Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MERIKARVIAN KUNTA Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20178

2 1 (18) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus Osayleiskaavan tarkoitus Kaavoitussopimus Suunnittelualue Luonto Rakennettu ympäristö ja asutus Virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta Suunnittelutehtävä Tuulivoiman kehittämishanke... 4 Vaihtoehdot... 4 Tuulivoima... 4 Sähkönsiirto Kaavoitus Suunnittelun lähtökohdat Maakuntakaava Vaihemaakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Tuulivoimapuiston esisuunnitelma YVA -menettely Muita hankkeita, suunnitelmia ja selvityksiä Suunnittelun tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tuulivoiman kehittämishankkeen tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteet Vaihtoehdot Selvitettävät vaikutukset ja käytettävät menetelmät Vaikutusalue Osallistuminen ja vuorovaikutus Osalliset Osallistuminen ja tiedottaminen Viranomaisyhteistyö... 14

3 2 (18) 9 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaavoituksen vireille tulo Valmisteluvaiheen kuuleminen Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavan hyväksymisvaihe Tavoiteaikataulu: Lisätiedot OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS n (OAS) tarkoituksena on selvittää osayleiskaavan merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). ssa (OAS) kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. Osalliset voivat ilmaista mielipiteensä OAS:sta Merikarvian kunnalle. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus tarvittaessa esittää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus, Valtakatu 6, Pori, neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Esitys tulee tehdä kirjallisesti viimeistään ennen osayleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville.

4 3 (18) 2 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS Merikarvian kunta on käynnistänyt Korvennevan alueen osayleiskaavoituksen, jossa selvitetään mahdollisuus tuulivoimaloiden sijoittamiseksi suunnittelualueelle. 2.1 Kaavoitussopimus Tuulipuistohankkeesta vastaava UPM-Kymmene Oyj on sopinut Merikarvian kunnan kanssa osayleiskaavan laatimisesta. Kaavoituskonsultiksi on valittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Merikarvian kunta vastaa valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta, nähtäville asettamisista sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja vastineiden sisällöstä. UPM on sittemmin perustanut Element Powerin1 kanssa yhteisen tuulivoiman kehitysyhtiö Otsotuuli Oy:n. Otsotuuli Oy vastaa kaavan laatimis- ja tiedottamiskuluista. 3 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijoittuu noin 10 km pohjoiseen Merikarvian kunnan keskustaajamasta: pääosin Riispyyntien eteläpuolelle, Valtatien 8 (E8) ja Rantatien (6600) väliselle alueelle. Suunnittelualue sijoittuu UPM Kymmene Oy:n omistamalle tilalle sekä muille yksityisomistuksessa oleville tiloille (noin 15 yksityistä maanomistajaa). Alueelle tavoitellaan seitsemää voimalaa. Kaavan pinta-ala on 474 ha. 3.1 Luonto Kuva 1: Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen sijainti. Alue on topografialtaan suhteellisen tasaista. Maisema on metsäinen ja soinen. Suunnittelualueelle sijoittuu Korkeakeitaan suo ja muita pienempiä ojitettuja soita. Länsipuolella sijaitsee Mankanevan suo, joka on luonnonsuojelualuetta ja Natura 2000-alue. Lisäksi alueen itäpuolella sijaitsevat Latoniemen ja Hahkankeitaan suot. 1 Element Power on englantilainen yritys, joka perustettiin 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja.

5 4 (18) 3.2 Rakennettu ympäristö ja asutus Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat kylät ovat Kuvaskangas, Paulakangas ja Timmerheidi. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Riispyyntie itä-länsisuunnassa. Mankanevan maantie kulkee alueen poikki etelä-pohjoissuunnassa. 3.3 Virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kirrinevan turvetuotantoalue sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Aluetta käytetään tavanomaiseen virkistäytymiseen kuten marjastukseen, sienestykseen, luonnon tarkkailuun ja metsästykseen. 4 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ UPM Oyj on käynnistänyt hankkeen tuulivoimapuiston toteuttamiseksi Korvennevan alueelle. 4.1 Tuulivoiman kehittämishanke Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimalan muuntaja sijaitsee voimalan konehuoneessa, tornin alaosan muuntamotilassa tai tornin ulkopuolelle sijoitettavassa erillisessä muuntamokopissa. Tuulen nopeus kasvaa maanpinnasta ylöspäin etääntyessä, minkä vuoksi on taloudellisesti perusteltua rakentaa mahdollisimman korkeita tuulivoimaloita. Tuulivoimapuiston alueelle sijoittuvat tuulivoimalaitokset perustuksineen, voimaloita yhdistävät keskijännitekaapelit (20 kv:n maakaapeli) ja huoltotiet, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittava sähköasema (20/110 kv), kytkinkenttä ja liittymisjohto (110 kv:n ilmajohto). Tuulivoimapuiston toteutuksessa hyödynnetään pääosin olemassa olevaa tiestöä, jota tarvittaessa parannetaan. Maakaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata; alueelta aidataan ainoastaan sähköasema. Vaihtoehdot Tuulivoimapuistohankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jossa on tutkittu seuraavia vaihtoehtoja tuulivoiman ja sähkönsiirron suhteen: Tuulivoima VE 0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 120 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. VE 3 Rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW.

6 5 (18) Sähkönsiirto VEA Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla luoteeseen Korpi-Matin tuulivoimapuiston 110 kv sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 4,7 kilometriä. VEB Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla koilliseen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 14 kilometriä. VEC 4.2 Kaavoitus Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla rakennettavan Puukosken sähköaseman kautta etelään Leväsjoen sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 32 kilometriä. Korvennevan tuulivoimapuiston alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava ohjaamaan alueen maankäyttöä. Kaavan tavoitteena on selvittää mahdollisuudet tuulivoimaloiden sijoittamiseksi suunnittelualueelle. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa 7 tuulivoimalan toteuttaminen. Hankkeen toteuttaminen edellyttää suunnittelualueen kaavoittamista. Kaavan hyväksyy Merikarvian kunnanvaltuusto. Osayleiskaavassa hyödynnetään samanaikaisesti tehtävää tuulivoimapuiston yleissuunnittelua sekä laadittua ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja sen selvityksiä ja tuloksia. Yhteysviranomainen (ELY) on antanut lausuntonsa YVA selostuksesta ja sen sisältö huomioidaan osayleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä säädetään MRL 10 a luvussa; tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset säädetään lain 77 a, 77 b ja 77 c :issä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n mukaisista, yleiskaavassa huomioon otettavista asioista tämän kaavan laadinnan lähtökohtina ovat: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys mahdollisuudet energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympä-ristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys MRL:n 77 b mukaiset tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset ovat: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön

7 6 (18) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Osayleiskaava laaditaan esitetyn MRL 77 :n muutoksen mukaan, ja sen perusteella voidaan myöntää tuulivoimaloille rakennusluvat. 5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Maakuntakaava Suunnittelun lähtökohtana ovat kaavallisten suunnitelmien ohella Korvennevan tuulivoimapuiston esiselvitys ja -suunnitelma sekä ympäristövaikutusten arviointi menettely (YVA) ja sen selvitykset ja tulokset. YVA menettelyn yhteydessä on laadittu maisema-, melu-, varjostus- ja valon vilkkumismallinnuksia sekä selvitetty mm. suunnittelualueen arkeologinen kulttuuriperintö, kasvillisuus, luontotyypit ja linnusto. YVA menettelyssä on etsitty mahdollisten merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä, jotka otetaan huomioon tuulivoimapuiston yleissuunnittelussa ja maankäyttöratkaisuissa. Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava (vahv ). Suunnittelualueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu maankäyttöä tai aluevarauksia, jotka estäisivät tuulivoiman kehittämishankkeen toteuttamisen. Tuulivoimapuistoalueelle ei ole merkitty aluevarausmerkintöjä. Tuulivoimapuistoalueen länsiosa rajautuu luonnonsuojelualueeseen (SL), Mankaneva-Kakkurinneva, Mankanevan Natura-alue (FI , 454 ha). Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen. Alue suojellaan luonnonsuojelulailla. Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste. Lisäksi alueen itäreunassa on Korvennevan vanha suolaidun (ruohoinen neva), joka on maakuntakaavassa osoitettu suojelualueeksi (S, kohde nro 2051, Satakunnan luonnonsuojeluselvityksen kohde nro 475).

8 7 (18) Kuva 2. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (Satakuntaliitto, vahv ). Tuulivoimaloiden alueen likimääräinen rajaus esitetty punaisella viivalla.) Alueen ulkopuolella koillisessa ja kaakossa on maa-ainestenottoalueet, jotka ovat merkittäviä turvetuotantoalueita (EO3; Kotoneva 255 ha, Kirrineva 165 ha) ja etelässä alueen ulkopuolella on muutamia muinaisjäännöskohteita (sm). Lähin maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Korvenkangas, Riispyy, sijoittuu suunnittelualueen itäpuolelle Riispyyntien varteen. Alueella on aiemmin sijainnut kahden talon, Korvensalon ja Ylisentalon, tiivis rakennusryhmä korven keskellä. Ylisentalon päärakennus on purettu yli 10 vuotta sitten ja alue on siltä osin muuttunut merkittävästi. Korvensalon rakennettu ympäristö on edelleen maakunnallisesti merkittävä. 5.2 Vaihemaakuntakaava 1 Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. Vaihemaakuntakaava 1:een on merkitty Korvennevan viereen suunniteltu Korpi-Matin tuulipuisto, sekä sille uusi sähköasema (en-z) ja ohjeellinen voimajohto kohti etelää, Köörtilän tuulivoimapuistoalueelle.

9 8 (18) Kuva 3: Ote Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 1. Korvennevan kaava-alueen rajaus on lisätty punaisella varjostetulla viivalla.

10 9 (18) 5.3 Yleiskaavat 5.4 Asemakaavat Kaava-alue sijoittuu Korpi-Matin tuulivoimapuiston läheisyyteen. Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu yleiskaavoja. Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. 5.5 Tuulivoimapuiston esisuunnitelma Tuulivoimapuistosta on laadittu esiselvitys (Pre-Feasibility Study Korvenneva 12 WTG wind farm, FCG 2012). Alueelle on tehty alustava tuulianalyysi, tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelu ja tuotantoarvio. Lisäksi esiselvityksessä on määritelty tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu investointikustannukset. Suunnittelualue on tuulimittausten mukaan lupaava tuulivoimatuotantoon. Alueelle voitaisiin taloudellisesti kannattavasti sijoittaa 12 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuiston yleissuunnittelua on jatkettu ympäristövaikutusten arviointi menettelyn (YVA) yhteydessä.

11 10 (18) 5.6 YVA -menettely Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA menettelyssä YVA-lain ja sen muutoksen (468/1994, 458/2006) sekä YVA-asetuksen (713/2006) mukaisesti. Lisäksi on arvioitu tarvittavien huoltoteiden ja sähkönsiirron liittymisjohtojen aiheuttamat vaikutukset ympäristöön. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty :ssä. YVA - selostus vaikutusten arviointeineen valmistui tammikuussa Muita hankkeita, suunnitelmia ja selvityksiä Satakunnan mannertuulihanke ( ) Tuulivoimaloiden vaikutus tutkien toimintaan tutkimus 2011 Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa (LTSS) hanke Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030, Karhun kämmen lyö, Satakunta Osaava ja energinen alue vesien syleilyssä, Sarja A:268, Satakuntaliitto 2003 Satakunnan maakuntasuunnitelma Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 Satakunnan maakuntaohjelma Alueen lounaispuolelle sijoittuu Korpi-Matin tuulivoimapuistohanke Kuva 4. Kartassa Korvennevan tuulivoimapuistoalueen rajaus punaisella ja Korpi-Matin tuulivoimapuiston yleiskaava.

12 11 (18) 6 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Suunnittelun lähtökohtana ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tarkistuksineen (VAT) sekä maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakunnallisiin suunnitelmiin. Lähtökohtana ovat lisäksi paikalliset tavoitteet, jotka muodostuvat Merikarvian kunnan kehittämistarpeista. Lähtökohtana ovat myös Otsotuuli Oy:n tuulivoiman kehittämishankkeelle asettamat tavoitteet. 6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, jotka ovat velvoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä

13 12 (18) maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. 6.2 Tuulivoiman kehittämishankkeen tavoitteet Korvennevan tuulivoimapuisto vastaa osaltaan Suomen kansainvälisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin ja edistää niiden saavuttamista. Lisäksi puisto edistää tuulivoimaenergian tuotantoa. Suomen tavoitteena on tuottaa sähköä tuulivoimalla n. 6 TWh vuonna Tuulivoiman edistäminen toteuttaa kansallista, energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi asetettua tavoitetta uusiutuvan energian tuotannon lisäämisestä. Tuulivoimapuiston toteuttaminen vakauttaa paikallisesti suunnittelualueen ja sen lähiympäristön sähköntoimitusta ja vahvistaa alueen sähköverkkoa. Tavoitteena on muodostaa tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattava tuulivoimapuisto. Tuulivoiman sijoittelussa huomioidaan lähiasutus ja ympäristön säilymisen ominaispiirteet ja luonnon arvokohteet. Tuulivoimapuiston toteuttaminen lisää verotuloja, työllisyyttä ja kasvattaa yritystoimintaa. 6.3 Osayleiskaavan tavoitteet 6.4 Vaihtoehdot Ottaa ympäristön muutosten toteutuksessa mahdollisimman hyvin huomioon YVA menettelyssä ja osallisten antamassa palautteessa esille tulleita seikkoja. Osayleiskaavatyössä hyödynnetään YVA menettelyn selvityksiä ja tuloksia. Toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ja maiseman ominaispiirteet huomioon ottaen, luonnonympäristöä säästäen ja maiseman monimuotoisuus turvaten. Kehittää maankäyttöä sopeuttaen uudet rakentamistoimenpiteet luonnonympäristöön ja maisemaan. Ehkäistä ja lieventää rakentamisen ja toiminnanaikaisia haitallisia vaikutuksia osana alueen monipuolista kehittämistä. Ottaa huomioon muut aluetta koskevat suunnitelmat ja maankäyttötarpeet sekä kaavoitusmenettelyn aikana mahdollisesti ilmenevät, suunnittelualueeseen kohdistuvat muut tavoitteet. Osayleiskaava laadinta on aloitettu rinnan tuulivoiman kehittämishankkeen YVA menettelyn kanssa, ja kaavassa hyödynnetään YVA menettelyn selvityksiä ja tuloksia. Alustavat sähkönsiirtoreittien sijainnit ja alueelliseen sähköverkkoon liittymisen paikkavaihtoehdot tarkentuvat osayleiskaavatyön aikana. Lisäksi YVA -menettelyssä on tarkasteltu nk. nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Osayleiskaavan laadinnassa ei tehdä vaihtoehtoisia luonnoksia. Kaavatyön kuluessa kaavaratkaisua muutetaan tarvittaessa siitä saatua palautetta arvioiden.

14 13 (18) 7 SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT Osayleiskaavan toteuttaminen vaikuttaa välittömästi ja välillisesti: 7.1 Vaikutusalue ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen yhdyskunta- ja energiatalouteen liikenteeseen ympäristökuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään YVA menettelyn tuloksia. Tuulivoimapuiston toteuttamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset on selvitetty ja niiden merkittävyys arvioitu tuulivoiman kehittämishankkeen YVA menettelyssä. Osayleiskaavan yhteydessä arvioidaan erityisesti vaikutukset muuhun maankäyttöön. Tuulivoimaloiden sijoituspaikat ja maksimimäärä varmistuvat yleiskaavoituksella. YVA:n yhteydessä tutkitun suunnitelman mahdollisesti muuttuessa tarkistetaan vaikutustenarviointia kaavan laadinnan yhteydessä. YVA menettelyssä on tarkasteltu tuulivoiman kehittämishankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. YVA menettelyn yhteydessä on selvitetty vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, maisemaan ja kulttuuriperintöön, kasvillisuuteen, eläimistöön ja erityisesti linnustoon, arvokkaisiin alueisiin, luontotyyppeihin ja lajistoon, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, meluun, varjonmuodostukseen, valon vilkkumiseen, liikenteeseen, elinkeinotoimintaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lisäksi on arvioitu tuulivoiman kehittämishankkeen aiheuttamat turvallisuusvaikutukset sekä ilmasto- ja energiatekijät. Ajallisesti vaikutukset on arvioitu rakentamisen, käytön ja tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen osalta. Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Luonnonympäristön merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä linnustoon. Sijainnista riippuen vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen. Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu rakennuskohteen välittömään läheisyyteen, ja osa levittäytyy tasaisesti laajalle alueelle. Mm. maisemavaikutus ulottuu keskimäärin n km:n sekä melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta.

15 14 (18) 8 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 8.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Satakunnan luonnonsuojelupiiri. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset naapurikunnat Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kuntien hallintokunnat, rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta ja perusturvalautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Satakuntaliitto Satakunnan museo Puolustusvoimat Ilmavoimat Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Metsähallitus Satakunnan pelastuslaitos 8.2 Osallistuminen ja tiedottaminen Tuulivoiman kehittämishankkeeseen liittyvät suunnittelu- ja selvitystyöt etenevät yhteistyössä rinnakkain ja niiden aikana järjestetään yleisötilaisuuksia, suunnitelmien nähtävillä pitoja, kuulemisia ja viranomaisneuvotteluja. Näissä tilaisuuksissa osalliset, kansalaiset ja sidosryhmät saavat yksityiskohtaista tietoa hankkeesta ja voivat ottaa kantaa esitettyihin suunnitelmiin. Merikarvian Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmistelusta ja nähtävillä pitämisestä saa tietoja Merikarvian kunnan ilmoituksista ja tiedotteista (Merikarvianlehdestä), lehdistöltä ja yleisötilaisuuksista, Merikarvian kunnan ilmoitustauluilta, internetsivulta yhteyshenkilöiltä sekä kaavan laatijalta. 8.3 Viranomaisyhteistyö Kaavatyötä valmisteltaessa on pidetty MRL 66 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Viranomaisneuvottelussa on käsitelty OAS:n sisältö ja riittävyys sekä viranomaisten kannanotot jatkosuunnitteluun.

16 15 (18) Toinen viranomaisneuvottelu on pidetty kaavaehdotuksen julkisen nähtävillä olon jälkeen. Viranomaisneuvottelussa käsiteltiin kaavaehdotuksesta saatu palaute ja niihin laaditut vastineet, sekä palautteen huomioimisen riittävyys kaavatyössä. Tarvittaessa kaavaa on käsitelty ja käsitellään muissa neuvotteluissa viranomaisten kanssa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, Merikarvian kunnan edustajat ja kaavoituskonsultin edustaja. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Kuulemisvaiheiden (luonnos, ehdotus) yhteydessä viranomaisilta pyydetään kirjalliset lausunnot. Korvennevan kaavaprosessin aikana ovat toteutuneet seuraavat neuvottelut viranomaisten kanssa: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL Viranomaistyöneuvottelu Viranomaistyöneuvottelu Viranomaisneuvottelu MRA 18 Nähtävillä olon päätyttyä, kun kaikki palaute on saatu, pidetään tarvittaessa vielä MRA 18 viranomaisneuvottelu.

17 16 (18) 9 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET UPM-Kymmene Oyj on tehnyt kaavoitusaloitteen Merikarvian kunnalle oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen käynnistämiseksi suunnittelualueella Kaavoituspäätös on tehty kunnanhallituksessa Tuulivoimapuiston toteuttamisen mahdollistava osayleiskaava laaditaan Merikarvian kunnassa. Kaavoitus etenee normaalin menettelyn mukaisesti, ja kaavan hallinnollinen käsittely tapahtuu Merikarvian kunnassa. Osayleiskaavan hyväksyy Merikarvian kunnanvaltuusto. 9.1 Kaavoituksen vireille tulo Korvennevan hanke on mainittu kaavoituskatsauksessa Vireille tulosta ja OAS:n nähtäville asettamisesta on ilmoitettu kuulutuksella Valmisteluvaiheen kuuleminen Osayleiskaavaa valmisteltiin vuodesta 2013 lähtien. Valmisteluvaiheen kuuleminen oli , jolloin kaava oli luonnoksena nähtävillä. Nähtäville panosta ilmoitettiin kuulutuksella. Kaavaluonnosta esiteltiin myös yleisötilaisuudessa, samanaikaisesti YVA-selostuksen esittelyn kanssa. Osalliset ja kunnan asukkaat saivat ilmaista mielipiteensä osayleiskaavan valmisteluaineistosta kirjallisena ennen nähtävilläolon päättymistä. Kaavan valmisteluaineistosta pyydettiin tarvittavat lausunnot osayleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, jotka on lueteltu OAS:n kohdassa 6 Osalliset. Palautteesta on laadittu tiivistelmä ja jokaiseen mielipiteeseen ja lausuntoon on laadittu perusteltu vastine. Saatu palaute otetaan huomioon osayleiskaavaehdotusta laadittaessa. 9.3 Osayleiskaavaehdotus Kaavaehdotus laadittiin kaavaluonnoksesta saatu palaute huomioiden. Kaavaehdotus oli MRL 65, MRA 27 mukaisesti nähtävillä Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kun lausunnot ja muistutukset oli saatu, järjestettiin MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu Satakunnan ELY-keskuksessa Neuvottelusta laadittiin muistio. 9.4 Osayleiskaavaehdotus 2 Lausunnoissa ja muistutuksissa sekä viranomaisneuvottelussa annetun palautteen johdosta osayleiskaavaan tehtiin muutoksia ja se asetetaan uudestaan ehdotuksena nähtäville. Yleiskaavaehdotus (2.) on 30 vrk nähtävillä ja siitä pyydetään lausunnot sekä otetaan vastaan muistutuksia samalla tavalla kuin ensimmäisestä kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olon päätyttyä, kun kaikki palaute on saatu, pidetään tarvittaessa vielä viranomaisneuvottelu. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet. Tiedottaminen kohdan 8.2 Osallistuminen ja tiedottaminen mukaisesti. Kaavoitushankkeen nähtävilläolon aikana mahdollisesti järjestettävästä yleisötilaisuudesta kuulutetaan nähtäville panon ilmoituksen yhteydessä.

18 17 (18) Osallisilla ja kunnan asukkailla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRL 65, MRA 27 ). Muistutus on toimitettava kirjallisena ennen nähtävillä olon päättymistä. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta (MRA 20 ja 28 ). Lausunto pyydetään osayleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä, jotka on lueteltu OAS:n kohdassa 8.1 Osalliset. Saatu palaute käsitellään nähtävillä olon päätyttyä. Palautteesta laaditaan tiivistelmä ja jokaiseen muistutukseen ja lausuntoon laaditaan perusteltu vastine. Saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa hyväksymiskäsittelyä varten. Mikäli kaavaehdotukseen tehdään merkittäviä muutoksia, se asetetaan uudestaan nähtäville. 9.5 Osayleiskaavan hyväksymisvaihe Osayleiskaavan hyväksymisestä päättää Merikarvian kunnanvaltuusto. Tavoitteena on, että Merikarvian kunnanvaltuusto hyväksyy Korvennevan tuulivoimapuiston Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan virallisissa tiedotuslehdissä, Merikarvian kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla Tavoiteaikataulu:

19 18 (18) 10 LISÄTIEDOT Merikarvian kunta Merikarvian kunnanhallitus Kauppatie 40, Merikarvia p kehittämisjohtaja Jorma Huuhtanen p Kaavoituskonsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, Tuomo Järvinen, arkkitehti puh