BBT.SLU RANUAN KUNTA. Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alue KYLÄSUUNNITELMA

Transkriptio

1 BBT.SLU RANUAN KUNTA Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alue KYLÄSUUNNITELMA Luonnos

2 Sivu 1 (17) Sisältö 1 YLEISTÄ HISTORIA NYKYTILA Sijainti Asukkaat ja toiminta kylillä Kylämaisema ja kulttuurihistoria Luonnonympäristö Vesistöt Luontoarvojen kannalta huomioitavat kohteet Suunnittelualueen uhkatekijöitä TULEVAISUUS Tavoitetila v Kehittämistoimenpiteet RAHOITUSMAHDOLLISUUDET SUUNNITELMIEN TOTEUTTAMISEKSI KYLÄSUUNNITELMAN LAATIJAT, PÄIVITTÄMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA Liitteet Liite 1. Maanomistaja- ja kyläkysely

3 Sivu 2 (17) RANUAN KUNTA Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alue KYLÄSUUNNITELMA, luonnos YLEISTÄ Kyläsuunnitelma on laadittu kyläläisille lähetetystä kyläkyselystä ja kylätilaisuuksista saatujen tietojen, alueelle tehdyn luontoselvityksen ja kulttuuriympäristöselvityksen perusteella. Kylän kehittämissuunnitelmassa on tuotu esille asukkaiden kyläkyselyssä esittämiä toiveita. Suunnittelualueelta on tehty seuraavia selvityksiä: Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke vuosina Täydentäviä inventointeja. Inventointikohteita ei ole vielä arvotettu. Vesihuollon kehittämissuunnitelma (PSV-Maa ja Vesi Oy/ P01650, ) Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (Pöyry Environment Oy) Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy) Lisäksi kunnan strategiat ja suunnitelmat koskevat myös kaava-aluetta 2 HISTORIA Tutkimusalueen kylien alueella on ollut asutusta jo pitkään. Noin 5000 vuotta ekr. Litorinameren rantaviiva on sijainnut Ranuan kohdalla. Luiminkajärven ja Petäjäjärven ympäristössä on merkkejä kivikautisista asuinpaikoista. Ranuan alue on ollut 1600-luvulle saamelaisten maata, jolloin alueelle alkoi tulla suomalaisasutusta. Saamelaisväestö joutui väistymään yhä pohjoisemmaksi tunkeutuvan talonpoikaisasutuksen tieltä tai saamelaisväestö sulautui talonpoikaisväestöön. Viimeistään 1500-luvun puolivälissä Ranuasta tuli kiinteästi asutun alueen reunavyöhykettä. Muinaisesta saamelaisasutuksesta kertoo suunnittelualueenkin nimissä esimerkiksi Kuukasjärvi.

4 Sivu 3 (17) luvuilla Ranua oli eränkävijöiden aluetta. Saamelaisten lisäksi Iin ja Kemin pitäjien talonpojat kalastivat ja metsästivät alueella. Iin karjalankyläläiset nousivat Siuruanjokea pitkin mm. sen latvalla olevalle Luiminkajärvelle. Ranuan alueelle alkoi syntyä pysyvää talonpoikaisasutusta 1600-luvulla, mutta luvulle asti se pysyi melko vähäisenä tiettömien taipaleiden taakse piiloutuvana reuna-asutuksena. Asutuksen rungon muodostivat talonpoikien talot, joita halottiin 1800-luvulla jo muutama. Puunjalostusteollisuuden työllistävä vaikutus alkoi näkyä Ranualla 1860-luvulla. Suuret savotat tarvitsivat paljon työvoimaa, josta osa jäi asumaan kruunun maalle perustamiinsa mökkeihin, kruununmetsätorppiin. Ranuan uudisasukkaat tulivat lähiseudulta, joko Iin kylistä tai Pudasjärveltä. Heitä houkuttelivat kaskiviljelymahdollisuudet ja luonnonniittyjen tarjoamat mahdollisuudet melko suuren karjan elättämiseen. Kuhan talo oli 1700-luvun alusta vuosisadan puoliväliin asti suunnittelualueen ainoa asuttu talo. Talo on rakennettu 1660-luvulla. Petäjäjärvelle syntyi asutusta vuonna 1753, kun Johannes Luukinen perheineen asettui asumaan sinne. Antti Paavonpoika Luukinen puolestaan rakensi ensimmäisen talon Kuukasjärvelle 1770-luvun alussa. Isojakoa toteutettiin Ranualla 1840-luvulta 1880-luvun alkuun. Isonjaon seurauksena oli Ranualla valtion maanomistuksen syntyminen ja tilojen maanomistuksen vakiintuminen. Asutustoimintaan isojako vaikutti siten, että valtion maalle ryhdyttiin perustamaan torppia 1860-luvulta alkaen. Suunnittelualueelle perustettiin isossajaossa Lakkilan talo vuonna Muita kantatiloja olivat, Petäjäjärvi, Kuukasjärvi sekä Pikku-Kuukasjärven alueella sijaitseva Koivula. Taloluku kasvoi paitsi uusia tiloja perustamalla, myös halkomalla ja osittamalla vanhoja kantatiloja. Tilojen jakaminen alkoi vasta isojaon jälkeen. Suunnittelualueella sijaitsevista kantatiloista ositettiin uusia tiloja vuoteen 1917 mennessä taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Tilojen muodostus kantatiloista Kantatila Ositusvuosi Osituksessa syntyneet uudet tilat Kuha 1917 Kuha, Uusi-Kuha, Niemelä Kuukasjärvi 1913 Onnela, Kuukasjärvi, Porila, Pikkula Koivula 1911 Koivula, Uutela, Välimaa Suunnittelualueen kuten koko Ranuan väkiluku alkoi kasvaa 1870-luvulla nälkäja tautivuosien jälkeen. Vuonna 1918 talot olivat yleensä ottaen harvassa, mutta muutamia pienehköjä ryhmäkyliäkin oli, kuten Kuhan ja

5 Sivu 4 (17) Kuukasjärven taloryhmät. Vuoden 1922 asutuslain myötä yksityisomistuksessa olevan maan määrä kasvoi ja syntyi uusia tiloja. Vuoden 1936 asutuslailla pyrittiin edelleen asuttamaan tilatonta väestöä. Uuden lain puitteissa ei ehditty harjoittaa kovin laajamittaista asutustoimintaa ennen toisen maailmansodan syttymistä. Lähes kaikki ranualaiset evakuoitiin Ruotsiin Ångermanlandin pohjoisosiin. Lapin sodan vauriot eivät olleet suunnittelualueen kylissä kovin pahoja verrattuna moniin muihin Lapin kyliin. Suurin osa taloista säästyi polttamiselta, tosin jotkut Petäjän seudun taloista kärsivät vaurioita. Sodan jälkeisellä maanhankintalailla ( ), oli suuri merkitys myös Ranuan alueen yleiskuvalle ja asutuksen jakautumiselle. Ranuankylän alueelle, johon suunnittelualuekin kuuluu, syntyi 80 uutta tilaa vuosina Suunnittelualueen kouluista Kuukasjärven eli Kuukassalmen koulu ja Kuhan koulu aloittivat toimintansa vuonna Seuraavana vuonna aloitti Petäjäjärven eli Petäjän koulu. Suunnittelualueella on ollut omaa seuratoimintaa. Ranuan Kuukasjärven Rauhanyhdistys on rekisteröity vuonna 1936, Ranuan-kuhan seudun maamiesseura v. 1937, Kuukasjärven maamiesseura v. 1947, Petäjäjärven maamiesseura v luvun alussa suunnittelualueen kylissä järjestettiin erilaisia kursseja maamiesseurojen toimesta. Pitkien matkojen ja huonojen kulkuyhteyksien vuoksi Luiminkajärven Kalliosaaressa ja Palosaaressa on ollut väliaikaisia kesäkalmistoja ainakin luvun lopulle asti. Ranuan seurakunnassa alettiin järjestää nuorisotyötä 1950-luvun puolivälissä, jolloin tehtiin retkiä Luiminkajärven Pihlajaharjulle. Leirikeskus Pihlajaharjuun rakennettiin valmistui vuonna (Ranuan historia, toim. Mauno Hiltunen, v. 1990) 3 NYKYTILA 3.1 Sijainti Kyläsuunnitelma-alueen kylät sijaitsevat Ranuan kunnassa Lapin läänin eteläosassa. Suunnittelualueen pohjoisimmalta kylältä Kuhalta on matkaa Ranuan kirkonkylälle noin 12 km. Kuukasjärvi sijaitsee suunnittelualueen eteläpäässä ja sieltä on matkaa Ranuan kirkonkylälle noin 20 km. Suuremmista kaupungeista Rovaniemelle on matkaa noin 100 km, Ouluun noin 150 km, Kuusamoon ja Kemiin noin 140 km. Suunnittelualueen pituus noin 20 km ja se sisältää 7 järveä sekä useita kyliä. Suunnittelualue on kooltaan noin 72,5 km 2. Selvitysalue suuntautuu Kuhajärveltä kaakkoon päättyen Pikku Kuukasjärveen. Alueen suurimmat kylät ovat Kuha, Kuusijärvi, Petäjäjärvi ja Kuukasjärvi. Ranta-alueilla on paikoin runsaasti lomaasutusta.

6 Sivu 5 (17) Suunnittelualue kuuluu Rovaniemen maakuntakaavaan (vahvistettu , lainvoimainen ). Maakuntakaavassa Kuhan ja Kuukasjärven kylät on osoitettu keskuskyliksi ja Petäjäjärvi muuna kylänä. Kuva 1. Suunnittelualue 3.2 Asukkaat ja toiminta kylillä Suunnittelualueen kylissä on vakituisia asukkaita noin 400 (tieto vuodelta 1998). Kuukasjärvellä on noin 130 asukasta, Petäjäjärvellä noin 65 ja Kuhan kylällä noin 200. Suunnittelualueella on melko paljon lomamökkejä ja vapaa-ajanasuntoja, noin 110. loma-asukkaat lisäävät siis ajoittain alueen asukasmäärää. Suunnittelualueella toimii edelleen kaksi koulua: Kuukasjärven koulu ja Kuhan koulu. Kuukasjärven koululla on lukuvuonna oppilasta ja Kuhan koululla 51 oppilasta, kun mukaan lasketaan esiopetusryhmät. Kuukasjärven

7 Sivu 6 (17) koulun oppilasmäärän on ennustettu kasvavan jonkin verran, kun taas Kuhan koulun oppilasmäärä on ennusteiden mukaan kuuden vuoden kuluttua alle 20. Koulut ovat suunnittelualueella tärkeitä harrastustoiminnan keskuksia. Kuhan ja Kuukasjärven kouluilla on järjestetty kansalaisopiston harrastustoimintaa, esimerkiksi ensiapukursseja, pianon- ja viulunsoiton opetusta, ilmaisutaito- ja käsityökursseja. Molemmilla kouluilla on pidetty 4H-kerhoa lapsille ja nuorille. Suunnittelualueen kouluilla ei ole enää toiminnassa olevia sivukirjastoja, mutta kylien alueella kulkee kirjastoauto. Kuhan kylällä toimii Kuhan Erä ry, joka järjestää mm. vetouistelukilpailuja Kuhajärvellä. Myös Kuukasjärvellä toimii metsästysseura Kuukkaan Seudun Erä ry ja lisäksi aktiivista toimintaa on maa- ja kotitalousnaisilla ja rauhanyhdistyksellä. Kylätoimikunnat toimivat kaikilla kylillä. Suunnittelualueelle on muuttanut ihmisiä muualta lähinnä avioliiton kautta puolison kotiseudulle. Alueelle tehdyn kyläkyselyn perusteella on kuitenkin myös niitä asukkaita, jotka ovat muuttaneet seudulle alueen luontoarvojen ja rauhallisuuden vuoksi. Suuri osa syntyperäisistä kyläläisistä on asunut välillä muualla, mutta on palannut kotiseudulle esimerkiksi jatkaman maatilan pitoa. Suurin osa kyläläisistä viihtyy kotiseudullaan hyvin, koska kyläkyselyyn osallistuneista 70 % ei suunnitellut poismuuttoa alueelta. Poismuuttosuunnitelmia aiheuttavat esimerkiksi isompien paikkakuntien paremmat työmahdollisuudet ja alueen teiden huono kunto talvisin. Suunnittelualueen tärkein elinkeino on maa- ja metsätalous. Toimivia maatiloja on 18 kpl, joista 8 kpl on lypsykarjatiloja ja kasvinviljelytiloja on 4 kpl. Lisäksi on hevostiloja (2 kpl) ja emolehmä-, lihakarja-, lammas- ja porotiloja sekä erikoistuotantoa kutakin yksi tila. Alue on poronhoitoaluetta ja kuuluu Kuukkaan paliskuntaan. Maatilojen lisäksi suunnittelualueella on muuta yritystoimintaa. Seitsemän yrityksen toiminta liittyy puunkorjuuseen tai puun jatkojalostukseen. Kylillä on sahaustoimintaa ja puusta valmistetaan muun muassa huonekaluja, portaita ja saunan lauteita. Alueella toimii myös kaksi taksiyrittäjää, muurari, maarakennusalan, vakuutusalan ja rakennusalan yritys. 3.3 Kylämaisema ja kulttuurihistoria Suunnittelualueen kylistä Kuhan ja Kuukasjärven kylät on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi (Rakennettu ympäristö, Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993). Lapin kulttuuriympäristöohjelmassa vuodelta 1997 samat kylät on mainittu arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi. Vuonna 2001 voimaan astuneessa Rovaniemen maakuntakaavassa Kuhan ja Kuukasjärven kylät on merkitty kyläalueeksi (AT),

8 Sivu 7 (17) varausperusteena keskuskylä. Aluekuvauksissa kylien alueiden luokittelu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi on mainittu. Kuhan kylässä, Kuhajärven kaakkoispään niemessä sijaitsee edustava ja hyvin säilynyt rakennusryhmä, joka koostuu neljästä päärakennuksesta: Pikkuniemi (rak lukujen vaihteessa), Leinola (rak. 1890), Törmälä (rak. 1845) ja Kuha (rak. 1903). Järven rannassa on lisäksi kaksi aittaa 1700-luvun alusta. Neljän päärakennusten muodostama ryhmä muodostaa kylän visuaalisen keskuksen Kuhanlahden niemen lounaisrannan varrelle. Niemeltä avautuvat laajat näköalat Kuhajärvelle. Edellä mainituista hieman erillään, noin kilometrin verran pohjoiseen, sijaitsevat Ouluniemen ja Palosaaren rakennusryhmät. (Lähde: Lapin kulttuuriympäristöohjelma ja Rakennettu ympäristö) Tilalla 3:51 on 1930-luvulla rakennettu asuinrakennus umpipihapiireineen. Kuhan kylän tihein alue sijaitsee pääosin Posiontien varrella (maantie 941) sen pohjoispuolella. Hahmottava kyläalue alkaa Kuhansalmen sillalta ja loppuu juuri ennen Simonkankaantien (maantie 19596) ja Kuukasjärventien (maantie 19897) risteystä. Pääosa kylän rakennuksista ei näy Posiontiehen asti puuston vuoksi ja siksi kylävaikutelma on heikko, koostuu peltoalueista, tienliittymistä ja muutamista näkyvistä rakennuksista. Kylän pääalue koostuu kahdesta tienvarsiryhmistä ja muuten rakentaminen on hyvin hajanaista: Yksi tie johtaa Kuhan taloryhmään muodostaen oman tienvarsiryhmän. Tämä on kylän arvokas kulttuuriympäristö. Toinen tie, Kuhatie, johtaa Kuhan ala-asteelle, joka sen varrella olevien asuintaloja kanssa muodostaa tievarsiryhmän. Simonkankaantie johtaa Kuhajärven itäpuolella olevaan Ouluniemelle ja Palosaareen maatilaan. Tien varrella on muutamia asuinrakennuksia pihapiireineen. Oulunniemen rakennukset muodostavat oman pienen ryhmän maisemallisesti kauniissa paikassa. Posiontieltä etelään lähtee yksityinen tie, joka johtaa Kuhan Takajärvellä olevaan niemeen ja siellä oleviin harvasti sijoitettuihin asuinrakennuksiin ja kesämökkeihin. Rakennukset ovat harvassa mutta yhdistävä tekijä on tie. Kuhan Takajärven itärannalla on pienehkö viljelys ja maatalouskeskusten alue. Kaakko-luodesuuntaisten Iso ja Pikku Kuukasjärven rannoilla sijaitsee Kuukasjärven kylä. Kylässä on säilynyt poikkeuksellisen iäkästä peräpohjalaista rakennuskantaa. Varsinkin Pikku Kuukasjärven rannoilla on ehjiä peräpohjalaisia pihapiirejä, joihin kuuluu myös runsaasti talousrakennuksia; aittoja, riihiä ja latoja. Kylän ominaispiirteenä on punainen yleisväri: niin päärakennusten kuin joidenkin talousrakennustenkin pääasiallisena maalina on käytetty punamultaa. Länsirannalla sijaitsevan Kuukasjärven päärakennuksen vanhempi osa on rakennettu 1700-luvulla savupirtiksi ja jatkettu kamaripuolella Vanhat talousrakennukset rajaavat pihaa. Onnelan päärakennus on vuodelta Koillisrannalla on Koivulan ehyt pihapiiri, jossa päärakennus on 1800-luvun keskivaiheilta.

9 Sivu 8 (17) Kylän maisemia hallitsevat Kuukasjärvet. Näistä varsinkin kapea Pikku Kuukasjärvi muistuttaa enemmän jokisuvantoa kuin järveä rantatörmätkin ovat paikoitellen jokimaisen jyrkät. Rakennuskanta on yleisesti ottaen melko hyvässä kunnossa, pihapiirit asuttuja ja 1980-luvuilla rakennettuine omakotitaloineen. Vanhat päärakennukset ovat jätetty lähinnä kesäkäyttöön. (Lähde: Lapin kulttuuriympäristöohjelma ja Rakennettu ympäristö) Arvokkain rakennuskanta ja kylämaisema sijaitsee Pikku Kuukasjärven eteläpuolen rannoilla, metsän ja järven rajoittamana ja maantien varrella. Hahmottava kyläalue rakennuksineen ja peltoalueineen alkaa Syötteentiellä noin tilan 12:47 kohdalla ja jatkuu Kuukassalmentien risteyksen asti. Vastarannalla Kuukassalmentien varrella oleva kyläalue ei ole yhtä arvokasta mutta on osa kyläaluetta ja sieltä avautuu hieno näkymä toiselle rannalle. Hahmottava kyläalue on myös Pikku Kuukasjärven pohjoispuolen itärannalla Kuukassalmentien varrella. Kolmas hahmottava kyläalue on Iso Kuukasjärven rannalla Kuukassalmentien varrella, peltojen ja maatilojen maiseman keskittymä. Iso Kuukasjärven pohjoisosan rannoilla on muutama maisemaa rumentavia hakkuualueita ja hakkuualueita on myös t-risteyksen ympärillä (Kuukasjärventien, Kuukaanojantie). Kuukasjärven ala-aste sijaitsee muusta rakentamisesta erillään Pikku-Kuukasjärven lounaspuolella olevan jyrkän rantatörmän ylläpuolella. Koulualueelta avautuu hieno järvinäkymä. Koulun vieressä sijaitsee yksi maatilan pihapiiri ja lomamökki. Järvien välinen salmi on maisemallinen ja liikenteellinen solmukohta, josta näkymät avautuvat molempiin järviin. Petäjäjärven kylä on merkitty maakuntakaavassa kyläalueeksi. Kyläalueet sijaitsevat Petäjäjärven eteläpuoliskon rannoilla itä- ja länsipuolella, länsipuolella Syötteentien varrella ja itäpuolella yksityisen maantien varrella. Järven pohjoiskärjessä Yläsalmen ja Alasalmen välisellä niemialueella on maatilojen ja peltojen muodostama kolmas kyläalue. Alasalmen yli menevältä Syötteentien sillalta avautuu kauniit näkymät kahteen suuntaan. Paras näkymäpaikka kyläalueelle päin on Alasalmen eteläpuolella olevasta levähdysalueelta, jossa on myös nuotiopaikka. Kuusijärven kylää ei ole merkitty maakuntakaavassa kyläalueeksi. Järven koillisrannalla on selkeä kylämaisema-alue Kuukasjärventien molemmin puolin. Muuten rannat ovat rakentamattomia lukuun ottamatta kylän vastapuoleisella rannalla olevaa pientä kolmen rakennuksen ryhmää. Rakennukset sijaitsevat pääosin tien varrella sen lounaispuolella eli järven puolella, lukuun ottamatta niemimaalla olevaa rakennusryhmää. Kuusijärvellä ei ole havaittavissa kylän keskipistettä. Liikenteellinen solmukohta on t-risteys jossa pohjoisesta tuleva Syötteentie (maantie 858) kääntyy 90 astetta itään. Syötteentien linjassa jatkuva tie on Telkkäläntie (maantie 18824).

10 Sivu 9 (17) Luiminkajärven rannoilla sijaitsee harvasti pieniä mökkiryhmiä ja viljelysalueita. Itäpuolella kulkee pohjoisesta Posiontien liittymästä Syötteentie. Keskimäärin 500 m rannalta kulkeva Syötteentie on huomattavasti ranta-alueesta ylempänä. Korkeimmassa kohdassa on hakkuualueita tien molemmin puolin. Länsipuolella kulkee pohjoisesta Posiontien liittymästä yksityinen maantie. Luiminkajärven rannalla sijaitseva Lakkilan perinnemaisema ja pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka. 3.4 Luonnonympäristö Vesistöt Selvitysalue kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja sen alajaossa Pohjois- Pohjanmaan nevalakeuden seudun osa-alueeseen. Aluetta luonnehtivat metsät ja vetiset aapasuot. Kivikkoiset moreenimaat pilkistävät siellä, missä maa ei ole peittynyt suomaiden alle. Maasto on suhteellisen tasaista, korkeusvaihtelut ovat vähäisiä seudun itärajalle asti (Ympäristöministeriö 1992). Suunnittelualueella metsät ovat metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran hakkuualueita ja taimikoita. Suunnittelualueella on runsaasti kosteikkoja, joista valtaosa on ojituksen muuttamia rämeitä. Yleisin metsätyyppi on tuore kangas. Myös kuivahkoa kangasta esiintyy jonkin verran. Puusto on erityisesti peltojen reunustamissa metsäsaarekkeissa kookasta, näillä alueilla on paikoin komeita kuusikoita. Muutoin metsät ovat havu- ja sekametsiä. Järvien rannoilla on asutusta ja peltoalueita. Osa pelloista on jäänyt käytöstä ja metsittynyt. Lehtomaista kangasta esiintyy vähäisesti selvitysalueen pohjois- ja eteläosissa. Kuivaa ja karukkoista kangasta jäkälikköineen havaittiin ainoastaan paikallisesti alueen eteläosassa Taipaleenharjun alueella. Kuhajärvi on noin 4 km pitkä ja noin kilometrin leveä, kaakko-luodesuuntainen pitkänomainen järvi. Asutusta keskittyy järven itä- ja kaakkoisosiin (Kuhan kylä). Järvessä on kolme saarta, Oulunsaari, Nuottisaari ja Maksansaari. Kuhajärvi laskee luoteeseen Kuhanojaan. Kaakkoispuoleiseen Kuhan Takajärveen on yhteys pienen puron kautta. Kuhajärven rannat ovat monin paikoin suomaata, jota on ojitettu monin paikoin. Järven välittömällä ranta-alueella kangasmaata on asutusalueiden lisäksi eri puolilla järveä. Järven pohjois-luoteisrannat oat erityisen soisia, järven länsipuolella rannat nousevat paikoin melko jyrkästi vaaran rinteiksi (Kuhavaara). Kuhan Takajärvi sijaitsee Kuhajärven eteläpuolella ja on Kuhajärveä pienempi. Järvi laskee Kuhajärveen kapean Kuhansalmesta lähtevän ojan kautta. Kuhan Takajärvessä on kaksi saarta, Kotasaari ja Maasaari. Järvi on lähes kauttaaltaan rakennusten ympäröimä. Paikoitellen järven rannat ovat myös soistuneita. Luiminkajärvi on selvitysalueen järvistä suurin. Se on 4,2 km pitkä ja 1,3 km leveä. Luiminkajärven rannat ovat lähes kauttaaltaan soistuneet. Järven rannat ovat paikoitellen asuttuja, eniten rakennuksia esiintyy järven pohjois- ja

11 Sivu 10 (17) itäpuolella. Järven pohjoisosassa sijaitsee myös leirintäalue. Luiminkajärvessä on yksi iso saari, Kuusisaari, järven keskiosassa sekä muutamia pienempiä saaria. Järven eteläpuolella sijaitsee kaksi luonnontilaista suota, Lakkisuo ja Takkusuo. Soiden välistä lähtee Luiminkajoki, jonka rannat ovat soistuneita. Luiminkajärvi ja Petäjäjärvi yhdistyvät Alasalmen kautta, joka sijaitsee myös Luiminkajärven eteläosassa. Kuusijärvi on noin 2,2 km pitkä ja 600 m leveä. Se sijaitsee selvitysalueen keskiosassa ja yhdistyy Petäjäjärven kanssa Yläsalmen kautta. Kuusijärveen laskee Luiminkajoki, joka kulkee Kuusijärven ja Petäjäjärven kautta Luiminkajärveen ja laskee sieltä edelleen etelään. Ennen kuin Luiminkajoki laskee Kuusijärveen, se kulkee Kuusijärven pohjoispuolella olevan Lahnalammen vierestä. Kuusijärvi ja Lahnalampi ovat soiden ympäröimiä. Kuusijärven kylä sijaitsee Kuusijärven itäpuolella. Sen pellot rajautuvat Kuusijärveen. Petäjäjärvi on pohjois-eteläsuuntaisesti pitkänomainen järvi, jonka pituus on noin 2,5 km ja leveys noin 800 m. Sen rannat ovat lähes kauttaaltaan rakennettuja ja eteläosassa sijaitsee Petäjäjärven kylä. Rannat rajautuvat joko peltoihin tai suohon. Petäjäjärvi on yhteydessä Yläsalmen kautta Kuukasjärveen ja Alasalmen kautta Luiminkajärveen. Yläsalmi laskee Petäjäjärven pohjoisosaan, josta myös Alasalmi saa alkunsa. Iso Kuukasjärvi on melkein 3 km pitkä, kapea järvi. Sen molemmin puolin kulkee autotie, joka mahdollistaa asutuksen molemmin puolin järveä. Iso Kuukasjärven rannat ovat joko metsää tai raivattu pelloiksi. Järven koillisosassa sijaitsee hieno kalliokko Kuukkaanvaaralla. Iso Kuukasjärvi ja Kuusijärvi ovat yhteydessä toisiinsa pienen puron, Kuukkaanojan kautta, joka on metsälakikohde. Pikku Kuukasjärvi on hyvin kapea järvi. Se on pituudeltaan hieman Iso Kuukasjärveä pidempi. Iso ja Pikku Kuukasjärvet ovat yhteydessä toisiinsa kapean Kuukassalmen kautta. Pikku Kuukasjärven rannat ovat myös joko metsää tai peltoa. Suurin osa pelloista sijaitsee järven eteläpäässä, jossa sijaitsee myös Kuukasjärven kylä. Lähellä Kuukasjärven kylää järveen laskee pieni puro, Porisoja, jonka varsi on korpea. Porisoja on metsälakikohde Luontoarvojen kannalta huomioitavat kohteet Kyläläisten mielestä järvet ja järvialue ovat tärkeimpiä maisema-arvoja. Pihlajaharjun harjualue ja viljelty peltomaisema esimerkiksi Kuusijärvellä ovat kyläläisille tärkeitä. On tärkeätä, että alueella säilytetään hakkaamattomia metsiä ja ojittamattomia soita. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee kolme Natura alueverkoston kohdetta ja kaksi soidensuojelualuetta. Suunnittelualueella on useita metsälakikohteita, esimerkiksi Kuhavaara, Kaakkurilampi ja Kuukkaanvaara sekä muutamat lammet. Muita luontoarvojen kannalta huomioitavia kohteita ovat esimerkiksi Kuhanoja, Kutulahti, Luiminkajoki, Takkusuo ja Lakkisuo.

12 Sivu 11 (17) 3.5 Suunnittelualueen uhkatekijöitä Kyläkyselyssä selvitettiin suunnittelualueen kehitystä uhkaavia tekijöitä. Alueen kulttuurimaisema pelto- ja järvimaisemineen ja rakennuksineen koetaan tärkeäksi. Maiseman uhkana on peltojen ja rantojen vesoittuminen sekä vanhojen rakennusten rapistuminen. Myös asukkaiden väheneminen huolestuttaa. Alueelle haluttaisiin saada lisää asutusta ja myös lomarakennuspaikkoja pitäisi lisätä. Rakentamisen haittapuolena nähtiin liiallinen rakentaminen etenkin ranta-alueille ja mahdollinen oman rauhan häviäminen. Rakentamattomat rannat haluttaisiin myös säilyttää. Muita kyselyssä esille nousseita uhkia olivat jokamiehenoikeuden rajoittaminen ja koulun mahdollinen lopettaminen. Asukkaita huolestuttaa myös suunnittelualueen järvien tila. Veden laatu on järvissä heikentynyt ja sinilevä on lisääntynyt. Järvet ovat rehevöityneet, ja järvien rannat ovat liettyneet. Vesipinnan suuri vaihtelu häiritsee ainakin Kuusijärvellä. Yhden vastaajan mukaan Kuusijärven kunnostus on kesken, eikä siihen saa puuttua kaavan osalta millään tavalla. Kyselyn mukaan Kuhan Takajärvi on vielä kirkasvetinen, jonka vuoksi sen rakentamattomia rantoja esitettiin suojeltavaksi rakentamiselta. Tilan 20:5 (Takalo) rannat ovat ainoita rakentamattomia kovapohjaisia rantoja Kuhan Takajärvellä, joiden pitäisi säilyä rakentamattomina. Kuhansalmen (Kuhajärvien välissä) liettyminen ja Kutulahden umpeenkasvu uhkaa alueen virkistyskäyttöä, koska venereittiä ei voi hyödyntää ja veden laatu heikkenee. Yhden vastaajan mukaan Kuhajärven vedenpintaa on 1960-luvulla alennettu noin cm sen alkuperäisestä tasosta ruoppaamalla Kuhaojan Myllykoskea. Tämä vedenpinnan lasku on johtanut Kuhajärvien välisen salmen lähes umpeutumiseen ja järvien veden laadun heikkenemiseen. 4 TULEVAISUUS 4.1 Tavoitetila v Kylille on muuttanut uusia asukkaita ja lapsiperheitä ja yhteisöllinen kylätoiminta on lisääntynyt. Kuhan ja Kuukasjärven koulut ovat toiminnassa. Alueen elinkeinotoiminta on monipuolistunut uusien matkailuyritysten myötä ja järvien tilaa on ryhdytty kohentamaan kunnostustoimenpiteillä.

13 Sivu 12 (17) 4.2 Kehittämistoimenpiteet Kyläsuunnitelman kylien kehittämistoimenpiteet on koottu kyläläisille lähetetyn kyläkyselyn vastausten ja järjestetyissä kylätilaisuuksissa esille nousseiden asioiden pohjalta. Kehittämistavoitteet on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Kyläsuunnitelman tavoitteet Nro Tavoite Miten tavoite saavutetaan? Vastuutaho 1 Tienvarsien ja peltojen vesakonraivaus siten, että järvimaisemaa ja rakennusryhmiä tuodaan esille. Raivattavia kohteita voisi olla esimerkiksi: - Posiontiellä Kuhan kylän kohdalla - Kuukassalmentien ja Pikku Kuukasjärven eteläkärjen välillä - Petäjäjärvellä Syötteentien itään menevällä haaralla - Petäjäjärvellä päätien ja Alasalmen pysähdyspaikan välillä - Alasalmen pohjoispuolella päätien ja vanhan päätien välillä niin, että nykyiseltä päätieltä avautuu näkymä kyläalueeseen 2 Järvenrantakasvillisuuden raivaus 3 Näköalapaikkojen rakentaminen maisemallisesti parhaimmille paikoille.näköalapaikkoja voisi olla esimerkiksi seuraavissa paikoissa: - Kuukasjärvien välinen salmi - Pikku Kuukasjärven eteläpää - Kuhajärven eteläpään niemi - Petäjäjärven eteläpää 4 Järvien kunnostus. Kunnostusta kaipaavia järviä ovat alueella Kuhajärvi, Pikku Kuukasjärvi, Iso Kuukasjärvi, Luiminkajärvi, Petäjäjärvi ja Kuusijärvi 5 Järvien väliset yhteyden veneellä kuljettaviksi. 6 Roskakalojen pyynti 7 Suojametsävyöhykkeen jättäminen hakkuiden yhteydessä avoimien paikkojen reunoille. Kylien yleisilme paranee, kun hakkuualueet eivät ole näkyvissä.

14 Sivu 13 (17) Nro Tavoite Miten tavoite saavutetaan? Vastuutaho 8 Täydennysrakentaminen esimerkiksi seuraaville alueille: - Kuhan kyläalueelle - Ouluniemen alueelle varovaista täydennysrakentamista vahvistaen olemassa olevaa pientä rakennusryhmää - Kuukasjärven kyläalueelle -Kuukasjärven koulun ympäristöön - Petäjäjärvelle Alasalmen pohjoispuolelle päätien ja vanhan päätien väliselle alueelle - Kuusijärven kyläalueelle - Kyläalueiden ulkopuolelle kaavoitettava rakentaminen sijoitetaan siten, että se ei juuri näy vastarannalle. 9 Katuvalot koulujen kohdille 10 Vesiposti mökkiläisille 11 Kauppa-auto kylälle 12 Postipalvelut 13 Uimapaikat Kuhan ja Kuukasjärven koulujen rantaan 14 Veneenlaskupaikka koulujen rantaan 15 Kuhan koululle uimarannan yhteyteen esim. liukumäkiä, laituri ym. rakenteita 16 Ulkoilureittejä. Esimerkiksi seuraavanlaisia reittejä: - Kuhan kylä: Kuhan koulu-oulunniemi- Simonkankaantie-Härkäsuo-Raiskiokumpu- Kuhan koulu - Kuukasjärven kylän ja koulun välille voisi rakentaa valaistun pururadan - Pihlajaharjun leirikeskuksen lähelle 17 Laavu tms. taukopaikka ulkoilureitille 18 Harrastustoiminnan lisääminen kouluilla 19 Ohjattuja liikuntamahdollisuuksia 20 Lapsille ja nuorille enemmän kuljetuksia kirkonkylälle harrastuksiin 21 Vuosittaisen kyläjuhlan järjestäminen 22 Yhteisen juhannuskokon paikka 23 Kotipalveluyrittäjän saaminen kylälle 24 Kutsutaksipalvelun kehittäminen 25 Päivähoitopalvelujen saaminen kylälle 26 Mökkitalkkaripalvelu 27 Alueen matkailun markkinointi 28 Maatilamatkailuyritykset 29 Luontomatkailupalvelujen kehittäminen 30 Moottorikelkkayhteys virallisille reiteille Kuukasjärvelta ja Kuhan Takajärveltä 31 Kesäkahvilan perustaminen 32 Vanhojen arvokkaiden rakennusten suojelu ja kunnostaminen

15 Sivu 14 (17) 4.3 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET SUUNNITELMIEN TOTEUTTAMISEKSI Seuraavassa on listattu rahoituskanavia, joista voi hakea tukea hankkeiden toteuttamiseksi. - Leader + - Pohjois-Suomen EAKR toimenpideohjelma Euroopan sosiaalirahasto ESR - Lapin liitto maakunnan kehittämisraha - Nordic Innovation Centre (NiCe) - Museovirasto (korjausavustukset kulttuurihistoriallisesti merkittäville rakennuksille) - Paikalliset yleishyödylliset yhteisöt Linkkejä eri organisaatioiden kotisivuille: Rahoitus ja avustukset. Valtion kulttuuriympäristön hoitoon ja rakennusten korjaamiseen myöntämät lainat, korkotuet ja avustukset. [Valtion ympäristöhallinto] Avustushakemus rakennusperinnön hoitoon. [Valtiovarainministeriö] Museoviraston entistämisavustus. Valtakunnallisesti merkittävien rakennusten restaurointiin. [Museovirasto] Korjausavustukset ja perusparannusten korkotuki. [Valtion ympäristöhallinto] Seurantalojen korjausavustus. [Suomen Kotiseutuliitto] Museoviraston museoiden harkinnanvaraiset avustukset. Museoille, jotka ovat kunnan, yhdistyksen tai säätiön omistuksessa ja jotka eivät kuulu lakisääteisen valtionosuuden piiriin [Museovirasto]

16 Sivu 15 (17) Opetusministeriön avustukset kulttuuritilojen peruskorjaamisiin ja perustamishankkeisiin. mm. museoille, jotka saavat lakisääteistä valtionosuutta. [Opetusministeriö] Asumisen tukimuotojen tuotekortit. Kortit antavat selkeää tietoa eri tukimuodoista. [Valtion ympäristhallinto] Palkka.fi. Internetissä toimiva palkanlaskentapalvelu pienyrityksille, yhdistyksille ja kotitalouksille. [Verohallitus] Rakentamisen ja korjaamisen rahoitus. [Asuminen.fi] TE-keskusten avustukset toimiville maatiloille. Korkotukilaina kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen kunnostamiseen. Avustus perinneympäristön kunnostamiseen [Maa ja Metsätalousministeriö] 5 KYLÄSUUNNITELMAN LAATIJAT, PÄIVITTÄMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA Kyläsuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet suurelta osin kyläläiset itse heille tehdyn kyläkyselyn ja kylätilaisuuksien muodossa. Pöyry Finland Oy on koonnut kyläkyselyn tulokset kyläsuunnitelmaan ja laatinut alueelle luontoselvityksen ja kulttuuriympäristöselvityksen. Kylän kehittämisen tavoitteet on koottu kyläsuunnitelman kappaleen 4.2 taulukkoon. Taulukon kohdat Miten tavoite saavutetaan? ja Vastuutaho on jätetty tarkoituksellisesti auki. Kyläsuunnitelman tarkoituksena onkin innostaa kyläläisiä itse miettimään, miten he voisivat päästä asettamiinsa tavoitteisiin, koska kyläläiset itse ovat oman kylänsä parhaita asiantuntijoita. Kyläsuunnitelman toteutumista on tarkoitus seurata ja päivittää säännöllisesti, sillä kyläsuunnitelma vanhenee, ellei sitä päivitetä säännöllisesti. Suunnitelman päivittämisestä vastaavat kylätoimikunnat. Kyläsuunnitelman toteutumista voidaan seurata vertaamalla toteutuneita ja suunniteltuja toimenpiteitä sekä miettimällä niiden vaikutuksia kylän elämään.

17 Sivu 16 (17) Oulussa Elina Saine Vanhempi suunnittelija, FM Leena Kurkinen Vanhempi suunnittelija, DI