Moreenin raskasmineraalitutkimuksesta. Näytteenotto ja separointi
|
|
- Jukka-Pekka Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Outokumpu Oy Malminetsintä Moreenin raskasmineraalitutkimuksesta Näytteenotto ja separointi Työtapaselostus Johdanto Moreenin raskasmineraalipitoisuuden - eritoten Au:n - selvittämiseksi suoritettiin kesällä 1970 tutkimuksia Reisjärven Kangaskylässä. Näytteiden käsittely suoritettiin Outokumpu Oy:n Malminetsinnän puitteissa uudella, mutta muuten perin vanhalla menetelmällä: rännittäen. Koska Geologinen Tutkimuslaitos on käyttänyt jo joitakin vuosia k. o. välineistöä raskasmineraalitutkimuksissa, tiedusteltiin sieltä menetelmäst ä saatuja kokemuksia, ja niiden mukaan teetettiin tarvittava kalusto. Näytteenotto Geologiselta Tutkimuslaitokselta saatujen tietojen mukaan pitää näyt teen olla kiinteänä laskien vähintäin 100 litraa, jotta saataisiin paitsi oikea kuva tutkittavasta maalajista ja sen raskasmineraalipitoisuudesta, myös,keskenään vertailukelpoisia tuloksia. Irroitettuna vastaa tämä tilavuus litraa. Koska tutkimusalueen maaperä on eritt~in tiivistä ja kovaa, tehtiin näytteenotto kaivinkoneella, joka mahdollisti myös syvempien näytteiden saannin. Käytettävänä oli useampia eri traktorikaivureita, joista kokoteloilla varustettu Valmet 861D suorareunaisine kauhoineen osoittautui tehokkaimaksi. Näytteenotto tehtiin NS-suuntaisilta linjoilta pistevälin vaihdellessa maastosta riippuen metriin ja linjavälin taas 2 km alaspäin saaduista tuloksista riippuen. Tutkimusalueen maasto on yleensä loivapiirteistä, matalakumpareista pohjamoreenialuetta, jdqa on runsaast i soita. Näytepisteet pyr ittiin valitsemaan näinollen kumpareiden rinteen puolivälistä, missä moreeni oli yleensä välittömästi käsillä ja pohjavesiolosuhteet
2
3 3 kaivamisen kannalta edulliset. Näytteitä otettiin kumpareiden jäätikön kulkusuuntaan nähden sekä suoja- että vastasivuilta, joskin etupäässä viimemainituilta kirjallisuudessa esitettyjen käsitysten mukaan. Kussakin pisteessä ensimmäinen näyte otettiin noin 1 m syvyydestä ja seuraavat noin m välein paitsi maalajien tai moreenipatjojen vaihdellessa, jolloin näytteenotto noudatti k.o. vaihtelua. Jotta montunkaivuu olisi ollut mahdollisimman tehokasta, nostettiin näyteaines kauhalla erilliseen kasaan montun viereen, jolloin näytteitä pussitettaessa kaivuu voi jatkua keskeytyksettä (kuva 1). Kukin näyte-erä käsitti 5 muovisäkkiä, jotka täytettiin lapiolla, numeroitiin ja suljettiin. Tehokas ja selvä numerointi osoittautui vaikeaksi. Säkkiin tehdyt merkinnät hiertyivät pilalle kuljetuksen aikana ja samoin ne aiheuttivat epäselvyyksiä säkkejä uudelleen käytettäessä. Samoin säkin suuhun sidottu numeronauha hiertyi ja katkesi herkästi. Kaksinkertainen nauhan numerointi, jolloin toinen jäi "suojaan" solmun sisään, osoittautui muttei sekään riittävän varmaksi. Näytteiden numeroin~n olislltin mahdollisessa jatkossa syytä kiinnittää huomiota. Näytteenoton yhteydessä tehtiin tarpeelliset maalajihavainnot ja suoritettiin lohkare-etsintää (kuva 2). Näyte saatiin tasasivuisella kauhalla yleensä riittävän puhtaana. Vain erittäin kosteilla paikoilla aiheutti pohjavesi montun reunojen sortumisen niin nopeasti, että se vaikeutti tai esti kokonaan näytteenoton, koska saadun materiaalin todellinen syvyys oli epävarma. Sensijaan terävä ns. ojakauha on näytteenottoon sopimaton. Kaivurista, maastosta ja kuljetusmatkojen pituudesta johtuen saatiin näytteitä päivittäin keskimäärin kolmesta tai neljästä kuopasta näytemäärän vaihdellessa Kaivureiden vaihtuminen ja niiden vaikea saanti hidasti työntekoa kuitenkin tuntuvasti. Kuljetus Näytteet pussitettiin muovisiin käytettyihin apulantasäkkeihin, joita oli saatavilla. Pussitus oli välttämätön näytteiden kuljetuksen takia. Näytteet siirrettiin traktorikaivurin keulaan varapolttoainesäiliön paikalle rakennetulla lavalla lähimmän
4 4 kulkukelpoisen polun tai tien varteen, josta edelleen kuljetus tapahtui telaketjuttoman traktorin lautakoukuilla tai peräkärryillä ja satunnaisesti myös Land Roverilla. Traktorikaivur i pystyi kuljettamaan kerrallaan s äkkiä, joista osa oli kauhassa. Tämä mahdollisti 2-3 montun näytteiden samanaikaisen siirron, joskin näytteiden kuljetus kaivurilla hidasti tuntuvasti tehollista kaivuuaikaa. Menettely osoittautui kuitenkin edullisimmaksi. sillä maaston vaikeakulkuisuuden takia ei esim. hevoskuljetus onnistunut. Kivinen ja kantoinen metsä sekä suot asettivat traktoriliekin suuret vaatimukset, telaketjut olivat välttämättömät ja samoin pohjan suojalevy. Ohjaus kuormattuna oli hankalaa kauhassa olleiden näytesäkkien takia. mutta tasapainon vuoksi se oli välttämätöntä. Varsinkin ohjauslaitteet ja olkavarret joutuivat kovalle koetukselle. Säkkikuljetuksen varjopuolina oli mm. sen aiheuttama ylimääräinen työ, etenkin kost~iden näytteiden kuljetuksen aikainen deformatio, jolloin säkit irtosivat sitei~tään tai mahdollisesti rikkoutuivat ja kuormausvaiheessa työn likaisuus. Työn alkuvaiheessa yritett~in näytteiden kuljetusta myös avoimissa tynnyreissä, mutta niiden käsittely oli erittäin hankalaa. Pesuseulonta Rännitysasemalla näytteet pesuseulottiin kolmen päällekkäisen eri seulalaatikon läpi. Työn alkuvaiheessa kokeiltiin vain yhtä kiinteää, vinoasentoista seulaverkkoa, jolta kivet valuivat suoraan sivuun (kuva -14). Tämä pyrki kuitenkin tukkiutumaan ja sen tyhjennys oli hankalaa. Samoin käytetty 3 cm ~ seula oli liian karkea. Rännitysaseman siirron yhteydessä se korvattiin 3 cm~, 1 cm ~ ja 0. 5 cm ~ päällekkäisillä irtonaisilla seulalaatikoilla (kuva 10). Pesuseulonta tapahtui käyttäen apuna juoksevaa vettä ja teräsharjaa, jolla kivien pinnat saatiin puhdistettua ja paakkuuntunut moreeniaines hajoitettua (kuva 5). ~ Pienemmät kivet puhdistettiin hiertämällä niitä seulaverkkoa vasten (kuva 3). Seulalle jääneiden 3-1 cm ~ ja yli 3 cm ~ kivien osalta tehtiin kivilaskut.
5
6 6 Kuva 5. Näytteiden pesussa käytettiin apuna teräsharjaa, jonka kärjessä olevalla teräslevyllä näytepaakut saatiin särjettyä. Kuva 6. Kukin näyte säkki pesuseulottiin erikseen, jonka jälkeen seulat tyhjennettiin. ~'~~~ Koska samoja säkkejä käytettiin useammån kerra~ pestiin jokainen säkki huolellisesti.
7 7 Koska samoja säkkejä käytetti in useampia kertoja, huuhdottiin ne huolellisesti jokaisen tyhjennyksen yhteydessä saastumisen estämiseksi. Seulalaatikot, jotka olivat tehdyt maa s tossa höyl äämättömäs tä raakalaudasta, aiheutti vat todennäköisesti s uurimman saastumisen. Vaikka ne huuhdottiin joka näytteen seulonnan jälkeen, ei epätasaisen pinnan tarkka puhdistaminen onnistunut ja näinollen pienet Au- hiput saattoivat joutua s euraaviin näytteisiin... Seulal aatikoiden puhdistami sta vaikeuttivat edelleen liitossaumat ja verkon kiinnitys. Näiden seikkoj en korjaamiseks~ voitaisiin seulalaatikot valmistaa peilistä. (Kt s. l i itteenä oleva ehdotus.) Ylimmä i nen seula joutui s äkkiä s iihen tyhjennettäessä varsin kovaan rasitukseen. Tämän valttämiseksi voitaisiin seulalaatikoiden viereen laittaa työpöytä, jost~ käsin säkki voitaisiin tyhjentää. \ Pesuseulonta edellyttää vahvojen k~mikäsineiden!käyttöä, koska kädet rikkoutuvat märkinä herkästi teräviin kivensärmiin. Rännitys Moreenin alle 0.5 cm ~ fraktio valui lietteenä ~eulojen läpi pellillä vuoratulle syöttöpöydälle, josta edelleen huuhdontaränniin (kuva 9). Se oli valmistettu puolikovasta alumiinipellistä ja yhteensä 6 m pituinen. Kuljetuksen ajaksi se voitiin katkaista kolmeen 2 m mittaiseen osaan, jotka liitettiin toisiinsa pulteilla. Rännin alustana oli tukeva 2 x 4' lankkuteline, jonka kaltevuus oli Rännissä oli neljä metrin mittaista kulmaraudasta tehtyä helposti irroitettavaa ritilää portaikkona (kuva 7), jotka puhdistettiin jokaisen näytteen rännityksen jälkeen. Ritilät oli pyritty valmistamaan huolellisesti, mutta niiden hitsaussaumat varsinkin alapuolelta olivat siksi epätasaiset, että sinne tarttui jatkuvas ti pieniä miner aalirakeita, jotka saastuttivat toisia näytteitä. Samoin ritilät olivat alunperin vääntyneitä pituusakselinsa suhteen, eikä niitä kentäl lä onnistut tu oikaisemaan. Näinollen rännin toisella laidalla osa vedestä virtasi ritilöiden alitse (kuvat 8 A - D) ja tällöin voi osa Au-hipuista päästä karkuun. Tämän seikan välttämiseksi pidettiin suorimpia ritilöitä rännin yläpäässä. Pääosa rännin vedestä syötettiin siihen syöttölavan yläpuolelta.
8 8 Kuva 7. Portaikkoon jäänyt upa poistettiin kahdessa erässä nostamalla riti Iät pois rännistä. A B Kuvat 8 A - D Ritilät eivät levänneet tasaisesti rännissä, vaan useimmissa jäi rännin pohjan ja ritilän väliin rako (kuvat A - B).
9 9 c Ritilän maatessa tasaisesti pitkin ränniä virtasi vesi ritilän yli (kuva C). D Kun taas rännin oikeassa laidassa osa vedestä (ja mineraaleista) pääsi tilän alitse (kuva D). Rännin vieressä 1 mm ~ "karkuun" riseulahaavi. Kuva 9. Seulottu moreeniaines valui lietteenä huuhdontaränniin.
10 10 Kuva 10. Huuhdonnan tehostamiseksi kerättiin vettä tynnyriin, josta sitä valutettiin luukun kautta sykäyksittäin. Menetelmä oli huono mutta kuitenkin välttämätön koskeiv~t käytetyt pumput riittäneet aluksi antamaan tarvittavaa vesimäärää. Rännin vieressä seulalaatikot. Veden juoksut~ksessa käytettiin aluksi yhtä 5 hv Clinton-Kota pumppua. Sen teho on noin 90 l/min, joka vastasi Geologisen Tutkimuslaitoksen ilmoittamaa tarvetta. Samalla pumpulla tehtiin sekä pesuseulonta että huuhdonta. Jo alussa osoittautui vesimäärä täysin riittämättömäksi. Ritilät täyttyivät nopeasti eikä niiden väliin syntynyt menetelmän edellyttämää pyörrettä, joka aikaansaa lajittumisen. Geo~ogiselta Tutkimuslaitokselta saadun ohjeen mukaan hämmennettiin ritilöihin kertynyttä ainesta varovasti puutikulla huuhtoutumisen edistämiseksi (kuva 14). Tämä aikaansai kuitenkin vain materiaalin siirtymisen portaattain alaspäin eikä sanottavasti edistänyt lajittumista. Parempi tulos saatiin aiheuttamalla lastalla pyörre kunkin portaan kohdalle (kuva 11). Tämäkin menettely oli huono ja erittäin hidas, koska se jouduttiin uusimaan monta kertaa saman näytteen käsittelyn yhteydessä. Tällöin eivät myöskään tulokset olleet enää vertailukelpoisia.
11 1 1 Kuva 11. Huuhtoutumisen edistämiseksi aiheutettiin lastalla pyörre kunkin portaan kohdalle. Kuva 12. Rännityksen pumppuasema. Vasta 2-3 Kota-pumppua riitti antamaan tarvittavan vesimäärän. Moottoreiden pienistä tankeista johtuen siirryttiin ajan säästämiseksi käyttämään yhtä 20 1 polttoainesäiliötä.
12 12 Vasta vesimäärän lisääminen poisti nämä hankaluudet. Tämä saav utettiin ensin varastoimalla vettä tynnyriin, jossa olevan luukun kautta sitä juoksutettiin sykäyksittäin ~uva 10). Tämänkin menetelmän haittana oli sen hitaus ja tulosten v ertailukelpoisuuden kyseenalaisuus. "Hyökyaalto" pyrki siirtämään materiaalia liian nopeasti, joskaan se ei sanottavasti vaikuttanut varsinaisiin raskaisiin mineraaleihin., Kun yksi pumppu oli osoittautunut riittämättömäksi, hankittiin sen rinnalle toinen vastaava ja KorsnHsin työmaan loputtua saatiin sieltä vielä kolmas (kuva 12). Tämä olikin hyvin aiheellista, sillä jokin pumpuista oli yleensä aina korjattavana. Käytetyt Kota-pumput osoittautuivat tähän työhön liian pienitehoisiksi. Ne joutuivat käymään täysillä kierroksilla, mikä vuorostaan aiheutti moottoreille jatkuvia häiriöitä. Jo työn alkuvaiheessa Tervolan kaivokselta saatu pystypumppu joutui suoraan korjaamolie j a ehti työhön mukaan vasta heinäkuun loppupuolella. Tällöin tarvittava vesimäärä saatiin yhdellä pumpulla ja Kota-pumppua voitiin käyttää vain pesuseulontaan (kuva 13) 8 Kuva 13. Huuhdontaränni, johon vesi syötetään tasaisella paineella suoraan pumpusta. Pesuseulonta ja rännitys käynnissä. Rännin yli juossut aines kerättiin talteen tynnyriin ja huuhdottiin uudelleen tarkistusmielessä tietyn näytemäärän jälkeen. Rännin reunassa riippumassa 1 mm ~ seulahaavi.
13 13 Kuva 14. Huuhdonnan alussa hämmennettiin ritilöihin kertynyttä materiaalia varovasti puutikulla huuhtoutumisen edistämiseksi Geologiselta Tutkimuslaitokselta saadun ohjeen mukaan. Taustalla aluksi käytetty vinoasentoinen seula, jolta kivet valuivat alla olevaan tynnyriin. Rännityksessä alkuperäinen litran suuruinen näyte pieneni 5-7 litraan. Tämä upa kertyi portaikon väleihin, josta se poistettiin kunkin näytteen rännityksen jälkeen. Ensin huuhdottiin kahden alemman ritilän keräämä teoriass a keveämpi aines ja sitten ylempi osa, jossa Au-hippujen pi t i olla. Aines otettiin eri ämpäreihin 1 mm ~ seulaverkkohaavin läpi (kuvat 7 ja 15). Täten materiaali jaettiin neljään osaan: alle 1 mm ~ ja yli 1 mm ~ raskaammat ja vastaavasti kevyemmät mineraalit. Koska menetelmä oli uusi ja sen käytännön sovellutukset varsinkin aluksi puutwelliset, näkyi se selvästi työtuloksissa. Alkuvaiheessa saatiin näytteitä rännitettyä vain keskimäärin kaksi päivässä. Sopivan välineistön ja parempien menetelmien käyttöönoton jälkeen kesti yhden näytteen rännitys tuntia, jolloin päiväteho kasvoi 5-6 näytteeseen. Tätä voitaneenkin pitää käytetyn menetelmän ja välineistön tehollisena ylärajana tulos tarkkuuden huomioon ottaen.
14
15 15 Vaskaus Rännittämällä saadut neljä eri fraktiota vaskattiin kukin erikseen. Työ suoritettiin tarkoitusta varten teetetyillä vaskooleilla osittain kahden vaskaajan voimin (kuva 17). Kuva 17. Vaskaus käynnissä rännitysaseman viereisellä purolla. Vaskoolit oli teetetty Geologiselta Tutkimuslaitokselta saatujen piirustusten mukaan. Alunperin kupera pohja taottiin yhdessä vaskoolissa myöhemmin koveraksi, joka erottautuikin vaskattavan materiaalin määrän ja tasarakeisuuden huomioonottaen parannukseksi. Mahdollisesti vielä parempi tulos saavutettaisiin tasapohjaisella vaskoolil la. Kylnän veden sormia kangistava vaikutus oli pyritty eliminoimaan vaskooleihin ki1nnitettyjen kädens1jojen avulla. Ne vaikeuttivat kuitenkin työskentelyä, eivätkä vaskaajat niitä yleensä käyttäneet.
16 16 Rännityksen jälkeen noin 1-2 litran tilavuuksiin fraktioitu näyte vaskattiin aluksi 2-3 dl tilavuuteen. Sittemmin vaskausta jatkettiin noin dl tilavuuteen kun oli havaittu, etteivät mahdolliset Au-hiput tällöinkään ole vaarassa huuhtoutua yli. Raskaiden mineraalien rikastumista vaskoolissa voitiin seurata materiaalin tummumisen avulla (kuva 18). Tämä aiheutui alueelle tyypillisistä sarvivälkkeen, magnetiitin ja granaattien määrän suhteellisesta kasvusta. Saatu upa hienova kattiin edelleen pesuvadissa kel lonlasin avull a (kuva 19). Tällöin se pieneni noin dl:aan. Mineraalirakeet kerättiin huolellisesti talteen ja lähetettiin tutkittavaksi Outokumpuun, jossa alle 1 mm rakeet käsiteltiin superpauner'illa ja näin saaduista raskaista mineraaleista laskettiin stereomikroskoopin avulla Au-hippujen lukumäärä. Yli 1 mm r akeet tarkasteltiin suoraan optisesti. Kuva 18. Ainesta vaskattaessa se yleensä tummui. Tämä aiheutui tummien mineraalien rikastumisesta vaskoolissa pyöri vän materiaalin "hännille", kun taas toisessa laidassa olivat suuremmat ja kevyemmät mineraalirakeet.
17 17 Kuva 19. Vaskaus kellonlasilla. Mineraalirakeet huuhdottiin kaatomaljaan, josta edelleen mahdollisimman huolellisesti näyteputkiloon.
18 18 Kuva 20 Seulahaaviin j äänyt karkeampi fraktio vaskattiin eri kseen. Tuloksista Käytetyllä menetelmällä pystyttiin erottamaan tutki tulla alueella erittäin selvä ja suhteellisen kapea alue, j ossa moreenis sa esiintyi Au-pitoisuutta. Muualla kultapitoisuus oli satunnainen j a erittäin pieni. Toisaalta sekin voi olla vain näennäinen ja j ohtua menetelmän a iheuttamasta saasteesta. Moreenin raskasmineraaleista t utkittiin vain Au. Menetelmä lienee käy ttökelpoinen myö s muiden raskaiden mineraal ien erottamiseksi. Ne ovat kuitenki n yleensä kooltaan erittäin pieniä, joten niiden etsin- tä on tehtävä samasta alle 1 mm 0 fraktiosta kuin Au :n. Karkeammassa fraktiossa ei niitä enää röntgentutkimuksessa sanottavammin todettu. Koska menetelmä oli uusi, aiheutti se tiettyjä vaikeuksia. Rännityksen ja ennen kaikkea näyt~eiden l~boratorio käsi ttely n hitaus ei sallinut kaivinkone en täystyöllisyyttä, vaan näytteenotto joudutt i~n suorittamaan tietyin väliajoin. Kaivinkoneen saan ~ ti osoittautui tällöin ajoittain yllättävän vaikeaksi muiden. edullisten työtilaisuuksien takia. Koska näytteenottoa pyrittiin kuitenkin mahdollisi mman paljon ohjaamaan j a väl ttämään "aiheettomia" monttuja, oli tulosten saanti välttämä töntä ennen kaivuun jatkamis t a. Yleensä kaivinkoneen käytössä tulisi pyrkiä mahdollisimman suureen tehokkuuteen sopien etukäteen jonkun urakoi t sijan kans sa
19 19 asi asta. Turhat katkot vaikeuttavat tai mahdollis esti kokonaan pysäyttävät työmaan toiminnan. Samoin näytteiden rännitystekniikassa esiintyi tietty j ä hankal uuks ia ennenkaikkea kokemattomuuden takia. Menetelmän ja välineistön jatkuva kehittäminen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä ennenkaikkea työn tulosten keskinäistä vertailukelpoisuutta silmäll äpitäen. Outokump~ Martti Kokkol a
20 Ehdotus raskasmineraalihuuhdontarännin syöttölavan ja seulalaatikoiden rakenteeksi (Jukka Kujala) ICL.lI.~ARAur/.l l'~.sttl'rvcc:giva -'/1 _ l(~nn p..,raj,..va =- ~ " joo ' t ~ -!-.J LA-A:n t.(ch I'tt;lvevÄr fjrt.h~u TO(~TE:pJf,f\ VEOE IIJi<OI:> 1::: () ~mhlbe-kb\ ',/t 1--- f- ( ~ ei ~ t ~ ~ ± :J ) s -- - J ~ ~ I(UL-I1AQ. 'P'YS «A.I<aPvo.~ rl--+-i p~j"'o..cv,< ~ ~ - 5' - 1(>" \J (/uo I,.J ~ { "=VLHl\u,,"v1? j """ 11"10<.1-<-0 (VR.T; AI..IN. L""'"t'II::.O VI..>Go... '... r ") r: ~ Y:.Ut.../LtARA,urA ÅL.uS~A~ -r-l.1 \,, " & TA \la-q ~IJ tj.{iviji- ~ «.J t -xl Y '", _... _--, 1 1 I I :::1.",-' J' :':) tl I I I I I I ",::, I ;,. 1 ' ~ ~ J ('P,4QI k((ajijllys_ R6(Ic:.~Å
Moreenin raskasmineraalitutkimuksesta. Näytteenotto ja separointi
Outokumpu Oy Malminetsintä Moreenin raskasmineraalitutkimuksesta Näytteenotto ja separointi Työtapaselostus Johdanto Moreenin raskasmineraalipitoisuuden - eritoten Au:n - selvittämiseksi suoritettiin kesällä
LisätiedotOUTOKL;MPU Oy MALMINETSINTÄ
OUTOKL;MPU Oy MALMINETSINTÄ 060/MK/1977 RASKASMINERAALISEPAROINTILAITTEISTO Yleistä OKME:ssa on suoritettu raskasmineraaliseparointia rännittämällä vanhan normaalin kullankaivajie n käyttäm~n menetelmän
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
Lisätiedot... Nenetclman suhteea on tehty erilgcsia menetelman tutkimiseen
Selvitgs. minilohkare- Ja raskasmineraalin~gtteldenk$sittelxsta... Menetelma an verra+ten monhvaiheinen, koska pyrittiin saamaan mahdolli~hnman pa1 Jon t%@a. ~ta~temateriaalia pyr%ttiin myss koko ajan
LisätiedotBIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
OUTOKUMPU OY 075/B1djov. D-malmi, Téryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio 19.5.1987 BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotMAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VA LT I ON MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postiosoite Kaarela 1949 Puh. Helsinki 89279 Rautat. as. Pitäjänmäki Koetusselostus 14 Kuva 1. STRANGKO- (BENZONA- ) LYPSYKONE. Ilmoittaja: Kesko Oy, Helsinki.
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotLUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2
1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
LisätiedotPostios. Helsinki Rukkila VA K 0 L A
Postios. Helsinki Rukkila VA K 0 L A Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 243 Kotitarvemylly La-Me 700 mm Ilmoittaja ja valmistaja:
LisätiedotMaaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa
Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA
TUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA Geologisen tutkimuslaitoksen tutkimusveneella (YOLDIA) suoritettiin Oy Lohja Ab Ruduksen pyynnosta pohjatutkimus Ison Leikosaaren ja Santisen
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKäsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet
Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet A) asennus rautakangella B) asennus polttomoottorikäyttöisellä pyöritysmoottorilla C) asennus kaivinkoneeseen kiinnitettävällä hydraulisella pyöritysmoottorilla
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotSortit vie noutosäkeillä rakennus- ja pihajätteen edullisesti kierrätykseen.
Jäteratkaisut yrityksille Syksy 2010 Sortit vie noutosäkeillä rakennus- ja pihajätteen edullisesti kierrätykseen. Jätteestä kierrätetään Miten Sortit toimii Sortit tarjoaa joustavan, edullisen ja kiinteähintaisen
LisätiedotFirmaliiga Högbacka
Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotVAK OLA Koetusselostus 445
VAK OLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN Helsinki Rukkila Helsinki 43 31 61 ik Pitäjänmäki h TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1962 Koetusselostus 445 STEVNS-SUURTEHOMYLLY
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotTutkimuskohde on nimetty läheisen maatilan mukaan Laulajaksi.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3633/-81/1/90 Posio Laulaja Ilkka Härkönen 9.12.1981 MAAPERÄTUTKIMUKSET POSION LAULAJASSA v. 1980 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Lapin läänissä Posion kunnassa n. 25 km
LisätiedotM. Perttusen drumliinitutkimusta varten (v.-90) tilaama luota-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/93/ 7 Raaka--ainevarat Seppo Koho 25.1.1993 MAAPERÄTUTKIMUKSIIN LIITTYVÄT SEISMISET REFRAKTTO1,UOTAUKSET v. 1992 Vuoden 1991 seismisiä
LisätiedotTurvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi Yhteenveto seurantajaksolta 1. ( )
Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla vuosi 2009 Yhteenveto seurantajaksolta 1. (1.1.-30.6.2009) Turvallisuustiedon keruu Tiehallinnon hankkeilla 2 GNA - HSM indikaattorit (Terveys, Turvallisuus,
LisätiedotRAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009
1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotKVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo
Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien
Lisätiedot"JÄÄKONE"-MAIDONJÄÄHDYTIN
ACV Helsinki Rukkila VAKOLA VALTION MAATALOUSKONEIDEN 1217it. Helsinki 4341 61 Pitäjänmäki TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1962 Koetusselostus 449 "JÄÄKONE"-MAIDONJÄÄHDYTIN
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotSEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010
3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1
LisätiedotM 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä
M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Alueen maaperä Geokemiallinen näytteenotto - kalustot - näytteiden preparointi ja analysointi Analyysitulosten esittäminen Yhteenveto
LisätiedotKiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)
Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
LisätiedotEssolube. Break-In Oil STANDARD NOBEL-STANDARD KUNTOONAJOÖLJY
Essolube Break-In Oil STANDARD KUNTOONAJOÖLJY NOBEL-STANDARD ESSOLUBE BREAK-IN OIL (KUNTOONAJOÖLJY) Uusien tai perinpohjaisesti korjattujen autojen tai autobussien kuntoonajo on aina ollut työläs tehtävä.
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotOlavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut
Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotIkaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011 Antti Bilund Ville Laakso Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi ja havainnot... 2
LisätiedotKuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).
LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen
LisätiedotJÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008
KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 2/22.11.2007 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008 Jätetaksa V u o s i 2008 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991,
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotAkaa (Toijala) Kirjoniemi arkeologinen valvonta 2017
1 Akaa (Toijala) Kirjoniemi arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Verkonrakentaja Wire Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Tulos... 8 Lähteet... 8 Kansikuva: Valvonnassa kaivetun maakaapeliojan
Lisätiedot2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot
2.1 Yhdenmuotoiset suorakulmaiset kolmiot 2.2 Kulman tangentti 2.3 Sivun pituus tangentin avulla 2.4 Kulman sini ja kosini 2.5 Trigonometristen funktioiden käyttöä 2.7 Avaruuskappaleita 2.8 Lieriö 2.9
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotNUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi
NUMMI-PUSULA Ranta-asemakaavojen muutosten arkeologinen inventointi Miikka Haimila 2004 Nummi-Pusula inventointi 2004 2 Sisällys Yleiskartta... 3 Johdanto. 4 Kohdekuvaukset: Alue 3. 5 Alue 9. 7 Alue 17..
LisätiedotSastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila
1 Sastamala Tappitori-Vanhakirkko paineviemärilinjan kaivuun valvonta 2010 Rapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Valvonta...
LisätiedotJenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa
Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta
LisätiedotMiten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
Lisätiedot- tekemisiin paksun ja sitkean moreenin kanssa ( Liitteet 4 ja
Yleista Tyo oli luonteeltaan malminetsintaan sovellettua kallioperakartoitusta. Jo olemassa olevien tietojen, kuten geofysiikan, kairausten, kartoitusten ym. tutkimusten runsaudesta huolimatta jaa laajoja
LisätiedotKÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN.
KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. Hi Forcen HTWP21 sarjan sähkökäyttöiset hydrauliikkapumput on suunniteltu käyttämään
LisätiedotUponor-umpisäiliö 5,3 m 3
Uponor-umpisäiliö 5,3 m 3 Toimintaperiaate Uponor-umpisäiliö soveltuu erityisesti WC-jäteveden keräilyyn. WC-jätevedet johdetaan 5,3 m 3 säiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie jätevedet puhdistettavaksi.
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotFOCUS 650 KÄYTTÖOHJE
FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE Oikeus teknisiin muutoksiin pidätetään Z oom työtelineet ovat paljon enemmän kuin pelkkä työteline. Telineen kiinniytspaloja voidaan liikuttaa portaattomasti pöytäurissa ja pöydän
LisätiedotLuontoreittien esteettömyyskartoitus
Luontoreittien esteettömyyskartoitus Evo, Hämeenlinna Evon alue on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Evon retkeilyalueella kulkijan käytössä on yhteensä noin 8500 hehtaarin suuruinen alue, jossa
LisätiedotRAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti
Martti Kokkola/tk 23.3.1993 RAPORTTI 062/1143 12A/MK/1993 2 MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen suoritus,tutkimusaluesijaitsee.kullaan - Lavian välisen
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
LisätiedotSaaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014.
Saaren kartanon (Mynämäki) pihalammen reunakiveys. Kevät 2014. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Saaren kartanon alueella tehtiin pihalammen pohjoisrannalle valaisinpylvästä varten kaivanto,
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotDigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI
DigiTrail esteettömyyskartoitus LOPPI Lopen sininen retkeilyreitti 3 km Lopen sininen reitti lähtee Tauluntien varressa olevalta pysäköintialueelta. Reitti kulkee aluksi kapeaa polkua pitkin mäntymetsikön
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotKohde sijaitsee kiinteistöllä osoitteessa Airistontie 700, Parainen. Lähialueella on loma-asuntoja ja pieni venesatama.
TOIMENPIDERAPORTTI Projekti Öljyvahinko, Airistontie 700, Parainen Vahinkotunnus 24-41017-04146-2 Asiakas Lassila & Tikanoja Päivämäärä 30.5.2017 Vastaanottaja Lähettäjä Tiedoksi Timo Johansson / Lassila
LisätiedotUudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa
Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotRehukaira. Käyttöohje
Rehukaira FI Käyttöohje Toimituksen sisältö ja osat Kiitos kun valitsit Wile-tuotteen. Rehukairalla otetaan näytteitä olki-, heinä- ja rehupaaleista helposti ja vaivattomasti. Wile-rehukaira varmistaa
LisätiedotJAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'
OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,
LisätiedotLIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA
LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA Tehtävänä puhtaampi ympäristö LIETEKULJETUKSET HOITUVAT ROUSKIKSEN KANSSA Kemiönsaaressa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä aivan kuten
LisätiedotMetsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. MAKO-VESIPUMPPU mallit 311, 312, 313 ja 314
VA K 0 LA 401 Helsinki Rukkila 12 Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1962 Koetusselostus 398 MAKO-VESIPUMPPU mallit
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
LisätiedotVOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1)
M 06/3311/-89/1/10 Viitasaari Lahnanen Jarmo Nikander 29.8.1989 VOLFRAMIMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNAN LAHNASELLA VALTAUSALUEMIMA KOLULAHTI 1 (kaiv. rek. N:o 3584/1) 2 AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotMaakaasuputkilinja Hämeenlinna-Lempäälä
Maakaasuputkilinja Hämeenlinna-Lempäälä Tiekatkaisujen valvonta Valkeakoskella 2009 Munteentie ja Itkontie FM Tiina Jäkärä Museovirasto/RHO 2 ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kunta: Valkeakoski Tutkimuksen
LisätiedotRAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ
RAPORTTI 06213714,3732,3741 /EKI97 Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kemin kai :~, : GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ Sodan kyla, Huutamoaapa ja Haapasel k2
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotKONSERVOINTIVÄLINEET. Dahlia-sumutin
KONSERVOINTIVÄLINEET Dahlia-sumutin - valmistettu Japanissa, merkki Maruhachi - materiaali kromattua messinkiä - säädettävä hieno suihku, ei roiskeita - käytössä suositellaan puhdistettua vettä - tilavuus
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotOUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX E Hanninen/EG 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI /E((/~Y 16-5-1984 1 - KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA Tutkimuksen til.aa ja Tutkimuksen
LisätiedotKerabit Dual - asennusohjeet
Kerabit Dual - asennusohjeet Lue ohjeet huolellisesti ennen asennusta. Yleistä Alustaksi sopii raakaponttilaudoitus tai tarkoitukseen soveltuva rakennuslevy, esim. Kerabit OSB-kattolevy. Katon kaltevuus
LisätiedotFLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon!
- Jätehuollon laitteet FLAAMING OY Smart Syväsäiliöt Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! Olette ostaneet Smart Syväsäiliö tuotteen, joka on tehokas jätteenkeräysjärjestelmä. Lue tämä ohje,
Lisätiedot1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä
LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX 62 / 4211 8/SEP/1982 S Pennjpkilampi/LAH 16.?.19A? 1{4) LLA SUORITETTU KALLIOMURSKENAYTTEENOTTOTYO Enonkoski, Kolvosenjarvi 4211 8 Sijainti 1 4... _,,..,. to.l 'I"\..IM.....
LisätiedotFLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1.
FLUP I, syksy 29 RIKSTUS Tehtävä 1. Lyijymalmia rikastetaan 1 t/h vaahdottamalla käyttäen 43 g reagenssia (ksantaattia) malmitonnia kohti. Syötteen, jätteen ja rikasteen kiintoaineiden mineraalikoostumukset
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotDIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA
DIGITRAIL ESTEETTÖMYYSKARTOITUS TAMMELA TAMMELAN SININEN REITTI 4 KM Tammelan sininen reitti alkaa Hämeen luontokeskuksen pihalta. Polun alku on melko leveä, mutta sen alussa on heti jyrkkä ylämäki, jota
Lisätiedot