KAUKAJÄRVI, HIRVIKALLION PIENTALOALUE, ASEMAKAAVA NRO 8057 RAKENTAMISTAPAOHJEET ro

Transkriptio

1 KAUKAJÄRVI, HIRVIKALLION PIENTALOALUE, ASEMAKAAVA NRO 8057 RAKENTAMISTAPAOHJEET ro Omakotitalojen (AO) korttelit ja Kuva virtuaalimallista

2 1 KAUKAJÄRVI, HIRVIKALLION PIENTALOALUE, ASEMAKAAVA NRO 8057 RAKENTAMISTAPAOHJEET ro Omakotitalojen (AO) korttelit ja Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, Ilkka Kotilainen 1. YLEISTÄ Rakentamistapaohjeen tarkoitus Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on asemakaavamääräysten ja havainnekuvan lisäksi ohjata rakentamista siten, että asuntoalueesta muodostuu asukkailleen viihtyisä ja toimiva asuinpaikka, joka on kaupunkikuvallisesti laadukas ja ympäristöönsä sopiva kokonaisuus. Rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa ja ne sitovat tonttien toteuttajaa. Suunnittelu Hirvikallion alueen omakotitontit ovat pienehköjä kaupunkitontteja, mikä tekee rakennushankkeen suunnittelusta vaativan ja haasteellisen tehtävän. Tästä syystä rakentajan on syytä olla yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan heti hankkeen alkuvaiheessa. Rakennusvalvonnan kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakentamistapaohjeet sekä muut suunnittelussa huomioon otettavat seikat. Rakentajan on hankittava hankkeelle pääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelija sekä tarvittavat erityissuunnittelijat, kuten rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija. Pääsuunnittelija on pääsääntöisesti arkkitehti, joka huolehtii myös hankkeen liittymisestä naapurihankkeisiin. Suositeltavaa on käyttää myös ammattitaitoista piha- ja vihersuunnittelijaa. 2. ASEMAKAAVAN TIETOJA Tontit Tontteja on 90 ja ne sijoittuvat Hirvikallion alueen etelä- ja keskiosiin. Tonttien koot ovat m2 ja keskikoko on noin 660 m2. Kortteleiden keskiosissa vastakkain sijaitsevat tontit ovat kooltaan noin 700 m2. Viheralueisiin rajoittuvat tontit ovat pienempiä, kooltaan noin 600 m2. Tonttien leveys on pääsääntöisesti 20 m ja syvyys m. Laskennallinen tonttitehokkuus e= 0,35 0,45. Talotyyppi Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusoikeus, rakennusalat ja kerrosluku Tonteilla on rakennusoikeutta 270 m2, joka jakautuu kahdelle rakennusalalle. Kaksikerroksiselle päärakennukselle on rakennusoikeutta 200 m2 ja rakennuksen paikka on rajattu tiukasti. Päärakennus on rakennettava kiinni rakennusalan kadun puoleiseen sivuun. Tontilla on lisäksi rakennusoikeutta 70 m2 yksikerroksisille rakennusosille, jotka voivat sijoittua joustavasti väljälle rakennusalalle ja ne voivat olla päärakennuksessa kiinni tai erillisinä. Ikkunamääräys Merkintä ik-9 osoittaa rakennusalan sen sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa läpinäkyviä ikkunoita. Määräyksen tarkoituksena on turvata naapuritontin yksityisyyttä.

3 3. KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET JA MUUT RAKENTAMISTAPA- OHJEET 2 Havainnekuvan periaatteet Rakennukset, tonttiliittymät ja istutukset sijoitetaan asemakaavan havainnekuvassa esitettyjä periaatteita soveltaen. Rakennukset Päärakennus on rakennettava kaksikerroksisena kiinni rakennusalan kadun puoleiseen sivuun. Päärakennuksessa kiinni olevat tai erilliset yksikerroksiset rakennusosat voivat sen sijaan sijoittua joustavasti väljälle rakennusalalle. Kadun puoleiseen reunaan sijoittuu autosuojan lisäksi esimerkiksi varastotiloja ja sisääntulokuisti. Päärakennuksen jatkeeksi sijoittuu luontevasti esimerkiksi viherhuone, saunaosasto, työtilaa tai oleskelutilaa. Yksikerroksisten rakennusten sijoittelun tulee tukea katseilta suojatun pihapiirin muodostumista. Erityisen tärkeää tämä on kulmatonteilla, joissa myös tontin pitkä sivu rajautuu katuun. On suositeltavaa jättää kadulta tontin takaosaan noin 3 metriä leveä huoltoyhteys rakennuksien väliin tai tontin yksikerroksisen rakennusosan väliin. Kulmatonteilla huoltoyhteys voidaan ottaa tontin pitkältä sivulta. Piha-alueet Etupiha jakautuu autosuojan edustan sisääntulopihaan (tonttiliittymä ym.) ja päärakennuksen edustan etupuutarhaan. Takapiha jakautuu oleskelupihaan sekä tontin peräosan takapuutarhaan. Oleskelupihan suojaisuutta voidaan tukea seinämillä, aidoilla, katoksilla ja istutuksilla. Autopaikat ja tonttiliittymä Kullekin tontille tulee osoittaa kaksi autopaikkaa, joista toisen tulee sijaita katoksessa tai tallissa, joka sijoittuu rakennusalalle kadun puoleiseen reunaan. Kun tontti rajoittuu kahdelta sivulta katuun, otetaan katuliittymä tontin lyhyemmältä sivulta naapuritonttien tapaan. Julkisivut Asuin- ja talousrakennuksien julkisivujen päämateriaali on peittomaalattu puu, rappaus tai paikalla muurattu sileä tiili. Muuratussa julkisivussa saumojen tulee olla tiilen värisiä ja samassa tasossa, jolloin muurauksesta syntyy pintavaikutelmaltaan sileä rappauksenomainen pinta. Julkisivujen väreinä käytetään murrettuja ns. maavärien sävyjä. Tiilet eivät saa olla kirjavia eivätkä liian tummia tai liian vaaleita. Julkisivujen tulee olla yhtenäisiä siten, että päämateriaalin lisäksi toista tehostemateriaalia ja -väriä käytetään vain vähäisesti. Rinteeseen rakennettaessa julkisivumateriaalin tulee myötäillä maanpinnan muotoja porrastetusti siten, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä 1 metriä. Kaksikerroksisen päärakennuksen julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus maanpinnasta on enintään 6,5 metriä. Yksikerroksisten rakennusten korkeus ja katto tulee suunnitella siten, että ne eivät varjosta liikaa piha-alueita. Katot Kaksikerroksisen päärakennuksen kattomuoto on harjakatto siten, että pääty on kadulle päin. Kattokulma on 1:3 eli noin 18 astetta. Yksikerroksisten rakennusosien kattomuoto on harjakatto tai pulpettikatto ja kaltevuus 18 astetta tai loivempi. Katteen tulee olla vaikutelmaltaan sileä ja materiaali voi olla saumattu pelti tai huopa. Värisävyn tulee olla tumma harmaa. Asuin- ja talousrakennuksen kate on tontilla sama. Katoissa tulee olla mm leveät avoräystäät.

4 3 Maastoon sovitus Tontit sijoittuvat pääosin lähes tasamaalle tai loivaan rinnemaastoon. Rakennukset ja piha-alueiden korkeusasemat sovitetaan yhteen viereisten katujen korkeusasemien kanssa. Tontin puistonpuoleisilla rajoilla tulee maaston luonnollisia korkeustasoja noudattaa. Myös tonttien välirajoilla tulee korkeustasot sovittaa luonnollista maastoa mukaillen ja naapuripihan tasauskorkeus huomioon ottaen. Pihojen raja-alueille ei saa muodostua vaikeasti hoidettavia jyrkkiä luiskia. Tarvittaessa korkeustasoeroja hoidetaan maastoon sovitetuilla tukimuureilla. Pohjatutkimus ja pohjarakennussuunnitelma Kortteleissa 6171, 6172 ja 6173 edellytetään pohjatutkimusta ja pohjarakennussuunnitelmaa rakennusluvan yhteydessä maaperän laadun vuoksi. Istutukset ja tontin rajaus Istutuksilla tuetaan tonttien toiminnallista jäsentelyä ja maisemoidaan reunaalueita. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla alkuperältään kotimaista, paikallisessa ilmastossa ja olosuhteissa kestävää. Piha-alueilla suositellaan leikattavan nurmikon ohella käytettäväksi vettä läpäiseviä luonnonmukaisia pinnoitteita, puunkuorihaketta, soraa, kiveyksiä, kiviaiheita, lumikuormaa kestäviä perennoja ja maanpeitekasveja. Etupihan istutukset korostavat ja kehystävät rakennusta. Tavoite on, että ne muodostavat alueelle omaleimaisen ja yhtenäisen katukuvan. Etupihalle tulisi istuttaa 1 3 puuta ja siinä suositaan vapaasti kasvia pensasryhmiä tai aidanteita. Etupihalle ei sallita leikattavaa pensasaitaa eikä myöskään rakenteellista aitaa. Takapihan rakentamisessa pyritään hyödyntämään maaston vaihteluja ja tontilla olevia luonnonelementtejä, kiviä ja kalliota. Tonttien väliselle rajalle voidaan istuttaa vapaasti kasvava pensasaidanne niille kohdin, missä rakennukset eivät rajaa pihapiiriä. Tarvittaessa voidaan rajauksessa käyttää rakennukseen tai muuhun rakenteeseen kytkeytyvää puurakenteista aitaa esim. oleskelualuetta suojaamaan. Kulmatonttien pitkälle katusivulle tulisi istuttaa suojapuustoa. Myös vastakkain olevilla tonteilla tulisi istuttaa suojapuustoa välirajan molemmin puolin. Puistoon rajoittuvien tontinosien istutuksilla rajataan yksityinen piha julkisesta puistosta. Rajan tuntumassa sijaitsevilla istutuksilla piha liitetään ympäröivään maastoon ja maisemaan. Istutuksissa suositaan luonnonympäristöön soveltuvia puulajeja ja vapaasti kasvavia suojapensaita. Mikäli tontti rajoittuu kivikkoiseen tai kallioiseen maastoon, on rajaavia istutuksia mahdollista korvata vapaasti sommitelluilla luonnonkivillä ja/tai puurakenteisella aidalla. Suunnitelma pihan rajaamisesta tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Aitaussuunnitelman hyväksyy kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Hulevedet Tonttien hulevedet käsitellään alueelle tehdyn hulevesiselvityksen periaatteiden mukaisesti. Hulevesimäärän minimoimiseksi kaikille tonteille tulee rakentaa mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka mahdollistavat sadevesien imeytymisen. Siksi tonteilla tulee olla mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä viheralueita. Vettä läpäiseviä pinnotteita tulisi käyttää myös pysäköintipaikoilla. Läpäisevä päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta, jonka alapuolella on karkealla kiviaineksella täytetty kerros. Pintakerros voidaan tehdä esimerkiksi betonisista reikälaatoista tai harvasta kivetyksestä. Pintakerroksen läpäisevä hulevesi varastoituu hetkellisesti karkean kiviaineksen huokostilaan, josta se imeytyy ympäröivään maaperään tai johdetaan eteenpäin salaojilla.

5 4 Läpäisemättömiltä pinnoilta tulevat hulevedet johdetaan pääsääntöisesti sadevesiviemäriin. Kortteleiden 6165 ja 6177 tonteilla, missä tontin maasto laskee kohti viheraluetta, hulevesiä voidaan ohjata tonttikohtaisesti puiston puolelle maastoon painanteilla. Kourut ja kivipainanteet voivat koostua betonista tai kivestä tehdyistä elementeistä. Ne voidaan tehdä myös latomalla luonnonkivistä tai betonisista sidekivistä. Viherpainanteet ovat matalia ja loivaluiskaisia kasvillisuuden peittämiä ojia. Vedenohjausrakenteet esitetään rakennuslupa-asiakirjoissa. Luvan rakenteen toteuttamisesta puiston puolelle hyväksyy rakennusvalvontaviranomainen. Kortteleissa on suositeltavaa, että tontin vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä imeytetään maaperään tontin alueella. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Alueen maaperä on heikosti vettä läpäisevää, joten imeytysmenetelmistä tulevien ylivuotojen osuus voi tulla suureksi. Tästä syystä ylivuotojen ja rakenteiden kuivatuksen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuva virtuaalimallista Marmorikadun alkupäästä

6 Korttelit (osa-alue B) Ote havainnekuvasta Ote asemakaavasta

7 Korttelit (osa-alue C) Ote havainnekuvasta Ote asemakaavasta

8 Korttelit (osa-alue D) Ote havainnekuvasta Ote asemakaavasta

9 Värisuosituksia, tonttikaavioita ja piirroksia

10 Kasvisuositukset Kasvisuositukset koskevat tonttien pihojen perus- ja suojakasvillisuutta sekä puiston rajan tuntumaan sijoitettavaa kasvillisuutta. Etupihan kasvillisuudella on keskeinen merkitys alueen katukuvan muodostumisessa. Viihtyisä ja samalla omaleimainen yleisilme saadaan aikaan peruskasvien vaihtelun ja toiston avulla. Myös kulmatonttien pitkän katusivun suojaistutuksilla, puilla ja pensailla, on vaikutusta alueen yleisilmeeseen. Luontoon rajoittuvien pihan osien kasvillisuus poikkeaa luonteeltaan pihojen muusta kasvillisuudesta. Sen tehtävä on liittää pihat luontevasti ympäröivään maastoon ja maisemaan. Puut Etupihalle sopivat pikkupuut pihlaja Sorbus (eri lajit) pilvikirsikka Prunus pensylvanica serbiankuusi Picea omorica koristeomenapuut Malus (eri lajit) Takapihalle pihlaja Sorbus aucuparia omenapuut Malus (eri lajit ja lajikkeet) serbiankuusi Picea omorica pirkkalankoivu Betula bircalensis Puiston rajan tuntumaan lähiluonnossa kasvavat puulajit Pensaat Keskikorkeat suojapensaat idänvirpiangervo Spiraea chamaedryfolia valkopajuangervo Spiraea alba rusopajuangervo Spiraea Billiardii vuorimänty Pinus mugo Korkeat suojapensaat isotuomipihlaja Amelanchier spicata sirotuomipihlaja Amelanchier laevis heisiangervo Physocarpus opulifolius pihlaja pilvikirsikka valkopajuangervo serbiankuusi Puiston rajan tuntumaan punalehtiruusu Rosa glauca metsäruusu Rosa majalis vuorimänty Pinus mugo isotuomipihlaja heisiangervo isotuomipihpunalehtiruusu metsäruusu