Jarmo Kortet ILMALÄMPÖPUMPUN IR-OHJAUKSEN LIITTÄMINEN KOTIAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jarmo Kortet ILMALÄMPÖPUMPUN IR-OHJAUKSEN LIITTÄMINEN KOTIAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN"

Transkriptio

1 Jarmo Kortet ILMALÄMPÖPUMPUN IR-OHJAUKSEN LIITTÄMINEN KOTIAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄÄN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Syyskuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Jarmo Kortet Työn nimi: Ilmalämpöpumpun IR- ohjauksen liittäminen kotiautomaatiojärjestelmään Päivämäärä: Sivumäärä: liitteet Työn valvoja: Lehtori Joni Jämsä Työn ohjaaja: Lehtori Mika Luimula Kauko-ohjaimella ohjataan sähköisiä laitteita. Yleisesti kauko-ohjaimen signaalin lähettämiseen käytetään infrapuna-aaltoa. Kauko-ohjaimessa on infrapunadiodi, joka värähtelee tietyssä tahdissa tuottaen infrapuna- aaltoa. Tahdin määrää protokolla, joka on yksilöllinen jokaiselle kaukoohjaimelle. Jokaiselle kauko-ohjaimen napille on erilainen infrapuna-aalto, jonka infrapunavastaanotin ymmärtää ja toteuttaa tietyn toiminnon kauko-ohjaimesta riippumatta. Infrapuna-aalto on sähkömagneettista säteilyä, joka on yleisessä käytössä teollisuudessa kuin kuluttajillakin. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus tutkia onnistuuko ilmalämpöpumpun kaukoohjaimesta rakentaa oppivaa ja pyrkiä selvittämään mitä protokollia ilmalämpöpumput käyttävät. Opinnäytetyön tilaajana oli Centria tutkimus & kehitys, joka on Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva tutkimus- ja kehitysyksikkö. Päättötyön aihe kuului Centrian MobiMedia projektiin. Avainsanat: Kauko-ohjain, Infrapuna, Protokolla, Ilmalämpöpumppu

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme for information technology ABSTRACT Author: Jarmo Kortet Name of Thesis: Air conditioner IR-Control attachment with homeautomation system Date: 13 August 2007 Pages: Appendix Supervisor: Joni Jämsä Instructor: Mika Luimula Remote control drive the electrical devices. Universaly transmitting the remote control signal you need infrared wave. Remote control have infrared diode, which virbrate different cycle to produce infrared wave. Protocol orders the cycle, which is individual every remote controls. Every remote control buttons produce different infrared wave, which infared receiver understand and carry out specific function. Infrared wave is electromagnetic radiation, which Universally uses in industry as consumers. I check out for this thesis, that can i make Mitsubishi air conditioner remote control learning and aim determine what protocols Panasonic and Mitsubishi air conditioners use. This thesis was made for Centrial Research & Development which is a research and development unit connected to the Polytechnic of Cetral Ostrobothnia. the subject of thesis belong to MobiMedia project, which Centria explore. Key words: Remote control, Infrared, Protocol, Air conditioner

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 YLEISTÄ INFRAPUNA SÄTEILYSTÄ Sovelluksia 2 3 SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT Langaton kauko-ohjaus infrapunavalon avulla IR-kauko-ohjain RC-5-IR-koodi 4 4 PROTOKOLLIEN SELVITTÄMINEN Panasonic Mitsubishi 8 5 MITSUBISHI-IR-KAUKO-OHJAIN RATKAISU YRITYKSET Medion md4689-yleiskaukosäädin RU-930 Pronto Neo-yleiskaukosäädin Kauko-ohjaimen suunnittelu Mikro-ohjain Infrapunavastaanotin Piirilevyn suunnittelu Piirilevyn valmistaminen Piirilevyn rakentaminen 13 6 OHJELMOINTI Infrapunan kirjoitus ohjelmamuistiin Infrapunan lukeminen ohjelmamuistista 15 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 17 LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Päättötyön aiheen sain Joni Jämsältä, joka on Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulun lehtori. Työni kuului MobiMedia- projektiin. Päättötyöni tavoitteena oli tutkia, mitä IR- protokollaa Panasonic- ja Mitsubishiilmalämpöpumpun kaukosäätimet käyttävät. Tutkin myös voiko Mitsubishi-kaukoohjaimen koodin tuottaa omalla laitteella. Minulla oli tarkoituksena ottaa ylös neljän eri näppäimen infrapunapulssi kaukosäätimestä ja pyrkiä tekemään neljän toiminnon infrapunaohjain. Yritin aluksi ratkaista opinnäytetyöni käyttämällä Medion- ja Pronto Neo ru-930- yleiskaukosäätimien oppimistoimintoa. Valitettavasti yleiskaukosäätimien opettamistoiminnot ovat suunnattu vain peruslaitteille, kuten televisiolle, eikä ilmalämpöpumpun kaukosäätimen lähettämälle pitkälle infrapuna-aallolle. Vaikka Pronto Neon ohjeissa kerrotaan, että säädin tukisi pitkää infrapunakoodia. Näiden kokeilujen jälkeen päätin tehdä oppivan kaukosäätimen itse. Tavoitteenani oli tehdä oppiva kaukosäädin, joka tallentaa ilmalämpöpumpun kaukosäätimen neljältä näppäimeltä tulevan infrapunasignaalin ohjelmamuistiin ja sieltä sen voisi lukea tiettyä näppäintä painamalla. Kytkennän suunnittelin Proteuksella. Kytkentään tuli infrapunavastaanotin (TSOP1738) tulevaa vastaanottoa varten. Neljän painonapin avulla saataisiin lähetettyä infrapunasignaali ilmalämpöpumpulle. Mikrokontrollerin avulla saisin tallennettua tulevan infrapunasignaalin ohjelmamuistiin ja lähetettyä sieltä. Yritin ohjelmallisesti saada aikaan 37,4 khz:n kanto-aallon, mutta en onnistunut. Päätin saada ajastinpiirin avulla (NE555) aikaan 37,4 khz:n kanto-aallon lähettämistä varten. Tein suunnitelmastani piirilevyn, jota käytin saadakseni aikaan oppivan kauko-ohjaimen, jota tarvitsin työssäni.

6 2 2 YLEISESTÄ INFRAPUNASÄTEILYSTÄ Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon, mutta pienempi kuin mikroaaltojen. Infrapunasäteilyn aallonpituus on siis väliltä 700 nm.-1 mm. Auringosta maan ilmakehään saapuvasta lyhytaaltoisesta säteilystä yli puolet on infrapunasäteilyä (53 % kokonaisenergiasta). Ultraviolettisäteilyä on 8 % ja näkyvää valoa 39 %. Infrapunasäteilyä kutsutaan myös lämpösäteilyksi, koska huoneenlämpöiset kappaleet säteilevät infrapuna-alueella sitä voimakkaammin, mitä lämpimämpiä ne ovat. Takka, keittolevy, aurinko ja muut kuumat kappaleet ovat voimakkaita infrapunalähteitä (Wikipedia-projektin osanottajat 2007.) 2.1 Sovelluksia Erilaisten viihde-elektroniikkalaitteiden kaukosäätimet lähettävät infrapunasäteilypulsseja, joilla ohjataan laitteiden toimintoja. Säteilylähteenä on infrapunadiodi, jonka teho on niin pieni ja säteilykeila niin leveä, ettei säteily missään tilanteessa aiheuta silmävaurioita. Infrapunasäteilyn mittaamista käytetään esimerkiksi kadonneiden ihmisten etsimiseen helikopterista käsin, sotilaallisissa tähtäin- ja maalinetsinlaitteissa sekä talojen lämpövuodon määrityksessä.(wikipedia-projektin osanottajat 2007.)

7 3 3 SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT Jari Koskisen Mikrotietotekniikka Sulautetut järjestelmät -teoksessa sulautetuksi järjestelmäksi kutsutaan sellaisia laitteita, joissa tietokone on osana jotakin elektroniikkajärjestelmää. Ne eivät ole yleiskäyttöisiä, vaan niitä käytetään johonkin erityistarkoitukseen. Koskisen mukaan laitteissa oleva muisti jakaantuu kahteen osaan: ohjelmamuistiin (program memory) ja käyttömuistiin (Data memory). Koska nämä laitteet ovat erikoistuneet vain jonkin tietyn, ennalta hyvinkin tarkkaan ennustettavan tehtävän suorittamiseen, niiden tarvittava ohjelma on tallennettu kiinteään ROM- muistiin (Read only memory). Koskinen kertoo, että ROM- muistissa tieto pysyy tallessa, vaikka käyttöjännite katkeaisi, siksi apumuistilaitteita ei yleensä tarvita tallentamista varten. Sulautetuissa järjestelmissä komponenttien valmistuserät ovat yleensä jonkin verran pienempiä kuin tietokoneissa. Koskinen uskoo, että vielä tehdään kymmenestä muutamaan sataan kotimaisia laitteita joiden hinta on kallis ja laitteiden korjaus tulee kannattavaksi. Koskisen arvelee vielä ympäristöstä löytyvän uusia soveltamiskohteita, joita voitaisiin toteuttaa laitteilla, joissa käytettäisiin tietokonetta. Laitteiden suunnittelu ja rakentaminen olisi kannattavaa Suomessa, koska laitteiden kehittelyyn tarvittavat työkalut ovat melko halpoja ja helppoja käyttää. Siksi monet yritykset, jotka valmistavat sulautettuja järjestelmiä ovat saaneet alkunsa harrastuksen kautta. (Jari Koskinen: Mikrotietotekniikka Sulautetut järjestelmät 1.uudistettu painos, Keuruu, 2004, Kustannusosakeyhtiö Otava, 7). 3.1 Langaton kauko-ohjaus infrapunavalon avulla Jari Koskisen mukaan langaton kauko-ohjaus on helpointa toteuttaa infrapunavalon avulla (Infra-Red, IR). IR- kauko-ohjaus soveltuu parhaiten käytettäväksi sisätiloissa, kuten TV:n kaukosäätimessä. Ulkotiloissa auringon voimakas infrapunasäteily aiheuttaa joskus ongelmia ja siksi ulkona käytetään kauko-ohjaukseen yleensä radiolähetintä ja vastaanotinta, kuten autojen murtohälyttimien päälle ja pois kytkennässä. (Jari Koskinen: Mikrotietotekniikka Sulautetut järjestelmät 1.uudistettu painos, Keuruu 2004, Kustannusosakeyhtiö Otava, 266.)

8 4 3.2 IR- kauko-ohjain Kuvassa 1. on Jari Koskisen teoksesta esimerkkinä yksinkertainen neljällä ohjausnäppäimellä toteutettu IR- kauko-ohjain. Laitteessa käytetään PIC16F84- mikro-ohjainta, joka soveltuu hyvin paristo- ja akkukäyttöisiin laitteisiin, koska sen virrankulutus lepotilassa on vain yhden mikroampeerin luokkaa. KUVA1. Yksinkertainen 4-näppäiminen IR- kauko-ohjain Näppäimet on kytketty mikro-ohjaimen PB- portin neljään ylimpään bittiin. Nämä liitännät pystyvät aiheuttamaan keskeytyksen, jos niiden tila muuttuu (interrupt on change). Näissä liitännöissä on myös ylösvetovastukset, jolloin näppäimet voidaan kytkeä suoraan liitännästä maahaan, ilman ulkoisia ylösvetovastuksia. Infrapunavalo muodostetaan IR- valoa säteilevällä LEDillä. IR- LEDin lähettämää valoa ei voi havaita silmällä. Kauko-ohjaukseen käytetään hyvin lyhyitä ja voimakkaita IRpulsseja. IR- LEDin loistaessa sen hetkellinen virrankulutus saattaa kohota yli yhden ampeerin. Tällöin valopulssin pituus on tyypillisesti alle millisekunnin. Koska IR-LEDin virrankulutus on hyvin suuri, se on kytketty transistorin avulla mikroohjaimen lähtöliitäntään. Kytkentä on hieman poikkeuksellinen, sillä transistori toimii kytkennässä samalla vakiovirtageneraattorina. Tällöin IR- LEDin läpi kulkee aina sama virta, vaikka pariston antama syöttöjännite Vcc laskee ajan myötä. Kun mikro-ohjaimen lähtö RA4 on ylätilassa, vastus R2 ja zener- diodi muodostavat transistorin kannalla 2,3V vakiojännitteen (zener- diodin Uz=2,4V). Tällöin transistori johtaa, sen U on n. 0,7V ja emitterivastuksen yli oleva jännite U on n. 1,7V BE (U = U + U ). Emitterivirta E ja IR- LEDin virta määrätään vastuksen R3 arvolla z BE E I E

9 5 (Jari Koskinen: Mikrotietotekniikka Sulautetut järjestelmät 1.uudistettu painos, Keuruu 2004, Kustannusosakeyhtiö Otava, 267). 3.3 RC-5-IR-koodi Koodi muodostuu 14-bitistä. Aluksi lähetetään kaksi bittiä (run bits), joiden aikana IRvastaanottimen automaattinen tasonsäätö asettaa demodulaattorille menevän signaalin sopivaan tasoon. Seuraava bitti on aloitusbitti. Tämän jälkeen tulee 5-bittinen systeemiosoite ja 6- bittinen komento, jotka lähetetään molemmat järjestyksessä eniten merkitsevä bitti ensin (Jari Koskinen: Mikrotietotekniikka Sulautetut järjestelmät 1.uudistettu painos, Keuruu 2004, Kustannusosakeyhtiö Otava, 269).

10 6 4 PROTOKOLLIEN SELVITTÄMINEN Minulla oli tarkoituksena selvittää, mitä protokollia Mitsubishi- ja Panasonicilmalämpöpumppujen kauko-ohjaimet käyttävät. Tehtävä oli todella haastava, koska ilmalämpöpumppujen kauko-ohjainten lähettämästä protokollista ei löytynyt paljoa tietoa. Sain kuitenkin selville Panasonic-kauko-ohjaimen protokollan. Mitsubishi-kaukoohjaimesta en ole täysin varma, koska tietoa kauko-ohjaimen protokollasta ei löytynyt mistään, joten jouduin tutkimaan ja tekemään sen mukaan omat johtopäätökseni. 4.1 Panasonic Sain selville, että Panasonic-ilmalämpöpumpun kaukosäädin käyttää REC-80- Standardin protokollaa (LIITE 4), joka on aika yleinen protokolla maailmalla. Panasonicilmalämpöpumpun kaukosäätimen lähettämään infrapunasignaalin on lisätty ilmalämpöpumpun asetuksia niin paljon, että signaali kasvaa todella pitkäksi. Sain otettua kuvan (KUVA 2.) signaalista infrapunavastaanottimen avulla. Liitin vastaanottimen äänikortin mikrofoni liitäntään ja nauhoitin signaalin EXPStudio Audio Editor-ohjelman avulla, joka on äänen muokkaamisohjelma. Kuten kuvasta 2. nähdään niin Panasonic- ilmalämpöpumppu käyttää IR- koodauksessaan samaa standardia kuin Panasonic yleensä laitteissaan. Pulssijono alkaa kahdella erottuvalla otsikkosignaalilla ensin ylös ja sitten alas. Sen jälkeen jatkuu tasainen joukko varsinaisen databittejä kiinteän erotuksen kera.

11 7 KUVA 2. Panasonic-infrapunakoodi alusta Kuvasta 3. nähdään otsikoiden H1 ja H2 muodot ja kestot sekä seuraava pulssijono. Tässä ohjelmistossa lepotilat erottuvat aina datavirrassa huippuina ylös ja databitit ovat pituudeltaan vaihtelevia kuoppia alas. Tästä tarkkuudesta jo näkee, että lepotilat näyttävät suunnilleen yhtä pitkiltä kuin "0" bittien kuopat. Tämä muistuttaa taas kauko-ohjaimen standardia tässäkin kohtaa. Joten Panasonic ilmalämpöpumpun kaukosäädin lähettää REC- 80 tyypin protokollaa. KUVA 3. Panasonic-infrapunakoodi tarkempana

12 8 4.2 Mitsubishi Kuvasta 4. nähdään kuinka pitkä signaali Mitsubishi- kauko-ohjaimella on. Yksi bitti on 100 mikrosekuntia ja kokonaiskesto on 3 millisekuntia eli bittien määräksi tulee 3000 bittiä. Näyttäisi siltä, että kauko-ohjain lähettäisi varmistukseksi saman koodin kahteen kertaan. KUVA 4. Mitsubishi-infrapunakoodi Mitsubishi- protokollasta oli vain vähän yleistä tietoa internetissä tai kirjallisuudessa. Löysin vain Pdf-tiedoston (LIITE 3), jossa näkyi, minkälainen Mitsubishiinfrapunaprotokolla voisi olla. Mitsubishi- protokolla löytyy liitteistä. Uskon että Mitsubishi käyttää omaa protokollaansa laitteissaan. Mitsubishi käyttää ilmalämpöpumpun kauko-ohjaukseen todennäköisesti Mitsubishiprotokollaa, koska protokollassa on bittien toistoa alussa. Kuten kuvassa 5. nähdään, bitit näyttävät toistavaan toinen toisiaan alussa. Tietysti protokollaa on paljon muuteltu, että saadaan mahtumaan kaikki 3000 bittiä.

13 KUVA 5. Mitsubishi-infrapunakoodi alusta 9

14 10 5 MITSUBISHI-IR-KAUKO-OHJAIMEN RATKAISU YRITYKSET Tarkoituksenani oli tutkia voiko infrapunakauko-ohjaimen signaalin saada talteen yleiskaukosäätimen avulla. Signaali voitaisiin sitten tiettyä näppäintä painamalla lähettää ilmalämpöpumpun vastaanottimelle. Minulla oli tarkoitus saada Mitsubishi-kaukoohjaimen neljän toiminnon infrapunasignaalit ylös yleiskauko-ohjaimelle. Ensimmäiseen toimintoon sisältyi 16 asteen lämpötila ja tuuletin asetuksella kaksi. Toiseen moodiin tuli 23 asteen lämpötila ja tuletin asetuksella kaksi. Kolmanteen toimintoon tuli poispäältä toiminto. 5.1 Medion md4689-yleiskaukosäädin Tilasin internetistä Medion md468-yleiskaukosäätimen ja ohjelmoin siihen ilmalämpöpumpun kaukosäätimien koodit tietyille näppäimille. Ohjelmoinnista huolimatta ilmalämpöpumppu ei ymmärtänyt oppivaa kaukosäädintä. Todennäköisesti Panasonic- ja Mitsubishi- ilmalämpöpumpun koodi oli liian iso yleiskaukosäätimen käsiteltäväksi. 5.2 RU-930 Pronto Neo-yleiskaukosäädin Tilasin toisenkin yleiskaukosäätimen (LIITE 2), jossa oli 1 MB ohjelma muistia ja eräällä sivustolla luvattiin jopa, että Pronto Neo Ru-930 avulla pitäisi pystyä ohjamaan ilmalämpöpumppua. Ajattelin, että Pronto Neon avulla saisin varmasti Mitsubishiilmalämpöpumpun neljän moodin koodit talteen. Joten tilasin kaukosäätimen. Kaukosäätimessä oli kyllä paljon toimintoja, kuten kosketusnäyttö ja yleiskaukosäätimen pystyi liittämään tietokoneeseen sarjaportin kautta ja muokkaamaan omia asetuksia ja rakentamaan omanlaisensa kokoonpanon eri laitteille. Tietokone ohjelmana toimi Neoedit, joka oli tarkoitettu vain Pronto Neon käyttöön. Ensimmäiseksi minun piti suunnitella Neoedit ohjelman avulla ilmalämpöpumpulle oma makro, johon tuli neljälle toiminnolle omat näppäimet. Sen jälkeen käynnistin Pronto Neossa opetustoiminnon ja aloin opettamaan Mitsubishi- kauko-ohjaimen koodeja. Aluksi oli hankaluuksia saada infrapunakoodia talteen yleiskaukosäätimelle. Usein tuli virhe

15 11 ilmoituksia, kun yritin opettaa yleiskaukosäädintä. Lopulta huomasin, että yleiskaukosäätimen pattereissa ei ollut paljoa virtaa joten vaihdoin ne. Sen jälkeen yleiskaukosäädin alkoi oppia paljon paremmin Mitsubishi- kauko-ohjaimen koodeja. Kun olin saanut koodit ylös, niin sen jälkeen yhdistin yleiskaukosäätimen tietokoneeseen ja latasin tiedot Neoedit ohjelman avulla. Neoedit ohjelman makroissa jokaiselle napille tallennettu Infrapunakoodi oli muunnettu ohjelmassa Hex- koodiksi. Joten sain tietää neljän toiminnon Hex- koodit. Ajattelin, että Hex-koodin avulla saisin tietää mitä taajuutta ja protokollaa Mitsubishi- kaukosäädin käyttää. Hex- koodin analysointi työkaluna toimi IRtools, joka on melko yleinen Hex- koodin analysointi työkalu. IRtoolsin avulla sain tietää, että Mitsubishi käyttää 37,4kHz:n taajuutta ja protokollana todennäköisesti toimii Mitsubishi- protokolla. 5.3 Kauko-ohjaimen suunnittelu Tarkoituksena oli suunnitella Infrapunalähetin/-vastaanotin yksikkö, joka tulisi Mitsubishiilmalämpöpumpulle. Kytkennän suunnittelin Proteuksella, joka on piirilevyn simulointi ja suunnitteluohjelma. Työssäni mikrokontrollerina toimi PIC16F870, joka on hyvä perus mikrokontrolleri. Infrapunavastaanottimena toimi TSOP1738, joka ottaa vastaan infrapuna-aaltoa ja muuntaa sen paremmin ymmärrettävään muotoon Mikro-ohjain Mikro-ohjaimena toimi PIC16F870 (LIITE 8/1, LIITE 8/2). Tämän mikro-ohjaimen valitsin, koska se on kohtuullisen halpa ja silti tarpeisiini sopiva mikro-ohjain. Mikro-ohjaimen tärkeimmät ominaisuudet ovat: 2 KB Flash- ohjelmamuisti B SRAM- käyttömuisti -128 EEPROM- muisti - yksi 8 bittinen ajastin/ laskuri - Yksi 16- bittinen ajastin/ laskuri - sarjaliitäntä

16 Infrapunavastaanotin Infrapunavastaanottimena toimii TSOP1738 (LIITE 7/1). Vastaanotin ottaa vastaan 38 khz:n taajuisen infrapunasignaalin. Vastaanotin osaa itse tehdä signaalin tason säädön, joka helpottaa signaalin käsittelyä. Infrapunavastaanotin sisältää vahvistimen ja suodattimen signaalin vahvistamista ja suodatusta varten. Lisäksi vastaanottimessa on suoja elektronista häiriötä varten. Ilman tällaista vastaanotinta infrapunasignaalin vastaanottaminen ohjelmamuistiin olisi ollut erittäin vaikeaa toteuttaa. Vastaanottimen maksimi ja minimi arvot jännitteelle, virralle ja lämpötilalle löytyy liitteistä (LIITE 7/2) Piirilevyn suunnittelu Suunnittelin piirilevyä Proteuksella. Ensimmäiseksi käynnistin ISI:ksen ja lisäsin mikrokontrollerin. Mikrokontrolleri tarvitsi virtaa toimiakseen, joten lisäsin jänniteliittimen johon tulisi 9 volttia ja jänniteregulaattori muuttaisi sen 5 voltiksi. Lisäsin 10 MHz kiteen kahden kondensaattorin kanssa, koska mikrokontrolleri tarvitsee kellon toimiakseen. Laitoin infrapunavastaanottimen (TSOP1738) infrapunavastaanottoa varten prosessorin nastaan 21 (RB0/INT). Lisäsin neljä painonappia infrapunan lähettämistä varten nastoihin 22 (RB1), 23 (RB2), 24 (RB3), 25(RB4). Infrapunadiodi tuli nastaan 8(RB8). Lisäsin kytkentään ajastinpiirin NE555 saadakseni aikaan 37,4 khz:n pulssin. Yritin ohjelmallisesti saada aikaan 37,4 khz:n pulssin, mutta en onnistunut siinä joten päätin tehdä sen käyttäen NE555-ajastinpiiriä. Minun tuli laskea R1, R2, R3 ja C1 komponenttien arvot oikein saadakseni oikean taajuuden. Infrapunadiodille lisäsin transistorin BC337 saadakseni suuremman virran. Sen jälkeen kun piirikaavio oli valmis (LIITE 5), niin siirsin tiedot piirilevyn suunnitteluun ja aloin suunnitella miten saan komponentit mahdollisimman pieneen tilaan. Minulla meni aika paljon aikaa komponenttien sijoittelussa ja niiden yhdistämisessä. Halusin saada suunnitelmastani aikaan yksipuoleisen piirilevyn. Komponenttien sijoittelu kaksipuoliselle piirilevylle olisi ollut paljon helpompaa suuremman tilan vuoksi, mutta olisi ollut vaikeampi toteuttaa. Kun suunnitelmani oli valmis (LIITE 6), niin tulostin sen kahdelle kalvolle ja valmistin piirilevyn.

17 Piirilevyn valmistaminen Tein piirilevyssä olevat johtimet syövyttämällä ylimääräisen kuparin levystä pois. Valmistin piirilevyn valottamalla, joka on erittäin tärkeä vaihe piirilevyn onnistumisen kannalta. Liian lyhyt valotusaika jättää levylle ylimääräistä kuparia ja liian pitkä valotus aiheuttaa johtimien liiallista syöpymistä ja katkoksia. Epätasaisen valotuksen jäljiltä samalla piirilevyllä voi esiintyä molempia. Käytin piirtoheitinkalvoa, jolle johtimet olivat tulostettu. Johdinliuskojen piti olla valoa läpäisemättömiä, joten tämän varmistamiseksi laitoin kaksi kalvoa päällekkäin. Piirilevyn valotusaika oli 300 sekuntia. Pimiössä oli salkkumainen valotuskone, joka alipaineen avulla piti kalvon paikoillaan. Valotettu piirilevy kehitettiin noin 1-prosenttisessa natriumhydroksidi-liuoksessa. Valottamaton johdotus näkyy kehityksen jälkeen ruskeina kohtina piirilevyllä, kun taas valotetut kohdat liukenevat NaOH- liuokseen. Kehitys kesti pari minuuttia. Käytin ferrikloridia ylimääräisen kuparin syövyttämiseen piirilevyltä. Ferrikloridi on edullista, mutta sen haittapuolena on voimakas tahraavuus ja lisäksi se ruostuttaa kaikki lähiympäristössä olevat rauta- ja teräsesineet. Suojakäsineet ja lasit olivat tarpeen näitä aineita käsitellessä. Syöpyminen tapahtui nopeimmin liuoksen ollessa noin 50 asteista. Kytkin altaaseen myös ilmapumpun, jonka syöttämä ilma sekoittaa liuosta. Seurasin tarkasti syövyttämisen etenemistä. Syöpyminen alkoi melko hitaasti. Jouduin odottamaan lähes puoli tuntia ennen kuin syövytys oli valmis. Kun kaikki ylimääräinen kupari oli hävinnyt piirilevyltä, niin sen jälkeen huuhtelin piirilevyn kylmällä vedellä ja kuivasin sen. Piirilevylle jääneiden kuparijohtimien päällä oli edelleen lakkakerros. Joten irrotin lakkakerroksen asetonia käyttäen Piirilevyn rakentaminen Sen jälkeen kuin piirilevy oli valmis, niin porasin piirilevylle reiät komponentteja varten ja aloin asentamaan komponentteja piirilevylle. Kun olin saanut komponentit asennettua piirilevylle, niin lisäsin virran kauko-ohjaimelle ja aloin tutkia minkälaisia jännitearvoja komponenteille meni. Kuvassa 6. nähdään piirilevyn rakenne.

18 KUVA 6. Infrapunakauko-ohjain 14

19 15 6 OHJELMOINTI Minulla oli tarkoituksena kirjoittaa Mitsubishi-ilmalämpöpumpun kaukosäätimen infrapunakoodi ohjelmamuistiin infrapunavastaanotin moduulin (TSOP1738) avulla. Ohjelmassa ensimmäiseksi määriteltiin rekisterit ja niiden sijainti muistiavaruudessa (LIITE 1/1). Sen jälkeen kuin rekisterit oli määritelty mikropiirille, niin määriteltiin portit. Mikropiirin Sisääntuloksi tuli portti B, johon tuli neljä nappia infrapunan lähettämistä ja vastaanottoa varten. Infrapunadiodille ulostuloksi tuli portti B:stä portti kahdeksan (LIITE 1/2, LIITE 1/3). Hyväksyttiin ylöstulot, laskevat reunat, keskeytykset ja valmisteltiin laskuri viiveeseen ja tallentamista varten, tulevan infrapunapulssin vuoksi, joka tuli porttiin nolla (LIITE 1/3, LIITE 1/4). Muistiin kirjoitus oli todella haastava toteuttaa, koska valmiita esimerkkejä en löytänyt mistään. Sain kuitenkin ohjelman tehtyä, mutta en saanut kauko-ohjainta toimimaan. 6.1 Infrapunan kirjoitus ohjelmamuistiin Minulla oli tavoitteena tehdä sellainen ohjelma. joka tallennetaan 3000 bittiä pitkän infrapunasignaalin ohjelmamuistiin. Ohjelmamuistin tallennusta varten olivat valmiit ohjeet mikro-ohjaimen manuaalissa (LIITE 8/3). Ohjelmamuistin tallentamista varten tarvitsin tietyt rekisterit käyttööni (LIITE 1/4, LIITE 1/5), jotka määrittävät mihin lohkoon kirjoitetaan data. Ohjelmamuistiin tallennus hoitui niin, että tulevasta infrapuna-aallosta otettaisiin näytteitä 900 kellopulssin nousevalla ja laskevalla reunalla ja tallennetaan tiettyyn muistilohkoon. Napit ja infrapuna-vastaanotin ja infrapuna-diodi piti ohjelmassa määrittää, jotta ne saataisiin käyttöön. Vastaanotin tuli INT-nastaan, jota yleisesti käytetään sisääntulona. En kuitenkaan yrityksistä huolimatta saanut tallennettua näytteitä mikro-ohjaimen muistiin. Ongelmana voisi olla virhe ohjelmassa tai kytkennän suunnittelussa. 6.2 Infrapunan lukeminen ohjelmamuistista Tarkoituksena oli tehdä ohjelma, joka lukee 3000 bittiä ohjelmamuistista kellopulssin nousevalla ja laskevalla reunalla, kun painetaan nappia ja lähettää ne infrapunalähettimelle. Ohjelmamuistin lukemista varten olivat valmiit ohjeet mikro-ohjaimen manuaalissa (LIITE

20 16 8/4). Ohjelmamuistin lukemista varten piti määritellä tietyt rekisterit käyttööni ja osoittaa mistä luetaan (LIITE 1/5, LIITE 1/6). En saanut luettua ohjelmamuistista infrapuna-aaltoa, vaikka yritin useita kertoja ratkaista ongelman. Otin oskilloskoopin käyttööni ja koetin katsoa mitä tulee ulos infrapunalähettimestä, mutta en saanut näkymään muuta kuin sen aallon mikä ajastinpiiri tekee. Luulenpa, että tekemäni ohjelma ei osaa lukea muistista tai kytkennässä on jotain vikaa.

21 17 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Mielestäni opinnäytetyö oli melko haasteellinen toteuttaa, koska ilmalämpöpumppujen kauko-ohjaimien protokollista ei löytynyt julkista tietoa ja Mitsubishi- kauko-ohjaimen bittimäärä oli todella suuri. Mielestäni kauko-ohjaimen suunnittelu onnistui hyvin, mutta ohjelmoinnissa oli paljon vaikeuksia. En osannut alussa ohjelmoida, muuta kuin mitä koulussa olin aikaisemmin oppinut, joten aluksi oli vähän vaikeuksia. Harjoittelun myötä ohjelmointi alkoi sujua paremmin ja aloin samaan tulosta aikaiseksi. En saanut kytkentää kuitenkaan toimimaan. Vika voisi olla ohjelmassa tai kytkennän suunnittelussa, mutta melkeinpä aina kun aletaan suunnitella kytkentää, niin ongelmia tulee paljon vastaan. Mielestäni päättötyön tekemisessä hankalinta oli epätietoisuus. Aihe oli sen verran uusi, että kenelläkään ei ollut tarjota paljoa tietoa aiheesta, joten opettajatkaan eivät osanneet ohjata minua kovin paljoa työn ratkaisemisessa. Mielestäni hoidin päättötyön asettamat tavoitteet melko hyvin, mutta piirilevyn tekeminen samaan aikaan vei paljon enemmän aikaa kirjallisen osuuden valmiiksi saamiselta kuin osasin kuvitella. Olisi ollut mukava saada tekemäni työ toimimaan, mutta toimivan kaukoohjaimen tekeminen osoittautui lopulta todella vaikeaksi.

22 18 LÄHTEET Julkaisut lähteet: Jari Koskinen: Mikrotietotekniikka Sulautetut järjestelmät 1.uudistettu painos, Keuruu 2004, Kustannusosakeyhtiö Otava Sähköiset lähteet: De Vleeschauwer David Panasonic's old infrared remote protocol.wwwdokumentti. Saatavissa: Mitsubishi Infrared protocol WWW-dokumentti. Saatavissa: IR-Protocol.pdf. Luettu Microchip, Pic16f870/871. WWW-dokumentti. Saatavissa: Luettu Philips Pronto Neo RU-930,ominaisuudet. WWW-dokumentti. Saatavissa: Luettu Wikipedia-projektin osanottajat, Infrapunasäteily. (2007, syyskuun 5). Wikipedia. WWW dokumentti. Saatavissa:http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Infrapunas%C3%A4teily&oldid= Luettu

23 LIITTEET LIITE 1/1 Infrapunakauko-ohjaimen koodi: #include <p16f870.inc> CONFIG _CP_OFF & _WDT_OFF & _BODEN_OFF & _PWRTE_OFF & _HS_OSC & _LVP_ON & _CPD_OFF ;Omat rekisterit cblock 0x20 ;Vapaa muisti alkaa osoitteesta 0x20 luku hex-arvona. ARVOL ARVOS FLASHLIPPUJA d1 d2 d3 endc ;Flash muistiin kirjoittamisen ja lukemisen ARVO rekisteri ;Flash muistiin kirjoittamisen ja lukemisen ARVO rekisteri ;FLASH muistiin kirjoitus lippurekisteri ;Omien rekistereiden määrittely loppuu tähän. w_temp EQU 0x71 ; muuttuja käyttää konteksti tallennusta status_temp EQU 0x72 pclath_temp EQU 0x73 ADDR equ 0x110 ;Nämä rekisterit täytyy määritellä Pankki3:een VALUE equ 0x111 ;Koska näitä rekistereitä käyttää EEPROMI, ;jonka rekisterit toimivat vain pankki 3:ssa. OSOITEL equ 0x112 ;osoitetieto korkein tavu OSOITES equ 0x113 ;osoitetieto matalin tavu RAM EQU 0x0C CNT EQU RAM+4 ylos_laskin EQU RAM+0 fraja equ 0x0 ;FLASHLIPUT rekisterin muistipaikan rajalle tulo lippu.

24 LIITE 1/2 ;********************************************************************** ORG 0x000 ; prosessorin uudelleen käynnistys vektori nop goto PORTIT ; mene ohjelman alkuun ORG 0x004 ; vektorin sijainti movwf w_temp movf STATUS, w movwf status_temp movf PCLATH, w movwf pclath_temp ; tallenna pois perus W rekisterin sisältö ; siirrä status rekisteri W rekisteriin ; tallenna pois status rekisterin sisältö ; siirrä pclath rekisteri W rekisteriin ; tallenna pois pclath rekisterin sisältö movf pclath_temp, w movwf PCLATH movf status_temp, w movwf STATUS swapf w_temp, f swapf w_temp, w retfie ; palauta pclath rekisterin sisältö ; peruuta status rekisterin sisältö ; palauta status rekisterin sisältö ; palauta W rekisterin sisältö ; palaa keskeytyksestä PORTIT bsf STATUS, RP0 ;-> Pankki 1 ; siirrä pankkiin 1 ;porttien bitit movlw b'11111' movwf TRISA movlw b' ' movwf TRISB ;siirrä w rekisteriin '11111'. ;porta = output kaikki pinnit. ;siirrä w rekisteriin' ' ;portb = input kaikki pinnit

25 movlw b' ' ;movlw b' ' LIITE 1/3 ;siirrä w sisääntulo PORTB=0,NAPIT=PORTB 4,5,6,7,ulostulo PORTB8. IR EQU 0x00 ;infrapuna sisääntulo IR_ulos EQU 0x08 ;infrapuna ulostulo bcf STATUS,RP0 ;-> Pankki 0 clrf PORTA clrf PORTB aloitus BSF STATUS,RP0 MOVLW 0x3F MOVWF TRISB MOVLW 0x00 MOVWF TRISA BCF OPTION_REG, T0CS ;käyttää oskillaattoria kellon sisääntulona BSF OPTION_REG, PSA BCF OPTION_REG, NOT_RBPU ;hyväksytty ylöstulot BCF OPTION_REG, INTEDG ;int laskevat reunat BCF STATUS, RP0 ;mennään takaisin pankkiin 0 BSF INTCON, T0IE ;hyväksytty ajastimen keskeykset bsf INTCON, GIE ;laitetaan päälle keskeytykset btfsc STATUS, Z clrf ylos_laskin clrf CNT ;valmistelee ajastimen viiveeseen int_viive movlw 0x0F subwf CNT,w

26 btfss STATUS, Z goto int_viive ;odottaa 500 millisekuntia bcf INTCON, INTF bsf INTCON, INTE ;hyväksyy RB0 (IR) keskeytyksen LIITE 1/4 sublw 0x00 btfss STATUS, Z call FLASHL ;Tallennetaan infrapunakoodi ohjelmamuistiin. ;********************************************************* ;FLASH muistiin kirjoitus aliohjelma ;OSOITEL ;osoitetieto korkein tavu ;OSOITES ;osoitetieto matalin tavu ;ARVOL ;tieto osoitteesta korkein tavu ;ARVOS ;tieto osoitteesta matalin tavu FLASHL BSF STATUS, RP1 BCF STATUS, RP0 ;Pankki 2 MOVF OSOITES, W ;Kirjoita osoite MOVWF EEADR ;Haluttuun MOVF OSOITEL, W ;Ohjelmamuisti MOVWF EEADRH ;Sijainti BANKSEL PORTA ;Valitse pankki MOVF ARVOS, W ;Kirjoita arvo BSF STATUS, RP1 BCF STATUS, RP0 ;Pankki 2 MOVWF EEDATA ;Ohjelma josta BANKSEL PORTA ;Valitse pankki MOVF ARVOL, W ;Haluttu muisti BSF STATUS, RP1 BCF STATUS, RP0 ;Pankki 2 MOVWF EEDATH ;Sijainti

27 BSF STATUS, RP0 ;Pankki 3 BSF EECON1, EEPGD ;Osoita ohjelmamuistista BSF EECON1, WREN ;Aktivoi kirjoitus ;Käytöstä pois vain keskeytykset BCF INTCON, GIE ;Jos valmiiksi aktivoitu, MOVLW 0x55 ;Kirjoita 55h EECON2 MOVWF EECON2 ;EECON2 MOVLW 0xAA ;kirjoita AAh EECON2 MOVWF EECON2 ;EECON2 BSF EECON1, WR ;Aloita kirjoitusoperaatio NOP ;Kaksi NOPS NOP ;Sallien vain keskeytykset BSF INTCON, GIE ;Jos käytetään keskeytyksiä, ;muuten hylkää BCF EECON1, WREN ;Ota pois käytöstä tallennus LIITE 1/5 BANKSEL PORTA ; Valitse pankki return ;************************************************************************ ;FLASH muistin lukeminen. FLASHS BANKSEL EEADR ;Pankkiin jossa sijaitsee EEDATH ;rekisteri. MOVF OSOITES, W ;Kirjoita MOVWF EEADR ;Osoite bitti MOVF OSOITEL,W ;Haluttu MOVWF EEADRH ;osoite josta luetaan BSF STATUS, RP0 ;Pankki 3 BSF EECON1,EEPGD ;Osoitettu ohjelmamuistiin

28 LIITE 1/6 BSF EECON1,RD ;Aloita luku operaatio NOP ;pitää olla kaksi NOP toimintoa NOP BANKSEL EEDATA ;Pankkiin jossa sijaitsee EEDATA rekisteri. MOVF EEDATA, W ;DATAL = EEDATA BANKSEL PORTA ; Valitse pankki MOVWF ARVOS; BANKSEL EEDATH ;Pankkiin jossa sijaitsee EEDATH rekisteri. MOVF EEDATH,W ;DATAH = EEDATH BANKSEL PORTA ; Valitse pankki MOVWF ARVOL ; return ;************************************************************************ FLASHALUSTUS BANKSEL OSOITEL ;Pankkiin jossa sijaitsee OSOITEK rekisteri. clrf OSOITEL ; osoitetieto korkein tavu movlw 0x01 end

29 Pronto Neo Ru-930- Yleiskauko-ohjain LIITE 2 Philips Pronto Neo Touch-Screen Programmable Remote with Macros. Combine all of your remote controls into this easy-to-use touch-screen model. You can program macros to simultaneously activate several functions/components with the push of a button.universal database for easy programming; upgradable via PC Link; unique customizable user interface; 160 x 100 touch-screen LCD with backlight. FOXTEL TM Digital compatible. We have setup the remote so it looks just like the Foxtel remote & we have even put in the codes for you Customisable touchscreen lets you rename or change the shape or the location of any button. Import or create your own custom button logos, ie Foxtel or custom button shapes. Programmable macros let you activate several functions on several components simultaneously by pushing 1 button Dynamic backlit LCD with easy-to-use touch screen for quick, easy operation Upgradable via PC Link, so it's future-proof 1MB non-volatile flash memory Adjustable/programmable piezo buzzer Comprehensive database of remote codes, plus learning function, allow the Pronto Neo to control virtually any component (stereo, TV, DVD player, cable box, etc.) or appliance (air conditioner, fan, lighting) that has an infrared remote control Clock with time/day/date display PC editing software allows you to download files; add, delete and move devices and buttons; load graphics for display; and download software updates and upgrades ( includes RS232 connector cable for PC ) 160 x 100 touch-screen LCD with EL backlight Based on the powerful platform and functionality of the original Pronto

30 Mitsubishi-prokolla LIITE 3

31 Panasonic-protokolla LIITE 4

32 Infrapunakauko-ohjain, ISIS LIITE 5

33 Infrapunakauko-ohjain, ARES LIITE 6

34 LIITE 7/1

35 LIITE 7/2

36 LIITE 8/1

37 LIITE 8/2

38 LIITE 8/3

39 LIITE 8/4

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

ILMASTOINTILAITTEEN KAUKO-OHJAIMEN KÄYTTÖ OHJE

ILMASTOINTILAITTEEN KAUKO-OHJAIMEN KÄYTTÖ OHJE ILMASTOINTILAITTEEN KAUKO-OHJAIMEN KÄYTTÖ OHJE Kiitos, että hankit ilmastointilaitteemme. Ole hyvä ja lue tämä käyttöohje huolella ennen ilmastointilaitteen käyttöä. SISÄLTÖ Kauko-ohjaimen käsittely...2

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0) TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

Taitaja2007/Elektroniikka

Taitaja2007/Elektroniikka 1. Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä saatavaa virtaa b) rikkoo jännitelähteet c) pienentää kytkennästä saatavaa virtaa d) ei vaikuta jännitelähteistä saatavan virran suuruuteen 2.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut

Turvallinen veneily -näyttö. VesselView-ohjelmiston päivittäminen. Automaattinen WiFi-haku. Micro SD -kortin käyttäminen. Osa 1 - Alkuvalmistelut Turvallinen veneily -näyttö Kun VesselView käynnistetään sen oltua sammutettuna vähintään 30 sekuntia, näyttöön tulee turvalliseen veneilyyn liittyviä ohjeita sisältävä ikkuna. Jatka painamalla Accept

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE

GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE ZEUS4-VD GSM PUHEVIESTI & SMS HÄLYTYKSENSIIRTOLAITE V 1.2 ASENNUS, TOIMINTA JA OHJELMOINTI MAAHANTUOJA: FIN- ALERT ELECTRONICS OY WWW.FINALERT.FI PERUSTIEDOT ZEUS4 - VD on GSM hälytyksensiirtolaite joka

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M V1.0 (19.02.2015) 1 (8) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Ilmastointilaitteen / Ilmalämpöpumpun ohjaaminen

Ilmastointilaitteen / Ilmalämpöpumpun ohjaaminen Mene sovelluksen etusivulle. Broadlink RM-Pro Ilmastointilaitteen / Ilmalämpöpumpun ohjaaminen Broadlink RM-Pro:n koodikirjastossa on valmiina tuhansien laitteiden infrapunakauko-ohjainten ohjainkoodit,

Lisätiedot

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58

KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 KOHINASALPAKORTTI BX58 JA RX58 Pekka T. Pussinen, OH8HBG Tämä dokumentti käsittelee Nokia/Mobira B- ja R-58 -sarjan radiolaitteisiin soveltuvan kohinasalpakortin valmistamista ja asentamista. Radioamatöörikäytössä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

BeoSound 4. Täydennys

BeoSound 4. Täydennys BeoSound 4 Täydennys Valikkojärjestelmä Tämä täydennys sisältää korjauksia BeoSound 4:n opaskirjaan. Uuden ohjelmiston myötä musiikkijärjestelmässä on käytettävissä uusia ominaisuuksia. Valikkojärjestelmä

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Kanava ylös / valikko ylös Kanava alas / valikko alas Laske äänenvoimakkuutta. Nosta äänenvoimakkuutta / valikon vahvistus

Kanava ylös / valikko ylös Kanava alas / valikko alas Laske äänenvoimakkuutta. Nosta äänenvoimakkuutta / valikon vahvistus Tuotetiedot Kytkennät Kytkentä VGA-TULO PC-ÄÄNITULO VGA-LÄHTÖ STEREO- LÄHTÖ TV-LÄHTÖ ANTENNI DC-TULO AUDIO-L-TULO AUDIO-R-TULO VIDEO-TULO Ohjauspaneeli S-VIDEO-TULO CH+/YLÖS CH-/ALAS VOL- VOL+/ENTER MENU/ESC

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

DIGITAALINEN AJASTIN ULKOKÄYTTÖÖN

DIGITAALINEN AJASTIN ULKOKÄYTTÖÖN KÄYTTÖ-OHJE DIGITAALINEN AJASTIN ULKOKÄYTTÖÖN E135008 A. Toiminnot 1. Digitaalisen ajastimen ohjelmointi on yhtä helppoa kuin mekaanisen ajastimen antaen samalla digitaalisen ajastimen tarkkuuden. 2. Tällä

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS 31 S AHCON computer inflators are designed with a view to high quality, precision and long service life. The inflation computers are designed in Denmark and manufactured and tested in our own workshop.

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

Käyttöpaneelin merkkivalot

Käyttöpaneelin merkkivalot tarkoittavat eri asioita niiden järjestyksen mukaan. Merkkivalot, jotka ovat pois päältä, päällä ja/tai vilkkuvat, osoittavat tulostimen eri tilanteita kuten tulostimen tilaa, tarvittavia käyttäjän toimia

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje

DIMLITE Single. Sähkönumero Käyttöohje DIMLITE Single Sähkönumero 2604220 Käyttöohje T1 sisääntulo T1 sisääntulo Yksittäispainikeohjaus Nopea painallus T1 painikkeesta sytyttää valaistuksen viimeisimmäksi aseteltuun tilannearvoon. Toinen lyhyt

Lisätiedot

ÄLYKÄS ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ

ÄLYKÄS ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä ÄLYKÄS ÄÄNENTOISTOJÄRJESTELMÄ EN 54-16 Joustava ja laajentuva järjestelmä - täysin digitaalinen audio Modulaariset keskusyksiköt Täysi integrointi paloilmoitinlaitteisiin

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi

Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi Flowcode 6 Omien komponenttien luonti 3D- tilassa Ledi Oman painonappi komponentin luonti 6 versiossa Flowcode 6 versio mahdollistaa omien Flowcode komponenttien tekemisen. Komponentit on mahdollista piirtää

Lisätiedot

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p 1 1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p Valmista kuvan mukainen BNC-hauenleuka x2 -liitosjohto. Johtimien on oltava yhtä pitkät sekä mittojen mukaiset. 60 100 mm 1 000 mm Puukko ja BNC-puristustyökalu ovat

Lisätiedot

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Laundry Center Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Johdanto Monissa maissa käytettävissä oleva kokonaissähköteho on rajoitettu käytettäessä kahta kodinkonetta yhtä aikaa: -Kokonaisteho

Lisätiedot

KODU. Lumijoen peruskoulu

KODU. Lumijoen peruskoulu KODU Lumijoen peruskoulu Sisällysluettelo 1. Aloitus... 2 1.1 Pelin tallennuspaikka... 2 1.2 Kodu Game lab... 3 2 Maan luominen... 4 2.1. Seinän tekeminen... 5 2.2. Vesialueen tekeminen peliin... 6 2.3.

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO

Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Rubato (oikeakätinen) Rubato (vasenkätinen) TEKNISET TIEDOT Mitat: 150 x 85 x 220cm (HUOM! Ammen syvyys on 40cm) Jännite: 220V Taajuus: 50 Hz Virran voimakkuus: 16

Lisätiedot

24.3.2005 Versio 1.0. BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille

24.3.2005 Versio 1.0. BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille BLUETOOTH DONGLE, GS-301 GPS JA NAVICORE PERSONAL Asennusohje Windows 2000/XP ja Nokia Series 60 älypuhelimille 1 SISÄLLYLUETTELO 24.3.2005 1. Asennus...3 1.1 Bluetooth Dongle...3 1.2 Bluetooth GPS...3

Lisätiedot

KÄYTÖN JÄLKEEN HUOLEHDI, ETTÄ KAIKKI PALAUTETAAN PAIKALLEEN JA LAITTEET SAMMUTETAAN ASIANMUKAISESTI.

KÄYTÖN JÄLKEEN HUOLEHDI, ETTÄ KAIKKI PALAUTETAAN PAIKALLEEN JA LAITTEET SAMMUTETAAN ASIANMUKAISESTI. KÄYTÖN JÄLKEEN HUOLEHDI, ETTÄ KAIKKI PALAUTETAAN PAIKALLEEN JA LAITTEET SAMMUTETAAN ASIANMUKAISESTI. Sisällys 1. Perusvalaistus ja valkokangas... 1 2. Tietokone, dokumenttikamera, kevyt äänentoisto, netti

Lisätiedot

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita

Lisätiedot

SafeLine VV3. Operating instructions. Näyttää kerrokset, nuolet ja liukuvat viestit.

SafeLine VV3. Operating instructions. Näyttää kerrokset, nuolet ja liukuvat viestit. SafeLine VV3 Operating instructions Näyttää kerrokset, nuolet ja liukuvat viestit. SafeLine VV3 Operating instructions safeline.eu Table of contents Installation & Testing Asennus 5 Merkit, jotka voidaan

Lisätiedot

Asennus ja käyttöopas

Asennus ja käyttöopas Asennus ja käyttöopas EKRUCBS Asennus ja käyttöopas Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Käyttäjälle 2 1 Painikkeet 2 2 Tilakuvakkeet 2 Asentajalle 3 3 Yleiskuvaus: Asentaminen ja määrittäminen 3 4

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. PIONEER AVIC-S1 http://fi.yourpdfguides.com/dref/1236045

Käyttöoppaasi. PIONEER AVIC-S1 http://fi.yourpdfguides.com/dref/1236045 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle PIONEER AVIC-S1. Löydät kysymyksiisi vastaukset PIONEER AVIC-S1 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet,

Lisätiedot

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien

Lisätiedot

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi.

Jos sinulla on kysyttävää 10. Vastaanotin toimi. Tärkeät turvallisuustiedot ennen käyttöönottoa 1 Onnea uuden Langattoman Baby Guardin johdosta. Ennen kuin otat langattoman Baby Guardin käyttöösi, lue kaikki turvallisuus- ja käyttööhjeet huolellisesti,

Lisätiedot

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset Sivu 1 (5) 1 Raitiovaunun oven avaamis- ja sulkemispiiri Raitiovaunun oven vieressä on matkustajan avauspainike. Kun vaunu on paikallaan, matkustajan avauspainikkeen painaminen antaa signaalin, joka avaa

Lisätiedot

C: Antenniliitin D: USB-liitin. Asennus FI. Aseta CD. Windows 98(SE), ME ei tueta.

C: Antenniliitin D: USB-liitin. Asennus FI. Aseta CD. Windows 98(SE), ME ei tueta. Tuotetiedot C A G B A: Infrapunavastaanotin B: Virtavalo (LED) C: Antenniliitin D: USB-liitin D E F E: USB-verkkokaapelin liitin F: Kauko-ohjain G: Antenni Asennus Sijoita antenni mielellään lähelle ikkunaa.

Lisätiedot

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset

Lisätiedot

NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE

NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 1 Versio 2.1 NETIKKA TV KÄYTTÖOHJE Netikka TV 2(10) Tervetuloa Netikka TV:n käyttäjäksi! Tervetuloa käyttämään Anvian Netikka TV -palvelua. Onnittelemme sinua hyvästä valinnasta! Palvelu antaa

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 4

Flash ActionScript osa 4 Flash ActionScript osa 4 Tekstikentät Flash:ssa tekstikenttä voi olla tyypiltään joko TLF Text tai Classic Text. TLF Text on uusi Flash CS5 tullut tyyppi. Sen animointi ja muotoilu ominaisuudet ovat monipuolisemmat

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation

FinFamily Installation and importing data (11.1.2016) FinFamily Asennus / Installation FinFamily Asennus / Installation 1 Sisällys / Contents FinFamily Asennus / Installation... 1 1. Asennus ja tietojen tuonti / Installation and importing data... 4 1.1. Asenna Java / Install Java... 4 1.2.

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi Risto Järvinen 2.11.2015 Luennon sisältö Alustus: Väylät, mitä ja miksi. Alustus: logiikka-analysaattori. Yleisnäkymä Arduino/AVR:n väyliin. Väylä: I2C Väylä:

Lisätiedot

Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera

Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera No.1. Plug and Play IP Kamera Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera Helppo Käyttäjän ei tarvitse tietää mitään verkkotekniikasta eikä tehdä mitään asetuksia tai porttiohjauksia reitittimeen.

Lisätiedot

Matinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas

Matinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas Matinkylän harjoitushallin (MK2/MK3) äänentoiston pikaopas Matinkylän harjoitushalliin on uusittu äänentoistojärjestelmät maaliskuussa 2012. Tämän pikaoppaan tarkoituksena on helpottaa järjestelmän käyttöä

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

HP-mediakaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas

HP-mediakaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas HP-mediakaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows ja Windows Vista ovat Microsoft Corporationin tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä

Lisätiedot

HP Mobile -kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas

HP Mobile -kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas HP Mobile -kaukosäädin (vain tietyt mallit) Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows ja Windows Vista ovat Microsoft Corporationin tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä

Lisätiedot

Sisällys. Beo4-kaukosäätimen käyttö, 3. Beo4:n näppäimet yksityiskohtaisesti, 4 Beo4:n näppäimien perus- ja lisätoiminnot

Sisällys. Beo4-kaukosäätimen käyttö, 3. Beo4:n näppäimet yksityiskohtaisesti, 4 Beo4:n näppäimien perus- ja lisätoiminnot Beo4 Opaskirja Sisällys Beo4-kaukosäätimen käyttö, 3 Beo4:n näppäimet yksityiskohtaisesti, 4 Beo4:n näppäimien perus- ja lisätoiminnot Beo4:n mukauttaminen, 5 Lisänäppäimen lisääminen Lisänäppäinten siirtäminen

Lisätiedot

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Liite 4 1(19) KEMIN ENERGIA Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Janne Pirttimaa 12.2.2013 Liite 4 2(19) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhdistäminen bluetoothilla... 3 2. Ongelmatilanteet ja ratkaisut...

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

SafeLine GL1. Käsikirja. GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. (GSM-Line)

SafeLine GL1. Käsikirja. GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. (GSM-Line) SafeLine GL1 (GSM-Line) Käsikirja GSM-vaihtoehto kaikille hissipuhelimillemme. SafeLine GL1 (GSM-Line) Käsikirja safeline.eu Sisältö Safety and general information Käyttöönotto 4 LED-Diodit 4 Häiriö/huono

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Seuraavat toiminnot suoritetaan käyttämällä LG- tallentimen kaukosäädintä.

Seuraavat toiminnot suoritetaan käyttämällä LG- tallentimen kaukosäädintä. 1 Digitointi VHS-kasetilta DVD-Ievylle Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Prosessi kestää niin kauan kuin VHS:n toisto kestää. Soittimessa voi käyttää DVD-R, DVD+R sekä uudelleen kirjoitettavia

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Ohje 1 (10) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

Action Request System

Action Request System Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

UNICARD ACR-201 UNICARD 1. JOHDANTO

UNICARD ACR-201 UNICARD 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO UNICARD ACR-201 Unicard:issa on kaksi vaihtokoskettimella varustettua relettä. Yksikössä on liitokset kahdelle painonapille, magneettikosketin ja aikaohjaus korteille, ryhmäkoodille ja rekisteröinnille.

Lisätiedot

Käyttöohje Thermo Call TC3. Yleisiä ohjeita. Käyttämisestä. Hyvä Webaston käyttäjä

Käyttöohje Thermo Call TC3. Yleisiä ohjeita. Käyttämisestä. Hyvä Webaston käyttäjä Käyttöohje Thermo Call TC3 Yleisiä ohjeita Hyvä Webaston käyttäjä Kiitämme uuden Thermo Call TC3 kauko-ohjaimen hankinnasta. Tällä laitteella voitte käyttää Webasto-lämmitintä helpolla ja ajanmukaisella

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Käyttöohje. Teknocalor MagiCAD plugin

Käyttöohje. Teknocalor MagiCAD plugin Käyttöohje Teknocalor MagiCAD plugin Sisältö Teknocalor MagiCAD plugin... 1 Ohjelman asentaminen... 1 Tarvittavat ohjelmat... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistäminen... 2 Ohjelman käyttäminen... 3 Teknocalor

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05

Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05 Turva Turvalaserskannerit Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05 Suojavyöhyke 5 m Varoitusvyöhyke 20 m 4 OSSD turvaulostuloa 2 suojavyöhykettä / 1 suojavyöhyke + 2 varoitusvyöhykettä Tyyppi 3 SIL2, PL d www.oem.fi,

Lisätiedot

Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P.

Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Asemat Käyttöohje Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

T80_a_BA.book Seite 1 Donnerstag, 22. April :01 16 Telestart T80

T80_a_BA.book Seite 1 Donnerstag, 22. April :01 16 Telestart T80 Telestart T80 D Deutsch 1 Dansk 61 DK GB English 11 Svenska 71 S F Français 21 Norsk 81 N I Italiano 31 Suomi 91 FIN ES Español 41 Polski 101 PL NL Nederlands 51 Русский 111 RU Käyttö- ja huolto-ohje

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen

Ulkoisten näyttömittarien liittäminen Taustaa Taustaa Ulkoisia näyttömittareita ohjataan BCI-ohjausyksiköllä (Bodywork Communication Interface, päällirakenteen tietoliikenneliittymä). Ehdot, mitä ajoneuvon tietoja ulkoiset näyttömittarit näyttävät,

Lisätiedot