Perustuslakivaliokunnalle
|
|
- Santeri Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Perustuslakivaliokunnalle Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014). Yleistä Hallituksen esityksessä julkinen sosiaali- ja terveyshuolto ehdotetaan säilytettäväksi kunnallisena tehtävänä. Peruskunnille uudessa järjestelmässä jäisi kuitenkin ainoastaan rahoitusvastuu, kun taas järjestämisvastuu siirtyisi viidelle kuntayhtymämuotoiselle sosiaali- ja terveysalueelle ja tuottamisvastuu sosiaali- ja terveysalueen tekemässä järjestämispäätöksessä määrätyille kuntayhtymille. Hallituksen esityksen mukaan tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien määrä tulisi olemaan suunnilleen sama kuin nykyisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien, joita on 20. Hallituksen esitys on laadittu avoimesti, ja perustuslakiongelmat on esimerkillisellä tavalla yksilöity. Merkittävimmät ongelmat koskevat peruskuntien ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaamista kuntayhtymien päätöksenteossa siten, että perustuslain 121 :n 1 momentissa taattua kunnallista itsehallintoa ja siihen sisältyvää kansanvaltaisuusperiaatetta ei loukata; kuntien rahoitusvastuun suhdetta kunnallista itsehallintoa niin ikään suojaavaan rahoitusperiaatteeseen; sekä sosiaali- ja
2 2 terveysalueiden järjestämispäätösten suhdetta perustuslain 121 :n 2 momentin vaatimukseen, joka edellyttää kuntien tehtävistä säädettävän lailla. Kuten hallituksen esityksessä aivan oikein korostetaan, lakiehdotusta on arvioitava myös perusoikeusnäkökulmasta. Erityisesti on otettava huomioon perustuslain 19.3 :ssä julkiselle vallalle säädetty velvollisuus turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut samoin kuin perustuslain 6 :ssä vahvistettu yhdenvertaisuusperiaate. Kuten jäljempänä selostettavasta Kainuun hallintokokeilua koskevasta perustuslakivaliokunnan lausunnosta (PeVL 65/2002 vp) ilmenee, riittävien ja samalla yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen oikeuttaa ainakin tietyssä määrin tinkimään perustuslain 121 :ään nojautuvista ja kunnalliseen itsehallintoon liittyvistä vaatimuksista. On kuitenkin huomattava, että riittävien ja samalla yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen voi perustella perustuslain takaaman kunnallisen itsehallinnon rajoittamista vain silloin, jos voidaan osoittaa, että kunnallista itsehallintoa paremmin vastaava malli ei ole mahdollinen. Peruskuntien ja niiden asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kuntayhtymissä Hallituksen ehdottama hallintomalli perustuu kahdentasoisiin pakollisiin kuntayhtymiin: sosiaali- ja terveysalueisiin sekä tuottamisvastuussa oleviin kuntayhtymiin. Perustuslakivaliokunta on katsonut pakollisten kuntayhtymien rajoittavat sinänsä kuntien itsehallintoa, mutta pitänyt niitä kuitenkin eräin edellytyksin perustuslain kannalta hyväksyttävinä muun muassa terveyspalvelujen järjestämisessä. Perustuslakivaliokunnan aikaisemmassa lausuntokäytännössä nyt ehdotettu sote-malli rinnastuu lähinnä niin sanottuun Kainuun hallintokokeiluun, joka myös rakentui pakollisten kuntayhtymien varaan. Kuntayhtymien jäsenkuntia oli kuitenkin vain kahdeksan eli huomattavasti vähemmän kuin nyt ehdotetun mallin mukaisissa sote-alueissa ja tuottamisvastuussa olevissa kuntayhtymissä. Kainuun hallintokokeilu on tehtäväalaltaan kattavin tähänastisista kuntien pakollisen yhteistoiminnan muodoista. Valiokunta piti lausunnossaan 65/2002 vp maakunnalle siirrettävien tehtävien piiriä huomattavan laajana ja totesi niiden lisäksi muodostavan keskeisen osan kuntien nykyisistä tehtävistä. Valiokunnan mukaan tehtävien näin laaja siirtäminen vaikuttaa merkittävällä tavalla kokeilualueen kuntien hallintoon ja
3 3 kiistatta kaventaa niiden asukkaiden valitsemien toimielinten päätösvaltaa. Valiokunta pitikin sääntelyä lähtökohtaisesti varsin ongelmallisena kunnallisen itsehallinnon keskeisten periaatteiden kannalta. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitattiin perusoikeusnäkökohtiin, kuten pyrkimykseen taata maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuus sekä perustuslain 19 :n 3 momentin ja 16 :n 2 momentin tarkoittamien sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutuminen Kainuun poikkeuksellisen vaikeassa taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa. Valiokunta katsoi, että sääntelylle on perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita ja että vaikeassa asemassa olevan maakunnan asukkaiden oikeuksien turvaaminen voi olla tarkoituksenmukaisinta toteuttaa ehdotetun kaltaisella järjestelyllä. Valiokunta antoi merkitystä myös sille, että maakunnalle siirrettiin kuntien pakollisia tehtäviä, eikä sääntely siten rajoittanut kuntien yleistä toimialaa tai niiden oikeutta hoitaa itsehallintonsa mukaisesti vapaaehtoisesti itselleen ottamia tehtäviä. Siksi sääntely ei myöskään tehnyt asukkaiden itsehallintoa merkityksettömäksi kokeilualueen kunnissa. Perustuslakivaliokunta antoi lausunnossaan niin ikään painoa sille, että kokeilun saattoi katsoa tarkoittavan sellaista kuntaa suuremmalla hallintoalueella toteutettavaa itsehallintoa, josta perustuslain 121 :n 4 momentin mukaan säädetään lailla. Kun kokeilussa kunnille kuuluvia kuitenkin tehtäviä siirrettiin maakunnan hoidettaviksi, lakiehdotusta oli valiokunnan mukaan arvioitava myös kunnan asukkaille 121 :ssä taatun itsehallinnon kannalta. Valiokunta viittasi myös kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaan kansanvaltaisuusperiaatteeseen ja siihen, että Kainuun maakunnan päätösvaltaa käytti lakiehdotuksen mukaan asukkaiden välittömillä vaaleilla valitsema toimielin. Näin maakunnan hallintojärjestelmän kansanvaltaisuus lieventää tehtävien siirrosta johtuvaa kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kaventumista kokeilualueen kunnissa. Niinpä kunnallista itsehallintoa korvaa maakunnalle siirtyvien tehtävien osalta maakunnallinen itsehallinto, joka tosin on kunnan asukkaan näkökulmasta jonkin verran etäisempi. Nyt ehdotetussa mallissa kunnat huolehtisivat rahoitusvastuustaan suorittamalla sosiaali- ja terveysalueelle alueen talousarviossa vuosittain määriteltävän maksun.
4 4 Kuntien maksuosuus laskettaisiin siten, että 20 % määräytyy asukasluvun sekä 80 % ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kuntien velvollisuutena olisi lisäksi rahoittaa sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen mukainen investointisuunnitelma päätöksessä määriteltävien laskennallisten tekijöiden mukaisesti. (33 ) Lisäksi on ilmeistä, että tilanteessa jossa tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän sote-alueelta saama rahoitus ei riittäisi kattamaan kuntayhtymän menoja, jäsenkunnat joutuisivat antamaan lisärahoitusta suoraan tälle kuntayhtymälle. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ohjattaisiin ehdotetussa järjestelmässä edelleen peruskunnille. Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluiden mukaan peruspalvelujen valtionosuudella katetaan nykyisin keskimäärin 26 % sosiaali- ja terveydenhuollon menoista siten, että kuntakohtaiset laskennalliset valtionosuusprosentit vaihtelevat 1,1 prosentista 67 prosenttiin. Yhteenvetona hallituksen esityksessä todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen suuren kuntataloudellinen merkityksen ja kuntakohtaisten laskennallisten valtionosuusprosenttien tason vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon menot katetaan suurimmaksi osaksi kunnan verotuloilla. Kunnallisen itsehallinnon ytimessä on päätösvalta kunnan taloudesta: talousarviosta, veroprosentista ja verotulojen käytöstä. Uudistus siirtäisi kuntayhtymille, ensisijaisesti sosiaali- ja terveysalueelle, päätösvallan keskimäärin lähes puolesta kunnan tuloista. Lisäksi sosiaali- ja terveysalueen päätösvaltaan siirtyvistä tuloista suurin osa kertyisi kunnallisen itsehallinnon kannalta olennaisesta kunnallisverotuksesta. Hallituksen esittämä rahoitusmalli kaventaisi siten huomattavasti yksittäisten kuntien päätösvaltaa talousarviostaan ja tähän liittyen kunnallisverotuksesta, sekä veroprosentista että verotulojen käytöstä. Tämä korostaa sellaisten järjestelyjen tärkeyttä, joilla taataan yksittäisten kuntien, viime kädessä niiden asukkaiden, vaikutusvalta erityisesti sotealueen päätöksentekoon. Sote-alueet olisivat jäsenmäärältään huomattavasti suurempia kuin tähänastiset pakolliset kuntayhtymät, kuten sairaanhoitopiirien kuntayhtymät tai Kainuun hallintomallia toteuttaneet kuntayhtymät. Yhdessä sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymässä saattaa olla yli 60 jäsenkuntaa. Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa on osuvasti kuvattu perusasetelman ongelmallisuutta:
5 5 Poikkeuksellisen suuren kuntayhtymäkoon vuoksi yksittäisen pienen kunnan ja sen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveysalueella jäävät varsin pieneksi samalla, kun tehtäviin liittyvä, kuntien talouden kannalta huomattava rahoitusvastuu jää edelleen kunnille. Valtionosuudet kattavat viime vuosina toteutettujen muutosten johdosta kuntien rahoitusvastuusta yhä pienemmän osuuden, jolloin kuntien verotuloista on käytettävä yhä suurempi osa lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Säätämisjärjestysperustelujen mukaan noin 180 kunnan ääniosuus tulisi nykyisellä kuntajaolla jäämään sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymissä alle prosenttiin, kun alueiden suurimpien kaupunkien ääniosuudet vaihtelisivat noin 16 prosentista noin 29 prosenttiin. On selvää, että alle prosentin ääniosuudella yksittäisillä kunnilla tai niiden asukkailla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon budjettivarojensa, ennen kaikkea verotulojensa, käyttämiseen siten kuin perustuslain 121 :ssä turvattu kunnallinen itsehallinto edellyttäisi. Hallituksen esityksessä tämä ongelma on havaittu. Sen ratkaisuksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysalueen valtuustossa noudatettavaksi äänestyssääntöä, jonka mukaan järjestämispäätöksen ja talousarvion hyväksymisen edellyttäisi ääntenenemmistön lisäksi, että päätöstä kannattaa vähintään kolmasosa jäsenkunnista (23.3 ). Tällä parannettaisiin hallituksen esityksen mukaan olennaisesti pienten kuntien vaikutusmahdollisuutta sosiaali- ja terveysalueen päätöksenteossa. Lisäksi säätämisjärjestysperusteluissa kiinnitetään huomiota siihen, että palvelujen käytännön toteuttamisesta päätettäisiin tuottamisvastuussa olevissa kuntayhtymissä, jotka olisivat sote-alueita pienempiä ja joiden päätöksenteossa yksittäisillä kunnilla olisi suurempi painoarvo. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät vastaisivat kooltaan suurin piirtein nykyisiä sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä, joissa on keskimäärin 16 jäsenkuntaa. Edellä selostettujen Kainuun hallintokokeilua koskevien kannanottojen ohella perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt pakollisten kuntayhtymien valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa huomiota yhteistoimintatehtävien ylikunnalliseen luonteeseen, hallinnon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen sekä siihen, ettei noudatettava päätöksentekojärjestelmä anna yksittäiselle kunnalle yksipuolisen määräämisvallan mahdollistavaa asemaa. Viime mainittua ongelmaa sote-alueilla ei ole. Tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä puolestaan koskisi äänestyssääntö, joka mukaan ylimmässä päättävässä elimessä ehdotuksen
6 6 hyväksyminen edellyttää ääntenenemmistön lisäksi vähintään kahden jäsenkunnan kannatusta (33.4 ). Perustuslakivaliokunta piti Kainuun hallintomallin valtiosääntöoikeudellisen hyväksyttävyyden kannalta olennaisena sitä, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa kansanvaltaisuusperiaatetta toteutti vaaleilla valittu valtuusto ja että mallin tueksi voitiin myös vedota perustuslain 121 :n 4 momentin säännökseen itsehallinnosta kuntia laajemmilla alueilla. Samalla on huomattava, että Kainuun hallintokokeiluun osallistui vain kahdeksan kuntaa ja että jäsenmäärältään jo näin pienen pakollisen, kuntien koko sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavan kuntayhtymän hallinnon katsottiin edellyttävän päätöksenteon kansanvaltaisuuden takaavia erityisjärjestelyjä Hallituksen nyt ehdottaman lakiehdotuksen vaatimus, jonka mukaan sote-alueen talousarvion ja järjestämispäätöksen hyväksyminen edellyttää myös, että päätöstä kannattaa kolmasosa jäsenkunnista, lisää pienten kuntien painoarvoa. Samalla on kuitenkin selvää, että lisäys niiden pienten kuntien vaikutusmahdollisuuksiin, joiden ääniosuus jää alle prosentin ja joihin kuuluu yli puolet nykyisistä kunnista, on verraten vähäinen. Samoin on selvää, että yksittäisen kuntalaisen kannalta sote-alueen valtuustossa noudatettavan äänestyssäännön merkitys on marginaalinen verrattuna Kainuun mallin takaamaan äänioikeuteen kuntayhtymien ylintä päätösvaltaa käyttäneen valtuuston vaalissa. Tässä suhteessa lakiehdotuksen 30 :n mukaiset osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet eivät merkitse olennaista muutosta. Nähdäkseni myöskään sille, että palvelujen käytännön järjestämisestä päätetään kooltaan sote-alueita pienemmissä tuottamisvastuussa olevissa kuntayhtymissä, ei voi antaa ratkaisevaa painoarvoa. Kunnan budjettitalouden ja verotulojen käyttämisen kannalta olennainen päätösvalta kuuluu sote-alueen valtuustolle. Lisäksi tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ovat nekin verraten suuria jäsenmäärältään Kainuun hallintokokeilun kuntayhtymiin verrattuna keskimäärin kaksinkertaisia ja pienten kuntien ja niiden asukkaiden vaikutusvalta näidenkin kuntayhtymien päätöksenteossa on vähäinen. Johtopäätökseni on, että erityisesti pienet kunnat, joihin kuuluu enemmistö Suomen nykyisistä kunnista, ja niiden asukkaat menettäisivät ehdotetussa hallinto- ja rahoitusmallissa siinä määrin päätösvaltaansa kunnan taloudesta ja verotulojen käytöstä, että perustuslakivaliokunnan aikaisemman lausuntokäytännön valossa
7 7 hallituksen lakiehdotus on näiltä osin ristiriidassa perustuslain takaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa. Sosiaalisten perusoikeuksien yhdenvertaisen takaamisen merkitys Kuten olen edellä jo todennut, perustuslain 19 :n takaaman, riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan perusoikeuden yhdenvertainen toteuttaminen voi tietyissä rajoissa oikeuttaa poikkeamaan perustuslain 121 :n tarkoitetun kunnallisen itsehallinnon vaatimuksista. Kysymyksessä olisi tällöin punnintatilanne, joka olisi analoginen sekä etukäteisessä että jälkikäteisessä perusoikeusvalvonnassa verraten yleiselle eri suuntaan viittaavien perusoikeuksien esimerkiksi sananvapauden ja yksityiselämän suojan yhteen sovittamiselle. Hallituksen esityksessä on osoitettu ongelmat, joita nykyinen pirstaleinen sotehallinto aiheuttaa sosiaalisten perusoikeuksien tehokkaalle ja yhdenvertaiselle toteuttamiselle ja perusoikeuksista kohoavan tarpeen hallinto- ja rahoitusrakenteen uudistamiselle. Sosiaalisten perusoikeuksien tehokasta ja yhdenvertaista toteuttamista ei kuitenkaan voida käyttää perustelemaan minkä tahansa nykytilanteesta poikkeavan hallinto- ja rahoitusmallin valtiosääntöoikeudellista hyväksyttävyyttä: täytyisi voida osoittaa, että ehdotettu malli on optimaalinen sosiaalisten perusoikeuksien yhdenvertaisen toteuttamisen kannalta ja että samaan tai parempaan lopputulokseen ei voida päästä hallintomallilla, johon ei liity samanlaisia kunnallista itsehallintoa rajoittavia vaikutuksia. Tämä vaatimus on erityisen painokas silloin, kun kyse on kunnallisen itsehallinnon ydinalueesta: kunnan oikeudesta päättää itsenäisesti taloudestaan, mukaan luettuna kunnallisverotuksen tasosta ja verotulojen kohdentamisesta. Hallituksen esityksessä on viitattu vaihtoehtoihin, joihin ei liittyisi ainakaan yhtä merkittäviä kunnallista itsehallintoa kaventavia vaikutuksia kuin nyt ehdotettuun malliin ja joiden voidaan olettaa takaavan perustuslain 19 :n 3 momentin tarkoittamien sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen ainakin yhtä tehokkaasti. Näissä vaihtoehdoista sosiaali- ja terveydenhuolto irrotettaisiin kuntien tehtäväpiiristä myös rahoituksen osalta, ja nyt käsiteltävän esityksen hajauttamat rahoitus-,
8 8 järjestämis- ja tuottamisvastuu koottaisiin yhteen. Toinen näistä vaihtoehdoista perustuu perustuslain 121 :n 4 momentissa mahdollistettuun itsehallintoon kuntia laajemmilla alueilla. Tässä mallissa maakunta- tai piirikuntatason ylin päättävä elin valittaisiin vaaleilla, maakunnalla/piirikunnalla olisi verotusoikeus ja myös valtionosuudet osoitettaisiin tälle tasolle. Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperustelujen mukaan kuitenkin siirtyminen perustuslain 121 pykälän 4 momentin tarkoittamaan alueelliseen itsehallintoon merkitsisi suomalaiselle yhteiskuntajärjestelmälle hyvin merkittävää muutosta, jota ei ole katsottu perustelluksi tehdä vain sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista käsin. On kuitenkin ilmeistä, että juuri sosiaali- ja terveydenhuolto on avainasemassa silloin, kun pohditaan alueelliseen itsehallintoon siirtymistä. Toinen asia on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita varten mahdollisesti perustetulle alueelliselle itsehallinnolle voisi olla tarkoituksenmukaista siirtää myöhemmin myös muita ylikunnallisia tehtäviä, jotka, kuten keskustelu pääkaupunkiseudun hallinnollisista erityistapeista osoittaa, saattavat vaihdella alueittain (maakunnittain). Hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa myös todetaan ehdotetun mallin perusteluna, että sosiaali- ja terveydenhuollon kuntapohjaisuus on katsottu edelleen tärkeäksi säilyttää, jotta säilyisi päätöksenteon yhteys kunnan muihin toimialoihin sekä palvelujärjestelmän rahoituksen yhteys hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvään päätöksentekoon. Tämän perustelun merkitystä on vaikea ymmärtää, kun ehdotettu malli katkaisee sisällöllisen yhteyden sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnallisen päätöksenteon välillä ja kuntien tehtäväksi jää ainoastaan toteuttaa kuntayhtymien tasolle tehdyt rahoituspäätökset. Toisena vaihtoehtona hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa mainitaan yksitasoinen kuntayhtymämalli, jossa rahoitusvastuu jäisi yhä kunnille. Hallitus toteaa, että tässä mallissa kansanvaltaisuus toteutuisi ehdotettua mallia jossain määrin paremmin, koska kuntayhtymät vastaisivat jäsenmäärältään nyt ehdotettuja tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä (ja suurin piirtein myös nykyisiä sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä). Kuten hallituksen esityksessä todetaan, tässäkin mallissa tulisi kuitenkin pohtia rahoitusperiaatteeseen ja kuntien verotuksen suojaan liittyviä kysymyksiä. Kun yksitasoisessakin mallissa kuntayhtymien tehtävät ja samalla kuntien rahoitusvastuu olisivat laajempia kuin sairaanhoitopiirien
9 9 kuntayhtymissä, kunnalliseen itsehallintoon kuuluvan kansanvaltaisuusperiaatteen toteutuminen perustuslain edellyttämällä tavalla olisi tässäkin mallissa Kainuun hallintokokeilua koskevan perustuslakivaliokunnan lausunnon valossa epävarmaa. Kolmantena vaihtoehtona voi mainita sote-tehtävien ainakin osittaisen valtiollistamisen Norjan esimerkin mukaisesti. On huomattava, että perustuslaki ei aseta esteitä kuntien pakollisten tehtävien vähentämiselle. Kuntien itsehallinnon ydintä ovat niiden vapaaehtoiset tehtävät, ja lainsäätäjä voi harkintansa mukaan muuttaa kuntien pakollisia tehtäviä esimerkiksi siten, että osa niistä siirretään valtiolle tai perustuslain 121.n 4 momentissa tarkoitetuille kuntia laajempien alueiden itsehallintoyksiköille. Rahoitusperiaate Myös rahoitusperiaatteen tarkoituksena on turvata kunnalliseen itsehallintoon olennaisesti kuuluvaa kuntien oikeutta päättää itsenäisesti taloudestaan, mukaan luettuna kunnallisverotuksesta ja verotulojen käyttämisestä. Hallituksen esitykseen on sisällytetty laskelmia nyt ehdotetun uudistuksen vaikutuksista kuntien rahoitusosuuteen sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Lisäksi valtiovarainministeriö on toimittanut kuntakohtaiset laskelmat ehdotetun soteuudistuksen, jo hyväksytyn valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksiin jo säädettyjen leikkausten kuntakohtaisista yhteisvaikutuksista. Laskelmat osoittavat, että joitakin kuntia lukuun ottamatta kunnallisveroprosenttiin kohdistuu muutospaine, joka useissa kunnissa on hyvinkin voimakas. Kuntakohtaiset erot ovat samalla merkittäviä. Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että kunnat saattavat ilmeisestikin joutua ohjaamaan tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille lisärahoitusta tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysalueen näille kuntayhtymille siirtämät varat eivät riitä kattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Lausunnossaan 40/2014 vp valiokunta totesi hallituksen ehdotuksesta leikata peruspalvelujen valtionosuusprosenttia seuraavaa:
10 10 Valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu valtionosuusprosentin alennus on kuntatalouden ja yksittäisten kuntien kannalta merkittävä. Merkittävyyttä korostavat lyhyellä aikavälillä toteutetut aikaisemmat valtionosuusprosentin alennukset ja kuntataloutta rasittavien toimenpiteiden yhteisvaikutukset. Kuntien ja valtion välisten rahoitussuhteiden muutokset voivat vähitellen murentaa perustuslain 121 :ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon taloudellista perustaa ja muuttaa tosiasiallisen verotuksen rakennetta. Valiokunta katsoo, että ehdotettu valtionosuusprosentin alennus voi kuntakohtaisesti heikentää kykyä vastata palveluvelvoitteista sekä kaventaa itsenäistä taloudellista päätösvaltaa ja kunnan yleistä toimialaa. Kunnan verotulojen lisääminen tuloveroprosenttia nostamalla voi johtaa kuntakohtaisten tuloveroprosenttien vielä nykyistä suurempaan vaihteluun. Vuonna 2014 kunnallisveroprosentti vaihtelee välillä 16,50-22,50, ja ero korkeimman ja alhaisimman kunnallisveroprosentin välillä on jo 6,00 prosenttiyksikköä. Lausunnossaan valiokunta arvioi kuitenkin saamansa selvityksen perusteella, etteivät nyt ehdotetut kuntien valtionosuusprosentin alentaminen ja omarahoitusosuuden korotus vaaranna sillä tavoin kuntien mahdollisuutta päättää itsenäisesti omasta taloudestaan, että se muodostuisi perustuslain vastaiseksi. Valtionosuusuudistuksen, valtionosuusprosentin leikkauksen ja sote-rahoitusmallin yhteisvaikutusta koskevien tietojen valossa pidän kyseenalaisena, voidaanko katsoa, että kuntien itsenäistä taloudellista päätösvaltaa turvaava rahoitusperiaate enää toteutuu kunnissa, joiden rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon menoista kasvaa merkittävästi ja joiden kunnallisveroprosenttiin kohdistuu huomattava korotuspaine. Uudistusten yhteisvaikutus on myös omiaan korostamaan kuntakohtaisia veroprosentin eroja. Perustuslakivaliokunta on pitänyt eroja yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta ongelmallisina lausunnoissaan valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta ja valtionosuusprosentin leikkauksista. Arviotani rahoitusperiaatteen toteutumisesta ei muuta uudistuksen voimaanpanoa koskevan lakiehdotuksen 14 :n mukainen siirtymäjärjestely. Se voi helpottaa kuntien sopeutumista, mutta ei palauta kunnille niiden päätösvaltaa. Järjestämispäätös ja vaatimus säätää kuntien tehtävistä lailla Hallituksen lakiehdotuksen mukaan sote-alueet laativat joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella
11 11 järjestämispäätöksen siitä, miten sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan (12.1 ). Sote-alueen järjestämisvastuu on puolestaan määritelty lakiehdotuksen 11 :ssä seuraavasti: Tämän lain mukainen järjestämisvastuu sisältää vastuun lakisääteisten sosiaalija terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuun palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista päättämisestä; sekä 5) laadun, määrän ja vaikuttavuuden seurannasta ja kehittämisestä sekä tuottamisen valvonnasta. Järjestämisvastuuseen sisältyy lisäksi kielellisten oikeuksien toteutumisen varmistaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Järjestämispäätöksessä on muun muassa määriteltävä tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät ja niiden tehtävät, samoin kuin vaativan erityistason palvelujen ja kattavan ympärivuorokautisen päivystyksen työnjako tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien välillä (12.2 :n 8)-9) kohta). Lisäksi päätöksellä kohdennetaan rahoitus ja voimavarat tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille ja määritellään sosiaali- ja terveyspalvelujen investointisuunnitelma (11) kohta). Perustuslain 121 :n mukaan kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kuntayhtymät ovat kunnallisten tehtävien hallinnollinen toteuttamismuoto, ja lailla säätämisen vaatimus koskee myös kuntayhtymiä ja niiden tehtäviä. Kunnilla on kuntalain nojalla oikeus perustaa tehtäviensä hoitamiseksi vapaaehtoisia kuntayhtymiä, mutta, kuten edellä on jo käynyt ilmi, perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä on tietyin edellytyksin hyväksytty myös lainsäädäntöön perustuva kuntien pakollinen yhteistyö, ennen muuta juuri kuntayhtymien muodossa. Hallituksen lakiehdotuksen mukaan sote-alueen tekemällä järjestämispäätöksellä määriteltäisiin sekä tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät että niiden tehtävät.
12 12 Tämä merkitsee sekä kuntayhtymien perustamisesta että niiden tehtävistä päättämisen delegoimista kuntayhtyminä toimiville sote-alueille. On ilmeistä, että tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien tehtävillä, joista lakiehdotuksen 12 :n 8) kohdan mukaan päätettäisiin järjestämispäätöksellä, viitataan lakiehdotuksen 11 :ssä tarkoitettuihin lakisääteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin, joiden järjestämisvastuu kuuluu sote-alueelle. Näin tulkittuna tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille ei voitaisi järjestämispäätöksellä määrätä kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön pakollisiksi määräämiä tehtäviä. Mutta on ilmeistä, että järjestämispäätöksellä voitaisiin ensinnäkin täsmentää lainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä ja toiseksi määrätä tehtävänjaosta sote-alueen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien välillä siten, että ainakin osittainen erikoistuminen tiettyihin lakisääteisiin, sote-alueen järjestämisvastuuseen kuuluviin tehtäviin olisi mahdollista. Tähän viittaakin lakiehdotuksen 12.2 :n 9) kohdan maininta vaativan erikoistason palvelujen ja kattavan ympärivuorokautisen päivystyksen työnjaosta. Järjestämispäätöksen alaa on erityisesti lakiehdotuksen 12.2 :n 8) ja 9) kohdan osalta arvioitava perustuslain 121 :n 2 momentin lainsäätäjälle osoittaman toimivallan delegointina. Kuten hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa on todettu, delegointikysymystä on perustuslakivaliokunnan tähänastisessa käytännössä arvioitu lain ja asetuksen välisessä suhteessa. Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö on jossain määrin täsmentänyt perustuslain 121 :n 2 momentin mukaista lailla säätämisen vaatimusta. Niinpä valiokunnan mukaan myös jonkin laissa jo säädetyn tehtävän olennainen laajentaminen edellyttää lakia. Kun hallitus oli ehdottanut kansanterveyslain 14 :ssä säädetyn hammashoidon järjestämisvelvollisuuden ulottamista kymmeneen uuteen ikäluokkaan, perustuslakivaliokunta katsoi, että ehdotuksessa oli kysymys sellaisesta olemassa olevan tehtävän olennaisesta laajentamisesta, josta on tarpeen säätää lailla. Toisaalta perustuslain 121 :n 2 momentti ei valiokunnan mukaan estä sitä, että lailla delegoidaan tarkemmat tehtäviä koskevat säännökset annettavaksi asetuksen tasolla. Hallituksen esityksessä mukaan valtioneuvoston asetuksella voitiin antaa tarkempia säännöksiä kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa
13 13 kuntien tehtäväksi säädetyn mielenterveystyön (tai kansanterveystyöhön kuuluvan mielenterveystyön) tarkemmasta järjestämisestä. Valiokunta katsoi, että valtuussäännösten sanamuoto osoitti, että asian perussääntelyn tulee sisältyä lakiin ja että mielenterveystyön perussisältö ja sen järjestämisen perusteet ilmenevät kyseisistä laeista erikseen. Siten kuntien tehtävistä säätämisen näkökulmasta ehdotetut valtuussäännökset merkitsevät pelkästään mahdollisuutta täsmentää kunnilla jo ennestään olevia tehtäviä, minkä vuoksi ehdotukset eivät ole ongelmallisia perustuslain 121 :n 2 momentin kannalta. (PeVL 37/2000 vp) On kuitenkin huomattava, että se mikä on sallittua asetuksen tasolla, ei välttämättä ole sallittua sote-alueen järjestämispäätöksellä. Säännökset lainsäädäntövallan delegoimisesta sisältyvät perustuslain 80 :ään. Pykälä kuuluu seuraavasti: Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Perustuslain 80 :n 2 momentissa lainsäätämisvallan siirtämiselle on asetettu tiukemmat edellytykset kuin 1 momentissa, jota esittelemäni lausuntokäytäntö PL :n ohella koskee. On jo epävarmaa, voidaanko lakisääteisiä kuntayhtymiä pitää sellaisina 2 momentissa tarkoitettuina viranomaisina, jolle norminantovaltaa voidaan siirtää. Lausunnossaan 3/2000 vp perustuslakivaliokunta totesi, että perustuslain 80 :n 2 momentti tarkoittaa ensi sijassa valtion viranomaisia mutta että siinä ilmaistut periaatteet koskevat perustuslakiuudistuksen esitöiden mukaan myös säädösvallan osoittamista kunnille, minkä perusteena on viime kädessä kuntien itsehallinto. Kun sote-alueet ovat pakollisia kuntayhtymiä, jotka sellaisina rajoittavat kuntien itsehallintoa, niille siirrettävää toimivaltaa päättää tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien tehtävistä ei voida perustella kunnallisella itsehallinnolla. Lisäksi perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön valossa on kyseenalaista, täyttääkö
14 14 lakiehdotuksen 12.2, erityisesti sen 8) kohta PL 80.2 :n vaatimuksen valtuutuksen täsmällisestä rajauksesta. Lopuksi on huomattava, että sote-alueelle ehdotettu toimivalta ei rajoitu vain tehtävistä määräämiseen vaan ulottuu myös tehtäviä hoitavista kuntayhtymistä päättämiseen. Sote-alueen toimivalta tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän perustamisessa Voimaanpanolakia koskevan ehdotuksen 9 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen toimivaltaan kuuluisi määrätä kunnat, joiden on perustettava tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät, jos sosiaali- ja terveysalueelle ei muutoin muodostu kattavaa tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien verkostoa. Sosiaali- ja terveysalue voisi myös päättää tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän perussopimukseen kuntalain mukaan otettavista asioista, jos kunnat eivät pääse niistä sopimukseen. Sosiaali- ja terveysalueen päättämä perussopimus olisi voimassa siihen asti, kunnes kunnat sopivat toisin. Lausunnossaan 32/2001 vp perustuslakivaliokunta ei pitänyt valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallisena säännösehdotusta, jonka mukaan valtioneuvosto määrää kuntia kuultuaan maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin. Valiokunta viittasi siihen, että valtioneuvoston päätös on hallintopäätös, josta voidaan valittaa siten kuin hallintokäyttölaissa säädetään. Valiokunta arvioi myös valtioneuvostolle ehdotettua toimivaltaa määrätä kuntien yhteistoiminnan ehdoista, jos kunnat eivät pääse ehdoista sopimukseen. Valiokunnan mukaan valtioneuvoston määräämisvalta on merkityksellinen seikka kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta, koska kuntien sopimisvalta korvautuisi valtioneuvoston päätöksellä yksipuolisesti asetettavilla yhteistoiminnan ehdoilla. Valiokunta kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että valtioneuvoston toimivaltaa rajoittaisivat säädettävän lain säännökset ja hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, minkä lisäksi valtioneuvoston päätös olisi valituskelpoinen. Valiokunta ei pitänyt näin ymmärrettyä valtioneuvoston määräysvaltaa ristiriitaisena perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon kanssa. Valiokunta kuitenkin katsoi, että sääntelystä olisi syytä käydä ilmi, että
15 15 valtioneuvoston määräys on voimassa vain siihen asti, kun asianomaiset kunnat pääsevät sopimukseen. Sote-alueen toimivalta tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän perustamisessa rajoittaa jäsenkuntien itsehallinnollista päätösvaltaa. Nytkin voidaan kuitenkin viitata siihen, että sote-laki puolestaan rajoittaa sote-alueen toimivaltaa; että sote-alueen päätös on kuntalain nojalla valituskelpoinen; ja että lakiehdotuksessa on säännös, jonka mukaan sote-alueen päättämä perussopimus on voimassa siihen asti, kunnes kunnat sopivat toisin. Nyt käsiteltävä ehdotus kuitenkin poikkeaa ehdotuksesta, jota perustuslakivaliokunta arvioi lausunnossaan 32/2001 vp, siinä, että kunnallista määräämisvaltaa rajoittavaa päätösvaltaa käyttäisi kuntayhtymä sote-alue eikä valtioneuvosto. Tällainen asetelma on perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä uusi. Porthaniassa Kaarlo Tuori
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan täydentävän lausunnon, joka koskee hallituksen esitystä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE Esitän kunnioittaen seuraavan lausunnon, joka koskee sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnosta hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotOlli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 30.1.2015 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp) Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotTilannekatsaus Harri Jokiranta
Tilannekatsaus 9.8.2017 Harri Jokiranta Alueelliset erot talouskehityksessä väestökartat Muuttoliike kartta Yle.fi 6.8.2017 Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapautta koskevan lakiesityksen
LisätiedotHE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Eduskunnan perustuslakivaliokunta 18.12.2014 1. Pakolliset kuntayhtymät
LisätiedotPerustuslakivaliokunnalle
1 Perustuslakivaliokunnalle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä (HE 324/2014 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi esitän kunnioittaen
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo
Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat
LisätiedotHE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Eduskunnan perustuslakivaliokunta 3.3.2015 1. Arviointitilanne Eduskunnan
LisätiedotLaadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotPerustuslakivaliokunnalle
1 Perustuslakivaliokunnalle Pyydettynä lausuntona sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksesta, joka koskee hallituksen esitystä (HE 324/2014 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotKuntayhtymien purkaminen ja perustaminen
Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KSTHKY:N VAMMAISNEUVOSTO 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kuusisto Eeva-Kaisa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotHE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
Veli-Pekka Viljanen HE 324/2014 vp LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMI- SESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Eduskunnan perustuslakivaliokunta 30.1.2015 Olen ollut perustuslakivaliokunnan
LisätiedotHallintovaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 65/2002 vp Hallituksen esitys laiksi Kainuun hallintokokeilusta Hallintovaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 23 päivänä lokakuuta 2002 lähettäessään hallituksen
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotPöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen
LisätiedotHallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp)
Olli Mäenpää 18.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 224/2016 vp) Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut Esitys sisältää
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Parkanon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuuli Tarukannel 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Avopediatrian jaosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Henrikka Aito 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotHallituksen esityksen suhde valinnanvapautta koskevaan lainsäädäntöön
Olli Mäenpää 27.4.2017 Hallintovaliokunnalle Hallituksen esitys maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon
LisätiedotPerustuslakivaliokunnalle
1 Perustuslakivaliokunnalle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä (HE 324/2014 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi esitän kunnioittaen
Lisätiedot- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija
LisätiedotHE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 167/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansanterveyslain säännöksiä yksilön ja hänen
LisätiedotHE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotus sote -järjestämislaiksi
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotus sote -järjestämislaiksi Miehikkälän kunnanvaltuusto 2.3.2015 Kuntayhtymämalli perustaksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi
LisätiedotHE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA
Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 4.10.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta sekä yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotSOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen
SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut
LisätiedotSoten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM
Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot 6.5.2015 Päivi Sillanaukee STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotSote perustuslain puristuksessa. Esimerkki pirullisen ongelman johtamisesta Eija Mäkinen
Sote perustuslain puristuksessa Esimerkki pirullisen ongelman johtamisesta 30.3.2017 Eija Mäkinen Pirulliset ongelmat ja oikeus Pirullinen ongelma Kesy ongelma. Mikä oikeudessa kesy tai pirullinen ongelma?
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan
LisätiedotPöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
1 122 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen
LisätiedotMaakuntauudistus Perustuslaillisia näkökohtia
Maakuntauudistus Perustuslaillisia näkökohtia Tanja Matikainen, OTT Kunnanjohtaja 16.8.2016, Helsinki Kuntien takauskeskuksen hallitus 25.8.2016 1 Yleisiä näkökohtia itsehallinnosta 25.8.2016 2 Itsehallinnon
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp
Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain
LisätiedotJuha Lavapuro
Juha Lavapuro 17.11.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 111/2015 vp eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta
LisätiedotItsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen
LisätiedotHallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp)
Olli Mäenpää 15.8.2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/2018 vp) Hallituksen
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
Tuomas Ojanen 3.3.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 2. Lisäkuuleminen 3.3.2015: HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaalijalan kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Jokinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keuruun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Ojala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotHE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta
HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Perustuslakivaliokunta 30.11.2016 Valtiovarainministeriö Valli-Lintu, Kuittinen Ehdotuksen tavoitteet ja lähtökohdat Ehdotusten
LisätiedotHE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta
HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi. Heinäveden kunta. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi. Riitta A.
TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Heinäveden kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta A. Tilus 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Riitta A. Tilus Asema organisaatiossa
LisätiedotJanne Salminen Kirjallinen lausunto Asiantuntijakuuleminen Perustuslakivaliokunta
1 Janne Salminen 6.4.2017 Kirjallinen lausunto Asiantuntijakuuleminen 7.4.2017 Perustuslakivaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Vaalijalan kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Jokinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
Lisätiedot8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?
1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen
LisätiedotHallintovaliokunnalle
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11a/2002 vp Hallituksen esitys laiksi seutuyhteistyökokeilusta Hallintovaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Hallintovaliokunta on 8 päivänä toukokuuta 2002 pyytänyt perustuslakivaliokunnalta
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kajaanin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Komulainen-Lepistö 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto. UNIVERSITY OF TAMPERE Management School FIN-33014 University of Tampere
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto UNIVERSITY OF TAMPERE Management School FIN-33014 University of Tampere Asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi
LisätiedotSOTE rakenneuudistus
SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA
LisätiedotPerustuslakivaliokunnan lausunto
Perustuslakivaliokunnan lausunto Tiedoteliite. Kuntaliiton analyysi 30.6.2017 Lisätietoja, johtava lakimies Kirsi Mononen, p. 040 569 5511 Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 26/2017 vp sote-, maakunta-
LisätiedotHE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,
LisätiedotMaakuntien taloudellinen itsehallinto
Maakuntien taloudellinen itsehallinto Kuntamarkkinat Arto Sulonen, lakiasiain johtaja, Suomen Kuntaliitto Kunnallinen itsehallinto (perustuslaki 121 ) Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin aluehallintovirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kaisa Ainasoja 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kainuun liitto kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heimo Keränen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata
Lisätiedot1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunnalle
ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu LAUSUNTO 03.05.2017 HEL7M0515-6 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Viite HE 72/2016 vp, PeVL 64/2016 vp Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotHE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-
HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,
LisätiedotHE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin
Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen
LisätiedotJuha Lavapuro HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Juha Lavapuro 30.1.2015 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan perustuslakivaliokunnan
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tuusniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toni Auvinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hirvensalmen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Heli Rummukainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hailuodon kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pirjo Mattila 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalialan Työnantajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti (Tämän esityksen tekstit ovat lainauksia eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnoista. Lihavoidut otsikot,
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti
Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys sote- ja maakuntauudistusten jatkovalmisteluun SuPer 9/2017
LisätiedotOlli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle. Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp)
Olli Mäenpää 29.11.2016 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 250/2016 vp) Luottamushenkilön pidättäminen toimestaan Kuntien hallinnon tulee perustuslain 121 :n
LisätiedotHE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotPerustuslakivaliokunta on pyytänyt arviotani 3. lakiehdotuksen 3 :n suhteesta perustuslakiin.
Olli Mäenpää 25.10.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä laiksi yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta (HE
LisätiedotLUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö
1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat
LisätiedotTeuvo Pohjolainen
1 Teuvo Pohjolainen 13.10.2017 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä laiksi yliopistolain
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön
LisätiedotLAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
LAUSUNTO Kunta- ja aluehallinto-osasto 15.12.2014 Perustuslakivaliokunnalle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
PeVL 67/2014 vp - HE 324/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotSOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015
SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Kaljunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotVeli-Pekka Viljanen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta Lausunnon lähtökohtia
Veli-Pekka Viljanen HE 15/2017 vp MAAKUNTIEN PERUSTAMISTA JA SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON JÄRJESTÄMISEN UUDISTUSTA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI SEKÄ EUROOPAN PAIKALLISEN ITSEHALLINNON PERUSKIRJAN 12 ja
LisätiedotPerustuslakivaliokunnalle
Perustuslakivaliokunnalle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä (HE 224/2016 vp) laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta esitän kunnioittaen seuraavaa. Hallituksen esityksessä
LisätiedotTiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto
Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen
LisätiedotLakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista
Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Monimuotoiset perheet verkosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kerppola-Pesu Jenni 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Espoon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Remes Marja-Leena, Paavilainen Mika 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
Lisätiedot