ASUNTORAKENTAMISEN TULEVAISUUS JA VISIOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNTORAKENTAMISEN TULEVAISUUS JA VISIOT"

Transkriptio

1 AUNTORANTAMIN TULVAIUU JA VIIOT T TUDIA GNRALIA INI OTILAINN ARITHTI AFA, PROJTIPÄÄLLIÖ AUNTORANTAMIN TULVAIUU JA VIIOT: Ratkaisumalleja tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteisiin. tudia Generalia Turun anomien toimittajille , Turku MITÄ TULVAIUUDTA PUHUTAAN? TÄMÄ HTI LÄHITULVAIUU AUAINN TULVAIUU UTOPIAT JA DYTOPIAT Tulevaisuuksia on yhtä monia kuin sen ennustajiakin. Menneen kehityksen ja ennusteiden valossa voidaan kuitenkin hahmottaa erilaisia tulevaisuuden asumisen mahdollisia kehityspolkuja. Tämä esitys pyrkii kartoittamaan pikemminkin lähitulevaisuuden asumisen mahdollisia kehitysnäkymiä, kun pitkän aikaulottuvuuden ennusteita. sityksessä eritellään jo nyt paikoin toteutuneita ratkaisumalleja, jotka joiltain osin vastaavat tulevaisuuden asuntorakentamisen moninaisiin haasteisiin. sityksessä korostetaan kaupunkimaisen asuntorakentamisen ratkaisuja.

2 NÄÖULMIA AUNTORANTAMIN HAATIIIN? IÄÄNTYVIN MÄÄRÄ AVAA PRHMUODOT RILAITUVAT AUMINN JA NTO MONIPAIAITUU LIIUVUU LIÄÄNTYY, AUPUNGITUMINN JATUU PINTN AUNTOUNTIN MÄÄRÄ AVAA N JA VAPAA-AJAN UHTT MUUTTUVAT AUNTOVARALLIUUDN MRITY MUUTTUU NRGIA- JA LUONNONVARARIII YILÖN JA RILAITUMIN AJAN IINNOUU un 1900-luvun asuntorakentamisen päätavoitteena oli riittävien asumisolojen turvaaminen kaikille, 2000-luvun asuntosuunnittelussa etsitään ratkaisuja hyvin toisenlaisiin haasteisiin. Minkälaisiin haasteisiin? Ainakin asuntovarallisuuden merkityksen muutos, luonnonvarakriisi, energiakriisi sekä information ja teknologian muutos luovat kaikki joitain haasteita asuntorakentamiselle. hkä yksi suurimmista haasteista on kuitenkin se, että yhä erilaistuvat asukkaat ja asumisen tavat luovat painetta asukaslähtöisten ja monimuotoisten asumisen vaihtoehtojen luomiseen. Asumistoiveiden, elämäntapojen, työelämän ja toimintatapojen monimuotoistuminen vaikuttaa tulevaisuuden asuntosuunnitteluun. Asumisen tarpeet, toiveet ja tavoitteet yksilöllistyvät. AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla: amassa asunnossa pysyvästi asuvien henkilömäärä on pienentynyt jo pitkään hyvin tasaisesti. Vuonna 1960 asuntokunnan keskikoko oli 3,34 henkeä ja vuonna 2011 enää 2,07 henkeä. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2010.) uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_ _kat_001_fi.html>. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla:

3 vuosi YHÄ UAMMAT AUVAT YIN 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. IARVO VUONNA 2011 UURIN OA (42%) YINAUVITA VUOTIAITA uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla: asas/2011/01/asas_2011_01_ _tau_001_fi.html uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot rityisesti yksinasuminen on kasvussa. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2010.) Yksinasujia onkin monenlaisia: eri-ikäisiä ja eri tuloluokissa. Yksinasuminen voi siis olla toivottu ja haluttu elämäntapa, mutta se saattaa sisältää myös syrjäytymisen ja huono-osaisuuden riskin. Asumisen kalleus uomessa ajaa erityisesti yhden hengen taloudet ahtaalle. simerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on uutisoinut, että yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän ja että köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista. Yhden hengen talouksien lisääntyminen on pieneltä osin tilastoharhaa. simerkiksi osittain eri paikoissa asuvien vanhempien luona asuvilla lapsilla on vain yksi virallinen kotiosoite, joka näkyy tilastoissa, jolloin toinen vanhempi voi tilastoissa näkyä yhden hengen taloutena. ärkkäinen, irkka-liisa Yksin asuminen uomessa. Teoksessa Hänninen, akari; Palola, lina; aivonurmi, Maija (toim.) Mikä meitä jakaa? osiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yksinasuvilla on korkea köyhyysriski. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/ tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/yksinasuvilla_on_korkea_koyhyysriski>. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_ _kat_001_fi.html>. TULVAIUUDN AUMIN TMA AUMIN YHTIÖLLIYY IMRINÄ LOPPUIRI-RROTALO HLINGIN ARABIANRANNAA loppukiriblogi.blogspot.com YHTIÖAUMINN YHTIÖLLINN AUMINN AII AUMINN OIAALIIA ONTATJA LUOVAT JA MAHDOLLITAVAT AUMIN ONPTIT JAAMIN TAI VAIHDANNAN ULTTUURIN MAHDOLLITAVAT AUMIN PALVLUT JOUTOA (JA TÄVIÄ RATAIUJA) JATTUJN, YHTITN TILOJN MYÖTÄ? Yksinäisyyden tai yksin asumisen haittapuolien yhteiskunnallinen havaitseminen antaa syyn olettaa, että tulevaisuudessa sosiaalisia kontakteja luovat ja mahdollistavat asumisen konseptit sekä esimerkiksi jakamisen tai vaihdannan kulttuurin mahdollistavat asumisen palvelut tuovat uusia näkymiä asumiseen. Yhteisöllisen asumisen kasvua on povailtu uomessa jo vuosikymmeniä, mutta yhteisöllinen asuminen on vielä varsin harvinainen asumismuoto uomessa, ja se liittyy useimmiten erityisasumiseen. "Yhteisölliset" eli erimerkiksi jaettavia yhteistiloja ja mahdollisesti asukkaiden yhteistoimintaa sisältävät kerrostalot, rivitalot ja korttelikokonaisuudet ovat vielä harvinaisuuksia. Viime vuosikymmenenä uomessa on kuitenkin noussut esiin useita mielenkiintoisia kansallisia pioneerikohteita, kuten Aktiiviset eniorit ry:n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Loppukiri eli senioreille tarkoitettu yhteisöllinen kerrostalo Arabianrannassa tai oti kaupungissa ry:n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta, joka on yhteisöllinen kerrostalo Jätkäsaaressa. Pylvänen, Riikka; Helamaa Askeleita kohti yhteisöasumista. elvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta. Julkaisu 6. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu.

4 IÄRYHMIN UHTLLINN HITY UOMA VUOINA 1950, 1975, 2003, 2015, 2030 Valtioneuvosto Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. Tulevaisuudessa pienten asuntokuntien asukkaista suuri osa on ikääntyneitä. enioreiden suuri määrä on uomessa aivan lähitulevaisuutta, ja vanhusten suhteellisen suuren määrän aika koittaa vuosina (s. Mikkola ja Rasila 2006.) eniorien ja jälkeenpäin vanhusten suuri määrä tulevaisuudessa on myös asuntosuunnittelun ja asuntomarkkinoiden näkökulmasta merkittävää. eniorit ovat tärkeä ryhmä esimerkiksi asumisen palveluiden kuluttajina, asunnonvaihtajina ja 2. asunnon omistajina. Ikääntyneet asukkaat edustavat yhä monimuotoisempaa väestönryhmää, joka vaatii diversiteettiä myös asumisen ratkaisuihin. Vanhusten suuri määrä taas haastaa asuinympäristöjemme esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä lisää asumiseen liittyvien palveluiden suosiota ja erilaisia palvelu- sekä laitosasumisen tarvetta. Mikkola, ati; Rasila, Heidi enioriasuminen uomessa ja ulko-mailla. Teoksessa Tuppurainen, Yrjö (toim.) Tulevaisuuden senioriasuminen hanke: Loppuraportti [Viitattu: ]. aatavilla: <http://herkules.oulu.fi/isbn /isbn pdf>. Taulukko: Valtioneuvosto Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://vnk.fi/julkaisukansio/2004/j29-vaeston-ikarakenteen-muutos/pdf/fi.pdf>. AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY YINAUVAT AHDN HNILÖN AUINUNNAT PRHT Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. Asuntokuntien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä suhteellisesti enemmän kuin väestön määrä. Jopa sellaisilla alueilla, joilla väestö vähenee, asuntokuntien lukumäärä nousee. Menneen kehityksen valossa voi olettaa, että pienasuntokuntien määrä myös lisääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. (Vainio ym. 2012, 21.) lämänvaihemallin perinteinen kolmivaiheinen jäsennys, ydinperhe ja sitä edeltävä ja sen jälkeinen vaihe, on nykyään saanut rinnalleen lukuisan joukon erilaisia muunnelmia ja sekamuotoja. Taulukko: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>.

5 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RI PRHTYYPPIN OUU PRHITÄ 1) VUOINA ) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % Berg, Mari-Anna uomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? aatavilla: Asuntosuunnittelun tilanjakoa on pitkään määritellyt käsitys ydinperheestä ja sen tarpeista. Ydinperheiden määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti ja ydinperheen rinnalle on syntymässä uusien perhemuotojen kirjo. Tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän yhden vanhemman perheitä, eri kotitalouksissa asuvien perheenjäsenten muodostamia perheitä, uusperheitä ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden perheitä. (ukko 2006, 38.) Tulevaisuudessa on lisäksi yhä enemmän perhe- ja asumismuotoja, joita tilastoilla ei pysty yksiselitteisesti mittaamaan. ukko, Heikki Asuntokuntien koon kehitys uomessa suurperheistä yksinasujiksi. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 82. Taulukko: Berg, Mari-Anna uomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? [Viitattu: ]. aatavilla: tapahtumia/ _tkpaiva_berg.pdf PRHT RILAITUVAT + PRHT, JOIA AUAIDN MÄÄRÄ AUNNOA MUUTTUU TITYIÄ AIAJAOA Uusperheeseen voi kuulua lapsia, jotka saattavat asua tai vierailla toisen vanhemman luona säännöllisesti. Myös entisten puolisoiden lapset voivat asua satunnaisesti uusperheen luona. Nämä tilanteet luovat moninaisia haasteita ja tarpeita asunnon tiloille. un asuinhuoneiden ja tavaroiden säilytyksen tarve vaihtelee, kaikkien lapsien (myös säännöllisesti asuntoa "vaihtavien" lapsien) oma huone saattaa olla taloudellisesti mahdoton ratkaisu. Tyhjillään oleva huone voi myös käyttämättömänä heijastaa "vaillinaisuuden tunnetta." Moninaistuvien perherakenteiden myötä asunnon pientilat, kuten alkovit ja parvet vaativat uutta huomiota asuntosuunnittelussa. Helander, Henna Citytalo-konsepti: Uusioperheet ja asumisen muuttuvat tilat. RY. Rakennettu Ympäristö 4/2009.

6 PRHT RILAITUVAT + LAAJNNTUT PRHMALLIT OLMN UUPOLVN PRHT Tilastojen ulkopuolelle saattavat jäädä useamman sukupolven perheet. Nykyään harvinaiseksi käynyt asumismuoto, jossa lähisukulaiset asuvat lapsiperheen kanssa, on ollut aikanaan yleinen uomessa. Todennäköisesti lähitulevaisuuden senioreiden kysyntä suuntautuu yhä enemmän yhteisöllistä elämänmuotoa mahdollistaviin asuntoratkaisuihin ja asuntoratkaisuihin, jossa isovanhemmat tai ikääntynyt omainen voi asua omaisten läheisyydessä. Useamman sukupolven edustajia tai eri sukulaisia yhdistävien, laajennettujen perheiden laadukasta elämistä varten asunnolta vaaditaan paitsi mahdollista koon muunneltavuutta, myös asukkaiden yksityisyyden hallinnan mahdollistavia tilaratkaisuja. (Dhalmann 2011, 83.) Dhalmann, Hanna Yhden uhka, toisen toive? - omalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa? Residential preferences and patterns of omali and Russian immigrants in the Helsinki Metropolitan Area. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, geotieteiden ja maantieteen laitos, maantieteen osasto. [Viitattu: ]. aatavilla: <https:// helda.helsinki.fi/handle/10138/25901>. MAAHANMUUTTO TILATOUN MUAAN ULOMAILTA UOMN MUUTTI VUODN 2012 AIANA HNÄ, JOA ON UURIN MÄÄRÄ UOMN ITNÄIYYDN AIANA uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta. uomi joutuu monien maiden tapaan varautumaan väestön vanhenemiseen ja siitä aiheutuvaan työvoiman tarpeeseen. Globaalin maailman osaajia houkuttelevia tekijöitä ovat paitsi sosiaalisen ympäristön suvaitsevaisuus, myös asumisen vetovoimaisuus ja sen kustannustaso. Onkin syytä pohtia, millaisella asuinympäristöillä saamme houkuteltua ulkopuolista työvoimaa turvaamaan yhteiskuntamme tulevaisuuden toiminnot. VTT:n tutkimuksen mukaan uomeen tulevat siirtolaiset tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä on noin asuntoa, joiden sijainti keskittyy uomessa pääosin kasvavien kuntien alueelle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. (Vainio ym ) Ulkomaalaisten asukkaiden määrän lisääntyessä kasvaa myös heidän roolinsa suomalaisessa asumisessa. Miten kulttuurierot tulisi ottaa huomioon suomalaista kaupunkimaista asumista kehitettäessä? Maahanmuuttajat ovat monessa mielessä hyvin heterogeeninen ryhmä, mutta erityisesti suomalaisesta kantaväestöstä eroava ikä- ja perherakenne vaikuttaa maahanmuuttajien asumistarpeisiin. Dhalmannin ym. (2010) laatiman RT-ideakortin mukaan joidenkin maahanmuuttajien kohdalla keskimääräinen perhekoko on huomattavasti kantaväestön perhekokoa suurempi. uuren tai laajennetun perhemallin lisäksi asumisessa on huomioitava moniin kulttuureihin kuuluva yhteisöllinen asumistapa. Yhteisöllisissä kulttuureissa perheen, suvun ja myös naapuruston kanssa vietetään runsaasti aikaa, ja joihinkin kulttuureihin kuuluu jopa riippuvuus vastavuoroisen avun verkostoista. (Dhalmann ym. RT-ideakortti, 2010.) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. Dhalmann, Hanna RT-Ideakortti. Lisääntyvä maahanmuutto ja asumisen suunnittelu RT-ideakortisto. Rakennustietosäätiö. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.

7 W C TULVAIUUDN AUMIN TMA JOUTAVUU AUNTOJN VÄLILLÄ JOUTAVAT AUNTOOOT IVUAUNTO- MAHDOLLIUUDT IVUAUNTO TAI LIÄTILA AUNTO JOUTAVAT AUNTOOOT N JA AUMIN YHDITÄMIN MAHDOLLIUU AL./ AL./ AUAIDN YITYIYYDN HALLINNAN MAHDOLLITAVIA TILARATAIUT Asunnot on nähty perinteisesti yksikköinä, joissa on tietty, muuttumaton neliömäärä ja huoneluku. Asunnoissa on yleensä myös vain yksi varsinainen ulko-ovi. dellä esitettyjen teemojen haasteisiin voitaneen vastata esimerkiksi joustavien asuntokokojen myötä, joka johtaa usein myös erilaisiin asivuasuntoratkaisuihin. HM Asunnon laajenemisen ja kutistumisen mahdollistama jousto ei pyri vastaamaan niinkään yhden yksilön, asukkaan tai perheen elämäntilanteen muutoksiin, vaan asumisen tapojen ja asuntokuntien koon vaihteluun pitkällä aikaulottuvuudella. W C PH HH IT T IÖ P H IVUA./ HH/ W IV UA UNT O / P H AL./ AL./ AL./ AL./ P H A L A L P H T P A L A L HM AM TP TP T P A L P H V H/ V A R T P P H HH/ IVUA./ T P A L IT T IÖ AL./ AL. AL./ VAR IV UA UNT O / TP TP / AL IVUA./ AL. VAR IVU- AUNTO / AL IVUA./ Asunnon koon supistamista tai laajentamista on helppo moittia nimittämällä se nykyrakentamisessa epärealistiseksi ratkaisuksi. Asunnon koon joustavuuden asettamat tavoitteet korostavat ennakoivan suunnittelun merkitystä. un asunnosta on mahdollista erottaa huonetiloja tai huonetilakokonaisuuksia, voi erotettavia osia käyttää esimerkiksi sivuasuntona, vuokra-asuntona, harrastus-, työ- tai elämystilana tarpeen mukaan. Mikäli asunnot suunnitellaan jo alunperin eri tilanteisiin joustaviksi, ei asuntoja yhdisteltäessä tai erotettaessa tarvitse tehdä suuria muutoksia märkätiloihin. uva: otilainen 2013.

8 P H P H IV UA./ AM HH HM HM AM AM AM / AM HM AM HH/ V A R IT T IÖ P H HH HH V A R/ V H P H TP IVUA/ IVUA/ AL./ T P V H/ VAR P H IV UA./ P H IT T IÖ V H/ HH AULA / HH IVUA/ IVU- AUNTO IT T IÖ uva: otilainen IV UA./ TP IVUA/ IVUA/ / PH ITTIÖ + VAR IVUA/ P H P H P H H H P H HH IVUA/ IT T IÖ W C P H IT T IÖ P H V H IT T IÖ IVUA/ P H IV UA./ W C V H/ V A R/ H H IT T IÖ V H/ T P TP + uva: otilainen A AM HM TP AM

9 INOT TÄVÄÄN RANTAMIN? HYVÄ LÄMMÖNRITY HYVÄ ILMANPITÄVYY LÄMMÖN TALTNOTTO RANTAMIN LAATU PAIIVINN VIILNTÄMINN HUONITOJN IMÄÄRÄINN PINTA-ALA (m 2 ) m 2 UUIA AUNNOIA UOMA JOUTAVUU uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot uomessa on kiinnitetty huomiota asuinrakentamisen kestävyyteen erityisesti rakentamisen energiatehokkuuden näkökulmasta. nergiamääräyksillä voidaan vähentää asumisen energian kulutusta neliötä kohden. estävässä rakentamisessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen kestävyyteen. Rakenteiden energiatehokkuudella voidaan kyllä vähentää energiankulutusta, mutta saatu hyöty hupenee osin asuntojen pinta-alojen laajentuessa ja asumisen muuttuessa yhä monipaikkaisemmaksi. nergiankulutuksen mittaaminen asuinneliötä kohden on siis auttamattoman vajavainen mittari, kun ajatellaan asumisen kokonaisuuden ympäristövaikutuksia. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/asas/2010/01/asas_2010_01_ _kat_001_fi.html>. TULVAIUUDN AUMIN TMA JOUTAVUU AUNTOJN IÄLLÄ ALL BUILDING AR PRDICTION ALL PRDICTION AR WRONG tewart Brand How Buildings Learn. nergiatehokkaastikin rakennettu asuinympäristö vaatii ekologisesti ja taloudellisesti suuria investointeja, mikäli asunnon sijainti vaatii asukkailta laajaa päivittäistä liikkumista tai asunnon tilat eivät pysty mukautumaan elämäntilanteiden ja -tyylien muutoksiin. Asuinneliöiden tarve asukasta kohden riippuu paljolti siitä, mihin toimintoihin ja ratkaisuihin tuo asuinneliömäärä asukkaan arjessa taipuu. iten asuntoratkaisuiden joustavuus nousee asuntorakentamisen tärkeäksi avainasiaksi. teward Brand on osoittanut osuvasti jäykkien ratkaisujen lyhytikäisyyden ja kestämättömyyden kirjassaan How Buildings Learn. Pystyykö joustava asuntorakentaminen vastaamaan sellaisiinkin tulevaisuuden haasteisiin, mitä emme pysty vielä ennustamaan? Brand, tewart How Buildings Learn.

10 AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNNLTAVAT OAT JA TILAT PARVIMAHDOLLIUU AL. AL. TP AL./ VAR säilytyskalusteet TP TP AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU AL. P TP TP AL. 2! !000 TP AL. TP RIOIORU 5m Päivittäinen tai viikoittainen muunneltavuus asunnossa voi tapahtua esimerkiksi asunnon sisäisillä muunto-osilla tai kalusteilla. Teknisen muunneltavuuden esimerkkejä ovat kalusteseinät, taiteseinät, liukuseinät ja paljeseinät, kääntyvät ovet, seinälle nostettavat sängyt, istuimet ja tasot, avautuvat ja liikuteltavat kalustejärjestelmät sekä esimerkiksi erilaiset tilanjakajat. TÄ TTO. 2! !000 RIOIORU 5m RIOIORU 5m uva: otilainen YHDN AVOIMN TILAN RATAIU / R. TÄ TTO. TÄ TTO. MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNNLTAVAT OAT JA TILAT 2! !000 RIOIORU 5m YHDN AVOIMN TILAN RATAIU /. TÄ TTO. TÄ TTO. Toisaalta, tekninen/fyysinen asunnon muunneltavuus saattaa edellyttää asukkaalta liian vaikeita toimenpiteitä, tai toimintoja, joita vain hyväkuntoiset asukkaat voivat tehdä. Lisäksi tekniset ratkaisut voivat vanheta nopeasti. iksi on merkittävää tarkastella myös toista joustavuuden ilmenemismuotoa: monikäyttöisyyttä. uva: otilainen 2013.

11 H H H H MONIÄYTTÖIYY: NUTRAALIHUONT kuva: Neuvonen (toim.) IMRI UOMALAINN AUPUNIRROTALO VUODLTA IT T IÖ H H V H/ V A R P H V H/ V A R kuva: Arkkitehtuuritoimisto Talli P H IMRI TÖÖLÖLÄIAUNNON ONPTI ARITHTUURI- JA MUOTOILUTOIMITO TALLI Asunnon joustavuuden ei tarvitse perustua asunnon fyysisesti muunneltaviin osiin, vaan asunnon tilat voivat olla myös itsessään monikäyttöisiä. Tila joustaa paremmin mahdollisiin muutoksiin, jos sen luonne on ns. neutraali. Neutraalin tilan perusominaisuus on tilan riittävä koko luvun lopun kaupunkilaisasunto mahdollisti mielenkiintoisella tavalla asunnon joustavan käytön, sillä kamareilla tai saleilla oli useita käyttötarkoituksia ja ne olivat kooltaan samankaltaisia. Vasemmalla alhaalla näkyy toisinto monikäyttöisen 1800-luvun lopun asunnon tilahierarkiasta: Ilonen ym. (2006, 56 57) esittävät ns. neutraaleihin monikäyttöisiin huoneisiin perustuvan "töölöläisasunnon" konseptin, jossa monikäyttöiset huoneet sijoittuvat asunnon ulkokehälle, ja joiden väliseen tilaan sijoittuu liikennettä ohjaava hallimainen sisäänkäynti aputiloineen. aarikangas, irsi (2002): Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. uomalaisen irjallisuuden eura. Ilonen, Pia; Lukander, Minna; Niska, Ari / Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Helsinkiläinen kerrostaloatlas Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006/6. Neuvonen, Petri (toim.) errostalot arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Rakennustietosäätiö. uvat: Neuvonen 2006, Ilonen ym. 2006, otilainen ) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut aatavilla: Viime vuosina on nähty useita kansallisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään uudenlaisia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt) asumista. ehitysvammaisten henkilöiden laitossijoitukset alkoivat uomessa 1900-luvun alkupuolella. Vasta 1990-luvulta alkaen laitospaikatovat vähentyneet nopeasti. Monessa muussa maassa avopalveluiden kehittäminen on huomattavasti pidemmällä, kuin uomessa luvulla perinteisen laitoksen rinnalle on kehittynyt ryhmäkoti-niminen asumisratkaisu. Ryhmäkodilla tarkoitetaan asumismuotoa, jossa yhteistilojen yhteydessä sijaitsee asukkaiden huoneet. Viime vuosina uomessa on yleistynyt ryhmäkotimalli, jossa yhdessä asumisyksikössä on yleensä 15 asukasta. Onko tällainen asumismuoto toimintatapojen ja päivärytmien valossa lähempänä "pienlaitosta" kuin kotia? Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.

12 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT VALTIONUVOTON PRIAATPÄÄTÖN MUAAN HITYVAMMALAITOT PURTAAN UOMA VUOTN 2020 MNNÄ: RYHMÄODITA TI AUNTOVROTOAJATTLUA Mietola, Reetta; Teittinen, Antti; Vesala, Hannu ehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus. kansainvälisiä esimerkkeijä ja vertailu uomeen. uomen Ympäristö 3/2013. aatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40351/y3_2013_ehitysvammaisten_asuminen_final.web.pdf?sequence=1 Hintsala usanna; Mietola, Reetta Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. ARA -asumisen rahoitus ja kehittämiskeskusken raportteja 6/2013. aatavilla: uomen Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätöksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittu valtakunnallinen suunnitelma Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Päämääränä on, ettei uomessa kukaan kehitysvammainen asu laitoksessa enää vuonna Hallitus on sitoutunut kehittämään palveluita, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten asumisen lähiyhteisössä. Palveluiden järjestämisessä avainasemassa ovat kunnat ja kuntayhtymät, jotka asettavat laitosasumisen lakkauttamisen tavoitteet ja aikataulut yhdessä palvelujen saatavuuden ja soveltamisen varmistamisen kanssa. Laitoksista yksilölliseen asumiseen Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. osiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/ >. RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT uva: ampo Vallius ARAn rahoittaman ja koordinoiman Arjen keskiössä -hankkeen myötä mm. asuntoverkostoajattelu on noussut pääteemaksi kehitysvammaisten henkilöiden asumista kehitettäessä. Asumista ei voida erottaa lähipalveluista ja vapaa-ajasta tai työnteosta. Hintsala ja Mietola (2013) mukaan "asuntoverkostolla tarkoitetaan erillisten asuntoratkaisujen muodostamaa kokonaisuutta, jotka liittyvät toisiinsa yhteisen palvelutuotannon, vapaaehtoistoiminnan tai epävirallisten sosiaalisten verkostojen kautta. Asuntoverkosto on korttelia laajempi kokonaisuus ja asuntoverkosto voi sisältää useamman korttelikokonaisuuden." Hintsala, usanna; Mietola, Reetta Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6/2013. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.ara.fi/fi-fi/aratietopankki/aran_julkaisut/aran_raportteja_ julkaisusarja/vain_me_ja_tavallinen_kerrostalo(26517).>. uva: ampo Vallius.

13 TULVAIUUDN AUMIN TMA PALVLUJN INTGROINTI AUMIN IMRINÄ ZÜRICHIIN LUOTU AUMIMALLI "JAM" AUMINN PALVLUT Norvasuo, Markku Hybriditalo vai james? ahden konseptin yhteisistä teemoista aatavilla: simerkiksi edellä esitetyt teemat johtavat siihen, että eräs tulevaisuuden asumisen kehitysnäkymä on asumisen ja palvelujen integrointi, jonka kehittäminen myös tukee apua tarvitsevan ihmisen kotona asumista. URBA -hankkeessa asukkaiden jatkuvaluonteista, asumiseen liitettyä ja arkielämää tukevaa lähipalvelua Norvasuo (2010) konseptiryhmineen kutsuu jamespalveluksi. Nimi juontuu Zürichiin luodusta asumismallista, jossa asuintalon portieeri, James tarjoaa asukkaille palveluja korvausta vastaan. Tärkeä kehittämisalue asumispalveluissa olisi julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen jakamisen lisäksi asukkaiden palvelujen välittäminen muille asukkaille. Lehtonen, Hilkka aupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja James-konsepti. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.) Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnitteliun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Yliopistopaino. Norvasuo, Markku. Hybriditalo vai james? ahden konseptinyhteisistä teemoista. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.) Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnitteliun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Yliopistopaino. uva: James Wohnen mit ervice. Zürich Albisrieden. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.james.ch/standorte/zuerich-albisrieden.html>. UBIII TNIIA INTRNTIIN YHDITYNIDN TAVAROIDN MÄÄRÄ IHMITN MÄÄRÄ vans Yhteiskunta muuttuu parhaillaan kohti niin sanottua ubiikkia verkostoyhteiskuntaa, jossa tietotekniikka toimii älykkäästi ympäristöön sulautettuna. Tulevaisuudessa todennäköisesti nähdään yhä enemmän reaalisen ja virtuaalisen maailman sulautumista yhteen myös asumisen ratkaisuissa. Tieto- ja viestintätekniikoiden kehitys ja lisääntyminen, arkipäivän älykkäät ratkaisut, tekniikan integroituminen asumiseen sekä elinympäristöön lisäävät asumisen mahdollisuuksia, mutta myös luovat uusia, ennakoimattomia asuntorakentamiseen liittyviä haasteita. vans, Dave The Internet of Things. How the Next volution of the Internet Is Changing verything. Cisco Internet Business olutions Group (IBG). [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.cisco.com/web/about/ac79/docs/innov/iot_ibg_0411final.pdf>.

14 A YILÖN RI TOIMINTOJN AMANAIAITUMINN esim. Mannermaa Tekniikan kehittymisen myötä ihminen voi tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa. Aika- ja paikkasidonnaisuudet ovat murtuneet, ja tämä näkyy tarkasteltaessa etenkin asunnon ja työpaikan tilojen käyttöä ja toimintoja. Työ ylittää varsinaisen työajan rajat ja sekoittuu vaihtelevasti vapaa-ajan lomaan. Lisäksi työ on jo nyt hajautunut monipaikkaiseksi. (Vartiainen 2004.) Tietotyöläiset työskentelevät useissa moodeissa. Työ koostuu yksintyöskentelystä, ei-reaaliaikaisesta viestinnästä, virtuaalisesta kommunikoinnista verkossa sekä fyysisistä kohtaamisista muiden kanssa. (Vartiainen 2004.) Näissä eri tietotyön moodeissa työskenteleminen edellyttää erilaisia työtiloja. rityisesti yksintyöskentelyvaihe olisi mahdollista siirtää ainakin osin työpaikalta asunnon tiloihin. uomessa olisi erityisesti potentiaalia vähentää työmatkaliikennettä, eli lisätä etätyön määrää hajautuneen yhdyskuntarakenteen vuoksi. Yksintyöskentely vaatinee useimmiten rauhaa ja keskittymistä eli häiriöttömän työympäristön. Voidaanko etätyön mahdollisuuksia parantaa joustavammilla asumisen ratkaisuilla, sivuasuntoratkaisuilla tai asuinympäristöjen jaettavilla "etätyöhubeilla"? Mannermaa, Mika Jokuveli valvoo. läminen ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Wsoy. Vartiainen, Matti Hallitse hajautettu organisaatio: paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Talentum. uva: Iltalehti / Jouko. MONIÄYTTÖIYY, YHTIUNNAN TOIMINTOJN VARIAATIO: RROORUDN RIAIAITUMINN NOTO esim. PARVIMAHDOLLIUU Mannermaa AL./ VAR säilytyskalusteet TP PARVIMAHDOLLIUU TP 5 m 5 m kuva: Paulo Barcellos Jr. Yksilön eri toimintojen samanaikaistumisen lisäksi kasvaa yhteiskunnan toimintojen eriaikaistuminen. Yhteiskunnan tiloja ja asuinympäristöä saatetaan käyttää vuorokauden rytmissä yhä vapaammin ja hajautetummin. Tämä luo uudenlaisia haasteita myös asuinympäristöille ja asunnoille sekä niiden suunnittelulle. Mannermaa, Mika Jokuveli valvoo. läminen ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Wsoy. uva: New York City at night/paulo Barcellos Jr. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://commons.wikimedia.org/wiki/file:new_york_city_at_night_hdr.jpg>.

15 TULVAIUUDN AUMIN TMA TOIMINTOJN HYBRIDIT ÄYTTÖTAROITUIN OITTAMINN RANNUA, ORTTLITOA Ä ALULLITI OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY! Asumisen, työn ja vapaa-ajan lomittuminen samaan elinympäristöön lisää lämmitetyn rakennuksen käyttötasoa, monipuolistaa asuinympäristöä sekä vähentää liikkumisen tarvetta. Työn, elämysten ja palveluiden tilojen sekä harrastusmahdollisuuksien lisääminen asuinympäristöissä voi olla paitsi kestävän kehityksen, myös asukkaiden elämänlaadun puolesta merkittävää, sillä tutzerin ja Freyn tutkimuksen mukaan pitkät matkustus- ja odottamisajat vähentävät asukkaiden päivittäistä onnellisuutta merkittävästi. (tutzerin ja Freyn tutkimukseen viittaa Alanen ym. 2010, 11.) Asunnon kokonaisvaltainen käytettävyys tarkoittaa yksityisen asunnon ulkopuolisten tilojen monipuolisia käyttömahdollisuuksia, jonka ansiosta asumisen reviiri hahmotetaan asunnon tasoa laajempana tilojen ja toimintojen verkostona, joka lisää yksittäisen asunnon laatutekijöitä. Asunnon kokonaisvaltainen asumisen käytettävyys edellyttää asuinympäristöä, jossa yksityinen ja julkinen tila liukuvat toistensa lomaan huokoisten puoliyksityisten ja -julkisten tilojen kautta. Alanen, Olli; askinen, Tuuli; Laitio, Tommi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Onnela, atu ilfverberg Outi; Vassinen, imo Onnellisuuspoliittinen manifesti. Demos. WWF. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://demos.fi/files/onnellisuusmanifesti_nw.pdf>. uvat: otilainen JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ ITOLLINN YHTIUNTA TOLLINN YHTIUNTA JÄLITOLLINN YHTIUNTA DYTOPIA UTOPIA?? YITYINN YITYINN YITYINN YITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN JULINN JULINN JULINN JULINN Asuinympäristössä asukkaat muodostavat erilaisia reviireitä. Ihminen tasapainoilee jatkuvasti itsenäisyyden ja yhteisöllisyyden välillä, ja yksityisyys tuleekin nähdä osana sitä prosessia, jossa asukkaat säätelevät vuorovaikutustaan. (yttä 2004, ) Yksityinen tila on hallinnassa oleva oma tila. Toissijaiset reviirit ovat puoliyksityisiä tai -julkisia tiloja. Puoliyksityinen alue on ensisijaisesti omassa hallinnassa, mutta se ei esimerkiksi ole visuaalisesti niin suojattua tilaa kuin täysin yksityiseksi koettu tila. (Hasu 2009, 55.) Puolijulkisella tilalla on taas oma tärkeä roolinsa puoliyksityisen ja julkisen välisenä osana. dellä mainittujen reviirien perustasoilla on erilaisia sävyjä, ja niiden väliltä löytyy lukuisia välimuotoja. yttä, Marketta Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Rakennuspaino Oy. Helsinki. Hasu, ija oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.

16 JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ A B C uva C uva Tietgenkollegiet. uva on lainaus (22 ) lähteestähttp:// tietgenkollegiet.dk/livet-pa-kollegiet/ uvat Bing Maps. uva on lainaus (22 ) lähteestä Tämänhetkisessä asuntotuotannossa talotyyppi usein määrittää, millaisia reviireitä asuinympäristö tarjoaa. A) Rivi- ja pientaloissa omassa hallinnassa oleva alue rajautuu usein ensin omaan kuistiin, omaan pihaan ja lopulta omaan pihakatuun. Näiden rajapintojen kautta on luontevaa luoda yhteyksiä ympäröivään elinpiiriin. B) errostalossa yksityinen reviiri päättyy usein eteiseen, joka avautuu julkiseen porraskäytävään, jota ei voi osoittaa omakseen. Reviirien ei kuitenkaan tarvitse olla talotyyppikohtaisia. C) Myös kerrostalossa voidaan korostaa puoliyksityisen ja -julkisen reviirin merkitystä suunnittelun keinoin. uvat: Bing Maps. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.bing.com/maps/>. uva C:: Tietgen kollegiet. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tietgenkollegiet.dk/>. TULVAIUUDN AUMIN TMA PUOLIJULITN TILOJN HITTÄMINN YITYINN AUINYMPÄRITÖÄ TÄRITÄ OVAT "HIOT OIAALIT UHTT" JOTA PRUTUVAT UIN PUOLIYITYIN TAI PUOLIJULIN TILAN TOITUVAAN JAAMIN AUINYMPÄRITÖN LÄHIONTATIN ON HUOMATTU LIÄÄVÄN AUAIDN UBJTIIVITA HYVINVOINTIA HÄIMÄLLÄ YINÄIYYTTÄ esim. Hyyppä (2002) yttä (2004) PUOLIYITYINN!PUOLIJULINN JULINN Parhaimmillaan asuinympäristön puolijulkinen tila toimii lähiyhteisön satunnaisten kohtaamisten otollisena näyttämönä. Puolijulkisessa tilassa tapahtuvat heikot sosiaaliset kontaktit, satunnaiset tapaamiset ja spontaani yhdessäolo monipuolistavat asumisen kokemuksellista sisältöä. (Hasu 2009, ) Ns. heikot sosiaaliset suhteet perustuvat arkipäiväisen tilan toistuvaan jakamiseen, kuten esimerkiksi naapuriasukkaiden tapaamiseen pihalla tai postilaatikolla. simerkiksi Hyyppä (2002) terveystutkijana näkee yhteyden nimenomaan heikkojen sosiaalisten siteiden ja yksilöiden terveyden välillä. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) yttä, Marketta Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Rakennuspaino Oy. Hyyppä, Markku linvoimaa yhteisöstä. osiaalinen pääoma ja terveys. P-ustannus. Hasu, ija oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.

17 PAIALLIYHTIÖN TOIMINTA; mm. AUPUNIVILJLY IMRI AUPUNIVILJLY.FI PROJTIT uva aupunkiviljely.fi. aatavilla: kaupunkiviljely.fi/dodon-kauttaa-lavakauluksia-viljelylaatikoiksi/ Puolijulkiset "kohtaamisen" tilat liittyvät myös jakamis- ja vertaistalouden ajan nousuun. Vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvat projektit ja hetkelliset pop up- tapahtumat tarvitsevat oman alustan, kuhunkin tilanteeseen sopivan paikan. uvat: aupunkiviljely.fi. [Viitattu: ]. aatavilla: <kaupunkiviljely.fi/dodon-kauttaa-lavakauluksia-viljelylaatikoiksi/>. Heikki aukkomaa/i. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art html>. AUNNOT OON MUAAN VUOTN 2011 uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrän kasvu heijastuu myös uusien asuntojen kysyntään, mutta silti asuntokuntien koon kehityksessä on paljon suurempi muutos kuin asuntojen koon kehityksessä. Pieniä asuntoja rakennetaan kuitenkin määrällisesti eniten. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.

18 AUNTOUNNAT JAAANTUVAT OON MUAAN RRO- JA PINTALOIHIN VUOINA VALMITUNITA VAINAITI AUTUITA RROTALOAUNNOITA AUI VUONNA 2012 YHDN TAI AHDN HNILÖN AUNTOUNTA 89% ssa 64% VUONNA 2012 NOIN UOMALAIITA AUI UITNIN PINTALOIA, PARITALOIA JA RIVITALOIA...ILLÄ IMRII PINTALOAUNNOIA AUU UIMMITN VÄHINTÄÄN 3 HNILÖÄ uomen virallinen tilasto (VT): Asuntokunnat ja asuinolot aatavilla: Vuoden 2012 lopussa kerrostaloasuntoja oli jopa 44 % kaikista asunnoista. Vuosina valmistuneista vakinaisesti asutuista kerrostaloasunnoista 89 prosentissa asui vuoden 2012 lopulla yhden tai kahden henkilön asuntokunta. ilti jopa yli puolet suomalaisista, 64 % suomalaisista asuu pientaloissa, paritaloissa tai rivitaloissa. Tämä selittyy sillä, että asunnot ovat kerrostaloissa pienempiä ja niissä asuu pienempiä asuntokuntia, kuin rivi- ja pientaloissa. simerkiksi vuonna 2012 rakennetuissa pientaloasunnoissa asui useimmiten vähintään 3 henkilöä. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2012.) rityisesti lapsiperheiden asuntojen verrattaen suuret kokonaisneliömäärät yhdistettyinä keskustan korkeaan hintatasoon johtaa lapsiperheiden muuttamiseen keskusta-alueilta halvemmille reuna-alueille. uomessa on nähtävissä jyrkkä, kaksijakoinen kategorisointi asumisen mahdollisuuksista: asuminen urbaanisti ja tiiviisti palveluiden läheisyydessä tai väljästi ja luonnonläheisesti keskusta-alueiden ulkopuolella, mutta samalla epäekologisesti pitkien ajomatkojen päässä päivittäin tarvittaviin palveluihin. Näiden kahden vastapoolin välimuotoja, omaehtoisempia kaupunkiasumisen vaihtoehtoja ei ole juuri saatavilla. Ihmisten toiveita asunnon joustavuudesta, omasta pihasta ja palveluiden saatavuudesta tulisi pyrkiä yhdistämään monimuotoisemman monikerrosrakentamisen vaihtoehtojen kautta. uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot Yleiskatsaus 2012, 2. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://tilastokeskus.fi/til/ asas/2012/01/asas_2012_01_ _kat_002_fi.html>. UOMI AUPUNGITUU... VUOTN 2030 MNNÄ AUNTOTUOTANNOTA NOIN AI OLMAOAA (67 %) ITTYY NIMNOMAAN HLINGIN, TAMPRN, TURUN, LAHDN, JYVÄYLÄN JA OULUN UTUUNNILL Lähde: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. AUNTOTUOTANTOTARV ALUITTAIN < 1 1,0-2,5 2,5-4,5 > 4,5 uva: VTT. aatavilla: Parhaiten asukkaita houkuttelevat tulevaisuudessa alueet, joilla on riittävästi monipuolista yritystoimintaa ja osaamista sekä toimiva infrastruktuuri. Tällaisia alueita ovat uomessa Helsingin metropolialue ja suuret yliopistokaupunkiseudut. VTT:n tutkimus vahvistaakin, että asuntotuotannosta vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa keskittyy Helsingin, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille. (Vainio ym. 2012, 20, 29.) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. uomen aluekehittämisstrategia Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 23/2010. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.tem.fi/files/26330/aluhittamitratgia_2020.pdf>. uva: VTT. [Viitattu: ]. aatavilla:

19 ...UOMI MYÖ HAJAANTUU MATALIINTN TAIA VOIMAN I TARVIT ITTYÄ AMAA UHTA UIN PAIOJN: PNDLÖINTI MUOAA ALUITA JA AUMITA ULOPNDLÖIVIN OUU (%) UNNITTAIN 8,4-21,5 21,6-30,2 30,3-40,6 40,7-57,2 57,23-90,0 uva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot aatavilla: Liikkuvampi ja ajallispaikallisesti hajautuneempi elämäntapa mahdollistaa asumisessa ristiriitaisten toiveiden samanaikaisen toteutumisen. Työvoiman ei tarvitse keskittyä samassa suhteessa kuin työpaikkojen. uomessa pendelöinti onkin lisääntynyt nopeasti (uomen virallinen tilasto: Työssäkäyntitilastot 2009), ja se on osaltaan mahdollistanut yhdyskuntarakenteen hajautumisen. un toivottu tai kustannuksiltaan saavutettava asumisratkaisu puuttuu oman työn läheisyydestä, asuntoa voidaan hakea entistä kauempaa, jos matkustaminen kodin ja työpaikan välillä on helppoa. Pendelöinnin aiheuttamassa monipaikkaisuudessa tunnistetaan erityisesti taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä ongelmia. Asumisen sijaintiin ja sitä kautta päivittäiseen liikkumiseen liittyvät valinnat ovat suurimpia energiankäyttöön vaikuttavia päätöksiä, joita yksityinen ihminen voi tehdä. (askinen ym. 2009, 30.) uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.stat.fi/til/tyokay/index.html>. askinen, Tuuli; uittinen, Outi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Riala, Maria Portinvartijat eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista. itra 282. [Viitattu: ]. aatavilla: < uva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot [Viitattu: ]. aatavilla: tyokay_2009_03_ _tie_001_fi.html TARVITAAN VTOVOIMAITA URBAANIA AUINYMPÄRITÖÄ "IHMIN MITTAAAVAN" MUAINN YMPÄRITÖ, JOA AA OLLA YITYITIA AUPUNIAUNTOJN AUNTOTAIT ULOTILAT Henkilöautoliikenteen kokonaan poistamiseen ei yhdyskunnissa päästä pitkälläkään aikavälillä, eikä sitä tarvitse tavoitellakaan. en sijaan on tavoiteltava henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämistä. Tässä tavoitteessa tärkeässä osassa on kaupunkiasumisen vetovoimaisuus. Vetovoimaisilla kaupunkiasumisen konsepteilla voi olla lopulta suuri merkitys kestävän kehityksen kannalta, sillä monien tutkimustulosten mukaan kaupunkirakenteen tiiviydellä ja kaupunkiseudun energiankulutuksella on suora yhteys. uvat: otilainen 2013.

20 TULVAIUUDN AUMIN TMA IHMIN MITTAAAVA AUPUNIAUINYMPÄRITÖIÄ Rakennusmassojen sopusointuiset suhteet sekä julkisivun yksityiskohdat voivat luoda rakennuksen lähiympäristöön mittakaavaa, johon ihminen voi samaistua. Mittakaava ja tilojen jäsentely, turvallinenkaupunki.fi. [Viitattu: ]. aatavilla:<http://www.turvallinenkaupunki.fi/turvallisuusteemat/rikoksiaja-ilkivaltaa-ehkaiseva-elinymparisto/suunnittelun-suuntaviivoja/territoriaalisuus/mittakaava-ja-tilojen-jasentely>. uvat: otilainen AUPUNIAUNTOJN AUNTOTAIT ULOTILAT TOIMINNALLIT MAHDOLLIUUDT YHTNOPIVUU AUAAN LÄMÄNTAPAAN TULVAIUUDN AUMIN TMA OMAHTOIUU TRRITORIOT Mahdollisuus muokata ja personalisoida asumisen tilaa on tärkeää asukkaan ja asuinympäristön yhteensopivuuden tunteen aikaansaamiseksi. simerkiksi alonen ym. (2011) tuo esiin lukuisia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet elinympäristöön kohdentuvien vaikutusmahdollisuuksien sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden. Pihat ovat oleellinen osa pientaloasumista - niitä arvostetaan ja muokataan omaan persoonaan ja elämäntapaan sopiviksi. Tärkeä tekijä pientalomaisten laatutekijöiden toteutumisessa kaupunkimaisessa asuinympäristössä on asunkohtaiset ulkotilat. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) alonen, Heidi; Lappalainen, anna; Lahtinen, Marjaana; Nevala, Nina; Lehtelä, Jouni; nibbs, Luke; Morawska, Lidia; Reijula, ari isäympäristön parantava ja elvyttävä vaikutus hyvinvointipalvelutiloissa - kirjallisuuskatsaus Työterveyslaitos. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www. tsr.fi/c/document_library/get_file?folderid=13109&name=dlf-6129.pdf>. uva: otilainen 2013.

21 AUNTOTAINN ULOTILA TRAOITUNA "PORTAANA" TP TP TP TP T T A U I Y L Ö JA A L A TP TP T TP LIITRI LIITRI LIITRI simerkki kiinnostavasta asuntokohtaisesta ulkotilatyypistä. HH/ VAR LIITRI LIITRI simerkiksi terassoidut kerrostalotyypit integroivat kerrostalon ja pientalon positiivisia ominaisuuksia, sillä asuntokohtaiset LIITRI LIITRI LIITRI ulkotilaterassit sallivat pientalomaisen tontin kaupunkiasunnossa. Terassoidulta pihaportaalta on avarat näkymät ympäröivään kaupunkiin, ja se on valoisa ja yksityinen. Pihaporras on myös erillään ulkopuolisten kulkureiteiltä. un ulkotila on asunnon huonetilaa korkeampi, se ei varjosta sisätilaa. Pihaportaiden suunnittelussa tulee huomioida säänsuojaus, sillä ne voivat olla tuulisia ja sateen armoilla. Pihaportaiden ongelmana voi olla myös se, että alakerran ulkotilaan on suora näkyvyys. uva: otilainen HH/ VAR LIITRI LIITRI LIITRI IVUA. / AUNTOTAINN ULOTILA MAAN VÄLINÄ "TAUNA" T HH/ VAR IVUA./ LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI TP HH/ VAR LIITRI LIITRI LIITRI simerkki kiinnostavasta asuntokohtaisesta ulkotilatyypistä. Rakennusmassan väliin muodostuvan asuntokohtaisen ulkotilan etuja ovat yksityisyys ja suojatut näkymät. Massan välisessä taskussa asuntokohtainen ulkotila on intiimi ja suojassa säältä. Ulkotilaa voi hyödyntää myös kylmien varastojen sijoittamisessa asunnon yhteyteen. uva: otilainen 2013.

22 AULA AL./ AL./ AL./ AL./ AL./ AL./ TP TP AL./ AL./ AULA 1-2 AL 1-2 AULA AULA AL./ AL./ AL./ 1-2 AULA AL./ AL./ AULA AL./ RANNUTYPOLOGIAN MONIPUOLITAMINN UUDIAUNTOTUOTANNON UHD OLMAAOLVAAN RANNUANTAAN Vainio, Belloni Asuntotuotanto Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. aatavilla: Monipuolinen asuntotarjonta vaatii uomen verrattaen monotyyppisen asuintarjonnan vuoksi tietoista talotypologian uudistamista. Taulukko: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t2.pdf>. IMRI RROPJATA 1:250 RANNUTYPOLOGIAN MONIPUOLITAMINN AHDN AUNNON JAAMA AULA AHDN AUNNON JAAMA AULA T HM VM Pyrkimys monipuoliseen asuntotuotantoon ei ole suinkaan uusi. simerkiksi ahri ja Pyykönen (1984) toivat esiin jo miltei kolmekymmentä vuotta sitten tiettyjen asuinrakentamisen ratkaisujen hallitsevuuden ja uusien ratkaisujen etsinnän tarpeen: "Tulevaisuuden asuntoarkkitehtuuri näyttää muutaman vuosikymmenen tähtäimellä joutuvan taustatekijöidensä aiheuttamiin muutospaineisiin. [...] Pidemmällä tähtäimellä, ehkä luvulla, taustasyyt antavat aiheen osottaa suoranaisia murrosilmiöitä. Uusi jälkiteollisen ajan arkkitehtuuri tulee etsimään muotojaan lukuisten yritysten ja erehdysten kautta." Onneksi viime vuosina arkkitehtuuritutkimuksen kiinnostus eri typologianäkökulmia kohtaan on ollut merkittävää. ahri, sko; Pyykkönen, Hannu Asuntoarkkitehtuuri ja -suunnittelu. Rakennuskirja Oy. Helsinki. uvat: otilainen 2013.

23 OONAIVALTAINN (MYÖ OLOGINN) TÄVYY MATRIAALIT DTALJIT MITOITU JOUTAVUU AUNNOA PALVLUN JA AUMIN INTGROINTI UTOMOITAVUU JA YHTI- HITTLYN MUODOT AUA- LÄHTÖIYY? LÄHTÖTANA MONIPUOLIUU JOUTAVUU RI AUNTOJN N AUNTO- TAIT ULOTILAT AUINYMPÄRITÖN TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT OITTUNT TOIMINNOT AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY Mikäli asuntorakentamisen tulevaisuuden tärkein kehitettävä teema tulisi pukea yhdeksi sanaksi, olisi tuo sana mielestäni "asukaslähtöisyys." uluttajan eli asukkaan aseman muutoksesta passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi puhuvat lukuisat aikamme yhteiskunnalliset keskustelut, raportit, julkaisut ja artikkelit. Onko tämän päivän asuntorakentamisessa tarjolla yksilöllisiä ratkaisuja? rokforsin (2006, 21) mukaan "asukkaan valintamahdollisuudet asumisensa suhteen ovat kohdistuneet pitkälti erilaisiin sisustusvaihtoehtoihin, mutta todellisten tilallisten vaihtoehtojen kehittäminen on ollut vielä vähäistä." amaa näkökulmaa tuo esiin myös Autio, Huttunen ja Autio (2011, 29): "kovin mielikuvituksellisia ratkaisuja ei asuntomessuilla tai asuntomarkkinoilla ylipäätänsäkään tarjota, vaan yksilöllisyys liittyy ideaaleihin kuten merinäköalaan ja keittiön varustelutasoon." Voimme toivoa, että asukkaiden tarpeiden aito ymmärtäminen on tulevana aikana asuntorakentamisessakin menestymisen edellytys. Asukaslähtöisyys voidaan nähdä laajana käsitteenä, joka lisää monella eri tasolla asukkaiden valinnan mahdollisuuksia asumisessa. Voisiko asukaslähtöisyys pitää sisällään esimerkiksi seuraavia teemoja? MONIPUOLIUU: Asumismuotojen ja asuntotypologian monipuolistaminen on lähtökohta. MATRIAALIT, DTALJIT, MITOITU: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttaminen niin, jotta jokainen voi toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Materiaalien ominaisuudet; tapa johtaa lämpöä, toimia akustisesti, tuntua, heijastaa valoa ja vanhentua. Rakentamisen yksityiskohtien ja detaljien viesti. JOUTAVUU AUNNOIA: Asunnoon muutettavuus, muunneltavuus, monikäyttöisyys, monireittisyys, yleispätevyys... JOUTAVUU AUNTOJN N: Asuntojen yhdistäminen, jakaminen tai uudelleensijoittelu, huoneistojakauman säätelymahdollisuudet, sivuasunnot, samaan tilayksikköön toteutettavat erilaiset pohjaratkaisut. MONIPUOLIT AUNTOTAIT ULOTILAT: Pientalomaiseen rakentamistapaan kuuluvien laatutekijöiden hyödyntäminen: monipuolisten toimintojen, itseilmaisun ja harrastusten mahdollistaminen asuntokohtaisten ulkotilojen myötä, asuntokohtaisen ulkotilan toiminta purkurivyöhykeenä. AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY: Asumisen reviirin hahmottaminen asunnon sisäosan tasoa laajempana tilojen ja toimintojen moniulotteisena kudelmana: edellyttää puolijulkisia ja puoliyksityisiä tiloja rakennus-, kortteli- ja aluetasolla. OITTUNT TOIMINNOT: Asumisen, työn ja vapaa-ajan toimintojen lomittuminen samaan elinympäristöön. TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT: Asuinympäristöjen korkean laadun tavoittelu ihanteellisen tiiviysasteen (ks. Urbaani Onni -hanke) ja toiminnan mahdollistavien viherympäristöjen yhteisvaikutuksena. UTOMOITAVUU JA YHTIHITTLY: Avoimen asuntorakentamisen tavoite, massakustomointi, vorovaikutteinen ja osallistuva suunnittelu, toimijoiden vastavuoroinen oppiminen, asukkaiden kokemustiedon huomioiminen suunnitteluratkaisuissa. AUMIN JA PALVLUJN YHDITÄMINN: Asuminen rakennetun tilan ja palvelutarjonnan kokonaisuutena. OONAIVALTAINN TÄVYY: Asukaslähtöisyyden vuoksi tehtävät nykyiset valinnat eivät saa aiheuttaa ongelmia tai tarpeettomia kustannuksia tuleville asukkaille: edellisten lisäksi huomioitava myös ekologinen kestävyys, kuten tekninen pitkäikäisyys, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, uusiutuvien energiamuotojen suosiminen. rokfors; arin Aika asuntoarkkitehtuurissa. Typologinen joustavuus pientalosuunnittelun uudistamisen välineenä. Lisensiaatintyö. Teknillisen koulun arkkitehtiosaston tutkimuksia. Arkkitehtuuri II. Teknillinen korkeakoulu. Autio; Minna, Huttunen; aisa ja Autio; Jaakko (2011) Uniikkia vai bulkkia uuteen kotiin? Palveluiden kuluttajalähtöisyys luottamusneuvotteluna asuntomarkkinoilla. ulutustutkimus.nyt 5/2. Urbaani Onni -hankkeen tulostiivistelmät. [Viitattu: ]. aatavilla: <http://ytk.aalto.fi/fi/tutkimus/hankkeet/urbaani_onni/>. uva: otilainen 2013.

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala

Johdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 2 1. 01. 2016 Hallitus 8 13.01.2016 Seniori - ja yhteisöasumisen uusien mallien kehittäminen Etelä -Karjalan alueella 20/00.04.01.00/2016

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Kehittyvä kerrostalo seminaari 19.11.2015 viitteellinen havainnekuva Tuomo Siitonen Architects TSINNIA (NCC) VIIKINPORTTI (Fennia) valokuvat:

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ARA-päivät Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala

ARA-päivät Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala ARA-päivät 14.1.2014 Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi Asuminen on perusoikeus Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS) tavoitteet - asukkaiden tarpeiden mukaisia

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN

TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN A-Kruunun ajankohtaisseminaari ASUMISEN INNOVAATIOT TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA 8.2.2017 Pia Ilonen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN Pirkko ja Arvi Ilosen kotialbumista.

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Palvelualuemalli kehittämisen tukena Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Keskustelua ikäihmisten asumisen kehittämisestä Asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä ratkaisu ikäihmisten

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut Asuntotuotanto 23 Tausta Kokomaan ennusteet Pirkanmaan ennusteet Yhteenveto www.vtt.fi/julkaisut 1 Väestö ja väestöennusteet,

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

UTOPIAT JA PYKÄLÄT. Helsingin kaupungin asuinrakentaminen

UTOPIAT JA PYKÄLÄT. Helsingin kaupungin asuinrakentaminen UTOPIAT JA PYKÄLÄT Helsingin kaupungin asuinrakentaminen YHTEISKUNTA MUUTTUU Muuttuvat perhemuodot Ydinperheiden määrä vähenee esim. Norjassa 42:sta 22:een % 1960-2008 välisenä aikana Uusperheiden ja ylisukupolviperheiden

Lisätiedot

*MUUNTUVA ASUNTO asuminen on ihmisen / ihmisten toimimista tilassa

*MUUNTUVA ASUNTO asuminen on ihmisen / ihmisten toimimista tilassa *MUUNTUVA ASUNTO asuminen on ihmisen / ihmisten toimimista tilassa Asumisen edellytyksiä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa G1: - Asuinhuoneen huoneala vähintään 7 m2, asuinhuoneiston huoneistoala vähintään

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot