Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden tulevaisuus ja kehittäminen
|
|
- Tuomo Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden tulevaisuus ja kehittäminen Hämeen liiton julkaisu 2008
2 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Kannen kuva: Minna Seppänen Taitto: Mari Myllylä Hämeen liitto Hämeenlinna 2008
3 HÄMEEN LIITTO Tekijät: Anne Laakso, Hämeen ammattikorkeakoulu, anne.laakso (at) hamk.fi Sari Laaki Eevaleena Isoviita, Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, eevaleena.isoviita (at) tse.fi Ohjausryhmä: Jukka Ojanen, puheenjohtaja, Hämeen liitto Pentti Kallionpää, EKES Timo Lindvall, Forssan seudun Kehittämiskeskus Oy Mikko Koivulehto, Kehittämiskeskus Oy Häme Katariina Välikangas, Sosiaalikehitys Oy Satu Kurppa, Pro Agria Eveliina Selänpää, Kanta-Hämeen terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TSY ry Päivi Heinonen, Hämeenlinna Palvelu- ja kuntarakenne hanke Esa Inget, Hämeen ammattikorkeakoulu, Täydennyskoulutus Toivo Haataja, Etelä-Suomen lääninhallitus Outi Myllymaa, Kehittämiskeskus Oy Häme Hannu Rutanen, Lammi ja Tuulos sosiaalitoimi Jaana Paasikangas, Humppila sosiaalitoimi
4 TIIVISTELMÄ Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden nykytilaselvityksessä kuvataan maakuntaa hoivayrittäjyyden toimintaympäristönä ja hoivayrittäjien roolia palveluntuottajina. Selvitystyössä käsitellään myös hoivayrittäjyyden tulevaisuuden muutosvoimia sekä määritellään kehittämisen painopistealueet. Hoivayrittäjyyden merkitys Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritystoiminnan kehittämiseksi on tehty vähän. Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat alan yritysrakennetta ja yritysten markkinaaluetta. Globaali talous vaatii maakunnalta ja yrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Kehittämistoiminnan vaikuttavuuden on tulevaisuudessa oltava nykyistä parempaa. Maakunnassa on iso joukko hoivayrittäjyyden kehittäjiä, mutta toiminta on hajanaista ja osin myös päällekkäistä. Hoivayrittäjyyden kehittyminen vaatii toimijoiden yhteistä visiota ja tavoitteiden määrittelyä. Tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamien palvelujen tarve tulee Kanta-Hämeessä kasvamaan ja hoivayritysten merkitys palveluntuottajina on suuri. Palvelujen tarve lisääntyy eniten vanhustenpalveluissa ja kotipalveluissa. Väestön vanheneminen ja laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon siirtyminen on selkeä tulevaisuuden suunta ja se näkyy myös hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavana tekijänä. Tällä hetkellä hoivayritysten rooli on lähinnä täydentää kuntien omaa palveluntuotantoa ja tasoittaa kunnallisten palvelujen ruuhkahuippuja, mutta tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamista palveluista on tulossa todellinen vaihtoehto asiakkaalle kunnan palvelujen rinnalle. Kanta-Hämeen kunnat eivät usko kuntien tulevaisuudessa yksin tuottavan palveluja vaan ne tullaan toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla osa palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta. Hoivayrittäjien mielestä alan tulevaisuus on hyvin valoisa ja hoivayrittäjyydellä on tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä. Asiakasmäärien kasvaessa markkinat eivät vielä ole täynnä ja uusille yrityksille on tilaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikuttaa sekä yritysten henkilöstötarpeeseen että asiakkaiden palvelutarpeeseen. Toimintaympäristö kehittyy myönteisempään suuntaan kuntien arvostuksen kasvaessa. Yhteisten käytäntöjen muodostuminen ja kuntarajojen ylittäminen parantavat tilannetta. Sekä hoivayrittäjät että kuntatoimijat pitävät työvoimapulaa suurimpana uhkana hoivayritysten tuottamille palveluille tulevaisuudessa. Hoivayrittäjien erityispalvelutarpeissa korostuu sijaispalvelun merkitys. Yrittäjät korostavat kuntien merkitystä hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Maakunnan hoivayrityksistä vain pieni osa on voimakkaasti kasvuhaluisia. Yrittäjät tunnistavat yritystoimintaan liittyviä kehittämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko vähäinen. Hoivayrittäjyyteen kohdistuvat asenteet sekä selkeiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvien toimintatapojen puuttuminen vaikuttavat yritystoiminnan kehittymiseen. Tulevaisuudessa on panostettava erityisesti yritys- ja innovaatiopalvelujen kehittämiseen, verkostoitumiseen, yhteistyöhön yli toimialarajojen, yritystoiminnan jatkuvuuteen, kasvuhalukkuuteen sekä kansainvälistymiseen.
5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Selvityksen tarkoitus ja tavoite Hoivayrittäjyyden kehittyminen Kanta-Hämeessä Väestörakenne vaikuttaa palvelutarpeeseen Hoivayritysten merkitys palvelujen tuottajina kasvaa Hoivayrittäjyys Kanta-Hämeen strategioissa ja hankkeissa 4 2 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJÄT TARKASTELUSSA Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittyminen Suomen hoivayrittäjyyskentässä Sosiaaliala Terveysala Hoivayrityksen profiili Hoivayritystietojen saatavuudessa puutteita Toiset yrittäjät hoivayrityksen yhteistyö- ja tukiverkostona 11 3 HOIVAYRITTÄJYYDEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KANTA-HÄMEESSÄ Hoivayritysten henkilöstökehitys ja osaamistarpeet Hoivayrittäjien ammatillinen osaaminen korostuu Asiakastyö vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja Palveluseteli ja kotiin tuotettavat palvelut lisäävät kysyntää Erikoistunut hoivayritys erottuu Yhteistyöllä tuetaan hoivayrittäjyyttä Kunnat ja koulutusorganisaatiot hoivayrittäjyyden kehittäjiä Hoivayrittäjyydellä tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä 18 4 YRITTÄJIEN JA KUNTATOIMIJOIDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEKSI Osaamisesta hoivayrittäjien vahvuus Verkostoitumisella vahvistetaan osaamista Hoivayrittäjyys tunnetuksi tehostetulla markkinoinnilla ja tiedottamisella 20 5 ONKO KANTAHÄMÄLÄISELLÄ HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TULEVAISUUTTA - TULEVAISUUDEN MUUTOSVOIMAT JA KEHITTÄMISEN PULLONKAULAT Yritysten ulkopuolelta tulevat haasteet Yritysten sisäiset haasteet 23 6 HOIVAYRITTÄJYYS NOSTEESEEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Kanta-Hämeen hoivayrittäjyyden kehittämisohjelma Muut kehittämisalueet Kehittämistoimenpiteiden seurantamittarit 28 Liitteet 30 Lähdeluettelo 37 10
6 1 JOHDANTO 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITE Hyvinvointipalvelut käsittävät yleisimmän määritelmän mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tehtävänä on luoda ja edistää hyvinvointia. Hyvinvointipalvelujen rinnalla usein käytetty käsite on hoivapalvelut. (Rissanen ja Sinkkonen 2004.) Tässä raportissa hoivayrittäjyydellä tarkoitetaan erityisesti yhteiskunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja, joita yksityinen sektori tuottaa yritystoimintaa harjoittamalla julkisen ja kolmannen sektorin rinnalla. (ks. taulukko 1) Hoivayrittäjyyden nykytilannekuvauksen lisäksi raportissa määritellään Kanta-Häme hoivayrittäjyyden toimintaympäristönä ja hoivayrittäjien rooli palveluntuottajina sekä hoivayrittäjyyden kehittämisen suuntaviivat ja tulevat palvelutarpeet Kanta-Hämeessä. Raportin loppuosassa käsitellään hoivayrittäjyyteen liittyviä tulevaisuuden muutosvoimia ja kehittämisen painopistealueita. Selvityksen toteutus on kuvattu liitteessä 1. Hoivayrittäjyyden merkitys Kanta-Hämeen kehittämisen kannalta on tunnistettu, mutta konkreettisia toimenpiteitä yritysten kehittämisedellytysten edistämiseksi on tehty melko vähän. Selvityksen mukaan yrittäjät ovat motivoituneita ja nykytilanteeseen varsin tyytyväisiä. He tunnistavat yritystoimintaan liittyviä kehittämistarpeita, mutta uskallus ryhtyä suuriin muutoksiin on melko vähäinen. Maakunnan hoivayrityksistä vain pieni osa on voimakkaasti kasvuhaluisia. Avautuvat ja kasvavat markkinat muuttavat hoiva-alan yritysrakennetta ja yritysten markkina-alueita. Globaali talous vaatii maakunnalta ja hoivayrityksiltä kykyä uudistua ja havaita muutossignaalit ajoissa. Kehittämisessä tarvitaan proaktiivista otetta ja tulevaisuuden kriittisten menestystekijöiden tunnistamista. Kanta-Hämeestä puuttuu toimijoiden yhteinen visio hoivayrittäjyyden tulevaisuudesta ja kehittämistarpeista. Pitkäjänteisen kehittämistyön pohjaksi tarvitaan strategia, jonka painopistealueita ovat yritysten verkostoituminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen. Taulukko 1. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toimialaluokitus (Lähde: Tilastokeskus) 851 Terveydenhuoltopalvelut 853 Sosiaalipalvelut 8511 Sairaalapalvelut 8531 Majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Lasten ja nuorten laitokset Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit Kehitysvammalaitokset 8512 Lääkäripalvelut Vanhusten laitokset Kunnalliset terveyskeskukset Päihdehuoltolaitokset Muut lääkäripalvelut Palvelutalot ja ryhmäkodit 8513 Hammashoito Ensi- ja turvakodit Hammashoito Muut laitokset ja asumispalvelut 8514 Muut terveydenhuoltopalvelut 8532 Sosiaaliset avopalvelut Fysioterapia Lasten päivähoito Laboratoriotutkimukset Päivätoiminta Kuvantamistutkimukset Kotipalvelut Sairaankuljetuspalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Muu terveyspalvelu Neuvolat Avomuotoinen päihdekuntoutus Muu sosiaalitoiminta 1
7 1.2 HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTYMINEN KANTA-HÄMEESSÄ Väestörakenne vaikuttaa palvelutarpeeseen Väestömuutoksilla on suuri vaikutus hoivapalvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Kanta-Hämeen väestö ikääntyy koko Suomen väestön tavoin. Moneen Suomen maakuntaan verrattuna Kanta-Hämeessä väestön määrässä ei tapahdu kovin suuria muutoksia missään ikäluokissa. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus tulee Kanta-Hämeessä kasvamaan ja vastaavasti alle 15-vuotiaiden sekä työikäiseksi väestöksi luokiteltujen vuotiaiden osuus tulee laskemaan. Lasku ei kuitenkaan ole kovin merkittävä. (ks. kuvio 1) Väestöennuste 2010 Väestöennuste vuotiaat vuotiaat 65-vuotta täyttäneet Kuvio 1 Väestön jakautuminen ikäryhmittäin Kanta-Hämeessä vuonna 2005 ja väestöennusteet ikäryhmittäin vuosille 2010 ja 2020 Vuodesta 2000 vuoteen 2005 Kanta-Hämeen väkiluku on kasvanut 1,9 % ja ennusteiden mukaan kasvu tulee olemaan 3,9 % vuoteen 2020 mennessä. Kanta-Hämeen seuduista Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen väestömäärä on kasvanut, kun puolestaan Forssan seudun väestömäärä on laskenut vuosien 2000 ja 2005 välillä (ks. kuvio 2). Muuttoliike vaikuttaa maakuntien väestön kasvuun. Kanta-Häme sijaitsee lähellä pääkaupunkia ja suuria kasvukeskuksia, joka vaikuttaa väestön mahdolliseen sijoittumiseen alueelle. 2
8 Väestö- ennuste2010 Väestö- ennuste 2020 Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Kuvio 2. Väestön kehitys seutukunnittain Kanta-Hämeessä sekä väestöennusteet vuosille 2010 ja 2020 (lähde Valtakunnallisten selvitysten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden haasteet liittyvät vahvasti väestön ikääntymiseen. Palvelujen kysynnän kasvamisen lisäksi väestön ikääntyminen vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen ja työvoiman saatavuuteen. Kanta-Hämeen kuntatoimijat uskovat vanhusten muistihäiriöiden lisääntymisen ja ikärakenteen muutoksen vaikuttavan erityisesti kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen tulevaisuudessa. Lisäksi tarpeisiin vaikuttavat lisääntynyt lasten ja nuorten moniongelmaisuus, perheiden kohtaamat ongelmat ja päihdeongelmat. Suomessa väestörakenteen muutos on suurin kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Näissä kuntaryhmissä väestörakenne on nykyisin nuorin ja asukasmäärä nousee vielä pitkään, samalla myös vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti. Ikääntymisen tuomat muutokset alueiden elinvoimaisuuteen ja elinkykyisyyteen ovat maaseudulla paljon dramaattisemmat kuin kaupungeissa. Maaseudulla työikäisen väestön määrä vähenee selvästi. (Heikkilä ja Lahti 2007, , ) Väestörakenteen muutoksen perusteella Kanta-Hämeessä on sekä tarve rakentaa ikääntyneiden palveluvarustusta että erityisesti maakunnan maaseutukunnilla supistaa lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja Hoivayritysten merkitys palvelujen tuottajina kasvaa Kuntatoimijoiden mielestä Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on hyvä. Erityisen hyvänä pidetään päivähoidon sekä lasten ja perheiden neuvolapalvelujen saatavuutta. Heikoin tilanne on perusterveydenhuollon kuntoutuspalveluissa, mielenterveyspalveluissa ja erikoislääkärien vastaanottotoiminnassa. Peruspalveluja huonompana pidetään avopalvelujen kuten kotipalvelun saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluja tukevien turvallisuus-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen saatavuus on hyvä, kun taas toimivan paikallisliikenteen ja elämyspalvelujen heikko. 3
9 Kanta-Hämeen kunnat tuottavat noin 40 prosenttia kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuntayhteistyötä tehdään kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Noin kolmannes Kanta-Hämeen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista on ulkoistettu joko osittain tai kokonaan. Kuntien hankintapäätöksiin vaikuttaa eniten palvelujen hinnan ja laadun vertailtavuus sekä markkinoilla olevien tuottajien määrä. Palvelujen tarve lisääntyy eniten vanhustenpalveluissa ja kotipalveluissa. Tällä hetkellä hoivayritysten rooli on lähinnä täydentää kuntien omaa palveluntuotantoa ja tasoittaa kunnallisten palvelujen ruuhkahuippuja. Tulevaisuudessa hoivayritysten tuottamista palveluista voi Kanta-Hämeessä tulla todellinen vaihtoehto kunnan palvelujen rinnalle. Kanta-Hämeen kuntatoimijat eivät usko kuntien tulevaisuudessa yksin tuottavan palveluja vaan ne tullaan toteuttamaan kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla osa palveluista yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimijoista 16,7 % pitää eri vaihtoehtojen yhdistelmää palvelujen tuottamistapana tulevaisuudessa. (ks. kuvio 3) Kunnan oma tuotanto Osa palveluista hankitaan hoivayrityksiltä Osa palveluista hankitaan järjestöiltä Palvelu toteutetaan kuntayhteistyönä Eri vaihtoehtojen yhdistelmä Kuvio 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa Palvelutuotantotapojen monipuolistuessa kuntien ja yritysten välinen kilpailutilanne muuttuu vähitellen kumppanuudeksi. Kuntien lisääntyvät ostot yrityksiltä edellyttävät strategisten päätösten tekemistä (esimerkiksi palvelustrategioiden muodossa) ja kuntien hankintaosaamisen kehittämistä Hoivayrittäjyys Kanta-Hämeen strategioissa ja hankkeissa Hämeen maakuntaohjelmassa (Hämeen liitto 2006a) ja Häme 2030 maakuntasuunnitelmassa (Hämeen liitto 2005) Kanta-Hämeen tulevaisuuden menestystekijöiksi määritellään yritysten innovatiiviset toimintaympäristöt, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä laadukkaat asuin- ja elinympäristöt. Hoivayrittäjyys nähdään sekä maakunnan omia palvelurakenteita uudistavana ja kehittävänä että myös erikoistuvana palveluliiketoiminnan toimialana. Hoiva-/tai palveluyrittäjyyden kehittäminen mainitaan kaikissa Kanta-Hämeen aluekeskusohjelmissa. Kaikki em. alueet ovat mukana myös aluekeskusohjelmien kansallisessa hyvinvointiverkostossa, jonka tavoitteena on kehittää hoivayrittäjyyttä ja seutujen välistä yhteistyötä. Lisäksi seudullisen kehittämistyön tueksi on perustettu hoivayrittäjyyden toimintaryhmiä. Kanta-Hämeessä on käynnissä useita alueelliseen kehittämiseen liittyviä projekteja ja selvitystöitä. Merkittävin näistä on HämePro -kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on lisätä kehittämisorganisaatioiden yhteistyötä, luoda perustaa alueellisten kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien analysoinnille sekä alueelliselle yhteistyölle. Ohjelmassa määritellyt kehittämisen painopistealueet liittyvät elinkeino-, työvoima-, osaamis- ja innovaatiopolitiikkaan sekä hyvän peruselämän kilpailutekijöihin. Strategiatyö tukee Kanta-Hämeen yritystoiminnan kehittämistä. Maakunnassa toimiva ideamaakuntaryhmä on määritellyt yritystoiminnan kehittämisen kolmen avainklusterin kautta: well- 4
10 being-, valmistava teollisuus- ja ympäristöliiketoimintaklusteri. Verkostoitumisen edistäminen ja yrittäjien strategisesti kilpailukykyisen toiminnan lisääminen nähdään tärkeänä palveluyrittäjyyden kehittämisessä. Wellbeing -klusterin sisäisellä yhteistyöllä voidaan kehittää verkostomaista liiketoimintamallia palvelemaan tulevaisuuden liiketoimintatarpeita niin hyvinvointi-, matkailu- kuin kulttuurialallakin. Hyvä Häme Kanta-Hämeen hyvinvointistrategia 2015 (Hämeen liitto 2006b) on ensimmäinen maakunnallinen hyvinvointistrategia. Strategiassa hyvinvoinnin ilmenemistä hyvää elämää kuvataan neljän eri ulottuvuuden kautta (turvallisuus ja viihtyvyys, fyysinen ja psyykkinen terveys, taloudellinen hyvinvointi sekä osallistuminen ja itsensä toteuttaminen). Hyvinvointistrategiassa nostetaan esiin yksityisen palvelutarjonnan kehittäminen, uudet palvelujen tuottamistavat sekä julkisen ja yksityisen palveluntarjonnan yhteistyö. Hämeenlinnan seudun kuuden kunnan sopimus Hallinnon ja palvelujen järjestämisestä kuntien yhdistyessä tulee vaikuttamaan seudun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Vuosien aikana siirrytään tilaaja-tuottaja-toimintatapaan, elämänkaariajatteluun ja isäntäkuntamalliin. Kuntien sopimuksessa ei ole kuntien yhdistymisen jälkeiseen palvelujen järjestämisvastuuseen liittyen erikseen pohdittu hoivayrittäjyyden asemaa palvelujen tuottajina. Muutokset tulevat ulottumaan luonnollisesti myös hoivayrityksiin. Kuntien yhdistymiseen liittyviä neuvotteluja on käynnistetty myös Riihimäen seudulla. Hoivayrittäjyyteen liittyvillä kehittämishankkeilla ja koulutuksella voidaan suoraan vastata yritysten kehittämistarpeisiin. ProAgrian koordinoima Hoivayrittäjävalmennus (HoVa -hanke) kehittää ja edistää hoiva-alan yritystoimintaa ja työllisyyttä, yrittäjien osaamista sekä uusia hoivayrittäjyyden toimintamalleja ja markkinoita. Suomen Yrittäjäopiston Ota Koppi -projektissa järjestetään hoivayrittäjyysvalmennusta ja koulutuksia. Myös Hämeen ammattikorkeakoulu ja Sosiaalikehitys Oy ovat mukana hoivayrittäjyyteen liittyvässä tutkimuksessa, kehittämisessä ja koulutuksissa. Kevään 2008 aikana haetaan rahoitusta hoiva-alan yrityspalveluja ja innovaatiotoimintaa sekä yritysten verkostoitumista edistävään ylimaakunnalliseen hankkeeseen (Hämeenlinna, Lahti, Turku, Lappeenranta, Imatra ja Itä-Uusimaa). Hämeenlinnan seudulla hanke kiinnittyy suunnitteluvaiheessa olevan Virvelinrannan vammaispalvelujen kehittämis- ja resurssikeskuksen toimintaan. Kehittämistyötä koordinoi Kehittämiskeskus Oy Häme. 5
11 2 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJÄT TARKASTELUSSA 2.1 KANTA-HÄMEEN HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTYMINEN SUOMEN HOIVAYRITTÄJYYSKENTÄSSÄ Sosiaaliala Yksityisten sosiaalipalveluntuottajien määrä on kasvanut tasaisesti Suomessa 2000-luvulla, joskin se on hieman laskenut luvun lopun kasvunopeudesta. Vuodesta 2004 toimipaikkamäärä on kasvanut Suomessa keskimäärin 8,4 % ja Kanta-Hämeessä 5,6 %. (ks. kuvio 4) Toimipaikkojen kasvun myötä myös henkilöstön määrä on kasvanut. Asumispalvelujen lisääntymisellä on viime vuosina ollut työllistävä vaikutus. Pieten kotipalveluyritysten työllistäessä 1-2 henkilöä, asumispalveluyksiköt työllistävät keskimäärin 5-10 henkilöä. Yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen henkilöstön lisäys on ollut Suomessa vuoteen 2004 verrattuna keskimäärin 8,6 % ja Kanta-Hämeessä 2,8 %. (ks. kuvio 4) Verrattaessa Kanta-Hämeen yksityisten toimipaikkojen ja henkilöstön määrää alueen väestöön on Kanta-Hämeessä selvästi keskiarvoa vähemmän yrityksiä ja yrityksiin työllistyvää henkilöstöä. Kuvio 4. Yksityisten sosiaalipalvelutoimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja Kanta-Hämeessä Yksityisiä toimipaikkoja ovat sekä yritysten että yhdistysten ja järjestöjen ylläpitämät toimipaikat. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut nopeammin kuin järjestöjen, mutta yritysten toimipaikkojen koko on huomattavasti järjestöjen toimipaikkoja pienempi. Tuotetuista sosiaalipalveluista yksityisen toiminnan (yritykset ja järjestöt) osuus on 28 %. Yritysten osuus on suurin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 22, 24; Kettunen 2007; Yksityiset sosiaalipalvelut Tilastotiedote 10/2006. Stakes.) Lähes puolet yksityisistä toimintayksiköistä sijaitsee Etelä-Suomen läänissä. Läänin toimintayksiköistä 59 % sijoittui Uudenmaan maakuntaan ja vain noin 7% Kanta-Hämeeseen. (ks. kuvio 5) (Yksityiset sosiaalipalvelut Tilastotiedote 10/2006. Stakes.) Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuvio 5. Yksityisten sosiaalipalvelujen sijoittuminen Etelä-Suomen läänissä vuonna 2005 (Stakes) 6
12 Vuonna 2005 toimipaikkoja on tullut lisää koko maassa erityisesti lasten ja nuorten laitos- ja perhehoitoon, palvelutaloihin ja ryhmäkoteihin sekä kotipalveluun. Palvelutalotoiminta alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun laitoshoitopainotteista vanhushuoltoa alettiin purkaa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, ) Kanta-Hämeessä suurimman yksityisen palvelutuotannon osuuden sosiaalipalveluissa muodostavat palvelutalot ja ryhmäkodit. Päivähoitoa tarjoavien toimipaikkojen määrä on kasvanut ja kotipalvelutoimipaikkojen määrä laskenut. Valtakunnallisesti tilanne on päinvastainen. Taulukossa 2 esitellään toimialakohtainen yksityisten toimipaikkojen määrä koko maassa ja Kanta-Hämeessä. Kanta-Hämeen alueelta ei ole saatavissa eriteltyä tietoa yrityksistä ja 3. sektorin toimipaikoista. Taulukko 2. Yksityiset (yritysten ja järjestöjen ylläpitämät) sosiaalipalvelutoimipaikat koko maassa ja Kanta-Hämeessä toimialoittain vuonna 2005 Yksityiset toimintayksiköt koko maa Yritysten ylläpitämät koko Lasten ja nuorten laitokset Kehitysvammalaitokset 7 2 maa Vanhusten laitokset Päihdehuoltolaitokset Palvelutalot ja ryhmäkodit Ensi- ja turvakodit 28 1 Muut laitokset ja asumispalvelut Lasten päivähoito Päivätoiminta Kotipalvelut Työtoiminta ja työhön kuntoutus Neuvolat Avomuotoinen päihdekuntoutus Muu sosiaalitoimi Yhteensä Lähde: Stakes Yksityiset toimintayksiköt Kanta-Häme Sosiaalipalvelualalla on jo muutamia valtakunnallisia palveluntuottajia, vaikka pääosa yrityksistä toimii edelleen paikallisesti tuottaen palveluja paikallisille markkinoille. Poikkeuksen muodostaa mm. lasten ja nuorten laitos- ja perhehoito, joka tuottaa palveluja laajemmin kuin vain paikallisille asiakkaille. Kanta-Hämeen yritykset tuottavat palveluja nyt jo yli kuntarajojen, mutta maakunnan sijainti antaisi mahdollisuuden sosiaalipalveluyrityksille laajentaa toimintaa myös maakuntarajojen ulkopuolelle Terveysala Terveyspalveluja on tuotettu yritysmuotoisesti Suomessa vuosikymmenien ajan. Yksityinen toiminta on lisääntynyt ja 2000-luvuilla jonkin verran nopeammin kuin julkinen toiminta. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 33.) Kasvu on viime vuosikymmenen aikana ollut sosiaalipalveluja hitaampaa. Vuodesta 2004 toimipaikkamäärä on kasvanut Suomessa keskimäärin 5,2 % ja henkilöstömäärä 3,9 %. Kanta-Hämeessä toimipaikkamäärä on kasvanut keskimäärin 4,8 % ja henkilöstömäärä on puolestaan laskenut 7 %. (ks. kuvio 6) 7
13 Terveydenhuollon yritykset ovat keskimäärin erittäin pieniä, sillä alle kahden hengen yritykset, jotka koostuvat lähinnä yksinyrittäjistä, muodostavat yli 80 % yrityskannasta. Pienestä yrityskoosta kertoo se, että tavallisin yritysmuoto on yksityinen toiminimi. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, ) Kuvio 6. Yksityisten terveyspalvelutoimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehitys Suomessa ja Kanta-Hämeessä Yksityiset terveyspalvelujen tuottajat keskittyvät Etelä-Suomeen ja suuriin kaupunkeihin. Erityisesti suuret lääkärikeskukset ja yksityiset sairaalat sijaitsevat pääasiassa suurimmissa kaupungeissa. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32; Yksityiset terveyspalvelut Tilastotiedote 30/2006. Stakes.) Vuonna 2005 yksityisistä palvelujen tuottajista sijoittui Etelä-Suomen lääniin 35 %. Läänin toimipaikoista Uudenmaan maakuntaan sijoittui noin 61 % ja Kanta-Hämeeseen noin 8 % palveluntuottajista. (ks. kuvio 7) Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Kuvio 7. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien sijoittuminen Etelä-Suomen läänissä vuonna 2005 (Stakes) Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien yleisimmät toimialat ovat lääkinnällinen kuntoutus, lääkärin vastaanottotoiminta, työterveyshuolto ja laboratoriotoiminta. Taulukossa 3 on koko maan ja Kanta-Hämeen toimintayksiköt toimialoittain. Lukuihin sisältyvät sekä yritysten että järjestöjen yhdistysten ylläpitämät yksiköt. Useimmat palvelujen tuottajat ovat monitoimialaisia. (Yksityiset terveyspalvelut Tilastotiedote 30/2006. Stakes.) Liikevaihdolla ja henkilöstöllä mitaten tärkein toimiala ovat yksityiset lääkäriasemat ja yksityislääkärit. Fysioterapiatoiminnalla eli lääkinnällisellä kuntoutuksella, joka on toimipaikkojen määrällä mitattuna yleisin toimiala, on terveydenhuollon ammattilaisia työllistävä vaikutus. (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 32.) 8
14 Taulukko 3. Yksityiset terveyspalveluntuottajat koko maassa ja Kanta-Hämeessä vuonna 2005 Toimintayksiköt koko maa Yksityiset toimintayksiköt Kanta-Häme Laboratoriotoiminta Lääkärin vastaanotto Röntgentoiminta Lääkinnällinen kuntoutus Työterveyshuolto Hammashuolto Yhteensä Lähde: Yksityiset terveyspalvelut 2005 Tilastotiedote 30/2006. Stakes. Tuotetuista terveydenhuollon palveluista julkinen toiminta (kunnat ja kuntayhtymät) muodostaa noin 77 % ja yksityinen noin 23 %. Yksi syy terveyspalveluja tuottavien kasvuyritysten pieneen määrään on julkisen sektorin pienet palveluostot yksityisiltä. Terveyspalvelusektorilla ketjuuntumisella, fuusioilla ja yrityskaupoilla on laajennettu toimintaa alueelliseksi ja valtakunnalliseksi. Yrityskauppojen ja fuusioiden kohteena on kuitenkin ollut vain pieni osa terveysalan yrityksistä (lähinnä lääkärikeskuksia maakuntakeskuksissa). (Fredriksson, Lith ja Martikainen 2006, 31-32, 36-37; Kauppinen & Niskanen 2003, 35; Yksityinen palvelutuotanto 2007, 50.) Myös Kanta-Hämeen suurimmissa kaupungeissa toimii valtakunnallisia ketjuja, joiden puristuksessa pienet toimipaikat toimivat. 2.2 HOIVAYRITYKSEN PROFIILI Selvitykseen osallistuneista Kanta-Hämeen hoivayrittäjistä 80 % on naisia. Heistä yli puolet on yli 50-vuotiaita ja loput vuotiaita. Useimmilla yrittäjillä on monipuolinen yrityksen erikoistumistavoitetta tukeva koulutustausta. Henkilöstön yleisimpiä koulutusaloja ovat lähihoitaja (tai vastaava toisen asteen tutkinto), sairaanhoitaja, fysioterapeutti, sosionomi (AMK) tai vastaava, sosiaalikasvattaja, sosiaaliohjaaja ja kehitysvammaohjaaja. Hoivayrittäjistä noin 70 prosentilla on terveysalan koulutus ja 95 prosenttia on työskennellyt ennen yrittäjäuraansa julkisella sektorilla joko valtiolla, kunnalla tai muussa julkisessa yhteisössä. Aiempien selvitysten tavoin keskeisimpiä syitä päätökseen ryhtyä hoivayrittäjäksi ovat itsensä toteuttaminen, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin. (ks. taulukko 4) (ks. Kovalainen ym. 1996; Mattila 2004 & 2005.) Syy ryhtyä yrittäjäksi hyvinvointialalle konkretisoituu yritysten liikeideoissa, joissa korostetaan toiminnan laadukkuutta, tehokkuutta, yksilöllisyyttä ja kodinomaisuutta. Taulukko 4. Keskeisimmät syyt ryhtyä hyvinvointialan yrittäjäksi Miksi ryhdyin hoivayrittäjäksi itsensä toteuttaminen 21 vaikuttamisen mahdollisuus 12 asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen 12 työllistyminen 11 halu työskennellä ihmisten parissa 10 halu luoda vaihtoehtoja vallitseviin palveluihin 8 aikaisempi työkokemus hyvinvointialalta 6 halu auttaa 6 työn ja perheen yhdistämisen mahdollisuus 3 9
15 Valtaosa yrityksistä on liikevaihdoltaan alle mikro- ja pk-yrityksiä. Kolmasosa yrityksistä on yhden hengen yrityksiä ja 29 prosenttia työllistää 2-5 henkeä. (ks. kuvio 8) Yritykset ovat pääosin yhtiömuodoltaan osakeyhtiöitä ja toiminimiä. Osa hoivayrityksistä on monialaisia eli tuottaa sekä sosiaali- että terveyspalveluja henkeä 2-5 henkeä 6-9 henkeä henkeä henkeä henkeä yli 30 henkeä Kuvio 8. Hoivayritysten henkilöstömäärä kyselyyn vastanneissa yrityksissä. Hoivayritykset keskittyvät perustehtäväänsä ulkoistamalla taloushallintoon, siivoukseen, kiinteistönhuoltoon ja ruoka- ja pyykkihuoltoon liittyvät tehtävät. Myös asiakkaiden erityispalvelut kuten kuntoutus sekä lääkäri-, laboratorio- ja röntgenpalvelut ostetaan toisilta yrityksiltä. Suuri osa yrityksistä on tuotteistanut palvelujaan. Erityisesti toiminnan perustavoite ja tehtävä, palveluvalikoiman määrittäminen ja sen kuvaus sekä palvelujen kustannusten laskenta on tehty noin 50 % yrityksistä. Palvelutarvekartoitus ja palvelumarkkinointi on tehty noin 40 % yrityksistä, mutta viidesosassa yrityksiä työ oli vasta suunnitteilla tai alkuvaiheessa. Hoivayrittäjien yleinen käsitys on, ettei markkinointiin liittyviä asioita tarvitse pohtia, koska kysyntää on selvästi tarjontaa enemmän. Tulevaisuudessa kilpailu kovenee ja markkinoinnin merkitys kasvaa. Osa palvelujen markkinointia on palvelujen sisällön suunnitteluun liittyvä tuotteistaminen ja kustannusten laskenta. Selkeä palveluvalikoima ja asiakkaan saatavilla olevat hintatiedot helpottavat niin kuntaa asiakkaana kuin yksityistä asiakasta palvelujen ostamisessa. Tuotteistamalla tuodaan näkyväksi oman ja kilpailijan palvelun erot. Asiakkaan ostopäätöksiin vaikutetaan hoivayrityksen profiilin luomilla mielikuvilla, joihin vaikuttavat mm. yrityksen vahva osaaminen, palvelutarjonta ja yrityksen koko. 2.3 HOIVAYRITYSTIETOJEN SAATAVUUDESSA PUUTTEITA Hoivayritysten ja kuntatoimijoiden välillä tieto kulkee pääasiassa yrittäjien ja palvelujen järjestämisvastuussa olevien kunnan sosiaali- ja terveystoimien henkilöstön henkilökohtaisen kontaktin välityksellä. Luottamus kuntien omiin tietoihin on vahvempi kuin erilaisiin yritystietojärjestelmiin. Kanta-Hämeen kuntatoimijoista 80 prosenttia on sitä mieltä, ettei Kanta-Hämeessä ole tarpeita vastaavaa määrää hoivayrittäjiä ja yrityksistä saatavissa olevat tiedot ovat melko huonot. Alueellinen palvelujen jakauma on epätasainen. Palveluja on huonosti saatavilla erityisesti maaseudulla niiden keskittyessä isoihin taajamiin. Maaseudulta puuttuvat tarjonta ja vaihtoehdot, jolloin kilpailu on vähäistä. Kuntien mukaan pulaa on erityisesti vanhusten asumispalveluja tuottavista isommista toimintayksiköistä ja kotihoitoa tuottavista yrityksistä. Hoivayrittäjien mielestä kuntien tiedottaminen on puutteellista. Ongelmia aiheuttaa erityisesti henkilöstön vaihtuminen, jolloin pitkään toimineet yritykset saattavat unohtua kunnan toimijoilta. Kuntien viranhaltijat käyvät yrityksissä harvoin kutsuista huolimatta. Kunnat kyselevät saatavista palveluista alustavasti, mutta eivät sitten tiedota ratkaisuistaan. Yhteistyötä Hausjärven, Hämeenlinnan, Lopen ja Riihimäen kuntien kanssa useammat yrittäjät pitävät kiitettävänä tai hyvänä. Forssan, Janakkalan, Jokioisten, Kalvolan, Tuuloksen ja Ypäjän kuntien kanssa yhteistyö on heikkoa tai välttävää. Tulevaisuudessa yhteistyö kuntien 10
16 Hoivayritykset tiedottavat palveluista ja niiden hinnoista: Henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä Mediamainonnan avulla: lehti-ilmoitukset, sähköposti, yrityksen www-sivuilta Suoramarkkinoinnilla: puhelinkontaktin kautta, erillinen hinnasto, kirjeet Muita tapoja: laatukäsikirja ja ns. viidakkorumpu jolloin tieto siirtyy asiakkaalta toiselle. Kunnat saavat tietoa hoivayrityksistä ja niiden palveluista: sosiaali- ja terveystoimesta elinkeinoyhtiöistä yrittäjäjärjestöistä lääninhallituksesta ammattijärjestöistä alueen hankkeilta aluekeskusohjelman hyvinvointivaliokunnasta palveluseteliyrittäjien rekisteristä yrityshakemisto yhteistyö kollegojen kanssa internet omat kontaktit suorat kontaktit palveluntuottajaan kanssa nähdään joko pysyvän ennallaan tai kehittyvän jonkin verran. Jokioisten, Tammelan ja Riihimäen kanssa hoivayrittäjät uskovat yhteistyön kehittyvän erittäin paljon. Hoivayritysten määrään ja tietoisuuteen hoivayrittäjyydestä osana palvelutarjontaa voidaan vaikuttaa muun muassa analysoimalla ja kehittämällä yrittäjyyden edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kuntien ja palveluntuottajien yhteistyö tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Maakunnan korkeakouluilla ja kehittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli yhteistyön käynnistämisessä ja toiminnan organisoimisessa. 2.4 TOISET YRITTÄJÄT HOIVAYRITYKSEN YHTEISTYÖ- JA TUKIVERKOSTONA Hoivayrittäjien yhteistyö- ja tukiverkostot vaihtelevat yrityksen elinkaarella. Yritystoiminnan kehittämiseen liittyvien verkostojen (yritysneuvonta ja rahoitus yms.) lisäksi hoivayritysten kannalta merkittäviä ovat toimintaa tukevat verkostot (sosiaali- ja terveystoimi yms.). Yrittäjät kokevat olevansa ensisijaisesti itse vastuussa yritystoiminnan kehittämiseen liittyvistä asioista (neuvonta, ohjaus ja koulutus). Tärkeimmät alkavalle yrittäjälle tukea ja apua antaneet tahot ovat pankit ja toiset yrittäjät. Yrittäjien perustietojen huomioiminen yrityksen perustamisvaiheessa ja tuen antaminen liikeidean suunnitteluun korostuu alkavien yrittäjien palveluissa. Yrityksen elinkaaren huomioiminen ja yrityspalvelujen tarjonnan ymmärrettävyys ja selkeä muoto vaikuttavat potentiaalisten käyttäjäryhmien ohjautumiseen yrityspalvelujen käyttäjiksi. Ennakoitujen palvelutarpeiden ja olemassa olevien hoivayritysten profiilien perusteella ajankohtaisia asioita ovat alkavien yrittäjien palvelut sekä omistajan- ja sukupolvenvaihdokset. Yrittäjistä 60 % ei ole saanut investointeja varten julkista tukea (esim. investointiavustusta, kehittämis- tai korkotukea tai takausta TE-keskukselta, Tekesiltä, Finnveralta tai kunnalta). Julkista tukea saaneiden yritysten avustukset ovat pääasiassa Finnveralta. Lisäksi yritykset ovat saaneet starttirahaa, Maaseutukeskuksen aloittamistukea ja palkkatukea. Tukea kaivataan erityisesti rakentamiseen. Yksityisrahoituksen osalta tilanne julkiseen tukeen verrattuna on päinvastainen. 60 % yrityksistä on hankkinut yritystoimintaansa varten yksityisrahoitusta. Lähes kaikissa tapauksissa yksityisrahoitus oli pankkilainaa. Yritykset, jotka eivät olleet hankkineet yksityisrahoitusta yritystoimintaansa, eivät olleet kokeneet siihen tarvetta. Puutetta on pitkää maksuaikaa ja kohtuullista korkoa sisältävistä rahoituksista. Hoiva-alan yritystoiminnan kannalta merkittävin yhteistyötaho ovat asiakkaan omaiset. Muita merkittäviä tahoja ovat perusturvatoimi ja perusterveydenhuolto. Myös yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on tärkeää. Sen sijaan yhteistyöllä lääninhallituksen, sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioiden sekä yrittäjäjärjestöjen kanssa on vähemmän merkitystä (ks. kuvio 9). Yrittäjäjärjestöt, kunnat ja lääninhallitus ovat merkittäviä neuvojia, ohjauksen antajia ja koulutuksen järjestäjiä. Muita yritysten 11
17 Tärkeimmät apua ja tukea antavat tahot: pankit toiset yrittäjät työvoimatoimisto Finnvera Oyj TE-keskus sukulaiset ja ystävät Vähemmän merkitystä apua ja tukea haettaessa: Kehittämiskeskus Oy Häme Uusyrityskeskukset koulutusorganisaatiot yrityshautomo internet Lisäksi apua ja tukea haetaan: ammattijärjestö vakuutusyhtiö yrittäjäjärjestö oma apu Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy elinkeinoasiamies kollegat tilitoimisto Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto yhteistyötahoja ovat Kela, asiakkaat, seurakunta, erikoissairaanhoito, työvoimahallinto, yhdistykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, edunvalvojat, sairaalat, oma yksityinen lääkäri, kaupat (päivittäistavarat), vakuutusyhtiö ja pankki. sosiaali- ja terveysalan Koulutusorganisaatiot toiset yrittäjät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestö ammattijärjestö yrittäjäjärjestö sosiaalikehitys lääninhallitus omaiset perusterveydenhuolto perusturvatoimi en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys Kuvio 9. Hoiva-alan yritystoiminnan kannalta tärkeiden yhteistyötahojen merkitys Erilaisten verkostojen merkitys yhteistyön muotona kasvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen lähentyessä toisiaan. Tavoitteena on tuottaa monipuolisia ja joustavia palveluja paikallisesti lähellä asiakasta. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluilta odotetaan monialaisuutta ja saumattomuutta eri palvelujen välillä. Verkostoituminen edellyttää hoivayrityksiltä kykyä moniammatilliseen ja toimialarajoja rikkovaan yhteistyöhön. 12
18 3 HOIVAYRITTÄJYYDEN TULEVAISUUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KANTA-HÄMEESSÄ 3.1 HOIVAYRITYSTEN HENKILÖSTÖKEHITYS JA OSAAMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutusta valvotaan lainsäädännöllä. Hoivayrityksen perustaminen on mahdollista koulutustaustasta riippumatta. Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön ( 152/1990, 603/1996) mukaan yrityksellä pitää kuitenkin olla toiminnasta vastaava henkilö, jonka kelpoisuudesta on säädetty ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta koskevissa laeissa ja asetuksissa ( 559/1994, 564/1994, 272/2005). Alkavan yrityksen toimintaa rahoittavat tahot mm. starttirahaa myöntävä työvoimatoimisto edellyttää yrittäjän osallistuvan yrittäjyyskoulutukseen, jos hänellä ei ole aiempaa yrittäjäkokemusta ( Hoivayrittäjien ammatillinen osaaminen korostuu Yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen ja kasvumahdollisuudet edellyttävät osaamisen kehittämistä. Koulutusorganisaatioiden perusopetuksen ohella myös täydennyskoulutuksessa ajankohtaiset teemat ohjaavat koulutuksen sisällön kehittämistä. Hoivayrittäjille suunnatussa koulutuksessa huomioitavia teemoja ovat liiketoiminta-, verkostoitumis-, ennakointi- ja kansainvälisyysosaaminen. Hoivayrittäjien tieto- ja täydennyskoulutustarpeet: verkostoituminen (hyvinvointialan toimijoiden kesken) kilpailuttaminen markkinointi hinnoittelu viranomaisille tehtävät selvitykset ja ilmoitukset verotus liiketoiminnan suunnittelu tuotteistus lainsäädäntö liiketoiminnan kannattavuus taloushallinto henkilöstön rekrytointi ja johtaminen Hoivayrittäjät haluavat osallistua seminaarien tai kurssien muodossa järjestettyyn koulutukseen. Lisäksi heitä kiinnostavat ammatillinen lisäkoulutus, verkkokoulutus/e-oppiminen, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, valmennusohjelmat ja ammatillinen peruskoulutus. Yrittäjät pitävät ammattitaitoaan yllä myös ammattilehtien ja -kirjallisuuden avulla sekä yhteistyöllä muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Hoivayrittäjien tapoja ylläpitää ammattitaitoa: ammattilehdet ja ammattikirjallisuus yhteistyö muiden hyvinvointialan toimijoiden kanssa internet oman alan valtakunnallinen koulutus projekteihin osallistuminen yrittäjämessut yhteistyö opiskelijoiden ja opettajien kanssa ympärillä tapahtuvien asioiden seuraaminen jatko-opiskelu alan yhdistysten kurssit keskustelut yhteistyötahojen ja työntekijöiden kanssa tiedotustilaisuudet 13
19 Halukkuus ryhtyä hoivayrittäjäksi perustuu ammatilliseen osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Ammatillisen koulutuksen merkitys korostuu yritystä perustettaessa, mutta liiketoimintaosaamisen puutteeseen kiinnitetään huomiota vasta täydennyskoulutusvaiheessa. Yrityksiltä vaaditaan riskinottokykyä ja kykyä kilpailla kovenevilla markkinoilla. Pelkkä ammatillinen osaaminen ei riitä Asiakastyö vaatii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden tarpeissa korostuvat erityisesti vanhustyöhön, sairaanhoitoon ja huolenpitoon, kuntouttavaan hoitoon sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuneet tutkinnot (esim. lähihoitaja, sairaanhoitaja). Vanhenemisen problematiikkaan ja elintapasairauksien hoitoon erikoistunut työvoima on entistä kysytympää. Vapaa-ajan hyvinvointi- ja virkistyspalvelut tulevat kasvamaan perinteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rinnalla. Vuodeosastotyyppisen hoidon uskotaan vähenevän ja koti- ja avohoidon palvelutuotannon lisääntyvän. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialojen lähentyminen vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin moniammatillisuuden korostumisena. Muutokset vaikuttavat henkilöstön osaamistarpeisiin tulevaisuudessa. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29; Palvelut , 49-51, 57.) Sekä kuntatoimijoiden että yrittäjien mielestä henkilöstön yhteistyötaidot (mm. asiakkaiden ja sidosryhmien välillä) tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Asiakkaan huomioonottamiseen sekä asiakkaan ja henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen tulee kiinnittää huomiota toimialan osaamisen kehittämisessä. Yrittäjien mielestä asiakaskontakteissa tarvitaan kykyä käyttää omaa persoonaa. Lisäksi korostetaan taitoa toimia erilaisissa stressitilanteissa. Yritykset uskovat voivansa kehittää näitä asioita henkilöstön sisäisellä koulutuksella ja laatujärjestelmällä. Taulukossa 5 on kuvattu kuntatoimijoiden ja yritysten henkilöstön osaamisen kannalta merkittävinä pitämiä taitoja ja kykyjä. Taulukko 5. Toimijoiden mielestä tärkeimmät hoiva-alan henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeet Hoiva-alan henkilöstön tulevaisuuden osaamistarpeet Kuntatoimijat Hoivayrittäjät yhteistyötaidot oman persoonan käytön osaaminen taito kohdata asiakkaita stressinsietokyky stressinsietokyky laatuosaaminen oman persoonankäytön osaaminen asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta ehkäisevä ja kuntouttava työote henkilöstön johtaminen asiakkaan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta johtamis- ja liiketoimintaosaaminen lääkehoidon osaaminen arvo-osaaminen henkilöstön johtaminen eettinen osaaminen toiminnan arviointi ehkäisevä ja kuntouttava työote eettinen osaaminen palvelujärjestelmän suunnittelu ja kehittäminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen toiminnan arviointi laatu- ja arvo-osaaminen hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen Kuntatoimijat eivät pidä kielitaitoa ja markkinointiosaamista merkittävänä tulevaisuuden osaamistarpeena. Hoivayrittäjien mielestä teknologia-, hankinta-, kansainvälisyys- ja yrittäjyysosaamisella sekä kielitaidolla ja monikulttuurisuudella on yrityksen perustehtävän suorittamiseen liittyviä taitoja vähäisempi merkitys. Kanta-Hämeen osaamistarpeista poiketen, valtakunnallisesti korostetaan kansainvälistymiseen liittyvien tekijöiden (monikulttuuristuminen ja hyvinvointimarkkinoiden avautuminen kansainväliselle kilpailulle) vaikuttavan osaamistarpeisiin. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, 28-29, 43-44, 49; Palvelut , 49-51, 57) Alueelliset erot tulevat olemaan todennäköisesti suuria hoiva-alan henkilöstötarpeissa. Syrjäseuduilla tarpeet keskittyvät enemmän hoivatyöhön, kaupungeissa enemmän ongelmatapausten esimerkiksi päihderiippuvaisten hoitoon. (Lauttamäki ja Hietanen 2006, ) Kanta-Hämeen alueen koulutusorganisaatioiden ja hoivayritysten välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen suuntaamalla koulutusta ennakoitujen palvelu- ja osaamistarpeiden mukaisesti. Myös 14
20 maahanmuuttajien-, työvoima- tai oppisopimuskoulutus saattaa jonkin verran helpottaa henkilöstön saatavuutta. 3.2 PALVELUSETELI JA KOTIIN TUOTETTAVAT PALVELUT LISÄÄVÄT KYSYNTÄÄ Sekä hoivayrittäjät että kuntatoimijat pitävät työvoimapulaa suurimpana uhkana yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottamiselle tulevaisuudessa. Palvelujen kysynnän kannalta suuria mahdollisuuksia ovat vanhusten kotona selviytymisen tukeminen, ehkäisevä ja kuntouttava työote sekä omaishoidon tukeminen. (ks. taulukko 6) Taulukko 6. Yksityisten hyvinvointipalvelujen saatavuuteen vaikuttavat uhat ja kysynnän mahdollisuudet Kanta-Hämeessä UHAT MAHDOLLISUUDET Hoivayrittäjät Kuntatoimijat Hoivayrittäjät Kuntatoimijat työvoimapula työvoimapula vanhusten kotona selviytymisen tukeminen vanhusten kotona selviytymisen tukeminen työuupumus kustannusten lisääntyminen ehkäisevä ja kuntouttava työote ehkäisevä ja kuntouttava työote viranomaisten välisen yhteistyön puutteellinen hankinta- ja kilpailuttamisosaaminen omaishoidon tukeminen omaishoidon tukeminen puute puutteellinen hankinta- ja kilpailuttamisosaaminen työuupumus yksilölliset hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkauksen tarkistus palvelutason lasku palvelutason lasku hoitotakuu asiakkaan omatoimisuuden tukeminen yhteistyön toimimattomuus yritysten välisen yhteistyön puute erikoissairaanhoidon kehittäminen hoitotakuu maakunnan eri organisaatioiden kesken, kustannusten lisääntyminen viranomaisten välisen yhteistyön puute laatusuositukset osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kapeneminen tulotaso/asukas pysyy maan keskitason alapuolella saumattomat palveluketjut saumattomat palveluketjut Osaavan työvoiman saannilla on suurin vaikutus hoivayritysten kehittymiseen. Hoivayrittäjät korostavat yrittäjyysmyönteistä ilmapiiriä ja verotuksellisia kysymyksiä. Vastaavasti kuntatoimijat nostavat esiin kuntatalouden tilanteen ja palvelustrategian sisällön. Yrittäjät eivät koe teknologian hyödyntämistä tärkeäksi, mutta kuntatoimijat pitävät sitä yhtenä kehittämisen osa-alueena. Näkemyseroon saattaa vaikuttaa hoivayrittäjien jääminen kunnallisten palvelujen teknologisen kehittämisen ulkopuolelle. (ks. taulukko 7) 15
21 Taulukko 7. Hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Kanta-Hämeessä Hoivayritysten kehittymiseen vaikuttavat tekijät Kanta-Hämeessä Suuri vaikutus Melko suuri vaikutus Kohtuullinen vaikutus Hoivayrittäjät Kuntatoimijat hoivayrittäjät Kuntatoimijat Hoivayrittäjät Kuntatoimijat osaavan työvoiman saanti siirtyminen laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon väestön vanheneminen palveluseteli palveluseteli edullinen kustannustaso kotitalousvähennyvähennys kotitalous- lainsäädännön uudistukset yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri osaavan työvoiman saanti siirtyminen laitoshoidosta kodinomaiseen hoitoon väestön vanheneminen kuntatalouden tilanne yksityisen hoidon kuntalisä yksityisen hoidon kuntalisä seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelut elintason nousu elintason nousu etähoitomenetelmien kehitys viranomaisten välinen yhteistyö muutokset yritysverotuksessa valistuneet ja vaativat paikalliset asiakkaat kuntatalouden tilanne sopivien maaalueiden ja tilojen saatavuus viranomaisten välinen yhteistyö teknologinen kehitys palvelustrategian sisältö kunnan omien palvelujen rajaaminen Kanta-Hämeen organisaatioiden yhteistyössä tapahtuva toiminta yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri palvelustrategian sisältö liikenneyhteydet yritysten sijaispalvelujärjestelmän käyttöönotto teknologinen kehitys edullinen kustannustaso lainsäädännön uudistukset seudullisten elinkeinoyhtiöiden palvelut etähoitomenetelmien kehitys yritysten yhteistyö ja kumppanuudet sopivien maaalueiden ja tilojen saatavuus valistuneet ja vaativat paikalliset asiakkaat sopivien asuintonttien saatavuus kotitalouksille liikenneyhteydet 3.3 ERIKOISTUNUT HOIVAYRITYS EROTTUU Oman osaamisen lisääminen on yrittäjien tärkein tulevaisuuden tavoite. Yhteiskunta muuttuu yritysten ympärillä ja se tuo uusia asioita. Eri asiakasryhmät ja kokonaisuuden hallinta vaatii osaamisen kehittämistä. Yritysten erikoistuminen on mahdollisuus erottua ja keino pärjätä kilpailussa. Palvelujen kehittäminen ja tuotekehittely sekä henkilöstön lisääminen ovat hoivayritysten keskeisimpiä tavoitteita tulevaisuudessa oman osaamisen kehittämisen lisäksi. Henkilöstön lisäämisestä huolimatta taloudellisen tilanteen parantamista ei pidetä yritysten tavoitteena. Palvelujen kehittämisestä ja tuotekehittelystä huolimatta muun palvelun kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen lisääminen osaksi palvelutarjontaa ei ole hoivayrittäjien tulevaisuuden tavoitteena. Sen sijaan uudet kalusto- ja laitehankinnat, yritystoiminnan ja -tilojen laajentaminen, palvelutarjonnan lisääminen sekä uusien toimipaikkojen perustaminen nähdään tavoittelemisen arvoisena. Laajennan ja rakennan varmaan hoivakotia taas jossain päin maailmaa. Kanta-Hämeen hoivayrityksissä on potentiaalia palveluinnovaatioiden syntymiselle. Suuntaamalla alueen innovaatiotoimijoiden palveluja hoivayritysten tueksi on mahdollista kehittää koko palvelutarjontaa. 16
22 3.4 YHTEISTYÖLLÄ TUETAAN HOIVAYRITTÄJYYTTÄ Hoiva-alan yrittäjien erityispalvelutarpeissa korostuu sijaispalvelun merkitys, vaikka sijaispalvelujärjestelmän käyttöönoton vaikutusta hoivayrittäjyyden kehittymiseen ei pidetä merkittävänä. Sijaispalvelujärjestelmä on jo käytössä Hämeenlinnan seudun kunnallisissa palveluissa. Sen kautta tarjotaan eripituisia sijaisuuksia terveydenhuoltoalan ammattilaisille ja alan opiskelijoille erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen eri työpisteissä. ( Yrittäjät tarvitsevat kuntien tavoin sijaispalvelua, mutta he eivät usko yhteisen palvelun toteuttamiseen kuntien kanssa. HOIVAYRITTÄJIEN ERITYISPALVELUJEN TARVE: sijaispalvelu koulutuspalvelut yritysneuvonta verkostoitumistilaisuudet mentortoiminta tutkimus- ja kehittämispalvelut hoiva-alan toimijarekisteri yrityshautomotoiminta 3.5 KUNNAT JA KOULUTUSORGANISAATIOT HOIVAYRITTÄJYYDEN KEHITTÄJIÄ Hoivayrittäjät korostavat kuntien merkitystä hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioilla, seudullisilla elinkeinoyhtiöillä ja niiden yhteydessä toimivilla yrityskeskuksilla sekä Sosiaalikehitys Oy:llä on kohtuullinen merkitys. (ks. kuvio 10) sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatio sosiaalikehitys seudulliset elinkeinoyhtiöt kunta maakuntaliitto lääninhallitus 0 en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys Kuvio 10. Eri tahojen merkitys hoivayritysten kehittämiseksi Kanta-Hämeessä Hoivayrittäjien mukaan alueen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö toteutuu parhaiten koulutusten kautta. Tärkeä yhteistyömuoto on myös yrittäjien linkittäminen oppilaitosten opetustyöhön. Sen sijaan opetushenkilökunnan tutustumisjaksoilla työelämään ei nähdä olevan juurikaan merkitystä. (ks. kuvio 11) 17
23 koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteiset hankkeet yrittäjien käyttö vierailevina luennoitsijoina oppilaitoksissa opetushenkilökunnan harjoittelu yrityksessä opiskelijoiden harjoittelu yrityksessä koulutusorganisaatioiden toteuttama tutkimus- ja kehitystyö en osaa sanoa ei ole merkitystä merkitys vähäinen kohtuullinen merkitys melko suuri merkitys suuri merkitys koulutusorganisaatioiden toteuttama koulutus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 11. Kanta-Hämeen koulutusorganisaatioiden ja hoivayritysten välisen yhteistyön merkitys hoivayrittäjyyden kehittämisessä 3.6 HOIVAYRITTÄJYYDELLÄ TILAA KEHITTYÄ KANTA-HÄMEESSÄ Kanta-Hämeen hoivayrittäjien ja kuntatoimijoiden mukaan hoivayrittäjyyden kehittymistä kuvaavat seuraavat tulevaisuusväittämät: hoiva-alan yritystoiminta lisääntyy asukkaat selviytyvät pidempään kotona yritysten tuottamien koti- ja tukipalvelujen avulla sosiaali- ja terveyspalvelut lähentyvät toisiaan yritysten tuottamissa palveluissa hyvinvointialan yritykset tuottavat palveluja yhteistyönä palveluntuottajarenkaassa liikuntapalvelujen tukien lisääminen edistää ikääntyneen väestön omatoimista liikkumista palvelusetelin käyttö laajenee koko maakuntaan sähköinen tiedonhallinta parantaa asukkaiden tietoa palvelumahdollisuuksista Hoivayrittäjien mielestä alan tulevaisuus on hyvin valoisa ja hoivayrittäjyydellä on tilaa kehittyä Kanta-Hämeessä. Asiakasmäärien kasvaessa markkinat eivät vielä ole täynnä ja uusille yrityksille on tilaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vaikuttaa sekä yritysten henkilöstötarpeeseen että asiakkaiden palvelutarpeeseen. Toimintaympäristö kehittyy myönteisempään suuntaan kuntien arvostuksen kasvaessa. Yhteisten käytäntöjen muodostuminen ja kuntarajojen ylittäminen parantavat tilannetta. 18
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA
HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä
Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut
LisätiedotTilastoja sote-alan markkinoista
Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotSOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet
SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä
LisätiedotHAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.10.2006
HAASTEENA HOIVAYRITTÄJYYS Porin yliopistokeskus 3.0.006 Minna Kaarakainen Tutkija Terveyshallinnon ja talouden laitos minna.kaarakainen@uku.fi Esityksen sisältö Hoivayrittäjyys - mitä se on? Miten tähän
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen
Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,
LisätiedotTERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö
TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö ja toimipaikat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö ja toimipaikat Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Joona Rissanen Toukokuu 2017 Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotHYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012
HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa
LisätiedotHAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto
HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotFORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421
Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9
Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi
LisätiedotHYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013
HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotYritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013
Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie
LisätiedotARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla
ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotTo Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys
To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotToiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut
Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotMenestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!
Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotFORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI
FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE
Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä
LisätiedotJulkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla
Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita
LisätiedotPorin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu
1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotMiten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta
Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä
SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen
LisätiedotPirkanmaan kuntapäivä Tampere
Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotSosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä
Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
Lisätiedotyritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013
Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotKehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena
Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén
Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotTerveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013
Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Löner och arbetskraftskostnader 2015 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Personalen inom hälso- och socialvården
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marjut Putkinen
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotOsuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia
Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotPalvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.
Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
Lisätiedot