ASUNTORAKENTAMISEN TULEVAISUUS JA VISIOT
|
|
- Riikka Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AUNTORANTAMIN TULVAIUU JA VIIOT T TUDIA GNRALIA INI OTILAINN ARITHTI AFA, PROJTIPÄÄLLIÖ sini.kotilainen@tut.fi AUNTORANTAMIN TULVAIUU JA VIIOT: Ratkaisumalleja tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteisiin. tudia Generalia Turun anomien toimittajille , Turku MITÄ TULVAIUUDTA PUHUTAAN? TÄMÄ HTI LÄHITULVAIUU AUAINN TULVAIUU UTOPIAT JA DYTOPIAT Tulevaisuuksia on yhtä monia kuin sen ennustajiakin. Menneen kehityksen ja ennusteiden valossa voidaan kuitenkin hahmottaa erilaisia tulevaisuuden asumisen mahdollisia kehityspolkuja. Tämä esitys pyrkii kartoittamaan pikemminkin lähitulevaisuuden asumisen mahdollisia kehitysnäkymiä, kun pitkän aikaulottuvuuden ennusteita. sityksessä eritellään jo nyt paikoin toteutuneita ratkaisumalleja, jotka joiltain osin vastaavat tulevaisuuden asuntorakentamisen moninaisiin haasteisiin. sityksessä korostetaan kaupunkimaisen asuntorakentamisen ratkaisuja.
2 NÄÖULMIA AUNTORANTAMIN HAATIIIN? IÄÄNTYVIN MÄÄRÄ AVAA PRHMUODOT RILAITUVAT AUMINN JA NTO MONIPAIAITUU LIIUVUU LIÄÄNTYY, AUPUNGITUMINN JATUU PINTN AUNTOUNTIN MÄÄRÄ AVAA N JA VAPAA-AJAN UHTT MUUTTUVAT AUNTOVARALLIUUDN MRITY MUUTTUU NRGIA- JA LUONNONVARARIII YILÖN JA RILAITUMIN AJAN IINNOUU un 1900-luvun asuntorakentamisen päätavoitteena oli riittävien asumisolojen turvaaminen kaikille, 2000-luvun asuntosuunnittelussa etsitään ratkaisuja hyvin toisenlaisiin haasteisiin. Minkälaisiin haasteisiin? Ainakin asuntovarallisuuden merkityksen muutos, luonnonvarakriisi, energiakriisi sekä information ja teknologian muutos luovat kaikki joitain haasteita asuntorakentamiselle. hkä yksi suurimmista haasteista on kuitenkin se, että yhä erilaistuvat asukkaat ja asumisen tavat luovat painetta asukaslähtöisten ja monimuotoisten asumisen vaihtoehtojen luomiseen. Asumistoiveiden, elämäntapojen, työelämän ja toimintatapojen monimuotoistuminen vaikuttaa tulevaisuuden asuntosuunnitteluun. Asumisen tarpeet, toiveet ja tavoitteet yksilöllistyvät. AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla: amassa asunnossa pysyvästi asuvien henkilömäärä on pienentynyt jo pitkään hyvin tasaisesti. Vuonna 1960 asuntokunnan keskikoko oli 3,34 henkeä ja vuonna 2011 enää 2,07 henkeä. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2010.) uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: < Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla:
3 vuosi YHÄ UAMMAT AUVAT YIN 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. IARVO VUONNA 2011 UURIN OA (42%) YINAUVITA VUOTIAITA uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot aatavilla: asas/2011/01/asas_2011_01_ _tau_001_fi.html uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot rityisesti yksinasuminen on kasvussa. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2010.) Yksinasujia onkin monenlaisia: eri-ikäisiä ja eri tuloluokissa. Yksinasuminen voi siis olla toivottu ja haluttu elämäntapa, mutta se saattaa sisältää myös syrjäytymisen ja huono-osaisuuden riskin. Asumisen kalleus uomessa ajaa erityisesti yhden hengen taloudet ahtaalle. simerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on uutisoinut, että yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän ja että köyhyysriskirajan alapuolella elää noin 30 prosenttia yksinasuvista. Yhden hengen talouksien lisääntyminen on pieneltä osin tilastoharhaa. simerkiksi osittain eri paikoissa asuvien vanhempien luona asuvilla lapsilla on vain yksi virallinen kotiosoite, joka näkyy tilastoissa, jolloin toinen vanhempi voi tilastoissa näkyä yhden hengen taloutena. ärkkäinen, irkka-liisa Yksin asuminen uomessa. Teoksessa Hänninen, akari; Palola, lina; aivonurmi, Maija (toim.) Mikä meitä jakaa? osiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Yksinasuvilla on korkea köyhyysriski. [Viitattu: ]. aatavilla: < tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/yksinasuvilla_on_korkea_koyhyysriski>. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: < TULVAIUUDN AUMIN TMA AUMIN YHTIÖLLIYY IMRINÄ LOPPUIRI-RROTALO HLINGIN ARABIANRANNAA loppukiriblogi.blogspot.com YHTIÖAUMINN YHTIÖLLINN AUMINN AII AUMINN OIAALIIA ONTATJA LUOVAT JA MAHDOLLITAVAT AUMIN ONPTIT JAAMIN TAI VAIHDANNAN ULTTUURIN MAHDOLLITAVAT AUMIN PALVLUT JOUTOA (JA TÄVIÄ RATAIUJA) JATTUJN, YHTITN TILOJN MYÖTÄ? Yksinäisyyden tai yksin asumisen haittapuolien yhteiskunnallinen havaitseminen antaa syyn olettaa, että tulevaisuudessa sosiaalisia kontakteja luovat ja mahdollistavat asumisen konseptit sekä esimerkiksi jakamisen tai vaihdannan kulttuurin mahdollistavat asumisen palvelut tuovat uusia näkymiä asumiseen. Yhteisöllisen asumisen kasvua on povailtu uomessa jo vuosikymmeniä, mutta yhteisöllinen asuminen on vielä varsin harvinainen asumismuoto uomessa, ja se liittyy useimmiten erityisasumiseen. "Yhteisölliset" eli erimerkiksi jaettavia yhteistiloja ja mahdollisesti asukkaiden yhteistoimintaa sisältävät kerrostalot, rivitalot ja korttelikokonaisuudet ovat vielä harvinaisuuksia. Viime vuosikymmenenä uomessa on kuitenkin noussut esiin useita mielenkiintoisia kansallisia pioneerikohteita, kuten Aktiiviset eniorit ry:n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Loppukiri eli senioreille tarkoitettu yhteisöllinen kerrostalo Arabianrannassa tai oti kaupungissa ry:n Asunto-osakeyhtiö Helsingin Malta, joka on yhteisöllinen kerrostalo Jätkäsaaressa. Pylvänen, Riikka; Helamaa Askeleita kohti yhteisöasumista. elvitys yhteisöasumisen muodoista ja toteuttamisesta. Julkaisu 6. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Asuntosuunnittelu.
4 IÄRYHMIN UHTLLINN HITY UOMA VUOINA 1950, 1975, 2003, 2015, 2030 Valtioneuvosto Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. Tulevaisuudessa pienten asuntokuntien asukkaista suuri osa on ikääntyneitä. enioreiden suuri määrä on uomessa aivan lähitulevaisuutta, ja vanhusten suhteellisen suuren määrän aika koittaa vuosina (s. Mikkola ja Rasila 2006.) eniorien ja jälkeenpäin vanhusten suuri määrä tulevaisuudessa on myös asuntosuunnittelun ja asuntomarkkinoiden näkökulmasta merkittävää. eniorit ovat tärkeä ryhmä esimerkiksi asumisen palveluiden kuluttajina, asunnonvaihtajina ja 2. asunnon omistajina. Ikääntyneet asukkaat edustavat yhä monimuotoisempaa väestönryhmää, joka vaatii diversiteettiä myös asumisen ratkaisuihin. Vanhusten suuri määrä taas haastaa asuinympäristöjemme esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä lisää asumiseen liittyvien palveluiden suosiota ja erilaisia palvelu- sekä laitosasumisen tarvetta. Mikkola, ati; Rasila, Heidi enioriasuminen uomessa ja ulko-mailla. Teoksessa Tuppurainen, Yrjö (toim.) Tulevaisuuden senioriasuminen hanke: Loppuraportti [Viitattu: ]. aatavilla: < Taulukko: Valtioneuvosto Väestön ikärakenteen muutos ja siihen varautuminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 29/2004. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 1. [Viitattu: ]. aatavilla: < AUNTOUNTIN MÄÄRÄN HITY YINAUVAT AHDN HNILÖN AUINUNNAT PRHT Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. Asuntokuntien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä suhteellisesti enemmän kuin väestön määrä. Jopa sellaisilla alueilla, joilla väestö vähenee, asuntokuntien lukumäärä nousee. Menneen kehityksen valossa voi olettaa, että pienasuntokuntien määrä myös lisääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. (Vainio ym. 2012, 21.) lämänvaihemallin perinteinen kolmivaiheinen jäsennys, ydinperhe ja sitä edeltävä ja sen jälkeinen vaihe, on nykyään saanut rinnalleen lukuisan joukon erilaisia muunnelmia ja sekamuotoja. Taulukko: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: <
5 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RI PRHTYYPPIN OUU PRHITÄ 1) VUOINA ) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % Berg, Mari-Anna uomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? aatavilla: Asuntosuunnittelun tilanjakoa on pitkään määritellyt käsitys ydinperheestä ja sen tarpeista. Ydinperheiden määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti ja ydinperheen rinnalle on syntymässä uusien perhemuotojen kirjo. Tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän yhden vanhemman perheitä, eri kotitalouksissa asuvien perheenjäsenten muodostamia perheitä, uusperheitä ja samaa sukupuolta olevien puolisoiden perheitä. (ukko 2006, 38.) Tulevaisuudessa on lisäksi yhä enemmän perhe- ja asumismuotoja, joita tilastoilla ei pysty yksiselitteisesti mittaamaan. ukko, Heikki Asuntokuntien koon kehitys uomessa suurperheistä yksinasujiksi. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 82. Taulukko: Berg, Mari-Anna uomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? [Viitattu: ]. aatavilla: tapahtumia/ _tkpaiva_berg.pdf PRHT RILAITUVAT + PRHT, JOIA AUAIDN MÄÄRÄ AUNNOA MUUTTUU TITYIÄ AIAJAOA Uusperheeseen voi kuulua lapsia, jotka saattavat asua tai vierailla toisen vanhemman luona säännöllisesti. Myös entisten puolisoiden lapset voivat asua satunnaisesti uusperheen luona. Nämä tilanteet luovat moninaisia haasteita ja tarpeita asunnon tiloille. un asuinhuoneiden ja tavaroiden säilytyksen tarve vaihtelee, kaikkien lapsien (myös säännöllisesti asuntoa "vaihtavien" lapsien) oma huone saattaa olla taloudellisesti mahdoton ratkaisu. Tyhjillään oleva huone voi myös käyttämättömänä heijastaa "vaillinaisuuden tunnetta." Moninaistuvien perherakenteiden myötä asunnon pientilat, kuten alkovit ja parvet vaativat uutta huomiota asuntosuunnittelussa. Helander, Henna Citytalo-konsepti: Uusioperheet ja asumisen muuttuvat tilat. RY. Rakennettu Ympäristö 4/2009.
6 PRHT RILAITUVAT + LAAJNNTUT PRHMALLIT OLMN UUPOLVN PRHT Tilastojen ulkopuolelle saattavat jäädä useamman sukupolven perheet. Nykyään harvinaiseksi käynyt asumismuoto, jossa lähisukulaiset asuvat lapsiperheen kanssa, on ollut aikanaan yleinen uomessa. Todennäköisesti lähitulevaisuuden senioreiden kysyntä suuntautuu yhä enemmän yhteisöllistä elämänmuotoa mahdollistaviin asuntoratkaisuihin ja asuntoratkaisuihin, jossa isovanhemmat tai ikääntynyt omainen voi asua omaisten läheisyydessä. Useamman sukupolven edustajia tai eri sukulaisia yhdistävien, laajennettujen perheiden laadukasta elämistä varten asunnolta vaaditaan paitsi mahdollista koon muunneltavuutta, myös asukkaiden yksityisyyden hallinnan mahdollistavia tilaratkaisuja. (Dhalmann 2011, 83.) Dhalmann, Hanna Yhden uhka, toisen toive? - omalien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehityksen valossa? Residential preferences and patterns of omali and Russian immigrants in the Helsinki Metropolitan Area. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, geotieteiden ja maantieteen laitos, maantieteen osasto. [Viitattu: ]. aatavilla: < helda.helsinki.fi/handle/10138/25901>. MAAHANMUUTTO TILATOUN MUAAN ULOMAILTA UOMN MUUTTI VUODN 2012 AIANA HNÄ, JOA ON UURIN MÄÄRÄ UOMN ITNÄIYYDN AIANA uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta. uomi joutuu monien maiden tapaan varautumaan väestön vanhenemiseen ja siitä aiheutuvaan työvoiman tarpeeseen. Globaalin maailman osaajia houkuttelevia tekijöitä ovat paitsi sosiaalisen ympäristön suvaitsevaisuus, myös asumisen vetovoimaisuus ja sen kustannustaso. Onkin syytä pohtia, millaisella asuinympäristöillä saamme houkuteltua ulkopuolista työvoimaa turvaamaan yhteiskuntamme tulevaisuuden toiminnot. VTT:n tutkimuksen mukaan uomeen tulevat siirtolaiset tarvitsevat vuoteen 2030 mennessä on noin asuntoa, joiden sijainti keskittyy uomessa pääosin kasvavien kuntien alueelle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. (Vainio ym ) Ulkomaalaisten asukkaiden määrän lisääntyessä kasvaa myös heidän roolinsa suomalaisessa asumisessa. Miten kulttuurierot tulisi ottaa huomioon suomalaista kaupunkimaista asumista kehitettäessä? Maahanmuuttajat ovat monessa mielessä hyvin heterogeeninen ryhmä, mutta erityisesti suomalaisesta kantaväestöstä eroava ikä- ja perherakenne vaikuttaa maahanmuuttajien asumistarpeisiin. Dhalmannin ym. (2010) laatiman RT-ideakortin mukaan joidenkin maahanmuuttajien kohdalla keskimääräinen perhekoko on huomattavasti kantaväestön perhekokoa suurempi. uuren tai laajennetun perhemallin lisäksi asumisessa on huomioitava moniin kulttuureihin kuuluva yhteisöllinen asumistapa. Yhteisöllisissä kulttuureissa perheen, suvun ja myös naapuruston kanssa vietetään runsaasti aikaa, ja joihinkin kulttuureihin kuuluu jopa riippuvuus vastavuoroisen avun verkostoista. (Dhalmann ym. RT-ideakortti, 2010.) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: < Dhalmann, Hanna RT-Ideakortti. Lisääntyvä maahanmuutto ja asumisen suunnittelu RT-ideakortisto. Rakennustietosäätiö. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.
7 W C TULVAIUUDN AUMIN TMA JOUTAVUU AUNTOJN VÄLILLÄ JOUTAVAT AUNTOOOT IVUAUNTO- MAHDOLLIUUDT IVUAUNTO TAI LIÄTILA AUNTO JOUTAVAT AUNTOOOT N JA AUMIN YHDITÄMIN MAHDOLLIUU AL./ AL./ AUAIDN YITYIYYDN HALLINNAN MAHDOLLITAVIA TILARATAIUT Asunnot on nähty perinteisesti yksikköinä, joissa on tietty, muuttumaton neliömäärä ja huoneluku. Asunnoissa on yleensä myös vain yksi varsinainen ulko-ovi. dellä esitettyjen teemojen haasteisiin voitaneen vastata esimerkiksi joustavien asuntokokojen myötä, joka johtaa usein myös erilaisiin asivuasuntoratkaisuihin. HM Asunnon laajenemisen ja kutistumisen mahdollistama jousto ei pyri vastaamaan niinkään yhden yksilön, asukkaan tai perheen elämäntilanteen muutoksiin, vaan asumisen tapojen ja asuntokuntien koon vaihteluun pitkällä aikaulottuvuudella. W C PH HH IT T IÖ P H IVUA./ HH/ W IV UA UNT O / P H AL./ AL./ AL./ AL./ P H A L A L P H T P A L A L HM AM TP TP T P A L P H V H/ V A R T P P H HH/ IVUA./ T P A L IT T IÖ AL./ AL. AL./ VAR IV UA UNT O / TP TP / AL IVUA./ AL. VAR IVU- AUNTO / AL IVUA./ Asunnon koon supistamista tai laajentamista on helppo moittia nimittämällä se nykyrakentamisessa epärealistiseksi ratkaisuksi. Asunnon koon joustavuuden asettamat tavoitteet korostavat ennakoivan suunnittelun merkitystä. un asunnosta on mahdollista erottaa huonetiloja tai huonetilakokonaisuuksia, voi erotettavia osia käyttää esimerkiksi sivuasuntona, vuokra-asuntona, harrastus-, työ- tai elämystilana tarpeen mukaan. Mikäli asunnot suunnitellaan jo alunperin eri tilanteisiin joustaviksi, ei asuntoja yhdisteltäessä tai erotettaessa tarvitse tehdä suuria muutoksia märkätiloihin. uva: otilainen 2013.
8 P H P H IV UA./ AM HH HM HM AM AM AM / AM HM AM HH/ V A R IT T IÖ P H HH HH V A R/ V H P H TP IVUA/ IVUA/ AL./ T P V H/ VAR P H IV UA./ P H IT T IÖ V H/ HH AULA / HH IVUA/ IVU- AUNTO IT T IÖ uva: otilainen IV UA./ TP IVUA/ IVUA/ / PH ITTIÖ + VAR IVUA/ P H P H P H H H P H HH IVUA/ IT T IÖ W C P H IT T IÖ P H V H IT T IÖ IVUA/ P H IV UA./ W C V H/ V A R/ H H IT T IÖ V H/ T P TP + uva: otilainen A AM HM TP AM
9 INOT TÄVÄÄN RANTAMIN? HYVÄ LÄMMÖNRITY HYVÄ ILMANPITÄVYY LÄMMÖN TALTNOTTO RANTAMIN LAATU PAIIVINN VIILNTÄMINN HUONITOJN IMÄÄRÄINN PINTA-ALA (m 2 ) m 2 UUIA AUNNOIA UOMA JOUTAVUU uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot uomessa on kiinnitetty huomiota asuinrakentamisen kestävyyteen erityisesti rakentamisen energiatehokkuuden näkökulmasta. nergiamääräyksillä voidaan vähentää asumisen energian kulutusta neliötä kohden. estävässä rakentamisessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota kokonaisvaltaiseen kestävyyteen. Rakenteiden energiatehokkuudella voidaan kyllä vähentää energiankulutusta, mutta saatu hyöty hupenee osin asuntojen pinta-alojen laajentuessa ja asumisen muuttuessa yhä monipaikkaisemmaksi. nergiankulutuksen mittaaminen asuinneliötä kohden on siis auttamattoman vajavainen mittari, kun ajatellaan asumisen kokonaisuuden ympäristövaikutuksia. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot IN= yleiskatsaus 2010, 1. Asuntokanta Tilastokeskus. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: < TULVAIUUDN AUMIN TMA JOUTAVUU AUNTOJN IÄLLÄ ALL BUILDING AR PRDICTION ALL PRDICTION AR WRONG tewart Brand How Buildings Learn. nergiatehokkaastikin rakennettu asuinympäristö vaatii ekologisesti ja taloudellisesti suuria investointeja, mikäli asunnon sijainti vaatii asukkailta laajaa päivittäistä liikkumista tai asunnon tilat eivät pysty mukautumaan elämäntilanteiden ja -tyylien muutoksiin. Asuinneliöiden tarve asukasta kohden riippuu paljolti siitä, mihin toimintoihin ja ratkaisuihin tuo asuinneliömäärä asukkaan arjessa taipuu. iten asuntoratkaisuiden joustavuus nousee asuntorakentamisen tärkeäksi avainasiaksi. teward Brand on osoittanut osuvasti jäykkien ratkaisujen lyhytikäisyyden ja kestämättömyyden kirjassaan How Buildings Learn. Pystyykö joustava asuntorakentaminen vastaamaan sellaisiinkin tulevaisuuden haasteisiin, mitä emme pysty vielä ennustamaan? Brand, tewart How Buildings Learn.
10 AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNNLTAVAT OAT JA TILAT PARVIMAHDOLLIUU AL. AL. TP AL./ VAR säilytyskalusteet TP TP AL. AL. TP TP TP TP TP TP PARVIMAHDOLLIUU AL. P TP TP AL. 2! !000 TP AL. TP RIOIORU 5m Päivittäinen tai viikoittainen muunneltavuus asunnossa voi tapahtua esimerkiksi asunnon sisäisillä muunto-osilla tai kalusteilla. Teknisen muunneltavuuden esimerkkejä ovat kalusteseinät, taiteseinät, liukuseinät ja paljeseinät, kääntyvät ovet, seinälle nostettavat sängyt, istuimet ja tasot, avautuvat ja liikuteltavat kalustejärjestelmät sekä esimerkiksi erilaiset tilanjakajat. TÄ TTO. 2! !000 RIOIORU 5m RIOIORU 5m uva: otilainen YHDN AVOIMN TILAN RATAIU / R. TÄ TTO. TÄ TTO. MUUNNLTAVUU: AUNNON MUUNNLTAVAT OAT JA TILAT 2! !000 RIOIORU 5m YHDN AVOIMN TILAN RATAIU /. TÄ TTO. TÄ TTO. Toisaalta, tekninen/fyysinen asunnon muunneltavuus saattaa edellyttää asukkaalta liian vaikeita toimenpiteitä, tai toimintoja, joita vain hyväkuntoiset asukkaat voivat tehdä. Lisäksi tekniset ratkaisut voivat vanheta nopeasti. iksi on merkittävää tarkastella myös toista joustavuuden ilmenemismuotoa: monikäyttöisyyttä. uva: otilainen 2013.
11 H H H H MONIÄYTTÖIYY: NUTRAALIHUONT kuva: Neuvonen (toim.) IMRI UOMALAINN AUPUNIRROTALO VUODLTA IT T IÖ H H V H/ V A R P H V H/ V A R kuva: Arkkitehtuuritoimisto Talli P H IMRI TÖÖLÖLÄIAUNNON ONPTI ARITHTUURI- JA MUOTOILUTOIMITO TALLI Asunnon joustavuuden ei tarvitse perustua asunnon fyysisesti muunneltaviin osiin, vaan asunnon tilat voivat olla myös itsessään monikäyttöisiä. Tila joustaa paremmin mahdollisiin muutoksiin, jos sen luonne on ns. neutraali. Neutraalin tilan perusominaisuus on tilan riittävä koko luvun lopun kaupunkilaisasunto mahdollisti mielenkiintoisella tavalla asunnon joustavan käytön, sillä kamareilla tai saleilla oli useita käyttötarkoituksia ja ne olivat kooltaan samankaltaisia. Vasemmalla alhaalla näkyy toisinto monikäyttöisen 1800-luvun lopun asunnon tilahierarkiasta: Ilonen ym. (2006, 56 57) esittävät ns. neutraaleihin monikäyttöisiin huoneisiin perustuvan "töölöläisasunnon" konseptin, jossa monikäyttöiset huoneet sijoittuvat asunnon ulkokehälle, ja joiden väliseen tilaan sijoittuu liikennettä ohjaava hallimainen sisäänkäynti aputiloineen. aarikangas, irsi (2002): Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. uomalaisen irjallisuuden eura. Ilonen, Pia; Lukander, Minna; Niska, Ari / Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Helsinkiläinen kerrostaloatlas Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006/6. Neuvonen, Petri (toim.) errostalot arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Rakennustietosäätiö. uvat: Neuvonen 2006, Ilonen ym. 2006, otilainen ) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut aatavilla: Viime vuosina on nähty useita kansallisia hankkeita, joissa pyritään kehittämään uudenlaisia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden (esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt) asumista. ehitysvammaisten henkilöiden laitossijoitukset alkoivat uomessa 1900-luvun alkupuolella. Vasta 1990-luvulta alkaen laitospaikatovat vähentyneet nopeasti. Monessa muussa maassa avopalveluiden kehittäminen on huomattavasti pidemmällä, kuin uomessa luvulla perinteisen laitoksen rinnalle on kehittynyt ryhmäkoti-niminen asumisratkaisu. Ryhmäkodilla tarkoitetaan asumismuotoa, jossa yhteistilojen yhteydessä sijaitsee asukkaiden huoneet. Viime vuosina uomessa on yleistynyt ryhmäkotimalli, jossa yhdessä asumisyksikössä on yleensä 15 asukasta. Onko tällainen asumismuoto toimintatapojen ja päivärytmien valossa lähempänä "pienlaitosta" kuin kotia? Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.
12 1) Rekisteröityjen parien muodostamia perhetyyppejä vuonna 2010 < 0,1 % RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT VALTIONUVOTON PRIAATPÄÄTÖN MUAAN HITYVAMMALAITOT PURTAAN UOMA VUOTN 2020 MNNÄ: RYHMÄODITA TI AUNTOVROTOAJATTLUA Mietola, Reetta; Teittinen, Antti; Vesala, Hannu ehitysvammaisten ihmisten asumisen tulevaisuus. kansainvälisiä esimerkkeijä ja vertailu uomeen. uomen Ympäristö 3/2013. aatavilla: Hintsala usanna; Mietola, Reetta Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. ARA -asumisen rahoitus ja kehittämiskeskusken raportteja 6/2013. aatavilla: uomen Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätöksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittu valtakunnallinen suunnitelma Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Päämääränä on, ettei uomessa kukaan kehitysvammainen asu laitoksessa enää vuonna Hallitus on sitoutunut kehittämään palveluita, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten asumisen lähiyhteisössä. Palveluiden järjestämisessä avainasemassa ovat kunnat ja kuntayhtymät, jotka asettavat laitosasumisen lakkauttamisen tavoitteet ja aikataulut yhdessä palvelujen saatavuuden ja soveltamisen varmistamisen kanssa. Laitoksista yksilölliseen asumiseen Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. osiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:5. [Viitattu: ]. aatavilla: < RITYAUMIN MUUTO: IMRINÄ HITY- VAMMAITN LAITO- JA AUMIPALVLUJN AUAAT uva: ampo Vallius ARAn rahoittaman ja koordinoiman Arjen keskiössä -hankkeen myötä mm. asuntoverkostoajattelu on noussut pääteemaksi kehitysvammaisten henkilöiden asumista kehitettäessä. Asumista ei voida erottaa lähipalveluista ja vapaa-ajasta tai työnteosta. Hintsala ja Mietola (2013) mukaan "asuntoverkostolla tarkoitetaan erillisten asuntoratkaisujen muodostamaa kokonaisuutta, jotka liittyvät toisiinsa yhteisen palvelutuotannon, vapaaehtoistoiminnan tai epävirallisten sosiaalisten verkostojen kautta. Asuntoverkosto on korttelia laajempi kokonaisuus ja asuntoverkosto voi sisältää useamman korttelikokonaisuuden." Hintsala, usanna; Mietola, Reetta Vain me ja tavallinen kerrostalo. Yhteiskehittelyllä uusia asumisen ratkaisuja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6/2013. [Viitattu: ]. aatavilla: < julkaisusarja/vain_me_ja_tavallinen_kerrostalo(26517).>. uva: ampo Vallius.
13 TULVAIUUDN AUMIN TMA PALVLUJN INTGROINTI AUMIN IMRINÄ ZÜRICHIIN LUOTU AUMIMALLI "JAM" AUMINN PALVLUT Norvasuo, Markku Hybriditalo vai james? ahden konseptin yhteisistä teemoista aatavilla: simerkiksi edellä esitetyt teemat johtavat siihen, että eräs tulevaisuuden asumisen kehitysnäkymä on asumisen ja palvelujen integrointi, jonka kehittäminen myös tukee apua tarvitsevan ihmisen kotona asumista. URBA -hankkeessa asukkaiden jatkuvaluonteista, asumiseen liitettyä ja arkielämää tukevaa lähipalvelua Norvasuo (2010) konseptiryhmineen kutsuu jamespalveluksi. Nimi juontuu Zürichiin luodusta asumismallista, jossa asuintalon portieeri, James tarjoaa asukkaille palveluja korvausta vastaan. Tärkeä kehittämisalue asumispalveluissa olisi julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen jakamisen lisäksi asukkaiden palvelujen välittäminen muille asukkaille. Lehtonen, Hilkka aupunkiasumisen moninaisuus, palvelut ja James-konsepti. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.) Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnitteliun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Yliopistopaino. Norvasuo, Markku. Hybriditalo vai james? ahden konseptinyhteisistä teemoista. Teoksessa Norvasuo, Markku (toim.) Asutaan urbaanisti. Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnitteliun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Yliopistopaino. uva: James Wohnen mit ervice. Zürich Albisrieden. [Viitattu: ]. aatavilla: < UBIII TNIIA INTRNTIIN YHDITYNIDN TAVAROIDN MÄÄRÄ IHMITN MÄÄRÄ vans Yhteiskunta muuttuu parhaillaan kohti niin sanottua ubiikkia verkostoyhteiskuntaa, jossa tietotekniikka toimii älykkäästi ympäristöön sulautettuna. Tulevaisuudessa todennäköisesti nähdään yhä enemmän reaalisen ja virtuaalisen maailman sulautumista yhteen myös asumisen ratkaisuissa. Tieto- ja viestintätekniikoiden kehitys ja lisääntyminen, arkipäivän älykkäät ratkaisut, tekniikan integroituminen asumiseen sekä elinympäristöön lisäävät asumisen mahdollisuuksia, mutta myös luovat uusia, ennakoimattomia asuntorakentamiseen liittyviä haasteita. vans, Dave The Internet of Things. How the Next volution of the Internet Is Changing verything. Cisco Internet Business olutions Group (IBG). [Viitattu: ]. aatavilla: <
14 A YILÖN RI TOIMINTOJN AMANAIAITUMINN esim. Mannermaa Tekniikan kehittymisen myötä ihminen voi tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa. Aika- ja paikkasidonnaisuudet ovat murtuneet, ja tämä näkyy tarkasteltaessa etenkin asunnon ja työpaikan tilojen käyttöä ja toimintoja. Työ ylittää varsinaisen työajan rajat ja sekoittuu vaihtelevasti vapaa-ajan lomaan. Lisäksi työ on jo nyt hajautunut monipaikkaiseksi. (Vartiainen 2004.) Tietotyöläiset työskentelevät useissa moodeissa. Työ koostuu yksintyöskentelystä, ei-reaaliaikaisesta viestinnästä, virtuaalisesta kommunikoinnista verkossa sekä fyysisistä kohtaamisista muiden kanssa. (Vartiainen 2004.) Näissä eri tietotyön moodeissa työskenteleminen edellyttää erilaisia työtiloja. rityisesti yksintyöskentelyvaihe olisi mahdollista siirtää ainakin osin työpaikalta asunnon tiloihin. uomessa olisi erityisesti potentiaalia vähentää työmatkaliikennettä, eli lisätä etätyön määrää hajautuneen yhdyskuntarakenteen vuoksi. Yksintyöskentely vaatinee useimmiten rauhaa ja keskittymistä eli häiriöttömän työympäristön. Voidaanko etätyön mahdollisuuksia parantaa joustavammilla asumisen ratkaisuilla, sivuasuntoratkaisuilla tai asuinympäristöjen jaettavilla "etätyöhubeilla"? Mannermaa, Mika Jokuveli valvoo. läminen ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Wsoy. Vartiainen, Matti Hallitse hajautettu organisaatio: paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Talentum. uva: Iltalehti / Jouko. MONIÄYTTÖIYY, YHTIUNNAN TOIMINTOJN VARIAATIO: RROORUDN RIAIAITUMINN NOTO esim. PARVIMAHDOLLIUU Mannermaa AL./ VAR säilytyskalusteet TP PARVIMAHDOLLIUU TP 5 m 5 m kuva: Paulo Barcellos Jr. Yksilön eri toimintojen samanaikaistumisen lisäksi kasvaa yhteiskunnan toimintojen eriaikaistuminen. Yhteiskunnan tiloja ja asuinympäristöä saatetaan käyttää vuorokauden rytmissä yhä vapaammin ja hajautetummin. Tämä luo uudenlaisia haasteita myös asuinympäristöille ja asunnoille sekä niiden suunnittelulle. Mannermaa, Mika Jokuveli valvoo. läminen ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Wsoy. uva: New York City at night/paulo Barcellos Jr. [Viitattu: ]. aatavilla: <
15 TULVAIUUDN AUMIN TMA TOIMINTOJN HYBRIDIT ÄYTTÖTAROITUIN OITTAMINN RANNUA, ORTTLITOA Ä ALULLITI OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY! Asumisen, työn ja vapaa-ajan lomittuminen samaan elinympäristöön lisää lämmitetyn rakennuksen käyttötasoa, monipuolistaa asuinympäristöä sekä vähentää liikkumisen tarvetta. Työn, elämysten ja palveluiden tilojen sekä harrastusmahdollisuuksien lisääminen asuinympäristöissä voi olla paitsi kestävän kehityksen, myös asukkaiden elämänlaadun puolesta merkittävää, sillä tutzerin ja Freyn tutkimuksen mukaan pitkät matkustus- ja odottamisajat vähentävät asukkaiden päivittäistä onnellisuutta merkittävästi. (tutzerin ja Freyn tutkimukseen viittaa Alanen ym. 2010, 11.) Asunnon kokonaisvaltainen käytettävyys tarkoittaa yksityisen asunnon ulkopuolisten tilojen monipuolisia käyttömahdollisuuksia, jonka ansiosta asumisen reviiri hahmotetaan asunnon tasoa laajempana tilojen ja toimintojen verkostona, joka lisää yksittäisen asunnon laatutekijöitä. Asunnon kokonaisvaltainen asumisen käytettävyys edellyttää asuinympäristöä, jossa yksityinen ja julkinen tila liukuvat toistensa lomaan huokoisten puoliyksityisten ja -julkisten tilojen kautta. Alanen, Olli; askinen, Tuuli; Laitio, Tommi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Onnela, atu ilfverberg Outi; Vassinen, imo Onnellisuuspoliittinen manifesti. Demos. WWF. Helsinki. [Viitattu: ]. aatavilla: < uvat: otilainen JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ ITOLLINN YHTIUNTA TOLLINN YHTIUNTA JÄLITOLLINN YHTIUNTA DYTOPIA UTOPIA?? YITYINN YITYINN YITYINN YITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIYITYINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN PUOLIJULINN JULINN JULINN JULINN JULINN Asuinympäristössä asukkaat muodostavat erilaisia reviireitä. Ihminen tasapainoilee jatkuvasti itsenäisyyden ja yhteisöllisyyden välillä, ja yksityisyys tuleekin nähdä osana sitä prosessia, jossa asukkaat säätelevät vuorovaikutustaan. (yttä 2004, ) Yksityinen tila on hallinnassa oleva oma tila. Toissijaiset reviirit ovat puoliyksityisiä tai -julkisia tiloja. Puoliyksityinen alue on ensisijaisesti omassa hallinnassa, mutta se ei esimerkiksi ole visuaalisesti niin suojattua tilaa kuin täysin yksityiseksi koettu tila. (Hasu 2009, 55.) Puolijulkisella tilalla on taas oma tärkeä roolinsa puoliyksityisen ja julkisen välisenä osana. dellä mainittujen reviirien perustasoilla on erilaisia sävyjä, ja niiden väliltä löytyy lukuisia välimuotoja. yttä, Marketta Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Rakennuspaino Oy. Helsinki. Hasu, ija oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.
16 JULIUUATT AUINYMPÄRITÖÄ A B C uva C uva Tietgenkollegiet. uva on lainaus (22 ) lähteestä tietgenkollegiet.dk/livet-pa-kollegiet/ uvat Bing Maps. uva on lainaus (22 ) lähteestä Tämänhetkisessä asuntotuotannossa talotyyppi usein määrittää, millaisia reviireitä asuinympäristö tarjoaa. A) Rivi- ja pientaloissa omassa hallinnassa oleva alue rajautuu usein ensin omaan kuistiin, omaan pihaan ja lopulta omaan pihakatuun. Näiden rajapintojen kautta on luontevaa luoda yhteyksiä ympäröivään elinpiiriin. B) errostalossa yksityinen reviiri päättyy usein eteiseen, joka avautuu julkiseen porraskäytävään, jota ei voi osoittaa omakseen. Reviirien ei kuitenkaan tarvitse olla talotyyppikohtaisia. C) Myös kerrostalossa voidaan korostaa puoliyksityisen ja -julkisen reviirin merkitystä suunnittelun keinoin. uvat: Bing Maps. [Viitattu: ]. aatavilla: < uva C:: Tietgen kollegiet. [Viitattu: ]. aatavilla: < TULVAIUUDN AUMIN TMA PUOLIJULITN TILOJN HITTÄMINN YITYINN AUINYMPÄRITÖÄ TÄRITÄ OVAT "HIOT OIAALIT UHTT" JOTA PRUTUVAT UIN PUOLIYITYIN TAI PUOLIJULIN TILAN TOITUVAAN JAAMIN AUINYMPÄRITÖN LÄHIONTATIN ON HUOMATTU LIÄÄVÄN AUAIDN UBJTIIVITA HYVINVOINTIA HÄIMÄLLÄ YINÄIYYTTÄ esim. Hyyppä (2002) yttä (2004) PUOLIYITYINN!PUOLIJULINN JULINN Parhaimmillaan asuinympäristön puolijulkinen tila toimii lähiyhteisön satunnaisten kohtaamisten otollisena näyttämönä. Puolijulkisessa tilassa tapahtuvat heikot sosiaaliset kontaktit, satunnaiset tapaamiset ja spontaani yhdessäolo monipuolistavat asumisen kokemuksellista sisältöä. (Hasu 2009, ) Ns. heikot sosiaaliset suhteet perustuvat arkipäiväisen tilan toistuvaan jakamiseen, kuten esimerkiksi naapuriasukkaiden tapaamiseen pihalla tai postilaatikolla. simerkiksi Hyyppä (2002) terveystutkijana näkee yhteyden nimenomaan heikkojen sosiaalisten siteiden ja yksilöiden terveyden välillä. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) yttä, Marketta Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. Rakennuspaino Oy. Hyyppä, Markku linvoimaa yhteisöstä. osiaalinen pääoma ja terveys. P-ustannus. Hasu, ija oti pihalla. odin ulkotilat yksityisestä julkiseen. Asukkaiden kokemuksia asumisesta ja asumisen laadusta. Diplomityö. Teknillinen orkeakoulu. Arkkitehtuurin laitos. Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu.
17 PAIALLIYHTIÖN TOIMINTA; mm. AUPUNIVILJLY IMRI AUPUNIVILJLY.FI PROJTIT uva aupunkiviljely.fi. aatavilla: kaupunkiviljely.fi/dodon-kauttaa-lavakauluksia-viljelylaatikoiksi/ Puolijulkiset "kohtaamisen" tilat liittyvät myös jakamis- ja vertaistalouden ajan nousuun. Vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuvat projektit ja hetkelliset pop up- tapahtumat tarvitsevat oman alustan, kuhunkin tilanteeseen sopivan paikan. uvat: aupunkiviljely.fi. [Viitattu: ]. aatavilla: <kaupunkiviljely.fi/dodon-kauttaa-lavakauluksia-viljelylaatikoiksi/>. Heikki aukkomaa/i. [Viitattu: ]. aatavilla: < AUNNOT OON MUAAN VUOTN 2011 uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta. Yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrän kasvu heijastuu myös uusien asuntojen kysyntään, mutta silti asuntokuntien koon kehityksessä on paljon suurempi muutos kuin asuntojen koon kehityksessä. Pieniä asuntoja rakennetaan kuitenkin määrällisesti eniten. Taulukko: uomen virallinen tilasto (VT): PX-Web-tilastotietokanta.
18 AUNTOUNNAT JAAANTUVAT OON MUAAN RRO- JA PINTALOIHIN VUOINA VALMITUNITA VAINAITI AUTUITA RROTALOAUNNOITA AUI VUONNA 2012 YHDN TAI AHDN HNILÖN AUNTOUNTA 89% ssa 64% VUONNA 2012 NOIN UOMALAIITA AUI UITNIN PINTALOIA, PARITALOIA JA RIVITALOIA...ILLÄ IMRII PINTALOAUNNOIA AUU UIMMITN VÄHINTÄÄN 3 HNILÖÄ uomen virallinen tilasto (VT): Asuntokunnat ja asuinolot aatavilla: Vuoden 2012 lopussa kerrostaloasuntoja oli jopa 44 % kaikista asunnoista. Vuosina valmistuneista vakinaisesti asutuista kerrostaloasunnoista 89 prosentissa asui vuoden 2012 lopulla yhden tai kahden henkilön asuntokunta. ilti jopa yli puolet suomalaisista, 64 % suomalaisista asuu pientaloissa, paritaloissa tai rivitaloissa. Tämä selittyy sillä, että asunnot ovat kerrostaloissa pienempiä ja niissä asuu pienempiä asuntokuntia, kuin rivi- ja pientaloissa. simerkiksi vuonna 2012 rakennetuissa pientaloasunnoissa asui useimmiten vähintään 3 henkilöä. (uomen virallinen tilasto: Asunnot ja asuinolot 2012.) rityisesti lapsiperheiden asuntojen verrattaen suuret kokonaisneliömäärät yhdistettyinä keskustan korkeaan hintatasoon johtaa lapsiperheiden muuttamiseen keskusta-alueilta halvemmille reuna-alueille. uomessa on nähtävissä jyrkkä, kaksijakoinen kategorisointi asumisen mahdollisuuksista: asuminen urbaanisti ja tiiviisti palveluiden läheisyydessä tai väljästi ja luonnonläheisesti keskusta-alueiden ulkopuolella, mutta samalla epäekologisesti pitkien ajomatkojen päässä päivittäin tarvittaviin palveluihin. Näiden kahden vastapoolin välimuotoja, omaehtoisempia kaupunkiasumisen vaihtoehtoja ei ole juuri saatavilla. Ihmisten toiveita asunnon joustavuudesta, omasta pihasta ja palveluiden saatavuudesta tulisi pyrkiä yhdistämään monimuotoisemman monikerrosrakentamisen vaihtoehtojen kautta. uomen virallinen tilasto (VT): Asunnot ja asuinolot Yleiskatsaus 2012, 2. [Viitattu: ]. aatavilla: < asas/2012/01/asas_2012_01_ _kat_002_fi.html>. UOMI AUPUNGITUU... VUOTN 2030 MNNÄ AUNTOTUOTANNOTA NOIN AI OLMAOAA (67 %) ITTYY NIMNOMAAN HLINGIN, TAMPRN, TURUN, LAHDN, JYVÄYLÄN JA OULUN UTUUNNILL Lähde: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. AUNTOTUOTANTOTARV ALUITTAIN < 1 1,0-2,5 2,5-4,5 > 4,5 uva: VTT. aatavilla: Parhaiten asukkaita houkuttelevat tulevaisuudessa alueet, joilla on riittävästi monipuolista yritystoimintaa ja osaamista sekä toimiva infrastruktuuri. Tällaisia alueita ovat uomessa Helsingin metropolialue ja suuret yliopistokaupunkiseudut. VTT:n tutkimus vahvistaakin, että asuntotuotannosta vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa keskittyy Helsingin, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille. (Vainio ym. 2012, 20, 29.) Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: < uomen aluekehittämisstrategia Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen 23/2010. [Viitattu: ]. aatavilla: < uva: VTT. [Viitattu: ]. aatavilla:
19 ...UOMI MYÖ HAJAANTUU MATALIINTN TAIA VOIMAN I TARVIT ITTYÄ AMAA UHTA UIN PAIOJN: PNDLÖINTI MUOAA ALUITA JA AUMITA ULOPNDLÖIVIN OUU (%) UNNITTAIN 8,4-21,5 21,6-30,2 30,3-40,6 40,7-57,2 57,23-90,0 uva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot aatavilla: Liikkuvampi ja ajallispaikallisesti hajautuneempi elämäntapa mahdollistaa asumisessa ristiriitaisten toiveiden samanaikaisen toteutumisen. Työvoiman ei tarvitse keskittyä samassa suhteessa kuin työpaikkojen. uomessa pendelöinti onkin lisääntynyt nopeasti (uomen virallinen tilasto: Työssäkäyntitilastot 2009), ja se on osaltaan mahdollistanut yhdyskuntarakenteen hajautumisen. un toivottu tai kustannuksiltaan saavutettava asumisratkaisu puuttuu oman työn läheisyydestä, asuntoa voidaan hakea entistä kauempaa, jos matkustaminen kodin ja työpaikan välillä on helppoa. Pendelöinnin aiheuttamassa monipaikkaisuudessa tunnistetaan erityisesti taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä ongelmia. Asumisen sijaintiin ja sitä kautta päivittäiseen liikkumiseen liittyvät valinnat ovat suurimpia energiankäyttöön vaikuttavia päätöksiä, joita yksityinen ihminen voi tehdä. (askinen ym. 2009, 30.) uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot [Viitattu: ]. aatavilla: < askinen, Tuuli; uittinen, Outi; Mokka, Roope; Neuvonen, Aleksi; Riala, Maria Portinvartijat eli kuinka tehdä energiansäästöstä mahdollista. itra 282. [Viitattu: ]. aatavilla: < uva: uomen virallinen tilasto (VT): Työssäkäyntitilastot [Viitattu: ]. aatavilla: tyokay_2009_03_ _tie_001_fi.html TARVITAAN VTOVOIMAITA URBAANIA AUINYMPÄRITÖÄ "IHMIN MITTAAAVAN" MUAINN YMPÄRITÖ, JOA AA OLLA YITYITIA AUPUNIAUNTOJN AUNTOTAIT ULOTILAT Henkilöautoliikenteen kokonaan poistamiseen ei yhdyskunnissa päästä pitkälläkään aikavälillä, eikä sitä tarvitse tavoitellakaan. en sijaan on tavoiteltava henkilöautoliikenteen päästöjen vähentämistä. Tässä tavoitteessa tärkeässä osassa on kaupunkiasumisen vetovoimaisuus. Vetovoimaisilla kaupunkiasumisen konsepteilla voi olla lopulta suuri merkitys kestävän kehityksen kannalta, sillä monien tutkimustulosten mukaan kaupunkirakenteen tiiviydellä ja kaupunkiseudun energiankulutuksella on suora yhteys. uvat: otilainen 2013.
20 TULVAIUUDN AUMIN TMA IHMIN MITTAAAVA AUPUNIAUINYMPÄRITÖIÄ Rakennusmassojen sopusointuiset suhteet sekä julkisivun yksityiskohdat voivat luoda rakennuksen lähiympäristöön mittakaavaa, johon ihminen voi samaistua. Mittakaava ja tilojen jäsentely, turvallinenkaupunki.fi. [Viitattu: ]. aatavilla:< uvat: otilainen AUPUNIAUNTOJN AUNTOTAIT ULOTILAT TOIMINNALLIT MAHDOLLIUUDT YHTNOPIVUU AUAAN LÄMÄNTAPAAN TULVAIUUDN AUMIN TMA OMAHTOIUU TRRITORIOT Mahdollisuus muokata ja personalisoida asumisen tilaa on tärkeää asukkaan ja asuinympäristön yhteensopivuuden tunteen aikaansaamiseksi. simerkiksi alonen ym. (2011) tuo esiin lukuisia tutkimuksia, jotka ovat osoittaneet elinympäristöön kohdentuvien vaikutusmahdollisuuksien sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden. Pihat ovat oleellinen osa pientaloasumista - niitä arvostetaan ja muokataan omaan persoonaan ja elämäntapaan sopiviksi. Tärkeä tekijä pientalomaisten laatutekijöiden toteutumisessa kaupunkimaisessa asuinympäristössä on asunkohtaiset ulkotilat. (simerkkikohteita ei ole esillä tässä tiivistelmässä.) alonen, Heidi; Lappalainen, anna; Lahtinen, Marjaana; Nevala, Nina; Lehtelä, Jouni; nibbs, Luke; Morawska, Lidia; Reijula, ari isäympäristön parantava ja elvyttävä vaikutus hyvinvointipalvelutiloissa - kirjallisuuskatsaus Työterveyslaitos. [Viitattu: ]. aatavilla: < tsr.fi/c/document_library/get_file?folderid=13109&name=dlf-6129.pdf>. uva: otilainen 2013.
21 AUNTOTAINN ULOTILA TRAOITUNA "PORTAANA" TP TP TP TP T T A U I Y L Ö JA A L A TP TP T TP LIITRI LIITRI LIITRI simerkki kiinnostavasta asuntokohtaisesta ulkotilatyypistä. HH/ VAR LIITRI LIITRI simerkiksi terassoidut kerrostalotyypit integroivat kerrostalon ja pientalon positiivisia ominaisuuksia, sillä asuntokohtaiset LIITRI LIITRI LIITRI ulkotilaterassit sallivat pientalomaisen tontin kaupunkiasunnossa. Terassoidulta pihaportaalta on avarat näkymät ympäröivään kaupunkiin, ja se on valoisa ja yksityinen. Pihaporras on myös erillään ulkopuolisten kulkureiteiltä. un ulkotila on asunnon huonetilaa korkeampi, se ei varjosta sisätilaa. Pihaportaiden suunnittelussa tulee huomioida säänsuojaus, sillä ne voivat olla tuulisia ja sateen armoilla. Pihaportaiden ongelmana voi olla myös se, että alakerran ulkotilaan on suora näkyvyys. uva: otilainen HH/ VAR LIITRI LIITRI LIITRI IVUA. / AUNTOTAINN ULOTILA MAAN VÄLINÄ "TAUNA" T HH/ VAR IVUA./ LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI LIITRI TP HH/ VAR LIITRI LIITRI LIITRI simerkki kiinnostavasta asuntokohtaisesta ulkotilatyypistä. Rakennusmassan väliin muodostuvan asuntokohtaisen ulkotilan etuja ovat yksityisyys ja suojatut näkymät. Massan välisessä taskussa asuntokohtainen ulkotila on intiimi ja suojassa säältä. Ulkotilaa voi hyödyntää myös kylmien varastojen sijoittamisessa asunnon yhteyteen. uva: otilainen 2013.
22 AULA AL./ AL./ AL./ AL./ AL./ AL./ TP TP AL./ AL./ AULA 1-2 AL 1-2 AULA AULA AL./ AL./ AL./ 1-2 AULA AL./ AL./ AULA AL./ RANNUTYPOLOGIAN MONIPUOLITAMINN UUDIAUNTOTUOTANNON UHD OLMAAOLVAAN RANNUANTAAN Vainio, Belloni Asuntotuotanto Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. aatavilla: Monipuolinen asuntotarjonta vaatii uomen verrattaen monotyyppisen asuintarjonnan vuoksi tietoista talotypologian uudistamista. Taulukko: Vainio, Terttu; Belloni, aisa; Jaakkonen, Liisa Asuntotuotanto Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. VTT. [Viitattu: ]. aatavilla: < IMRI RROPJATA 1:250 RANNUTYPOLOGIAN MONIPUOLITAMINN AHDN AUNNON JAAMA AULA AHDN AUNNON JAAMA AULA T HM VM Pyrkimys monipuoliseen asuntotuotantoon ei ole suinkaan uusi. simerkiksi ahri ja Pyykönen (1984) toivat esiin jo miltei kolmekymmentä vuotta sitten tiettyjen asuinrakentamisen ratkaisujen hallitsevuuden ja uusien ratkaisujen etsinnän tarpeen: "Tulevaisuuden asuntoarkkitehtuuri näyttää muutaman vuosikymmenen tähtäimellä joutuvan taustatekijöidensä aiheuttamiin muutospaineisiin. [...] Pidemmällä tähtäimellä, ehkä luvulla, taustasyyt antavat aiheen osottaa suoranaisia murrosilmiöitä. Uusi jälkiteollisen ajan arkkitehtuuri tulee etsimään muotojaan lukuisten yritysten ja erehdysten kautta." Onneksi viime vuosina arkkitehtuuritutkimuksen kiinnostus eri typologianäkökulmia kohtaan on ollut merkittävää. ahri, sko; Pyykkönen, Hannu Asuntoarkkitehtuuri ja -suunnittelu. Rakennuskirja Oy. Helsinki. uvat: otilainen 2013.
23 OONAIVALTAINN (MYÖ OLOGINN) TÄVYY MATRIAALIT DTALJIT MITOITU JOUTAVUU AUNNOA PALVLUN JA AUMIN INTGROINTI UTOMOITAVUU JA YHTI- HITTLYN MUODOT AUA- LÄHTÖIYY? LÄHTÖTANA MONIPUOLIUU JOUTAVUU RI AUNTOJN N AUNTO- TAIT ULOTILAT AUINYMPÄRITÖN TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT OITTUNT TOIMINNOT AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY Mikäli asuntorakentamisen tulevaisuuden tärkein kehitettävä teema tulisi pukea yhdeksi sanaksi, olisi tuo sana mielestäni "asukaslähtöisyys." uluttajan eli asukkaan aseman muutoksesta passiivisesta vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi puhuvat lukuisat aikamme yhteiskunnalliset keskustelut, raportit, julkaisut ja artikkelit. Onko tämän päivän asuntorakentamisessa tarjolla yksilöllisiä ratkaisuja? rokforsin (2006, 21) mukaan "asukkaan valintamahdollisuudet asumisensa suhteen ovat kohdistuneet pitkälti erilaisiin sisustusvaihtoehtoihin, mutta todellisten tilallisten vaihtoehtojen kehittäminen on ollut vielä vähäistä." amaa näkökulmaa tuo esiin myös Autio, Huttunen ja Autio (2011, 29): "kovin mielikuvituksellisia ratkaisuja ei asuntomessuilla tai asuntomarkkinoilla ylipäätänsäkään tarjota, vaan yksilöllisyys liittyy ideaaleihin kuten merinäköalaan ja keittiön varustelutasoon." Voimme toivoa, että asukkaiden tarpeiden aito ymmärtäminen on tulevana aikana asuntorakentamisessakin menestymisen edellytys. Asukaslähtöisyys voidaan nähdä laajana käsitteenä, joka lisää monella eri tasolla asukkaiden valinnan mahdollisuuksia asumisessa. Voisiko asukaslähtöisyys pitää sisällään esimerkiksi seuraavia teemoja? MONIPUOLIUU: Asumismuotojen ja asuntotypologian monipuolistaminen on lähtökohta. MATRIAALIT, DTALJIT, MITOITU: Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttaminen niin, jotta jokainen voi toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Materiaalien ominaisuudet; tapa johtaa lämpöä, toimia akustisesti, tuntua, heijastaa valoa ja vanhentua. Rakentamisen yksityiskohtien ja detaljien viesti. JOUTAVUU AUNNOIA: Asunnoon muutettavuus, muunneltavuus, monikäyttöisyys, monireittisyys, yleispätevyys... JOUTAVUU AUNTOJN N: Asuntojen yhdistäminen, jakaminen tai uudelleensijoittelu, huoneistojakauman säätelymahdollisuudet, sivuasunnot, samaan tilayksikköön toteutettavat erilaiset pohjaratkaisut. MONIPUOLIT AUNTOTAIT ULOTILAT: Pientalomaiseen rakentamistapaan kuuluvien laatutekijöiden hyödyntäminen: monipuolisten toimintojen, itseilmaisun ja harrastusten mahdollistaminen asuntokohtaisten ulkotilojen myötä, asuntokohtaisen ulkotilan toiminta purkurivyöhykeenä. AUINYMPÄRITÖN OONAIVALTAINN ÄYTTTÄVYY: Asumisen reviirin hahmottaminen asunnon sisäosan tasoa laajempana tilojen ja toimintojen moniulotteisena kudelmana: edellyttää puolijulkisia ja puoliyksityisiä tiloja rakennus-, kortteli- ja aluetasolla. OITTUNT TOIMINNOT: Asumisen, työn ja vapaa-ajan toimintojen lomittuminen samaan elinympäristöön. TIIVIYAT JA VIHRYMPÄRITÖT: Asuinympäristöjen korkean laadun tavoittelu ihanteellisen tiiviysasteen (ks. Urbaani Onni -hanke) ja toiminnan mahdollistavien viherympäristöjen yhteisvaikutuksena. UTOMOITAVUU JA YHTIHITTLY: Avoimen asuntorakentamisen tavoite, massakustomointi, vorovaikutteinen ja osallistuva suunnittelu, toimijoiden vastavuoroinen oppiminen, asukkaiden kokemustiedon huomioiminen suunnitteluratkaisuissa. AUMIN JA PALVLUJN YHDITÄMINN: Asuminen rakennetun tilan ja palvelutarjonnan kokonaisuutena. OONAIVALTAINN TÄVYY: Asukaslähtöisyyden vuoksi tehtävät nykyiset valinnat eivät saa aiheuttaa ongelmia tai tarpeettomia kustannuksia tuleville asukkaille: edellisten lisäksi huomioitava myös ekologinen kestävyys, kuten tekninen pitkäikäisyys, materiaalivalinnat, vedenkulutus, jätteidensynnyn vähentäminen ja kierrätys, uusiutuvien energiamuotojen suosiminen. rokfors; arin Aika asuntoarkkitehtuurissa. Typologinen joustavuus pientalosuunnittelun uudistamisen välineenä. Lisensiaatintyö. Teknillisen koulun arkkitehtiosaston tutkimuksia. Arkkitehtuuri II. Teknillinen korkeakoulu. Autio; Minna, Huttunen; aisa ja Autio; Jaakko (2011) Uniikkia vai bulkkia uuteen kotiin? Palveluiden kuluttajalähtöisyys luottamusneuvotteluna asuntomarkkinoilla. ulutustutkimus.nyt 5/2. Urbaani Onni -hankkeen tulostiivistelmät. [Viitattu: ]. aatavilla: < uva: otilainen 2013.
ASIAKAS HALUAA KUITENKIN MITÄ HALUAA?
HITTÄMINN JA UUDN AJAN AUNTOINNOVAATIOT AIAA HALUAA UITNIN MITÄ HALUAA? 11.09.2013 AUNTO 2013 INI OTILAINN ARITHTI AFA, TUTIJA, PROJTIPÄÄLLIÖ sini.kotilainen@tut.fi 040 849 0427 "ehittäminen ja uuden ajan
LisätiedotVASTUULLINEN JOHTAJA: PROFESSORI MARKKU HEDMAN TUTKIJA: SINI KOTILAINEN MODUULIRAKENTAMINEN TUTKIMUSHAUTOMO Tampereen teknillinen yliopisto
VATUULLINN JTAJA: PROFORI MARU HDMAN TUTIJA: INI OTILAINN MODUULIRANTAMINN TUTIMUHAUTOMO 27.3.2013 Tampereen teknillinen yliopisto ini otilainen VATUULLINN JTAJA: PROFORI MARU HDMAN TUTIJA: INI OTILAINN
LisätiedotASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen
ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotIkääntyneiden asumisen näkymiä
Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018 Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,
LisätiedotAsumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet
Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen strateginen suunnittelu Tampere 8.-9.6.2011 DEMO & MAL toimijoiden koulutustapaaminen Technopolis Yliopistonrinne, Häggman-sali Markku Hedman Professori
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN
YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotIisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotKehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano
Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen
LisätiedotAsumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012
Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotProjektin perustelu ja tavoitteet
P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotARJEN KESKIÖSSÄ HANKE
ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä
LisätiedotJohdanto kuntaesimerkkeihin. Arjen keskiössä seminaari Susanna Hintsala
Johdanto kuntaesimerkkeihin Arjen keskiössä seminaari 6.3.2014 Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi ARJEN KESKIÖSSÄ hankkeen tavoitteet 2012-2014 Lähiyhteisöjen ja asuntoverkostojen suunnittelu Uudet
LisätiedotKoti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela
Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö
LisätiedotAsumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?
Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin
LisätiedotMASSIIVIPUUTILAELEMENTEISTÄ
AUINRROTALON UUNNITTLU MAIIVIPUUTILALMNTITÄ ini aarimaa ARITHTI AFA AUTUT / ARITHTUURIN LAITO TAMPRN TNILLINN YLIOPITO MODULAA -hanke TAMPRN TNILLINN YLIOPITO. ARITHTUURIN LAITO. AUNTOUUNNITTLU. JULAIU
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotIkääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen
Ikääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen Erityisasiantuntija Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Parasta elämää kotona- asumisen arkea Pohjois-Suomessa seminaari, 22.2.2018, Oulu Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotKatsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma
Katsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma Ohjelmapäällikkö, Sari Hosionaho, FT Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013 2017 päätösjuhla 24.11.2017, Hilton Strand, Helsinki
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut
Asunnot ja asuntokunnat 2017 Hyvinkään kaupunki / Talouspalvelut 7.5.2019 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotIkääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä Aalto 21.9.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotA-Kruunu Oy. Ympäristövaliokunta
A-Kruunu Oy Ympäristövaliokunta 22.3.2018 Sisältö Korvatunturintie, Mellunmäki, Helsinki A-Kruunu Oy 3. Tuotannon tilanne 4. Ryhmävuokra-asuminen 5. Urbaanit lapsiperheet 9. Puurakentaminen 10. 2 A-Kruunun
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU
ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,
LisätiedotTsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto
Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Kehittyvä kerrostalo seminaari 19.11.2015 viitteellinen havainnekuva Tuomo Siitonen Architects TSINNIA (NCC) VIIKINPORTTI (Fennia) valokuvat:
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus
Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 2 1. 01. 2016 Hallitus 8 13.01.2016 Seniori - ja yhteisöasumisen uusien mallien kehittäminen Etelä -Karjalan alueella 20/00.04.01.00/2016
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin
LisätiedotTOWNHOUSE. Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin
TOWNHOUSE Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin AALTO YLIOPISTO HELSINGIN KAUPUNKI ARKKITEHTUURI RAKENNUSTEKNIIKKA
LisätiedotSENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat
SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000
LisätiedotIkäystävällinen asuinalue ja asuminen
Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma
LisätiedotARA-päivät Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala
ARA-päivät 14.1.2014 Uusia suomalaisia asumisen ratkaisuja! Susanna Hintsala susanna.hintsala@kvl.fi Asuminen on perusoikeus Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS) tavoitteet - asukkaiden tarpeiden mukaisia
LisätiedotTURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE
TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla
LisätiedotRakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?
Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotLepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.
Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä Oman kodin löydät meiltä. www.masterkodit.fi LEPOLA III Kristillinen asuinyhteisö Järvenpään Lepolassa Järvenpäähän
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotTekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009
Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009
LisätiedotYhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa
Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotSATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja
SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia
LisätiedotIkäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta
Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Mikko Autio asumisen asiantuntija Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Oulun kaupunki 27.9.2018 1. Ikääntyneiden asumisen nykytila ja tulevaisuus Oulussa
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman
LisätiedotApua, tukea ja toimintaa
Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotKorjausrakentamisen liiketoimintamallit
Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti
LisätiedotTesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo
Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada
LisätiedotAsuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta
Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari Ira Verma Tutkija, arkkitehti Sotera-instituutti, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
LisätiedotOpiskelijat asuntovaikuttajina
Image: Brenda Vértiz Opiskelijat asuntovaikuttajina Kokemuksia Hoas-laboratoriosta Asuntomarkkinat 24.1.2013 Heikki Valkjärvi Hoas-laboratorio 2010-2012 Hoasin ja ajatuspaja Demos Helsingin designprojekti
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden
Lisätiedotpiiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen p
piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen pienempiin, kadun kaarevaa linjaa seuraaviin osiin.
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotVetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto Kuopio 1.11.2017 TODENNÄKÖISYYS 1. Vetovoimaisuus -teesi: Vuonna 2025 useampi kuopiolainen käy töissä seutukunnissa, kuin sieltä käydään töissä Kuopiossa.
LisätiedotEtninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta
Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa
LisätiedotKonttorirotasta oman työn tuunaajaksi
Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset
LisätiedotTULEVAISUUS ON TÄNÄÄN
A-Kruunun ajankohtaisseminaari ASUMISEN INNOVAATIOT TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA 8.2.2017 Pia Ilonen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN Pirkko ja Arvi Ilosen kotialbumista.
LisätiedotASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen
ASUMISEN UUDET KONSEPTIT Käyttäjäkeskeisyys muutosvoimaksi puurakentamisen kehittämiseen EIKÖ EKOLOGISUUS MYY? SEMINAARI, KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS 6.5.2010 Antti Pirinen, Aalto-yliopiston taideteollinen
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
Lisätiedot