Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden tulevaisuus ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden tulevaisuus ja kehittäminen"

Transkriptio

1 Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden tulevaisuus ja kehittäminen Hämeen liiton julkaisu 2008

2 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Kannen kuva: Minna Seppänen Taitto: Mari Myllylä Hämeen liitto Hämeenlinna 2008

3 HÄMEEN LIITTO Tekijät: Anne Laakso, Hämeen ammattikorkeakoulu, anne.laakso (at) hamk.fi Sari Laaki Eevaleena Isoviita, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, eevaleena.isoviita (at) tse.fi Ohjausryhmä: Jukka Ojanen, puheenjohtaja, Hämeen liitto Pentti Kallionpää, EKES Timo Lindvall, Forssan seudun Kehittämiskeskus Oy Mikko Koivulehto, Kehittämiskeskus Oy Häme Katariina Välikangas, Sosiaalikehitys Oy Satu Kurppa, Pro Agria Eveliina Selänpää, Kanta-Hämeen terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TSY ry Päivi Heinonen, Hämeenlinna Palvelu- ja kuntarakenne hanke Esa Inget, Hämeen ammattikorkeakoulu, Täydennyskoulutus Toivo Haataja, Etelä-Suomen lääninhallitus Outi Myllymaa, Kehittämiskeskus Oy Häme Hannu Rutanen, Lammi ja Tuulos sosiaalitoimi Jaana Paasikangas, Humppila sosiaalitoimi

4 TIIVISTELMÄ Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden nykytilaselvityksessä kuvataan maakuntaa hoivayrittäjyyden toimintaympäristönä ja hoivayrittäjien roolia palveluntuottajina. Selvitystyössä käsitellään myös hoivayrittäjyyden tulevaisuuden muutosvoimia sekä määritellään kehittämisen painopistealueet. Hoivayrittäjyyden merkitys Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritystoiminnan kehittämiseksi on tehty vähän. Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat alan yritysrakennetta ja yritysten markkinaaluetta. Globaali talous vaatii maakunnalta ja yrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Kehittämistoiminnan vaikuttavuuden on tulevaisuudessa oltava nykyistä parempaa. Maakunnassa on iso joukko hoivayrittäjyyden kehittäjiä, mutta toiminta on hajanaista ja osin myös päällekkäistä. Hoivayrittäjyyden kehittyminen vaatii toimijoiden yhteistä visiota ja tavoitteiden määrittelyä. Tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamien palvelujen tarve tulee Kanta-Hämeessä kasvamaan ja hoivayritysten merkitys palveluntuottajina on suuri. Palvelujen tarve lisääntyy eniten vanhustenpalveluissa ja kotipalveluissa. Väestön vanheneminen ja laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon siirtyminen on selkeä tulevaisuuden suunta ja se näkyy myös hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavana tekijänä. Tällä hetkellä hoivayritysten rooli on lähinnä täydentää kuntien omaa palveluntuotantoa ja tasoittaa kunnallisten palvelujen ruuhkahuippuja, mutta tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamista palveluista on tulossa todellinen vaihtoehto asiakkaalle kunnan palvelujen rinnalle. Kanta-Hämeen kunnat eivät usko kuntien tulevaisuudessa yksin tuottavan palveluja vaan ne tullaan toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla osa palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta. Hoivayrittäjien mielestä alan tulevaisuus on hyvin valoisa ja hoivayrittäjyydellä on tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä. Asiakasmäärien kasvaessa markkinat eivät vielä ole täynnä ja uusille yrityksille on tilaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikuttaa sekä yritysten henkilöstötarpeeseen että asiakkaiden palvelutarpeeseen. Toimintaympäristö kehittyy myönteisempään suuntaan kuntien arvostuksen kasvaessa. Yhteisten käytäntöjen muodostuminen ja kuntarajojen ylittäminen parantavat tilannetta. Sekä hoivayrittäjät että kuntatoimijat pitävät työvoimapulaa suurimpana uhkana hoivayritysten tuottamille palveluille tulevaisuudessa. Hoivayrittäjien erityispalvelutarpeissa korostuu sijaispalvelun merkitys. Yrittäjät korostavat kuntien merkitystä hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Maakunnan hoivayrityksistä vain pieni osa on voimakkaasti kasvuhaluisia. Yrittäjät tunnistavat yritystoimintaan liittyviä kehittämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko vähäinen. Hoivayrittäjyyteen kohdistuvat asenteet sekä selkeiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvien toimintatapojen puuttuminen vaikuttavat yritystoiminnan kehittymiseen. Tulevaisuudessa on panostettava erityisesti yritys- ja innovaatiopalvelujen kehittämiseen, verkostoitumiseen, yhteistyöhön yli toimialarajojen, yritystoiminnan jatkuvuuteen, kasvuhalukkuuteen sekä kansainvälistymiseen.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Selvityksen tarkoitus ja tavoite Hoivayrittäjyyden kehittyminen Kanta-Hämeessä Väestörakenne vaikuttaa palvelutarpeeseen Hoivayritysten merkitys palvelujen tuottajina kasvaa Hoivayrittäjyys Kanta-Hämeen strategioissa ja hankkeissa 4 2 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJÄT TARKASTELUSSA Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittyminen Suomen hoivayrittäjyyskentässä Sosiaaliala Terveysala Hoivayrityksen profiili Hoivayritystietojen saatavuudessa puutteita Toiset yrittäjät hoivayrityksen yhteistyö- ja tukiverkostona 11 3 HOIVAYRITTÄJYYDEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KANTA-HÄMEESSÄ Hoivayritysten henkilöstökehitys ja osaamistarpeet Hoivayrittäjien ammatillinen osaaminen korostuu Asiakastyö vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja Palveluseteli ja kotiin tuotettavat palvelut lisäävät kysyntää Erikoistunut hoivayritys erottuu Yhteistyöllä tuetaan hoivayrittäjyyttä Kunnat ja koulutusorganisaatiot hoivayrittäjyyden kehittäjiä Hoivayrittäjyydellä tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä 18 4 YRITTÄJIEN JA KUNTATOIMIJOIDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI Osaamisesta hoivayrittäjien vahvuus Verkostoitumisella vahvistetaan osaamista Hoivayrittäjyys tunnetuksi tehostetulla markkinoinnilla ja tiedottamisella 20 5 ONKO KANTAHÄMÄLÄISELLÄ HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TULEVAISUUTTA - TULEVAISUUDEN MUUTOSVOIMAT JA KEHITTÄMISEN PULLONKAULAT Yritysten ulkopuolelta tulevat haasteet Yritysten sisäiset haasteet 23 6 HOIVAYRITTÄJYYS NOSTEESEEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittämisohjelma Muut kehittämisalueet Kehittämistoimenpiteiden seurantamittarit 28 Liitteet 30 Lähdeluettelo 37 10

6 1 JOHDANTO 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITE Hyvinvointipalvelut käsittävät yleisimmän määritelmän mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tehtävänä on luoda ja edistää hyvinvointia. Hyvinvointipalvelujen rinnalla usein käytetty käsite on hoivapalvelut. (Rissanen ja Sinkkonen 2004.) Tässä raportissa hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan erityisesti yhteiskunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja, joita yksityinen sektori tuottaa yritystoimintaa harjoittamalla julkisen ja kolmannen sektorin rinnalla. (ks. taulukko 1) Hoivayrittäjyyden nykytilannekuvauksen lisäksi raportissa määritellään Kanta-Häme hoivayrittäjyyden toimintaympäristönä ja hoivayrittäjien rooli palveluntuottajina sekä hoivayrittäjyyden kehittämisen suuntaviivat ja tulevat palvelutarpeet Kanta-Hämeessä. Raportin loppuosassa käsitellään hoivayrittäjyyteen liittyviä tulevaisuuden muutosvoimia ja kehittämisen painopistealueita. Selvityksen toteutus on kuvattu liitteessä 1. Hoivayrittäjyyden merkitys Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritysten kehittämisedellytysten edistämiseksi on tehty melko vähän. Selvityksen mukaan yrittäjät ovat motivoituneita ja nykytilanteeseen varsin tyytyväisiä. He tunnistavat yritystoimintaan liittyviä kehittämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko vähäinen. Maakunnan hoivayrityksistä vain pieni osa on voimakkaasti kasvuhaluisia. Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat hoiva-alan yritysrakennetta ja yritysten markkina-alueita. Globaali talous vaatii maakunnalta ja hoivayrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Kehittämisessä tarvitaan proaktiivista otetta ja tulevaisuuden kriittisten menestystekijöiden tunnistamista. Kanta-Hämeestä puuttuu toimijoiden yhteinen visio hoivayrittäjyyden tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista. Pitkäjänteisen kehittämistyön pohjaksi tarvitaan strategia, jonka painopistealueita ovat yritysten verkostoituminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen. Taulukko 1. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toimialaluokitus (Lähde: Tilastokeskus) 851 Terveydenhuoltopalvelut 853 Sosiaalipalvelut 8511 Sairaalapalvelut 8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Lasten ja nuorten laitokset Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit Kehitysvammalaitokset 8512 Lääkäripalvelut Vanhusten laitokset Kunnalliset terveyskeskukset Päihdehuoltolaitokset Muut lääkäripalvelut Palvelutalot ja ryhmäkodit 8513 Hammashoito Ensi- ja turvakodit Hammashoito Muut laitokset ja asumispalvelut 8514 Muut terveydenhuoltopalvelut 8532 Sosiaaliset avopalvelut Fysioterapia Lasten päivähoito Laboratoriotutkimukset Päivätoiminta Kuvantamistutkimukset Kotipalvelut Sairaankuljetuspalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Muu terveyspalvelu Neuvolat Avomuotoinen päihdekuntoutus Muu sosiaalitoiminta 1

7 1.2 HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTYMINEN KANTA-HÄMEESSÄ Väestörakenne vaikuttaa palvelutarpeeseen Väestömuutoksilla on suuri vaikutus hoivapalvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Kanta-Hämeen väestö ikääntyy koko Suomen väestön tavoin. Moneen Suomen maakuntaan verrattuna Kanta-Hämeessä väestön määrässä ei tapahdu kovin suuria muutoksia missään ikäluokissa. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee Kanta-Hämeessä kasvamaan ja vastaavasti alle 15-vuotiaiden sekä työikäiseksi väestöksi luokiteltujen vuotiaiden osuus tulee laskemaan. Lasku ei kuitenkaan ole kovin merkittävä. (ks. kuvio 1) Väestöennuste 2010 Väestöennuste vuotiaat vuotiaat 65-vuotta täyttäneet Kuvio 1 Väestön jakautuminen ikäryhmittäin Kanta-Hämeessä vuonna 2005 ja väestöennusteet ikäryhmittäin vuosille 2010 ja 2020 Vuodesta 2000 vuoteen 2005 Kanta-Hämeen väkiluku on kasvanut 1,9 % ja ennusteiden mukaan kasvu tulee olemaan 3,9 % vuoteen 2020 mennessä. Kanta-Hämeen seuduista Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen väestömäärä on kasvanut, kun puolestaan Forssan seudun väestömäärä on laskenut vuosien 2000 ja 2005 välillä (ks. kuvio 2). Muuttoliike vaikuttaa maakuntien väestön kasvuun. Kanta-Häme sijaitsee lähellä pääkaupunkia ja suuria kasvukeskuksia, joka vaikuttaa väestön mahdolliseen sijoittumiseen alueelle. 2

8 Väestö- ennuste2010 Väestö- ennuste 2020 Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Kuvio 2. Väestön kehitys seutukunnittain Kanta-Hämeessä sekä väestöennusteet vuosille 2010 ja 2020 (lähde Valtakunnallisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden haasteet liittyvät vahvasti väestön ikääntymiseen. Palvelujen kysynnän kasvamisen lisäksi väestön ikääntyminen vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen ja työvoiman saatavuuteen. Kanta-Hämeen kuntatoimijat uskovat vanhusten muistihäiriöiden lisääntymisen ja ikärakenteen muutoksen vaikuttavan erityisesti kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Lisäksi tarpeisiin vaikuttavat lisääntynyt lasten ja nuorten moniongelmaisuus, perheiden kohtaamat ongelmat ja päihdeongelmat. Suomessa väestörakenteen muutos on suurin kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Näissä kuntaryhmissä väestörakenne on nykyisin nuorin ja asukasmäärä nousee vielä pitkään, samalla myös vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti. Ikääntymisen tuomat muutokset alueiden elinvoimaisuuteen ja elinkykyisyyteen ovat maaseudulla paljon dramaattisemmat kuin kaupungeissa. Maaseudulla työikäisen väestön määrä vähenee selvästi. (Heikkilä ja Lahti 2007, , ) Väestörakenteen muutoksen perusteella Kanta-Hämeessä on sekä tarve rakentaa ikääntyneiden palveluvarustusta että erityisesti maakunnan maaseutukunnilla supistaa lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja Hoivayritysten merkitys palvelujen tuottajina kasvaa Kuntatoimijoiden mielestä Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on hyvä. Erityisen hyvänä pidetään päivähoidon sekä lasten ja perheiden neuvolapalvelujen saatavuutta. Heikoin tilanne on perusterveydenhuollon kuntoutuspalveluissa, mielenterveyspalveluissa ja erikoislääkärien vastaanottotoiminnassa. Peruspalveluja huonompana pidetään avopalvelujen kuten kotipalvelun saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevien turvallisuus-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen saatavuus on hyvä, kun taas toimivan paikallisliikenteen ja elämyspalvelujen heikko. 3

9 Kanta-Hämeen kunnat tuottavat noin 40 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntayhteistyötä tehdään kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Noin kolmannes Kanta-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista on ulkoistettu joko osittain tai kokonaan. Kuntien hankintapäätöksiin vaikuttaa eniten palvelujen hinnan ja laadun vertailtavuus sekä markkinoilla olevien tuottajien määrä. Palvelujen tarve lisääntyy eniten vanhustenpalveluissa ja kotipalveluissa. Tällä hetkellä hoivayritysten rooli on lähinnä täydentää kuntien omaa palveluntuotantoa ja tasoittaa kunnallisten palvelujen ruuhkahuippuja. Tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamista palveluista voi Kanta-Hämeessä tulla todellinen vaihtoehto kunnan palvelujen rinnalle. Kanta-Hämeen kuntatoimijat eivät usko kuntien tulevaisuudessa yksin tuottavan palveluja vaan ne tullaan toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla osa palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimijoista 16,7 % pitää eri vaihtoehtojen yhdistelmää palvelujen tuottamistapana tulevaisuudessa. (ks. kuvio 3) Kunnan oma tuotanto Osa palveluista hankitaan hoivayrityksiltä Osa palveluista hankitaan järjestöiltä Palvelu toteutetaan kuntayhteistyönä Eri vaihtoehtojen yhdistelmä Kuvio 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa Palvelutuotantotapojen monipuolistuessa kuntien ja yritysten välinen kilpailutilanne muuttuu vähitellen kumppanuudeksi. Kuntien lisääntyvät ostot yrityksiltä edellyttävät strategisten päätösten tekemistä (esimerkiksi palvelustrategioiden muodossa) ja kuntien hankintaosaamisen kehittämistä Hoivayrittäjyys Kanta-Hämeen strategioissa ja hankkeissa Hämeen maakuntaohjelmassa (Hämeen liitto 2006a) ja Häme 2030 maakuntasuunnitelmassa (Hämeen liitto 2005) Kanta-Hämeen tulevaisuuden menestystekijöiksi määritellään yritysten innovatiiviset toimintaympäristöt, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä laadukkaat asuin- ja elinympäristöt. Hoivayrittäjyys nähdään sekä maakunnan omia palvelurakenteita uudistavana ja kehittävänä että myös erikoistuvana palveluliiketoiminnan toimialana. Hoiva-/tai palveluyrittäjyyden kehittäminen mainitaan kaikissa Kanta-Hämeen aluekeskusohjelmissa. Kaikki em. alueet ovat mukana myös aluekeskusohjelmien kansallisessa hyvinvointiverkostossa, jonka tavoitteena on kehittää hoivayrittäjyyttä ja seutujen välistä yhteistyötä. Lisäksi seudullisen kehittämistyön tueksi on perustettu hoivayrittäjyyden toimintaryhmiä. Kanta-Hämeessä on käynnissä useita alueelliseen kehittämiseen liittyviä projekteja ja selvitystöitä. Merkittävin näistä on HämePro -kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on lisätä kehittämisorganisaatioiden yhteistyötä, luoda perustaa alueellisten kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien analysoinnille sekä alueelliselle yhteistyölle. Ohjelmassa määritellyt kehittämisen painopistealueet liittyvät elinkeino-, työvoima-, osaamis- ja innovaatiopolitiikkaan sekä hyvän peruselämän kilpailutekijöihin. Strategiatyö tukee Kanta-Hämeen yritystoiminnan kehittämistä. Maakunnassa toimiva ideamaakuntaryhmä on määritellyt yritystoiminnan kehittämisen kolmen avainklusterin kautta: well- 4

10 being-, valmistava teollisuus- ja ympäristöliiketoimintaklusteri. Verkostoitumisen edistäminen ja yrittäjien strategisesti kilpailukykyisen toiminnan lisääminen nähdään tärkeänä palveluyrittäjyyden kehittämisessä. Wellbeing -klusterin sisäisellä yhteistyöllä voidaan kehittää verkostomaista liiketoimintamallia palvelemaan tulevaisuuden liiketoimintatarpeita niin hyvinvointi-, matkailu- kuin kulttuurialallakin. Hyvä Häme Kanta-Hämeen hyvinvointistrategia 2015 (Hämeen liitto 2006b) on ensimmäinen maakunnallinen hyvinvointistrategia. Strategiassa hyvinvoinnin ilmenemistä hyvää elämää kuvataan neljän eri ulottuvuuden kautta (turvallisuus ja viihtyvyys, fyysinen ja psyykkinen terveys, taloudellinen hyvinvointi sekä osallistuminen ja itsensä toteuttaminen). Hyvinvointistrategiassa nostetaan esiin yksityisen palvelutarjonnan kehittäminen, uudet palvelujen tuottamistavat sekä julkisen ja yksityisen palveluntarjonnan yhteistyö. Hämeenlinnan seudun kuuden kunnan sopimus Hallinnon ja palvelujen järjestämisestä kuntien yhdistyessä tulee vaikuttamaan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Vuosien aikana siirrytään tilaaja-tuottaja-toimintatapaan, elämänkaariajatteluun ja isäntäkuntamalliin. Kuntien sopimuksessa ei ole kuntien yhdistymisen jälkeiseen palvelujen järjestämisvastuuseen liittyen erikseen pohdittu hoivayrittäjyyden asemaa palvelujen tuottajina. Muutokset tulevat ulottumaan luonnollisesti myös hoivayrityksiin. Kuntien yhdistymiseen liittyviä neuvotteluja on käynnistetty myös Riihimäen seudulla. Hoivayrittäjyyteen liittyvillä kehittämishankkeilla ja koulutuksella voidaan suoraan vastata yritysten kehittämistarpeisiin. ProAgrian koordinoima Hoivayrittäjävalmennus (HoVa -hanke) kehittää ja edistää hoiva-alan yritystoimintaa ja työllisyyttä, yrittäjien osaamista sekä uusia hoivayrittäjyyden toimintamalleja ja markkinoita. Suomen Yrittäjäopiston Ota Koppi -projektissa järjestetään hoivayrittäjyysvalmennusta ja koulutuksia. Myös Hämeen ammattikorkeakoulu ja Sosiaalikehitys Oy ovat mukana hoivayrittäjyyteen liittyvässä tutkimuksessa, kehittämisessä ja koulutuksissa. Kevään 2008 aikana haetaan rahoitusta hoiva-alan yrityspalveluja ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten verkostoitumista edistävään ylimaakunnalliseen hankkeeseen (Hämeenlinna, Lahti, Turku, Lappeenranta, Imatra ja Itä-Uusimaa). Hämeenlinnan seudulla hanke kiinnittyy suunnitteluvaiheessa olevan Virvelinrannan vammaispalvelujen kehittämis- ja resurssikeskuksen toimintaan. Kehittämistyötä koordinoi Kehittämiskeskus Oy Häme. 5

11 2 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJÄT TARKASTELUSSA 2.1 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTYMINEN SUOMEN HOIVAYRITTÄJYYSKENTÄSSÄ Sosiaaliala Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien määrä on kasvanut tasaisesti Suomessa 2000-luvulla, joskin se on hieman laskenut luvun lopun kasvunopeudesta. Vuodesta 2004 toimipaikkamäärä on kasvanut Suomessa keskimäärin 8,4 % ja Kanta-Hämeessä 5,6 %. (ks. kuvio 4) Toimipaikkojen kasvun myötä myös henkilöstön määrä on kasvanut. Asumispalvelujen lisääntymisellä on viime vuosina ollut työllistävä vaikutus. Pieten kotipalveluyritysten työllistäessä 1-2 henkilöä, asumispalveluyksiköt työllistävät keskimäärin 5-10 henkilöä. Yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen henkilöstön lisäys on ollut Suomessa vuoteen 2004 verrattuna keskimäärin 8,6 % ja Kanta-Hämeessä 2,8 %. (ks. kuvio 4) Verrattaessa Kanta-Hämeen yksityisten toimipaikkojen ja henkilöstön määrää alueen väestöön on Kanta-Hämeessä selvästi keskiarvoa vähemmän yrityksiä ja yrityksiin työllistyvää henkilöstöä. Kuvio 4. Yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja Kanta-Hämeessä Yksityisiä toimipaikkoja ovat sekä yritysten että yhdistysten ja järjestöjen ylläpitämät toimipaikat. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut nopeammin kuin järjestöjen, mutta yritysten toimipaikkojen koko on huomattavasti järjestöjen toimipaikkoja pienempi. Tuotetuista sosiaalipalveluista yksityisen toiminnan (yritykset ja järjestöt) osuus on 28 %. Yritysten osuus on suurin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 22, 24; Kettunen 2007; Yksityiset sosiaalipalvelut Tilastotiedote 10/2006. Stakes.) Lähes puolet yksityisistä toimintayksiköistä sijaitsee Etelä-Suomen läänissä. Läänin toimintayksiköistä 59 % sijoittui Uudenmaan maakuntaan ja vain noin 7% Kanta-Hämeeseen. (ks. kuvio 5) (Yksityiset sosiaalipalvelut Tilastotiedote 10/2006. Stakes.) Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuvio 5. Yksityisten sosiaalipalvelujen sijoittuminen Etelä-Suomen läänissä vuonna 2005 (Stakes) 6

12 Vuonna 2005 toimipaikkoja on tullut lisää koko maassa erityisesti lasten ja nuorten laitos- ja perhehoitoon, palvelutaloihin ja ryhmäkoteihin sekä kotipalveluun. Palvelutalotoiminta alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun laitoshoitopainotteista vanhushuoltoa alettiin purkaa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, ) Kanta-Hämeessä suurimman yksityisen palvelutuotannon osuuden sosiaalipalveluissa muodostavat palvelutalot ja ryhmäkodit. Päivähoitoa tarjoavien toimipaikkojen määrä on kasvanut ja kotipalvelutoimipaikkojen määrä laskenut. Valtakunnallisesti tilanne on päinvastainen. Taulukossa 2 esitellään toimialakohtainen yksityisten toimipaikkojen määrä koko maassa ja Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen alueelta ei ole saatavissa eriteltyä tietoa yrityksistä ja 3. sektorin toimipaikoista. Taulukko 2. Yksityiset (yritysten ja järjestöjen ylläpitämät) sosiaalipalvelutoimipaikat koko maassa ja Kanta-Hämeessä toimialoittain vuonna 2005 Yksityiset toimintayksiköt koko maa Yritysten ylläpitämät koko Lasten ja nuorten laitokset Kehitysvammalaitokset 7 2 maa Vanhusten laitokset Päihdehuoltolaitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Ensi- ja turvakodit 28 1 Muut laitokset ja asumispalvelut Lasten päivähoito Päivätoiminta Kotipalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Neuvolat Avomuotoinen päihdekuntoutus Muu sosiaalitoimi Yhteensä Lähde: Stakes Yksityiset toimintayksiköt Kanta-Häme Sosiaalipalvelualalla on jo muutamia valtakunnallisia palveluntuottajia, vaikka pääosa yrityksistä toimii edelleen paikallisesti tuottaen palveluja paikallisille markkinoille. Poikkeuksen muodostaa mm. lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito, joka tuottaa palveluja laajemmin kuin vain paikallisille asiakkaille. Kanta-Hämeen yritykset tuottavat palveluja nyt jo yli kuntarajojen, mutta maakunnan sijainti antaisi mahdollisuuden sosiaalipalveluyrityksille laajentaa toimintaa myös maakuntarajojen ulkopuolelle Terveysala Terveyspalveluja on tuotettu yritysmuotoisesti Suomessa vuosikymmenien ajan. Yksityinen toiminta on lisääntynyt ja 2000-luvuilla jonkin verran nopeammin kuin julkinen toiminta. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 33.) Kasvu on viime vuosikymmenen aikana ollut sosiaalipalveluja hitaampaa. Vuodesta 2004 toimipaikkamäärä on kasvanut Suomessa keskimäärin 5,2 % ja henkilöstömäärä 3,9 %. Kanta-Hämeessä toimipaikkamäärä on kasvanut keskimäärin 4,8 % ja henkilöstömäärä on puolestaan laskenut 7 %. (ks. kuvio 6) 7

13 Terveydenhuollon yritykset ovat keskimäärin erittäin pieniä, sillä alle kahden hengen yritykset, jotka koostuvat lähinnä yksinyrittäjistä, muodostavat yli 80 % yrityskannasta. Pienestä yrityskoosta kertoo se, että tavallisin yritysmuoto on yksityinen toiminimi. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, ) Kuvio 6. Yksityisten terveyspalvelutoimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja Kanta-Hämeessä Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat keskittyvät Etelä-Suomeen ja suuriin kaupunkeihin. Erityisesti suuret lääkärikeskukset ja yksityiset sairaalat sijaitsevat pääasiassa suurimmissa kaupungeissa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32; Yksityiset terveyspalvelut Tilastotiedote 30/2006. Stakes.) Vuonna 2005 yksityisistä palvelujen tuottajista sijoittui Etelä-Suomen lääniin 35 %. Läänin toimipaikoista Uudenmaan maakuntaan sijoittui noin 61 % ja Kanta-Hämeeseen noin 8 % palveluntuottajista. (ks. kuvio 7) Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuvio 7. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien sijoittuminen Etelä-Suomen läänissä vuonna 2005 (Stakes) Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien yleisimmät toimialat ovat lääkinnällinen kuntoutus, lääkärin vastaanottotoiminta, työterveyshuolto ja laboratoriotoiminta. Taulukossa 3 on koko maan ja Kanta-Hämeen toimintayksiköt toimialoittain. Lukuihin sisältyvät sekä yritysten että järjestöjen yhdistysten ylläpitämät yksiköt. Useimmat palvelujen tuottajat ovat monitoimialaisia. (Yksityiset terveyspalvelut Tilastotiedote 30/2006. Stakes.) Liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten tärkein toimiala ovat yksityiset lääkäriasemat ja yksityislääkärit. Fysioterapiatoiminnalla eli lääkinnällisellä kuntoutuksella, joka on toimipaikkojen määrällä mitattuna yleisin toimiala, on terveydenhuollon ammattilaisia työllistävä vaikutus. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32.) 8

14 Taulukko 3. Yksityiset terveyspalveluntuottajat koko maassa ja Kanta-Hämeessä vuonna 2005 Toimintayksiköt koko maa Yksityiset toimintayksiköt Kanta-Häme Laboratoriotoiminta Lääkärin vastaanotto Röntgentoiminta Lääkinnällinen kuntoutus Työterveyshuolto Hammashuolto Yhteensä Lähde: Yksityiset terveyspalvelut 2005 Tilastotiedote 30/2006. Stakes. Tuotetuista terveydenhuollon palveluista julkinen toiminta (kunnat ja kuntayhtymät) muodostaa noin 77 % ja yksityinen noin 23 %. Yksi syy terveyspalveluja tuottavien kasvuyritysten pieneen määrään on julkisen sektorin pienet palveluostot yksityisiltä. Terveyspalvelusektorilla ketjuuntumisella, fuusioilla ja yrityskaupoilla on laajennettu toimintaa alueelliseksi ja valtakunnalliseksi. Yrityskauppojen ja fuusioiden kohteena on kuitenkin ollut vain pieni osa terveysalan yrityksistä (lähinnä lääkärikeskuksia maakuntakeskuksissa). (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 31-32, 36-37; Kauppinen & Niskanen 2003, 35; Yksityinen palvelutuotanto 2007, 50.) Myös Kanta-Hämeen suurimmissa kaupungeissa toimii valtakunnallisia ketjuja, joiden puristuksessa pienet toimipaikat toimivat. 2.2 HOIVAYRITYKSEN PROFIILI Selvitykseen osallistuneista Kanta-Hämeen hoivayrittäjistä 80 % on naisia. Heistä yli puolet on yli 50-vuotiaita ja loput vuotiaita. Useimmilla yrittäjillä on monipuolinen yrityksen erikoistumistavoitetta tukeva koulutustausta. Henkilöstön yleisimpiä koulutusaloja ovat lähihoitaja (tai vastaava toisen asteen tutkinto), sairaanhoitaja, fysioterapeutti, sosionomi (AMK) tai vastaava, sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja ja kehitysvammaohjaaja. Hoivayrittäjistä noin 70 prosentilla on terveysalan koulutus ja 95 prosenttia on työskennellyt ennen yrittäjäuraansa julkisella sektorilla joko valtiolla, kunnalla tai muussa julkisessa yhteisössä. Aiempien selvitysten tavoin keskeisimpiä syitä päätökseen ryhtyä hoivayrittäjäksi ovat itsensä toteuttaminen, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin. (ks. taulukko 4) (ks. Kovalainen ym. 1996; Mattila 2004 & 2005.) Syy ryhtyä yrittäjäksi hyvinvointialalle konkretisoituu yritysten liikeideoissa, joissa korostetaan toiminnan laadukkuutta, tehokkuutta, yksilöllisyyttä ja kodinomaisuutta. Taulukko 4. Keskeisimmät syyt ryhtyä hyvinvointialan yrittäjäksi Miksi ryhdyin hoivayrittäjäksi itsensä toteuttaminen 21 vaikuttamisen mahdollisuus 12 asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen 12 työllistyminen 11 halu työskennellä ihmisten parissa 10 halu luoda vaihtoehtoja vallitseviin palveluihin 8 aikaisempi työkokemus hyvinvointialalta 6 halu auttaa 6 työn ja perheen yhdistämisen mahdollisuus 3 9

15 Valtaosa yrityksistä on liikevaihdoltaan alle mikro- ja pk-yrityksiä. Kolmasosa yrityksistä on yhden hengen yrityksiä ja 29 prosenttia työllistää 2-5 henkeä. (ks. kuvio 8) Yritykset ovat pääosin yhtiömuodoltaan osakeyhtiöitä ja toiminimiä. Osa hoivayrityksistä on monialaisia eli tuottaa sekä sosiaali- että terveyspalveluja henkeä 2-5 henkeä 6-9 henkeä henkeä henkeä henkeä yli 30 henkeä Kuvio 8. Hoivayritysten henkilöstömäärä kyselyyn vastanneissa yrityksissä. Hoivayritykset keskittyvät perustehtäväänsä ulkoistamalla taloushallintoon, siivoukseen, kiinteistönhuoltoon ja ruoka- ja pyykkihuoltoon liittyvät tehtävät. Myös asiakkaiden erityispalvelut kuten kuntoutus sekä lääkäri-, laboratorio- ja röntgenpalvelut ostetaan toisilta yrityksiltä. Suuri osa yrityksistä on tuotteistanut palvelujaan. Erityisesti toiminnan perustavoite ja tehtävä, palveluvalikoiman määrittäminen ja sen kuvaus sekä palvelujen kustannusten laskenta on tehty noin 50 % yrityksistä. Palvelutarvekartoitus ja palvelumarkkinointi on tehty noin 40 % yrityksistä, mutta viidesosassa yrityksiä työ oli vasta suunnitteilla tai alkuvaiheessa. Hoivayrittäjien yleinen käsitys on, ettei markkinointiin liittyviä asioita tarvitse pohtia, koska kysyntää on selvästi tarjontaa enemmän. Tulevaisuudessa kilpailu kovenee ja markkinoinnin merkitys kasvaa. Osa palvelujen markkinointia on palvelujen sisällön suunnitteluun liittyvä tuotteistaminen ja kustannusten laskenta. Selkeä palveluvalikoima ja asiakkaan saatavilla olevat hintatiedot helpottavat niin kuntaa asiakkaana kuin yksityistä asiakasta palvelujen ostamisessa. Tuotteistamalla tuodaan näkyväksi oman ja kilpailijan palvelun erot. Asiakkaan ostopäätöksiin vaikutetaan hoivayrityksen profiilin luomilla mielikuvilla, joihin vaikuttavat mm. yrityksen vahva osaaminen, palvelutarjonta ja yrityksen koko. 2.3 HOIVAYRITYSTIETOJEN SAATAVUUDESSA PUUTTEITA Hoivayritysten ja kuntatoimijoiden välillä tieto kulkee pääasiassa yrittäjien ja palvelujen järjestämisvastuussa olevien kunnan sosiaali- ja terveystoimien henkilöstön henkilökohtaisen kontaktin välityksellä. Luottamus kuntien omiin tietoihin on vahvempi kuin erilaisiin yritystietojärjestelmiin. Kanta-Hämeen kuntatoimijoista 80 prosenttia on sitä mieltä, ettei Kanta-Hämeessä ole tarpeita vastaavaa määrää hoivayrittäjiä ja yrityksistä saatavissa olevat tiedot ovat melko huonot. Alueellinen palvelujen jakauma on epätasainen. Palveluja on huonosti saatavilla erityisesti maaseudulla niiden keskittyessä isoihin taajamiin. Maaseudulta puuttuvat tarjonta ja vaihtoehdot, jolloin kilpailu on vähäistä. Kuntien mukaan pulaa on erityisesti vanhusten asumispalveluja tuottavista isommista toimintayksiköistä ja kotihoitoa tuottavista yrityksistä. Hoivayrittäjien mielestä kuntien tiedottaminen on puutteellista. Ongelmia aiheuttaa erityisesti henkilöstön vaihtuminen, jolloin pitkään toimineet yritykset saattavat unohtua kunnan toimijoilta. Kuntien viranhaltijat käyvät yrityksissä harvoin kutsuista huolimatta. Kunnat kyselevät saatavista palveluista alustavasti, mutta eivät sitten tiedota ratkaisuistaan. Yhteistyötä Hausjärven, Hämeenlinnan, Lopen ja Riihimäen kuntien kanssa useammat yrittäjät pitävät kiitettävänä tai hyvänä. Forssan, Janakkalan, Jokioisten, Kalvolan, Tuuloksen ja Ypäjän kuntien kanssa yhteistyö on heikkoa tai välttävää. Tulevaisuudessa yhteistyö kuntien 10

16 Hoivayritykset tiedottavat palveluista ja niiden hinnoista: Henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä Mediamainonnan avulla: lehti-ilmoitukset, sähköposti, yrityksen www-sivuilta Suoramarkkinoinnilla: puhelinkontaktin kautta, erillinen hinnasto, kirjeet Muita tapoja: laatukäsikirja ja ns. viidakkorumpu jolloin tieto siirtyy asiakkaalta toiselle. Kunnat saavat tietoa hoivayrityksistä ja niiden palveluista: sosiaali- ja terveystoimesta elinkeinoyhtiöistä yrittäjäjärjestöistä lääninhallituksesta ammattijärjestöistä alueen hankkeilta aluekeskusohjelman hyvinvointivaliokunnasta palveluseteliyrittäjien rekisteristä yrityshakemisto yhteistyö kollegojen kanssa internet omat kontaktit suorat kontaktit palveluntuottajaan kanssa nähdään joko pysyvän ennallaan tai kehittyvän jonkin verran. Jokioisten, Tammelan ja Riihimäen kanssa hoivayrittäjät uskovat yhteistyön kehittyvän erittäin paljon. Hoivayritysten määrään ja tietoisuuteen hoivayrittäjyydestä osana palvelutarjontaa voidaan vaikuttaa muun muassa analysoimalla ja kehittämällä yrittäjyyden edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kuntien ja palveluntuottajien yhteistyö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Maakunnan korkeakouluilla ja kehittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli yhteistyön käynnistämisessä ja toiminnan organisoimisessa. 2.4 TOISET YRITTÄJÄT HOIVAYRITYKSEN YHTEISTYÖ- JA TUKIVERKOSTONA Hoivayrittäjien yhteistyö- ja tukiverkostot vaihtelevat yrityksen elinkaarella. Yritystoiminnan kehittämiseen liittyvien verkostojen (yritysneuvonta ja rahoitus yms.) lisäksi hoivayritysten kannalta merkittäviä ovat toimintaa tukevat verkostot (sosiaali- ja terveystoimi yms.). Yrittäjät kokevat olevansa ensisijaisesti itse vastuussa yritystoiminnan kehittämiseen liittyvistä asioista (neuvonta, ohjaus ja koulutus). Tärkeimmät alkavalle yrittäjälle tukea ja apua antaneet tahot ovat pankit ja toiset yrittäjät. Yrittäjien perustietojen huomioiminen yrityksen perustamisvaiheessa ja tuen antaminen liikeidean suunnitteluun korostuu alkavien yrittäjien palveluissa. Yrityksen elinkaaren huomioiminen ja yrityspalvelujen tarjonnan ymmärrettävyys ja selkeä muoto vaikuttavat potentiaalisten käyttäjäryhmien ohjautumiseen yrityspalvelujen käyttäjiksi. Ennakoitujen palvelutarpeiden ja olemassa olevien hoivayritysten profiilien perusteella ajankohtaisia asioita ovat alkavien yrittäjien palvelut sekä omistajan- ja sukupolvenvaihdokset. Yrittäjistä 60 % ei ole saanut investointeja varten julkista tukea (esim. investointiavustusta, kehittämis- tai korkotukea tai takausta TE-keskukselta, Tekesiltä, Finnveralta tai kunnalta). Julkista tukea saaneiden yritysten avustukset ovat pääasiassa Finnveralta. Lisäksi yritykset ovat saaneet starttirahaa, Maaseutukeskuksen aloittamistukea ja palkkatukea. Tukea kaivataan erityisesti rakentamiseen. Yksityisrahoituksen osalta tilanne julkiseen tukeen verrattuna on päinvastainen. 60 % yrityksistä on hankkinut yritystoimintaansa varten yksityisrahoitusta. Lähes kaikissa tapauksissa yksityisrahoitus oli pankkilainaa. Yritykset, jotka eivät olleet hankkineet yksityisrahoitusta yritystoimintaansa, eivät olleet kokeneet siihen tarvetta. Puutetta on pitkää maksuaikaa ja kohtuullista korkoa sisältävistä rahoituksista. Hoiva-alan yritystoiminnan kannalta merkittävin yhteistyötaho ovat asiakkaan omaiset. Muita merkittäviä tahoja ovat perusturvatoimi ja perusterveydenhuolto. Myös yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on tärkeää. Sen sijaan yhteistyöllä lääninhallituksen, sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioiden sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa on vähemmän merkitystä (ks. kuvio 9). Yrittäjäjärjestöt, kunnat ja lääninhallitus ovat merkittäviä neuvojia, ohjauksen antajia ja koulutuksen järjestäjiä. Muita yritysten 11

17 Tärkeimmät apua ja tukea antavat tahot: pankit toiset yrittäjät työvoimatoimisto Finnvera Oyj TE-keskus sukulaiset ja ystävät Vähemmän merkitystä apua ja tukea haettaessa: Kehittämiskeskus Oy Häme Uusyrityskeskukset koulutusorganisaatiot yrityshautomo internet Lisäksi apua ja tukea haetaan: ammattijärjestö vakuutusyhtiö yrittäjäjärjestö oma apu Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy elinkeinoasiamies kollegat tilitoimisto Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto yhteistyötahoja ovat Kela, asiakkaat, seurakunta, erikoissairaanhoito, työvoimahallinto, yhdistykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, edunvalvojat, sairaalat, oma yksityinen lääkäri, kaupat (päivittäistavarat), vakuutusyhtiö ja pankki. sosiaali- ja terveysalan Koulutusorganisaatiot toiset yrittäjät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestö ammattijärjestö yrittäjäjärjestö sosiaalikehitys lääninhallitus omaiset perusterveydenhuolto perusturvatoimi en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys Kuvio 9. Hoiva-alan yritystoiminnan kannalta tärkeiden yhteistyötahojen merkitys Erilaisten verkostojen merkitys yhteistyön muotona kasvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen lähentyessä toisiaan. Tavoitteena on tuottaa monipuolisia ja joustavia palveluja paikallisesti lähellä asiakasta. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluilta odotetaan monialaisuutta ja saumattomuutta eri palvelujen välillä. Verkostoituminen edellyttää hoivayrityksiltä kykyä moniammatilliseen ja toimialarajoja rikkovaan yhteistyöhön. 12

18 3 HOIVAYRITTÄJYYDEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KANTA-HÄMEESSÄ 3.1 HOIVAYRITYSTEN HENKILÖSTÖKEHITYS JA OSAAMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutusta valvotaan lainsäädännöllä. Hoivayrityksen perustaminen on mahdollista koulutustaustasta riippumatta. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön (www.finlex.fi 152/1990, 603/1996) mukaan yrityksellä pitää kuitenkin olla toiminnasta vastaava henkilö, jonka kelpoisuudesta on säädetty ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta koskevissa laeissa ja asetuksissa (www.finlex.fi 559/1994, 564/1994, 272/2005). Alkavan yrityksen toimintaa rahoittavat tahot mm. starttirahaa myöntävä työvoimatoimisto edellyttää yrittäjän osallistuvan yrittäjyyskoulutukseen, jos hänellä ei ole aiempaa yrittäjäkokemusta (www.mol.fi) Hoivayrittäjien ammatillinen osaaminen korostuu Yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kasvumahdollisuudet edellyttävät osaamisen kehittämistä. Koulutusorganisaatioiden perusopetuksen ohella myös täydennyskoulutuksessa ajankohtaiset teemat ohjaavat koulutuksen sisällön kehittämistä. Hoivayrittäjille suunnatussa koulutuksessa huomioitavia teemoja ovat liiketoiminta-, verkostoitumis-, ennakointi- ja kansainvälisyysosaaminen. Hoivayrittäjien tieto- ja täydennyskoulutustarpeet: verkostoituminen (hyvinvointialan toimijoiden kesken) kilpailuttaminen markkinointi hinnoittelu viranomaisille tehtävät selvitykset ja ilmoitukset verotus liiketoiminnan suunnittelu tuotteistus lainsäädäntö liiketoiminnan kannattavuus taloushallinto henkilöstön rekrytointi ja johtaminen Hoivayrittäjät haluavat osallistua seminaarien tai kurssien muodossa järjestettyyn koulutukseen. Lisäksi heitä kiinnostavat ammatillinen lisäkoulutus, verkkokoulutus/e-oppiminen, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, valmennusohjelmat ja ammatillinen peruskoulutus. Yrittäjät pitävät ammattitaitoaan yllä myös ammattilehtien ja -kirjallisuuden avulla sekä yhteistyöllä muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Hoivayrittäjien tapoja ylläpitää ammattitaitoa: ammattilehdet ja ammattikirjallisuus yhteistyö muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa internet oman alan valtakunnallinen koulutus projekteihin osallistuminen yrittäjämessut yhteistyö opiskelijoiden ja opettajien kanssa ympärillä tapahtuvien asioiden seuraaminen jatko-opiskelu alan yhdistysten kurssit keskustelut yhteistyötahojen ja työntekijöiden kanssa tiedotustilaisuudet 13

19 Halukkuus ryhtyä hoivayrittäjäksi perustuu ammatilliseen osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Ammatillisen koulutuksen merkitys korostuu yritystä perustettaessa, mutta liiketoimintaosaamisen puutteeseen kiinnitetään huomiota vasta täydennyskoulutusvaiheessa. Yrityksiltä vaaditaan riskinottokykyä ja kykyä kilpailla kovenevilla markkinoilla. Pelkkä ammatillinen osaaminen ei riitä Asiakastyö vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden tarpeissa korostuvat erityisesti vanhustyöhön, sairaanhoitoon ja huolenpitoon, kuntouttavaan hoitoon sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuneet tutkinnot (esim. lähihoitaja, sairaanhoitaja). Vanhenemisen problematiikkaan ja elintapasairauksien hoitoon erikoistunut työvoima on entistä kysytympää. Vapaa-ajan hyvinvointi- ja virkistyspalvelut tulevat kasvamaan perinteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla. Vuodeosastotyyppisen hoidon uskotaan vähenevän ja koti- ja avohoidon palvelutuotannon lisääntyvän. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen lähentyminen vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin moniammatillisuuden korostumisena. Muutokset vaikuttavat henkilöstön osaamistarpeisiin tulevaisuudessa. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29; Palvelut , 49-51, 57.) Sekä kuntatoimijoiden että yrittäjien mielestä henkilöstön yhteistyötaidot (mm. asiakkaiden ja sidosryhmien välillä) tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Asiakkaan huomioonottamiseen sekä asiakkaan ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen tulee kiinnittää huomiota toimialan osaamisen kehittämisessä. Yrittäjien mielestä asiakaskontakteissa tarvitaan kykyä käyttää omaa persoonaa. Lisäksi korostetaan taitoa toimia erilaisissa stressitilanteissa. Yritykset uskovat voivansa kehittää näitä asioita henkilöstön sisäisellä koulutuksella ja laatujärjestelmällä. Taulukossa 5 on kuvattu kuntatoimijoiden ja yritysten henkilöstön osaamisen kannalta merkittävinä pitämiä taitoja ja kykyjä. Taulukko 5. Toimijoiden mielestä tärkeimmät hoiva-alan henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeet Hoiva-alan henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeet Kuntatoimijat Hoivayrittäjät yhteistyötaidot oman persoonan käytön osaaminen taito kohdata asiakkaita stressinsietokyky stressinsietokyky laatuosaaminen oman persoonankäytön osaaminen asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta ehkäisevä ja kuntouttava työote henkilöstön johtaminen asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta johtamis- ja liiketoimintaosaaminen lääkehoidon osaaminen arvo-osaaminen henkilöstön johtaminen eettinen osaaminen toiminnan arviointi ehkäisevä ja kuntouttava työote eettinen osaaminen palvelujärjestelmän suunnittelu ja kehittäminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen toiminnan arviointi laatu- ja arvo-osaaminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen Kuntatoimijat eivät pidä kielitaitoa ja markkinointiosaamista merkittävänä tulevaisuuden osaamistarpeena. Hoivayrittäjien mielestä teknologia-, hankinta-, kansainvälisyys- ja yrittäjyysosaamisella sekä kielitaidolla ja monikulttuurisuudella on yrityksen perustehtävän suorittamiseen liittyviä taitoja vähäisempi merkitys. Kanta-Hämeen osaamistarpeista poiketen, valtakunnallisesti korostetaan kansainvälistymiseen liittyvien tekijöiden (monikulttuuristuminen ja hyvinvointimarkkinoiden avautuminen kansainväliselle kilpailulle) vaikuttavan osaamistarpeisiin. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29, 43-44, 49; Palvelut , 49-51, 57) Alueelliset erot tulevat olemaan todennäköisesti suuria hoiva-alan henkilöstötarpeissa. Syrjäseuduilla tarpeet keskittyvät enemmän hoivatyöhön, kaupungeissa enemmän ongelmatapausten esimerkiksi päihderiippuvaisten hoitoon. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, ) Kanta-Hämeen alueen koulutusorganisaatioiden ja hoivayritysten välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen suuntaamalla koulutusta ennakoitujen palvelu- ja osaamistarpeiden mukaisesti. Myös 14

20 maahanmuuttajien-, työvoima- tai oppisopimuskoulutus saattaa jonkin verran helpottaa henkilöstön saatavuutta. 3.2 PALVELUSETELI JA KOTIIN TUOTETTAVAT PALVELUT LISÄÄVÄT KYSYNTÄÄ Sekä hoivayrittäjät että kuntatoimijat pitävät työvoimapulaa suurimpana uhkana yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottamiselle tulevaisuudessa. Palvelujen kysynnän kannalta suuria mahdollisuuksia ovat vanhusten kotona selviytymisen tukeminen, ehkäisevä ja kuntouttava työote sekä omaishoidon tukeminen. (ks. taulukko 6) Taulukko 6. Yksityisten hyvinvointipalvelujen saatavuuteen vaikuttavat uhat ja kysynnän mahdollisuudet Kanta-Hämeessä UHAT MAHDOLLISUUDET Hoivayrittäjät Kuntatoimijat Hoivayrittäjät Kuntatoimijat työvoimapula työvoimapula vanhusten kotona selviytymisen tukeminen vanhusten kotona selviytymisen tukeminen työuupumus kustannusten lisääntyminen ehkäisevä ja kuntouttava työote ehkäisevä ja kuntouttava työote viranomaisten välisen yhteistyön puutteellinen hankinta- ja kilpailuttamisosaaminen omaishoidon tukeminen omaishoidon tukeminen puute puutteellinen hankinta- ja kilpailuttamisosaaminen työuupumus yksilölliset hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkauksen tarkistus palvelutason lasku palvelutason lasku hoitotakuu asiakkaan omatoimisuuden tukeminen yhteistyön toimimattomuus yritysten välisen yhteistyön puute erikoissairaanhoidon kehittäminen hoitotakuu maakunnan eri organisaatioiden kesken, kustannusten lisääntyminen viranomaisten välisen yhteistyön puute laatusuositukset osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kapeneminen tulotaso/asukas pysyy maan keskitason alapuolella saumattomat palveluketjut saumattomat palveluketjut Osaavan työvoiman saannilla on suurin vaikutus hoivayritysten kehittymiseen. Hoivayrittäjät korostavat yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä ja verotuksellisia kysymyksiä. Vastaavasti kuntatoimijat nostavat esiin kuntatalouden tilanteen ja palvelustrategian sisällön. Yrittäjät eivät koe teknologian hyödyntämistä tärkeäksi, mutta kuntatoimijat pitävät sitä yhtenä kehittämisen osa-alueena. Näkemyseroon saattaa vaikuttaa hoivayrittäjien jääminen kunnallisten palvelujen teknologisen kehittämisen ulkopuolelle. (ks. taulukko 7) 15

21 Taulukko 7. Hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Kanta-Hämeessä Hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavat tekijät Kanta-Hämeessä Suuri vaikutus Melko suuri vaikutus Kohtuullinen vaikutus Hoivayrittäjät Kuntatoimijat hoivayrittäjät Kuntatoimijat Hoivayrittäjät Kuntatoimijat osaavan työvoiman saanti siirtyminen laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon väestön vanheneminen palveluseteli palveluseteli edullinen kustannustaso kotitalousvähennyvähennys kotitalous- lainsäädännön uudistukset yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri osaavan työvoiman saanti siirtyminen laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon väestön vanheneminen kuntatalouden tilanne yksityisen hoidon kuntalisä yksityisen hoidon kuntalisä seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelut elintason nousu elintason nousu etähoitomenetelmien kehitys viranomaisten välinen yhteistyö muutokset yritysverotuksessa valistuneet ja vaativat paikalliset asiakkaat kuntatalouden tilanne sopivien maaalueiden ja tilojen saatavuus viranomaisten välinen yhteistyö teknologinen kehitys palvelustrategian sisältö kunnan omien palvelujen rajaaminen Kanta-Hämeen organisaatioiden yhteistyössä tapahtuva toiminta yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri palvelustrategian sisältö liikenneyhteydet yritysten sijaispalvelujärjestelmän käyttöönotto teknologinen kehitys edullinen kustannustaso lainsäädännön uudistukset seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelut etähoitomenetelmien kehitys yritysten yhteistyö ja kumppanuudet sopivien maaalueiden ja tilojen saatavuus valistuneet ja vaativat paikalliset asiakkaat sopivien asuintonttien saatavuus kotitalouksille liikenneyhteydet 3.3 ERIKOISTUNUT HOIVAYRITYS EROTTUU Oman osaamisen lisääminen on yrittäjien tärkein tulevaisuuden tavoite. Yhteiskunta muuttuu yritysten ympärillä ja se tuo uusia asioita. Eri asiakasryhmät ja kokonaisuuden hallinta vaatii osaamisen kehittämistä. Yritysten erikoistuminen on mahdollisuus erottua ja keino pärjätä kilpailussa. Palvelujen kehittäminen ja tuotekehittely sekä henkilöstön lisääminen ovat hoivayritysten keskeisimpiä tavoitteita tulevaisuudessa oman osaamisen kehittämisen lisäksi. Henkilöstön lisäämisestä huolimatta taloudellisen tilanteen parantamista ei pidetä yritysten tavoitteena. Palvelujen kehittämisestä ja tuotekehittelystä huolimatta muun palvelun kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääminen osaksi palvelutarjontaa ei ole hoivayrittäjien tulevaisuuden tavoitteena. Sen sijaan uudet kalusto- ja laitehankinnat, yritystoiminnan ja -tilojen laajentaminen, palvelutarjonnan lisääminen sekä uusien toimipaikkojen perustaminen nähdään tavoittelemisen arvoisena. Laajennan ja rakennan varmaan hoivakotia taas jossain päin maailmaa. Kanta-Hämeen hoivayrityksissä on potentiaalia palveluinnovaatioiden syntymiselle. Suuntaamalla alueen innovaatiotoimijoiden palveluja hoivayritysten tueksi on mahdollista kehittää koko palvelutarjontaa. 16

22 3.4 YHTEISTYÖLLÄ TUETAAN HOIVAYRITTÄJYYTTÄ Hoiva-alan yrittäjien erityispalvelutarpeissa korostuu sijaispalvelun merkitys, vaikka sijaispalvelujärjestelmän käyttöönoton vaikutusta hoivayrittäjyyden kehittymiseen ei pidetä merkittävänä. Sijaispalvelujärjestelmä on jo käytössä Hämeenlinnan seudun kunnallisissa palveluissa. Sen kautta tarjotaan eripituisia sijaisuuksia terveydenhuoltoalan ammattilaisille ja alan opiskelijoille erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen eri työpisteissä. (www.sijaispalvelu.fi) Yrittäjät tarvitsevat kuntien tavoin sijaispalvelua, mutta he eivät usko yhteisen palvelun toteuttamiseen kuntien kanssa. HOIVAYRITTÄJIEN ERITYISPALVELUJEN TARVE: sijaispalvelu koulutuspalvelut yritysneuvonta verkostoitumistilaisuudet mentortoiminta tutkimus- ja kehittämispalvelut hoiva-alan toimijarekisteri yrityshautomotoiminta 3.5 KUNNAT JA KOULUTUSORGANISAATIOT HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄJIÄ Hoivayrittäjät korostavat kuntien merkitystä hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioilla, seudullisilla elinkeinoyhtiöillä ja niiden yhteydessä toimivilla yrityskeskuksilla sekä Sosiaalikehitys Oy:llä on kohtuullinen merkitys. (ks. kuvio 10) sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatio sosiaalikehitys seudulliset elinkeinoyhtiöt kunta maakuntaliitto lääninhallitus 0 en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys Kuvio 10. Eri tahojen merkitys hoivayritysten kehittämiseksi Kanta-Hämeessä Hoivayrittäjien mukaan alueen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö toteutuu parhaiten koulutusten kautta. Tärkeä yhteistyömuoto on myös yrittäjien linkittäminen oppilaitosten opetustyöhön. Sen sijaan opetushenkilökunnan tutustumisjaksoilla työelämään ei nähdä olevan juurikaan merkitystä. (ks. kuvio 11) 17

23 koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteiset hankkeet yrittäjien käyttö vierailevina luennoitsijoina oppilaitoksissa opetushenkilökunnan harjoittelu yrityksessä opiskelijoiden harjoittelu yrityksessä koulutusorganisaatioiden toteuttama tutkimus- ja kehitystyö en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys koulutusorganisaatioiden toteuttama koulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 11. Kanta-Hämeen koulutusorganisaatioiden ja hoivayritysten välisen yhteistyön merkitys hoivayrittäjyyden kehittämisessä 3.6 HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TILAA KEHITTYÄ KANTA-HÄMEESSÄ Kanta-Hämeen hoivayrittäjien ja kuntatoimijoiden mukaan hoivayrittäjyyden kehittymistä kuvaavat seuraavat tulevaisuusväittämät: hoiva-alan yritystoiminta lisääntyy asukkaat selviytyvät pidempään kotona yritysten tuottamien koti- ja tukipalvelujen avulla sosiaali- ja terveyspalvelut lähentyvät toisiaan yritysten tuottamissa palveluissa hyvinvointialan yritykset tuottavat palveluja yhteistyönä palveluntuottajarenkaassa liikuntapalvelujen tukien lisääminen edistää ikääntyneen väestön omatoimista liikkumista palvelusetelin käyttö laajenee koko maakuntaan sähköinen tiedonhallinta parantaa asukkaiden tietoa palvelumahdollisuuksista Hoivayrittäjien mielestä alan tulevaisuus on hyvin valoisa ja hoivayrittäjyydellä on tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä. Asiakasmäärien kasvaessa markkinat eivät vielä ole täynnä ja uusille yrityksille on tilaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikuttaa sekä yritysten henkilöstötarpeeseen että asiakkaiden palvelutarpeeseen. Toimintaympäristö kehittyy myönteisempään suuntaan kuntien arvostuksen kasvaessa. Yhteisten käytäntöjen muodostuminen ja kuntarajojen ylittäminen parantavat tilannetta. 18

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Löner och arbetskraftskostnader 2015 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Personalen inom hälso- och socialvården

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot