailua kiihdyttävänä tekijänä voidaan Vuoriston (2002, 70) mukaan pitää myös sitä, että Suomessa on runsaasti enemmän tilaa henkeä kohti kuin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Suomen asukastiheys (17 as./km 2 ) verrattuna Ranskan asukastiheyteen (110 as./ km 2 ) (Autoliitto 2007) on Suomen suurin valtti: täällä ei tarvitse elää ja matkailla tungoksessa (Borg 2002, 205). Matkailuelinkeino pyrkii antamaan Suomesta erilaisia mielikuvia markkinoimalla Suomea muun muassa luonto- ja maaseutumatkailumaana ja harrastusten maana kuin myös perhematkailumaana sekä kongressimaana (Borg 2002, 198). Vetovoimaisuuden kannalta on huomioitava, että todennäköisesti tulevaisuudessa turvallisuus ja terveellisyys nousevat tärkeiksi tekijöiksi maakuvalle. (Borg ym. 2002, 199). Matkailun edistämiskeskuksen tekemässä tutkimuksessa Suomen matkailun aluerakenne (Artman ym. 1978, 75) Suomi jaoteltiin viiteen suuralueeseen kunkin alueen matkailuvetovoiman mukaan. Näistä suuralueista yksi on Järvialue, joka sijoittuu suurelta osin Saimaan vesistöjen alueelle. Jo kaikkien tuntema lausahdus Suomi, tuhansien järvien maa kertoo tosiasian Suomen vesistöllisestä rikkaudesta. Suomessa on

16 vähintään 500 m 2 :n kokoista järveä (Tilastokeskus 2007). Vuoriston (2002, 98) mukaan Järvialue on Suomen matkailun kannalta potentiaalinen alue. Vuoristo (2002, 98) tarkentaa väitettään sillä, että Järvialue tarjoaa monipuolisesti palveluja niin kesä- kuin talvimatkailuunkin sekä myös viikonloppumatkailuun, sillä etäisyydet maan väestön keskittymäalueilta ovat suhteellisen lyhyet. Borg (2002, 199) muistuttavat, että koska ihminen on liikkuva ja lihaksiaan käyttävä, kuuluu liikunnallisuus näin olennaisesti matkailuun. 3.4 Motiivit luonnossa liikkumiseen Motivaation keskeisenä teoreettisena kysymyksenä on usein pidetty sitä, työntääkö joku asia ihmiset liikkeelle vai vetääkö jokin asia heitä puoleensa (Salmela-Aro & Nurmi 2002, 6). Jotta ihmisen toiminta voidaan selittää motivaationa, on henkilöllä täytynyt olla vaihtoehtoja (Salmela-Aro & Nurmi 2002, 10). Myös motiivia toteuttavia tavoitteita tarkasteltaessa, esimerkiksi harrastuslajia valitessa, on henkilöllä oltava vaihtoehtoja toteuttaa harrastuneisuuttaan ja tarvettaan siihen (Leontjev 1977; sit. Salmela-Aro & Nurmi 2002, 15). Käsittelemme seuraavassa matkailun motivaatioita, sillä tutkimuksemme aktiviteetit melonta ja retkiluistelu ovat matkailuun liittyviä palveluita ja suuressa osassa tutkimukseemme osallistuvan matkailuyrityksen toimintaa. Vuoristo (2002, 42) esittelee McIntoshin ja Goeldnerin (1988) nelijakoryhmittelyn matkailun motivaatiotekijöistä, joita käytetään usein matkailututkimuksissa: Ensimmäinen motivaatioryhmä on fyysiset tekijät, tavoitteena on henkinen ja ruumiillinen virkistyminen. Toinen ryhmä on kulttuuritekijät, jolloin matkailija haluaa tutustua vieraisiin kulttuureihin. Kolmantena ovat ihmisten väliset tekijät, jolloin motiivina on tutustuminen uusiin ihmiseen tai esimerkiksi vierailu sukulaisten luona. Neljäntenä on status- ja arvostustekijät, jolloin tavoitteena on saada muiden kunnioitus tai esimerkiksi syventää omaa harrastustaan. Järviluoman (1994, 33) mukaan motiivit ovat mentaalisia ennakkokäsityksiä siitä, että lomamatka tulee tuottamaan fyysistä ja henkistä mielihyvää. Motiivi yksinkertai-

17 12 suudessaan on se tekijä, joka saa ihmiset lähtemään liikkeelle. Crompton (1979; sit. Järviluoma 1994, 33-34) jakaa motiivit kahteen ryhmään, sosiopsykologisiin ja kulttuurisiin. Sosiopsykologiset motiivit ovat yleisiä ja kohteesta riippumattomia, kulttuuriset motiivit puolestaan ovat usein osittain kohdesidonnaisia. Crompton (1979; sit. Järviluoma 1994, 33-34) onkin jaotellut sosiopsykologiset motiivit seitsemäksi eri matkailun työntövoimatekijäksi: 1) Pako arkiympäristöstä, jolloin matkalle lähdön motiivina on vaihtelu ikävystyttävään ja tylsään arkielämään. 2) Itsetutkiskelu ja -arviointi, jolloin motiivina on uuden ympäristön tai tilanteen myötä oman itsensä uudelleen löytäminen, muokkaaminen ja tutkiskeleminen. 3) Rentoutuminen, jolloin motiivina on matkan aikana päästä rentoutumaan ja laukaisemaan stressiä. 4) Statuksen kohottaminen; matkalle lähdetään siksi, että sen myötä on mahdollista saada sosiaalista arvostusta muilta. 5) Mahdollisuus käyttäytyä ilman arkiroolien asettamia rajoitteita; matkalle lähdetään, jotta voisi käyttäytyä tavalla, joka arkielämässä saattaisi aiheuttaa pahennusta. 6) Perhesiteiden tiivistäminen; matkalle lähdetään, jotta perhesiteitä voisi niin henkisesti kuin fyysisestikin lähentää. 7) Sosiaalisten kontaktien lisääminen; matkalla halutaan solmia uusia ihmissuhteita. Järviluoma (1994) tähdentää, että useasti ihmiset lähtevät matkalle monesta eri motiivista, harvoin vain yhden motiivin innoittamana. Myös luontoliikkujan motiivina voi olla joko luonnon kokeminen, liikunnalliset tarpeet tai nämä molemmat. Harva luontoliikkuja sulkee pois mielestään jompaakumpaa (toiminta ja ympäristö) tekijää, vaan ne sulautuvat yhteen: liikunnanharrastaja kiinnittää huomiotaan myös luontoon toimintansa ohella, harva luonnon tarkkailija on tyystin välinpitämätön omasta liikunnastaan luonnossa. (Telama ym. 1986, 61.) Hemmin (2005, 292) mukaan aikuisten yleisimpiä luontoliikuntamotiiveja ovat rentouttavan ja vapauttavan kokemuksen hankkiminen, luonnon ja raittiin ilman kokeminen sekä terveyden, kunnon ja suorituskyvyn lisääminen. Liikunta on myös sosiaalisesti yhdistävä tekijä (Hemmi 2005, 292).

18 13 Telama ym. (1986) tarkastelee luontoliikkujan luontosuhdetta neljällä tasolla: luonto itseisarvona, luonto havainto- ja elämysympäristönä, luonto toimintaympäristönä ja luonto uusijana ja virkistäjänä. Luonto itseisarvona Luontoliikkujalle luonto edustaa elämää itseään ja on elämän peruselinvoiman, kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksien symboli. Luonto on myös symboli jatkuvuudella ja pysyvyydelle vastapainona kiireiselle nyky-yhteiskunnalle, luonto myös edustaa ihmistä suurempia voimia sekä mysteerisyyttä ja henkisyyttä. (Telama ym. 1986, 63.) Luonto havainto- ja elämysympäristönä Luontoliikunnassa tavalliselle luontoliikkujalle kauneudelliset ja tunneperäiset elämykset ovat keskeisiä. Luonto koetaan eri aistien kautta elämyksinä. Se voidaan kokea visuaalisena maisemana sekä kuullen, haistellen ja tuntien. Nämä kaikki ovat elämyksiä, joilla on merkittävä motivoiva vaikutus luonnossa liikkuvalle ihmiselle. (Telama ym. 1986, ) Luonto toimintaympäristönä Luonto antaa ihmiselle mahdollisuuksia eri toimintoihin, jotka liittyvät ihmisen suhteeseen omaan minään ja toisiin ihmisiin. Luonnon tarjoamista toimintamahdollisuuksista voidaan tärkeimpinä tuoda esiin haasteet sekä pakenemis- ja eristäytymismahdollisuudet. Suhde omaan minään korostuu haasteissa sekä tavoitellessa yksinäisyyttä. Myös suhde toisiin ihmisiin korostuu erämaan rauhassa liittyen pakenemiseen. Luontoympäristö tarjoaa mahdollisuuden hyötytoimintoihin sekä luonnossa tapahtuviin harrastuksiin, joihin voivat myös haasteet ja pako liittyä. (Telama ym. 1986, 64.) Haasteet ja minän vahvistaminen Luontoliikkujan motiivi, kuten liikuntamotivaatiossa yleensä, on kietoutunut itseluottamuksen pönkittämiseen ja minäkäsitykseen. Arkielämän vastapainoksi luonnonym-

19 14 päristö antaa mahdollisuuksia ylittää tunnetut rajat ja auttaa löytämään uudet kyvyt ja taidot (Knopf 1976; sit. Telama ym. 1986, 65). Tämä tulee esiin muun muassa luonnonympäristön tarjoamissa haasteissa, joihin voi myös liittyä riskinottamisen motivaatio (Progen 1979, Grandal 1980; sit. Telama ym. 1986, 65). Haastella on suuri merkitys sisäisen motivaation kannalta, joka vaikuttaa siten myös toiminnan kiinnostavuuteen. Haasteelliseen toimintaan kuuluu myös jännityksen elementti. (Telama ym. 1986, 65.) Luonnonympäristössä itsetuntoa ja itseensä luottamista lisäävä tekijä on myös tunne hallinnan olemisesta itsellä. Tunne voi olla hallintaa luonnosta tai omien kykyjen ja rajojen tiedostamisesta, kuin myös elämänhallinnan tavoittelua. (Telama ym. 1986, 66.) Luonto myös tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden vapauden ja autonomian tunteeseen (Hammit 1992, Brown & Haas 1980; Hammit & 1984, Knopf et al. 1983; Young & Crandall 1984 sit. Telama ym. 1986, 66). Pako luontoon Yksi tärkeimmistä ihmisen luontoon suuntautumisen motiiveista on pako jokapäiväistä arkea ja rutiineja. Luontoympäristö mahdollistaa niin fyysisen kuin psyykkisen arjesta irtautumisen; luonnossa ihminen pääsee pakoon niin muita ihmisiä kuin arjen murheitakin. (Telama ym.1986, ) Erämaaympäristö on usein pakoon liittyvän motivaation kohde. Pako yksinäisyyteen voi merkitä mielenkiintoisella tavalla myös halua sosiaaliselle kanssakäymiselle pelkän yksinpakenemisen sijasta; paetaan arkea yksin yhdessä. (Hammit 1992, sit. Telama ym.1986, 67.) Luonto uusijana ja virkistäjänä Luonnossa liikkuminen koetaan virkistävänä, sillä luonto tarjoaa virkistystä niin mentaalisella tasolla elämysten kautta, fyysisellä tasolla liikunnan tuoman hyvän olon tunteen myötä kuin sosiaalisten kanssakäymisten tuomien kokemustenkin myötä. Virkistäytymisen tunne syntyy liikunnan ja luonnon tarjoamisen tuntemusten yhteisvaikutuksesta. (Telama ym.1986, 68.)

20 Tutkimukseen liittyvät vuodenajat Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka ovat kesä, kevät, syksy ja talvi. Ne kukin kestävät noin kolme kuukautta. Suomen sijainti 60. ja 70. leveysasteen välillä on tärkein ilmastoon vaikuttavista tekijöistä. Suomessa vallitsee ns. väli-ilmasto eli alueella on niin meri- että mannerilmaston piirteitä. Suomi kokonaisuudessaan kuuluu lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin. Eri vuodenajat jaotellaan ns. termisen jaon mukaan, vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. (Ilmatieteen laitos 2007 a.) Käsittelemme opinnäytetyössämme kahta Suomen vuodenaikaa, kesää ja talvea. Kesän määrittely kuuluu tutkimukseemme siksi, että Suomen kanoottiliitto ry:n mukaan melontakausi keskittyy kesään (Kuha 1999a), johon ajoittuu myös Linnansaaren kansallispuiston alueen melontasesonki. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kesä alkaa silloin, kun vuorokauden keskimääräinen lämpötila ylittää pysyvästi +10 C. Suomen kesä alkaa yleensä toukokuun loppupuolella ja kestää syyskuun puoliväliin asti. Etelä- Suomessa kesä alkaa yleensä kuukautta aikaisemmin ja päättyy kuukautta myöhemmin kuin maan pohjoisosissa. (Ilmatieteen laitos 2007 b.) Retkiluistelukausi keskittyy taas pääsääntöisesti talveen: Suomen Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi alkaa, kun ilman keskilämpötila laskee alle 0 C:n, vesien jäätyminen tapahtuu puolestaan lämpötilan laskettua 0 C:een. Talvi on Suomen vuodenajoista pisin, ja sen alku ajoittuu yleensä loka-marraskuun tienoille. Lapissa talvi kestää keskimäärin 200 vuorokautta ja maan lounaisimmissa osissa noin 100 vuorokautta. Pysyvä lumipeite saadaan noin kaksi viikkoa siitä, kun terminen talvi on alkanut. Järvet saavat jääpeitteensä yleensä marras-joulukuun tietämillä, mutta paksuimmillaan jää on yleensä vasta huhtikuun alkupuolella. Meteorologiassa terminen talvi alkaa silloin, kun ilman keskilämpötila laskee 0 C:n alapuolelle, vaikka lämpimät ilmavirrat ajoittain nostaisivatkin lämpötilat yli mainitun rajan. (Ilmatieteen laitos 2007 c.) Linnansaaren kansallispuiston alueella todellinen retkiluistelukausi alkaa yleensä vuoden alusta, mutta usein jo marraskuun lopulla pääsee luistelemaan rantoja pitkin: esimerkiksi Oravissa oli luisteltu vuonna 2007 jo marraskuun puolivälissä. Luistelukausi

21 16 päättyy usein huhtikuun loppupuolella. (Ahonen 2007.) Melontakausi puolestaan alkaa Linnansaaren kansallispuiston alueella toukokuun aikana, eli heti kun jäät sulavat, ja jatkuu aina lokakuulle asti. Paras melontakausi sijoittuu kesä-elokuulle. (Saimaa Holiday 2007b.) 4 RETKILUISTELU JA MELONTA 4.1 Retkiluistelu Retkiluistelun harrastamiselle Suomessa on Suomen Luisteluliiton mukaan hyvät lähtökohdat, sillä matalat järvemme jäätyvät helposti ja vesistömme saaristoineen ovat retkien kannalta mukavan sokkeloisia (Suomen Luisteluliitto 2007). Aitoa ja perinteistä retkiluistelua voi harrastaa Suomen rannikkoseuduilla, sillä siellä jäät ovat sileitä ja lumettomia luonnostaan. Sisämaassa retkiluistelu tunnetaan auratuilla, lumesta puhdistetuilla radoilla tapahtuvana harrastuksena, sillä sisämaassa jäät ovat runsaslumisempia kuin Suomen rannikkoseudulla. (Metsähallitus 2007a.) Retkiluistelua harrastetaan luonnon jäällä ja sääolosuhteiden ehdoilla (Suomen retkiluistelijat ry 2007a). Luistelussa käytetään siihen erityisesti tarkoitettuja välineitä. Retkiluistelussa käytettävillä luistimilla tarkoitetaan itse asiassa vaelluskenkiin, telemarkmonoihin tai hiihtoluistelumonoihin kiinnitettäviä erillisiä teriä (Metsähallitus 2007a). Toiset luistelijat kiinnittävät terän kantapäähän ja toiset jättävät terän kantapäästä irtonaiseksi (Suomen Luisteluliitto 2007). Luistinten lisäksi rannikkoseudulla merellä luisteleva tarvitsee erinäisiä turvallisuuteen liittyviä välineitä, joita ovat jääsauva, naskalit, vaihtovaatteet, eväät ja lämmin juotava sekä heitto- ja pelastusköysi (Metsähallitus 2007a) Retkiluistelu tässä tutkimuksessa Retkiluistelulla tässä yhteydessä tarkoitetaan luonnon jäällä, auratulla radalla tai luonnostaan lumettomalla jäällä tapahtuvaa matkaluistelua siihen tarkoitetuilla, edellisessä kappaleessa kuvatuilla, retkiluistimilla. Emme siis tarkoita esimerkiksi kaupunkien läheisyyteen tehtyjä luistelualueita, joilla ei luistella matkaa. Emme myöskään tarkoita

22 luistelumaratoneja emmekä tavallisilla luistimilla tapahtuvaa liu uttelua luonnonjäällä tai tekojäällä Historiaa ja nykypäivää Retkiluistelu on syntynyt satoja vuosia sitten Itämeren saaristolaisten keskuudessa nopean ja kätevän liikkumisen tarpeeseen järven jäällä. Jääpeitteen ollessa tarpeeksi vahvaa, he ottivat potkukelkat käyttöönsä ja jos lunta ei vielä ollut, käytettiin myös kenkään kiinnitettyjä teriä, luistimia. Luistelijan mukana oli kuivia vaatteita sisältävä reppu, jään paksuutta arvioiva teräskärkinen sauva sekä puukko ja nauloja jäistä pelastautumiseen. (Suomen retkiluistelijat ry 2007b.) Luistelu syntyi työtehtäviä avustavaksi toiminnaksi, eikä monilla olisikaan ollut aikaa hurvitella jäällä vain huvin vuoksi. (Arvonen ym. 2002, 33.) Kirjassa Jäälle! opas retkiluisteluun ja jäällä liikkumiseen (Arvonen ym. 2002) kerrotaan, kuinka ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta varsinkin Etelä-Suomen alueella lumeton talvi rajoittaa talviliikuntalajien harrastamista. Retkiluistelun voidaankin katsoa lisäävän suosiotaan entistä rajummin tulevaisuudessa. Kuten Arvonen ym. (2002, 9) toteavat: Vaikka lumi tulee ja menee, yksi asia on varma: jää tulee ja se myös jää. Diplomi-insinööri Rankila (2006) selventää kirjoituksessaan Internetsivuilla, että ilmastonmuutoksen lämmittäessä Suomea ainakaan Etelä-Suomi ei saa talvisin enää pysyvää lumipeitettä. Toisaalta, myös jääpeitteen aika lyhenee kaikkialla Suomessa, ja Etelä-Suomessa järvet saisivat jääpeitteen vain muutamaksi viikoksi keskitalvella. Ruotsissa retkiluistelu on oivallettu vähälumisten talvien aktiviteetiksi jo useampien vuosien ajan, sillä Ruotsissa talvet ovat olleet vähälumisia jo vuosikymmeniä. Ruotsista retkiluistelu saapui Suomeen 1900-luvun lopulla. Ruotsissa retkiluistelua harrastaa melkein kolmesataatuhatta henkilöä (Suomen retkiluistelijat ry 2007b.) Retkiluistelun harrastaminen tapahtuu luonnon ehdoilla. Perinteisesti jää mielletään vaaralliseksi elementiksi. Hyödyllisempää kuin pelkkä varoitteleminen on rohkeasti lähteä kokeneen retkiluistelijan mukaan tutustumaan turvalliseen jääliikuntaan. Retkiluistelu mielletään usein myös extreme-urheiluksi eli ääriurheilulajiksi, koska vuosit-

23 18 tain jäihin hukkuu varomattomia liikkujia. Kantamattomalle jäälle saattaa huomaamattaan ajautua, siksi jään vahvuutta ja ominaisuuksia on tarkkailtava jäällä liikkuessa koko ajan. (Arvonen ym. 2002, 10, 19.) Niukkanen (2004, 14) kertoo artikkelissaan retkiluisteluretkien näyttävän ulkopuolisen silmissä hurjalta ja turvattomalta lajilta, mutta tähdentää retkiluisteluretkien useimmiten olevan rauhallisia elämyksiä tarjoavia luontomatkoja, jotka tehdään turvallisissa olosuhteissa. Myös äärirajojaan hakeville ihmisille laji tarjoaa mahdollisuuksia, Se, tuleeko retkestä katastrofi vai nautinto riippuu luotettavista retkiluistelukumppaneista, luonnon ja olosuhteiden kunnioittamisesta sekä omista taidoista ja tarkkaavaisuudesta, (Niukkanen 2004, 15.) Järjestötoiminta Suomessa harrastajien järjestönä toimii Suomen Retkiluistelijat ry, joka perustettiin vuonna Yhdistys toimii Suomen Ladun alaisuudessa, ja sillä on noin tuhat jäsentä. Suomen Retkiluistelijat ry:n toiminta perustuu luonnonjäällä koettavaan liikuntaelämykseen. Seura järjestää jäsenilleen luisteluretkiä, ja se myös kouluttaa luisteluretkien johtajia. (Suomen retkiluistelijat ry 2007c.) Savonlinnassa retkiluistelijoiden harrastusyhdistyksenä toimii Savonlinnan Seudun Retki ja Rullaluisteluseura ry, joka perustettiin lokakuussa Yhdistys järjestää erilaisia retki- ja rullaluistelutapahtumia sekä jakaa lajitietoutta lajeista kiinnostuneille. (Savonlinnan seudun retki- ja rullaluisteluseura ry 2007.) 4.2 Melonta Seuraavien lukujen sisältö perustuu Suomen Kanoottiliitto ry:n (Kuha 1999b) Internetsivujen sisältöön, mikäli muuta mainintaa lähteistä ei ole esitetty Yleistä Melonta sopii mainiosti Suomen monipuolisissa vesistöissä harrastettavaksi lajiksi. Suomen järvi-, koski-, joki- ja kanavareitit, sekä merenrantojen saaristot ja jopa avomeri ovat vapaasti käytettävissä melonnan harrastamiseen. Myös rantautuminen on mahdollista melkeinpä missä vain, tietenkin jokamiehen oikeuksien puitteissa.

24 19 Melonta kohottaa fyysistä ja mentaalista kuntoa sekä elämän laatua. Se sopii erinomaisesti kaiken ikäisten ihmisten harrastukseksi, eritoten siitä syystä, että meloja itse voi määrittää aktiviteetin rasitustason ja keston itselle sopivimmaksi. Melonnassa on myös monta erilaista harrastustyyliä: virkistysmelonta, kuntomelonta, retkimelonta, ratamelonta, maratonmelonta, koskimelonta, kanoottipoolo ja kanoottipurjehdus. Melonta on kesälaji, ja sen sesonki on noin puolen vuoden mittainen. Lyhyen melontakauden vuoksi melojat usein harrastavatkin muita liikuntalajeja ja kuntoilua, joten tutkimuksessamme käsiteltävä retkiluistelu voisi olla hyvä aktiviteetti melojille tarjottavaksi talviharrasteeksi. Sievänen ym. (2003) kertovat Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) - tutkimuksen (Sievänen 2001) selvittäneen, että veneilijöiden (soutuveneilijät, pienmoottoriveneilijät, melojat, matkamoottoriveneilijät ja matkapurjehtijat) joukosta melojat ovat aktiivisin ryhmä monessa harrastuksessa, eli heillä on eniten myös muita ulkoharrastuksia. Tutkimus osoittaa myös sen, että melojien harrastukset ovat kaikkein monipuolisimpia, sillä melojilla oli keskimäärin 20 erilaista ulkoiluharrastusta, kun muilla ryhmillä on harrastusta. Perusideana melonnassa on vesillä liikkuminen kanooteilla, joka on yleisnimitys melottaville vesikulkuneuvoille. Nämä kanootit jaetaan vielä kannellisiin kajakkeihin, joita melotaan kaksilapaisilla meloilla, sekä avokanootteihin, joiden melomisessa käytetään yksilapaista melaa Melonnan historia ja nykypäivää Suomessa melontaharrastuksen voidaan katsoa alkaneen reilut sata vuotta sitten, vaikka maailmalla melonnan historia ulottuu kauemmas menneisyyteen. Melonta kehittyi ravinnon etsimisen avuksi: melonta helpotti ihmisen liikkumista paikasta toiseen vesiä pitkin. Eskimot ja intiaanit ovat olleet kehittämässä vuosisatojen saatteessa kanootin ja siten nykyaikaisen melontaharrastuksen syntyä. Ensimmäisen kerran Suomessa on voinut lukea melonnasta 1700-luvulla, jolloin muun muassa taloustieteilijänä tunnettu Antti Chydenius kirjoitti amerikkalaisista tuohiveneistä luvun loppupuolella Suomessa oli jo melonnan kilpailutoimintaa ja ensimmäinen Suomen melontaseura Helsingfors Kanotklubb perustettiin vuonna Suomen melonnan historian koho-

25 kohtana ovat säilyneet vuoden 1952 Helsingin olympialaiset, joissa Suomi keräsi peräti neljä kultamitalia melonnassa Järjestötoimintaa Suomessa melonnan keskusjärjestönä toimii Suomen Kanoottiliitto ry (SKaL), joka on perustettu Kanoottiliitto on keskusorganisaationa vastuussa melonnan ja sen turvallisuuden edistämisestä sekä melontaseurojen välisestä yhteistyön toimivuudesta. Liitto myös hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä. Suomen Kanoottiliittoon puolestaan kuuluu yli 60 jäsenseuraa, joissa harrastaa runsaat 8000 rekisteröityä melojaa. Kaiken kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin melonnan harrastajaa. Myös Suomen Latu on mukana melontatoiminnassa. Se muun muassa organisoi erämelonnan kilpailuja ja on mukana järjestämässä Suomen Kanoottiliiton kanssa vuosittaista Suomi Meloo -tapahtumaa, joka kanoottiviestin muodossa edistää retkimelonnan ja melontareittien tunnettavuutta sekä houkuttelee uusia harrastajia. Melonnan saralla tärkein työ tapahtuu melontaseuroissa, sillä seurojen panostus melontataitojen peruskoulutuksessa, melontaturvallisuudessa ja kilpailutoiminnassa on lajin kannalta merkittävää. 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimusmenetelmät Tieteellisiä menetelmiä käytetään kerätessä tietoa ihmisistä, luonnosta ja yhteiskunnasta. Oleellista on kuitenkin oikeiden johtopäätösten tekeminen kerätystä aineistosta, pelkkä tiedon kerääminen siis ei riitä. Tieteellisellä menetelmällä on tiettyjä edellytyksiä: menetelmän on oltava looginen, objektiivinen, yleistettävissä oleva, todennettavissa oleva sekä yhteensopiva teorian ja havaintojen kanssa. (Holopainen & Pulkkinen 2002, 11.)

26 21 Havaintoihin perustuva tutkimus voidaan Holopaisen ja Pulkkisen mukaan (2002, 18) jakaa esimerkiksi kvalitatiiviseen eli laadulliseen tai kvantitatiiviseen eli määrälliseen tutkimukseen. Kuitenkin Alasuutarin (1999, 32) mukaan kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää voidaan ja usein sovelletaankin samassa tutkimuksessa sekä saman tutkimusaineiston analysoinnissa. Näitä kahta tutkimusotetta ei pidetä toistensa vastakohtina tai toisensa poissulkevina tutkimusmalleina (Alasuutari 1999, 23). Tutkimuksemme on pääosin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Heikkilä (1998, 15) tulkitsee määrällisen tutkimuksen näin: Kvantitatiivisen (tilastollisen) tutkimuksen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden välisiä riippuvuuksia tai tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Alasuutari (1999, 25) määrittelee kvantitatiivisen analyysin periaatteen argumentoinniksi lukujen ja niiden välisten tilastollisten yhteyksien avulla, jotka on saatettu taulukkomuotoon. Taulukoinnissa kullekin tutkimusyksikölle annetaan arvot eri muuttujien avulla. Analysointi tapahtuu määriteltyjen muuttujien välisiä tilastollisia yhteyksiä etsimällä. Valitsimme kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, koska tutkimusongelmiimme koimme saavamme parhaimmat vastaukset strukturoiduilla kysymyksillä, joiden analysointi vaatii kvantitatiivista analyysia. Näin ollen koimme kvantitatiiviseen muotoon tehdyn kyselylomakkeen antavan meille tarkkoja tietoja melojien kiinnostuksen laajuudesta retkiluistelua kohtaan. Myös kvalitatiivinen eli laadullinen lähestymistapa on osa tutkimustamme. Kyselylomakkeemme pitää sisällään myös avoimia kysymyksiä, joiden tulkinnassa kvalitatiiviset menetelmät tulevat esille. Käytämme sekä strukturoituja eli monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä yhdessä siksi, että valmiiden vastausvaihtoehtojen jälkeen esitettävällä avoimella kysymyksellä voidaan saada sellaisia näkökulmia, joita emme ole saattaneet ajatella (Hirsjärvi ym. 2000, 186). Alasuutarin (1999, 30-31, 34) mukaan laadullinen eli kvalitatiivinen analyysi koostuu kahdesta vaiheesta, jotka ovat havaintojen pelkistäminen ja arvoituksen ratkaiseminen. Havaintojen pelkistämisessä voidaan erottaa kaksi eri osaa; ensimmäisessä osassa, aineiston tarkastelussa, kiinnitetään huomio siihen, mikä on teoreettisen viitekehyksen ja kunkin kysymyksenasettelun kannalta olennaista - toisen osan tarkoitus on supistaa havaintojen määrää niitä yhdistämällä. Arvoituksen ratkaisussa tuotettujen johtolankojen ja olemassa olevien vihjeiden pohjalta tehdään merkitystulkinta tutkittavasta asiasta. Laadullisessa analyysissa

27 22 halutaan muotoilla sääntöjä tai sääntömuotoja, jotka pätevät koko aineistoon (Alasuutari 1999, 32), jota ei voida numeerisesti kuvata (Pyörälä 2002). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa siis pyritään ymmärtämään tutkimuskohteen käyttäytymistä ja käytöksen syitä sekä voidaan selvittää arvot, asenteet, tarpeet ja odotukset (Heikkilä 1998, 16-17). Laadullista tutkimusmenetelmää ja -analyysia käytimme kyselylomakkeissa vastausten etsimiseen niihin tutkimusongelman kysymyksiin, joita ei voitu kvantitatiivisin menetelmin tutkia ja tulkita. Kyselytutkimus mahdollistaa tiedon keräämisen suurelta joukolta ja näin laajan tutkimusaineiston. Kyselyn avulla voidaan selvittää monipuolisesti, tehokkaasti ja tutkijan aikaa säästävästi haluttuja asioita. Hyvin suunniteltu kysely on myös helposti analysoitavissa tietokoneohjelmilla. Kyselytutkimuksen heikkoutena voidaan nähdä sen pinnallisuus, koska kyselylomakkeen laatija ei voi varmistua vastaajien rehellisyydestä ja huolellisuudesta tai siitä, ovatko kysymykset tarkoitetulla tavalla kaikkien vastaajien ymmärrettävissä. Myös mahdollisuus kyselyn sivuuttamiseen on olemassa, jolloin kato eli vastaamattomuus nousee suureksi. (Hirsjärvi ym. 2000, 182.) 5.2 Aineiston keruu Kolme keskeisintä kvantitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmää ovat kysely, haastattelu ja havainnointi. Kyselylomakkeilla tapahtuvaa aineistonkeruuta kutsutaan termillä survey. (Alkula ym. 1994, 69) Englanninkielinen termi survey tarkoittaa sellaisia kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, joissa aineistoa kerätään standardoidusti ja joissa kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen tietystä perusjoukosta. Standardoituus tarkoittaa sitä, että jos haluaa esimerkiksi saada selville, mikä koulutus vastaajilla on, tätä asiaa on kysyttävä kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. (Hirsjärvi yms. 2000, 180.) Aineiston keruu tutkimukseemme tapahtui suomen- ja englanninkielisillä kyselylomakkeilla, jotka olivat saatavilla Oravin Melontakeskuksessa vastaanoton yhteydessä, Sammakkoniemen leirintäalueella Linnansaaren kansallispuistossa kioskin yhteydessä sekä Lomakeskus Järvisydämessä Rantasalmella vastaanotossa. Suomenkielisiä kyselylomakkeita oli saatavilla 6. kesäkuuta alkaen aina syyskuun 14. päivään asti. Englanninkieliset kyselylomakkeet olivat täytettävissä 3. elokuuta alkaen 14. syyskuuta

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt HEVOSALA WAU! Yhteiskunnan muutos o Väestö ikääntyy ja keskittyy alueellisesti o Yhteiskunta palvelullistuu ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa o Some ja digitaalisuus mullistavat vuorovaikutussuhteita

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa Virkistyskäytön muutokset Suomessa Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Lapin yliopisto 22.10.2010 Tuija Sievänen Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin

MALIKE MALIKE. matkalle - liikkeelle - keskelle elämää. Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, Tampere, Puhelin MALIKE matkalle - liikkeelle - keskelle elämää Malike- Keskus, Sumeliuksenkatu 18, 33100 Tampere, Puhelin 0206 90 282 Malike aloitti toimintansa 1.12.1997, tukemaan vaikeavammaisen lapsen perheen toimintaa

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Juho Pesonen Yhteistyössä Raija Komppula, Mike Peters ja Christopher Kronenberg juho.pesonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus-

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin?

Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? Mitä keskeisiä uhkia mielestänne liittyy kaivoksiin? prosenttijakaumat, N=1361 16 5,7 4,5 ympäristön saastuminen ja liikennehaitat 19,2 45,9 koskemattoman luonnon ja maiseman pilaantuminen melu, pöly ja

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa

Lisätiedot

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila

Luomu meillä ja muualla. Jaakko Nuutila Luomu meillä ja muualla Jaakko Nuutila Kuka Jaakko Nuutila? Keittiömestari, lehtori, ETM Luomuliiton puheenjohtaja Väitöskirjantekijä Maanviljelijä Hotellinjohtaja Ison perheen isä Kuvat MTK Luennon sisältö

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot