sivu 1. Johdanto 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Kasvatuksen ja opetuksen perusarvot ja tavoitteet 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 1. Johdanto 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 4 2.1. Kasvatuksen ja opetuksen perusarvot ja tavoitteet 4"

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Johdanto 3 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Kasvatuksen ja opetuksen perusarvot ja tavoitteet 4 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Työtavat 5 4. Opiskelun yleinen tuki Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö esiopetuksen ja muiden tahojen kanssa Tukiopetus Oppimissuunnitelma huolto Oppilaanohjaus kerhot Kouluterveydenhoito Kouluruokailu Koulukuljetukset Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Moniammatillinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa Moniammatillinen yhteistyö 6. ja 7. luokan nivelvaiheessa Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetus Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opetus Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli: ruotsi Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia 74

2 Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus Arviointi Arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen 157 järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus 9.1. Vieraskielinen opetus ja kotimaisten kielten kielikylpyopetus Kansainväliset kielikoulut Steinerpedagoginen opetus 160

3 1. Johdanto 3

4 4 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1. Kasvatuksen ja opetuksen perusarvot ja tavoitteet Valtioneuvoston perusopetukselle antamat tavoitteet ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet välittävät koulutuspoliittisia tavoitteita ja luovat perustan opetus- ja kasvatustyölle. Perusopetuksen arvot perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, luonnon monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseen ja monikulttuurisuuden hyväksymiseen. Kestävän kehityksen ajatusmaailmaan kasvaminen tapahtuu koulun tunneilmaston, aikuisten sitoutumisen ja mallioppimisen kautta. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö vahvistaa hyvää kehitystä. Oppilaan suhde elämän perusarvoihin oppii erottamaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan oppii rehelliseksi ja vastuuntuntoiseksi oppii pyytämään ja antamaan anteeksi Oppilaan suhde itseensä hyväksyy itsensä ja pyrkii itsenäiseen ajatteluun syö, nukkuu ja liikkuu sopivasti sekä pyrkii raittiisiin ja terveellisiin elämäntapoihin kestää myös pettymyksiä ja osaa ottaa vastaan ohjeita ja neuvoja Oppilaan suhde toisiin hyväksyy erilaiset ihmiset samanarvoisina sekä kunnioittaa toisten mielipiteitä ja vakaumusta omaa hyvät käytöstavat: tervehtii, kiittää, ei kiusaa eikä nimittele toisia osaa työskennellä kaikkien kanssa ja antaa työrauhan Oppilaan suhde oppimiseen käy säännöllisesti koulua ja ymmärtää koulunkäynnin merkityksen tekee läksyt ajallaan tunnollisesti ja keskittyy opetukseen oppii toimimaan itsenäisesti ja suhtautumaan hakemaansa tietoon kriittisesti Oppilaan suhde suomalaisuuteen ja kotiseutuun kunnioittaa omaa kotiaan, maataan, juuriaan ja edellisiä sukupolvia arvostaa kotiseutunsa ja kotimaansa perinteitä ja tapoja Oppilaan suhde luontoon ja rakennettuun ympäristöön oppii arvostamaan ja suojelemaan luontoa ja välttämään tarpeetonta kulutusta oppii nauttimaan luonnosta ja käyttämään luonnon antimia oppii kunnioittamaan ja arvostamaan omaa, toisen ja yhteistä omaisuutta sekä haluaa omalla toiminnallaan edistää ympäristön viihtyisyyttä

5 5 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on tavoitteellista opiskelua erilaisissa tilanteissa opettajan ohjauksessa joko yksilöllisesti tai vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa. rakentaa uudet käsityksensä aikaisemmin opitun ja uuden tietoaineksen pohjalta. Opettaja on kasvatuksen asiantuntija ja oppimisen tukija. Eri tiedonalojen peruskäsitteet ovat tärkeitä, sillä niistä rakentuu oppilaan tietojen ja taitojen maailma. Päättely, ymmärtäminen, tiedon soveltaminen sekä vuorovaikutus ja ajattelutaidot korostuvat. Oppiminen on vain harvoille vaivatonta, sen eteen täytyy tehdä töitä Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat luonto, ihmiset ja rakennettu ympäristö. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristö tulee toteuttaa siten, että se tukee oppilaan kasvua, motivoi oppimista ja on kieliympäristönä virikkeellinen. Hyvä oppimisympäristö on turvallinen, viihtyisä ja terveellinen. Ratkaisevaa on myönteinen ilmapiiri, jossa avoin, rohkaiseva ja turvallinen vuorovaikutus voi tapahtua. Oppimateriaalien tulee olla monipuolisia ja tukea erilaisia tiedonhankintatapoja. Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä kokonaisopetusta, jossa huomioidaan erilaiset työtavat ja oppilaan ikäkausi. Eriyttämällä opetusta otetaan huomioon oppilaan kehitystaso ja yksilölliset tarpeet. Opetuksen tukena käytetään paikkakunnan tarjoamia kulttuuri- ja liikuntapalveluita Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista antaa mahdollisuuksia luovaan toimintaan ja elämyksiin edistää tieto- ja viestintätaitojen kehittymistä Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. 4. Opiskelun yleinen tuki 4.1. Yhteistyö kotien kanssa Ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta on hänen huoltajillaan. Lapsen tasapainoisen kasvun, terveen kehittymisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda yhteys opettajien ja kotien välille. Näin tuetaan oppilaan kasvua kouluyhteisön jäseneksi. Huoltajille tulee luoda mahdollisuus ottaa vastuuta myös lapsensa opetuksen tavoitteellisesta toteuttamisesta koulutyössä. Yhteistyö on järjestettävä niin, että

6 6 perheet saavat tarvittaessa tukea lapsen koulunkäyntiä koskevissa asioissa sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. On tärkeää, että heillä on mahdollisuus tutustua koulun kulttuuriin sekä olla mukana toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että käydään keskusteluja opetuksen ja kasvatuksen tavoitteista sekä koulutyön arvioinnista. Vanhempien näkemykset tulevat esiin esimerkiksi kasvatusaiheisissa vanhempainilloissa tai opettajan ja huoltajien henkilökohtaisissa tapaamisissa, joihin lapsikin voi harkinnan mukaan osallistua. Joskus käytetään kirjallisia kyselytai arviointikaavakkeita. Avoimien ovien päivät tarjoavat vanhemmille tilaisuuden seurata koulutyötä. Huoltajien on hyvä tehdä myös keskenään yhteistyötä. Näissä tapaamisissa voidaan laatia yhteisiä kasvatuksen pelisääntöjä. Näin vanhemmat ovat yhdessä rakentamassa turvaverkkoa alueen kaikkien lasten hyväksi. On tärkeää, että tieto kulkee jatkuvasti kodin ja koulun välillä. Tiedotteet, reissuvihko, puhelin ja enenevässä määrin myös sähköposti ovat oivia yhteydenpidon välineitä. Vanhemmat voivat olla mukana huoltajina luokan retkillä sekä toimitsijoina hiihto- ja urheilukilpailuissa. Työelämään tutustuminen sujuu hyvin, jos tehdään vierailuja huoltajien työpaikoille tai vanhemmat tulevat koululle kertomaan työstään. Mikäli löytyy innokkuutta, voidaan perustaa vanhempaintoimikuntia, jotka järjestävät yhteisiä juhlia ja keräävät varoja retkiä varten Yhteistyö esiopetuksen ja muiden tahojen kanssa Esiopetuksen kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Tämä onnistuu helposti, mikäli esiopetusta annetaan oman koulun yhteydessä. Päiväkodin esioppilaat voivat myös vierailla tulevassa koulussaan tai koululaiset päiväkodissa. Soveltuviksi yhteistyömuodoiksi sopivat yhteiset tapahtumat (esim. juhlat, konsertit tai liikuntatapahtumat), vanhempainillat sekä oppitunnit lähikoulun kanssa. Tulevia ekaluokkia suunniteltaessa luokanopettajien keskustelut esiopettajien kanssa antavat arvokasta tietoa. Alkuopetuksessa tehdään yhteistyötä myös muiden lapsen kehitykseen, kasvuun ja oppimiseen vaikuttavien tahojen kanssa. Seurakunta on mukana antamassa uskonnollista kasvatusta järjestämällä koulujen päivänavauksia, jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia sekä vuosittaiset kinkerit. Oppilaat voivat mahdollisuuksien mukaan tehdä myös tutustumiskäyntejä kirkkorakennukseen, tapuliin, hautausmaalle sekä seurakuntatalolle. Kirjaston henkilökunta palvelee koululaisia kirjallisuuden opiskelussa sekä järjestämällä erilaisia näyttelyjä. Kaupungin vapaa-ajan- ja kulttuuritoimi järjestävät silloin tällöin kulttuuritilaisuuksia oppilaille sekä näyttelyjä Väinölässä. Liikuntatoimesta saamme apua isompiin urheilutapahtumiin. Moniammatillinen yhteistyö sosiaalitoimen, terveystoimen, OYS:in sekä perheneuvolan kanssa palvelee oppilashuoltotyötä. Oulas-opisto, Jokilaaksojen musiikkiopisto, Pyhäsalmen Seudun Tanssiopisto, alueen kuorot ja puhallinorkesterit sekä vapaaehtoisjärjestöt ovat myös mahdollisia yhteistyötahoja Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Se tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, tulee hänelle antaa mahdollisuus tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, ja siitä on annettava tietoa huoltajille. Tukiopetusta tulee järjestää niin

7 7 usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Sitä annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella Oppimissuunnitelma Perusopetuksen aloitusvaiheessa oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman tarpeellisuuden määrittää luokanopettaja. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Mikäli oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma laaditaan sen pohjalle. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan mahdolliset tukitoimet ja miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa huolto huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Sillä edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus huollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä ja oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö suojata mielenterveyttä edistää työyhteisön hyvinvointia huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Vaikeampia asioita voidaan pohtia moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, johon kuuluvat yleensä luokanopettajan lisäksi kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, koulun johtaja tai rehtori sekä tarvittaessa myös psykososiaalisesta oppilashuollosta vastaava koulukuraattori. Tarpeen mukaan pidetään yhteyttä myös koulun ulkopuolisiin asiantuntijoihin, joita voivat olla oppilasta hoitavat ja tutkivat asiantuntijat tai perheen kanssa muuten yhteistyötä tekevät tahot. Kaupungin sosiaalitoimi on luonnollisesti mukana lastensuojeluun liittyvissä kysymyksissä. huoltotyö jakaantuu seuraaviin osiin: Opetusryhmien luokkakohtaisella seurannan tavoitteena on kartoittaa oppimis- ja sosiaalisia vaikeuksia samoin kuin tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksia, varmistaa oppilaan tietojen siirtyminen oppilaan siirtyessä tai opettajan vaihtuessa, varmistaa sovittujen ja/tai kokeiltujen toimenpiteiden jatko ja palaute sekä HOJKS-valmistelut. Akuuttien tilanteiden selvittely voi kohdistua kokonaiseen opetusryhmään, pienempään oppilasjoukkoon tai yksittäiseen oppilaaseen. Tyypillisimmät tilanteet liittyvät erilaisiin

8 8 oppimis- tai keskittymisvaikeuksiin tai kiusaamistilanteisiin. Toiminnoissa pyritään noudattamaan oppilaskeskeisiä ja ratkaisukeskeisiä toimintatapoja. Siirtojen valmistelulla pyritään ennalta ehkäisevään oppilashuoltoon, jonka merkittävimpiä käytännön tavoitteita on opettajan oppilaantuntemuksen tukeminen. Tavoitteena on myös, että oppilaan kanssa mahdollisesti jo aloitetut tukitoimet jatkuisivat asianmukaisesti. Erityisopetuksen oppilaille laadittujen henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien (HOJKS) laadinnasta ja seurannasta ovat vastuussa erityisopettajat yhteistyössä opettajien kanssa. huoltoryhmä voi avustaa tässä työssä. huollon toteutus luokilla 0-2 Lupa oppilashuoltotyöhön kysytään huoltajilta esikouluun ja kouluun ilmoittautumislomakkeissa. Terveydenhoitaja tiedottaa esikoulun-/ luokanopettajalle, mikäli jonkun oppilaan huoltajat eivät ole lupaa antaneet. Oppilaan siirtäminen esikoulusta ensimmäiselle luokalle valmistellaan oppilashuoltopalaverissa esikouluvuoden huhtikuun loppuun mennessä. Palaverissa ovat läsnä esikouluopettaja, mahdollinen tuleva ensimmäisen luokan opettaja, erityisopettaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Palaverin tarkoituksena on tulevien luokkien muodostaminen ja koulukypsyystilanteen selvittäminen. Ensimmäisen luokan syyslukukauden alussa kuraattori varmistaa luokkakohtaisessa seurannassa, että kaikki ensimmäisiä luokkia opettavat opettajat saavat jokaisen oppilaan oppilashuoltotiedot. Huomaa! Tämän opetussuunnitelman luvussa 4. selostetaan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan tilanteen edistämisestä. Oppilaan siirtäminen toiselta luokalta kolmannelle luokalle on oppilashuollonkin kannalta merkittävä vaihe. Oppilaan saavuttamat tavoitteet arvioidaan siten kuin tässä opetussuunnitelmassa on selostettu kohdassa Hyvän oppimisen kriteerit. Toisen luokan kertaustarve määritellään suhteessa mainittuihin kriteereihin. Vuosittaiset seurannat suositellaan toteutettavan moniammatillisena yhteistyönä. Seurannan aiheita voivat olla: oppimisvaikeuksien kartoitus tai aiemmin havaittujen oppimisvaikeuksien seuranta oppilaan etenemisen seuraaminen oppilaan koulunkäyntiin vaikuttavien psyykkisten, sosiaalisten ja terveydellisten seikkojen kartoittaminen ja seuraaminen Seurantapalaveri on välttämätöntä opettajan jättäessä luokan ja uuden opettajan ottaessa vastaan luokan. Ennalta ehkäisevä oppilashuoltotyö ja akuuttien tapausten selvittelyyn tähtäävä oppilashuoltotyö ovat korostuneen tärkeitä hoitaa tehokkaasti luokilla 0-2. Tärkeintä on olla varhaisessa vaiheessa yhteydessä oppilaan huoltajiin. Ennalta ehkäisevässä työssä on syytä kiinnittää erityistä huomiota oppilaisiin, joilla on mitä tahansa erityispiirteitä, jotka vaikeuttavat heidän oppimistaan tai kykyä selviytyä psyykkisesti, sosiaalisesti tai fyysisesti koulunkäynnistä. Eräinä tällaisina erityispiirteinä mainittakoon arkuus ja syrjään vetäytyminen, joita piirteitä omaavien lasten on tutkimuksissa todettu olevan suurimmassa vaarassa joutua koulukiusaamisen kohteiksi.

9 9 Akuuttien tapausten käsittely on syytä hoitaa nopeasti, jotta oppilashuoltotyö olisi tehokasta. Huomiota on syytä kiinnittää äkillisiin muutoksiin oppilaassa. Huomattakoon, että kiusaustapausten käsittelymalli ja päihdetyön toimintamalli ovat liitteinä. Koulukuraattori tukee koulun sosiaalityöntekijänä oppilashuoltotyössä luokan opettajaa kaikissa vaiheissa ja toimii keskeisenä henkilönä oppilashuollon tietojen kartoittajana ja tietojen siirtäjänä. Kokonaisvastuu oppilashuollosta on kullakin koululla itsellään. Koulukohtaisina vastuunkantajina toimivat rehtori/koulun johtaja tai niin sovittaessa tehtävään valittu luokanopettaja Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan. Ohjaus annetaan opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaalle opetetaan tarkoituksenmukaista opiskelutekniikkaa ja vastuullista suhtautumista koulutyöhön ja tehtäviin sekä tuetaan oppilaan itsenäistymistä ja tasapainoista kehittymistä. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat kerhot Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. kerhot Kerhotoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi sekä oppilaiden myönteisten harrastusten virittämiseksi. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia.

10 10 Vanhemmilla, paikkakunnan järjestöillä, yhteisöillä ja seurakunnalla on myös mahdollisuus järjestää kerhotoimintaa koulun tiloissa. Kerhotoiminnan järjestämiseen voivat osallistua koulun lisäksi myös eri järjestöt. Kaupunki järjestää mahdollisuuksien mukaan iltapäiväkerhotoimintaa 1-2 luokkien oppilaille Kouluterveydenhoito Kouluterveydenhuollon säädöspohja on kansanterveyslaissa. Sen 14 :n mukaan kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen terveydellisten olojen valvonta sekä oppilaiden terveydenhoito ja tarpeellinen erikoistutkimus. Terveystarkastusten tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Terveystarkastukset Ensimmäisen luokan terveystarkastus sisältää terveydenhoitajan- ja lääkärintarkastuksen, opettajan haastattelun sekä ikäkauteen liittyvät seurantatutkimukset. Vanhemmat pyydetään mukaan lääkärintarkastukseen. Fyysisen tarkastuksen lisäksi selvitetään sekä lapsen että vanhempien arvio lapsen terveydestä, oireista, terveystottumuksista, oppimisesta sekä koulunkäynnistä. Myös luokan ilmapiiri, toverisuhteet ja kiusaaminen selvitetään. Vanhempien haastattelulla selvitetään tiedot perheestä ja asioista, jotka voivat vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin. Haastattelun tukena käytetään kouluterveydenhuollon kyselylomaketta. Vastaukset ovat luottamuksellisia, eikä niistä anneta tietoa ulkopuolisille ilman vanhempien suostumusta. Opettaja arvioi lapsen selviytymistä koulussa, aiheina mm. oppiminen, käyttäytyminen, toverisuhteet, kiusaaminen ja epämääräiset poissaolot. Tarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät oppilaalle kouluterveydenhuollon suunnitelman, jossa sovitaan lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeistä asioista ja niiden toteuttamisesta ja seuraamisesta. Suunnitelmaan liittyvät asiat tulevat tiedoksi myös lapselle ja vanhemmille. Toisella luokalla on terveydenhoitajan tarkastus lähinnä tapaamisperiaatteella Kouluruokailu Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on tarjottava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa, sillä se tukee omalta osaltaan oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä edistää siten hänen hyvinvointiaan ja terveyttään. Koululounaan suunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset ja erityisruokavaliot. Koulun keittiöhenkilöstö sitoutuu oheiskasvattajina ohjaamaan oppilaita. Kouluruokailun tavoitteet Terveyttä edistävien ruokatottumusten opettaminen Ravitsemustietoisuutta lisätään yhteistyössä opettajien kanssa järjestämällä teemoja ja näyttelyitä terveellisistä ruoka-aineista ja kertomalla niiden valinnoista, esim. suola ja rasva. Oppilaille annetaan tietoiskuja aiheesta ja kootaan ravitsemustietopaketteja. Suomalaisen ruokakulttuurin välittäminen Koululounaalla tarjotaan suomalaista perusruokaa ja raaka-aineiden hankinnoissa huomioidaan eri vuodenajat ja suomalaiset raaka-aineet. Koulujen juhlat ja teemapäivät huomioidaan ja juhlapäivinä tarjotaan perinteisiä juhlaruokia.

11 11 Kansainvälisyyskasvatuksen tukeminen Kansallisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin tuntemusta lisätään erilaisilla teemaviikoilla yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Esteettisyyden vaaliminen Kouluruokailussa kiinnitetään päivittäin huomiota ruoan esillepanoon, ruokailuympäristön viihtyisyyteen ja kattauksiin. Estetiikka on erittäin tärkeä juhlaruokailussa. Ympäristökasvatuksen tukeminen Koulun ympäristökasvatusta tuetaan ohjaamalla oppilaita mm. oikeaan jätteiden kierrätykseen. Yhteistyö koulujen eri sidosryhmien kanssa Koulun keittiöhenkilöstö osallistuu pyydettäessä vanhempainiltoihin ja tekee yhteistyötä kotien ja koulun henkilökunnan kanssa. Oppilaan ohjaaminen työn tekoon ja sen arvostamiseen Koulun keittiöhenkilöstö tukee oppilaan kehittymistä työn arvostamiseen ja vastuullisuuteen. osallistuu kouluruokailun järjestämiseen ja keittiötyöhön. Kouluruokailun arviointi Ruokailijoiden mielipiteitä kuullaan päivittäin. Joka kevät arvioidaan yhteisesti ja koulukohtaisesti kulunutta lukuvuotta ja mietitään, miten tavoitteisiin on päästy. Laatua ja asiakastyytyväisyyttä mitataan lukuvuoden aikana, ja niitä sitoudutaan tarvittaessa parantamaan. Arviointia kehitetään samansuuntaisesti koko koululaitoksen arvioinnin kanssa Koulukuljetukset Koulukuljetus järjestetään osana oppilashuoltoa lakisääteisesti tarvittaessa kaikille, joilla on koulumatkaa yli viisi kilometriä tai jos oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen koulukuljetus katsotaan tarpeelliseksi sekä koululautakunnan päätöksellä luokkien oppilaille, joilla koulumatka on yli kolme kilometriä. Esioppilaille järjestetään kuljetus soveltuvin osin muihin oppilaskuljetuksiin kytkien. Lisäksi huoltajat voivat anoa lapselleen erikseen määritellyillä perusteilla osittain maksullista kuljetusta koulumatkan turvallisuuden ja/tai lapsen koulunkäynnin turvaamisen sitä vaatiessa. 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1. Moniammatillinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta kokonaisuuden. Sekä esi- että alkuopetuksessa tavoitteena on, että lasten kehitysviivästymät ja/tai psykososiaaliset oireet havaitaan mahdollisimman varhain, jotta niiden syveneminen voidaan ehkäistä. Jos lapsella on erityisen tuen tarvetta, käytetään sekä pedagogista että lääkinnällistä kuntoutusta mahdollisimman ripeästi. Lasten kanssa työskennellään moniammatillisesti ja perhekeskeisesti.(liite 1) Neuvola kutsuu kaikki 5-vuotistarkastukseen sen vuoden kevään aikana, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Näin jatkotutkimuksiin ohjautumiseen jää enemmän aikaa. Jos lapsella on erityisen tuen tarvetta, hänelle laaditaan kuntoutussuunnitelma 6-vuotiaana. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat vanhemmat, esikoulunopettaja, erityislastentarhanopettaja ja koulun erityisopettaja.

12 12 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus tapahtuu ensisijaisesti integroituna tavallisiin esiopetusryhmiin, jolloin esiopetuksesta vastaavat opettajat toimivat yhteistyössä lasta kuntouttavien tahojen ja koulun erityisopettajan kanssa. Esiopetusta voidaan antaa myös koulun erityisryhmissä. Jotta vanhemmat saisivat tietoa koulunkäynnin alkuun liittyvistä mahdollisuuksista, on suositeltavaa, että koulun luokanopettaja tai erityisopettaja käy esiopetusryhmän vanhempainillassa kertomassa esimerkiksi oppimisvalmiuksista, erilaisista tukipalveluista ja kuntouttavista pienryhmistä. Alkuopetuksesta vastaavat opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö tarvitsevat tietoa kaikista kouluun tulevista lapsista, jotta koulun opetusjärjestelyt voidaan suunnitella mahdollisimmat hyvin lapsen kasvua tukevaksi. Ennen ykkösluokkien muodostamista pidetään palaveri, jossa on mukana tulevat ensimmäisen luokan opettajat, laaja-alaiset erityisopettajat ja esikoulun opettajat. Mahdollisuuksien mukaan opettajat käyvät tutustumassa tuleviin oppilaisiinsa esikouluryhmissä. Esikoulukevään toukokuussa kaikki tulevat ekaluokkalaiset käyvät tutustumassa kouluun. Erityisopetukseen otettavien oppilaiden osalta siirtokeskustelut pyritään käymään huhtikuun alkuun mennessä. Siirtokeskusteluun osallistuvat vanhemmat, esikoulunopettaja, tuleva luokanopettaja, erityisopettaja ja mahdolliset muut lasta kuntouttavat henkilöt. Siirtopalaverin kokoonkutsujana toimii esiopetusryhmän opettaja. Huoltajille kerrotaan paitsi lähikoulun mahdollisuuksista, myös kuntouttavista pienryhmistä. Pienryhmään tulevat erityislapset tutustuvat tulevaan ryhmäänsä useamman kerran kevään kuluessa. Rehtori välittää tiedon erityisopetukseen otettavista oppilaista toukokuun alussa koulutoimistoon, jolloin koulutoimistolla ja koulun rehtorilla on tarvittava tieto riittävien tukitoimien järjestämiseksi ja olemassa olevien tukitoimien jatkamiseksi perusopetuksessa. Tukitoimet järjestetään yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Järjestelyn pohjana on esiopetuksessa mahdollisesti tehty kuntoutussuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Perusopetuslain mukaisesti lapsella on oikeus aloittaa koulunkäyntinsä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin. Laki kuitenkin edellyttää lapsen psykologisen kehityksen arviointia suosituksen perusteeksi. Lääketieteellisiä tutkimuksia laki edellyttää vain tarvittaessa. Perheneuvolan psykologit tekevät pääsääntöisesti lapsen kouluvalmiuteen liittyvät tutkimukset ja selvitykset esiopetusvuoden helmi-maaliskuussa esikouluopettajien suositusten mukaisesti. Lasta ja vanhempia haastattelemalla täydennetään psykologisten tutkimusten antamaa tietoa lapsen tunneelämästä sekä selvitetään lapsen sosiaalisia suhteita, kykyä toimia lapsiryhmässä sekä kasvu- ja kotiympäristön tukea lapsen koulunkäynnille. Arvioinnin tekijä on vanhempien luvalla yhteydessä mahdolliseen päivähoitopaikkaan kartoittaen sieltä saatuja kokemuksia ja näkemyksiä lapsen kouluvalmiudesta. Päätöksen koulunkäynnin aloittamisesta tekee vastaanottavan koulun rehtori asiantuntijalausunnon perusteella. Mikäli päädytään koululykkäykseen, on suositeltavaa laatia oppilaalle HOJKS. Mahdollinen erityisopetuspäätös pyritään tekemään ennen koulunalkua. Siirtokaavakkeeseen liitetään mukaan lapsen kuntoutussuunnitelma. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus jo 6- vuotiaana ja kestää yksitoista vuotta. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa esiopetus kestää 1-2 vuotta. Lisäksi lapsella on mahdollisuus vapaaehtoiseen esiopetukseen 5-vuotiaana. Pidennetyn

13 13 oppivelvollisuuden piiriin voivat kuulua vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. 11-vuotista oppivelvollisuuspäätöstä edeltävät tutkimukset OYS:ssa tai Tahkokankaalla. Erityisopetuspäätöksen tekee vastaanottavan koulun rehtori asiantuntijalausunnon perusteella. (Liite 2) 5.2. Moniammatillinen yhteistyö 6. ja 7. luokan nivelvaiheessa Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle on merkittävä nivelvaihe lapsen koulupolulla. Ehkä suurin muutos aiheutuu siirtymisestä luokanopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään. Nivelvaiheen onnistumisen kannalta moniammatillinen yhteistyö on tärkeää etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla. Lapset ja vanhemmat tarvitsevat tietoa tulevista muutoksista. Kuudennen luokan opettaja valmistelee siirtymävaihetta syksystä lähtien. Hän kertoo, mitä muutoksia on tulossa ja antaa oppilaille mahdollisuuden kysellä itseään askarruttavia asioita. Lapsille pyritään luomaan luottavainen ja positiivinen asenne tulevaan muutokseen. Tiedon siirto lähettävästä koulusta vastaanottavaan kouluun on myös erittäin tärkeää, jotta lapsen oppimiseen merkittävästi vaikuttavat tekijät osattaisiin huomioida ja antaa lapselle hänen tarvitsemaansa erityistä tukea. Koulukuraattori on mukana oppilashuollossa 1. luokasta alkaen, joten hänellä on jo tietoa lapsista. Tammikuusta alkaen kevään aikana kuraattori myös haastattelee kaikki kuudennen luokan oppilaat. Laaja-alainen erityisopettaja tuntee yleisopetuksessa olevat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Erityisopettaja tekee kaikille yleisopetuksen luokkien oppilaille sanelukirjoituksen helmikuussa ja luetun ymmärtämiskokeet maaliskuussa. Tuloksista lähetetään tieto kotiin. Erityisopettaja laatii kirjallisen yhteenvedon oppilaista, jotka ovat saaneet erityisopetusta. Nämä tiedot annetaan kaikkia oppilaita koskevan siirtopalaverin yhteydessä vastaanottavan koulun opinto-ohjaajalle. Vastaanottavasta koulusta opinto-ohjaaja, rehtori tai muu asiantuntija, mahdollisuuksien mukaan yhdessä tukioppilaiden tai muiden oppilaiden kanssa tulee kertomaan 6.luokkalaisille 7.luokalle siirtymisestä. Tässä yhteydessä oppilailla on mahdollisuus kysellä ja heille jaetaan myös kirjallista materiaalia kotiin vietäväksi. Oppilaille annetaan yhdessä vanhempien kanssa täytettäväksi valintakortti. Myös luokanopettajat täyttävät oman osuutensa valintakortista. (liite) Vastaanottavan koulun toimesta järjestetään siirtopalaverit, joihin osallistuvat kunkin kuudennen luokan luokanopettaja, erityisopettajat, rehtorit, terveydenhoitajat, opinto-ohjaajat ja koulukuraattori. Tässä yhteydessä oppilaan koulunkäynnin kannalta olennaista tietoa välitetään lähettävästä koulusta vastaanottavaan kouluun luottamuksellisessa ja ammatillisessa hengessä. Jos oppilaalla on HOJKS, järjestetään hänen kohdaltaan vielä oma siirto-palaveri, jossa on mukana vanhemmat, oppilas, luokanopettaja, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Tämän siirtopalaverin pohjalta 6.luokan erityisopettaja laatii siirto-hojks:n, joka sisältää kaikki ajan tasalla olevat tiedot oppilaan taustasta ja tarvittavista tukitoimista sekä luettelon niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä 6.luokan keväällä. Liitteeksi laitetaan tarvittaessa ajan tasalla olevat asiantuntijalausunnot. Siirto-HOJKS:iin tulee vanhempien allekirjoitus ja lupa tiedon siirrosta. Tämä asiakirja annetaan 6.luokan keväällä 7.-9.luokkien opinto-ohjaajalle, joka vastaa tiedon siirrosta eteenpäin. Jatkossa vastuuhenkilö voi olla joku muukin HOJKS:iin kirjattu henkilö. Välittömästi kevätarvioinnin jälkeen kesäkuussa lähettävä koulu siirtää vastaanottavaan kouluun oppilastiedot (oppilaskortit), joiden liitteeksi laitetaan jäljennös

14 14 erityisopetussiirtopäätöksestä. Jos oppilaalla on erityisopetussiirto on hänellä myös oltava edellä mainittu siirto-hojks, joka sisältää tarkemmat tiedot. Liite. Moniammatillinen yhteistyö 6. ja 7. luokan nivelvaiheessa Ajankohta Kaikki oppilaat Erityisopetukseen siirretyt oppilaat 6. luokan syksystä alkaen Luokanopettaja valmistelee 7. luokalle siirtymistä. Tammikuusta alkaen Kuraattori haastattelee kaikki 6. luokan oppilaat. Helmikuu Erityisopettaja pitää sanelukirjoituksen kaikille 6. luokkalaisille Maaliskuu Erityisopettaja pitää luetun ymmärtämistestin kaikille 6. luokkalaisille. Maalis-huhtikuu luokkien opinto-ohjaajan/ rehtorin/oppilaiden vierailut 6. luokissa. Maalis-huhtikuu Oppilaat, vanhemmat ja luokanopettajat Huhtikuu täyttävät 7. luokan valintakortin. Kaikkia oppilaita koskevat siirtopalaverit, joiden yhteydessä annetaan erityisopettajien kirjalliset yhteenvedot erityisopetusta saaneista oppilaista opinto-ohjaajille. HOJKS-oppilaiden henkilökohtaiset siirtopalaverit. Siirto-HOJKS annetaan opinto-ohjaajalle. Toukokuu Kesäkuu kortit siirretään Jäljennös erityisopetussiirrosta oppilaskortin liitteenä Eri tukimuodot Erityistä tukea annetaan oppilaille jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajien mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisvaikeuksien syvenemistä tulee ehkäistä niiden varhaisella tunnistamisella ja oppilaiden yksilölliset oppimisvalmiudet tulee ottaa huomioon opetusta toteutettaessa sekä järjestää oppimisympäristö ja muut olosuhteet heille sopiviksi. Erityisopetuksen antaminen asettaa aina erityisiä vaatimuksia opiskelutilojen, ajankäytön, opetusmenetelmien, oppimateriaalien ym. resurssien suhteen. Oppimista ja oppimistuloksia on myös arvioitava yksilöllisesti erityisopetukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kasvatuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksinään riitä. Mikäli osa-aikaisesta erityisopetuksesta huolimatta oppilaan vuosiluokan suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista eikä

15 15 erityisopetussiirtoa katsota tarpeelliseksi, voidaan oppilas jättää vuosiluokalle. voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. (Liite 3) Jos oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, ettei osa-aikainen erityisopetus riitä auttamaan oppimisvaikeuksien yli eikä luokan kertaamista katsota sopivaksi tukimuodoksi, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin opetuksen järjestäminen ja tukipalvelut määritellään HOJKS:ssa. Sellaiselle oppilaalle, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, mutta joka tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Siinä määritellään oppilaalle annettavat tukipalvelut, joita ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. Ennen erityisopetuspäätöksen tekemistä oppilaan oppimisvaikeudet selvitetään. Siirtopäätös perustuu asiantuntijalausuntoon sekä vanhempien, luokanopettajan ja erityisopettajan yhteiseen harkintaan. Lopullisen päätöksen tekee koulun johtaja tai poikkeustapauksessa koululautakunta. (Liite 2) 5.4. Osa-aikainen erityisopetus Perusopetuslain 17 mukaista osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Koulun alkaessa esitietojen ja lähtötasotestausten perusteella kartoitetaan erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Laaja-alainen erityisopettaja tekee oppilaille testauksia luokittain. Testitulosten ja luokanopettajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta valikoituvat osa-aikaista erityisopetusta saavat oppilaat. Osaaikaista erityisopetusta annetaan yksilöllisesti tai korkeintaan neljän oppilaan ryhmässä 1-3 tuntia viikossa. Osa-aikainen erityisopetus ei vastaa minkään oppiaineen opetuksesta kokonaan. Osaaikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kielellisiä, matemaattisia ja sosiaalisia valmiuksia ja näin auttaa häntä selviämään yleisopetuksen tavoitteista. Osa-aikainen erityisopettaja tekee yhteistyötä koulun esiopetuksen kanssa ja tarvittaessa lapsi saa erityisopetusta jo esiopetuksen aikana Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa tulee olla seuraavat tiedot: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset sisällöt opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet

16 16 Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisestä oppimäärästä on tehtävä merkintä oppilaan todistukseen. Oppimiselle asetettavat tavoitteet kirjataan oppilaan osaamista kuvaavilla ilmauksilla (esim. oppilas osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita itsenäisesti). Opetuksen sisällöt kuvaavat oppiaineksen sisältöä sekä opettajan ja oppilaan toimintaa opetustilanteessa (esim. harjoitellaan lauseiden tuottamista kuvista). (Liite 4) Arvioinnin tulee kuvata mitä oppilas osaa arviointihetkellä, mikä parhaiten ilmenee sanallisessa arvioinnissa ja vanhempien kanssa käytävässä palautekeskustelussa. Oppiaineissa, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä, ei tarvitse antaa numeroarviointia, vaikka muissa oppiaineissa annettaisiin. Sanallisia arviointeja voidaan käyttää kaikilla vuosiluokilla sekä päättöarvioinnissa. Mikäli käytetään numeroarvostelua, numeroarvosanat varustetaan tähdellä Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan kohdalla on ratkaistava, voidaanko opetus järjestää muun opetuksen yhteydessä. Kun lapselle tehdään erityisopetuspäätös, hänelle laaditaan HOJKS. Siinä yhteydessä päätetään, missä oppiaineissa on tarvetta yksilölliseen oppimäärään. Yksilöllistä oppimäärää oppilas voi opiskella yleisopetuksen luokassa avustajan tukemana tai erillisessä pienryhmässä, jossa opetusta antaa erityisopettaja, luokanopettaja tai aineenopettaja. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää kokonaan pienryhmässä, jossa toimii opettajana erityisopettaja. Jos oppilas aloittaa koulunkäyntinsä kokonaan pienryhmässä, on HOJKS:n laatimisen ja seurannan yhteydessä mietittävä, voiko oppilas opiskella joissakin oppiaineissa yleisopetuksen yhteydessä. HOJKS:ssa määritellään myös, mikä on oppilaan kotiryhmä. Oppimäärän tai opetuksen yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle oppilaalle, joka ei opiskele toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, voidaan opetussuunnitelmassa määrätä laadittavaksi muista oppiaineista muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa esimerkiksi ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmään kuuluvista aineista, uskonnosta, elämänkatsomustiedosta, sekä taide- ja taitoaineisiin kuuluvista oppiaineista. Viittomakielen opetus voidaan järjestää äidinkielen oppituntien lisäksi myös muista kielistä vapautuvilla tunneilla Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetus Vaikeimmin vammaisten oppilaiden, kuten kehitysvammaisten, autististen ja kielihäiriöisten sekä pitkäaikaissairaiden, opetus järjestetään joko tavanomaisen oppivelvollisuuden tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Vaikeimmin vammaisten ja sairaiden opetus ja tukipalvelut järjestetään oppilaan ikäkauden ja tarpeiden mukaisesti yhteistyössä huoltajien, opettajien, koulun muun henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Opetusta annetaan ryhmässä ja yksilöllisesti ottaen huomioon eri ikäkausille tyypilliset päivittäiset toiminnot ja opetukseen osallistumisessa tarvittavat tukipalvelut.

17 17 Erityisen huomion kohteena tulee olla oppilaan kommunikointi- ja vuorovaikutustapa erilaisissa oppimis- ja elinympäristöissä. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta ei järjestetä oppiaineittain. Oppiaineiden sijasta vaikeimmin kehitysvammaisten opetussuunnitelma tulee laatia toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetussuunnitelmaan voi kuulua myös muita toiminta-alueita. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittymiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osaalueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen jäljittelyn ja mallioppimisen kautta. Osaalueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy- seuraussuhteen oppimisen harjoituksia sekä erilaisten toimintojen kehittämistä erilaisten leikkien avulla. Toiminta-alueiden tavoitteet muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteisiin pyrittäessä tulee ottaa huomioon yksittäisen tavoitteen saavuttamisen vaikutus muiden taitojen hallinnan kehittämiseen.

18 18 Liite 1. Moniammatillinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa Esikoululaisesta koululaiseksi Valmistautuminen Esikoululaisesta koululaiseksi Kaikki koulutulokkaat Elokuu esiopetus alkaa esikoulun aikana kaikki eskarit kutsutaan koulutarkastukseen tulevalle koululleen (kouluterveydenhoitaja) Syys-lokakuu keskusteluvartit (esikoululaisten vanhempien kanssa, joissa tehdään lapselle henkikohtainen opetussuunnitelma) vanhempainilta - oppimisvalmiudet - kelto/erityisopettaja Tammi-helmikuu yhteinen vanhempainilta (kaikkien esikoululaisten vanhemmille) - tietoa kouluista ja koulunkäynnin aloittamisesta kouluun ilmoittautuminen Maaliskuu mahdollisuus koulukypsyystestiin (perheneuvolan psykologi) Metsolan päiväkodissa koskien koko ikäluokkaa Huhti-toukokuu keskusteluvartit (vanhemmat, lapsi ja esiopettaja) kouluun tutustuminen ja/tai opettajat tutustuvat tuleviin oppilaisiin heidän esiopetuspaikassaan Erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat - 9-vuotinen oppivelvollisuus kuntoutussuunnitelmat - vanhemmat, esiopettajat, kelto erityislasten siirtokeskustelut - sopiva ryhmä - tuen tarve - resurssit tieto erityislapsista rehtorille ja koulutoimeen 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1. Saamelaiset Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön.

19 19 Saamenkielistä opetusta annetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa sekä saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki- (luohti, leu dd), kertoma- (máinnas) ja käsityöperinteen (duodji) tuntemusta. Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäristönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon. Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja - kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä.

20 20 Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurinrinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus lääninhallitukset

sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus lääninhallitukset OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 1/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 16.1.2004 Perusopetuksen järjestäjille ja peruskouluille Voimassaoloaika 16.1.2004 alkaen toistaiseksi Säännökset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3-9

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3-9 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3-9 OPETUSHALLITUS 16.1.2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 2 SISÄLTÖ SIVU 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004

RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004 RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004 1. luku Opetussuunnitelma...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...4 2.1

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma KAUHAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN PERUSTEET...3 2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT...4

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ka K u a h u a h j a o j e o n e n k el e p l o p - o h - a h n a k n e 2009-2010 (2011) 23.11.2011 Irmeli Otava 1

Ka K u a h u a h j a o j e o n e n k el e p l o p - o h - a h n a k n e 2009-2010 (2011) 23.11.2011 Irmeli Otava 1 Kauhajoen kelpo-hanke 2009-2010 (2011) 1 Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden moniammatillisen arvioinnin mallintaminen hyödyntäen kaupungissa jo käytössä olevia menetelmiä. Yhteisten

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

1 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4

1 JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 JOHDANTO...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 3 TUETTU PERUSOPETUS...4 3.1 Oppimisen yleinen tukeminen...4 3.2 Tukiopetus ja muut tukimuodot...4 3.3 Eriyttäminen (ei siirto erityisopetukseen)...4

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot