Tiina Airaksinen ja Marika Kyllönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Airaksinen ja Marika Kyllönen"

Transkriptio

1 Tiina Airaksinen ja Marika Kyllönen Kesäisin melat esille - myös haluja jäisille vesille? Retkiluistelun vetovoimatekijät ja kiinnostavuus melojien keskuudessa Linnansaaren kansallispuiston alueella Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Helmikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tiina Airaksinen Marika Kyllönen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketoiminta Nimeke Kesäisin melat esille myös haluja jäisille vesille? Retkiluistelun vetovoimatekijät ja kiinnostavuus melojien keskuudessa Linnansaaren kansallispuiston alueella Tiivistelmä Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää löytyykö melojien keskuudesta kiinnostusta retkiluisteluun sekä mitkä ovat retkiluistelun vetovoimatekijöitä. Selvitimme myös vastaajien motiiveja luonnossa liikkumiseen. Toimeksiantajamme on Lomakylä Järvisydän Rantasalmelta, jonka yksi palveluista retkiluistelu on. Tutkimusongelmamme oli, millä houkutella melojat retkiluistelun pariin retkiluisteluun miellettävät vetovoimatekijät ja kiinnostus retkiluisteluun melojien keskuudessa. Tutkimustuloksia apuna käyttäen Linnansaaren alueen retkiluistelupalveluja tarjoavat yritykset voivat kehittää retkiluistelupalveluitaan sekä markkinointiaan potentiaalisille asiakkaille sopiviksi. Teoreettinen viitekehys painottuu luontoon ja luontoliikuntaan sekä sen luonnossa liikkumisen motiiveihin ja vetovoimatekijöihin. Olemme myös vertailleet retkiluistelua ja melontaa luontoliikuntalajeina sekä niiden vetovoimaisuutta ja harrastajien motiiveja. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen tutkimus. Kyselylomake oli muotoiltu strukturoiduin kysymyksin, joita täydensivät avoimet kysymykset. Tutkimuksemme kohderyhmänä olivat Linnansaaren kansallispuiston alueella melovat suomalaiset ja ulkomaalaiset melojat. Kyselylomakkeet olivat saatavilla kesä-elokuussa 2007 Lomakylä Järvisydämessä, Oravin Melontakeskuksessa ja Sammakkoniemen leirintäalueella, Linnansaaren kansallispuistossa. Vastauksia saimme 39 kappaletta, joista 28 kappaletta oli suomalaisia vastaajia ja 11 kappaletta ulkomaalaisia vastaajia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vastaajista 77 % on kiinnostunut tulemaan retkiluistelemaan Linnansaaren kansallispuiston alueelle. Kiinnostavina vetovoimatekijöinä retkiluistelun oheispalveluiden osalta vastaajat pitävät peseytymismahdollisuutta (sauna, suihku), retkelle mukaan otettavaa kuumaa juomaa ja nokipannukahvia. Myös majoituspalveluja sekä Internetissä toimivaa sää- ja jäätilanteen tiedotuspalvelua pidetään tärkeinä tekijöinä retkiluistelun harrastamiseen Linnansaaren kansallispuiston alueella. Kyselyyn saatujen vastausten vähäisyyden vuoksi emme voi pitää tuloksia tilastollisesti luotettavina. Tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia retkiluistelua kohtaan osoitetusta mielenkiinnosta. Asiasanat (avainsanat) retkiluistelu, melonta, luontomatkailu, luontoliikunta, motiivit, vetovoimatekijät Sivumäärä Kieli URN 47 s. + liitteet 11 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva Koivula Opinnäytetyön toimeksiantaja Lomakylä Järvisydän Oy URN:NBN:fi:mamkopinn

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tiina Airaksinen Marika Kyllönen Degree programme and option Degree Programme in Tourism, Savonlinna Tourism Management Name of the bachelor's thesis Kesäisin melat esille myös haluja jäisille vesille? Interest in and Attraction of Tour Skating among Canoeists in the Area of Linnansaari National Park. Abstract The aim of our thesis was to find out if there is any interest in tour skating among canoeists and whether this activity has any attraction to them. We also wanted to clarify the motives to exercise in nature. Our thesis is an assignment from Lomakylä Järvisydän. Tour skating is one of their services. Our main problem was Which are the factors that attract canoeists to tour skate?. The results help companies of Linnansaari National Park area to develop their tour skating services and marketing. Our theory consists of the concepts of nature, motives for exercising in nature and the attraction of nature. Some theory about tour skating and canoeing is also included. We used a quantitative research method in our study. The questionnaire included structured questions and some open questions to complement them. The target group was canoeists canoeing in the Linnansaari National Park area. Questionnaires were available in summer 2007 in Lomakylä Järvisydän, Oravi Canoeing Centre and Sammakkoniemi campsite. We got 39 replies, 28 replies from Finnish canoeists and 11 replies from foreign canoeists. The survey showed that 77 % of the respondents would be interested in tour skating in the Linnansaari National Park area. The most important attractions are sauna, shower, take away hot beverages and pan coffee in nature, accommodation services and ice information service on the Internet. The results are not reliable because of the small number of replies. Subject headings, (keywords) Tour skating, canoeing, nature-based tourism, nature-based exercising, motives, attractions Pages Language URN 46 p. + add. 11 p. Remarks, notes on appendices Tutor URN:NBN:fi:mamkopinn Bachelor s thesis assigned by Eeva Koivula Lomakylä Järvisydän

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustat ja tavoitteet Lomakylä Järvisydän Oy Linnansaaren kansallispuisto Sijainti ja vetovoimatekijät Retkiluistelun harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Melonnan harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Aiemmat tutkimukset Retkiluistelu Melonta TUTKIMUSONGELMA LUONTOMATKAILU JA LUONTOLIIKUNTA Luonto- ja liikuntamatkailu Luontoliikunta Luonto vetovoimatekijänä Motiivit luonnossa liikkumiseen Tutkimukseen liittyvät vuodenajat RETKILUISTELU JA MELONTA Retkiluistelu Retkiluistelu tässä tutkimuksessa Historiaa ja nykypäivää Järjestötoiminta Melonta Yleistä Melonnan historia ja nykypäivää Järjestötoimintaa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu Kyselylomake Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys... 25

5 6 MELOJILLE SUUNNATUN KYSELYN VASTAUSTEN ANALYSOINTI Vastaajien taustatekijät Luontoliikkujatyyppi Kiinnostus retkiluisteluun Yhteenveto tuloksista RETKILUISTELUN OHEISPALVELUIDEN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA LINNANSAAREN KANSALLISPUISTON ALUEELLE POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Kyselylomake Liite 2 Saatekirje Liite 3 Englanninkielinen kyselylomake Liite 4 Englanninkielinen saatekirje Liite 5 Avoimen kysymyksen vastaukset

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustat ja tavoitteet Opinnäytetyömme aiheena on selvittää, mikä saisi melojan tulemaan takaisin Linnansaaren vesille talvella. Kartoitimme retkiluistelun vetovoimatekijöitä ja kiinnostusta retkiluisteluun melojien keskuudessa. Tutkimuskohteemme on melojat Linnasaaren kansallispuiston alueella. Olemme kiinnostuneita siitä, millainen melojatyyppi on potentiaalinen retkiluistelupalveluiden käyttäjä. Selvitimme myös sitä, millaiset palvelut voisivat houkutella melojia retkiluistelemaan. Halusimme tietää, mitä tekijöitä melojat arvostavat luontoliikunnassa ja mitkä motiivit ovat saaneet tai saisivat melojan retkiluistelun pariin. Opinnäytetyömme alkuperäinen aihe oli retkiluisteluasiakkaiden profilointi ja retkiluisteluun liittyvien oheispalveluiden tarvekartoitus Järvisydämessä. Teimme kyselylomakkeen retkiluisteluasiakkaille ja toimitimme sen Järvisydämeen maaliskuun 2007 alussa. Valitettavasti Suomen talvi oli arvaamaton ja jäät heikkenivät nopeasti, joten luistelukausi loppui odotettua aikaisemmin. Näin ollen kyselyymme ei vastannut kuin kolme ihmistä. Jouduimme miettimään opinnäytetyömme aihetta aivan uudestaan. Otimme yhteyttä Oravin melontakeskukseen saadaksemme heiltä ideoita tutkimuksemme etenemisen kannalta keskeisiin asioihin. Toimitusjohtaja Marie Louise Flant heitti ehdotuksen suunnata kysely melojille, koska Oravissa oli huomattu, että useat melojat harrastavat myös retkiluistelua. Opinnäytetyömme ohjaajan Eeva Koivulan hyväksynnällä muutimme tutkimusongelmaamme ja alkuperäistä opinnäytetyön aihetta. 1.2 Lomakylä Järvisydän Oy Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Lomakylä Järvisydän Oy Rantasalmen Porosalmelta. Linnansaaren kansallispuiston maisemissa sijaitseva matkailuyritys tarjoaa majoitus-, ravitsemis-, kokous- ja ohjelmapalveluja. Yritys on perustettu vuonna Vuonna 2004 perustaja Jari Heiskanen siirsi yrityksen päätäntävallan pojalleen Markus Heiskaselle. Lomakylä Järvisydän Oy (2006) korostaa yrityksen kasvua seuraavin

7 2 argumentein: Verkostoituminen SaimaanSydän verkostoyritysten kanssa on tuonut merkittäviä palvelu-, logistiikka- ja synergia etuja niin asiakkaille kuin itse Lomakylä Järvisydämelle. Vuodesta 2006 eteenpäin SaimaanSydän verkostoa on markkinoitu yhteisen SaimaaHoliday brändin alla. Samalla sivustalla Lomakylä Järvisydän Oy:n vision kerrotaan olevan seuraavanlainen: Lomakylä Järvisydän lukeutuu yhteistyössä SaimaanSydän verkoston kanssa Suomen halutuimpaan järvimatkailukeskukseen vuonna Lomakylä Järvisydän luottaa toiminnassaan seuraaviin Internetsivujensa Viikko-osakkeet (2006)-osiossa löytyviin arvoihin: yksilöllinen, luotettava, pitkäjänteinen, ympäristöystävällinen, laadukas, verkostoitunut, aikaansa seuraava, ympärivuotinen lomakeskus. 1.3 Linnansaaren kansallispuisto Borg (2002, 201) näkee kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden kasvattavan suosioitaan ja kysyntää liikunta-, terveys- ja luontomatkailijoiden keskuudessa. Nämä matkailijat etsivät aitoja luonnonalueita matkakohteikseen. Suojellut luontoalueet antavat mahdollisuuden hiljaisuuteen, rauhallisuuteen ja luonnonkauneuteen, jotka eivät ole nykyisin enää itsestäänselvyys luonto- ja maaseutumatkailukohteissa metsänkäsittelyn seurauksena. Suomen luonnon perintö on monipuolisella tavalla edustettuna kansallis- ja luonnonpuistoissa: metsäluonto, suoluonto, sisäjärvet, harjut, meren saaristo, maankohoamisrannikko, lintuvedet, perinnemaisemat ja Lapin tunturit ovat vielä suurilta osin hyväksikäyttämättömiä matkailun saralla. Puistot ovat asiakkaille helppoja käyttää, hoidettuja, varustetasoltaan hyviä sekä opastettuja. (Borg 2002, 201.) Sijainti ja vetovoimatekijät Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee Haukivedellä - keskellä Saimaata - ja on 40 km pitkä ja 5-10 km leveä alue. Kansallispuistoon kuuluu yli 130 saarta sekä satoja pienempiä kareja ja luotoja. Linnansaarella sijaitsevien saarien kasvillisuus vaihtelee erittäin paljon: on karuja, harmaan jäkälän peittämiä rantakallioita sekä reheviä lehtoja. Linnasaaren kansallispuiston pinta-alasta 30 % on rehevää lehtoa, mikä on enemmän kuin muissa Suomen kansallispuistoissa. (Metsähallitus 2007b.)

8 3 Linnansaaren kansallispuiston yksi ehdoton vetovoimatekijä on saimaannorppa, jonka voi nähdä uiskentelevan vesillä. Linnansaaren kansallispuisto onkin yksi parhaimmista norppa-alueista (Metsähallitus 2007c). Myös Suomen uhanalaisin lintu valkoselkätikka asustelee Linnansaaren kansallispuiston alueella (Metsähallitus 2007d). Kansallispuiston alueella voi käydä tutustumassa myös Linnansaaren torppaan, joka on kunnostettu nähtävyydeksi (Metsähallitus 2007e). Torppa ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jossa matkailija voi tutustua vanhoihin savolaisiin työmenetelmiin kaskeamisnäytösten myötä. Myös Linnavuoren näköalapaikka on toinen nähtävyys puistossa. Näköalapaikka sijaitsee kansallispuiston luoteisosassa. (Metsähallitus 2007f.) Retkiluistelun harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Retkiluistelu on uusimpia harrastuksia Linnansaaren kansallispuiston alueella. Retkiluistelu on erinomainen tapa liikkua puiston ympäristössä samalla tutustuen maisemiin, eläimiin sekä kasvillisuuteen talvisessa luonnossa. (Metsähallitus 2007g.) Linnansaaren kansallispuiston yksi ehdoton nähtävyys on, kuten aikaisemmin on mainittu, saimaannorppa. Tämä uhanalainen laji tuo retkiluistelun harrastamiseen omat rajoituksena ja ihanuutensa. Myös retkiluistelureittejä suunnitellessa saimaannorpan pesintäalueet pitää ottaa huomioon. Talvisaikaan saimaannorpan voi nähdä esimerkiksi avannosta kurkistamasta, mutta lisääntynyt ihmisten häirintä varsinkin norpan pesintäaikaan helmikuussa uhkaa saimaannorpan tulevaisuutta (WWF 2007). Kansallispuiston alueella voi luistella huolletulla luonnonjääreitillä. Retkiluistelureitti kulkee Oravista Porosalmeen, poiketen Linnansaaren kansallispuiston pääsaaren kautta, jossa sijaitsee myös Sammakkoniemen leirintäalue. Leirintäalueelle voi pysähtyä syömään eväitä nuotion lämmössä sekä vierailla entisöidyssä museotorpassa. Leirintäalueelta voi lähteä myös kansallispuiston luontopolulle tutustumaan talviseen luontoon. Luistelureitti on yhteen suuntaan noin 30 km. (Saimaa Holiday 2007a.)

9 4 Kuva 1. Retkiluistelureitti (Saimaa Holiday 2007) Melonnan harrastaminen Linnansaaren kansallispuiston alueella Linnansaaren kansallispuiston ympäristöön tutustuminen onnistuu erinomaisesti meloen. Haukiveden suuret järvenselät sekä saariryppäät sopivat myös melontaharrastuksen aloittelijoillekin. Melomaan on helppo lähteä joko Oravista, Porosalmelta tai Sammakkoniemen leirintäalueelta. Mikäli haluaa kiertää koko Linnansaaren kansallispuiston alueen, matkaan kannattaa varata aikaa 2-3 päivää. (Metsähallitus 2007e.) Linnansaaren kansallispuistossa liikkuminen ja maihinnousu ovat sallittuja melkein kaikkialla puiston alueella, lukuun ottamatta muutamia rajoituksia, joiden tarkoituksena on suojella eläimistöä lisääntymisaikoina (Rautio & Partanen 2003). Eläinten näyttäytyminen retken aikana voi olla monelle vahvasti esillä matkan kohdetta valitessa. Tommolan (2006) tutkimuksessa Erämaassa vai sivistyksen laidalla? Melojien luontokokemuksia Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistoissa monet vastaajista olivatkin maininneet saimaannorpan näkemisen vaikuttaneen tuloonsa alueelle.

10 5 Kuva 2. Melojia Sammakkoniemen rannassa (kuva tekijän, 2007) 1.4 Aiemmat tutkimukset Retkiluistelu Suoraan retkiluistelua käsitteleviä suomenkielisiä tutkimuksia on ilmestynyt kaksi pro gradu -tutkielmaa, molemmat Joensuun yliopistosta. Katja Ristolaisen (2006) pro gradu -tutkielma Vauhtia, vapautta ja luonnonkauneutta Retkiluistelun motiivit tarkastelee nimensä mukaisesti retkiluisteluun liittyviä motiiveja sekä jaottelee retkiluistelijat motiivien perusteella. Ristolainen (2006) teki tutkimuksensa postikyselynä, jonka kohderyhmänä olivat Suomen Retkiluistelijat ry:n jäsenet. Jäseniä oli ympäri Suomen, mutta suurin osuus jäsenistä löytyy Etelä- Suomesta. Vastauksia Ristolainen sai 134 kappaletta. Tutkimuksen tuloksia voimme käyttää apuna omia tuloksiamme tulkittaessa muun muassa vertailemalla retkiluistelijoiden motiiveja melojien antamiin motiiveihin. Minna Tarvaisen (2006) tutkielma Järvisuomalaisen retkiluistelutuotteen palvelukonseptien kehittäminen Hollannin matkailumarkkinoille selvitti keitä ovat potentiaaliset retkiluisteluasiakkaat tutkimuksen kohdemaaksi valitussa Hollannissa. Tutkimuksen perusteella kehitettiin erilaisia palvelukonsepteja järvisuomalaisen retkiluistelutuottei-

11 6 den suunnittelun perustaksi Hollannin matkailumarkkinoille tarjottavaksi. Yhdeksi huomioksi nousi se, että ainoastaan retkiluistelua ei voida tarjota itsestään talviaktiviteettinä, vaan sen on oltava uniikki elementti järvisuomalaisessa talviaktiviteettituotteessa, kenties lomaa yhdistävänä elementtinä (Tarvainen 2006). Potentiaalisimmat hollantilaiset asiakkaat ovat luistelun harrastajat ja talviaktiviteettimatkoilla käyvät henkilöt Melonta Metsähallituksen teettämä tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) (Sievänen 2001), selvitti veneilijöiden harrastajaprofiileja ja tutki veneilyn harrastuksen suosiota sekä siihen liittyviä muita harrastuksia. Tutkimus tehtiin väestökyselynä vuosina ja vastauksia saatiin vuotiaalta suomalaiselta. Veneilyn harrastamisen lisäksi selvitettiin myös sitä, kuinka monta prosenttia väestöstä harrastaa muun muassa melontaa. Tutkimusten perusteella saatujen vastausten perusteella melojien harrastajia koko väestöstä on 5 prosenttia. Miespuolisten melojien osuus koko väestöstä tutkimuksen perusteella on 7 prosenttia ja naispuolisten melojien 4 prosenttia. Melonnan harrastajan ikä sijoittui useimmiten ikävuoden välille. Veneilijätyyppinä melojan ominaisuudeksi luokiteltiin seuraavia: nuori, opiskelija ja Keski-Suomessa asuva. Muista ulkoiluharrastuksista melojilla oli eniten muita harrastuksia verrattuna muihin veneilijätyyppeihin. Muita harrastuksia olivat muun muassa erävaellus ja hiihto. Melonnasta löytyy myös Joensuun yliopistossa tehty pro gradu -tutkielma Erämaassa vai sivistyksen laidalla? Melojien luontokokemuksia Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistossa (Tommola 2006). Tutkimuksen aiheena oli selvittää kuinka erämaisuus esiintyy luontomatkailijan kokemuksissa suojelualueilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistossa melovat melojat. Vastauksia kerättiin lomakehaastatteluina sekä teemahaastatteluina. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin 101 kappaletta. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä myös meidän tutkimuksessamme, sillä voimme tarkastella kävijöiden profiileja sekä melontaan liittyviä motiiveja.

12 7 2 TUTKIMUSONGELMA Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka saada kesällä Linnansaaren kansallispuiston alueella melontaa harrastavat houkuteltua takaisin talvella kyseiselle alueelle retkiluistelun pariin. Tutkimusongelmina selvitämme retkiluisteluun miellettäviä vetovoimatekijöitä sekä kiinnostusta retkiluisteluun Linnansaaren alueella melovien keskuudessa. Tutkimuksesta saatavia tuloksia Järvisydän ja SaimaaHoliday voivat hyödyntää suunnitellessaan markkinointiaan kannattaville asiakassegmenteille; mikäli tutkimustulokset osoittavat melojat potentiaalisiksi retkiluisteluasiakkaiksi, yritykset voivat markkinoida retkiluistelutuotteitaan tälle kohderyhmälle melontakauden ollessa käynnissä. Retkiluistelu näyttää kasvattavan jatkuvasti suosiotaan, sillä esimerkiksi uusia ratoja avautuu paljon, kuten myös Savonlinnan seudulle avautui talvella 2007 rata Punkaharjulle. Metsäntutkimuslaitoksen (Sievänen 2001) tekemän Luonnon virkistyskäyttö 2000-tutkimuksen perusteella Itä-Suomessa retkiluistelu on suosituinta suhteessa koko maan väestöön. Tutkimuksemme tulee käsittelemään kahta eri vuodenaikaan tapahtuvaa liikuntaharrastusta, joista emme tiedä tarkoin, onko niillä samaa harrastajasegmenttiä. Tällainen asetelma tuo projektiin mielenkiintoisen tutkimusotteen. 3 LUONTOMATKAILU JA LUONTOLIIKUNTA 3.1 Luonto- ja liikuntamatkailu Luontomatkailu käsitteenä voidaan määritellä monin eri näkökulmin. Hemmin (2005, 334) mukaan luontomatkailun määrittelyn näkökulmia voivat olla seuraavat: matkailijan luontosuhde, yhteiskunta normeineen ja arvoineen, ympäristöfilosofia tai elinkeino. Hemmin (2005, 334) mukaan edellä mainitut näkökohdat yhdistelemällä luonto-

13 8 matkailu voidaan kirjaimellisesti määritellä seuraavanlaisesti: Luontomatkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolelle (matkailun määritelmä) tutustuakseen elottomaan ja elolliseen luontoon ( biologinen luonto ), voidakseen ymmärtää sen prosesseja ( ekologinen luonto ), kehittääkseen eettisesti kestävämpää ekologis-humanistista luontosuhdettaan (ympäristöfilosofia) ja nauttiakseen luontoelämyksestä (luonto kokemusympäristönä) ja josta luontomatkailuyrittäjät saavat toimentulonsa (luontomatkailuelinkeino). Meidän opinnäytetyömme kannalta kuvaavin määritelmä on Verhelän ja Lackmanin (2003, 98) määrittelemä: Luontomatkailu on matkustamista luontoon joko omatoimisesti tai matkanjärjestäjän ohjaamana, siten että olennaisena osana matkaa on lihasvoimin tai luonnonvoimiin perustuva liikkuminen luonnossa. Matkailijan elämys muodostuu luonnossa liikkumisesta, luonnon vaikutuksesta sekä kasvillisuuden, eläinten ja luonnon olojen tarkkailusta. Hemmin (2005, 333) mukaan luontomatkailun käsite sisältää myös luonnosta kiinnostuneen matkailijan, luontomatkailijan, luontoa tuotantotekijänä käyttävän luontomatkailuyrittäjän, luontomatkatuotteet, luontomatkailun julkiset toimijat sekä matkakohteen, luonnon. Liikuntamatkailua voidaan pitää luontomatkailuun liittyvänä. Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt vihreiden arvojen, kestävän kehityksen ja luonnonsuojelun arvostuksen kasvamisen myötä. (Verhelä & Lackman 2003, 126.) Yhden määritelmän mukaan liikuntamatkailu on matkailua, jossa liikuntapalveluja hyödyntävät ulkopaikkakuntalaiset, joiden matkan motiivina on liikunta-aktiviteetteihin tai -tapahtumiin osallistuminen tai näiden tapahtuminen seuraaminen. (Verhelä & Lackman 2003, 125.) Liikuntamatkailu kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Suomalaisten keskuudessa on vaikutteita liikunnallisen suosion kasvamisesta: ihmiset ovat huomanneet, että liikunta auttaa jaksamaan niin henkisesti kuin fyysisestikin, jolloin liikuntamatkailuyritysten suosion voidaan olettaa kasvavan. Suomen Latu ry:n Internet-sivuilla Tiedotteet - osiossa kerrotaan marraskuussa 2006 tehdyistä kahdesta liikuntatutkimuksesta. Tutkimuksissa tuli selkeästi esille se, että 90 prosenttia suomalaisista haluaa tukea kunto- ja terveysliikunnalle, ja jopa 1,5 miljoonaa suomalaista harrastaa sauvakävelyä. Tutki-

14 9 muksen tuloksista voidaan huomata terveysliikunnan saavuttaneen merkittävän aseman sekä suomalaisten asenteissa ja mielipiteissä että heidän liikuntakäyttäytymisessään. Liikunnan suosion kasvamisesta kertoo myös se, että joka vuosi Suomen Latuun liittyy lisää suomalaisia liikunnan harrastajia. (Jantunen 2006.) Luonto- ja liikuntamatkailun ohjelmapalvelut voidaan Hemmin (2005, 286) mukaan jaotella kolmella tavalla: luontoliikunta-aktiviteetit, luonnonharrastusaktiviteetit ja muut aktiviteetit. Opinnäytetyömme aktiviteetit retkiluistelu ja melonta luokitellaan luontoliikunta-aktiviteeteiksi, joista enemmän myöhemmin kohdassa Luontoliikunta. Hemmi (2005, 285) määrittelee KTM:n toimialaraportin (2003) mukaan ohjelmapalvelut matkailutuotteeseen liittyviksi aktiviteeteiksi, matkan toiminnalliseksi osaksi. Hemmi (2005, 286) tähdentää myös, että juuri nämä ohjelmapalvelut voivat olla niitä tekijöitä, jotka lisäävät matkailukohteen vetovoimaisuutta, kiinnostavuutta ja viihtyisyyttä, mikä puolestaan vaikuttaa tuotteen ostajan valintapäätökseen matkan määränpäästä. 3.2 Luontoliikunta Luontoliikunta on luonnonympäristössä vapaa-aikana tapahtuvaa ruumiillisesti aktiivista toimintaa harrastusten parissa. Luontoliikunnassa päämääränä on liikunnallisen tai muunlaisen tarpeen tyydyttäminen. Luontoliikunta-aktiviteetit voidaan vielä eritellä hallitsevan motiivin perusteella esimerkiksi kunto- ja liikuntakeskeiseksi luontoliikunnaksi sekä hyötyliikunnaksi. (Vuolle & Lyytinen 1992, 19.) Kunto- ja liikuntakeskeisillä aktiviteeteilla tarkoitetaan harrastajan kotipaikkakunnan ulkopuolella vapaa-ajalla tapahtuvaa fyysisesti aktiivista toimintaa. Määritelmään kuuluu myös, että harrastus tapahtuu luonnonympäristössä ja sen tavoitteena on liikunnan tai muun tarpeen toteuttaminen. (Hemmi 1995, 233.) Retkiluistelu ja melonta ovat oivia esimerkkejä juuri kunto- ja liikuntakeskeisistä luontoliikunta-aktiviteeteistä. 3.3 Luonto vetovoimatekijänä Suomen Matkailun Kehitys Oy:n (1996, 4) mukaan matkailulliset vetovoimatekijät voidaan karkeasti jaotella kulttuurivetovoimaan ja ihmisten rakentamiin attraktioihin

15 ja palveluihin sekä luonnon vetovoimaan. Luonnon vetovoimaisuus ja merkitys matkailussa on aina ollut suuri. 10 Matkailijan luonto aukeaa kolmen päätekijän avulla, joita ovat maisema, erityisen mielenkiintoiset luonnonnähtävyydet ja matkailijan oma osallistuminen. Suomen kannalta matkailullisesti merkittävimmät vahvuudet ovat saasteettomuus, vesistöjen ja metsien suuri määrä, laajat erämaat, saavutettavuus ja lumi- sekä aktiviteettipalvelujen runsas tarjonta. Suomessa ainutlaatuisena matkailukokonaisuutena voidaan nähdä mm. Saimaan järvialue. (Suomen Matkailun Kehitys Oy 1996, 4). Borg (2002, 200) julistavatkin Suomen ylivoimaisesti omaleimaisimmaksi ja matkailullisesti mielenkiintoisimmaksi luonnonmuodostumaksi reittivesistöt: heidän mukaansa sellaista saaristoa vuosisatoja vanhoine kulttuureineen ei ole missään muualla maailmassa. Näiden omaleimaisten luontoon liittyvien vetovoimatekijöiden lisäksi luontoharrastustoiminnat matkailun mahdollisuuksina ovat kysyttyjä: Borgin (2002, 202) mukaan huomattava osa niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin matkailijoista haluaisi matkaohjelmaansa luontoharrastukseen liittyviä toimintoja, jos ne olisivat helpommin saavutettavissa. Suomen luonnon vetovoimatekijänä sekä matkailua kiihdyttävänä tekijänä voidaan Vuoriston (2002, 70) mukaan pitää myös sitä, että Suomessa on runsaasti enemmän tilaa henkeä kohti kuin muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Suomen asukastiheys (17 as./km 2 ) verrattuna Ranskan asukastiheyteen (110 as./ km 2 ) (Autoliitto 2007) on Suomen suurin valtti: täällä ei tarvitse elää ja matkailla tungoksessa (Borg 2002, 205). Matkailuelinkeino pyrkii antamaan Suomesta erilaisia mielikuvia markkinoimalla Suomea muun muassa luonto- ja maaseutumatkailumaana ja harrastusten maana kuin myös perhematkailumaana sekä kongressimaana (Borg 2002, 198). Vetovoimaisuuden kannalta on huomioitava, että todennäköisesti tulevaisuudessa turvallisuus ja terveellisyys nousevat tärkeiksi tekijöiksi maakuvalle. (Borg ym. 2002, 199). Matkailun edistämiskeskuksen tekemässä tutkimuksessa Suomen matkailun aluerakenne (Artman ym. 1978, 75) Suomi jaoteltiin viiteen suuralueeseen kunkin alueen matkailuvetovoiman mukaan. Näistä suuralueista yksi on Järvialue, joka sijoittuu suurelta osin Saimaan vesistöjen alueelle. Jo kaikkien tuntema lausahdus Suomi, tuhansien järvien maa kertoo tosiasian Suomen vesistöllisestä rikkaudesta. Suomessa on

16 vähintään 500 m 2 :n kokoista järveä (Tilastokeskus 2007). Vuoriston (2002, 98) mukaan Järvialue on Suomen matkailun kannalta potentiaalinen alue. Vuoristo (2002, 98) tarkentaa väitettään sillä, että Järvialue tarjoaa monipuolisesti palveluja niin kesä- kuin talvimatkailuunkin sekä myös viikonloppumatkailuun, sillä etäisyydet maan väestön keskittymäalueilta ovat suhteellisen lyhyet. Borg (2002, 199) muistuttavat, että koska ihminen on liikkuva ja lihaksiaan käyttävä, kuuluu liikunnallisuus näin olennaisesti matkailuun. 3.4 Motiivit luonnossa liikkumiseen Motivaation keskeisenä teoreettisena kysymyksenä on usein pidetty sitä, työntääkö joku asia ihmiset liikkeelle vai vetääkö jokin asia heitä puoleensa (Salmela-Aro & Nurmi 2002, 6). Jotta ihmisen toiminta voidaan selittää motivaationa, on henkilöllä täytynyt olla vaihtoehtoja (Salmela-Aro & Nurmi 2002, 10). Myös motiivia toteuttavia tavoitteita tarkasteltaessa, esimerkiksi harrastuslajia valitessa, on henkilöllä oltava vaihtoehtoja toteuttaa harrastuneisuuttaan ja tarvettaan siihen (Leontjev 1977; sit. Salmela-Aro & Nurmi 2002, 15). Käsittelemme seuraavassa matkailun motivaatioita, sillä tutkimuksemme aktiviteetit melonta ja retkiluistelu ovat matkailuun liittyviä palveluita ja suuressa osassa tutkimukseemme osallistuvan matkailuyrityksen toimintaa. Vuoristo (2002, 42) esittelee McIntoshin ja Goeldnerin (1988) nelijakoryhmittelyn matkailun motivaatiotekijöistä, joita käytetään usein matkailututkimuksissa: Ensimmäinen motivaatioryhmä on fyysiset tekijät, tavoitteena on henkinen ja ruumiillinen virkistyminen. Toinen ryhmä on kulttuuritekijät, jolloin matkailija haluaa tutustua vieraisiin kulttuureihin. Kolmantena ovat ihmisten väliset tekijät, jolloin motiivina on tutustuminen uusiin ihmiseen tai esimerkiksi vierailu sukulaisten luona. Neljäntenä on status- ja arvostustekijät, jolloin tavoitteena on saada muiden kunnioitus tai esimerkiksi syventää omaa harrastustaan. Järviluoman (1994, 33) mukaan motiivit ovat mentaalisia ennakkokäsityksiä siitä, että lomamatka tulee tuottamaan fyysistä ja henkistä mielihyvää. Motiivi yksinkertai-

17 12 suudessaan on se tekijä, joka saa ihmiset lähtemään liikkeelle. Crompton (1979; sit. Järviluoma 1994, 33-34) jakaa motiivit kahteen ryhmään, sosiopsykologisiin ja kulttuurisiin. Sosiopsykologiset motiivit ovat yleisiä ja kohteesta riippumattomia, kulttuuriset motiivit puolestaan ovat usein osittain kohdesidonnaisia. Crompton (1979; sit. Järviluoma 1994, 33-34) onkin jaotellut sosiopsykologiset motiivit seitsemäksi eri matkailun työntövoimatekijäksi: 1) Pako arkiympäristöstä, jolloin matkalle lähdön motiivina on vaihtelu ikävystyttävään ja tylsään arkielämään. 2) Itsetutkiskelu ja -arviointi, jolloin motiivina on uuden ympäristön tai tilanteen myötä oman itsensä uudelleen löytäminen, muokkaaminen ja tutkiskeleminen. 3) Rentoutuminen, jolloin motiivina on matkan aikana päästä rentoutumaan ja laukaisemaan stressiä. 4) Statuksen kohottaminen; matkalle lähdetään siksi, että sen myötä on mahdollista saada sosiaalista arvostusta muilta. 5) Mahdollisuus käyttäytyä ilman arkiroolien asettamia rajoitteita; matkalle lähdetään, jotta voisi käyttäytyä tavalla, joka arkielämässä saattaisi aiheuttaa pahennusta. 6) Perhesiteiden tiivistäminen; matkalle lähdetään, jotta perhesiteitä voisi niin henkisesti kuin fyysisestikin lähentää. 7) Sosiaalisten kontaktien lisääminen; matkalla halutaan solmia uusia ihmissuhteita. Järviluoma (1994) tähdentää, että useasti ihmiset lähtevät matkalle monesta eri motiivista, harvoin vain yhden motiivin innoittamana. Myös luontoliikkujan motiivina voi olla joko luonnon kokeminen, liikunnalliset tarpeet tai nämä molemmat. Harva luontoliikkuja sulkee pois mielestään jompaakumpaa (toiminta ja ympäristö) tekijää, vaan ne sulautuvat yhteen: liikunnanharrastaja kiinnittää huomiotaan myös luontoon toimintansa ohella, harva luonnon tarkkailija on tyystin välinpitämätön omasta liikunnastaan luonnossa. (Telama ym. 1986, 61.) Hemmin (2005, 292) mukaan aikuisten yleisimpiä luontoliikuntamotiiveja ovat rentouttavan ja vapauttavan kokemuksen hankkiminen, luonnon ja raittiin ilman kokeminen sekä terveyden, kunnon ja suorituskyvyn lisääminen. Liikunta on myös sosiaalisesti yhdistävä tekijä (Hemmi 2005, 292).

18 13 Telama ym. (1986) tarkastelee luontoliikkujan luontosuhdetta neljällä tasolla: luonto itseisarvona, luonto havainto- ja elämysympäristönä, luonto toimintaympäristönä ja luonto uusijana ja virkistäjänä. Luonto itseisarvona Luontoliikkujalle luonto edustaa elämää itseään ja on elämän peruselinvoiman, kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksien symboli. Luonto on myös symboli jatkuvuudella ja pysyvyydelle vastapainona kiireiselle nyky-yhteiskunnalle, luonto myös edustaa ihmistä suurempia voimia sekä mysteerisyyttä ja henkisyyttä. (Telama ym. 1986, 63.) Luonto havainto- ja elämysympäristönä Luontoliikunnassa tavalliselle luontoliikkujalle kauneudelliset ja tunneperäiset elämykset ovat keskeisiä. Luonto koetaan eri aistien kautta elämyksinä. Se voidaan kokea visuaalisena maisemana sekä kuullen, haistellen ja tuntien. Nämä kaikki ovat elämyksiä, joilla on merkittävä motivoiva vaikutus luonnossa liikkuvalle ihmiselle. (Telama ym. 1986, ) Luonto toimintaympäristönä Luonto antaa ihmiselle mahdollisuuksia eri toimintoihin, jotka liittyvät ihmisen suhteeseen omaan minään ja toisiin ihmisiin. Luonnon tarjoamista toimintamahdollisuuksista voidaan tärkeimpinä tuoda esiin haasteet sekä pakenemis- ja eristäytymismahdollisuudet. Suhde omaan minään korostuu haasteissa sekä tavoitellessa yksinäisyyttä. Myös suhde toisiin ihmisiin korostuu erämaan rauhassa liittyen pakenemiseen. Luontoympäristö tarjoaa mahdollisuuden hyötytoimintoihin sekä luonnossa tapahtuviin harrastuksiin, joihin voivat myös haasteet ja pako liittyä. (Telama ym. 1986, 64.) Haasteet ja minän vahvistaminen Luontoliikkujan motiivi, kuten liikuntamotivaatiossa yleensä, on kietoutunut itseluottamuksen pönkittämiseen ja minäkäsitykseen. Arkielämän vastapainoksi luonnonym-

19 14 päristö antaa mahdollisuuksia ylittää tunnetut rajat ja auttaa löytämään uudet kyvyt ja taidot (Knopf 1976; sit. Telama ym. 1986, 65). Tämä tulee esiin muun muassa luonnonympäristön tarjoamissa haasteissa, joihin voi myös liittyä riskinottamisen motivaatio (Progen 1979, Grandal 1980; sit. Telama ym. 1986, 65). Haastella on suuri merkitys sisäisen motivaation kannalta, joka vaikuttaa siten myös toiminnan kiinnostavuuteen. Haasteelliseen toimintaan kuuluu myös jännityksen elementti. (Telama ym. 1986, 65.) Luonnonympäristössä itsetuntoa ja itseensä luottamista lisäävä tekijä on myös tunne hallinnan olemisesta itsellä. Tunne voi olla hallintaa luonnosta tai omien kykyjen ja rajojen tiedostamisesta, kuin myös elämänhallinnan tavoittelua. (Telama ym. 1986, 66.) Luonto myös tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden vapauden ja autonomian tunteeseen (Hammit 1992, Brown & Haas 1980; Hammit & 1984, Knopf et al. 1983; Young & Crandall 1984 sit. Telama ym. 1986, 66). Pako luontoon Yksi tärkeimmistä ihmisen luontoon suuntautumisen motiiveista on pako jokapäiväistä arkea ja rutiineja. Luontoympäristö mahdollistaa niin fyysisen kuin psyykkisen arjesta irtautumisen; luonnossa ihminen pääsee pakoon niin muita ihmisiä kuin arjen murheitakin. (Telama ym.1986, ) Erämaaympäristö on usein pakoon liittyvän motivaation kohde. Pako yksinäisyyteen voi merkitä mielenkiintoisella tavalla myös halua sosiaaliselle kanssakäymiselle pelkän yksinpakenemisen sijasta; paetaan arkea yksin yhdessä. (Hammit 1992, sit. Telama ym.1986, 67.) Luonto uusijana ja virkistäjänä Luonnossa liikkuminen koetaan virkistävänä, sillä luonto tarjoaa virkistystä niin mentaalisella tasolla elämysten kautta, fyysisellä tasolla liikunnan tuoman hyvän olon tunteen myötä kuin sosiaalisten kanssakäymisten tuomien kokemustenkin myötä. Virkistäytymisen tunne syntyy liikunnan ja luonnon tarjoamisen tuntemusten yhteisvaikutuksesta. (Telama ym.1986, 68.)

20 Tutkimukseen liittyvät vuodenajat Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka ovat kesä, kevät, syksy ja talvi. Ne kukin kestävät noin kolme kuukautta. Suomen sijainti 60. ja 70. leveysasteen välillä on tärkein ilmastoon vaikuttavista tekijöistä. Suomessa vallitsee ns. väli-ilmasto eli alueella on niin meri- että mannerilmaston piirteitä. Suomi kokonaisuudessaan kuuluu lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin. Eri vuodenajat jaotellaan ns. termisen jaon mukaan, vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. (Ilmatieteen laitos 2007 a.) Käsittelemme opinnäytetyössämme kahta Suomen vuodenaikaa, kesää ja talvea. Kesän määrittely kuuluu tutkimukseemme siksi, että Suomen kanoottiliitto ry:n mukaan melontakausi keskittyy kesään (Kuha 1999a), johon ajoittuu myös Linnansaaren kansallispuiston alueen melontasesonki. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kesä alkaa silloin, kun vuorokauden keskimääräinen lämpötila ylittää pysyvästi +10 C. Suomen kesä alkaa yleensä toukokuun loppupuolella ja kestää syyskuun puoliväliin asti. Etelä- Suomessa kesä alkaa yleensä kuukautta aikaisemmin ja päättyy kuukautta myöhemmin kuin maan pohjoisosissa. (Ilmatieteen laitos 2007 b.) Retkiluistelukausi keskittyy taas pääsääntöisesti talveen: Suomen Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi alkaa, kun ilman keskilämpötila laskee alle 0 C:n, vesien jäätyminen tapahtuu puolestaan lämpötilan laskettua 0 C:een. Talvi on Suomen vuodenajoista pisin, ja sen alku ajoittuu yleensä loka-marraskuun tienoille. Lapissa talvi kestää keskimäärin 200 vuorokautta ja maan lounaisimmissa osissa noin 100 vuorokautta. Pysyvä lumipeite saadaan noin kaksi viikkoa siitä, kun terminen talvi on alkanut. Järvet saavat jääpeitteensä yleensä marras-joulukuun tietämillä, mutta paksuimmillaan jää on yleensä vasta huhtikuun alkupuolella. Meteorologiassa terminen talvi alkaa silloin, kun ilman keskilämpötila laskee 0 C:n alapuolelle, vaikka lämpimät ilmavirrat ajoittain nostaisivatkin lämpötilat yli mainitun rajan. (Ilmatieteen laitos 2007 c.) Linnansaaren kansallispuiston alueella todellinen retkiluistelukausi alkaa yleensä vuoden alusta, mutta usein jo marraskuun lopulla pääsee luistelemaan rantoja pitkin: esimerkiksi Oravissa oli luisteltu vuonna 2007 jo marraskuun puolivälissä. Luistelukausi

21 16 päättyy usein huhtikuun loppupuolella. (Ahonen 2007.) Melontakausi puolestaan alkaa Linnansaaren kansallispuiston alueella toukokuun aikana, eli heti kun jäät sulavat, ja jatkuu aina lokakuulle asti. Paras melontakausi sijoittuu kesä-elokuulle. (Saimaa Holiday 2007b.) 4 RETKILUISTELU JA MELONTA 4.1 Retkiluistelu Retkiluistelun harrastamiselle Suomessa on Suomen Luisteluliiton mukaan hyvät lähtökohdat, sillä matalat järvemme jäätyvät helposti ja vesistömme saaristoineen ovat retkien kannalta mukavan sokkeloisia (Suomen Luisteluliitto 2007). Aitoa ja perinteistä retkiluistelua voi harrastaa Suomen rannikkoseuduilla, sillä siellä jäät ovat sileitä ja lumettomia luonnostaan. Sisämaassa retkiluistelu tunnetaan auratuilla, lumesta puhdistetuilla radoilla tapahtuvana harrastuksena, sillä sisämaassa jäät ovat runsaslumisempia kuin Suomen rannikkoseudulla. (Metsähallitus 2007a.) Retkiluistelua harrastetaan luonnon jäällä ja sääolosuhteiden ehdoilla (Suomen retkiluistelijat ry 2007a). Luistelussa käytetään siihen erityisesti tarkoitettuja välineitä. Retkiluistelussa käytettävillä luistimilla tarkoitetaan itse asiassa vaelluskenkiin, telemarkmonoihin tai hiihtoluistelumonoihin kiinnitettäviä erillisiä teriä (Metsähallitus 2007a). Toiset luistelijat kiinnittävät terän kantapäähän ja toiset jättävät terän kantapäästä irtonaiseksi (Suomen Luisteluliitto 2007). Luistinten lisäksi rannikkoseudulla merellä luisteleva tarvitsee erinäisiä turvallisuuteen liittyviä välineitä, joita ovat jääsauva, naskalit, vaihtovaatteet, eväät ja lämmin juotava sekä heitto- ja pelastusköysi (Metsähallitus 2007a) Retkiluistelu tässä tutkimuksessa Retkiluistelulla tässä yhteydessä tarkoitetaan luonnon jäällä, auratulla radalla tai luonnostaan lumettomalla jäällä tapahtuvaa matkaluistelua siihen tarkoitetuilla, edellisessä kappaleessa kuvatuilla, retkiluistimilla. Emme siis tarkoita esimerkiksi kaupunkien läheisyyteen tehtyjä luistelualueita, joilla ei luistella matkaa. Emme myöskään tarkoita

22 luistelumaratoneja emmekä tavallisilla luistimilla tapahtuvaa liu uttelua luonnonjäällä tai tekojäällä Historiaa ja nykypäivää Retkiluistelu on syntynyt satoja vuosia sitten Itämeren saaristolaisten keskuudessa nopean ja kätevän liikkumisen tarpeeseen järven jäällä. Jääpeitteen ollessa tarpeeksi vahvaa, he ottivat potkukelkat käyttöönsä ja jos lunta ei vielä ollut, käytettiin myös kenkään kiinnitettyjä teriä, luistimia. Luistelijan mukana oli kuivia vaatteita sisältävä reppu, jään paksuutta arvioiva teräskärkinen sauva sekä puukko ja nauloja jäistä pelastautumiseen. (Suomen retkiluistelijat ry 2007b.) Luistelu syntyi työtehtäviä avustavaksi toiminnaksi, eikä monilla olisikaan ollut aikaa hurvitella jäällä vain huvin vuoksi. (Arvonen ym. 2002, 33.) Kirjassa Jäälle! opas retkiluisteluun ja jäällä liikkumiseen (Arvonen ym. 2002) kerrotaan, kuinka ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta varsinkin Etelä-Suomen alueella lumeton talvi rajoittaa talviliikuntalajien harrastamista. Retkiluistelun voidaankin katsoa lisäävän suosiotaan entistä rajummin tulevaisuudessa. Kuten Arvonen ym. (2002, 9) toteavat: Vaikka lumi tulee ja menee, yksi asia on varma: jää tulee ja se myös jää. Diplomi-insinööri Rankila (2006) selventää kirjoituksessaan Internetsivuilla, että ilmastonmuutoksen lämmittäessä Suomea ainakaan Etelä-Suomi ei saa talvisin enää pysyvää lumipeitettä. Toisaalta, myös jääpeitteen aika lyhenee kaikkialla Suomessa, ja Etelä-Suomessa järvet saisivat jääpeitteen vain muutamaksi viikoksi keskitalvella. Ruotsissa retkiluistelu on oivallettu vähälumisten talvien aktiviteetiksi jo useampien vuosien ajan, sillä Ruotsissa talvet ovat olleet vähälumisia jo vuosikymmeniä. Ruotsista retkiluistelu saapui Suomeen 1900-luvun lopulla. Ruotsissa retkiluistelua harrastaa melkein kolmesataatuhatta henkilöä (Suomen retkiluistelijat ry 2007b.) Retkiluistelun harrastaminen tapahtuu luonnon ehdoilla. Perinteisesti jää mielletään vaaralliseksi elementiksi. Hyödyllisempää kuin pelkkä varoitteleminen on rohkeasti lähteä kokeneen retkiluistelijan mukaan tutustumaan turvalliseen jääliikuntaan. Retkiluistelu mielletään usein myös extreme-urheiluksi eli ääriurheilulajiksi, koska vuosit-

23 18 tain jäihin hukkuu varomattomia liikkujia. Kantamattomalle jäälle saattaa huomaamattaan ajautua, siksi jään vahvuutta ja ominaisuuksia on tarkkailtava jäällä liikkuessa koko ajan. (Arvonen ym. 2002, 10, 19.) Niukkanen (2004, 14) kertoo artikkelissaan retkiluisteluretkien näyttävän ulkopuolisen silmissä hurjalta ja turvattomalta lajilta, mutta tähdentää retkiluisteluretkien useimmiten olevan rauhallisia elämyksiä tarjoavia luontomatkoja, jotka tehdään turvallisissa olosuhteissa. Myös äärirajojaan hakeville ihmisille laji tarjoaa mahdollisuuksia, Se, tuleeko retkestä katastrofi vai nautinto riippuu luotettavista retkiluistelukumppaneista, luonnon ja olosuhteiden kunnioittamisesta sekä omista taidoista ja tarkkaavaisuudesta, (Niukkanen 2004, 15.) Järjestötoiminta Suomessa harrastajien järjestönä toimii Suomen Retkiluistelijat ry, joka perustettiin vuonna Yhdistys toimii Suomen Ladun alaisuudessa, ja sillä on noin tuhat jäsentä. Suomen Retkiluistelijat ry:n toiminta perustuu luonnonjäällä koettavaan liikuntaelämykseen. Seura järjestää jäsenilleen luisteluretkiä, ja se myös kouluttaa luisteluretkien johtajia. (Suomen retkiluistelijat ry 2007c.) Savonlinnassa retkiluistelijoiden harrastusyhdistyksenä toimii Savonlinnan Seudun Retki ja Rullaluisteluseura ry, joka perustettiin lokakuussa Yhdistys järjestää erilaisia retki- ja rullaluistelutapahtumia sekä jakaa lajitietoutta lajeista kiinnostuneille. (Savonlinnan seudun retki- ja rullaluisteluseura ry 2007.) 4.2 Melonta Seuraavien lukujen sisältö perustuu Suomen Kanoottiliitto ry:n (Kuha 1999b) Internetsivujen sisältöön, mikäli muuta mainintaa lähteistä ei ole esitetty Yleistä Melonta sopii mainiosti Suomen monipuolisissa vesistöissä harrastettavaksi lajiksi. Suomen järvi-, koski-, joki- ja kanavareitit, sekä merenrantojen saaristot ja jopa avomeri ovat vapaasti käytettävissä melonnan harrastamiseen. Myös rantautuminen on mahdollista melkeinpä missä vain, tietenkin jokamiehen oikeuksien puitteissa.

24 19 Melonta kohottaa fyysistä ja mentaalista kuntoa sekä elämän laatua. Se sopii erinomaisesti kaiken ikäisten ihmisten harrastukseksi, eritoten siitä syystä, että meloja itse voi määrittää aktiviteetin rasitustason ja keston itselle sopivimmaksi. Melonnassa on myös monta erilaista harrastustyyliä: virkistysmelonta, kuntomelonta, retkimelonta, ratamelonta, maratonmelonta, koskimelonta, kanoottipoolo ja kanoottipurjehdus. Melonta on kesälaji, ja sen sesonki on noin puolen vuoden mittainen. Lyhyen melontakauden vuoksi melojat usein harrastavatkin muita liikuntalajeja ja kuntoilua, joten tutkimuksessamme käsiteltävä retkiluistelu voisi olla hyvä aktiviteetti melojille tarjottavaksi talviharrasteeksi. Sievänen ym. (2003) kertovat Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) - tutkimuksen (Sievänen 2001) selvittäneen, että veneilijöiden (soutuveneilijät, pienmoottoriveneilijät, melojat, matkamoottoriveneilijät ja matkapurjehtijat) joukosta melojat ovat aktiivisin ryhmä monessa harrastuksessa, eli heillä on eniten myös muita ulkoharrastuksia. Tutkimus osoittaa myös sen, että melojien harrastukset ovat kaikkein monipuolisimpia, sillä melojilla oli keskimäärin 20 erilaista ulkoiluharrastusta, kun muilla ryhmillä on harrastusta. Perusideana melonnassa on vesillä liikkuminen kanooteilla, joka on yleisnimitys melottaville vesikulkuneuvoille. Nämä kanootit jaetaan vielä kannellisiin kajakkeihin, joita melotaan kaksilapaisilla meloilla, sekä avokanootteihin, joiden melomisessa käytetään yksilapaista melaa Melonnan historia ja nykypäivää Suomessa melontaharrastuksen voidaan katsoa alkaneen reilut sata vuotta sitten, vaikka maailmalla melonnan historia ulottuu kauemmas menneisyyteen. Melonta kehittyi ravinnon etsimisen avuksi: melonta helpotti ihmisen liikkumista paikasta toiseen vesiä pitkin. Eskimot ja intiaanit ovat olleet kehittämässä vuosisatojen saatteessa kanootin ja siten nykyaikaisen melontaharrastuksen syntyä. Ensimmäisen kerran Suomessa on voinut lukea melonnasta 1700-luvulla, jolloin muun muassa taloustieteilijänä tunnettu Antti Chydenius kirjoitti amerikkalaisista tuohiveneistä luvun loppupuolella Suomessa oli jo melonnan kilpailutoimintaa ja ensimmäinen Suomen melontaseura Helsingfors Kanotklubb perustettiin vuonna Suomen melonnan historian koho-

25 kohtana ovat säilyneet vuoden 1952 Helsingin olympialaiset, joissa Suomi keräsi peräti neljä kultamitalia melonnassa Järjestötoimintaa Suomessa melonnan keskusjärjestönä toimii Suomen Kanoottiliitto ry (SKaL), joka on perustettu Kanoottiliitto on keskusorganisaationa vastuussa melonnan ja sen turvallisuuden edistämisestä sekä melontaseurojen välisestä yhteistyön toimivuudesta. Liitto myös hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä. Suomen Kanoottiliittoon puolestaan kuuluu yli 60 jäsenseuraa, joissa harrastaa runsaat 8000 rekisteröityä melojaa. Kaiken kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin melonnan harrastajaa. Myös Suomen Latu on mukana melontatoiminnassa. Se muun muassa organisoi erämelonnan kilpailuja ja on mukana järjestämässä Suomen Kanoottiliiton kanssa vuosittaista Suomi Meloo -tapahtumaa, joka kanoottiviestin muodossa edistää retkimelonnan ja melontareittien tunnettavuutta sekä houkuttelee uusia harrastajia. Melonnan saralla tärkein työ tapahtuu melontaseuroissa, sillä seurojen panostus melontataitojen peruskoulutuksessa, melontaturvallisuudessa ja kilpailutoiminnassa on lajin kannalta merkittävää. 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimusmenetelmät Tieteellisiä menetelmiä käytetään kerätessä tietoa ihmisistä, luonnosta ja yhteiskunnasta. Oleellista on kuitenkin oikeiden johtopäätösten tekeminen kerätystä aineistosta, pelkkä tiedon kerääminen siis ei riitä. Tieteellisellä menetelmällä on tiettyjä edellytyksiä: menetelmän on oltava looginen, objektiivinen, yleistettävissä oleva, todennettavissa oleva sekä yhteensopiva teorian ja havaintojen kanssa. (Holopainen & Pulkkinen 2002, 11.)

26 21 Havaintoihin perustuva tutkimus voidaan Holopaisen ja Pulkkisen mukaan (2002, 18) jakaa esimerkiksi kvalitatiiviseen eli laadulliseen tai kvantitatiiviseen eli määrälliseen tutkimukseen. Kuitenkin Alasuutarin (1999, 32) mukaan kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää voidaan ja usein sovelletaankin samassa tutkimuksessa sekä saman tutkimusaineiston analysoinnissa. Näitä kahta tutkimusotetta ei pidetä toistensa vastakohtina tai toisensa poissulkevina tutkimusmalleina (Alasuutari 1999, 23). Tutkimuksemme on pääosin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Heikkilä (1998, 15) tulkitsee määrällisen tutkimuksen näin: Kvantitatiivisen (tilastollisen) tutkimuksen avulla selvitetään lukumääriin ja prosenttiosuuksiin liittyviä kysymyksiä sekä eri asioiden välisiä riippuvuuksia tai tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Alasuutari (1999, 25) määrittelee kvantitatiivisen analyysin periaatteen argumentoinniksi lukujen ja niiden välisten tilastollisten yhteyksien avulla, jotka on saatettu taulukkomuotoon. Taulukoinnissa kullekin tutkimusyksikölle annetaan arvot eri muuttujien avulla. Analysointi tapahtuu määriteltyjen muuttujien välisiä tilastollisia yhteyksiä etsimällä. Valitsimme kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän, koska tutkimusongelmiimme koimme saavamme parhaimmat vastaukset strukturoiduilla kysymyksillä, joiden analysointi vaatii kvantitatiivista analyysia. Näin ollen koimme kvantitatiiviseen muotoon tehdyn kyselylomakkeen antavan meille tarkkoja tietoja melojien kiinnostuksen laajuudesta retkiluistelua kohtaan. Myös kvalitatiivinen eli laadullinen lähestymistapa on osa tutkimustamme. Kyselylomakkeemme pitää sisällään myös avoimia kysymyksiä, joiden tulkinnassa kvalitatiiviset menetelmät tulevat esille. Käytämme sekä strukturoituja eli monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä yhdessä siksi, että valmiiden vastausvaihtoehtojen jälkeen esitettävällä avoimella kysymyksellä voidaan saada sellaisia näkökulmia, joita emme ole saattaneet ajatella (Hirsjärvi ym. 2000, 186). Alasuutarin (1999, 30-31, 34) mukaan laadullinen eli kvalitatiivinen analyysi koostuu kahdesta vaiheesta, jotka ovat havaintojen pelkistäminen ja arvoituksen ratkaiseminen. Havaintojen pelkistämisessä voidaan erottaa kaksi eri osaa; ensimmäisessä osassa, aineiston tarkastelussa, kiinnitetään huomio siihen, mikä on teoreettisen viitekehyksen ja kunkin kysymyksenasettelun kannalta olennaista - toisen osan tarkoitus on supistaa havaintojen määrää niitä yhdistämällä. Arvoituksen ratkaisussa tuotettujen johtolankojen ja olemassa olevien vihjeiden pohjalta tehdään merkitystulkinta tutkittavasta asiasta. Laadullisessa analyysissa

27 22 halutaan muotoilla sääntöjä tai sääntömuotoja, jotka pätevät koko aineistoon (Alasuutari 1999, 32), jota ei voida numeerisesti kuvata (Pyörälä 2002). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa siis pyritään ymmärtämään tutkimuskohteen käyttäytymistä ja käytöksen syitä sekä voidaan selvittää arvot, asenteet, tarpeet ja odotukset (Heikkilä 1998, 16-17). Laadullista tutkimusmenetelmää ja -analyysia käytimme kyselylomakkeissa vastausten etsimiseen niihin tutkimusongelman kysymyksiin, joita ei voitu kvantitatiivisin menetelmin tutkia ja tulkita. Kyselytutkimus mahdollistaa tiedon keräämisen suurelta joukolta ja näin laajan tutkimusaineiston. Kyselyn avulla voidaan selvittää monipuolisesti, tehokkaasti ja tutkijan aikaa säästävästi haluttuja asioita. Hyvin suunniteltu kysely on myös helposti analysoitavissa tietokoneohjelmilla. Kyselytutkimuksen heikkoutena voidaan nähdä sen pinnallisuus, koska kyselylomakkeen laatija ei voi varmistua vastaajien rehellisyydestä ja huolellisuudesta tai siitä, ovatko kysymykset tarkoitetulla tavalla kaikkien vastaajien ymmärrettävissä. Myös mahdollisuus kyselyn sivuuttamiseen on olemassa, jolloin kato eli vastaamattomuus nousee suureksi. (Hirsjärvi ym. 2000, 182.) 5.2 Aineiston keruu Kolme keskeisintä kvantitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmää ovat kysely, haastattelu ja havainnointi. Kyselylomakkeilla tapahtuvaa aineistonkeruuta kutsutaan termillä survey. (Alkula ym. 1994, 69) Englanninkielinen termi survey tarkoittaa sellaisia kyselyn, haastattelun ja havainnoinnin muotoja, joissa aineistoa kerätään standardoidusti ja joissa kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen tietystä perusjoukosta. Standardoituus tarkoittaa sitä, että jos haluaa esimerkiksi saada selville, mikä koulutus vastaajilla on, tätä asiaa on kysyttävä kaikilta vastaajilta täsmälleen samalla tavalla. (Hirsjärvi yms. 2000, 180.) Aineiston keruu tutkimukseemme tapahtui suomen- ja englanninkielisillä kyselylomakkeilla, jotka olivat saatavilla Oravin Melontakeskuksessa vastaanoton yhteydessä, Sammakkoniemen leirintäalueella Linnansaaren kansallispuistossa kioskin yhteydessä sekä Lomakeskus Järvisydämessä Rantasalmella vastaanotossa. Suomenkielisiä kyselylomakkeita oli saatavilla 6. kesäkuuta alkaen aina syyskuun 14. päivään asti. Englanninkieliset kyselylomakkeet olivat täytettävissä 3. elokuuta alkaen 14. syyskuuta

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen

Lisätiedot

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013 FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Johdanto Luonto tuottaa ihmisille hyvinvointia Luontokokemukset ja läheinen suhde luontoon edesauttavat

Lisätiedot

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

KANGASALAN MELOJAT RY

KANGASALAN MELOJAT RY KANGASALAN MELOJAT RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 TOIMINTA-AJATUS Vuonna 1946 perustettu Kangasalan Melojat ry on melonnan yleisseura. Seuran tavoitteena on edistää melonnan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus Case: SaimaaHoliday Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus SaimaaHoliday 8 jäsenyritystä Toimipisteitä Savonlinnassa, Oravissa, Rantasalmella ja Kolovedellä SaimaaHoliday yritysten toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili

Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Retkiluistelu. Lajiesittely

Retkiluistelu. Lajiesittely Retkiluistelu Lajiesittely Historia Luistelu tunnettu niin kauan kuin ihmiset liikkuneet jäällä (vrt. esim. Carta Marina v. 1532) Terät suurten eläinten sääriluuta, esim. hirven tai puuta, ei sivupotkumahdollisuutta

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastusmatkailun merkitys ja tulevaisuus Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastuslain 2012 - - 2014 henki ratkaisee Vaikuttavuusulottuvuudet 1. Taloudelliset 2. Tiedolliset

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen Metla Eija Pouta MTT Ulkoiluharrastajien tarkasteluja LVVI -aineiston avulla: veneilijät (n=2737) marjastajat (n=5167) sienestäjät (n=

Lisätiedot

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results

FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results FBC:n kysely UAE:n suomalaisille 2014 Finnish Business Council Survey 2014 Results Taustatiedot, total 80 responses Asuin-/toimipaikkasi on Al Ain 4 % Abu Dhabi 9 % Muu, mikä? 3 % Dubai 84 % Oletko Finnish

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot