ASUNTORAKENTAMISEN TULEVAISUUS JA VISIOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTORAKENTAMISEN TULEVAISUUS JA VISIOT"

Transkriptio

1 AUNTORANTAMIN TULVAIUU JA VIIOT T TUDIA GNRALIA INI OTILAINN ARITHTI AFA, PROJTIPÄÄLLIÖ AUNTORANTAMIN TULVAIUU JA VIIOT: Ratkaisumalleja tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteisiin. tudia Generalia Turun anomien toimittajille , Turku MITÄ TULVAIUUDTA PUHUTAAN? TÄMÄ HTI LÄHITULVAIUU AUAINN TULVAIUU UTOPIAT JA DYTOPIAT Tulevaisuuksia on yhtä monia kuin sen ennustajiakin. Menneen kehityksen ja ennusteiden valossa voidaan kuitenkin hahmottaa erilaisia tulevaisuuden asumisen mahdollisia kehityspolkuja. Tämä esitys pyrkii kartoittamaan pikemminkin lähitulevaisuuden asumisen mahdollisia kehitysnäkymiä, kun pitkän aikaulottuvuuden ennusteita. sityksessä eritellään jo nyt paikoin toteutuneita ratkaisumalleja, jotka joiltain osin vastaavat tulevaisuuden asuntorakentamisen moninaisiin haasteisiin. sityksessä korostetaan kaupunkimaisen asuntorakentamisen ratkaisuja.

2 NÄÖULMIA AUNTORANTAMIN HAATIIIN? IÄÄNTYVIN MÄÄRÄ AVAA PRHMUODOT RILAITUVAT AUMINN JA NTO MONIPAIAITUU LIIUVUU LIÄÄNTYY, AUPUNGITUMINN JATUU PINTN AUNTOUNTIN MÄÄRÄ AVAA N JA VAPAA-AJAN UHTT MUUTTUVAT AUNTOVARALLIUUDN MRITY MUUTTUU NRGIA- JA LUONNONVARARIII YILÖN JA RILAITUMIN AJAN IINNOUU un 1900-luvun asuntorakentamisen päätavoitteena oli riittävien asumisolojen turvaaminen kaikille, 2000-luvun asuntosuunnittelussa etsitään ratkaisuja hyvin toisenlaisiin haasteisiin. Minkälaisiin haasteisiin? Ainakin asuntovarallisuuden merkityksen muutos, luonnonvarakriisi, energiakriisi sekä information ja teknologian muutos luovat kaikki joitain haasteita asuntorakentamiselle. hkä yksi suurimmista haasteista on kuitenkin se, että yhä erilaistuvat asukkaat ja asumisen tavat luovat painetta asukaslähtöisten ja monimuotoisten asumisen vaihtoehtojen luomiseen. Asumistoiveiden, elämäntapojen, työelämän ja toimintatapojen monimuotoistuminen vaikuttaa tulevaisuuden asuntosuunnitteluun. Asumisen tarpeet, toiveet ja tavoitteet yksilöllistyvät. AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla: amassa asunnossa pysyvästi asuvien henkilömäärä on pienentynyt jo pitkään hyvin tasaisesti. Vuonna 1960 asuntokunnan keskikoko oli 3,34 henkeä ja vuonna 2011 enää 2,07 henkeä. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2010.) uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_ _kat_001_fi.html>. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla:

3 vuosi YHÄ UAMMAT AUVAT YIN 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. IARVO VUONNA 2011 UURIN OA (42%) YINAUVITA VUOTIAITA uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla: asas/2011/01/asas_2011_01_ _tau_001_fi.html uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot rityisesti yksinasuminen on kasvussa. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2010.) Yksinasujia onkin monenlaisia: eri-ikäisiä ja eri tuloluokissa. Yksinasuminen voi siis olla toivottu ja haluttu elämäntapa, mutta se saattaa sisältää myös syrjäytymisen ja huono-osaisuuden riskin. Asumisen kalleus uomessa ajaa erityisesti yhden hengen taloudet ahtaalle. simerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on uutisoinut, että yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän ja että köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista. Yhden hengen talouksien lisääntyminen on pieneltä osin tilastoharhaa. simerkiksi osittain eri paikoissa asuvien vanhempien luona asuvilla lapsilla on vain yksi virallinen kotiosoite, joka näkyy tilastoissa, jolloin toinen vanhempi voi tilastoissa näkyä yhden hengen taloutena. ärkkäinen, irkka-liisa Yksin asuminen uomessa. Teoksessa Hänninen, akari; Palola, lina; aivonurmi, Maija (toim.) Mikä meitä jakaa? osiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yksinasuvilla on korkea köyhyysriski. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/ tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/yksinasuvilla_on_korkea_koyhyysriski>. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_ _kat_001_fi.html>. TULVAIUUDN AUMIN TMA AUMIN YHTIÖLLIYY IMRINÄ LOPPUIRI-RROTALO HLINGIN ARABIANRANNAA loppukiriblogi.blogspot.com YHTIÖAUMINN YHTIÖLLINN AUMINN AII AUMINN OIAALIIA ONTATJA LUOVAT JA MAHDOLLITAVAT AUMIN ONPTIT JAAMIN TAI VAIHDANNAN ULTTUURIN MAHDOLLITAVAT AUMIN PALVLUT JOUTOA (JA TÄVIÄ RATAIUJA) JATTUJN, YHTITN TILOJN MYÖTÄ? Yksinäisyyden tai yksin asumisen haittapuolien yhteiskunnallinen havaitseminen antaa syyn olettaa, että tulevaisuudessa sosiaalisia kontakteja luovat ja mahdollistavat asumisen konseptit sekä esimerkiksi jakamisen tai vaihdannan kulttuurin mahdollistavat asumisen palvelut tuovat uusia näkymiä asumiseen. Yhteisöllisen asumisen kasvua on povailtu uomessa jo vuosikymmeniä, mutta yhteisöllinen asuminen on vielä varsin harvinainen asumismuoto uomessa, ja se liittyy useimmiten erityisasumiseen. "Yhteisölliset" eli erimerkiksi jaettavia yhteistiloja ja mahdollisesti asukkaiden yhteistoimintaa sisältävät kerrostalot, rivitalot ja korttelikokonaisuudet ovat vielä harvinaisuuksia. Viime vuosikymmenenä uomessa on kuitenkin noussut esiin useita mielenkiintoisia kansallisia pioneerikohteita, kuten Aktiiviset eniorit ry:n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Loppukiri eli senioreille tarkoitettu yhteisöllinen kerrostalo Arabianrannassa tai oti kaupungissa ry:n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta, joka on yhteisöllinen kerrostalo Jätkäsaaressa. Pylvänen, Riikka; Helamaa Askeleita kohti yhteisöasumista. elvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta. Julkaisu 6. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu.

4 IÄRYHMIN UHTLLINN HITY UOMA VUOINA 1950, 1975, 2003, 2015, 2030 Valtioneuvosto Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. Tulevaisuudessa pienten asuntokuntien asukkaista suuri osa on ikääntyneitä. enioreiden suuri määrä on uomessa aivan lähitulevaisuutta, ja vanhusten suhteellisen suuren määrän aika koittaa vuosina (s. Mikkola ja Rasila 2006.) eniorien ja jälkeenpäin vanhusten suuri määrä tulevaisuudessa on myös asuntosuunnittelun ja asuntomarkkinoiden näkökulmasta merkittävää. eniorit ovat tärkeä ryhmä esimerkiksi asumisen palveluiden kuluttajina, asunnonvaihtajina ja 2. asunnon omistajina. Ikääntyneet asukkaat edustavat yhä monimuotoisempaa väestönryhmää, joka vaatii diversiteettiä myös asumisen ratkaisuihin. Vanhusten suuri määrä taas haastaa asuinympäristöjemme esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä lisää asumiseen liittyvien palveluiden suosiota ja erilaisia palvelu- sekä laitosasumisen tarvetta. Mikkola, ati; Rasila, Heidi enioriasuminen uomessa ja ulko-mailla. Teoksessa Tuppurainen, Yrjö (toim.) Tulevaisuuden senioriasuminen hanke: Loppuraportti [Viitattu: ]. aatavilla: <http://herkules.oulu.fi/isbn /isbn pdf>. Taulukko: Valtioneuvosto Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j29-vaeston-ikarakenteen-muutos/pdf/fi.pdf>. AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY YINAUVAT AHDN HNILÖN AUINUNNAT PRHT Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. Asuntokuntien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä suhteellisesti enemmän kuin väestön määrä. Jopa sellaisilla alueilla, joilla väestö vähenee, asuntokuntien lukumäärä nousee. Menneen kehityksen valossa voi olettaa, että pienasuntokuntien määrä myös lisääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. (Vainio ym. 2012, 21.) lämänvaihemallin perinteinen kolmivaiheinen jäsennys, ydinperhe ja sitä edeltävä ja sen jälkeinen vaihe, on nykyään saanut rinnalleen lukuisan joukon erilaisia muunnelmia ja sekamuotoja. Taulukko: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>.

5 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RI PRHTYYPPIN OUU PRHITÄ 1) VUOINA ) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % Berg, Mari-Anna uomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? aatavilla: Asuntosuunnittelun tilanjakoa on pitkään määritellyt käsitys ydinperheestä ja sen tarpeista. Ydinperheiden määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti ja ydinperheen rinnalle on syntymässä uusien perhemuotojen kirjo. Tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän yhden vanhemman perheitä, eri kotitalouksissa asuvien perheenjäsenten muodostamia perheitä, uusperheitä ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden perheitä. (ukko 2006, 38.) Tulevaisuudessa on lisäksi yhä enemmän perhe- ja asumismuotoja, joita tilastoilla ei pysty yksiselitteisesti mittaamaan. ukko, Heikki Asuntokuntien koon kehitys uomessa suurperheistä yksinasujiksi. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 82. Taulukko: Berg, Mari-Anna uomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? [Viitattu: ]. aatavilla: tapahtumia/ _tkpaiva_berg.pdf PRHT RILAITUVAT + PRHT, JOIA AUAIDN MÄÄRÄ AUNNOA MUUTTUU TITYIÄ AIAJAOA Uusperheeseen voi kuulua lapsia, jotka saattavat asua tai vierailla toisen vanhemman luona säännöllisesti. Myös entisten puolisoiden lapset voivat asua satunnaisesti uusperheen luona. Nämä tilanteet luovat moninaisia haasteita ja tarpeita asunnon tiloille. un asuinhuoneiden ja tavaroiden säilytyksen tarve vaihtelee, kaikkien lapsien (myös säännöllisesti asuntoa "vaihtavien" lapsien) oma huone saattaa olla taloudellisesti mahdoton ratkaisu. Tyhjillään oleva huone voi myös käyttämättömänä heijastaa "vaillinaisuuden tunnetta." Moninaistuvien perherakenteiden myötä asunnon pientilat, kuten alkovit ja parvet vaativat uutta huomiota asuntosuunnittelussa. Helander, Henna Citytalo-konsepti: Uusioperheet ja asumisen muuttuvat tilat. RY. Rakennettu Ympäristö 4/2009.

6 PRHT RILAITUVAT + LAAJNNTUT PRHMALLIT OLMN UUPOLVN PRHT Tilastojen ulkopuolelle saattavat jäädä useamman sukupolven perheet. Nykyään harvinaiseksi käynyt asumismuoto, jossa lähisukulaiset asuvat lapsiperheen kanssa, on ollut aikanaan yleinen uomessa. Todennäköisesti lähitulevaisuuden senioreiden kysyntä suuntautuu yhä enemmän yhteisöllistä elämänmuotoa mahdollistaviin asuntoratkaisuihin ja asuntoratkaisuihin, jossa isovanhemmat tai ikääntynyt omainen voi asua omaisten läheisyydessä. Useamman sukupolven edustajia tai eri sukulaisia yhdistävien, laajennettujen perheiden laadukasta elämistä varten asunnolta vaaditaan paitsi mahdollista koon muunneltavuutta, myös asukkaiden yksityisyyden hallinnan mahdollistavia tilaratkaisuja. (Dhalmann 2011, 83.) Dhalmann, Hanna Yhden uhka, toisen toive? - omalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa? Residential preferences and patterns of omali and Russian immigrants in the Helsinki Metropolitan Area. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, geotieteiden ja maantieteen laitos, maantieteen osasto. [Viitattu: ]. aatavilla: <https:// helda.helsinki.fi/handle/10138/25901>. MAAHANMUUTTO TILATOUN MUAAN ULOMAILTA UOMN MUUTTI VUODN 2012 AIANA HNÄ, JOA ON UURIN MÄÄRÄ UOMN ITNÄIYYDN AIANA uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta. uomi joutuu monien maiden tapaan varautumaan väestön vanhenemiseen ja siitä aiheutuvaan työvoiman tarpeeseen. Globaalin maailman osaajia houkuttelevia tekijöitä ovat paitsi sosiaalisen ympäristön suvaitsevaisuus, myös asumisen vetovoimaisuus ja sen kustannustaso. Onkin syytä pohtia, millaisella asuinympäristöillä saamme houkuteltua ulkopuolista työvoimaa turvaamaan yhteiskuntamme tulevaisuuden toiminnot. VTT:n tutkimuksen mukaan uomeen tulevat siirtolaiset tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä on noin asuntoa, joiden sijainti keskittyy uomessa pääosin kasvavien kuntien alueelle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. (Vainio ym ) Ulkomaalaisten asukkaiden määrän lisääntyessä kasvaa myös heidän roolinsa suomalaisessa asumisessa. Miten kulttuurierot tulisi ottaa huomioon suomalaista kaupunkimaista asumista kehitettäessä? Maahanmuuttajat ovat monessa mielessä hyvin heterogeeninen ryhmä, mutta erityisesti suomalaisesta kantaväestöstä eroava ikä- ja perherakenne vaikuttaa maahanmuuttajien asumistarpeisiin. Dhalmannin ym. (2010) laatiman RT-ideakortin mukaan joidenkin maahanmuuttajien kohdalla keskimääräinen perhekoko on huomattavasti kantaväestön perhekokoa suurempi. uuren tai laajennetun perhemallin lisäksi asumisessa on huomioitava moniin kulttuureihin kuuluva yhteisöllinen asumistapa. Yhteisöllisissä kulttuureissa perheen, suvun ja myös naapuruston kanssa vietetään runsaasti aikaa, ja joihinkin kulttuureihin kuuluu jopa riippuvuus vastavuoroisen avun verkostoista. (Dhalmann ym. RT-ideakortti, 2010.) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. Dhalmann, Hanna RT-Ideakortti. Lisääntyvä maahanmuutto ja asumisen suunnittelu RT-ideakortisto. Rakennustietosäätiö. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.

7 W C TULVAIUUDN AUMIN TMA JOUTAVUU AUNTOJN VÄLILLÄ JOUTAVAT AUNTOOOT IVUAUNTO- MAHDOLLIUUDT IVUAUNTO TAI LIÄTILA AUNTO JOUTAVAT AUNTOOOT N JA AUMIN YHDITÄMIN MAHDOLLIUU AL./ AL./ AUAIDN YITYIYYDN HALLINNAN MAHDOLLITAVIA TILARATAIUT Asunnot on nähty perinteisesti yksikköinä, joissa on tietty, muuttumaton neliömäärä ja huoneluku. Asunnoissa on yleensä myös vain yksi varsinainen ulko-ovi. dellä esitettyjen teemojen haasteisiin voitaneen vastata esimerkiksi joustavien asuntokokojen myötä, joka johtaa usein myös erilaisiin asivuasuntoratkaisuihin. HM Asunnon laajenemisen ja kutistumisen mahdollistama jousto ei pyri vastaamaan niinkään yhden yksilön, asukkaan tai perheen elämäntilanteen muutoksiin, vaan asumisen tapojen ja asuntokuntien koon vaihteluun pitkällä aikaulottuvuudella. W C PH HH IT T IÖ P H IVUA./ HH/ W IV UA UNT O / P H AL./ AL./ AL./ AL./ P H A L A L P H T P A L A L HM AM TP TP T P A L P H V H/ V A R T P P H HH/ IVUA./ T P A L IT T IÖ AL./ AL. AL./ VAR IV UA UNT O / TP TP / AL IVUA./ AL. VAR IVU- AUNTO / AL IVUA./ Asunnon koon supistamista tai laajentamista on helppo moittia nimittämällä se nykyrakentamisessa epärealistiseksi ratkaisuksi. Asunnon koon joustavuuden asettamat tavoitteet korostavat ennakoivan suunnittelun merkitystä. un asunnosta on mahdollista erottaa huonetiloja tai huonetilakokonaisuuksia, voi erotettavia osia käyttää esimerkiksi sivuasuntona, vuokra-asuntona, harrastus-, työ- tai elämystilana tarpeen mukaan. Mikäli asunnot suunnitellaan jo alunperin eri tilanteisiin joustaviksi, ei asuntoja yhdisteltäessä tai erotettaessa tarvitse tehdä suuria muutoksia märkätiloihin. uva: otilainen 2013.

8 P H P H IV UA./ AM HH HM HM AM AM AM / AM HM AM HH/ V A R IT T IÖ P H HH HH V A R/ V H P H TP IVUA/ IVUA/ AL./ T P V H/ VAR P H IV UA./ P H IT T IÖ V H/ HH AULA / HH IVUA/ IVU- AUNTO IT T IÖ uva: otilainen IV UA./ TP IVUA/ IVUA/ / PH ITTIÖ + VAR IVUA/ P H P H P H H H P H HH IVUA/ IT T IÖ W C P H IT T IÖ P H V H IT T IÖ IVUA/ P H IV UA./ W C V H/ V A R/ H H IT T IÖ V H/ T P TP + uva: otilainen A AM HM TP AM

9 INOT TÄVÄÄN RANTAMIN? HYVÄ LÄMMÖNRITY HYVÄ ILMANPITÄVYY LÄMMÖN TALTNOTTO RANTAMIN LAATU PAIIVINN VIILNTÄMINN HUONITOJN IMÄÄRÄINN PINTA-ALA (m 2 ) m 2 UUIA AUNNOIA UOMA JOUTAVUU uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot uomessa on kiinnitetty huomiota asuinrakentamisen kestävyyteen erityisesti rakentamisen energiatehokkuuden näkökulmasta. nergiamääräyksillä voidaan vähentää asumisen energian kulutusta neliötä kohden. estävässä rakentamisessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen kestävyyteen. Rakenteiden energiatehokkuudella voidaan kyllä vähentää energiankulutusta, mutta saatu hyöty hupenee osin asuntojen pinta-alojen laajentuessa ja asumisen muuttuessa yhä monipaikkaisemmaksi. nergiankulutuksen mittaaminen asuinneliötä kohden on siis auttamattoman vajavainen mittari, kun ajatellaan asumisen kokonaisuuden ympäristövaikutuksia. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_ _kat_001_fi.html>. TULVAIUUDN AUMIN TMA JOUTAVUU AUNTOJN IÄLLÄ ALL BUILDING AR PRDICTION ALL PRDICTION AR WRONG tewart Brand How Buildings Learn. nergiatehokkaastikin rakennettu asuinympäristö vaatii ekologisesti ja taloudellisesti suuria investointeja, mikäli asunnon sijainti vaatii asukkailta laajaa päivittäistä liikkumista tai asunnon tilat eivät pysty mukautumaan elämäntilanteiden ja -tyylien muutoksiin. Asuinneliöiden tarve asukasta kohden riippuu paljolti siitä, mihin toimintoihin ja ratkaisuihin tuo asuinneliömäärä asukkaan arjessa taipuu. iten asuntoratkaisuiden joustavuus nousee asuntorakentamisen tärkeäksi avainasiaksi. teward Brand on osoittanut osuvasti jäykkien ratkaisujen lyhytikäisyyden ja kestämättömyyden kirjassaan How Buildings Learn. Pystyykö joustava asuntorakentaminen vastaamaan sellaisiinkin tulevaisuuden haasteisiin, mitä emme pysty vielä ennustamaan? Brand, tewart How Buildings Learn.

10 AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNNLTAVAT OAT JA TILAT PARVIMAHDOLLIUU AL. AL. TP AL./ VAR säilytyskalusteet TP TP AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU AL. P TP TP AL. 2! !000 TP AL. TP RIOIORU 5m Päivittäinen tai viikoittainen muunneltavuus asunnossa voi tapahtua esimerkiksi asunnon sisäisillä muunto-osilla tai kalusteilla. Teknisen muunneltavuuden esimerkkejä ovat kalusteseinät, taiteseinät, liukuseinät ja paljeseinät, kääntyvät ovet, seinälle nostettavat sängyt, istuimet ja tasot, avautuvat ja liikuteltavat kalustejärjestelmät sekä esimerkiksi erilaiset tilanjakajat. TÄ TTO. 2! !000 RIOIORU 5m RIOIORU 5m uva: otilainen YHDN AVOIMN TILAN RATAIU / R. TÄ TTO. TÄ TTO. MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNNLTAVAT OAT JA TILAT 2! !000 RIOIORU 5m YHDN AVOIMN TILAN RATAIU /. TÄ TTO. TÄ TTO. Toisaalta, tekninen/fyysinen asunnon muunneltavuus saattaa edellyttää asukkaalta liian vaikeita toimenpiteitä, tai toimintoja, joita vain hyväkuntoiset asukkaat voivat tehdä. Lisäksi tekniset ratkaisut voivat vanheta nopeasti. iksi on merkittävää tarkastella myös toista joustavuuden ilmenemismuotoa: monikäyttöisyyttä. uva: otilainen 2013.

11 H H H H MONIÄYTTÖIYY: NUTRAALIHUONT kuva: Neuvonen (toim.) IMRI UOMALAINN AUPUNIRROTALO VUODLTA IT T IÖ H H V H/ V A R P H V H/ V A R kuva: Arkkitehtuuritoimisto Talli P H IMRI TÖÖLÖLÄIAUNNON ONPTI ARITHTUURI- JA MUOTOILUTOIMITO TALLI Asunnon joustavuuden ei tarvitse perustua asunnon fyysisesti muunneltaviin osiin, vaan asunnon tilat voivat olla myös itsessään monikäyttöisiä. Tila joustaa paremmin mahdollisiin muutoksiin, jos sen luonne on ns. neutraali. Neutraalin tilan perusominaisuus on tilan riittävä koko luvun lopun kaupunkilaisasunto mahdollisti mielenkiintoisella tavalla asunnon joustavan käytön, sillä kamareilla tai saleilla oli useita käyttötarkoituksia ja ne olivat kooltaan samankaltaisia. Vasemmalla alhaalla näkyy toisinto monikäyttöisen 1800-luvun lopun asunnon tilahierarkiasta: Ilonen ym. (2006, 56 57) esittävät ns. neutraaleihin monikäyttöisiin huoneisiin perustuvan "töölöläisasunnon" konseptin, jossa monikäyttöiset huoneet sijoittuvat asunnon ulkokehälle, ja joiden väliseen tilaan sijoittuu liikennettä ohjaava hallimainen sisäänkäynti aputiloineen. aarikangas, irsi (2002): Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. uomalaisen irjallisuuden eura. Ilonen, Pia; Lukander, Minna; Niska, Ari / Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Helsinkiläinen kerrostaloatlas Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006/6. Neuvonen, Petri (toim.) errostalot arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Rakennustietosäätiö. uvat: Neuvonen 2006, Ilonen ym. 2006, otilainen ) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut aatavilla: Viime vuosina on nähty useita kansallisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään uudenlaisia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt) asumista. ehitysvammaisten henkilöiden laitossijoitukset alkoivat uomessa 1900-luvun alkupuolella. Vasta 1990-luvulta alkaen laitospaikatovat vähentyneet nopeasti. Monessa muussa maassa avopalveluiden kehittäminen on huomattavasti pidemmällä, kuin uomessa luvulla perinteisen laitoksen rinnalle on kehittynyt ryhmäkoti-niminen asumisratkaisu. Ryhmäkodilla tarkoitetaan asumismuotoa, jossa yhteistilojen yhteydessä sijaitsee asukkaiden huoneet. Viime vuosina uomessa on yleistynyt ryhmäkotimalli, jossa yhdessä asumisyksikössä on yleensä 15 asukasta. Onko tällainen asumismuoto toimintatapojen ja päivärytmien valossa lähempänä "pienlaitosta" kuin kotia? Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.

12 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT VALTIONUVOTON PRIAATPÄÄTÖN MUAAN HITYVAMMALAITOT PURTAAN UOMA VUOTN 2020 MNNÄ: RYHMÄODITA TI AUNTOVROTOAJATTLUA Mietola, Reetta; Teittinen, Antti; Vesala, Hannu ehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus. kansainvälisiä esimerkkeijä ja vertailu uomeen. uomen Ympäristö 3/2013. aatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40351/y3_2013_ehitysvammaisten_asuminen_final.web.pdf?sequence=1 Hintsala usanna; Mietola, Reetta Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. ARA -asumisen rahoitus ja kehittämiskeskusken raportteja 6/2013. aatavilla: uomen Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätöksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittu valtakunnallinen suunnitelma Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Päämääränä on, ettei uomessa kukaan kehitysvammainen asu laitoksessa enää vuonna Hallitus on sitoutunut kehittämään palveluita, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten asumisen lähiyhteisössä. Palveluiden järjestämisessä avainasemassa ovat kunnat ja kuntayhtymät, jotka asettavat laitosasumisen lakkauttamisen tavoitteet ja aikataulut yhdessä palvelujen saatavuuden ja soveltamisen varmistamisen kanssa. Laitoksista yksilölliseen asumiseen Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. osiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/ >. RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT uva: ampo Vallius ARAn rahoittaman ja koordinoiman Arjen keskiössä -hankkeen myötä mm. asuntoverkostoajattelu on noussut pääteemaksi kehitysvammaisten henkilöiden asumista kehitettäessä. Asumista ei voida erottaa lähipalveluista ja vapaa-ajasta tai työnteosta. Hintsala ja Mietola (2013) mukaan "asuntoverkostolla tarkoitetaan erillisten asuntoratkaisujen muodostamaa kokonaisuutta, jotka liittyvät toisiinsa yhteisen palvelutuotannon, vapaaehtoistoiminnan tai epävirallisten sosiaalisten verkostojen kautta. Asuntoverkosto on korttelia laajempi kokonaisuus ja asuntoverkosto voi sisältää useamman korttelikokonaisuuden." Hintsala, usanna; Mietola, Reetta Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6/2013. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.ara.fi/fi-fi/aratietopankki/aran_julkaisut/aran_raportteja_ julkaisusarja/vain_me_ja_tavallinen_kerrostalo(26517).>. uva: ampo Vallius.

13 TULVAIUUDN AUMIN TMA PALVLUJN INTGROINTI AUMIN IMRINÄ ZÜRICHIIN LUOTU AUMIMALLI "JAM" AUMINN PALVLUT Norvasuo, Markku Hybriditalo vai james? ahden konseptin yhteisistä teemoista aatavilla: simerkiksi edellä esitetyt teemat johtavat siihen, että eräs tulevaisuuden asumisen kehitysnäkymä on asumisen ja palvelujen integrointi, jonka kehittäminen myös tukee apua tarvitsevan ihmisen kotona asumista. URBA -hankkeessa asukkaiden jatkuvaluonteista, asumiseen liitettyä ja arkielämää tukevaa lähipalvelua Norvasuo (2010) konseptiryhmineen kutsuu jamespalveluksi. Nimi juontuu Zürichiin luodusta asumismallista, jossa asuintalon portieeri, James tarjoaa asukkaille palveluja korvausta vastaan. Tärkeä kehittämisalue asumispalveluissa olisi julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen jakamisen lisäksi asukkaiden palvelujen välittäminen muille asukkaille. Lehtonen, Hilkka aupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja James-konsepti. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.) Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnitteliun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Yliopistopaino. Norvasuo, Markku. Hybriditalo vai james? ahden konseptinyhteisistä teemoista. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.) Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnitteliun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Yliopistopaino. uva: James Wohnen mit ervice. Zürich Albisrieden. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.james.ch/standorte/zuerich-albisrieden.html>. UBIII TNIIA INTRNTIIN YHDITYNIDN TAVAROIDN MÄÄRÄ IHMITN MÄÄRÄ vans Yhteiskunta muuttuu parhaillaan kohti niin sanottua ubiikkia verkostoyhteiskuntaa, jossa tietotekniikka toimii älykkäästi ympäristöön sulautettuna. Tulevaisuudessa todennäköisesti nähdään yhä enemmän reaalisen ja virtuaalisen maailman sulautumista yhteen myös asumisen ratkaisuissa. Tieto- ja viestintätekniikoiden kehitys ja lisääntyminen, arkipäivän älykkäät ratkaisut, tekniikan integroituminen asumiseen sekä elinympäristöön lisäävät asumisen mahdollisuuksia, mutta myös luovat uusia, ennakoimattomia asuntorakentamiseen liittyviä haasteita. vans, Dave The Internet of Things. How the Next volution of the Internet Is Changing verything. Cisco Internet Business olutions Group (IBG). [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.cisco.com/web/about/ac79/docs/innov/iot_ibg_0411final.pdf>.

14 A YILÖN RI TOIMINTOJN AMANAIAITUMINN esim. Mannermaa Tekniikan kehittymisen myötä ihminen voi tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa. Aika- ja paikkasidonnaisuudet ovat murtuneet, ja tämä näkyy tarkasteltaessa etenkin asunnon ja työpaikan tilojen käyttöä ja toimintoja. Työ ylittää varsinaisen työajan rajat ja sekoittuu vaihtelevasti vapaa-ajan lomaan. Lisäksi työ on jo nyt hajautunut monipaikkaiseksi. (Vartiainen 2004.) Tietotyöläiset työskentelevät useissa moodeissa. Työ koostuu yksintyöskentelystä, ei-reaaliaikaisesta viestinnästä, virtuaalisesta kommunikoinnista verkossa sekä fyysisistä kohtaamisista muiden kanssa. (Vartiainen 2004.) Näissä eri tietotyön moodeissa työskenteleminen edellyttää erilaisia työtiloja. rityisesti yksintyöskentelyvaihe olisi mahdollista siirtää ainakin osin työpaikalta asunnon tiloihin. uomessa olisi erityisesti potentiaalia vähentää työmatkaliikennettä, eli lisätä etätyön määrää hajautuneen yhdyskuntarakenteen vuoksi. Yksintyöskentely vaatinee useimmiten rauhaa ja keskittymistä eli häiriöttömän työympäristön. Voidaanko etätyön mahdollisuuksia parantaa joustavammilla asumisen ratkaisuilla, sivuasuntoratkaisuilla tai asuinympäristöjen jaettavilla "etätyöhubeilla"? Mannermaa, Mika Jokuveli valvoo. läminen ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Wsoy. Vartiainen, Matti Hallitse hajautettu organisaatio: paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Talentum. uva: Iltalehti / Jouko. MONIÄYTTÖIYY, YHTIUNNAN TOIMINTOJN VARIAATIO: RROORUDN RIAIAITUMINN NOTO esim. PARVIMAHDOLLIUU Mannermaa AL./ VAR säilytyskalusteet TP PARVIMAHDOLLIUU TP 5 m 5 m kuva: Paulo Barcellos Jr. Yksilön eri toimintojen samanaikaistumisen lisäksi kasvaa yhteiskunnan toimintojen eriaikaistuminen. Yhteiskunnan tiloja ja asuinympäristöä saatetaan käyttää vuorokauden rytmissä yhä vapaammin ja hajautetummin. Tämä luo uudenlaisia haasteita myös asuinympäristöille ja asunnoille sekä niiden suunnittelulle. Mannermaa, Mika Jokuveli valvoo. läminen ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Wsoy. uva: New York City at night/paulo Barcellos Jr. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://commons.wikimedia.org/wiki/file:new_york_city_at_night_hdr.jpg>.

15 TULVAIUUDN AUMIN TMA TOIMINTOJN HYBRIDIT ÄYTTÖTAROITUIN OITTAMINN RANNUA, ORTTLITOA Ä ALULLITI OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY! Asumisen, työn ja vapaa-ajan lomittuminen samaan elinympäristöön lisää lämmitetyn rakennuksen käyttötasoa, monipuolistaa asuinympäristöä sekä vähentää liikkumisen tarvetta. Työn, elämysten ja palveluiden tilojen sekä harrastusmahdollisuuksien lisääminen asuinympäristöissä voi olla paitsi kestävän kehityksen, myös asukkaiden elämänlaadun puolesta merkittävää, sillä tutzerin ja Freyn tutkimuksen mukaan pitkät matkustus- ja odottamisajat vähentävät asukkaiden päivittäistä onnellisuutta merkittävästi. (tutzerin ja Freyn tutkimukseen viittaa Alanen ym. 2010, 11.) Asunnon kokonaisvaltainen käytettävyys tarkoittaa yksityisen asunnon ulkopuolisten tilojen monipuolisia käyttömahdollisuuksia, jonka ansiosta asumisen reviiri hahmotetaan asunnon tasoa laajempana tilojen ja toimintojen verkostona, joka lisää yksittäisen asunnon laatutekijöitä. Asunnon kokonaisvaltainen asumisen käytettävyys edellyttää asuinympäristöä, jossa yksityinen ja julkinen tila liukuvat toistensa lomaan huokoisten puoliyksityisten ja -julkisten tilojen kautta. Alanen, Olli; askinen, Tuuli; Laitio, Tommi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Onnela, atu ilfverberg Outi; Vassinen, imo Onnellisuuspoliittinen manifesti. Demos. WWF. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://demos.fi/files/onnellisuusmanifesti_nw.pdf>. uvat: otilainen JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ ITOLLINN YHTIUNTA TOLLINN YHTIUNTA JÄLITOLLINN YHTIUNTA DYTOPIA UTOPIA?? YITYINN YITYINN YITYINN YITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN JULINN JULINN JULINN JULINN Asuinympäristössä asukkaat muodostavat erilaisia reviireitä. Ihminen tasapainoilee jatkuvasti itsenäisyyden ja yhteisöllisyyden välillä, ja yksityisyys tuleekin nähdä osana sitä prosessia, jossa asukkaat säätelevät vuorovaikutustaan. (yttä 2004, ) Yksityinen tila on hallinnassa oleva oma tila. Toissijaiset reviirit ovat puoliyksityisiä tai -julkisia tiloja. Puoliyksityinen alue on ensisijaisesti omassa hallinnassa, mutta se ei esimerkiksi ole visuaalisesti niin suojattua tilaa kuin täysin yksityiseksi koettu tila. (Hasu 2009, 55.) Puolijulkisella tilalla on taas oma tärkeä roolinsa puoliyksityisen ja julkisen välisenä osana. dellä mainittujen reviirien perustasoilla on erilaisia sävyjä, ja niiden väliltä löytyy lukuisia välimuotoja. yttä, Marketta Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Rakennuspaino Oy. Helsinki. Hasu, ija oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.

16 JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ A B C uva C uva Tietgenkollegiet. uva on lainaus (22 ) lähteestähttp:// tietgenkollegiet.dk/livet-pa-kollegiet/ uvat Bing Maps. uva on lainaus (22 ) lähteestä Tämänhetkisessä asuntotuotannossa talotyyppi usein määrittää, millaisia reviireitä asuinympäristö tarjoaa. A) Rivi- ja pientaloissa omassa hallinnassa oleva alue rajautuu usein ensin omaan kuistiin, omaan pihaan ja lopulta omaan pihakatuun. Näiden rajapintojen kautta on luontevaa luoda yhteyksiä ympäröivään elinpiiriin. B) errostalossa yksityinen reviiri päättyy usein eteiseen, joka avautuu julkiseen porraskäytävään, jota ei voi osoittaa omakseen. Reviirien ei kuitenkaan tarvitse olla talotyyppikohtaisia. C) Myös kerrostalossa voidaan korostaa puoliyksityisen ja -julkisen reviirin merkitystä suunnittelun keinoin. uvat: Bing Maps. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.bing.com/maps/>. uva C:: Tietgen kollegiet. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tietgenkollegiet.dk/>. TULVAIUUDN AUMIN TMA PUOLIJULITN TILOJN HITTÄMINN YITYINN AUINYMPÄRITÖÄ TÄRITÄ OVAT "HIOT OIAALIT UHTT" JOTA PRUTUVAT UIN PUOLIYITYIN TAI PUOLIJULIN TILAN TOITUVAAN JAAMIN AUINYMPÄRITÖN LÄHIONTATIN ON HUOMATTU LIÄÄVÄN AUAIDN UBJTIIVITA HYVINVOINTIA HÄIMÄLLÄ YINÄIYYTTÄ esim. Hyyppä (2002) yttä (2004) PUOLIYITYINN!PUOLIJULINN JULINN Parhaimmillaan asuinympäristön puolijulkinen tila toimii lähiyhteisön satunnaisten kohtaamisten otollisena näyttämönä. Puolijulkisessa tilassa tapahtuvat heikot sosiaaliset kontaktit, satunnaiset tapaamiset ja spontaani yhdessäolo monipuolistavat asumisen kokemuksellista sisältöä. (Hasu 2009, ) Ns. heikot sosiaaliset suhteet perustuvat arkipäiväisen tilan toistuvaan jakamiseen, kuten esimerkiksi naapuriasukkaiden tapaamiseen pihalla tai postilaatikolla. simerkiksi Hyyppä (2002) terveystutkijana näkee yhteyden nimenomaan heikkojen sosiaalisten siteiden ja yksilöiden terveyden välillä. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) yttä, Marketta Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Rakennuspaino Oy. Hyyppä, Markku linvoimaa yhteisöstä. osiaalinen pääoma ja terveys. P-ustannus. Hasu, ija oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.

17 PAIALLIYHTIÖN TOIMINTA; mm. AUPUNIVILJLY IMRI AUPUNIVILJLY.FI PROJTIT uva aupunkiviljely.fi. aatavilla: kaupunkiviljely.fi/dodon-kauttaa-lavakauluksia-viljelylaatikoiksi/ Puolijulkiset "kohtaamisen" tilat liittyvät myös jakamis- ja vertaistalouden ajan nousuun. Vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvat projektit ja hetkelliset pop up- tapahtumat tarvitsevat oman alustan, kuhunkin tilanteeseen sopivan paikan. uvat: aupunkiviljely.fi. [Viitattu: ]. aatavilla: <kaupunkiviljely.fi/dodon-kauttaa-lavakauluksia-viljelylaatikoiksi/>. Heikki aukkomaa/i. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art html>. AUNNOT OON MUAAN VUOTN 2011 uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrän kasvu heijastuu myös uusien asuntojen kysyntään, mutta silti asuntokuntien koon kehityksessä on paljon suurempi muutos kuin asuntojen koon kehityksessä. Pieniä asuntoja rakennetaan kuitenkin määrällisesti eniten. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.

18 AUNTOUNNAT JAAANTUVAT OON MUAAN RRO- JA PINTALOIHIN VUOINA VALMITUNITA VAINAITI AUTUITA RROTALOAUNNOITA AUI VUONNA 2012 YHDN TAI AHDN HNILÖN AUNTOUNTA 89% ssa 64% VUONNA 2012 NOIN UOMALAIITA AUI UITNIN PINTALOIA, PARITALOIA JA RIVITALOIA...ILLÄ IMRII PINTALOAUNNOIA AUU UIMMITN VÄHINTÄÄN 3 HNILÖÄ uomen virallinen tilasto (VT): Asuntokunnat ja asuinolot aatavilla: Vuoden 2012 lopussa kerrostaloasuntoja oli jopa 44 % kaikista asunnoista. Vuosina valmistuneista vakinaisesti asutuista kerrostaloasunnoista 89 prosentissa asui vuoden 2012 lopulla yhden tai kahden henkilön asuntokunta. ilti jopa yli puolet suomalaisista, 64 % suomalaisista asuu pientaloissa, paritaloissa tai rivitaloissa. Tämä selittyy sillä, että asunnot ovat kerrostaloissa pienempiä ja niissä asuu pienempiä asuntokuntia, kuin rivi- ja pientaloissa. simerkiksi vuonna 2012 rakennetuissa pientaloasunnoissa asui useimmiten vähintään 3 henkilöä. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2012.) rityisesti lapsiperheiden asuntojen verrattaen suuret kokonaisneliömäärät yhdistettyinä keskustan korkeaan hintatasoon johtaa lapsiperheiden muuttamiseen keskusta-alueilta halvemmille reuna-alueille. uomessa on nähtävissä jyrkkä, kaksijakoinen kategorisointi asumisen mahdollisuuksista: asuminen urbaanisti ja tiiviisti palveluiden läheisyydessä tai väljästi ja luonnonläheisesti keskusta-alueiden ulkopuolella, mutta samalla epäekologisesti pitkien ajomatkojen päässä päivittäin tarvittaviin palveluihin. Näiden kahden vastapoolin välimuotoja, omaehtoisempia kaupunkiasumisen vaihtoehtoja ei ole juuri saatavilla. Ihmisten toiveita asunnon joustavuudesta, omasta pihasta ja palveluiden saatavuudesta tulisi pyrkiä yhdistämään monimuotoisemman monikerrosrakentamisen vaihtoehtojen kautta. uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot Yleiskatsaus 2012, 2. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/ asas/2012/01/asas_2012_01_ _kat_002_fi.html>. UOMI AUPUNGITUU... VUOTN 2030 MNNÄ AUNTOTUOTANNOTA NOIN AI OLMAOAA (67 %) ITTYY NIMNOMAAN HLINGIN, TAMPRN, TURUN, LAHDN, JYVÄYLÄN JA OULUN UTUUNNILL Lähde: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. AUNTOTUOTANTOTARV ALUITTAIN < 1 1,0-2,5 2,5-4,5 > 4,5 uva: VTT. aatavilla: Parhaiten asukkaita houkuttelevat tulevaisuudessa alueet, joilla on riittävästi monipuolista yritystoimintaa ja osaamista sekä toimiva infrastruktuuri. Tällaisia alueita ovat uomessa Helsingin metropolialue ja suuret yliopistokaupunkiseudut. VTT:n tutkimus vahvistaakin, että asuntotuotannosta vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa keskittyy Helsingin, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille. (Vainio ym. 2012, 20, 29.) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. uomen aluekehittämisstrategia Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 23/2010. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.tem.fi/files/26330/aluhittamitratgia_2020.pdf>. uva: VTT. [Viitattu: ]. aatavilla:

19 ...UOMI MYÖ HAJAANTUU MATALIINTN TAIA VOIMAN I TARVIT ITTYÄ AMAA UHTA UIN PAIOJN: PNDLÖINTI MUOAA ALUITA JA AUMITA ULOPNDLÖIVIN OUU (%) UNNITTAIN 8,4-21,5 21,6-30,2 30,3-40,6 40,7-57,2 57,23-90,0 uva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot aatavilla: Liikkuvampi ja ajallispaikallisesti hajautuneempi elämäntapa mahdollistaa asumisessa ristiriitaisten toiveiden samanaikaisen toteutumisen. Työvoiman ei tarvitse keskittyä samassa suhteessa kuin työpaikkojen. uomessa pendelöinti onkin lisääntynyt nopeasti (uomen virallinen tilasto: Työssäkäyntitilastot 2009), ja se on osaltaan mahdollistanut yhdyskuntarakenteen hajautumisen. un toivottu tai kustannuksiltaan saavutettava asumisratkaisu puuttuu oman työn läheisyydestä, asuntoa voidaan hakea entistä kauempaa, jos matkustaminen kodin ja työpaikan välillä on helppoa. Pendelöinnin aiheuttamassa monipaikkaisuudessa tunnistetaan erityisesti taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä ongelmia. Asumisen sijaintiin ja sitä kautta päivittäiseen liikkumiseen liittyvät valinnat ovat suurimpia energiankäyttöön vaikuttavia päätöksiä, joita yksityinen ihminen voi tehdä. (askinen ym. 2009, 30.) uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html>. askinen, Tuuli; uittinen, Outi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Riala, Maria Portinvartijat eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista. itra 282. [Viitattu: ]. aatavilla: < uva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot [Viitattu: ]. aatavilla: tyokay_2009_03_ _tie_001_fi.html TARVITAAN VTOVOIMAITA URBAANIA AUINYMPÄRITÖÄ "IHMIN MITTAAAVAN" MUAINN YMPÄRITÖ, JOA AA OLLA YITYITIA AUPUNIAUNTOJN AUNTOTAIT ULOTILAT Henkilöautoliikenteen kokonaan poistamiseen ei yhdyskunnissa päästä pitkälläkään aikavälillä, eikä sitä tarvitse tavoitellakaan. en sijaan on tavoiteltava henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämistä. Tässä tavoitteessa tärkeässä osassa on kaupunkiasumisen vetovoimaisuus. Vetovoimaisilla kaupunkiasumisen konsepteilla voi olla lopulta suuri merkitys kestävän kehityksen kannalta, sillä monien tutkimustulosten mukaan kaupunkirakenteen tiiviydellä ja kaupunkiseudun energiankulutuksella on suora yhteys. uvat: otilainen 2013.

20 TULVAIUUDN AUMIN TMA IHMIN MITTAAAVA AUPUNIAUINYMPÄRITÖIÄ Rakennusmassojen sopusointuiset suhteet sekä julkisivun yksityiskohdat voivat luoda rakennuksen lähiympäristöön mittakaavaa, johon ihminen voi samaistua. Mittakaava ja tilojen jäsentely, turvallinenkaupunki.fi. [Viitattu: ]. aatavilla:<http://www.turvallinenkaupunki.fi/turvallisuusteemat/rikoksiaja-ilkivaltaa-ehkaiseva-elinymparisto/suunnittelun-suuntaviivoja/territoriaalisuus/mittakaava-ja-tilojen-jasentely>. uvat: otilainen AUPUNIAUNTOJN AUNTOTAIT ULOTILAT TOIMINNALLIT MAHDOLLIUUDT YHTNOPIVUU AUAAN LÄMÄNTAPAAN TULVAIUUDN AUMIN TMA OMAHTOIUU TRRITORIOT Mahdollisuus muokata ja personalisoida asumisen tilaa on tärkeää asukkaan ja asuinympäristön yhteensopivuuden tunteen aikaansaamiseksi. simerkiksi alonen ym. (2011) tuo esiin lukuisia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet elinympäristöön kohdentuvien vaikutusmahdollisuuksien sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden. Pihat ovat oleellinen osa pientaloasumista - niitä arvostetaan ja muokataan omaan persoonaan ja elämäntapaan sopiviksi. Tärkeä tekijä pientalomaisten laatutekijöiden toteutumisessa kaupunkimaisessa asuinympäristössä on asunkohtaiset ulkotilat. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) alonen, Heidi; Lappalainen, anna; Lahtinen, Marjaana; Nevala, Nina; Lehtelä, Jouni; nibbs, Luke; Morawska, Lidia; Reijula, ari isäympäristön parantava ja elvyttävä vaikutus hyvinvointipalvelutiloissa - kirjallisuuskatsaus Työterveyslaitos. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www. tsr.fi/c/document_library/get_file?folderid=13109&name=dlf-6129.pdf>. uva: otilainen 2013.

21 AUNTOTAINN ULOTILA TRAOITUNA "PORTAANA" TP TP TP TP T T A U I Y L Ö JA A L A TP TP T TP LIITRI LIITRI LIITRI simerkki kiinnostavasta asuntokohtaisesta ulkotilatyypistä. HH/ VAR LIITRI LIITRI simerkiksi terassoidut kerrostalotyypit integroivat kerrostalon ja pientalon positiivisia ominaisuuksia, sillä asuntokohtaiset LIITRI LIITRI LIITRI ulkotilaterassit sallivat pientalomaisen tontin kaupunkiasunnossa. Terassoidulta pihaportaalta on avarat näkymät ympäröivään kaupunkiin, ja se on valoisa ja yksityinen. Pihaporras on myös erillään ulkopuolisten kulkureiteiltä. un ulkotila on asunnon huonetilaa korkeampi, se ei varjosta sisätilaa. Pihaportaiden suunnittelussa tulee huomioida säänsuojaus, sillä ne voivat olla tuulisia ja sateen armoilla. Pihaportaiden ongelmana voi olla myös se, että alakerran ulkotilaan on suora näkyvyys. uva: otilainen HH/ VAR LIITRI LIITRI LIITRI IVUA. / AUNTOTAINN ULOTILA MAAN VÄLINÄ "TAUNA" T HH/ VAR IVUA./ LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI TP HH/ VAR LIITRI LIITRI LIITRI simerkki kiinnostavasta asuntokohtaisesta ulkotilatyypistä. Rakennusmassan väliin muodostuvan asuntokohtaisen ulkotilan etuja ovat yksityisyys ja suojatut näkymät. Massan välisessä taskussa asuntokohtainen ulkotila on intiimi ja suojassa säältä. Ulkotilaa voi hyödyntää myös kylmien varastojen sijoittamisessa asunnon yhteyteen. uva: otilainen 2013.

22 AULA AL./ AL./ AL./ AL./ AL./ AL./ TP TP AL./ AL./ AULA 1-2 AL 1-2 AULA AULA AL./ AL./ AL./ 1-2 AULA AL./ AL./ AULA AL./ RANNUTYPOLOGIAN MONIPUOLITAMINN UUDIAUNTOTUOTANNON UHD OLMAAOLVAAN RANNUANTAAN Vainio, Belloni Asuntotuotanto Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. aatavilla: Monipuolinen asuntotarjonta vaatii uomen verrattaen monotyyppisen asuintarjonnan vuoksi tietoista talotypologian uudistamista. Taulukko: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. IMRI RROPJATA 1:250 RANNUTYPOLOGIAN MONIPUOLITAMINN AHDN AUNNON JAAMA AULA AHDN AUNNON JAAMA AULA T HM VM Pyrkimys monipuoliseen asuntotuotantoon ei ole suinkaan uusi. simerkiksi ahri ja Pyykönen (1984) toivat esiin jo miltei kolmekymmentä vuotta sitten tiettyjen asuinrakentamisen ratkaisujen hallitsevuuden ja uusien ratkaisujen etsinnän tarpeen: "Tulevaisuuden asuntoarkkitehtuuri näyttää muutaman vuosikymmenen tähtäimellä joutuvan taustatekijöidensä aiheuttamiin muutospaineisiin. [...] Pidemmällä tähtäimellä, ehkä luvulla, taustasyyt antavat aiheen osottaa suoranaisia murrosilmiöitä. Uusi jälkiteollisen ajan arkkitehtuuri tulee etsimään muotojaan lukuisten yritysten ja erehdysten kautta." Onneksi viime vuosina arkkitehtuuritutkimuksen kiinnostus eri typologianäkökulmia kohtaan on ollut merkittävää. ahri, sko; Pyykkönen, Hannu Asuntoarkkitehtuuri ja -suunnittelu. Rakennuskirja Oy. Helsinki. uvat: otilainen 2013.

23 OONAIVALTAINN (MYÖ OLOGINN) TÄVYY MATRIAALIT DTALJIT MITOITU JOUTAVUU AUNNOA PALVLUN JA AUMIN INTGROINTI UTOMOITAVUU JA YHTI- HITTLYN MUODOT AUA- LÄHTÖIYY? LÄHTÖTANA MONIPUOLIUU JOUTAVUU RI AUNTOJN N AUNTO- TAIT ULOTILAT AUINYMPÄRITÖN TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT OITTUNT TOIMINNOT AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY Mikäli asuntorakentamisen tulevaisuuden tärkein kehitettävä teema tulisi pukea yhdeksi sanaksi, olisi tuo sana mielestäni "asukaslähtöisyys." uluttajan eli asukkaan aseman muutoksesta passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi puhuvat lukuisat aikamme yhteiskunnalliset keskustelut, raportit, julkaisut ja artikkelit. Onko tämän päivän asuntorakentamisessa tarjolla yksilöllisiä ratkaisuja? rokforsin (2006, 21) mukaan "asukkaan valintamahdollisuudet asumisensa suhteen ovat kohdistuneet pitkälti erilaisiin sisustusvaihtoehtoihin, mutta todellisten tilallisten vaihtoehtojen kehittäminen on ollut vielä vähäistä." amaa näkökulmaa tuo esiin myös Autio, Huttunen ja Autio (2011, 29): "kovin mielikuvituksellisia ratkaisuja ei asuntomessuilla tai asuntomarkkinoilla ylipäätänsäkään tarjota, vaan yksilöllisyys liittyy ideaaleihin kuten merinäköalaan ja keittiön varustelutasoon." Voimme toivoa, että asukkaiden tarpeiden aito ymmärtäminen on tulevana aikana asuntorakentamisessakin menestymisen edellytys. Asukaslähtöisyys voidaan nähdä laajana käsitteenä, joka lisää monella eri tasolla asukkaiden valinnan mahdollisuuksia asumisessa. Voisiko asukaslähtöisyys pitää sisällään esimerkiksi seuraavia teemoja? MONIPUOLIUU: Asumismuotojen ja asuntotypologian monipuolistaminen on lähtökohta. MATRIAALIT, DTALJIT, MITOITU: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttaminen niin, jotta jokainen voi toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Materiaalien ominaisuudet; tapa johtaa lämpöä, toimia akustisesti, tuntua, heijastaa valoa ja vanhentua. Rakentamisen yksityiskohtien ja detaljien viesti. JOUTAVUU AUNNOIA: Asunnoon muutettavuus, muunneltavuus, monikäyttöisyys, monireittisyys, yleispätevyys... JOUTAVUU AUNTOJN N: Asuntojen yhdistäminen, jakaminen tai uudelleensijoittelu, huoneistojakauman säätelymahdollisuudet, sivuasunnot, samaan tilayksikköön toteutettavat erilaiset pohjaratkaisut. MONIPUOLIT AUNTOTAIT ULOTILAT: Pientalomaiseen rakentamistapaan kuuluvien laatutekijöiden hyödyntäminen: monipuolisten toimintojen, itseilmaisun ja harrastusten mahdollistaminen asuntokohtaisten ulkotilojen myötä, asuntokohtaisen ulkotilan toiminta purkurivyöhykeenä. AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY: Asumisen reviirin hahmottaminen asunnon sisäosan tasoa laajempana tilojen ja toimintojen moniulotteisena kudelmana: edellyttää puolijulkisia ja puoliyksityisiä tiloja rakennus-, kortteli- ja aluetasolla. OITTUNT TOIMINNOT: Asumisen, työn ja vapaa-ajan toimintojen lomittuminen samaan elinympäristöön. TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT: Asuinympäristöjen korkean laadun tavoittelu ihanteellisen tiiviysasteen (ks. Urbaani Onni -hanke) ja toiminnan mahdollistavien viherympäristöjen yhteisvaikutuksena. UTOMOITAVUU JA YHTIHITTLY: Avoimen asuntorakentamisen tavoite, massakustomointi, vorovaikutteinen ja osallistuva suunnittelu, toimijoiden vastavuoroinen oppiminen, asukkaiden kokemustiedon huomioiminen suunnitteluratkaisuissa. AUMIN JA PALVLUJN YHDITÄMINN: Asuminen rakennetun tilan ja palvelutarjonnan kokonaisuutena. OONAIVALTAINN TÄVYY: Asukaslähtöisyyden vuoksi tehtävät nykyiset valinnat eivät saa aiheuttaa ongelmia tai tarpeettomia kustannuksia tuleville asukkaille: edellisten lisäksi huomioitava myös ekologinen kestävyys, kuten tekninen pitkäikäisyys, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, uusiutuvien energiamuotojen suosiminen. rokfors; arin Aika asuntoarkkitehtuurissa. Typologinen joustavuus pientalosuunnittelun uudistamisen välineenä. Lisensiaatintyö. Teknillisen koulun arkkitehtiosaston tutkimuksia. Arkkitehtuuri II. Teknillinen korkeakoulu. Autio; Minna, Huttunen; aisa ja Autio; Jaakko (2011) Uniikkia vai bulkkia uuteen kotiin? Palveluiden kuluttajalähtöisyys luottamusneuvotteluna asuntomarkkinoilla. ulutustutkimus.nyt 5/2. Urbaani Onni -hankkeen tulostiivistelmät. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://ytk.aalto.fi/fi/tutkimus/hankkeet/urbaani_onni/>. uva: otilainen 2013.

ASIAKAS HALUAA KUITENKIN MITÄ HALUAA?

ASIAKAS HALUAA KUITENKIN MITÄ HALUAA? HITTÄMINN JA UUDN AJAN AUNTOINNOVAATIOT AIAA HALUAA UITNIN MITÄ HALUAA? 11.09.2013 AUNTO 2013 INI OTILAINN ARITHTI AFA, TUTIJA, PROJTIPÄÄLLIÖ sini.kotilainen@tut.fi 040 849 0427 "ehittäminen ja uuden ajan

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet

Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen strateginen suunnittelu Tampere 8.-9.6.2011 DEMO & MAL toimijoiden koulutustapaaminen Technopolis Yliopistonrinne, Häggman-sali Markku Hedman Professori

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

MASSIIVIPUUTILAELEMENTEISTÄ

MASSIIVIPUUTILAELEMENTEISTÄ AUINRROTALON UUNNITTLU MAIIVIPUUTILALMNTITÄ ini aarimaa ARITHTI AFA AUTUT / ARITHTUURIN LAITO TAMPRN TNILLINN YLIOPITO MODULAA -hanke TAMPRN TNILLINN YLIOPITO. ARITHTUURIN LAITO. AUNTOUUNNITTLU. JULAIU

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

ASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen

ASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen ASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen EIKÖ EKOLOGISUUS MYY? SEMINAARI, KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS 6.5.2010 Antti Pirinen, Aalto-yliopiston taideteollinen

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Opiskelijat asuntovaikuttajina

Opiskelijat asuntovaikuttajina Image: Brenda Vértiz Opiskelijat asuntovaikuttajina Kokemuksia Hoas-laboratoriosta Asuntomarkkinat 24.1.2013 Heikki Valkjärvi Hoas-laboratorio 2010-2012 Hoasin ja ajatuspaja Demos Helsingin designprojekti

Lisätiedot

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013

Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia. Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 Arjen keskiössä hankkeen kokemuksia Susanna Hintsala 13.5.2013 Saara Nyyssölä 22.5.2013 ARJEN KESKIÖSSÄ -HANKE 2012-2014 - lähiyhteisöllisten asumisen ratkaisujen kehittäminen ARA ja Kehitysvammaliitto

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Tausta Kokomaan ennusteet Pirkanmaan ennusteet Yhteenveto www.vtt.fi/julkaisut 1 Väestö ja väestöennusteet,

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

ASUTTAISIINKO TOISIN?

ASUTTAISIINKO TOISIN? Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95 Espoo 2008 ASUTTAISIINKO TOISIN? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa Hilkka Lehtonen Inari Aaltojärvi Jukka Hirvonen Tuomas

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

nuottaniemen portti, ESPOO

nuottaniemen portti, ESPOO AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. 10.6.2015 SATO StudioKoti SATO StudioKoti 1 Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa 2 500 /kk Räätälöidyt sisustusratkaisut Hyvin varustellut yhteiset tilat Ison asunnon toiminnallisuus Mistä ajatus

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

ONIKKO. Monimuotoisen yhteisöllisen asuin- ja toimintaympäristön kehittämispilotit 13.10.2011

ONIKKO. Monimuotoisen yhteisöllisen asuin- ja toimintaympäristön kehittämispilotit 13.10.2011 1 M - ONIKKO Monimuotoisen yhteisöllisen asuin- ja toimintaympäristön kehittämispilotit 13.10.2011 KOKO KANSALLINEN OHJELMA, ohjelmakausi 2010-2013 2 Laaja-alainen, kokonaisvaltainen alueiden kehittämisen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot