Tervetuloa Tampere Filharmonian koululaiskonserttiin!

Transkriptio

1 Koululaiskonsertti Tervetuloa Tampere Filharmonian koululaiskonserttiin! Itsenäisyyspäivän aaton konsertissa kuullaan Suomen itsenäisyyteen liittyvää musiikkia: Uuno Klamin Kalevala-sarja ja Jean Sibeliuksen Finlandia. Tampere Filharmoniaa johtaa orkesterin oma ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Konserttiin kannattaa virittäytyä etukäteen kuuntelemalla esitettäviä teoksia ja pohtimalla sitä, mikä sinfoniaorkesteri oikein on. Konserttitilanteeseen sopeutuminen helpottuu, jos siinä on jo jotain tuttua. Tämä materiaali on tarkoitettu valmistautumisen tueksi ja konsertin jälkeen hyödynnettäväksi. Tehtäviä voi tehdä sekä ennen esitystä että esityksen jälkeen. Konsertin teoksia voi kuunnella esimerkiksi Spotifysta tai Tampereen kaupunginkirjaston kokomalta soittolistalta Naxos-musiikkikirjastosta: (tampere.naxosmusiclibrary.com > Playlists > Tampere Filharmonia > Syksy 2014 joulukuu). Palveluun kirjaudutaan PIKI-kirjastokortin numerolla. Emmi Marttinen koordinaattori, yleisötyö ja musiikkikasvatus TAMPERE FILHARMONIA Puh: Konserttivieraan pieni opas A. ENNEN KONSERTTIA keskustellaan konserttitilaisuuden luonteesta. Akustisten soitinten kuunteleminen vaatii hiljaisuutta. Konserttisali on akustiikaltaan herkkä, eli hiljaisetkin äänet voivat kantaa kauas myös katsomosta esiintymislavalle. Teoksiin voi perehtyä etukäteen kuuntelemalla niitä ja tekemällä muutamia tehtäviä. B. KONSERTISSA otetaan toiset huomioon eli annetaan muulle yleisölle kuuntelurauha ja orkesterille esiintymisrauha. Mielikuvituksen voi antaa lentää vapaasti. Jos alkaa tylsistyttää, voi esimerkiksi laskea mielessään, kuinka monta soittajaa lavalla on. Salissa ei saa valokuvata eikä mutustella eväitä. Jos mukana on puhelin, se kytketään pois päältä. Konsertin aikana ei jutella. Kokemaansa voi kommentoida vieruskaverille aplodien aikana ja konsertin jälkeen. Konsertissa ei ole väliaikaa. C. KONSERTIN JÄLKEEN koululla jaetaan kokemuksia ja tehdään joitakin tehtäviä; näin kuullun ymmärtäminen vahvistuu ja elämykset syvenevät. Konsertin aikana voi tarkkailla etukäteen sovittuja asioita ja keskustella niistä jälkeenpäin. Jos mieleen tulee kysymyksiä, niitä voi lähettää orkesterille.

2 Ohjelma Pe klo Tampere-talon Iso sali Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Tampere Filharmonia UUNO KALERVO KLAMI ( ) Kalevala-sarja, viisi sävelkuvaelmaa suurelle orkesterille I Maan synty II Kevään oras III Terhenniemi IV Kehtolaulu Lemminkäiselle V Sammon taonta JEAN SIBELIUS ( ) Finlandia Kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa vietetään ensi vuonna. Juhlintaan kuuluu lukuisia Sibelius-konsertteja ympäri maata. Sibeliusta soitetaan perinteisesti paljon itsenäisyysjuhlissa. Sibelius eli ja kirjoitti musiikkia aikana, jona oli juuri herätty suureen kansallisaatteellisuuteen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Sibeliuksen musiikista puhutaan usein suomalaisen luonnon kuvana, yhtä aikaa tummana ja kirkkaana kuulokuvana, joka parhaiten tuo esille kansalliset piirteemme. Juuri tästä syystä säveltäjän ja 1900-lukujen vaihteessa kirjoittama sävelruno Finlandia kuuluu itsenäisyyspäivän vakio-ohjelmistoon. Sibelius oli kuitenkin hyvin kansainvälinen ja saikin suuret vaikutteensa erityisesti Saksan Berliinistä, missä hän vietti paljon aikaa. Sibeliuksen musiikki ei myöskään soi ainoastaan suomalaisten korvissa, vaan tänäkin päivänä säveltäjää ihaileva Sibelius-seura löytyy jopa Japanista saakka. Toisaalta Sibelius oli omaksunut suomalaisuuden alleviivaamisen tarpeen, joka siihen aikaan vallitsi taiteilijoiden ja poliitikoiden sekä useiden muiden maanmiesten piirissä. Sibelius ei itse keksinyt sävelrunolleen suomenkielistä nimeä Finlandia, mutta hän sävelsi teoksen nimenomaan kansallisaatteellista Sanomalehdistön päivien juhlaa varten. Ensimmäisessä esityksessä se oli vielä jokseenkin toisenlainen ja nimeltään Suomi herää. Tässä teoksessa ei alkujaan ollut sanoja, sillä säveltäjä ei ollut tarkoittanut sitä laulettavaksi. Teos sai kuitenkin säveltäjän muutamien korjausten ja lukuisien eri esitysten jälkeen osakseen niin suuren suosion, että siitä alettiin tehdä laulettuja versioita. Sävelrunon lopussa kuullankin nykyään Finlandia-hymninä ja V. A. Koskenniemen sanoittamana tunnettu teema, jota on ehdotettu niin Suomen kuin koko maailman kansallislauluksi. Se on suomalaissyntyisen säveltäjän kirjoittama toisin kuin Maamme-laulu. Lisäksi se on äärimmäisen kaunis ja sillä on ollut kansallisen heräämisen aikoihin suuri merkitys.

3 Säveltäjä Uuno Klami ( ) kuuluu suomalaisen modernismin herkimpiin orkestroijiin. Hän sai oppinsa Helsingissä, mutta ehkä kaikkein eniten hänen säveltäjänluonteeseensa vaikutti oleskelu Pariisissa 1920-luvulla ja tutustuminen niin ranskalaiseen kuin venäläiseenkin musiikkiin. Kansainväliset vaikutteet kuuluvat Klamin musiikissa selkeästi, mikä käy ilmi myös tässä orkesterisarjassa, vaikka sen aihe onkin pohjimmiltaan hyvin suomalaiskansallinen. Siinä missä Sibelius halusi tehdä suomalaiskansallista musiikkia ja ottaa teoksiinsa suoria vaikutteita esimerkiksi kalevalaisesta runolauluperinteestä, halusi Klami puolestaan luoda jotakin muuta. Sibelius oli jo ammentanut suureellisista sankaritarinoista, nyt oli toisenlaisen näkemyksen ja kuulokuvan vuoro. Klami korjaili Kalevala-sarjaa vuosikausia, yhteensä peräti neljätoista vuotta. Vuonna 1943 valmistuneen lopullisen version viisi osaa perehtyvät Kalevalan kätkemään suomalaisuuteen maisemina, eivätkä niinkään myyttisen historian kertojina. Suomalaisen luonnon kuulas olemus yhdistyy myyttisiin kertomuksiin paikoin hyvinkin väkevänä ilmaisuna, paikoin taas ihanan kevyenä sointina. Ensimmäinen osa, Maan synty, herää tummasta hiljaisuudesta suureen sykkeeseen samaan tapaan kuin ranskalaisen impressionismin ydinhahmon Maurice Ravelin Bolero. Lopulta avausosa hiipuu takaisin vyöryilevään sumuun. Sumusta herää toinen osa, ihanan lempeä Kevään oras, joka versoilee laulavia melodialinjoja. Kolmantena kuultava nopealiikkeinen scherzo, nimeltään Terhenniemi, on iloluontoisen touhukas puupuhallinvetoinen ja lyömäsoitinsävyillä maustettu luonnonkuva. Neljäntenä kuullaan valtavan haikea Kehtolaulu Lemminkäiselle. Kalevalan tapahtuma on suomalaisille tuttu: Lemminkäisen äiti laulaa kuolleelle pojalleen. Kohtaus on innoittanut lukuisia taiteilijoita; Eino Leinon runo ja Akseli Gallen- Kallelan maalaus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Klamin suhtautuminen on tunteen kuvausta. Hän ei sijoita sävelistöönsä henkilöhahmoja, vaan kuvaa yöntumman hiljaisuuden ja siinä leijailevan suuren rakkauden ja epätoivon. Osa etenee äärimmäisen hienovaraisesti käyden läpi yhtä ja samaa teemaa uudelleen ja uudelleen. Se on kuin pieni surulaulu, joka on tarkoitettu kuvaamaan inhimillistä alakuloa, ei suurta myyttistä tragediaa. Viimeisenä kuultava Sammon taonta lähtee liikkeelle edellisen osan tunnelmaa äkillisesti purkamatta, kauniisti heräten. Se kuitenkin yltyy ilmaisussaan mahtipontiseen väkevyyteen. Kuten ensimmäinen, tämäkin osa kasvaa. Siitä on selvästi erotettavissa myös kansanmusiikista lainattuja sävelaiheita, joita Klami kehittelee tuimalla tavalla. Osasta voi erottaa takomiseksi tulkittavia äänimaisemia. teosesittelyt: Maija Leino

4 Tehtäviä Nämä tehtävät on tarkoitettu eri oppitunneilla sovellettaviksi ennen ja jälkeen konsertin. MUSIIKKI JA KUULOKUVA Konsertissa kuullaan kaksi teosta, jotka kuvaavat eri tavoin Suomea ja suomalaisuutta. Kuunnelkaa teoksia etukäteen tai konsertissa. Onko niissä mielestänne yhtäläisyyksiä? Millä tavalla ne ovat erilaisia? LUO ÄÄNIMAISEMIA Keskustelkaa hiukan siitä, mitä oppilaille tulee mieleen sanasta itsenäisyys. Käyttäkää luokasta löytyviä soittimia, tavaroita, kehojanne ja mielikuvitustanne. Luokaa niiden avulla itsenäisestä Suomesta kertovia äänimaisemia. Miltä itsenäisyys tai itsenäistyminen mielestänne kuulostavat? Voitte samaan tapaan luoda äänimaiseman jonkin Kalevala-sarjan osan nimestä. Mitä nimi teille kertoo? Miltä esimerkiksi Kevään oras voisi kuulostaa? PIIRRÄ & KIRJOITA Kuunnelkaa jompikumpi konsertin teoksista. Piirtäkää tai maalatkaa kuulokuvan perusteella maisema. Miltä teoksen tapahtumat mielestänne näyttävät? Minkälaisia ovat Kalevalan maisemat? Entäpä miten Finlandia ja Suomen historian vaiheet piirtyvät paperille? Keskustelkaa Kalevala-sarjan osien nimistä ja kuunnelkaa teos tai sen osia. Kirjoita tarina sävelaineksen inspiroimana. Laita otsikoksi teoksen osan nimi, esim. Terhenniemi. NÄYTTELE Kuunnelkaa Kalevala-sarjan viimeinen osa Sammon taonta. Tehkää tapahtumasta pieni näytelmä joko muutamassa ryhmässä tai koko luokka yhdessä. Voitte laittaa Sammon taonnan soimaan esityksen taustalle ja laatia draaman kaaren kulkemaan käsi kädessä musiikin kanssa.

5 KESKUSTELE Tutkikaa oheista kuvaa sinfoniaorkesterin tyypillisestä kokoonpanosta. Mitä soittimia tunnistatte kuvasta? Kun olette konsertissa, yrittäkää erottaa orkesterin soinnista eri soittimien ääniä. Minkä soittimen ääni miellyttää korvaasi erityisesti? Onko jokin soitin, jonkä äänestä et pidä? Jos säveltäisit oman Suomesta kertovan kappaleen, mitä soittimia haluaisit käyttää ja miksi? Kuvaile, miltä kappale kuulostaisi. Onko kappaleiden kuuleminen nauhalta erilaista kuin konserttisalissa? Miksi?

6 Kertomus kuviksi, tarinoiksi tai videoiksi Voitte toimittaa orkesterille kouluilla tekemiänne piirroksia, tekstejä tai videoita konserttikokemuksesta. Julkaisemme niitä Tampere Filharmonian blogissa: Blogissa voitte käydä kurkkaamassa, millaisia terveisiä koululaiset ovat meille aikaisemmin lähettäneet! Blogista löytyy muutakin mielenkiintoista luettavaa Tampere Filharmonian arjesta. Kuvat (A4-kokoisia) ja tekstit toimitetaan mieluiten sähköpostilla: (kuvat skannattuina ja jpg-muodossa) Postitse: Emmi Marttinen, Tampere Filharmonia, PL 16, Tampere Voitte tuoda työt myös itse paikan päälle Tampere-talon henkilökunnan sisäänkäynnin infoon (D-ovi talon oikealla sivulla). Merkitkää vastaanottajaksi Emmi Marttinen / Tampere Filharmonia. Videot voi lähettää sähköpostilinkkinä pilvipalveluun, johon videotiedostot on tallennettu. Ilmaisia palveluita ovat esimerkiksi Dropbox, Google Drive ja OneDrive. Merkitkää piirustusten ja tekstien taakse tekijä, luokka, opettaja ja koulu. Huom! Ettehän lähetä sellaisia töitä, joita ette halua julkaistavaksi netissä. Jos tekijän nimeä ei saa mainita, laitattehan siitä selkeän maininnan työn yhteyteen. Töitä ei palauteta.