Ilmastolakiselvitys Keskeiset viestit

Transkriptio

1 Ilmastolakiselvitys Keskeiset viestit Magnus Cederlöf Ilmastopolitiikan tasot Kansallinen taso: Kansallinen ilmastostrategia (2001) ja energia- ja ilmastostrategian päivitys (2005) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008), päivitys tulossa 2012 Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009) Kansallinen lainsäädäntö, strategiat, ohjelmat ja muut ohjauskeinot EU:n ilmastopolitiikka ja -oikeus: KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Kasvihuonekaasupäästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti ( ) Neuvoston linjaukset ilmastopolitiikasta vuoteen 2050 Kansainvälinen ilmasto-oikeus: UNFCCC kansainvälinen ilmastosopimus Kioton pöytäkirja (KP) 1

2 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa - komission vähähiilitiekartta 100% 100% 80% Power Sector Current policy 80% 60% Residential & Tertiary 60% 40% Industry 40% 20% 0% Transport Non CO 2 Agriculture Non CO 2 Other Sectors Lähde: Tiekartta % YM/Magnus Cederlöf 3 0% Hallitusohjelma Hallituksen ministerityöryhmä päivittää kansallisen ilmasto- ja energiastrategian vuoden 2012 loppuun mennessä. Perustetaan ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon mukaisesti monitieteellinen ja riippumaton ilmastopaneeli seuraamaan strategian toteutumista ja vaikuttavuutta. Ilmastopaneeli valmistelee hallituksen käyttöön ohjeelliset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti pitkän aikavälin kestävää päästötasoa. Ilmastopaneeli neuvoo hallitusta päästöbudjettien määrittämisessä ja tarkistamisessa, seuraa niiden toteutumista sekä antaa suosituksia toimista päästöjen vähentämiseksi. Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Ekroos & Warsta: Selvitys kansallisen ilmastolain säätämismahdollisuuksista

3 Ilmastolakeja eri maissa Ilmastolakeja voimassa UK (Englanti, Wales, Pohjois-Irlanti) 2008 Skotlanti 2009 Ranska: Grenelle ja Ilmastopolitiikka yhtenä elementtinä Australia voimaan Etelä-Korea: Framework act on low carbon, green growth 2010 Itävalta: Klimaschutzgesetz KSG 2011 Saksa: uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta koskevaa lainsäädäntöä Ehdotus käsittelyssä joissakin maissa Suomi Kaksi lakialoitetta kansallisen ilmastolain säätämiseksi - LA 74/2008 vp Tanja Karpela/ kesk ym. - LA 75/2008 vp Annika Lapintie/ vas ym. Neljä ilmastolakia käsittelevää kirjallista kysymystä 5 Erilaiset ilmastopolitiikan ohjausjärjestelmät Valtioneuvoston periaatepäätös Helpohko saada aikaan Heikko sitovuus, julistuksenomaisuus Pelkät suunnitelmaasiakirjat, kuten strategiat Pitkäjänteinen Toteutuminen epävarmaa Lainsäädäntöpaketit Sitova, kova status Kertaluontoisuus, ei täysin kokonaisvaltainen Ilmastolaki Puiteluontoinen, kova status Melko yleispiirteinen Ilmastokaari Ilmastolainsäädännön yhteenkokoava, voimakkaasti ohjaava Vaikeasti säädettävissä 6 3

4 Perusteluja ilmastolaille Mahdollista luoda pitkän aikavälin ennustettavuutta ilmastopoliittisten toimien suhteen Erittäin pitkän aikavälin tavoite laissa (- 80 % vuoteen 2050) Politiikkatoimien suunnittelu pidemmällä aikajänteellä Kustannustehokkaat ja optimaaliset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä Suunnittelu (laissa esitetty tavoite) korostaa sukupolvet ylittävää näkökulmaa Ilmastolailla on mahdollista täydentää ilmastopoliittista keinovalikoimaa Luoda kansallinen rakenne ilmastopolitiikalle Täydentää kansainvälisen ja kansallisen ilmastosääntelyn/politiikan välillä olevaa eräänlaista aukkoa Tehdä ilmastopolitiikasta läpinäkyvämpää ja osallistavampaa 7 Perusteluja (2) Tärkeätä huomata, että Ilmastolain pääfunktio ei välttämättä ole tiukkojen tai muutoin haasteellisten päästötavoitteiden asettaminen yleisesti taikka sektorikohtaisesti Tärkeää olisi toteutettujen keinojen vaikuttavuuden arvioiminen ja niihin mahdollisesti liittyvien ongelmien havaitseminen ja korjaaminen sekä eduskunnan roolin vahvistaminen tässä yhteydessä Eduskunnan kytkeminen mukaan edellyttää laintasoista säätelyä Hyvin yleisesti ajatellen ilmastolaki voisi pitkän aikajänteen ennustettavuutta tuovana myös tukea laajempia vihreän talouden päämääriä 8 4

5 Mistä säädettäisiin? Ekroosin & Warstan selvityksen mukaan: KHK-päästöjen vähentämistavoitteesta pitkällä aikavälillä Viranomaisten tehtävänjaosta ilmastoasioissa Ilmastopaneelista ja sen tehtävistä Eduskunnalle annettavasta selonteosta, johon kuuluu ilmastostrategia sekä päästökehitysarviot ja toimenpideohjelma Vuosittain eduskunnalle annettavasta kertomuksesta päästökehityksestä sekä toimenpiteistä Mahdollisesti energia-asioista Velvoitteita vain viranomaisille, ei yksityisille tahoille! 9 Ilmastolain mahdollisia hyötyjä ja ongelmia Hyötyjä: Kokonaisvaltaisuus Uskottavuus ja läpinäkyvyys Pitkän aikavälin suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Asiantuntijaelimen kytkeminen politiikkatoimiin Poliittinen tilivelvollisuus, raportointivastuu Vuorovaikutus eduskunnan kanssa Ongelmia: Mahdolliset hallinnolliset kustannukset Liikaakin puiteluontoisuus tai vaihtoehtoisesti massiivisuus Julistuksenomaisuus Epätavallista sääntelyä 10 5

6 Perusidea ja vallanjako Pitkäjänteinen ilmastopolitiikka Sidotaan lailla hallitukset noudattamaan tätä politiikkaa Valtanäkökulmasta Korostaa eduskunnan asemaa suhteessa hallitukseen - Muodollisesti vain eduskunta voi muuttaa lakia Velvoittaa hallituksen - Antamaan suunnitelmat ja päästökehitysarviot eduskunnan käsiteltäväksi - Antamaan selonteon eduskunnalle, joka näin seuraa ja kontrolloi hallituksen toimintaa Selontekomenettelyä puoltaa ilmastopolitiikan kasvava painoarvo Perusidea on tavallaan linjassa Suomen perustuslain uudistamiskehityksen kanssa 11 Lain tarkoitus ja yleinen tavoite Ilmastolailla olisi mahdollista säätää ilmastopolitiikan toteutumisen seurannasta nykyistä selvemmin ja läpinäkyvämmin siten, että sekä päätöksentekijöillä että kansalaisilla olisi ajantasaista tietoa erilaisten politiikkatoimien toteutumisesta ja vaikuttavuudesta sekä toteutuneesta päästökehityksestä. Laki voisi olla yleinen siten, että se sisältäisi ilmastonmuutoksen hillitsemisen, varautumisen ja sopeutumisen kokonaisuudessaan, vaikka olisikin puitelaki Pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen numeerinen vähennystavoite 12 6

7 Hahmotelma ilmastolain rakenteesta 1 luku, lain tarkoitus ja yleinen tavoite 2 luku, määritelmät (tai 1 luvussa) 3 luku, viranomaiset 4 luku, ilmastopaneeli 5 luku, strategia, päästökehitysarviot ja päästökehitysohjelmat 6 luku, ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen 7 luku, julkisyhteisöjen erityisvelvoitteet 8 luku, inventaariot ja tilastointi 9 luku uusiutuva energia -? 10 luku, energiatehokkuus -? 11 luku, erinäisiä säännöksiä 12 luku, voimaantulo 13 Neljän vuoden strategia = selonteko (sis. myös vuoden suunnitelman) Uusi hallitus 1 vuosi = kertomus Eduskunta Kevät: Hallitus Eduskunta 1 vuoden kertomus = tilinpäätöskertomus 7

8 Ehdotetun suunnittelujärjestelmän elementit Valtioneuvostolla velvollisuus laatia ilmastopoliittinen strategia, päästökehitysarviot ja ilmastotoimenpideohjelmat (joka 4. vuosi) selonteko eduskunnalle Päästökehitysarviot ei-päästökauppasektorille pitkälle ja keskipitkälle jaksolle Keskipitkälle tarkastelulle kuuluisi ilmastotoimenpideohjelma (politiikkatoimet 4 vuodelle) Seurantaa olisi joka 4. vuosi annettava selonteko sekä vuotuiset kertomukset eduskunnalle Vuotuinen kertomus: päästökehitys sekä arvio toimenpideohjelman toteutumisesta 15 Ota kantaa kyselyn anti Ota kantaa -nettikeskustelu avattiin esiselvityksen julkaisemisen yhteydessä kysyttiin näkemyksiä mahdollisen ilmastolain roolista Keskustelufoorumi oli avoinna välisen ajan Viestejä yhteensä noin 60 Jakauma ilmastolaki-idean kannattajiin ja vastustajiin oli melko tasainen Kannattajat pitivät ilmastopolitiikan vahvistamista tarpeellisena Vastustajat pitivät ilmastolakia turhana ja kustannuksia lisäävänä 16 8