Naiset ja miehet. saatesanat / aus DEr redaktion

Transkriptio

1 saatesanat / aus DEr redaktion Naiset ja miehet Mitä miehet ajattelevat? Mitä naiset haluavat? Mitä mies odottaa parisuhteelta? Yksi aikakauslehtien yleisimmistä otsikoista koskee miehen ja naisen välistä kommunikaatiota. Ja kieltämättä on niin, että veljen, pojan, elämänkumppanin tai miespuolisen kollegan ajatuksenjuoksua on välillä vaikea jäljittää ja toisin päin asia on kuulemma samoin. Mari Nenonen ja Sanna Rastas työskentelevät kumpikin miesvoittoisella alalla ja kertovat tulevansa toimeen miesten kanssa erittäin hyvin. Liian herkkänahkainen vain ei saa olla. Kommunikointi on miesten kanssa hyvin suoraa. Ei tarvitse arvuutella, tarkoittivatko oikeasti sitä mitä sanoivat, toteaa Mari Nenonen, joka välillä on ainoana naisena työmaalla. Juuri luullun ymmärtäminen onkin perheterapeutti Mari Kinnusen mukaan parisuhteiden yleinen ongelma: Toinen tai molemmat luulevat tietävänsä jo valmiiksi, mitä toinen ajattelee. Lue lisää kommunikaatiovinkkejä ja Marin ja Sannan kokemuksia miesten maailmasta sivulta 10 alkaen. Einer der besten Augenblicke auf dem Camp: Gemeinsam am Lagerfeuer sitzen, singen, spielen und grillen, schreiben unsere Pfarrerinnen Anna-Maari Ruotanen und Hanna Savukoski in ihrem Bericht von den diesjährigen finnisch-deutschen Konficamps (s. ab Seite 6). Nach dem Camp ist vor dem Camp: Auch im kommenden Sommer führen wir wieder zwei Freizeiten in Finnland durch. Die deutsch-finnische Konfizeit ist neben allem Spaß auch ein wichtiger Baustein für die eigene (deutschfinnische) Identität. Für 2016 gibt es noch freie Plätze und Anmeldungen sind bis möglich. Ich wünsche Ihnen gemütliche herbstliche Momente mit Ihrem Rengas! Mukavaa syksyä ja antoisia Rengas-hetkiä! kuva/foto: Timo Prinz Ritva PRinz Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin

2 Tässä lehdessä / in dieser ausgabe Miehet Naiset Millaista on työskennellä työmaalla ainoana naisena 30 miehen joukossa? Tai viettää häitä yhdessä 17 muun parin kanssa? Voivatko samaa sukupuolta olevat mennä naimisiin kirkossa? Mikä auttaa, kun kommunikaatio parisuhteessa takkuilee? Lue teemakokonaisuus naisista ja miehistä sivulta 10 lähtien. 10 Uusi suurlähettiläs Suurlähetystön ja kaikkien suomalaistoimijoiden työ täällä on tärkeämpää kuin ehkä koskaan, toteaa Ritva Koukku-Ronde. Hän aloitti Suomen Saksan-suurlähettiläänä syyskuun alussa ja esittäytyy sivuilla Toivotamme uuden suurlähettilään lämpimästi tervetulleeksi! Der Mann mit dem Champagnerglas Hämeenlinna, die Geburtsstadt von Jean Sibelius, nannte sich dieses Jahr stolz The world capital of Sibelius. Ulrich Grote erzählt von unbekannteren Seiten des großen Komponisten, z. B. wo das Donnermotiv der Finlandia seinen Ursprung hat und ob Sibelius seine Gäste wirklich mit Champagner begrüßte (S. 26). Kunst und Kaffee In der uralten Truper Kapelle feierten Mitglieder der finnischen Gemeinden aus Bremen, Kiel, Hannover und Hamburg das 20-jährige Bestehen der finnischen Gemeinde Bremen mit Kansanlaulumessu, Kunst, Kaffeebüffet und Tanz. Hans-Otto Steudle, ein Gründungsmitglied, berichtet auf Seite 29. Aloitteita pääministerille Tämä jos mikä on siis todella virallinen kanava saada meidän ulkosuomalaisten näkökulmat esille Suomessa, toteaa Saksan Suomikoulujen neuvoston puheenjohtaja Pia Godderis Ulkosuomalaisparlamentista. Lue Pian USP-kokemuksista toukokuun täysistunnossa sivulta kuvat/fotos: Fotolia/@Kurhan, Reto Halme, Ulrich Grote, Heidemarie Penzel, Suomi-Seura

3 ajankohtaista / aktuelles kiitos tuesta nkurenkurun koulun hyväksi Danke für ihre unterstützung für die Schule in nkurenkuru Suomalaiset seurakunnat ovat tukeneet vuodesta 2008 alkaen Namibiassa sijaitsevaa Nkurenkurun koulua Suomen Lähetysseuran kautta yhteensä noin eurolla. Tuki on saavuttanut tavoitteensa, ja koulu pystyy ensi vuodesta lähtien vastaamaan toiminnastaan omavaraisesti. Siksi Lähetysseura lopettaa tuen välittämisen eikä SKTK:n kautta voi syyskuun lopun jälkeen enää lähettää tukea Nkurenkurun koululle. Sydämellinen kiitos kaikille vuosien saatossa Nkurenkurun koulua ja sen oppilaita tukeneille! Naisten Pankkia tuemme Kirkon Ulkomaanavun kautta entiseen tapaan. Die finnischen Gemeinden in Deutschland haben die kirchliche Schule in Nkurenkuru/Namibia über die Finnische Missionsgesellschaft seit 2008 mit insgesamt ca Euro unterstützt. Jetzt wurde das Ziel der Eigenständigkeit erreicht und die Schule kann sich in Zukunft aus eigener Kraft finanzieren. Deshalb beendet die Finnische Missionsgesellschaft die Unterstützung. Nach Ende September können daher vom ZfkA auch keine Spenden mehr nach Nkurenkuru weitergeleitet werden. Herzlichen Dank an alle Unterstützer! Nach wie vor unterstützen wir Women s Bank über Finn Church Aid. Tiliyhteystiedot / Kontoverbindung: S. 64 Lisätietoa / weitere Informationen: Lähetystyöstä vastaava pappi / Verantwortliche Pfarrerin: Päivi Lukkari, pappi.lukkari@gmx.de kuvat/fotos: Marija Skara, Fotolia Yuri Arcurs naisten seminaari 2016: tunteiden aallokossa matkalla tyytyväisyyteen Tunteet tulevat ja menevät, sanotaan. Mutta hallitsenko minä tunteita vai hallitsevatko tunteet minua? Miten tunteiden aallokko vaikuttaa jaksamiseeni ja voiko tunteiden ristiaallokossa oppia matkaamaan kohti tyytyväisyyttä? Mukana pohtimassa: Terhi Lahdensalo, perhe- ja parisuhdetyöhön erikoistunut diakoni Oulunkylän seurakunnasta Helsingistä ja Päivi Lukkari aika: Paikka: Wiesbaden ( hinta täysihoitoineen (suihku ja WC huoneen yhteydessä): yhden hengen huoneessa 150, kahden hengen huoneessa 140, päiväkävijät 77. Sitovat ilmoittautumiset mennessä -> yleinen tapahtumakalenteri Lisätiedot: pappi.lukkari@gmx.de, Rengas 12/2015 ilmestyy KV 48 joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 01-02/2016 ilmestyy KV 1 tammi-helmikuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 Naapuriavusta ystäväpalveluun? Kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttaminen on seurakunnan perustehtävä. Tätä varten on Saksan suomalaisissa seurakunnissa säännöllistä diakonista vapaaehtoistyötä. Naapuriavuksi (Nachbarschaftshilfe) kutsutun työmuodon toimintakenttä on laaja, se ulottuu uusmuuttajille suunnatuista neuvontapalveluista maallikkosielunhoitoon. Seurakuntalaisen silmissä naapuriapu näyttäytyy joskus lähinnä elämänkokemusta omaavien rouvashenkilöiden innokkaana avuliaisuutena. Tosiasiassa kyse on motivoituneiden ja erilaista osaamista omaavien vapaaehtoisten pitkäjänteisestä sitoutumisesta lähimmäisen tukemiseen. Naapuriavulla on merkittävä pitkittäisvaikutus apua tarvitsevien seurakuntalaisten arjessa. Näin tulee olla jatkossakin. Kirkollisen vapaaehtoistyön asema Saksassa on kehittynyt viime aikoina merkittävästi. Osaltaan syynä on lainsäädännön muuttuminen: erilaisten vastuukysymysten merkitys korostuu, kun diakoninen vapaaehtoistyö saa yhä vaativampia muotoja osana yhteiskunnan järjestäytyneitä tukiverkkoja. Kuka on vastuussa, kun autettavalle tai auttajalle aiheutuu vahinkoa auttamistilanteessa? Kuka huolehtii vapaaehtoisten säännöllisestä koulutuksesta ja ohjaamisesta? Kuka päättää, mitä vapaaehtoinen saa tehdä ja mikä ei kuulu hänen tehtäviinsä? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia, kun kirkkoraadit pohtivat naapuriavun tulevaisuutta seurakunnissa Vapaaehtoisen auttamistyön tulee nykyisten vaatimusten valossa olla järjestetty siten, että toiminnalla on selkeästi määritelty järjestäjä, joka on oikeudellisesti rajoitetusti vastuussa vapaaehtoistyöntekijöiden toiminnasta. Vapaaehtoistyön tulee puolestaan perustua aina järjestäjän antamaan valtuutukseen, johon vapaaehtoisen on sitouduttava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisten naapuriapuryhmien tulisi olla selkeämmin osa paikallisen evankelisen kirkon vapaaehtoistyön rakenteita. Paikallisen seurakunnan tai alueellisen diakoniatyön kautta suomalaisetkin auttajat pääsevät osallisiksi säännöllisestä koulutuksesta ja ohjauksesta. Samalla auttajat saavat yksiselitteisen vakuutusturvan. Naapuriavun uudelleenjärjestelyjen toteuttamiseksi kirkkoraateja on pyydetty nimeämään mennessä uusi naapuriavun yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on yhdessä alueen papin kanssa selvittää mahdollisuudet liittää suomalainen naapuriapu osaksi evankelisen kirkon muuta vapaaehtoistoimintaa omalla alueellaan. Selvitystyön tulisi tapahtua mennessä, jotta naapuriavun uudelleenorganisointi olisi mahdollista toteuttaa pääosassa seurakunnista jo kevätkaudella uusi nimi? Matti nikkanen Toimintamallin muuttuessa on syytä pohtia, onko aiheellista antaa naapuriavulle uusi nimi. Suomessa tämäntyyppisen vapaaehtoistoiminnan nimeksi on vakiintunut ystäväpalvelu. Saksankieliset seurakunnat puolestaan käyttävät yleisimmin nimitystä Besuchsdienst. Pyydän palautetta ja ehdotuksia myös mahdollisista muista nimistä kirjallisesti joko SKTK:n toimiston kautta (Herrenhäuser Str. 12, Hannover) tai suoraan sähköpostitse (matti.nikkanen@elkb.de). Ehdotukset pyydän toimittamaan mennessä. Matti nikkanen kuva: Dron - Fotolia.com

5 Kirjallisuuden voima Klassikkokirjailijoiden kotimuseot ovat mielenkiintoinen osa eurooppalaista kulttuuria. Enemmän tai vähemmän alkuperäisessä asussa olevat kodit antavat mielenkiintoisen vaikutelman siitä, miten kirjailijat elivät ja työskentelivät. Museoiden esillepano toki kertoo usein enemmän siitä, mitä eri sukupolviin lukeutuvat lukijat ajattelevat rakkaista runoilijoistaan: Johann Wolfgang von Goethen kotimuseo Weimarissa tai Johan Ludvig Runebergin museo Porvoossa kertovat miehistä, jotka saavuttivat jo elinaikanaan kansallissankarin aseman. Kultillisia piirteitä saavissa museoissa tulee herkästi vieraantunut olo. Vänrikki Stoolin tarinat esimerkiksi edustaa mieskuvaa, jossa urheus ja sisukkuus ilmentävät pikemmin miehen mielen pinnallista kovuutta kuin todellista luonteenlujuutta. Väkivallan ja uhkarohkeuden ylistäminen on vaarallista. Viime kesänä minulla oli mahdollisuus vierailla Jane Austenin kotimuseossa Chawtonissa Etelä-Englannissa. Kaunis, vaatimaton talo keskellä kukkivaa englantilaista maaseutua synnytti miellyttävän tunnelman antaen osittain epärealistisen kuvan Austenin naisten seesteisestä ja ilmeisen onnellisesta elämästä. Miehinen itsetehostus ja mahtipontisuus loistivat museossa poissaolollaan. Näin oli myös kirjailijattaren todellisessa elämässä: Jane Austen ei koskaan avioitunut ja perustanut perhettä. Austenin tapa kuvata ihmisten käytöstä ja siihen liittyviä ihanteita oli puhutellut poliitikkoa, joka joutui jatkuvasti selvittelemään oikukkaiden ja tunteella käyvien sotilasjohtajiensa edesottamuksia. Esimerkiksi päätökset Saksan siviiliväestön massapommituksista perustuivat osittain tunnevaltaiseen tuhoamisvimmaan, jossa kostonhalu näytteli määräävää roolia. Jane Austen palautti siinä hetkessä pääministerin uskon järjen ja kulttuurin kykyyn muokata ihmisen tunteita ja viettejä. Austenin maailmassa tuhoavaa käyttäytymistä hillitsevien järjen ja hyvien tapojen tuli hallita ihmisen käytöstä lähisuhteissa ja perhepiirissä. Churchill uskoi hyvien teiden perussääntöjen ihmissuhpätevän myös kansojen välisissä suhteissa. Tässä hän liittyy vahvasti kristillisen humanismin perinteeseen. Matti nikkanen Minusta henkilökohtaisesti koskettavin näyttelyesine Austenin kotimuseossa oli kuitenkin Britannian pääministeri Winston Churchillin kirje vuodelta 1943, jossa ikääntyvä ja sairasteleva poliitikko kuvaa suhdettaan Jane Austenin kahteen pääteokseen Järki ja tunteet sekä Ylpeys ja ennakkoluulo. Monen miehen tapaan Churchill ei ollut nuorempana tuntenut vetoa naiskirjallisuuden klassikoiksi miellettyihin teoksiin. Jouduttuaan vaikeassa sota-ajan tilanteessa vuoteen omaksi ja kenties masennuksen valtaan päätti pääministeri lukea Austenin kirjat. Kirjat piristivät häntä suuresti ja hän mainitsee syynkin: Jane

6 muistoja kesän sasu-rippileireiltä Konfierinnerungen Vuoden 2015 Sasu-riparit alkoivat yhteisellä tutustumisviikonlopulla helmikuussa Oberurselissa. Viikonlopun jälkeen kesän riparit olivat odotettu juttu sekä rippikoululaisten että isosten ja ohjaajien taholta. Vihdoin hetki koitti heinä-elokuun vaihteessa, kun yhteensä 39 rippikoululaista ja 10 isosta matkasi lentokoneella, autolla tai junalla kohti jännittävää Sasu-kokemusta Salossa tai Ylöjärvellä. Leirien aloittamiseen sisältyi pientä jännitystä kaikkien taholta, sillä molemmat yhteistyöseurakunnat olivat uusia. 10-päiväiseen rippikoululeiriin sisältyi monia eri tunteita ja tunnelmia ja yhdessä kasvamista eri tilanteissa. Päivät kuluivat nopeasti oppikokonaisuuksien, hartauksien, pelailun, laulamisen, leikkimisen ja saunomisen merkeissä säännöllisen ja runsaan ruoan rytmittämänä. Osittain sateisista ja pilvisistä päivistä huolimatta molemmista leireistä jäi lämpimät ja aurinkoiset muistot. Leirit huipentuivat juhlalliseen konfirmaatiomessuun meille kaikille uusissa kirkoissa, Salo-Uskelan kivikirkossa ja Ylöjärven puukirkossa. Haikein ja kiitollisin tunnelmin hyvästelimme toisemme juhlahetken jälkeen ja toivomme, että tapaamme kaikki pian uudelleen lokakuussa JuureS-viikonlopun merkeissä! Lue rippikoulutunnelmista lisää ripariblogistamme ( ja Sasu- Instagramista. Ein schöner Abend beim Lagerfeuer. Nach einem arbeitsreichen Tag ist es endlich Zeit, sich auszuruhen. Kaunis ilta leirinuotiolla. Pitkän ja työntäyteisen päivän jälkeen on vihdoin aika rauhoittua. Evankeliumi, ilosanomamme on war das beliebteste Lied auf dem Konfi-Camp in Ylöjärvi. Dieses Lied haben wir fast jeden Tag gesungen, auch in dem Konfirmationsgottesdienst Evankeliumi, ilosanomamme on. Tämä oli kaikkein suosituin laulu Ylöjärven riparilla. Tätä laulua lauloimme melkein joka päivä, myös konfirmaatiossa. kuvat/fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen

7 Es ist Zeit zu feiern! Unser Camp ist leider zu Ende, aber ein Höhepunkt wartet noch - Konfirmation in der Kirche von Salo-Uskela. Einer der besten Augenblicke auf dem Camp... Gemeinsam am Lagerfeuer sitzen, singen, spielen und grillen. Yksi parhaista hetkistä leirillä... Yhdessä oloa nuotiolla, laulua, pelejä ja grillausta. Alle haben eine eigene Gebets-Perlenkette gebastelt. Mit einem von diesen Perlen begleiteten Gebet haben wir jeden Tag angefangen. Aamumme alkoivat helmirukoushetkellä. Jokainen askarteli leirin alussa itselleen oman helmiketjun. Nyt on juhlan aika! Leirimme on tullut päätökseen ta yksi kohokohta odottaa vielä - konfirmaatio mut- Salo-Uskelan kivikirkossa. Obwohl das Wetter immer nicht so top war, haben wir die Zeit genossen und Volleyball in der Sonne gespielt. Das wichtigste war nicht, zu gewinnen sondern der Spaß! Vaikka säät eivät aina suosineetkaan pääsimme sentään aurinkoisina hetkinä Naarilan Beachvolley-kentälle. Tässä pelissä tärkeintä ei ollut voitto vaan hauskuus! kuvat/fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen Kokosivat: anna-maari RuOtanEn ja hanna SavukOSki

8 Suomalais-saksalaisille rippikoululeireille vuonna 2015 osallistuivat: An den finnisch-deutschen Konficamps nahmen 2015 teil: Salossa: Niklas Bleck Jonas Harm Laura Hirvonen Riki Immonen Oliver Janhunen Laura Jüngling Joonas Klama Niklas Klama Jan-Mikael Laaksonen Charlotta Laux Joel Luttenberger Henrikki Malkamäki Mia Moldenhauer Matias Nokka Silja Pirseyedi Niklas Schüdde Emilia Steuer Mariel Tähtivaara Jasmin Vesterholm Emma Wartiainen Leena Wilms Alexander Zengerling Patrick Zengerling ylöjärvellä: Matthew Band Joel Christlein Mika Gref Elise Harjunpää Ilse Harjunpää Karlotta Hein Judith Lienard Lola Liesegang Joel Morell Janne Numerla Liina Saahko Elias Santamaa Miro Suvelo Kaisla Tarkka Aarni Tiihonen Sasu-rippikouluun 2016 Die Anmeldungen für die Konfizeit 2016 sind bis möglich! Jede Menge Spaß erwartet dich! Kesällä 2016 mukaan Sasu-seikkailuun pääsee Salossa ja Espoossa Lue lisää nettisivuiltamme ( > nuoret > rippikoulu) ja ilmoittaudu mennessä. kuvat/fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen, Marija Skara

9 Tule mukaan isosasu-toimintaan! Werde TeamerIn! kuva/foto: Anna-Maari Ruotanen Kiinnostavatko ryhmänohjaajan tehtävät ja taidot? Tahdotko päästä kokemaan riparitunnelmaa uudelleen? Sinä rippikoulun käynyt nuori tervetuloa Isosasu-koulutukseen! Koulutus antaa sinulle mahdollisuuden kehittää ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojasi sekä ryhmän johtamiseen, hartaushetkien suunnitteluun ja ohjelmallisten tapahtumien kehittämiseen tarvittavia taitoja. Isoskoulutus muodostuu neljästä koulutusviikonlopusta ja väliajan itsenäisestä tehtävästä. Isoskoulutuksen suorittaminen kestää kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Isosiksi haluavilta edellytetään sitoutumista koko koulutuksen suorittamiseen sekä osallistumista vähintään kahteen Isosasu-koulutukseen ennen isosena toimimista. Jos siis olet käynyt rippikoulun vuonna 2015, sitoudut isoseksi vuodelle 2016 hakiessasi osallistumaan vähintään syksyn 2015 sekä kevään 2016 Isosasu-viikonloppuihin. Vuoden 2016 isoset valitaan tammikuussa Syksyn isoskoulutusviikonloppu järjestetään Oberurselissa, Haus Heliandissa. Viikonlopun hinta on 70 ja se sisältää yöpymisen, ruokailut sekä opetusmateriaalit. Mikäli matkakulusi koulutustapahtumaan ylittävät 80, korvaa SKTK hakemuksesta ylimenevän osan kulujenkorvausohjeensa mukaan. (Kulujenkorvausohjeen löydät > mikä on SKTK > materiaalipankki > kulujenkorvausohje.) Du bist finnisch oder finnisch-deutsch, konfirmiert und hast Interesse an der Arbeit mit Kindern und Jugendlichen sowie an christlichen Inhalten? Dann bist du bei der Isosasu-Schulung genau richtig! Diese bietet dir die Möglichkeit, deine Fähigkeiten in Kommunikation und zwischenmenschlichen Beziehungen zu entwickeln, eine Gruppe leiten zu lernen, Andachten, thematische Einheiten und unterschiedliche Veranstaltungen zu planen und durchzuführen. Die Isosasu-Schulung beinhaltet insgesamt vier Schulungs-Wochenenden und schriftliche Aufgaben und dauert ca. zwei Jahre. Die TeamerInnen für die Konficamps 2016 werden im Januar 2016 gewählt. Voraussetzung ist, dass man bis zum Sommer 2016 an mindestens zwei Isosasu-Wochenenden teilgenommen hat. Wenn du also 2015 konfirmiert wurdest, kannst du dich für die Teamertätigkeit 2016 bewerben, wenn du dich verbindlich für beide Schulungswochenenden im November 2015 und April 2016 anmeldest und an beiden auch teilnimmst. Das nächste Wochenende findet in Oberursel, Haus Heliand, statt und kostet 70. Das beinhaltet die Übernachtung, Verpflegung sowie Lernmaterialien. Wenn die Zugfahrkarten in der 2. Klasse mehr als 80 kosten, kannst du finanzielle Unterstützung beim ZfkA für den 80 übersteigenden Anteil beantragen. Seuraavat Isosasu-koulutukset: isosasu syksy, Oberursel Huom! Ilmoittaudu viimeistään mennessä! Anmeldungen bis isosasu kevät, Oberursel Ilmoittaudu mennessä. Anmeldungen bis Lisätietoja ja ilmoittautumislomake / Weitere Informationen und Anmeldeformular: > nuoret ja/und Hanna Savukoski, hanna.m.savukoski@gmail.com ja Anna- Maari Ruotanen, ruotanen@kirche-koeln.de

10 miehet Naiset Wie ein Tropfen Essig in Olivenöl Frauen, die in Vorstandsetagen börsennotierter Unternehmen sitzen oder auf der Baustelle Schubkarre schieben und Männer, die Krippenkinder betreuen; im Grunde kann jede und jeder in Finnland wie in Deutschland jeden Beruf ergreifen abgesehen vom katholischen Priester. Das agieren in der Männerwelt habe sie allerdings üben müssen, sagt die Medienmanagerin Aleksandra Solda-Zaccaro im Spiegel-Interview: Allein unter Männern fühlte ich mich als Frau manchmal wie ein Tropfen Essig in Olivenöl. Das mochte sich nicht von alleine vermischen. Ich musste lernen, mich in die Männerwelt zu integrieren. Ihrer Meinung nach könnten Frauen von Männern Pragmatismus lernen, die Fähigkeit Situationen zu abstrahieren und nicht auf die eigene Person zu beziehen: Für mich war es schwer zu verstehen, dass Männer sich offen attackieren, anschließend ein Bier an der Bar zusammen trinken oder joggen gehen und nichts nachgetragen wird. Diese Meinung teilen auch Sanna Rastas und Mari Nenonen, die jeweils in einem Männerberuf als Instrumentenbauerin und Landschaftsgärtnerin arbeiten: bei Männern wüsste man leichter, worum es eigentlich geht. Ein dickes Fell wäre allerdings oft nötig und Sinn auch für derberen Humor. In vielen Leitungspositionen müsse eine Frau sich auch in Finnland anders behaupten, meint Mari: Um anerkannt zu werden, muss eine Frau sicher mehr tun als ein Mann. Periaatteessa nainen ja mies voivat niin Suomessa kuin Saksassa valita minkä tahansa ammatin katolista pappia lukuun ottamatta. Naisten ja miesten ammattijakaumat ovat kuitenkin edelleen erilaiset. Suomen Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2012 miehiä oli enemmän sotilaina, johtajina, rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöinä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöinä. Naisilla suurimmat ammattiryhmät olivat palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät sekä asiantuntijat, joihin kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat. Millaista on työskennellä perinteisesti miehisellä alalla? Siitä kertovat Sanna Rastas ja Mari Nenonen. Lähteet/Quellen: kuva/foto:

11 miehet Naiset Rennolla asenteella pärjää kuva/foto: privat Mari Nenonen (36) on kotoisin Itä-Suomesta ja asunut ennen Saksaan muuttoaan pääkaupunkiseudulla. Hän työskentelee vihrerrakentajana Nürnbergissä. Työkavereista yli 20 on miehiä ja kolme naisia. Miten päädyit viherrakentajaksi? Tämä on toinen ammattini. Tein yhden uran tapahtumatuottajana. Työ oli mielenkiintoinen, mutta stressaava ja taloudellisiin suhdanteisiin helposti reagoiva. Päädyin opiskelemaan maisemasuunnittelua, koska olen kiinnostunut luovuudesta sekä luonnosta ylipäänsä, maalta kun olen kotoisin. Hyväksi suunnittelijaksi ei voi kuitenkaan tulla ilman rakentamiskokemusta ja siten hakeuduin ensin viherrakentamistehtäviin. Millaista on työskennellä pääasiassa miesten kanssa? Miesten kanssa työskentely on mielestäni helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin naisten kanssa. Minulla on kolme vanhempaa veljeä, joten toki se on opettanut minulle jo miesten kanssa toimimisen pelisääntöjä. Ehkä olen siksi jo lähtökohtaisesti ei-niin-tyypillinen nainen ja tulen helposti toimeen miesten kanssa. Olen työskennellyt myös hyvin naisvaltaisella alalla pukeutumisen parissa. Miehet eivät jää miettimään ja vatvomaan asioita, vaan ovat hyvin suoraviivaisia. Naiset keskittyvät työyhteisössä mielestäni hyvin paljon henkilökemioihin ja keskinäisiin suhteisiin, mikä aiheuttaa varmasti monessa työyhteisössä kitkaa. Kyllähän täällä uudessa työpaikassa alkuun työkaverit vitsaili toisilleen, että teillä on nyt nainen matkassa, joten muistakaa käyttäytyä kuin herrasmiehet. Mutta pian he huomasivat, että jaksan suhteellisen hyvin tehdä ihan samoja hommia kuin hekin. Toki muutamia kertoja ollaan naurettu porukalla työmailla, kun mulle ei vaan ihan samanlaista kuormaa voi lastata kottikärryyn kuin Mari Nenonen (oik.) työskentelee viherrakentajana

12 miehet Naiset Töissä ei voi hienostella, mutta vapaa-ajalla pukeudun naisellisesti ja nautin siitä, kertoo Mari Nenonen. Suomessa tein aluksi viherrakentajan ja sitten työnjohtajan hommia. Työmaamaailma on Suomessakin hyvin miehinen ja siellä naisen, varsinkin työnjohtajan, on ansaittava paikkansa. Töitä saa tehdä varmasti enemmän arvostuksen eteen kuin miehen tarvitsee tehdä. Saksassa tuntuu selkeästi olevan vielä vallalla se, että naisen paikka on kotiäitinä. Täällä puhutellaan jostain syystä aina vanhempaa henkilöä ensin ja monesti tämän tavan edelle tuntuu ajavan vielä naiset. Useamman kerran on työmaalle tuleva ruvennut puhuttelemaan minua ensin. Samasta syystä luultavasti yleensä kaikki työmaalla tervehtivät minua. Naisia ei tällä alalla Saksassa hirveästi näy. Monesti olen ainoana naisena 30 hengen työmaalla. Ovatko miehet erilaisia työkavereita kuin naiset? Onko kommunikointi erilaista? miehille. Välillä tuntuu, että naisena teet ihan samat hommat kuin miehetkin, vaikka fysiikka ei meinaa aina riittääkään. Toisena päivänä taas sinulta viedään työkalut käsistä, kun homma on liian raskasta tai miehet ei kestä katsoa tumput suorana, kun nainen tekee hommia. Suhtaudutaanko sinuun Saksassa eri lailla kuin Suomessa suhtauduttiin? Miehet ovat mielestäni helppoja työkavereita, mutta heillä on monesti taipumus olla aina oikeassa. Naisen ehdottama ratkaisu tai tekotapa menee usein läpi vasta, kun miehen ehdottamaa on turhaan kokeiltu. Kommunikointi on miesten kanssa hyvin suoraa. Ei tarvitse arvuutella, tarkoittivatko oikeasti sitä mitä sanoivat. Miehet kyllä juoruavat myös, mutta sitä tehdään huomattavasti vähemmän kuin naisten kesken. Miesten kanssa pärjää, kun varustautuu rennolla asenteella ja hyvällä huumorilla. Se ei vaadi sen ihmeellisempää taikaa, mutta toki toiset naiset on luotu enemmän työskentelemään miesvaltaisella alalla kuin toiset. Moni kuvittelee, että silloin on oltava hyvin miesmäinen, mutta itse koen ainakin olevani kyllä ihan naisellinen. Töissä ei voi hienostella, mutta vapaa-ajalla pukeudun naisellisesti ja nautin siitä. Käytän mielelläni myös kaikenlaisia hemmottelupalveluita. Moni nainen voisi mielestäni hieman astua pois ylikorostetusta naisellisuudesta. Nainen voi oppia miehiltä suoraviivaisempaa päätöksentekoa ja nopeaa eteenpäin menemistä. Pitää olla yks äijistä Sanna Rastas (38) on Jyväskylästä kotoisin oleva kalustealan artesaani. Hän on asunut Hampurissa melkein 4 vuotta ja rakentaa flyygeleitä Steinway&Sons-yrityksen palveluksessa. Työkavereina on pääasiallisesti miehiä. Miten päädyit soitinrakentajaksi? Mua on aina kiinnostanut ammatillisesti monen asian osaaminen. Olen artesaanina tehnyt lavastuksia elokuva- ja tv-alalla sekä teatterissa, ollut puuseppänä museossa, tehnyt huonekalusuunnittelua parille firmalle ja metallipuolen juttuja myös. Soitinrakentaminen on aina kiehtonut, mutta sillä alalla on todella vaikea löytää töitä Suomesta. Saksassa yllätti se, että törmäsin moneen soitinrakennusfirmaan. Steinway&Sonsille laitoin vapaamuotoisen hakemuksen portfolion kanssa. Pääsin haastatteluun, joka kesti työkokeineen koko päivän ja oli rankin missä oon ikinä ollut. Yhtenä onnenpäivänä sitten sain puhelun, että he haluaisivat mut töihin. kuva/foto: privat

13 miehet Naiset Mun työtäni on flyygelien rakentaminen ja rakastan sitä. Kaiken kaikkiaan yhden flyygelin valmistukseen menee puolesta vuodesta vuoteen. Firma on iso, n. 300 työntekijää, eikä kukaan tee koko flyygeliä yksin, vaan sen valmistus on jaettu eri osastoille työvaiheittain. Mä teen flyygelin mekaniikan osuuden. Eli tavallaan sen flyygelin sisuksen, mikä sitten soi kieliä vasten. Pitää sisällään koskettimet ja raamissa kiinni olevan mekaniikan ja kaikki niihin liittyvät säädöt, että se on soittajalle täydellinen soitin soittaa. Flyygelin valmistuksen olen oppinut työtä tekemällä. Meillä on joko puuseppäkoulutuksen saaneita tai sitten pianonrakentajia töissä. Työ on niin erikoista, että sen voi oppia vain tekemällä ja siihen meillä annetaan aikaa ja kunnon opastus. Jokaisella uudella työntekijällä on oma ns. opettaja, joka auttaa sua n kk, riippuen kuinka nopeasti opit. Millaista on työskennellä pääasiassa miesten kanssa? Työ on ihan samanlaista, olit mies tai nainen. En missään tapauksessa edes haluaisi mitään erityiskohtelua sen vuoksi, että olen nainen, vaikka jotkut fyysiset työt tuntuisi itselle rankemmalta kun miehelle. Meillä ollaan kaikki samalla viivalla ja kaikkia kohdellaan samalla lailla. En ole aikaisemmissakaan töissä kokenut erityiskohtelua sukupuoleni vuoksi. Se on vähän niin, että jos sut on valittu työhön, niin olettamus on, että sä hoidat sen. jotenkin mutkattomampaa ja enemmän puhuttavaa. Kun keski-ikäiset naiset puhu joka päivä kukista ja puutarhanhoidosta ja selän takana toisistaan paskaa, niin musta se tuntu tosi kurjalle, enkä halunnut osallistua näihin kuppikuntiin millään lailla. Mä olen suustani aika räväkkä ja suorasanainen ja miesten kanssa ei tartte niin miettiä. Naiset on jotenkin herkempiä loukkaantuun. Miehet ottaa asiat paremmin huumorilla ja heillä on paljon ronskimpi huumori, joka uppoo muhun. Tosin meillä firmassa ei kauheesti kaksmielinen huumori kuki. Meillä on aika tarkat säännöt työsopimuksessa, mikä on soveliasta ja mikä ei. Suomessa se taas oli jokapäiväistä vitsinaihetta. Miesten kanssa ei itsekään saa olla niin herkkänahkainen eli pitää olla vähän niinku yks äijistä ja kestää kritiikkiä ja suorapuheisuutta ja jaksaa nauraa äärimmäisen tyhmille jutuille. Pojat on aina poikia, vaikka olisivat miehiäkin. Meillä töissä on vaan kourallinen naisia ja itse kyllä kommunikoin heidän kanssa ihan samalla lailla kun miestenkin. Ja hyviä tyyppejä ne naiset meillä onkin. Silti toivon, että firma pysyy tulevaisuudessakin enempi miesvoittoisena. Sanna Rastas rakentaa flyygeleitä. Haastattelut: Ritva Prinz Ovatko miehet erilaisia työkavereita kuin naiset? Onko kommunikointi erilaista? Mä olen niin tottunut tekemään miesten kanssa töitä ja tunnen jotenkin kuuluvani enempi porukkaan kuin ollessani naisvaltaisessa työyhteisössä. Ehkä se tulee jo lapsuudesta, kun oon tottunut oleen poikien kanssa kaverina jo alaluokilta lähtien. Musta miesten kanssa on vaan

14 miehet Naiset HÄÄYÖ Vaivaton vihkitapahtuma tämän ajan ihmisille Sateinen toukokuun keskiviikko kääntyy iltaan Tampereella, Finlaysonin entisellä teollisuusalueella, aivan kaupungin ydinkeskustassa. Tähän helatorstaita edeltävään arki-iltaan liittyy jotain erityistä ja tavanomaisesta poikkeavaa. Katukuvasta erottuvat juhlavasti pukeutuneet ihmiset, jotka kulkevat kohti kirkkoa. Useimmat heistä kantavat mukanaan kukkia tai lahjakasseja. Sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta tunnelma on iloinen ja odottava. Tänä iltana 18 pariskuntaa sanoo toisilleen tahdon Tampereen seurakunnan järjestämässä Hääyö-tapahtumassa. Hääyö on vihkitilaisuus, jossa vihitään saman illan ja yön aikana useita eri pareja. Riittää, että vihkipari saapuu paikalle mukanaan todistus esteiden tutkinnasta. Seurakunta hoitaa kaiken muun ja tarjoaa lisäksi kakkukahvit juhlan kunniaksi. Ensimmäinen Hääyö-tapahtuma järjestettiin Pyhän Laurin kirkossa Tikkurilassa vuonna Sen jälkeen Hääyön idea vaivattomasta, mutta silti ainutkertaisesta avioliittoon vihkimisestä on levinnyt eri puolella Suomea. Finlaysonin kirkon salissa istuu arviolta 30 juhlavierasta. Tilaisuuden alkuun on vielä varttitunti. Ensimmäiset parit saapuvat suntion johdolla salin takaosaan odottamaan vuoroaan. Tunnelma on jännittynyt. Hetki sitten parit ovat keskustelleet vihkipappinsa kanssa toimituksen kulusta ja vihkimiseen liittyvät paperityöt on saatettu kuntoon. Vihkipapit saapuvat alttarille ja antavat suntiolle merkin. Kaikki on valmista. Kaunis urkumusiikki täyttää kirkkosalin, vieraat nousevat seisomaan ja parit astelevat alttarille. Vihkitoimitus on lämminhenkinen ja henkilökohtainen. Ainoana erotuksena perinteiseen vihkimiseen on, että alttarilla seisoo yhden parin asemesta kaksi. Toimituksen lopuksi vihkipapit julistavat pariskunnat aviopuolisoiksi. Häävieraat toivotetaan tervetulleiksi seurakunnan järjestämään kahvitilaisuuteen kirkon lisärakennuksessa. Uudet häävieraat saapuvat saliin. Seuraavat parit odot

15 miehet Naiset Hääyö-vihkitapahtuma järjestettiin toukokuussa Finlaysonin kirkossa Tampereella. kuva/foto: Mikko Mattila televat jo vuoroaan salin takaosassa. Kaikki on valmista uuteen vihkitoimitukseen. Hääyö-tapahtuma on saavuttanut suuren suosion. Tampereella järjestettävä tapahtuma on järjestyksessään jo kymmenes. Suosio on yllättänyt järjestäjät. Arvioimme alun perin, että tapahtuma järjestetään 1-2 kertaa, mutta suosio on ollut jatkuvaa. Tähän mennessä olemme vihkineet jo lähes 300 paria. Mutkaton vihkitapahtuma näyttää sopivan tämän ajan ihmisille, pohtii Tampereen Hääyö-tapahtuman järjestäjä pastori Merja Halivaara. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa solmittiin yli avioliittoa, joista kirkollisten häiden osuus oli hieman alle puolet. Kirkkohäiden suosio on viime vuosina laskenut tasaisesti ja vuosi 2014 oli Suomen historiassa ensimmäinen, jonka aikana avioliittoja solmittiin enemmän maistraatissa kuin kirkossa. Halivaaran mukaan ilmiö on osa yleiseurooppalaista suuntausta, jossa ihmiset ovat etääntyneet uskonnosta, kirkosta ja kirkollisista perinteistä. Monet avioliittoa suunnittelevat pariskunnat vierastavat myös Suomessa vallitsevaa suurten hääjuhlien traditiota: perinteisiin häihin kuuluvat kirkko, satapäinen vieraslista, työväentalo, pitopalvelu ja bändi. Tuhansien eurojen kustannusten ja kuukausien juhlavalmistelujen sijaan yhä useampi valitsee maistraatin. Tampereen Hääyö-tapahtumaan osallistuneet pariskunnat arvostivat ripeätahtista vihkiseremoniaa sekä sitä, että seurakunta oli järjestänyt kaiken valmiiksi. Tapahtuman suosiota selittääkin Merja Halivaaran mukaan asiakaslähtöinen palvelukonsepti. Hääyö-tapahtuma on vaihtoehto niille pariskunnille, jotka haluavat kirkollisen vihkimisen ilman työläitä hääjärjestelyjä. Kaikki eivät halua, syystä tai toisesta, isoja häitä. Toisilla on jo avioliittoja takana, toiset taas kokevat ajatuksen suurten hääjuhlien keskipisteenä olemisesta täysin mahdottomana. Osalla pareista syynä voivat olla puhtaasti taloudellisetkin seikat sekä elämän ruuhkavuosista aiheutuva kiire, Halivaara toteaa

16 miehet Naiset Pastori Merja Halivaara vihkimässä paria Hääyössä (vas.). Hääyö tarjoaa vihkitapahtumalle yksinkertaiset mutta juhlavat puitteet (kuva alla). yhdistyvät rock-konsertin fiilis ja jumalanpalveluksen tunnelma. Viestimme on, että seurakunta haluaa olla mukana ihmisten elämässä, niin arjessa kuin juhlassakin. Maailma muuttuu ja me haluamme muuttua sen mukana. Mikko Mattila Tampereen Hääyö-tapahtumat ovat kiinnostaneet kaikenlaisia pareja. Merja Halivaaran mukaan ei voida määritellä tyypillistä pariskuntaa, joka osallistuu Hääyö-tapahtumaan. Kolmensadan tähän mennessä vihityn parin joukkoon on mahtunut koko elämän kirjo. Yksi yhdistävä tekijä kuitenkin löytyy: kaikki parit ovat korostaneet toivettaan mennä kirkossa naimisiin. Halivaaran mukaan selitys löytyy ihmisyyden perimmäisestä olemuksesta: Ihminen on pohjimmiltaan uskonnollinen. Vaikka olisi kuinka vieraantunut uskonnosta ja kirkosta, elämän isot etapit, kuten vihkiminen, lapsen syntymä tai läheisen kuolema ovat tilanteita, joissa ihminen kaipaa pyhän läsnäoloa. Hääyö-tapahtuma järjestettiin Tampereella keskiviikkona Seuraavan kerran naimisiin pääsee kevyin järjestelyin perjantaina Seuraavan Tampereen Hääyön ajankohta on jo päätetty, tapahtuma järjestetään joulukuussa. Vakiintuuko Hääyö osaksi modernin kirkon ja seurakunnan palvelutarjontaa? Merja Halivaara ei halua ryhtyä ennustajaksi. Hääyö on ollut odotettua suositumpi ja kysyntää riittää edelleen. Seurakuntalaisia palvellaan jatkossakin tarpeiden ja toiveiden mukaan: Hääyön kanssa menemme vuosi kerrallaan. Pyrimme muillakin tavoin aktivoimaan ihmisiä enemmän mukaan seurakuntien toimintaan. Esimerkkinä vaikkapa Juice-kirkkotapahtumat Tampereen Tuomiokirkossa, joissa kuvat/fotos: Mikko Mattila

17 miehet Naiset Heitetäänkö riisiä vai puhalletaanko kuplia? kuva/foto: Wolfgang Pfensig/pixelio.de Nopeat ja vaivattomat häät - kuulostaa huijaukselta. Mielestäni suomalaisessa hääkulttuurissa menetetään jotain olennaista, mikäli keskimäärin vuoden mittaisesta, pariskunnan parisuhteen usein ensi kertaa todelliseen koitokseen haastavasta juhlavalmisteluprojektista luovutaan. Perinteisessä häämallissa peli vihelletään alkaneeksi kirkon varaamisesta. Suuremmissa kaupungeissa hääkirkko tulee varata hyvissä ajoin, mikäli mielii astella alttarille kesäkauden suosituimpina elokuun viikonloppuina. Kirkon varaaminen onkin Pandoran lippaan avaamista muistuttava rituaalinen toimenpide, joka toimii lähtölaukauksena tulevien kuukausien uurastukselle. Sen on kuin julkilausuma: tämä on totta me menemme naimisiin. Tämän jälkeen ei ole enää paluuta. Elämä sellaisenaan, kuin se pariskunnalle on tähän asti näyttäytynyt, katoaa iäksi. Yhteinen katse tulevaisuuteen on kirkas. Ensimmäiseksi laaditaan perusteellinen ja kattava media-analyysi hääjuhlien ajankohtaisista trendeistä. Amatöörimäinen virhe on järjestää hääjuhla ilman teemaa. Kotiin tilataan vähintään viisi suosituinta häälehteä, jotka tarjoavat viimeisintä tietoa hääjuhlien uusista tuulista meiltä ja maailmalta. Häämessuille osallistuminen on myös välttämätöntä. Pariskunta, joka ennen omia häitään ei osallistu häämessuille, ei suhtaudu häihinsä riittävällä vakavuudella. Messut avartavat mielen aivan uusille ulottuvuuksille. Ne osoittavat viimeistään, mitä kaikkea et osannutkaan ottaa huomioon. Ja niitä asioita on paljon. Moni on vielä nykyäänkin täysin tietämätön siitä, kuinka dramaattisesti hääjuhlansa voi pilata vääränlaisella sukkanauhavalinnalla. Nykyisin naimisiinmeno tarjoaa myös luontevan pontimen siviilisäädyn vaihtoakin laajemmalle elämänmuutokselle. Ei häitä ilman häädieettiä. Epävirallisten tilastojen mukaan Suomessa vihkipari keventää yhteistä taakkaansa keskimäärin 9,7 kilolla ennen ikimuistoista hääjuhlaa. Häitä varten laihtuminen on synnyttänyt Suomeen aivan uudenlaista liiketoimintaa hää-coachien ja wedding trainereiden muodossa. Häitä odotellessa ehtii tehdä monta päätöstä. Hääkutsut mikä teema? Kuka toteuttaa? Otetaanko graafinen suunnittelija? Juhlapaikka? Onko historiallisesti merkittävä, mutta samalla moderni, juhlaparia kuvaava? Ketä kutsutaan? Ketä ei ainakaan kutsuta? Mitä tarjotaan? Mistä pitopalvelu? Kuka hakee ruokajuomat Tallinnasta? Mistä bändi? Kuka on juontaja? Kuka soittaa poikkihuilua kirkossa? Hunnulla vai ilman? Saketti vai bonjour-puku? Heitetäänkö riisiä vai puhalletaanko saippuakuplia? Valokuvaaja? Videokuvaaja? Bloggaaja? Twiittaaja? Hääjuhlavalmisteluiden kiirehuippu ajoittuu viimeisen kahden viikon loppukiriin ennen h-hetkeä. Silloin punnitaan todelliset hääihmiset. Plaseerausta varten 200 juhlavieraalle laaditaan nimikyltin kylkiäisiksi henkilökohtainen viesti, joka sisältää itse tehdyn suklaatryffelin. Jokaista juhlapaikan pöytää koristaa vihkiparin valama kynttilä. Vuoden mittainen uurastus huipentuu, kun stressin lamauttama, häädieetin riuduttama ja keskinäisen kinastelun uuvuttama pariskunta saa vihdoin toisensa elämänsä tärkeimpänä päivänä. Niin, se Hääyö-tapahtuma. Ehkä siinä sittenkin on jotain. Mikko Mattila

18 miehet Naiset Kohti tasa-arvoista avioliittoa Suomen eduskunta hyväksyi viime vuoden joulukuussa täpärällä enemmistöllä avioliittolain muutoksen, joka tekee jatkossa avioitumisen mahdolliseksi myös samaa sukupuolta oleville pareille. Mediassa laki tunnetaan useimmiten nimellä tasa-arvoinen avioliittolaki. Sen on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa Päätös on historiallinen siltäkin osin, että se on ensimmäinen laki, joka syntyi kansalaisaloitteen pohjalta. Se kertoo siitä, että suomalaisten suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vuoteen 1971 asti homoseksuaalisuus oli rikos ja sairausluokituksesta se poistettiin vuotta myöhemmin eduskunta sääti parisuhdelain, joka teki mahdolliseksi samaa sukupuolta olevien parien suhteen rekisteröinnin. Nyt tasaarvoisen avioliittolain hyväksymisen aikoihin jo 58 prosenttia suomalaisista kannatti avioliittolain muutosta. Samaa sukupuolta olevien parien oikeuksien toteutumisessa Suomi ei kuitenkaan ole mikään edelläkävijä. Homoavioliiton ovat hyväksyneet jo aiemmin kaikki Pohjoismaat, useimmat Länsi- Euroopan maat, Etelä-Afrikka, ja myös katoliset maat kuten Espanja, Portugali ja moni latinalaisen Amerikan maa. Yhdysvalloissa laki oli pitkään voimassa vain muutamassa osavaltiossa, kunnes viimeisten vuosien aikana yhä useampi osavaltio päätyi hyväksymään samaa sukupuolta olevien avioliitot ja nyt asiasta on tehty päätös liittovaltion tasolla korkeimmassa oikeudessa. Eduskunnan päätösten myötä myös evankelisluterilaisen kirkon piirissä on jouduttu pohtimaan suhtautumista mies- ja naispareihin. Kymmenen vuotta rekisteröidyn parisuhteen voimaantulon jälkeen kirkolliskokous sai vihdoin päätettyä rukoushetkestä, joka voidaan toimittaa samaa sukupuolta olevien parien puolesta. Päätös oli kovan väännön jälkeen syntynyt kompromissi, jota ovat arvostelleet sekä homoseksuaalisuuteen torjuvasti suhtautuvat että homoparien oikeuksien puolesta puhujat. Homokeskustelu on jälleen käynnistymässä kirkon sisällä. Keväällä 2015 kirkolliskokouksessa keskusteltiin siitä, miten avioliitolain muutokseen tulisi suhtautua. Vaihtoehtoja on ainakin kolme. Kirkko voi jatkaa nykyisellä linjallaan ja vihkiä avioliittoon vain eri sukupuolta olevia pareja. Tai se voi päättää avata kirkollisen vihkimisen myös samaa sukupuolta oleville pareille. Vaihtoehtoisesti kirkko voi päättää luopua kokonaan vihkioikeudesta. Tällöin sen kuitenkin olisi ratkaistava, mitä tehdä niiden samaa sukupuolta olevien parien suhteen, jotka

19 miehet Naiset pyytävät kirkollista avioliiton siunaamista. Päätös ei tule olemaan helppo ja jokainen ratkaisu tulee suututtamaan osan kirkon jäsenistä. Toistaiseksi kirkolliskokous on vasta keskustellut siitä, aloitetaanko keskustelu aiheesta. Päivi Vähäkangas Kirkollinen avioliittoon vihkiminen Kirkossa voivat Suomessa avioitua mies ja nainen, jotka ovat konfirmoituja kirkon jäseniä. Kirkollisen vihkimisen valitsee pareista hieman alle puolet ja määrä on laskusuunnassa. Kirkollinen vihkiminen Suomen lakien mukaan on mahdollista myös Saksassa, mutta lisäedellytyksenä on tällöin, että molemmat osapuolet ovat Suomen kansalaisia. Siviilivihkiminen Mies ja nainen voivat solmia avioliiton maistraatissa. Saksassa tämä on ainoa avioitumisen muoto. Rekisteröity parisuhde Samaa sukupuolta oleva pari voi rekisteröidä parisuhteensa. Tämä takaa heille tiettyjä juridisia oikeuksia, kuten perimisoikeuden, mutta ei esimerkiksi oikeutta yhteiseen sukunimeen tai ulkoiseen adoptioon. Vuosittain parisuhteensa rekisteröi Suomessa noin 350 mies- ja naisparia. Rekisteröity parisuhde oli aikanaan lainsäätäjien kompromissi ja se kumotaan kun uusi avioliittolaki astuu voimaan. Saksassa rekisteröidyn parisuhteen ( Eingetragene Lebenspartnerschaft ) sisältämiä oikeuksia on laajennettu, mutta avioliiton solmimisoikeudesta keskustellaan edelleen. kuvat/fotos: Kirkkohallitus/Aarne Ormio, Rainer Sturm/pixelio.de Avioliiton siunaaminen Maistraatissa vihitty aviopari voi pyytää avioliiton kirkollisen siunaamisen. Tähän päätyy moni pari, jolla kirkollisen vihkimisen edellytykset eivät täyty, mutta joka silti haluaa kirkolliset puitteet juhlalleen. Seremonia muistuttaa hyvin paljon kirkollista avioliittoon vihkimistä. Toimitus ei ole juridinen eikä Suomessa pariskunnalta kysytä edes kirkon jäsenyyttä. Saksassa puolestaan Kirchliche Trauung merkitään kirkonkirjoihin ja sen edellytyksenä on, että pariskunnasta ainakin toinen kuuluu kirkkoon. Rukous parisuhteen puolesta Kyseessä on vapaamuotoinen rukoushetki samaa sukupuolta olevien, parisuhteensa rekisteröineiden parien kanssa ja puolesta. Suomen kirkko ei ole ohjeistanut tarkemmin rukoushetken sisältöä muutoin kuin kieltämällä siitä elementit, jotka rinnastaisivat tilaisuuden avioliiton vihkimiseen tai siunaamiseen (kuten lupaukset, sormustenvaihto tai puolisoiden siunaaminen). Kompromissiluontoinen rukoushetki ei oikein ole löytänyt paikkaansa, sitä pyydetään vain muutamia vuodessa. Saksassa suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamiseen vaihtelee maakirkoittain. Hessen-Nassaun maakirkossa toimitus vastaa sisällöltään perinteistä avioliiton siunaamista ja se voidaan merkitä kirkonkirjoihin. Berlin-Brandenburg-schlesische Oberlausitzin evankelisen kirkon kevätsynodi 2016 tulee keskustelemaan vastaavasta päätöksestä

20 miehet NaisET Vinkkejä parempaan vuorovaikutukseen Yleisin syy perheneuvontaan tulemiselle ovat kautta vuosien olleet vuorovaikutusongelmat; pariskunnat eivät tunnu ymmärtävän toisiaan. Karrikoiden voisi sanoa, että toinen ei puhu ja toinen puhuu liikaa, nalkuttaa. Tai sitten puhutaan toinen toisensa ohi, kumpikaan ei kuuntele. Tai sitten ei yritetäkään puhua. Mikä avuksi, mistä lähdemme parikeskusteluissa liikkeelle? Vaikka näin: puretaan luullun ymmärtämistä, kuulostellaan oikeaa hetkeä, tarkistetaan puhumisen tapa, tarkistetaan kuuntelemisen tapa, ja näiden kautta toivottavasti löydetään lisää yhteisymmärrystä. Luullun ymmärtämistä Pariskuntien yllättävän yleinen ongelma on, että toinen tai molemmat luulevat tietävänsä jo valmiiksi, mitä toinen ajattelee. Siis kuullun ymmärtämisen sijaan kohtaamme luullun ymmärtämistä. Tällainen valmis toisen määrittely sotkee vuorovaikutusta pahasti, sillä yleensä luullun ymmärtäminen ei ole se, mitä kumppani oikeasti ajattelee. Siksi on tärkeää purkaa ennakkooletukset, antaa toiselle ja itselle mahdollisuus aitoon mielipiteenmuodostukseen. Helppo esimerkki luullun ymmärtämisestä: en ehdota armaalleni seksiä aamulla, koska hän on viisi vuotta sitten sanonut, ettei halua heti aamusta. Vaikka nyt tilanne on ihan toinen: pikkulapset, jotka viisi vuotta sitten pitivät yöllä hereillä, ovat kasvaneet varhaisteineiksi, jotka nukkuvat aamulla pitkään. Oikea hetki Ei myöskään ole yhdentekevää, milloin aloittaa puhumisen itselle tärkeistä asioista. Toiselta on hyvä tarkistaa, onko hän oikeasti paikalla, onko jaksamista syvemmälle keskustelulle. Myös itsensä rauhoittaminen edesauttaa oman viestin perillemenoa: vihan vimmassa puhe harvoin tulee Kuuntele tarkkaavaisesti kuulluksi, tunneilmapiiri sen sijaan kyllä välittyy ja raivoisa riita voi olla valmis. Puhumisen taidot Mitä sitten on taitava puhuminen? Yksi parhaista puhumisen taitojen luettelosta löytyy Arja Seppäsen kirjasta Solmu parisuhteessa : 1. Puhu! 2. Puhu itsestäsi käsin, älä toisesta. 3. Puhu tosiasioista ja omasta toiminnastasi, ajatuksistasi, tunteistasi, kehosi reaktioista, toiveistasi, tahdostasi, tavoitteistasi ja tulevaisuuden suunnitelmistasi. 4. Ilmaise toiselle selkeästi se, mitä tiedät itsestäsi. Älä panttaa tietojasi! 5. Pidä huolta siitä, että toisella on mahdollisuus ymmärtää sinua, älä odota kenenkään lukevan ajatuksiasi. Aina puhuja ei itsekään tiedosta kaikkia asiaan liittyviä osa-alueita. Kun saa rauhassa puhua ja kokee toisen kuuntelevan, omat kokemukset jäsentyvät paremmin, alkaa itsekin ymmärtää itseään paremmin. Luonnollisesti myös kielen värikäs hallinta vaikuttaa siihen, kuinka tulee ymmärretyksi. Tämä voi olla ongelma varsinkin uusissa kaksikielisissä perheissä. Aina ei saa sanotuksi juuri sitä, mitä haluaa. Grafiikat: Marija Skara

21 miehet NaisET Ja muista, että kaikkein tuhoisinta parisuhteen kommunikaatiossa on toisen halveksunta ja ivailu, joko sanoilla tai kehonkielellä. Kuuntelemisen taidot Usein kun huonoa vuorovaikutusta aletaan tutkia käykin ilmi, että ongelma on kuuntelussa. Vuorovaikutuksessa näyttää kyllä olevan puhumista ja kuuntelemista, mutta varsinkin kuuntelu on huonolaatuista: molemmat keskittyvät omaan puheenvuoroonsa eikä kumpikaan tule näin ollen kuulluksi ja ymmärretyksi. Kuunteleminen lähtee aidosta halusta ymmärtää toista oikein, ymmärtää juuri se, mitä toinen haluaa sanoa. Siksi on tärkeää valita oikea hetki. Kuuntelija on oikeastaan puhujan palveluksessa, auttaa puhujaa esittämään asiansa niin, että puhuja kokee tulleensa oikein kuulluksi. Monesti on hyvä ihan toistaa: Ymmärsinkö oikein, että tarkoitit ja tunsit Silloin puhujalle jää vielä mahdollisuus korjata, jos hän ei koe kuuntelijan ymmärtäneen oikein. Tunteet on erityisen tärkeää sanoittaa auki keskustelussa, itsestä käsin kuvattuina. Loukkaannun, kun... Minua huvittaa, kun Säikähdin, koska... Olen surullinen, sillä... Solmu parisuhteessa -kirja opastaa kuuntelemisen taidoista seuraavasti: 1. Pysähdy kuuntelemaan. 2. Kuuntele tarkkaavaisesti. 3. Älä keskeytä, vaan anna toisen puhua loppuun asti. 4. Älä puhu omista näkemyksistäsi ennen kuin on sinun vuorosi puhua. 5. Seuraa puhujaa, älä johdata häntä kysymyksilläsi tai kommenteillasi. 6. Rohkaise toista kertomaan lisää. 7. Yritä asettua toisen asemaan. Kaiken hyvän vuorovaikutuksen pohjalla on tahtominen, halu ymmärtää toista. Jos sitä ei ole, ollaankin uuden ongelman äärellä: miksi en enää tahdo? Mutta se olisi uuden jutun aihe. Vuorovaikutukseen auttaa siis oikeaan aikaan käyty, toista ymmärtämään pyrkivä, itsestä käsin lähtevä keskustelu, jonka ydin on kuuntelemisessa. MaRi kinnunen Kirjoittaja on Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja ja psykoterapeutti, myös Hampurin merimieskirkon pastorska vuosina Lähde: Arja Seppänen, Solmu parisuhteessa rakkauden mahdollisuus (Kataja ry, ISBN ) Puhu itsestäsi käsin Zuhören und zur rechten Zeit reden Voraussetzung für eine gelingende Kommunikation ist, dass ich den Anderen wirklich verstehen will. Wichtig ist es, aufmerksam zuzuhören und die eigenen Vermutungen über Bord zu werfen. Das Reden sollte immer aus der Ich- Perspektive geschehen, aber was ich fühle und will, muss ich auch aussprechen Gedanken lesen kann keiner

22 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, Berlin, alk. 30 /yö, booking@finnlandzentrum.de Eine finnische Köchin/Küchenchefin sucht Arbeit in Deutschland. Bei Interesse Kontakt aufnehmen bei Monja Schemeikka, monja.schemeikka@gmail.com, Tel Etsin vuokra-asuntoa Kölnistä. Olen 19-v. Saksassa asuva suomalainen ja aloitan lokakuussa opiskelun Kölnin yliopistossa. Etsin vuokra-asuntoa tai kimppakämppää. Vanhemmat takaavat vuokranmaksun. hanna.kerojoki@hotmail.de Au-pairiksi Stuttgartin lähistölle. Keskisuomalainen 22-vuotias nainen etsii suomiperhettä avopuolison opiskelijavaihdon ajaksi helmikuusta elokuuhun 2016 n. 100 kilometrin säteellä Stuttgartista. Kodinhoidolliset tehtävät, lasten- ja eläintenhoito luonnistuvat tehokkaasti viiden itsenäisesti asutun vuoden jälkeen. Kielitaidollisesti pärjään suomen- ja englannin kielellä. Yhteydenotot: saara.ilmarinen@gmail.com Suomalainen perhe Frankfurt am Mainissa etsii iltapäivähoitajaa 1.-luokkalaiselle minijobsopimuksella. Hoitotarve n. 2 iltapäivää viikossa. P Kaikki tiet vievät Roomaan Naisten matka , max. 18 osanottajaa. Vaellamme Kaarina Viljasen ja pyhän Birgitan jäljillä. Matkan peruskustannukset ovat: 4 hengen huoneissa 612 ja 2 hengen huoneissa 712 (sis. lennot Berliini<->Rooma, hotellin, aamiaiset, viikon yleisen liikenteen kulkuliput ja Rooma-veron). Vielä on tilaa kahdeksalle, ilmoittaudu pian! oikki.mette@gmail.com Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel service@wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax info@fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Psychologische Beratung und Psychotherapie Psykologista neuvontaa ja psykoterapiaa Suomeksi, saksaksi ja englanniksi Marita Helkimo -Hauser Heilpraktikerin Psychotherapie Frankfurt am Main Mobil GESANGSUNTERRICHT LAULUNOPETUSTA Kaija Nuoranne diplomilaulaja, diplomipianisti Finnisch / Deutsch / Englisch / Schwedisch Düsseldorf, Grafenberg Mobil kaija.nuoranne@uniarts.fi Katso myös