MISTÄ MINULLE HOITAJAT?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MISTÄ MINULLE HOITAJAT?"

Transkriptio

1 KOLUMNISTI AKI RIIHILAHTI: MITÄ JOS OTAT ITSELLESI LESI AIKAA? 31 TIIMITYÖ JA VIESTINTÄ OVAT ZENITELIN TYÖHYVINVOINNIN KIVIJALAT. 20 SAKU TUOMINEN: TUKEA YRITYKSILLE ILLE JOTKA HALUAVAT KASVAA JA TYÖLLISTÄÄ 24 Tuoreissa eläkeläisissä näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia, sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä. Anne Koivula eläkejohtaja, Ilmarinen s.14 ILMARINEN2/13 8 MISTÄ MINULLE HOITAJAT? Jyllin Kotien Melanie ja Päivi pitävät Aunesta huolta.

2 Sisältö Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus /13 ILMAN KESÄ- TYÖNTEKIJÖITÄ OLISIN PULASSA JAANA KUOKKA, KAHVILA MAJURSKA Yrityksen kasvu onnistuu, kun yrityksen ja pankin välinen luottamus on kunnossa. Tähän uskoo Idea-Puun Aimo Schroderus. Jaakko Kiander ja Saku Tuominen pohtivat millaista yritystukea Suomeen tarvitaan. Työhyvinvointi Zenitelin väki uskoo yhteistyöhön. Keilaillat työporukalla parantavat yhteishenkeä. 20 Mikä on superkarttuma? 5 Vaatesuunnittelijat suunnitelmat 7 Miten maksuaikaa TYEL-maksuille? 13 Lyhyesti: eläkkeelle siirtymisessä suuria alueellisia eroja, eläkeiän nosto hyväksytään, asiakkaat tyytyväisiä Ilmarisen sijoitustoimintaan 28 2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

3 Pääkirjoitus Parempaa elämää, ole hyvä. LOMALLA ON HYVÄ LADATA AKUT Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Vappu Aura, Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L X, ISSN X (painettu), ISSN (verkkojulkaisu) Painos: Painettu toukokuussa Yhteystiedot: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. änään töihin tullessani radiossa soi viime vuoden kesähitti lomalla viimeinkin voin ottaa iisimmin. Minulle tuli heti hyvä mieli. Tämän päivän työrytmi on kiivas, oletpa T työntekijä tai yrittäjä. Välillä on hyvä pysähtyä ja ottaa rennommin. Suomalaisten lomanviettoperinteet eivät ole vuosien saatossa paljoa muuttuneet. Suurin osa meistä viettää lomansa kotimaassa ja mökkeily on edelleen suosittua. Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä ja noin kolme miljoonaa suomalaista käy mökillä vähintään kerran vuodessa. Kesällä myös saunomme. Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Se lienee asukasmäärään nähden eniten maailmassa. Kesään kuuluvat myös harrastukset, luonnossa liikkuminen, sukujuhlat, kesätapahtumat, terassit, auringonotto ja jäätelö. Yleisin puheenaihe kesällä on tietysti sää. Loman ja työn välinen raja kuitenkin hämärtyy jatkuvasti. Monet eivät pysty kokonaan irtaantumaan työstä olemme nykyteknologian ansiosta jatkuvasti ja kaikkialla saavutettavissa. Yli puolet suomalaisista tekeekin töitä lomansa aikana. Loman tarkoitus on kuitenkin jättää työasiat ja nauttia välillä muista asioista. Yrittäjät panostavat nykyään omaan jaksamiseensa, mutta loma jää silti usein lyhyeksi. Yrittäjän kesäloma on yleensä kaksi viikkoa ja noin kymmenen prosenttia yrittäjistä ei pidä lainkaan kesälomaa. Varsinkin yritystoiminnan alkuvaiheessa voi loma jäädä pitämättä. Vaikka loma jäisikin lyhyeksi, on se oman jaksamisen kannalta tärkeä pitää, sillä yrittäjä on yrityksen tärkein voimavara. Monelle yritykselle kesä on myös vuoden vilkkainta aikaa ja moni yrittäjä työllistää kesätyöntekijöitä. Etenkin nuorten työntekijöiden palkkaaminen on hienoa. Usein kesätyö on nuoren ensimmäinen todellinen kokemus työelämästä. Työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on tärkeää, sillä juuri he ovat tulevaisuuden yrittäjiä ja työntekijöitä. Vietätpä lomasi miten tahansa, muista nauttia siitä ihan omalla tavallasi. Minä laitan lomallani kypärän päähän ja ajelen kaksipyöräisellä maalaismaisemassa. Lomalla on hyvä ladata akut, niin sitten taas jaksaa. Jukka Welling yhteysjohtaja, yritysasiakkaat ja kumppaniyhteydet AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ Lukijoiden mielipide on tärkeä, sillä lehteä halutaan jatkuvasti kehittää lukijoiden työkaluksi heidän omaan arkeensa. Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa. Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita? soita /Milla Kauppila. Lisäksi soitamme jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen muutamille lehden lukijoille ja kysymme palautetta lehdestä. Ole siis valmiina, puhelimesi voi soida! Löysitkö lehden jutuista hyödyllistä tietoa? Tällä merkillä varustetut artikkelit löydät erillisinä infomateriaaleina osoitteesta Tulosta, lähetä eteenpäin kaverille tai jaa vaikka työpaikan intrassa! WWW. ILMARINEN.FI

4 TYYLILLÄ JA TÄYDESTÄ SYDÄMESTÄ Lappeenrantalaisen kahvila Majurskan emäntä Jaana Kuokka pitää asiakaspalvelun aakkoset järjestyksessä. 1 ULLA YLÖNEN 4 Innostus MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI? Tässä yhdistyy niin monta asiaa: historia, kaunis työympäristö, ihanat asiakkaat ja toiminta matkailun keskipisteessä. Yrittäjähän minusta tuli sattuman kautta vai olisiko ollut pikemminkin kohtalon johdatusta. KUKA Jaana Kuokka Kahvilayrittäjä ja Lappeenrannan tunnetuimman kahvilan omistaja. Osti Majurskan sen perustajalta neljä vuotta sitten, ja jatkaa edeltäjänsä viitoittamalla linjalla. Tarjoaa kahvilassaan vain itse tehtyjä leivonnaisia, alkoholittomia juomia ja virvokkeita; vuosittain Haluaa säilyttää Majurskan paikkana, jossa asiakkaat voivat arjen keskellä hetken kokea menneen maailman levollista tunnelmaa. Pitää kahvilan avoinna vuoden jokaisena päivänä jouluaattoa, joulupäivää ja tapaninpäivää lukuun ottamatta. Harrastaa lenkkeilyä, moottoripyöräilyä aviopuolison kanssa, lukemista ja - Kahvila Majurska toimii Lappeenrannan Linnoituksessa 1800-luvun puolivälissä upseeriperheiden asuintaloksi rakennetussa puutalossa. Kahvila on saanut nimensä perustajansa Kati Kaapron mukaan. Hän on majurin vaimo. MIKKO NIKKINEN 2 MITEN KESÄ EROAA MUISTA VUODENAJOISTA? Se on ehdottomasti vuoden kiireisin aika. Kesällä meitä on täällä 14, kun talvella pärjäämme kolmen hengen voimin. Oma roolini muuttuu myös. Kun muulloin palvelen tiskillä, niin kesällä olen täysipäiväinen organisaattori, johtaja ja kahvilan emäntä. Koetan ehtiä joka päivä salin puolelle seurustelemaan asiakkaitten kanssa. 3 4 MIKÄ SAA YRITTÄJÄN JAKSAMAAN KESÄSESONKINA? Tyytyväiset asiakkaat ja se levollinen tunnelma, joka kuuluu tämän paikan henkeen. Pyrin myös pitämään vapaata viikonloppuisin. KUINKA TÄRKEITÄ KESÄTYÖNTEKIJÄT OVAT? Ilman heitä olisin pulassa. Olen onnekas, kun samat tytöt tulevat mielellään uudestaan ja uudestaan. Parissa kesässä heistä kasvaa rautaisia asiakaspalvelijoita, joista saan olla ylpeä. 5 MITEN REKRYTOINTI ONNISTUU? Erinomaisesti. Innokkaimmat kandidaatit käyvät kysymässä töitä jo marraskuussa. Lehti-ilmoittelua en ole tarvinnut koskaan. Suurin osa kesätyöntekijöistäni on näyttänyt kyntensä peruskoulun TET-jaksolla, jonka jälkeen olen pyytänyt heidät töihin. 6 MITEN HUOLEHDIT ASIAKASPALVELUN TASOSTA? Jokainen tulokas tekee keväällä yhden viikonlopun työvuorot, ja sen aikana kyllä selviää, onko hänestä meille. Ennen kesäsesongin alkua pidän koulutuspäivän, jolloin kertaamme yhdessä talon tavat ja asiakaspalvelun aakkoset. 4 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

5 WWW. ILMARINEN.FI MIKÄ ON TYÖELÄKEOTE? Tuore työeläkeote on jo saatavilla verkossa. Palveluasiantuntija Jarmo Myyrä kertoo, mitä se sisältää ja miksi se kannattaa tarkistaa. TYÖELÄKEOTE LYHYESTI MITEN SITÄ LUETAAN? MITÄ SE SISÄLTÄÄ? 3 TYÖELÄKEOTE ON LUETTELO niistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista kertyy eläkettä. Ote kertoo myös, kuinka paljon sinulle on eläkettä kertynyt. Tuleva eläkkeesi pohjautuu työeläkeotteen tietoihin. Siksi on tärkeää, että tarkistat niiden oikeellisuuden! Otteen saa jokainen vuotias Suomessa asuva henkilö. Otetta eivät saa kokoaikaiset eläkeläiset. VOIT ITSE VALITA, luetko ja tilaatko työeläkeotteen paperisena vai verkossa. Suosittelemme verkko-otetta se on helppo, vaivaton ja aina käytössäsi. Verkko-otteen saat valitsemalla sen verkkopalvelussamme Verkko-ote kannattaa valita myös siksi, että paperinen työeläkeote postitetaan jatkossa alle 60-vuotiaille vain joka kolmas vuosi. Tänä vuonna ote postitetaan loka-marraskuussa kaikille tammi-huhtikuussa syntyneille. TYÖELÄKEOTE SISÄLTÄÄ työansiot työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista on kertynyt eläkettä. Työansiot näkyvät sekä työskentelystä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lisäksi työeläkeotteessa on tiedot myös palkattomilta ajoilta kuten opiskelusta ja sairauspäiväraha-ajoilta kertyneestä eläkkeestä. Työeläkeotteessa näet laskelman viime vuoden loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestäsi. Eläkearviossa on huomioitu elinaikakertoimen vaikutus. Verkossa voit kätevästi tarkistaa työeläkeotteesi ja ilmoittaa mahdollisista puutteista. Palvelussa voit myös arvioida laskurilla vanhuuseläkkeesi määrän. 5 JARMO MYYRÄ Ilmarinen Nopea ja helppo tapa tarkistaa eläketietosi. Näet uusimman otteesi joka vuosi jo keväällä. Muistutuspalvelumme huolehtii puolestasi. Saat meiltä viestin, kun uusin ote ilmestyy. Sähköinen korjauspyyntölomake puuttuvien tai virheellisten tietojen selvittämistä varten. Eläkelaskuri tulevan eläkkeen arviointiin. ILMARISEN ASIAKASLEHTI 5

6 6 Tietokulma WWW. ILMARINEN.FI SUPERKARTTUMA PALKITSEE YLI 63-VUOTIAANA TYÖTÄ TEKEVÄN KUN TYÖNTEKIJÄ TÄYTTÄÄ 63 vuotta, hänen työansioistaan karttuu eläkettä superkarttuman mukaisesti 4,5 % vuodessa. Jokainen työssäolokuukausi kasvattaa eläkettä, ja sillä voi korvata myös elinaikakertoimen aiheuttamaa eläkkeen vähennystä. Superkarttumaa ei voi saada, jos nostaa työteon rinnalla muuta eläkettä. Mitä pidempään työssä jaksaa, sitä suurempi on eläke. Oheinen esimerkki näyttää, miten eläkkeen määrä kehittyy 63 ikävuoden jälkeen. Kaksi lisävuotta työelämässä kasvattaa keskituloisen esimerkkihenkilön kuukausieläkettä 260 euroa, viisi lisävuotta jopa 660 euroa. Esimerkissä on otettu huomioon elinaikakertoimen vaikutus. Palkka: /kk Eläkkeelle 63-vuotiaana, eläke: /kk Eläkkeelle 65-vuotiaana, eläke: /kk Eläkkeelle 68-vuotiaana, eläke: /kk 62-vuotias Karttumaprosentit vuotiaana 1,5 % vuosityöansiosta vuotiaana 1,9 % vuosityöansiosta vuotiaana 4,5 % vuosityöansioista Tee arvio omasta eläkkeestäsi elakepalvelu

7 Juuri nyt suunnittelen... 7 SARI OKKO MIRVA KAKKO/KUVARYHMÄ/SKOY AINA AIKAANSA EDELLÄ Vaatesuunnittelija-muotoilija Samu- Jussi Kosken työpöydällä on juuri nyt kevät ja kesä Suunnittelija elää noin vuoden aikaansa edellä. Työskentelyni on hyvin intuitiivista, Marimekonkin taiteellisena johtajana toiminut Samu-Jussi Koski kertoo. Suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle kankaista. Matkustan pari kertaa vuodessa etsimään mallistoihin uusia kiinnostavia materiaaleja. Kun materiaalit on valittu, suunnittelutyö alkaa. Samujilla uskotaan, että tulevaisuuden kuluttajat haluavat tietää yhä enemmän vaatteiden alkuperästä. Jatkuvan muutoksen sijaan ajattomuus on se tulevaisuuden juttu. Samujilaisuus perustuu selkeisiin leikkauksiin, laadukkaisiin materiaaleihin ja viimeisteltyyn ompelutyöhön. Tärkeintä ei ole hinta tai matalimpien aitojen ylitys, vaan kunnianhimoinen, luova, ajatteleva ja ihmistä lähellä oleva filosofia. Ajattelevaan mentaliteettiin liittyy myös vastuullisuus. Pyrimme toimimaan aina mahdollisimman ekologisesti ja eettisesti. Tuotantomme on Suomessa, Italiassa ja Virossa. Tunnemme alihankkijamme henkilökohtaisesti ja pidämme heihin tiiviisti yhteyttä. Suunnittelijan mukaan Samujin vaatteista kiinnostuvat hyvin monenlaiset ja eri-ikäiset ihmiset. Vaatteemme on tarkoitettu pidettäviksi pitkään sesongista toiseen siten, että niistä tulisi omistajiensa luottovaatteita. Hyvä vaate on tehty niin täydellisesti kuin mahdollista. Materiaalit ovat laadukkaita ja aikaa kestäviä. SAMU-JUSSI KOSKI

8 Suomalaisista joka neljäs on yli 65-vuotias 2030-luvulla. Vanhustyön tulevaisuuden haaste on hoitohenkilökunnan saaminen ja laadukkaan hoidon toteuttaminen. Jussin Kodin ilopilleri Pentti Eränen saa hoitajat hyvälle tuulelle. Pentti ja hoitaja Melanie Soukko tapaavat Jussin Kodissa päivittäin. 8 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

9 TEKSTI ANNE KARPPINEN KUVAT LAURA VESA VANHUUDEN HYVÄKSI Ikaalisissa toimivassa Jyllin Kodissa jokaisella asukkalla on omahoitaja. Hyvä hoito vaatii hyviä työntekijöitä. Heitä työpaikalle saadaan hyvän oppilaitosyhteistyön ja työn kehittämisen avulla. USSIN KODISSA on tänään J lounaaksi makaronilaatikkoa. Tuovi Kujanpää on lopettelemassa asukkaiden yhteisessä tupakeittiössä lounastaan. Melanie Soukko avustaa syömisessä ennen kuin saattaa Kujanpään tämän huoneeseen. Jussin Kodissa asuu 15 asukasta, kaikki elämänsä ehtoon puolelle ehtineitä. Ennen paikkaa olisi kutsuttu vanhainkodiksi. Nyt puhutaan senioreiden tehostetusta palveluasumisesta. Jussin Koti on yksi Jyllin Kodin viidestä ryhmäkodista. Paikka on lähihoitajaksi opiskelevalle Melanielle osa hänen tulevaisuuttaan. Kokin ammatti hävisi lähihoitajalle. Melanie sanoo viihtyvänsä. Muut työntekijät ovat ottaneet työssä oppimaan tulleen opiskelijan hyvin vastaan ja työtä on mukavaa tehdä. Ennen kaikkea ala on sellainen, jolla riittää töitä ja joka antaa eväitä omaan elämään ja siihen vääjäämättä kuuluvaan vanhuuteen. Vanhustyössä jaksaminen lähteekin Jyllin Kodin toimitusjohtaja Heikki Lehtosen mukaan työn merkityksestä ja johtamisen käytännöistä. Onnistuminen on aineetonta pääomaa, joka tulee näkyväksi työstä kumpuavana ilona. Jyllin Kodin palvelun perusta on lähimmäisvastuussa. Työssä korostuvat välittämisen, suvaitsevaisuuden ja arvostuksen perusarvot. Kaikki lähtee työntekijästä itsestä jokaisen meistä täytyy arvostaa Jalmari ja Lyyli Jyllin meille uskomaa vanhustyön palvelutehtävää, hyväksyä itsensä ja oma rajallisuutensa, Heikki Lehtonen sanoo. Lähimmäisen vastuun arvot lähtevät suvaitsevaisuudesta, Lehtonen tiivistää. JYLLIN KODIT on perustettu lähes 50 vuotta sitten. Palveluille on tarvetta ja tulevaisuutta silmällä pitäen Jyllin Kodit on laajentumassa. Toukokuussa on aloitettu rakennushanke. Sen myötä Jyllin Kotiin tulee 45 uutta asukaspaikkaa ja 30 uutta työpaikkaa. Heikki Lehtosen mukaan uusien työpaikkojen perustaminen onkin lähes samansuuntainen investointi kuin koko rakennushanke. Uusien työntekijöiden kouluttamiseen myös panostetaan. Uudet työntekijät koulutetaan yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu), Ely-keskuksen, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymällä (LPKKY) ja Jalmari Jyllin Säätiön oman JJS-Traineen kanssa. JJS-Trainee ja siihen liittyvä sähköinen oppimisympäristö on Jyllin Kodissa luotu ohjelma, joka palvelee sekä oman henkilökunnan ammatillista kehittymistä ja sitä kautta työssä jaksamista että koko vanhustenhoidon käytäntöjen kehittämistä. TAMPEREEN SEUDUN AMMATTIOPISTON (Tredu) Ikaalisten toimipisteessä opiskeleva Melanie kertoo löytäneensä alan omien isovanhempiensa kautta. Vanhainkotivierailuilla hän huomasi miettivänsä, miten ihanaa olisi auttaa. Eikä pelkästään auttaa vaan myös kerätä tietoa sairauksista, joita omassakin suvussa on. Näin löytyi portti työelämään, jossa on merkitys ja mieli. Ester Hakalan, 97, pöydällä on edesmenneen Erkkipuolison kuva. Jyllin Kodissa haetaan jatkuvasti uusia ratkaisuja mielekkään vanhuuden 9

10 Vas.yläkuvassa Hanni Oinonen kysyy Elsa Aaltoselta minkä kirjan hän haluaisi luettavakseen. Isommassa kuvassa Senja Wallin pitää hoitajille musiikkiterapiakoulutusta. Musiikki on keskeinen viestinnän väline, kun muisti alkaa pettää. Jyllin Kotien toimitusjohtaja Heikki Lehtonen perää arvostusta vanhustyölle. toteutumiseen ja siitä huolehtivien ihmisten jaksamiseen. Työn ilon peruspilarit ovat nimenomaan tutkittu tieto, hyväksi koetut käytännöt ja riittävä näyttö. Melanie aloittaa syksyllä Jyllin Kodilla laajennetun työssä oppimisen jakson vanhustyöstä, sairaanhoidosta ja huolenpidosta. Itsestään hän pitää huolta urheilemalla. Jyllin Kodit haluaa olla malliorganisaatio. Siksi yhteisön toiminnan ydin on hyvin määritelty ja sen periaatteet ovat sellaisia, joihin jokainen kodeissa työskentelevä uskoo. Lisäksi yhteisö ruokkii oppimista, mikä vaatii organisaatiolta aitoa toimivuutta. Ikaalisissa lähihoitajiksi opiskelevat vuotiaat ovat tervetulleita porukkaan. Arvot kasvavat ja vahvistuvat ajan myötä. Kun työntekijät voivat hyvin, voivat Jyllin Kodin asukkaat hyvin, ja pystymme toteuttamaan palvelutehtäväämme vanhuuden hyväksi, Heikki Lehtonen sanoo. Toimitusjohtaja kantaa huolta yleisestä vanhustyön heikosta arvostuksesta. Hän kertoo huomanneensa, että vanhukset nähdään yhteiskunnallisena rasitteena, vaikka eliniän pidentymistä tulee pitää kansanterveyden suurena saavutuksena. Startup-yritysten mediaihannointi on vienyt vanhustyön merkittävien investointien ja innovaatioiden ansaitseman huomion. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sosiaali- ja terveysalan yhden prosentin tuottavuuden kasvu vähentäisi Suomen julkisen talouden kestävyysvajetta neljä prosenttiyksikköä. Miksi ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että panostamalla vanhustyöhön voidaan saavuttaa suhteellisesti merkittävämpää tuottavuuden kasvua kuin kovalla teknologialla, Lehtonen pohtii. AUNE LAUTASALO, 87, suunnittelee pyykille ryhtymistä. Ulkona paistaa sama keväinen aurinko kuin hetkeä aikaisemmin, kun hän ja naapurinsa ovat toisiaan avustaen käyneet aamupäiväkävelyllä. Lautasalo naurahtaa, että lääkäri jo asettelee sanansa hänelle niin mukavasti; oli sanonut, kun sinulla vielä tuota näkökykyä on tallella. 10 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

11 Jyllin Kodin palvelun perusta on lähimmäisvastuussa. Työssä korostuvat välittämisen, suvaitsevaisuuden ja arvostuksen perusarvot. Emmi Ronumäki on yksi Jussin Kodin 15 asukkaasta. Emmin aviomies Taave asui myös Jyllin Kodilla yhdessä vaimonsa kanssa. Elämän realiteetit ovat vahvasti läsnä. Hän sanoo olevansa kova kyselemään ja kehuu, miten Jussin Kodin sairaanhoitaja Päivi Kangasniemikin jaksaa aina pysähtyä kysymysten äärelle. Toki se kuuluu perhe-elämän luonteeseen, mutta on siinä mukana myös ammattiin liittyvää ajatusta. Lautasalo on elänyt Jyllin Kodissa jo 12 vuotta. Eläminen tarkoittaa kotia ja se on paljon enemmän kuin vain asumista. Tällä ajatuksella Päivikin tulee päivittäin töihin, toiseen kotiinsa. Yhdeksän vuoden aikana hänen kolme lastaan ovat tottuneet, että äiti joustaa vaikka vapailta. He tietävät, missä äiti on ja miksi. 15 vuotta terveyskeskuksessa vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa ja laboratoriossa olivat antoisia nekin, mutta tänne hän tulee ilman kiirettä, vaikka tekemistä riittää aina. JYLLIN KODISSA KUOLEMA ON LÄSNÄ. Kotien henkilökunta tekee työtä sellaisten ikäihmisten parissa, jotka eivät selviydy enää kotonaan edes kotihoidon avulla. Tehostettu palveluasuminen takaa kuitenkin kodinomaisen asumisen ja huolenpidon elämän loppuun saakka. Päivi tietää olevansa oikeassa paikassa. Lapsesta saakka hänelle on ollut selvää, että hänen kutsumuksensa on vanhusten auttamisessa. Saattohoitokin voi olla lohdullista. Hoitajan ei pidä siihen koskaan tottua, mutta toisaalta on hienoa, kun tutun ihmisen voi saattaa elämänsä päähän tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten keskellä, Päivi miettii. Melanie on Päiville lupaus alan tulevaisuudesta. Ikaalisissa lähihoitajaksi opiskelevat vuotiaat ovat tervetulleita porukkaan; ihania ohjattavia, kuten Päivi sen ilmaisee. Sanottuun sisältyy ajatus, että kun nuori pääsee hyvään ohjaukseen heti alusta alkaen, hänestä tulee hyvä työntekijä, hoitaja. Jyllin Kodissa halutaan kehittää sekä henkilöstöä että koko alaa. Tämän vuoksi Jalmari Jyllin Säätiö onkin perustanut tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksikön nimeltä JJS-Trainee. Projektipäällikkö Niina Koskela sanoo oppimisympäristön toimivan myös tietopankkina, jonne tallennetaan viimeisin tieto esimerkiksi psykogeriatriasta ja alkoholidementiaan liittyvästä aineistosta. Tieto on kaikkien jyllinkotilaisten saatavilla ja palvelee koulutusta, arkista työtä, johtamista kuin myös asukkaiden omaisten huomioimista ja tarpeita. Avoimesta tiedonkulusta Jyllin Kodissa huolehtii Outi Kangaslampi. Hän korostaa, että avoimuus on avain palkitsevaan ja tulokselliseen toimintaan. Tieto- ja aineettoman pääoman kartuttamiseksi Jyllin Kotien harjoittama laajapohjainen yhteistyö on vähintään kullan arvoista. 11

12 Ei tule semmoista oloa, että minä nyt olen siinä se tehtävä. AUNE LAUTASALO Päivi Kangasniemen kanssa keskusteleva Aune lautasalo on hyväkuntoisimpia Jyllin Kodin asukkaita. Lähes kaikki muut asukkaat ovat monisairaita ja invalideja, jotka vaativat ympärivuorokautista, tehostettua palveluasumista. Jaana Välimäki (takana), Satu Mäkinen ja Tarja Mattila käyvät läpi töitään ennen työvuoron alkua. AUNE LAUTASALON TYTÄR on jo painostanut äitiään luopumaan liiasta touhuamisesta. Hieman hän on periksi antanutkin; siivouksen tekee kaksi kertaa kuukaudessa joku muu. Hän haluaa itse tehdä niin kauan kuin jaksaa. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Aune Lautasaloa naurattaa, että välillä hän tarvitsee Päiviä mittaamaan neuletta tai poimimaan pudonneet silmukat takaisin puikolle. Onhan se toista kuin sairaan hoitaminen, jota sitäkin tarvitaan. Hyvänen aika! Olihan hyvä, että olin täällä silloinkin, kun se tulehdus iski, Lautasalo huudahtaa. Päivi oli silloin sanomassa, että nyt on lähdettävä päivystykseen. Ensin oli otettu asiaan kuuluvat kokeet Jussin Kodilla, minkä jälkeen kovassa kuumeessa ollut Lautasalo oli viety päivystykseen, sieltä Tampereelle Acutaan ja edelleen sairaalaan. Kun pahin oli ohi, paluu kotiin oli helppoa, koska siellä oli hoitaja huolehtimassa antibioottikuurin annostelusta. Elämäntäyteinen vanhustyö sopii Päiville ja kaunein kiitos siitä lienee Lautasalon sanat ei tule semmoista oloa, että minä nyt olen siinä se tehtävä. JYLLIN KODIT Ikaalisissa sijaitseva asumis- ja palvelukeskus Jyllin Kodit tarjoaa laitoshoitoa, kuntoutusta sekä elinikäistä ja tehostettua palveluasumista. Jyllin Kodissa on viisi YhteisöKotia, ravintola ja seniorikeskus. YhteisöKodeissa asuu 62 monisairasta vanhusta ja invalidia. Toukokuussa 2014 valmistuu kolme uutta yhteisökotia 45 uudelle asukkaalle. Työntekijöitä on 75. Palvelutoiminnan laajetessa Jyllin Kodit palkkaa 30 uutta työntekijää seuraavan kolmen vuoden sisällä. Toimintaa ylläpitää Jalmari Jyllin Säätiö. Se on perustettu Jalmari ja Lyyli Jyllin testamentin perusteella vuonna Säätiön vanhainkoti aloitti toimintansa Yleishyödyllisen säätiön tehtävä on toimia vanhuuden hyväksi. Tämä periaate toteutuu muun muassa alaa kehittävänä tiiviinä yhteistyönä oppilaitosten, korkeakoulujen ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. 12 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

13 TARVITSEN MAKSUAIKAA TYEL-MAKSUILLE. MITEN TOIMIN? MINULLA ON OMA RAKENNUSALAN YRITYS, jossa on kymmenkunta työntekijää. Taantuma-aikaan töitä on ollut vähemmän tarjolla eikä niitä ole päässyt valikoimaan. Nyt käynnissä olevasta urakasta saan rahat urakan päätyttyä. Ongelmana on, että TyEL-vakuutusmaksu erääntyy kuun 20. päivä eli kolme viikkoa ennen urakasta saatavan palkkion maksamista yhtiön tilille. Miten saan laskulle lisää maksuaikaa? Ilmarisen ratkaisu LASKUILLE LISÄAIKAA WWW. ILMARINEN.FI RATKAISU Voit itse järjestää maksuaikaa TyEL- tai YELmaksuillesi. Ilmarisen verkkopalvelussa asia hoituu vaivattomasti parilla klikkauksella. Maksusopimuksen voit tehdä, jos olet muuten hoitanut laskusi ajallaan. TEE NÄIN: 1 2 Kirjaudu VAKUUTUSPALVELU. VALITSE Vakuutuspalvelun valikosta vaihtoehdon Maksut. Saat näytölle Maksuluettelon, josta näet kuluvan vuoden maksusi. TyEL-maksulle myönnämme pidennettyä maksuaikaa kaksi kuukautta, YEL-laskulle kolme kuukautta. Maksuajan pidennyksestä perimme viivästyskoron. 4 SYÖTÄ haluamasi maksupäivä. Samalla näet maksun summan, johon on lisätty uuteen maksupäivään saakka laskettu viivästyskorko. Sitova maksusopimus astuu voimaan klikattuasi VAHVISTA MAKSUSOPIMUSpainiketta. 3 Maksun oikealla puolella näkyy TEE MAKSUSOPIMUS -LINKKI, jos kyseiselle maksulle on mahdollista tehdä maksusopimus. Klikkaamalla linkkiä näet, mikä on myöhäisin päivämäärä, johon maksusopimuksen voi tehdä. Mikäli sinulla ei ole tunnuksia Vakuutuspalveluun tai tunnukset ovat hukassa, ota yhteyttä asiakaspalveluumme tunnusten saamiseksi. KESÄKUU

14 14 ELÄKELÄISIÄ HUOLETTAVAT RAHA JA TERVEYS Puheenvuoro ILMARINEN KARTOITTI viime syksynä kyselytutkimuksella tuoreiden eläkeläisten odotuksia ja huolenaiheita tulevista eläkepäivistä. Lisäksi kysyttiin tuntemuksia ja käsityksiä omasta kunnosta. ELÄKKEELLE JÄÄVÄT suomalaiset kokevat ansainneensa eläkkeensä ja suhtautuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti. Lähes kaikilla vastaajilla oli positiivisia odotuksia tulevaisuudelleen. Huolenaiheista yleisimpiä olivat rahan riittävyys, sosiaalisen elämän vähentyminen sekä oma terveydentila. Toisaalta löytyi myös huolettomia: joka neljäs ei ollut huolissaan mistään. ANNE KOIVULA eläkejohtaja Ilmarinen RAHA-ASIAT HUOLESTUTTIVAT pienituloisten lisäksi myös monia hyvin toimeentulevia. Vaikka Suomessa on kansainvälisesti vertaillen hyvä, noin 60 prosentin eläkkeen taso, toki eläkkeelle siirtyminen vaatii jokaiselta toimeentulon sopeuttamista. Eläke on kuitenkin aina palkkaa pienempi. KUN JUURI ELÄKKEELLE jääneiltä kysyttiin, millaisena he näkevät elämänsä 15 vuoden kuluttua, huolenaiheita oli jo melkein jokaisella. Eniten huolta kannettiin omasta kunnosta ja jaksamisesta sekä terveyspalveluiden riittävyydestä. Reilu puolet murehti myös hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä. Huolenaiheissa oli eroja vastaajaryhmien välillä. Esimerkiksi hyvin toimeentulevat eivät olleet yhtä huolissaan omasta Suomalaiset kokevat ansainneensa eläkkeensä ja suhtautuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti. kunnostaan ja jaksamisestaan kuin alempiin tuloluokkiin kuuluvat. Huoli rahan riittävyydestä väistyi kaikissa vastaajaryhmissä kunnon ja jaksamisen taustalle. TUOREISSA ELÄKELÄISISSÄ näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia, sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä. Kaksi kolmesta vastaajista koki, että jaksaisi fyysisen kuntonsa puolesta hyvin tehdä ansiotyötä, ja yli 70 prosenttia jaksaisi töissä henkisten voimavarojensa puolesta. Parhaimmaksi kuntonsa kokivat toimihenkilönä tai yrittäjänä työskennelleet. VASTAUKSISTA KÄVI ILMI, että eläkkeelle jäävillä on isoja odotuksia hyvinvointiyhteiskunnalta. Yli puolet oli sitä mieltä, että suurin vastuu eläkeläisten hyvinvoinnista on valtiolla ja kunnilla. Kolmannes oli sitä mieltä, että yksilö itse vastaa hyvinvoinnistaan. Vastauksista näkyy, että nyt eläkkeelle siirtyvät ovat hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteja. On ymmärrettävää, että myös eläkkeellä yhteiskunnalta odotetaan huolenpitoa.

15 TEKSTI TEIJA LAAKSO KUVAT MIKKO KÄKELÄ Idea-Puun Aimo Schroderus (vas.) ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin Juhani Kumpulainen (oik.) pitävät luottamusta ensiarvoisen tärkeänä. HYVINÄ JA HUONOINA AIKOINA Idea-Puu Oy ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankki ovat kulkeneet yhtä matkaa jo kolmekymmentä vuotta. Seuraavana haasteena on jatkajan löytäminen Ideapuun yritystoiminnalle. ELEVISIOSSA OLLAAN harva se päivä, kuvaa Aimo Schroderus T perustamansa yrityksen, Idea-Puu Oy:n näkyvyyttä. Idea-Puun kätten jälkeä on näkyvissä esimerkiksi Mäntyniemessä, Oopperatalossa, Helsingin oikeuslaitoksissa, samoin Eteläranta 10:ssä. Yrityksenä Idea-Puu ei ole ihan yhtä tunnettu. Se on erikoistunut puulla sisustamiseen. Idea-Puu täytti helmikuussa 30 vuotta. Vuonna 1982 perustettu yritys muutti heti alkuvuosina Vihtiin. Olemassaolonsa aikana se on työllistänyt noin kymmenkunta ihmistä. Nykyisin vain samalla porukalla tehdään isompia ja haastavampia töitä, ja yritys on laajentanut viiteen - kuuteen otteeseen. Miten se on onnistunut? Schroderus kehuu hyvää henkilökuntaansa. Osaaminen ja ammattitaito on tämän takana. Ollaan pystytty vastaamaan asiakkaiden ongelmiin. Kaikki muuttui käytännössä Oopperatalon myötä, siitä Idea-Puu sai 1990-luvun alussa isot kaupat. Heti sen perään tuli työtehtävä Mäntyniemestä. Niillä selvittiin yli ILMARISEN ASIAKASLEHTI 15

16 lamasta, ja päästiin pysyvästi isompien ja vaativampien töiden pariin. Onnistuneet työt ovat puhuneet puolestaan. Kohta 27 vuotta ollaan voitu tehdä tätä työtä niin, ettei olla aktiivisesti myyty mitään, vastattu vain tarjouspyyntöihin, Schroderus kehaisee. AINA EI OLE OLLUT NIIN. Aimo Schroderus muistaa hyvin, kuinka hän yrittäjyyden alussa aloitti rahoitusneuvottelut erään pankin kanssa. Sieltä ei rahoituspäätöstä herunut puoleen vuoteen, juoksuttivat vain yrittäjää eri papereiden kanssa. Silloin Schroderus marssi tien toiselle puolelle, Länsi- Uudenmaan Osuuspankkiin, silloisen johtajan Jorma Nissin pakeille. Kysyin että onko tämä pankki, onko teillä minulle rahaa? Nissi lupasi palata asiaan kahden viikon päästä, palasi ja sanoi: On meillä sinulle rahaa. Sen jälkeen olen heiltä saanut, mitä olen tarvinnut. Tapaus kertoo, että Idea- Puun ja sen rahoitusta hoitavan Länsi-Uudenmaan Osuuspankin välinen luottamus on kunnossa, on ollut jo kolmisenkymmentä vuotta. Idea-Puun kasvun vaatimien investointien rahoitukset on Schroderuksen mukaan hoidettu pankissa hyvin, samoin aallonpohjat. Esimerkiksi vuoden 1991 devalvaatio osui samaan saumaan yrityksen laajennuksen kanssa. Siinä tarvittiin pankinjohtajalta henkistäkin tukea, ettei yrittäjä lannistunut ja lopettanut luvulla Idea-Puu laajensi Pohjois-Suomeen, mutta tehdasta ei saatu siellä menestymään. Yhdessä nykyisinkin yhteistyötä hoitavan Juhani Kumpulaisen kanssa tehtaan lopettaminen käytiin hoitamassa asiallisesti. Samalla yhteispelillä ovat hoituneet kansainväliset kaupat. Työaikaiset vakuudet ovat Idea-Puun kokoiselle yrityksen toiminnalle olennaisessa roolissa. Pienet yritykset eivät pysty isoja töitä tarjoamaan, jos ei ole vakuuksia, Schroderus sanoo. ESIMERKIKSI Oopperatalon projektissa oli kyse puolen miljoonan tarjouksesta, kun koko Idea-Puun liikevaihto oli siihen aikaan euroa. Pienelle yritykselle isojen tarjouksien tekeminen on aina riski. Kun tarjous hyväksyttiin ja pyydettiin allekirjoittamaan sopimus, tuli kylmä hiki yrittäjän otsalle: mitäköhän olen laskenut väärin! Pienelle yritykselle isojen tarjouksien tekeminen on aina riski. Mutta hyvien tähtien alla oltiin silloinkin. Yleensä olen käynyt pankille kertomassa, mitä olen seuraavaksi tekemässä, ja kysynyt, saanko rahaa vai en. Toki olen toimittanut heille kustannusarviot ja tekemäni tarjoukset, mutta koen päässeeni vähällä luottamus auttaa. Juhani Kumpulainen, joka vastaa Länsi-Uudenmaan Osuuspankin yritysasiakkuuksista, kehuu yhteistyötä. Idea-Puu on elinvoimainen yritys, jossa tapahtuu paljon koko ajan, niin varmaan jatkossakin, Kumpulainen sanoo. Hän kehuu myös Schroderuksen persoonaa. Yrittäjänä hän ei tyydy standardiratkaisuihin, eikä hyväksy niitä meiltäkään, vaan haluaa yrityskohtaista räätälöintiä. Hyvä henkilöstö on onnistumisen takana. AIMO SCHRODERUS IDEA-PUU OY ON MEKAANISEEN PUUNTYÖSTÖÖN ERIKOISTUNUT PUUSEPÄNTEHDAS. 16 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

17 Kumpulainen korostaa pankin roolia paitsi takaajana ja rahan lainaajana, myös sen hoitajana. Tätäkin puolta Länsi-Uudenmaan Osuuspankki on hoitanut Idea-Puun tarpeiden mukaan. Pankki on hoitanut hyvin sijoitukset ja osakkeet. On mennyt siltäkin osin aktiivisemmaksi: nykyään heillä on omat miehet, jotka ammattimaisesti hoitavat nämäkin asiat, Schroderus kehuu. KEHITYSTOIVEITA Schroderus löytää oikeastaan vain vakuuskäytännöstä. Yrittäjä joutuu ottamaan henkilökohtaisia vakuuksia vähän liiankin kanssa pankki ei kanna riskiä, jos huonosti menee, mutta yrittäjä joutuu omasta mökistä pois. Riskinottaminen saisi olla vähän enemmän molemminpuolista. Neuvotteluissa yrittäjällä voisi olla vähän enemmän sananvaltaa tässä. Ideapuu on rahoituksen osalta kuitenkin ollut A+++ -luokassa yli 20 vuotta. Saan olla siitä ylpeä ja kiitollinen, Schroderus sanoo. Ideoistakin, kuten vielä toteuttamista odottavasta puisesta lavuaarista, vastaa pääosin isäntä itse. Se on pienyritykselle riski, varsinkin, kun ideoita ei juuri ole patentoitu. Yrittämisessä aina riskinsä, varsinkin kun isäntä itse on ylittänyt jo virallisen eläkeiän. Aimo Schroderus alkaakin olla valmis myymään elämäntyönsä pois. Olisi omien harrastusten aika. Puuveneiden teko on lähellä hänen sydäntään. 9-vuotiaan lapsenlapsen kanssa onkin jo yhteisen, hytillisen puuveneen teko suunnitteilla Se on yrittäjälle taas iso paikka: mistä löytää hyvä jatkaja yritykselleen? Luvassa on Idea-Puun ja Länsi-Uudenmaan Osuuspankin pitkälle suhteelle taas uusi, jännittävä askel. OP-Pohjola-ryhmä on Ilmarisen yhteistyökumppani. VINKKI PANKIN TARJOAMAT PERUSRAHOITUSTAVAT PK-YRITYKSILLE LUOTOLLISET SHEKKITILIT Tarkoitettu yrityksen perustoiminnan pyörittämiseen ja muihin lyhytaikaisiin rahoitustarpeisiin. VELKAKIRJALAINAT Isompiin investointeihin. Joko pankki hoitaa koko rahoituksen, tai jos kyseessä isompi hanke tai yrittäjän omat vakuudet eivät riitä, käytetään esimerkiksi Finnveraa riskin jakajana. Erilaisia takaisinmaksuvaihtoehtoja. ULKOMAANKAUPAN RAHOITUS Ratkaisut viennin ja tuonnin rahoituksiin. Esimerkiksi taataan, että raha on ulkomaisessa pankissa, kun tavaraa ollaan toimittamassa, tai yrityksesi tietää maksuhetkellä, että kauppatavara on saapunut. Myös erilaiset korko- ja valuuttasuojaukset. PANKKITAKAUS Esimerkiksi vuokratakaukset, kaupalliset takaukset, ulkomaankaupan takaukset. Osa yrittäjän arkipäivää rahoituksen ohella. ILMARISEN ASIAKASLEHTI 17

18 18 Prosessi KESÄ TULEE! HUOLEHDI KAUSITYÖ ELÄKETURVASTA Kesätyöntekijät ovat jälleen rynnistämässä työmarkkinoille ja ansioiden ilmoittaminen eläkeyhtiöön on ajankohtaista. Voit helposti vakuuttaa kausityöntekijäsi Ilmarisen verkkopalvelussa. NÄIN VAKUUTAT KAUSI- TAI MUUN TILAPÄISEN TYÖNTEKIJÄN Älä unohda vakuuttaa myös muuta tilapäistyötä! Työntekijät vakuutetaan, jos työntekijä on vuotias ja ansio samasta työsuhteesta on vähintään 55,59 euroa kuukaudessa.

19 TARVITSETKO APUA? Apua, neuvoja, tunnukset hukassa? Asiakaspalvelumme neuvoo ja auttaa tarvittaessa. NTEKIJÄN Ilmoita myös kesä- ja muiden tilapäisten työntekijöittesi henkilö- ja ansiotiedot verkkopalvelussamme. MINULLA ON JO TYEL- VAKUUTUS Jos ilmoitat henkilö- ja ansiotiedot kuukausittain... Tee näin myös kesätyöntekijöiden osalta. Ilmoita siis tiedot palkanmaksun jälkeen seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. MINULLA EI OLE TYEL- VAKUUTUSTA Jos vakuutuksesi ilmoitustapa on vuosi-ilmoittaminen... Toimi kesätyöntekijöiden osalta näin: ilmoita työntekijöiden henkilö- ja ansiotiedot Vakuutuspalvelussa heidän aloittaessaan työt. Ilmoita samalla vakuutuksesi uusi ennakkopalkkasumma. Tee työsuhteen päättymisilmoitus työsuhteen päätyttyä. Hoidat vakuuttamisen helpoiten... tilapainentyonantaja. Palvelussa ilmoitat työntekijöiden henkilö- ja ansiotiedot sekä maksat vakuutusmaksun heti omilla verkkopankkitunnuksillasi. Tee ilmoitus ja maksa vakuutusmaksu mieluiten jo palkanmaksun yhteydessä, viimeistään kuitenkin seuraavan kuukauden 20. päivä. TILITOIMISTO HOITAA Jos tilitoimistosi hoitaa palkanmaksuun ja ilmoittamiseen liittyvät asiat... Tilitoimisto voi hoitaa kausityöntekijöiden vakuuttamisen työnantajan puolesta Ilmarisen verkkopalvelussa. Jos tilitoimistolla on tunnukset Ilmarisen Vakuutuspalveluun, samoilla tunnuksilla voi kirjautua myös Tilapäisen työnantajan vakuutuspalveluun.

20 Zenitelin väki on arkisin kentällä asiakkaiden luona. Jotta työkaverit oppisi tuntemaan, yrityksen on silloin tällöin hyvä järjestää tilaisuuksia, jossa voidaan olla yhdessä koko porukalla. ZENITELIN TYÖHYVINVOINTIA TEHDÄÄN YHTEISTYÖLLÄ Työhyvinvointi ei ole vain isojen yritysten ja organisaatioiden asia. Pk-yrityksessäkin voidaan tehdä töitä yhteisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Zenitelin työhyvinvointi perustuu tiimityöhön ja avoimeen viestintään. Tänä vuonna kuntokäyrät nousuun. spoossa sijaitseva Zenitel Finland tarjoaa turvallisuuteen liittyviä päätelaitteita ja E järjestelmiä. Suomen Zenitelin toimitusjohtaja Juha Uskali kertoo, että he käyttävät itse tarjoamistaan palveluista nimitystä turvaviestintä. Zenitelin tarjoamat turvaviestintäratkaisut ovat nykyään useimmiten IP-pohjaisia eli ne toimivat verkon välityksellä ja niihin on helppoa liittää mukaan kamerat, kulunvalvonta-, hälytys- yms. järjestelmät. Zenitelin tavoitteena on lähivuosina kolminkertaistaa yrityksen liikevaihto. Kun yrityksellä on tavoitteena voimakas kasvu, on syytä pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista kasvutavoitteisiin pyrittäessä. PERJANTAISIN YRITYKSEN VÄKI kokoontuu yhteiseen palaveriin päivittämään tiedot. Zenitelissä työskentelee kaksitoista ihmistä, joista useat liikkuvat kentällä tapaamassa asiakkaita. 20 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

21 TEKSTI SAMI KELHÄ KUVAT MATTI IMMONEN Haluamme välttää turhia palaveria ja noudattaa hyviä kokouskäytäntöjä. Mielestäni meidän kokoisessa firmassa on kuitenkin hyvä saada ihmiset kerran viikossa yhteisen pöydän ääreen käymään yrityksen asiat ja henkilökohtaiset työtilanteet läpi. Yhteinen viikkopalaveri edistää viestien kulkemista ja lisää avoimuutta, Juha Uskali sanoo. Zenitelillä käydään myös säännöllisesti tulos- ja tavoitekeskusteluja. Lisäksi tiimeissä käydään toimenkuvien kehittämiskeskusteluja. Konsernitasolla järjestetään kahden vuoden välein henkilöstö- ja asiakaskysely. Juha Uskalin mukaan työhyvinvoinnilla on iso merkitys Zenitelille. Jos ei ole työhyvinvointia, ei ole hyvää työtäkään. Hyvinvoiva ihminen tekee hyvää työtä. En oikeastaan edes puhuisi työhyvinvoinnista vaan kokonaishyvinvoinnista, joka sisältää työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin. Yritys huolehtii työntekijöistään, mutta jokainen on myös itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, hän painottaa. Meillä hyvinvointi lähtee hyvin organisoidusta työn tekemisestä. Teemme työtä matalassa organisaatiossa pienissä tiimeissä, täydentää markkinointikoordinaattori ja kontrolleri Merja Hohtovirta. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISTÄ Zenitel on viime vuosina suunnitellut ja toteuttanut yhteistyössä Mercuri Internationalin kanssa. Kehittämisohjelmaan on kuulunut yhteisiä tilaisuuksia sekä jokaiselle räätälöity henkilökohtainen valmennusohjelma. Halusimme tarkastella jokaisen zeniteliläisen omaa tilannetta ja miettiä, minkälainen valmennus hyödyttäisi heitä henkilökohtaisesti ja ammatillisesti eniten, kertoo Merja Hohtovirta. Kehittämisohjelmaan mietitään aina vuosittain oma teema. Vuoden 2012 teema oli myynnin tehostamiseen tähtäävä Kohti myynnin huippua. Tänä vuonna myyntikunnon lisäksi teemana on fyysistä kuntoa korostava Kunnon vuosi. Kunnon vuosi starttasi tammikuussa koko firmalle tehdyllä kuntotestillä. 21

22 Meidän täytyy ottaa huomioon eri elämäntilanteet ja ikäjakaumamme, joka on alta kolmekymppisestä vähän päälle kuusikymppiseen. VINKKI VIISI TYÖHYVIN- VOINTIVINKKIÄ PK-YRITYKSELLE: Varmista, että jokainen ymmärtää työpanoksensa merkityksen kokonaisuudessa. Tunnista onnistumiset. Muista, että luottamus, tasapuolisuus ja avoin vuorovaikutus toimivat hyvän työhyvinvoinnin tekijöinä. Tunnista ja varmista henkilöstön tulevaisuuden osaaminen panostat samalla työhyvinvointiin. Arvosta työkaveriasi, johda arvostavasti. Johtaja, pidä huolta omasta jaksamisestasi. Toimi esimerkkinä. Anu Suutela-Vuorinen työhyvinvointipäällikkö, Ilmarinen Personal trainer teki meille kuntotestin, jonka tulokset pääsivät vähän yllättämään. Moni meistä on ainakin omasta mielestään aktiivinen ja innokas liikunnan harrastaja. Testien perusteella emme kuitenkaan olleet niin hyvässä kunnossa kuin useat meistä olivat ajatelleet, Juha Uskali muistelee. Kuntotestin perusteella jokainen sai raportin kunnostaan sekä henkilökohtaisen kuntosuunnitelman. Zenitelin väki on myös miettinyt yhteisiä liikkumisen muotoja, joihin koko porukka voisi osallistua. Vanha yhteinen harrastuksemme on ollut keilaus. Sitä jatkamme. Keilaaminen sopii hyvin kaikille ikään, kuntoon ja sukupuoleen katsomatta. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus miettiä vähän liikunnallisempaa yhteistä tekemistä, kuten patikointia, melontaa, kyykkää tai kuntosaliharjoittelua. Käytössämme ovat myös liikuntasetelit, Merja Hohtovirta kertoo. Kunnon vuoteen kuuluu kuntotestin uusiminen joulukuussa. Meidän täytyy ottaa huomioon eri elämäntilanteet ja ikäjakaumamme, joka on alta kolmekymppisestä vähän päälle kuusikymppiseen. Kaikki eivät pysty ihan samalla aktiivisuudella ottamaan osaa kampanjaan, vaikka haluaisivatkin. Kannustamme kuitenkin kaikkia kohti terveellisempiä elämäntapoja, Juha Uskali vakuuttaa. Kesäkuussa Zenitel järjestää yhdessä Humapin kanssa valmennuksen teemalla priorisoinnin ja valintojen tekemisen taito. Valmennuksessa mietitään ajanhallintaa ja työn organisointia niin, että työ sujuu eikä aiheuta turhaa stressiä. Myös työterveyskumppani tukee Zenitelin Kunnon vuotta: he tulevat antamaan vinkkejä työergonomian ja terveellisen ruokavalion suhteen ja kannustamaan tupakoinnin lopettamiseen. 22 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

23 Pitkät työsuhteemme kertovat siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. ZENITEL ANTAA TURVALLISUUDELLE ÄÄNEN Zenitel Finland kuuluu belgialaiseen Zenitel-konserniin. Zenitelin asiakkaita ovat muun muassa viranomaiset, teollisuuslaitokset, sairaalat, hoitolaitokset, laivat, satamat, rautatiet, koulut ja kauppakeskukset. Yrityksen asiakas voi esimerkiksi valvoa kameroilla oman alueen turvallisuutta ja välittää ääntä ja kuvaa muualla sijaitsevaan valvomoon. Jos ei ole työhyvinvointia, ei ole hyvää työtä. Tähän uskoo toimitusjohtaja Juha Uskali. Zenitelin juuret johtavat Suomessa vuoteen 1962, jolloin se perustettiin itsenäisenä maahantuontiyrityksenä. Yritys on ollut osa belgialaista Zeniteliä vuodesta Toiminnan alussa yritys toimi lähinnä tuotteiden edustajana, mutta nykyisin Zenitel tarjoaa asiakkaiden ongelmatilanteisiin kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Yrityksen matala organisaatio ja tiimityö ovat Zenitelin työhyvinvoinnin avaimia. Porukalla hoidetaan myös inventointipäivät. TYÖKAVERIT TUKEVAT TOSIAAN Kunnon vuoden aikana. Toiset zeniteliläiset ottavat Kunnon vuoden vähän vakavammin: sykemittarit ovat käytössä, treeninmäärät kirjataan muistiin ja pientä kilpailuakin on ilmassa. Työkaverin esimerkki antaa lisää virtaa harjoitteluun. Nykyään saa myös älypuhelimeen käteviä sovelluksia, kuten Sports Tracker ja HeiaHeia, joiden avulla on helppo seurata omia treenimääriä ja aikoja, Juha Uskali kertoo. Olen asettanut itselleni tavoitteeksi neljä tunnin liikuntakertaa viikossa. Minun Sports Trackerini tosin antoi taannoin Lapin reissulla aika hurjia tuloksia hiihtovauhdin suhteen, kun unohdin sammuttaa sen ennen hiihtobussiin siirtymistä, Merja Hohtovirta nauraa. Juha Uskali ja Merja Hohtovirta painottavat kumpikin ennakoivan kuntohuollon merkitystä. Vaikka nyt tuntuu, että paikat kestävät ja kunto on hyvä, niin tilanne ei välttämättä pysy samana vuosien kuluessa. Ihminen on myös kokonaisuus, joten huomiota täytyy kiinnittää myös esimerkiksi syömiseen ja ergonomiaan. Toivottavasti Kunnon vuodesta jää meille myös pysyviä käytäntöjä, Juha Uskali ja Merja Hohtovirta miettivät. Loppujen lopuksi Zenitelin työhyvinvointi tiivistyy pienen yrityksen matalaan organisaatioon, tiimityöhön ja avoimeen tiedonkulkuun. Pitkät työsuhteemme kertovat siitä, että olemme tehneet oikeita asioita. Hyvä fiilis syntyy yhdessä tehden. Usein keilailun tai muun yhteisen tapahtuman jälkeen mietin, että hitsi, miksi me ei useammin tehdä tätä, Merja Hohtovirta miettii. ILMARISEN ASIAKASLEHTI 23

24 TEKSTI SARI OKKO KUVITUS HANS EISKONEN KUVAT OLLI URPELA 24 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

25 PITÄÄKÖ YRITTÄMISTÄ(KIN) TUKEA? Millaista yrittäjyyttä Suomessa pitäisi tukea vai pitäisikö ollenkaan? Ja jos pitää, niin mihin suuntaan tukia tulisi kehittää? Entä kenen vastuulla tukeminen on? Debatissa keskustelemassa Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen ja Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander. RITYSTOIMINTAAN Y saatavilla olevat tuet ovat valtaosin aluepoliittisia. Tukimuodoista on moneksi: investointituista ja pk-yritysten kehittämistuista kansainvälistymistukiin ja energiatukiin. Tänä keväänä yritystukien leikkaaminen on noussut jälleen kuumaksi puheenaiheeksi. Kun Suomessa puhutaan yritysten tukemisesta, keskustelussa menevät helposti sekaisin kulttuurin tukeminen ja yritystoiminnan tukeminen. Nämä pitäisi erottaa toisistaan, Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen sanoo. On yrityksiä, jotka haluavat kasvaa sekä olla parhaita maailman mittakaavassa. Tällaisia yrityksiä voidaan tukea tietyin ehdoin, jos nyt mitään yritystoimintaa pitää tukea. Yritystuki pitäisi kuitenkin viedä pois yrityksistä, jotka haluavat olla pieniä ja kotimaisia eivätkä esimerkiksi työllistää. Talousjohtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta on sitä mieltä, ettei yrityksiä pitäisi lähtökohtaisesti tukea lainkaan. Markkinatalouden ideahan on se, että yritys tuottaa voittoa ja on itsessään kannattava. Ideaalitilanteessa julkinen sektori luo yrityksille mahdollisimman hyvän toimintaympäristön vakaan ja kohtuullisen verotuksen ja toimivan oikeusjärjestelmän muodossa. Globaaleille markkinoille loikkaa yrittävät yrittäjät, jotka ovat sijoittaneet merkit- ILMARISEN ASIAKASLEHTI 25

26 tävällä tavalla omaa rahaansa tai saaneet merkittävällä tavalla rahoitusta vapailta markkinoilta, muodostavat poikkeuksen. Ei kuitenkaan ole valtion tehtävä tukea yrittäjiä, jotka eivät halua ottaa minkäänlaisia riskejä, Tuominen lisää. YRITYSTEN TUKEMISEEN on kuitenkin erinäisiä syitä. Euroopan unioni kieltää yritystuet, mutta sallii tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemisen. Vaikka tuen vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, voidaan sanoa, että keskimäärin tuki vauhdittaa innovaatiotoimintaa, Kiander sanoo. Kansainvälistymistä ja vientiä tulee Suomessa tukea, niin kuin tekevät muutkin maat. Emme voi olla tälläkään sektorilla huonompia kuin kilpailijamme. Suomi on pieni ja syrjäinen maa, jossa yritysten maailmalle menoa on hyvä tukea esimerkiksi Finpron kaltaisten organisaatioiden kautta. Tuomisen mukaan suurimmat ongelmat eivät ole tuen vähyydessä. En usko sellaiseen kansainvälisyyteen, jossa mennään pariksi päiväksi messuille jakamaan esitteitä. Meidän pitää olla maailmalla viikko toisensa jälkeen tapaamassa oikeita ihmisiä, olemalla läsnä, luomassa mainetta, verkostoitumassa ja seuraamassa kilpailijoiden tekemisiä. Kysymys on enemmän asenteesta kuin siitä, että toiminta syntyisi tuella. Suomalaisten pullonkaula ei ole se, etteikö meillä syntyisi ideoita. Pullonkauloja ovat tuotteistaminen ja markkinointi. Näitä asioita on vaikeaa millään valtion tukiohjelmilla ratkaista. Kyse on inhimillisistä tekijöistä. Suomalaisille hankalat asiat näyttävät olevan helppoja esimerkiksi ruotsalaisille ja amerikkalaisille ja sujuvan suurella itseluottamuksella ilman turhaa vaatimattomuutta, Kiander toteaa. Ideoita on, mutta tuotteistaminen kompastelee, kun taas Ruotsissa tuotteistaminen on innovaatioprosessi. Suomessa tarvitaan nyt ideoita tekemiseen, sillä meidän pitäisi olla innovaatiojohtajia monissa asioissa. Suomalaiset ovat aina menossa maailmalle, mutta ruotsalaiset ovat siellä jo, Tuominen lataa. TUKI VOI OLLA muutakin kuin taloudellista. Menestys ei synny sitä kautta, että yrittäjä tekee monimutkaisen hakemuksen jollekin virastolle, ja saa Riskinotto ei kuulu valtiolle vaan yrittäjälle. Vielä parempi, jos hän saa puhuttua sijoittajat mukaan markkinaehtoisesti. JAAKKO KIANDER, ILMARINEN 26 ILMARISEN ASIAKASLEHTI

27 sieltä rahaa. Kyse on rahallisen tuen sijaan enemmänkin taitojen kehittämisestä, koulutuksesta ja osaamisesta. Meidän pitäisi kehittää bisnesosaamista, Kiander sanoo. Onko meillä aidosti maailman mittakaavassa tarpeeksi hyvää tekemistä? Tuominen kysyy. Teemme moitteettomasti toimivia paperikoneita ja jäänsärkijöitä, mutta niitäkään ei välttämättä ole paketoitu kunnolla. Eikä tekemällä hyvin tarkoita sitä, että laitteeseen tuodaan vielä yksi ominaisuus lisää. Kiander on samoilla linjoilla. Esimerkiksi mekaanisessa puuteollisuudessa voitaisiin bulkkitavaran sijaan keskittyä yhä enemmän siihen, että tehdään pidemmälle jalostettuja, hyvälaatuisia ja asiakaslähtöisiä tuotteita maailmalle. Aina ei tarvitse keksiä uutta teknologiaa, vaan tehdä paremmin. Tuominen korostaa jälleen kansainvälisyyttä. Meidän pitäisi saada moninkertainen määrä korkean tason uskottavia kontakteja. Meidän pitäisi tuntea maailman ihmisiä, ja maailman ihmisten pitäisi tuntea meitä. Meidän pitäisi myös tuntea paremmin kansainvälisiä markkinoita ja vaatimustasoa. Tuotteemme eivät ole aina edes perusidealtaan riittävän hyviä. Onneksi on olemassa positiivisiakin poikkeuksia, kuten peliteollisuus. Jos esimerkiksi Rovion Peter Vesterbacka haluaa kontaktin Bill Gatesin kanssa, hän saa sen. Me tarvitsemme satoja uusia Vesterbackoja. Joskus tuntuu, että yritysten on helpompaa valittaa valtion tuen puutteesta kuin ryhtyä tekemään oikeita asioita. Kiander pitää yhtenä tukimuotona suomalaista koulutusta. Jos halutaan mennä tästä vielä pidemmälle, yliopistokaupunkien ympärille voitaisiin kehittää pieniä suomalaisia piilaaksoja, mikä taas edellyttää sitä, että koko alueen ekosysteemi luotaisiin houkuttelevaksi yrityksille. MITEN YRITYKSIÄ sitten Suomessa pitäisi tukea? Yrityksillä on suuri riskirahan tarve, kun lähdetään hakemaan kasvupolkuja. Ensisijaisesti tuen pitäisi olla aina yksityistä eikä valtion rahaa. Yksityisellä sijoittajalla on ihan toisenlainen asenne tukemiseen kuin julkista tukea jakavalla byrokraatilla. Yksityinen riskisijoittaja ei katsele muodollisesti oikein täytettyjä lomakkeita, vaan on kiinnostunut siitä, mitä yrityksessä tehdään, Kiander sanoo. Meidän pitäisikin miettiä, miten saisimme Suomeen enemmän riskisijoittajia ja onko meillä esimerkiksi verotuksellisia tai muita esteitä, jotka jarruttavat tätä. Tuomisen mukaan Suomessa ollaan vähän sitä mieltä, että jos kahdella tapaamisella ei tule rahaa, niin Onneksi nyt on kasvamassa sellainen ajattelutapa, että yrittäminen on vaativaa, mutta myös hienoa. SAKU TUOMINEN pistetään hanskat tiskiin tai aletaan syyttää järjestelmää. Silicon Valleyssa parhaiten menestyneet firmat ovat tehneet rahoituskierroksilla tapaamista. Turhaan Suomessa myös valitetaan kauheasta byrokratiasta. Perspektiiviä voi hakea vaikkapa Venäjältä tai Italiasta. Rohkeaa olisi se, että jos yrittäjä hoitaa maailmalta x euroa rahaa Suomeen, yritystä voitaisiin lähteä tukemaan esimerkiksi matalakorkoisella lainalla. Verotus ei tietenkään saa olla haitta yrityksen toiminnalle esimerkiksi siten, että riskisijoituksia verotettaisiin ankarammin kuin muita. Listautumiskynnys on myös jonkinasteinen ongelma, sillä monen yrityksen kannattaa pysyä listautumattomana ja välttää liiallista kasvua, Kiander lisää. NYT ON PUHUTTAVA myös riskinotosta. Jos halutaan perustaa yritys, mutta ei ottaa minkäänlaista riskiä, polku on vaikea. Yrittäjä ei voi ulkoistaa riskiä valtiolle, Tuominen toteaa. Yksittäisen yrityksen kannalta on toki aina kivaa, jos ainakin osan riskistä voi siirtää muiden kannettavaksi ja kilpailua on vähän, Kiander hymyilee. Tuomisella on yrittämisestä henkilökohtaista kokemusta: Olen aloittanut yrittämisen 22-vuotiaana, jolloin kävimme kollegan kanssa hakemassa SYPistä markkaa rahaa. Siitä se lähti enkä varmaan nukkunut kuukauteen, kun jännitti niin pirusti. Mutta ei minulle toisaalta koskaan tullut mieleenkään, että valtion pitäisi maksaa yrittämisemme. Yrittäjyys kaipaa nykyistä kovempaa asennetasoa. Kukaan ei osannut muutama vuosi sitten kaivata esimerkiksi peliteollisuutta, ja harva olisi veikannut, että menestys tulee ritsalla ampuvista linnuista. ILMARISEN ASIAKASLEHTI 27

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ

POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ POHDITKO ELÄKETTÄ KYSYMYKSIÄ JA LINKKEJÄ Etene painamalla linkkejä kartalla vastaa kysymyksiin ja selvitä Lähtö Miten menee? Työeläkekuntoutus Kotona ELÄKKEELLEEKÖ? Työeläke vakuuttaja Töissä Mitä Vaihtoehtoja?

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT LATURI ENERGIATESTI Eniten aktivointia tarvitsevien ryhmien saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita työhyvinvointiohjelmia, joissa sekä herätetään että ohjataan liikunnan harrastamiseen sekä terveelliseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Uusi työ Miten suuryritykset vastaavat muuttuvan työn luomaan paineeseen? REWORK 15 13.10.2015 Satu Huber

Uusi työ Miten suuryritykset vastaavat muuttuvan työn luomaan paineeseen? REWORK 15 13.10.2015 Satu Huber Uusi työ Miten suuryritykset vastaavat muuttuvan työn luomaan paineeseen? REWORK 15 13.10.2015 Satu Huber 11.9.2015 Elo Satu Huber 2 Kolmas suuri eläkeyhtiö Kokonaismarkkinaosuus 2014 Varma 34,1 % Ilmarinen

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot