MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

Transkriptio

1 CBT.SLU RANUAN KUNTA Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alue MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Ehdotus Täydennykset

2 Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA MAISEMAN YLEISKUVAUS VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT KULTTUURIHISTORIALLISET YMPÄRISTÖT KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET LAPIN KULTTUURIYMPÄRISTÖT TUTUKSI -HANKE KYLÄALUEIDEN KUVAUS JA ANALYYSIT Kuhan kylä Kuukasjärven kylä Kuusijärvi Petäjäjärven kylä Luiminkajärven kylä YHTEENVETO Kannen kuva: Kuhan taloryhmän pihapiirien yhdistävä tie Liitteet Liite 1. Kylien kartta-analyysit Liite 2.1. Kuhan taloryhmä Liite 2.2. Lentokuvat Liite 3. Kuhan kylän ydinalue, luonnos Liite 4. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen kohdetiedot ja arvottaminen

3 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 1 (15) 1 JOHDANTO Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys on laadittu Ranuan Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaavan laadinnan tueksi. Liitteissä on esitetty kylien kartta-analyysit, valokuvat selvitysalueelta (kuvat: Eva Persson Puurula ja Elina Saine) sekä Kuhan kylän eheyttämisluonnos. 2 SELVITYKSEN TOTEUTUSTAPA Selvitys on yleispiirteinen tarkastelu alueen maisemallisista lähtökohdista, kulttuuriympäristöistä ja rakennetusta ympäristöstä olevan aineiston ja maastokäyntien perusteella. Kylien hahmottavan pääalueen rajat ja tärkeimmät näkymät on arvioitu. Kts. analyysikartat. Kylien kehityksen ja maankäytön suositukset on annettu analyysin perusteella. Kyläläisten ehdottamat kehittämistoimenpiteet kyläsuunnitelmasta on myös esitetty. Kuvaukset ja analyysit perustuvat olemassa oleviin tietolähteisiin, maastokäyntiin sekä kuva- ja karttatulkintoihin. Osa alueesta, Kuhajärvet ja Luiminkajärvi, on lentokuvattu kesällä Alueen luonnonolosuhteet on kuvattu tarkemmin luontoselvityksessä. 3 MAISEMAN YLEISKUVAUS Suomi on jaettu Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän v.1992 inventoinnin pohjalta maisemamaakuntiin ja seutuihin. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutuun. Osayleiskaava-alueen maisemassa vesistöt, erityisesti järvet, hallitsevat maisemaa. Asutus ja peltoalueet keskittyvät järvien ympäristöön. Asumattomat ranta-alueet ovat pääosin soita, kosteikkoja ja soistuneita kankaita. Kuivempia kangasmaita on vähemmissä määrin. Monin paikoin järvien rannat nousevat varsin nopeasti vaaran rinteiksi (esim. Kuhavaara, Sääskivaara). Paitsi vaaroja, järvien ympäröivillä alueilla on runsaasti metsäistä kangasmaata ja soistuneita alueita. Osayleiskaava-alueen metsät ovat metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran hakkuualueita ja taimikoita. Selvitysalueen maisemassa ongelmallisia osuuksia ovat lähinnä rakennukset ja järvimaiseman peittävät pusikoituneet alueet ja metsähakkuun jättämät jäljet. Maiseman umpeenkasvu rajoittaa monin paikoin alueen maiseman hahmottamista. Useimmat alueen järvistä ovat reheviä, ja niissä Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

4 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 2 (15) kasvaa runsaasti vesikasvillisuutta. Järvet ovat matalia ja humuspitoisia. Kuusijärvellä vesi vaihtuu muita nopeammin Maisemallisesti mielenkiintoisimpia paikkoja osayleiskaava-alueella ovat esimerkiksi Kuhajärven eteläpään niemi, Kuukasjärvien välinen salmi ja Petäjäjärvellä Alasalmen eteläpuolinen levähdysalue. Ranuan kunnassa on runsaasti erikokoisia järvi- ja lampialueita. Osayleiskaavan järvialue sijaitsee Ranuan kirkonkylästä kaakkoon. Selvitysalue on pituudeltaan noin 20 km ja se sisältää 7 järveä: Kuhajärvi, Kuhan takajärvi, Luiminkajärvi, Kuusijärvi, Petäjäjärvi, Iso ja Pikku Kuukasjärvi. Alueen pohjoisin järvi Kuhajärvi sijaitsee 8 kilometriä Ranuan kunnan keskustasta itään. Selvitysalue suuntautuu Kuhajärveltä kaakkoon päättyen Pikku Kuukasjärveen. Topografialtaan alue on loivasti kumpuilevaa maastoa. Alueen keskikorkeus on noin mpy ja kohoaa paikoitellen 180 mpy korkeuteen. Alueen maasto viettää loivasti koillisesta lounaaseen. Järvet ovat maiseman perusrunko. Järvet muodostavat ryhmän. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa lukuun ottamatta Kuhajärveä ja Kuhan takajärveä, joiden vesi laskee luoteeseen Kuhanojaan ja Luhtajärven kautta Oulujärveen. Järville on ominaista luoteis-kaakkois suuntainen pitkänomainen muoto. Rannat ovat yleensä loivia, mutta Kuukasjärvien lounaispuolen rantatörmät ovat paikoitellen jokimaisen jyrkät. Ranuanjärvi Luiminkajärvi Kuhajärvet Petäjäjärvi Luiminkajoki Kuusijärvi Kuukasjärvet Suunnittelualueen järvet kuuluvat Iijoen vesistöalueeseen. Luiminkajoki virtaa koillissuunnalta Kuusijärveen ja poistuu Luiminkajärveltä etelään. Luiminkajoki laskee Siuruanjokeen, joka purkautuu Perämereen Iijoen kautta. Maa on suurimaksi osaksi metsäpeitteinen eli nk. suljettu maisema lukuun ottamatta avoimia suoalueita, hakkuualueita ja kylien viljelyalueita. Näkymät avautuvat rannoilta ja kyläalueilta. Metsät ovat metsätalouskäytössä. Osa pelloista on jäänyt käytöstä ja metsittynyt. Pysyvä asutus sijoittuu rantoihin väljästi rakennettuihin perinteisiin järvikyliin viljelysmaan ympäröimiä. Alueen kylät ovat Kuha, Kuusijärvi, Petäjäjärvi, Luiminkajärvi ja Kuukasjärvi. Osayleiskaavan suunnittelualueen noin 400 asukaista puolet asuu Kuhan kylässä ja kolmasosa, noin 130 as., Kuukasjärven kylässä. Kuhan kylä on yksi Ranuan vanhimmista pysyvän asutuksen alueista, jossa on asuttu ainakin 1600-luvulta lähtien. Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

5 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 3 (15) Maisemassa ovat selkeästi näkyvissä ihmisten tekemät rakennelmat kuten tiet ja voimalinjat ja niiden aukeamat. Maisemassa erottuvat myös soranottoalueet ja hakkuualueet. 4 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT KULTTUURIHISTORIALLISET YMPÄRISTÖT Vireillä olevan osayleiskaavahankkeen alueella on viisi kylää. Näistä Kuhan ja Kuukasjärven kylät on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi (Rakennettu ympäristö, Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993). Kuukasjärven alue on poistumassa uudesta luokituksesta. Lapin kulttuuriympäristöohjelmassa vuodelta 1997 samat kylät on mainittu. Vuonna 2001 voimaan astuneessa Rovaniemen maakuntakaavassa Kuhan ja Kuukasjärven kylät on merkitty kyläalueeksi (AT), varausperusteena keskuskylä. Aluekuvauksissa kylien alueiden luokittelu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi on mainittu. Suunnittelualueen arvokkain kohde on Kuhan taloryhmä Kuhan kylässä. 5 KIINTEÄT MUINAISJÄÄNNÖKSET Suunnittelualueella tunnetaan 13 kiinteää muinaisjäännöskohdetta. Aikaisempi inventointi alueella tehtiin Lapin maakuntamuseon arkeologi Hannu Kotivuoren toimesta kesällä Kesällä on tehty kaavaan liittyvä kohdetarkastus, jonka Ranuan kunta on tilannut, laatija on Hannu Kotivuori. Kuusi kohdetta on tarkastettu. Saarissa olevat kohteet jäivät tarkastamatta veneen puuttuessa. Tarkastuksen yhteydessä löytyi kahdessa paikassa muinaisjäännökseksi arvioitavat kuoppajäänteet, jotka saivat kohdenumerot 110 ja 111. Tarkastus osoitti, että käytännössä kaikkiin tarkastettuihin tunnettuihin kohteisiin on kohdistunut rakentamista. Merkittävin tunnettu muinaisjäännöskohde on Ranua 29 seurakunnan leirikeskuksen alueella. Kohteet on merkitty tiedoksi osayleiskaavaan. Copyright Pöyry Finland Oy Kivikautinen kohde Ranua 29, Luiminkajärvi Pihlajaharju Ranua 79 Petäjäjärvi Hietala a/b Ranua 80 Petäjäjärvi Särkiniemi Ranua 81 Luiminkajärvi Tousanniemi Ranua 82 Luiminkajärvi Niemelä/Lakkila Ranua 83 Luiminkajärvi Kalliosaari Ranua 94 Luiminkajärvi Sääskivaara Ranua 95 Luiminkajärvi Kuusisaari Ranua 97 Petäjäjärvi kivikautinen asuinpaikka, ns. lappalaisasuinpaikka, pyyntikuoppia, historiallisen ajan rakennusten perustuksia pyyntikuoppia kivikautinen asuinpaikka? pyyntikuoppa? kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia kivikautinen asuinpaikka kesähautoja, purnuja pyyntikuoppia kivikautinen asuinpaikka? pyyntikuoppia, kivikautinen asuinpaikka Viite CBT.SLU

6 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 4 (15) Takkisenniemi Ranua 98 Kuusijärvi Peltoniemi Ranua 108 Luiminkajärvi Palosaari Ranua 110 Iso Kuukasjärvi Puukkoaho Ranua 111 Kuhajärvi Kirppakenttä kivikautinen asuinpaikka kesähautoja pyyntikuoppa? pyyntikuoppa? Kuva: Ranuan kulttuuriympäristöt, karttaote, Lähde: Rovaniemen maakuntakaavan selostus, s. 50. (Kohde 3. Kuhan kylä, kohde 4. Kuukasjärven kylä.) Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

7 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 5 (15) 6 LAPIN KULTTUURIYMPÄRISTÖT TUTUKSI -HANKE Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi (LKYT) hankkeen inventoinnit on tehty Ranuan kunnan osalta vuosina Suunnittelualueella on inventoitu yhteensä 24 kohdetta, jotka on arvotettu 11/2010. Kohteet on merkitty osayleiskaavakartalle omalla kaavamerkinnällä. Liitteenä 4 on arvottamistiedot ja CD:llä on hankkeen kohdetiedot Ranuan kunnan alueelta. NIMI TYYPPI RAKENNUKSIA LKM ALKUPKAYT NYKKAYT RAKVUOSI INVENT.NRO Petäjä maatalous 15 4 asuminen asuminen Hietala maatalous 2 1 asuminen käyttämätön Petäjän koulu opetus 3 3 opetus vapaa-ajan as Väri Liikenne 3 1 asuminen vapaa-ajan as Kaskela maatalous 16 5 asuminen asuminen Vesala maatalous 4 1 asuminen asuminen Niskala maatalous 5 2 asuminen asuminen Kuukasjärven 49 koulu opetus 5 3 opetus Opetus 1949 Koivula maatalous 15 5 asuminen asuminen Rinne maatalous 5 2 asuminen vapaa-ajan as Kuukas maatalous 3 1 asuminen käyttämätön Onnela maatalous 9 2 asuminen asuminen Kuhan koulu opetus 3 3 opetus Opetus Niemelä maatalous 9 2 asuminen vapaa-ajan as Vihersaari maatalous 5 3 asuminen vapaa-ajan as Vittikkoaho maatalous 6 2 asuminen asuminen Uutela maatalous 5 3 asuminen asuminen Tuliniemi maatalous 11 2 asuminen vapaa-ajan as Kuikkaniemi maatalous 7 4 asuminen vapaa-ajan as Aurala maatalous 6 1 asuminen vapaa-ajan as Järvi maatalous 5 2 asuminen vapaa-ajan as Havula asuminen 5 3 asuminen asuminen Porila maatalous 11 5 asuminen vapaa-ajan as Siivola maatalous 3 3 asuminen vapaa-ajan as Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

8 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 6 (15) 7 KYLÄALUEIDEN KUVAUS JA ANALYYSIT 7.1 Kuhan kylä Kuhan taloryhmä Kuhan kylässä, Kuhajärven kaakkoispään niemessä sijaitsee edustava ja hyvin säilynyt rakennusryhmä, joka koostuu neljästä päärakennuksesta. Talousrakennuksineen ne muodostavat kaksi vierekkäistä pihapiiriä. Kuhan taloryhmä on rakennuslailla suojeltu kohde S4. - Pikkuniemen asuinrakennus on rakennettu ja 1800-lukujen vaihteessa. - Leinolan päärakennus on vuodelta Törmälän kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta Kuhan päärakennus on vuodelta Järven rannassa on lisäksi kaksi aittaa 1700-luvun alusta. Neljän päärakennusten muodostama ryhmä muodostaa kylän visuaalisen keskuksen Kuhanlahden niemen lounaisrannan varrelle. Niemeltä avautuvat laajat näköalat Kuhajärvelle. Edellä mainituista hieman erillään, noin kilometrin pohjoiseen, sijaitsevat Ouluniemen ja Palosaaren rakennusryhmät. (Lähde: Lapin kulttuuriympäristöohjelma ja Rakennettu ympäristö) Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

9 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 7 (15) Kuhajärvi Oulunniemi Koulu Kuhan takajärvi Posiontie Analyysi: Copyright Pöyry Finland Oy - Kuhan kylän ydinalue sijaitsee pääosin Posiontien varrella (maantie 941) sen pohjoispuolella. Hahmottava kyläalue alkaa Kuhansalmen sillalta ja loppuu juuri ennen Simonkankaantien/Kuukasjärventien risteys. Kylävaikutelma on heikko: Pääosa kylän rakennuksista sekä järvinäkymä eivät näy Posiontielle asti puuston vuoksi. Näkyvät osat ovat peltoalueet, tienliittymät ja muutama rakennus. - Kylän pääalue koostuu kahdesta erillään olevista tienvarsiryhmistä ja muuten rakentaminen on hyvin hajanaista. Kuhan taloryhmä muodostaa oman tienvarsiryhmän. Tämä on kylän arvokas kulttuuriympäristö. Toinen tievarsiryhmä on Kuhantie, joka johtaa Kuhan ala-asteelle, ja sen varrella olevat asuintalot. Niiden välillä on viljelyalueet, maatalouskeskus, metsityt alueet, rantaniitty, jossa on yksi lomamökki, Kuhan puuverstas ja tyhjänä oleva mutta ehjä pihapiiri. - Kuhan koulu on rakennettu vuonna 1952 ja laajennettu 2004 ja on yksi LKYT-hankkeen jälleenrakennuskauden inventointikohteista. Koulurakennus ja sen aputilat voidaan pitää kylän keskipisteenä. - Simonkankaantie johtaa Kuhajärven itäpuolella olevalle Oulunniemelle ja Palosaareen maatilalle. Tien varrella on muutama asuinrakennuksia pihapiireineen. Oulunniemen rakennukset muodostavat oman pienen tiiviin ryhmän maisemallisesti kauniissa paikassa. - Posiontieltä lähtee yksityinen tie, joka johtaa Kuhan Takajärvellä olevalle niemimaalle. Sen varrella on harvasti asuinrakennuksia ja rannoilla joitakin lomamökkejä. Niemimaalle harvasti sijoitetut rakennukset muodostavat oman harvan tievarsiryhmän. - Kuhan Takajärven itärannalla on pienehkö viljelys- ja maatalouskeskusten keskittymä. Suositukset: - Kuhan kyläalue on suunnittelualueen isoin kylä asukasmäärältään, noin 200 asukasta, ja kylän keskellä on toimiva ala-aste. Kylän ydinalue on hajanainen eikä perinteistä avointa kylämaisemaa ole. Kylän hahmottava pääalue tulisi Viite CBT.SLU

10 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 8 (15) pitkällä tähtäimellä tiivistää ja eheyttää pysyvällä täydennysrakentamisella. Mallina voitaisiin käyttää nykyistä tievarsiryhmämallia. Pyrkimys tulisi olla yhtä viihtyisä ja vaihteleva ympäristö kuin Kuhan taloryhmän. Kyläalueen läpi voitaisiin luoda polkumainen turvallinen koulutie käyttäen hyväksi nykyiset epäviralliset polut. (Kts. liite 3 luonnos) - Kyläkuvan yleisvaikutelmaa Posiontielle päin tulisi parantaa puustoa harventamalla. - Koulun tilat ja pihan rakennelmat voivat palvella kyläläiset vielä monipuolisemmin. (Kylätoimikunta, harrastukset, kerhot, tapahtumat) vahvistaen sen asema kylän keskipisteenä. Kuhatien liittymän viereen voitaisiin harkita näyttävän kyläinfotaulun sijoittamista. - Kuhan taloryhmän tieliittymän kohdalle voitaisiin harkita infotaulun sijoittamista, joka kertoo merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön historiasta. Alue on yksityisaluetta, joten tulisi samalla varoittaa, että alueeseen tutustuminen voi tapahtua ainoastaan omistajan luvalla. Tulevaisuudessa voidaan harkita alueen käyttöä kulttuurimatkailukohteena. - Oulunniemen alue voitaisiin varovasti täydentää muutamilla uusilla rakennuksilla vahvistaen rakennusryhmän. Kyläläisten kehittämistoimenpiteitä kyläsuunnitelmasta: Tilaa 3:51 esitettiin kunnostettavaksi yhteiskunnan avustuksilla ja järjestöjen talkoilla esimerkiksi kylämuseoksi. Ei rantarakentamista Kuhan Takajärven rakentamattomille rannoille Maatilamatkailua Kuhan Takajärven maatiloille -> vanhojen rakennusten kunnostus Yleinen pysähdyspaikka Kuhan kylälle esimerkiksi sillan lähelle Vesakoituneiden peltoalueiden raivaus 7.2 Kuukasjärven kylä Kaakko-luodesuuntaisen Iso ja Pikku Kuukasjärvien rannoilla sijaitsee Kuukasjärven kylä. Kylässä on säilynyt poikkeuksellisen iäkästä peräpohjalaista rakennuskantaa. Varsinkin Pikku Kuukasjärven rannoilla on ehjiä peräpohjalaisia pihapiirejä, joihin kuuluu myös runsaasti talousrakennuksia; aittoja, riihiä ja latoja. Kylän ominaispiirteenä on punainen yleisväri: niin päärakennusten kuin joidenkin talousrakennustenkin pääasiallisena maalina on käytetty punamultaa. - Länsirannalla sijaitsevan Kuukasjärven päärakennuksen vanhempi osa on rakennettu 1700-luvulla savupirtiksi ja jatkettu kamaripuolella Vanhat talousrakennukset rajaavat pihaa. - Onnelan päärakennus on vuodelta Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

11 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 9 (15) - Koillisrannalla on Koivulan ehyt pihapiiri, jossa päärakennus on viime vuosisadan keskivaiheilta. - Kylän maisemia hallitsevat Kuukasjärvet. Näistä varsinkin kapea Pikku Kuukasjärvi muistuttaa enemmän jokisuvantoa kuin järveä rantatörmätkin ovat paikoitellen jokimaisen jyrkät. Rakennuskanta on yleisesti ottaen melko hyvässä kunnossa, pihapiirit asuttuja ja 1980-luvuilla rakennettuine omakotitaloineen. Vanhat päärakennukset on jätetty lähinnä kesäkäyttöön. (Lähde: Lapin kulttuuriympäristöohjelma ja Rakennettu ympäristö) Analyysi: - Arvokkain rakennuskanta ja avoin kylämaisema sijaitsee Pikku Kuukasjärven kaakkoispuolen rannoilla, metsän ja järven rajoittamana ja maantien varrella. Hahmottava kyläalue rakennuksineen ja peltoalueineen alkaa Syötteentiellä noin tilan 12:47 kohdalla aina Kuukassalmentien risteyksen asti. Vastarannalla Kuukassalmentien varrella on toinen osa kyläalueelta. Kuukassalmentieltä avautuu hieno näkymä toiselle rannalle. Syötteentieltä järvinäkymä on enimmäkseen estetty. - Toinen hahmottava kyläalue on Pikku-Kuukasjärven pohjoispuolen itärannalla Kuukassalmentien varrella. - Kolmas hahmottava kyläalue on Iso Kuukasjärven rannalla Kuukassalmentien varrella, peltojen ja maatilojen maiseman keskittymä. - Kylän tai kyläalueiden keskipisteitä ei ole havaittavissa. - Iso Kuukasjärven pohjoisosan rannoilla on muutamia maisemaa rumentavia hakkuualueita ja hakkuualueita on myös t-risteyksen ympärillä (Kuukasjärventie, Kuukaanojantie). - Kuukasjärven ala-aste sijaitsee muusta rakentamisesta erillään Pikku Kuukasjärven lounaspuolella olevan jyrkän rantatörmän yläpuolella. Koulualueelta avautuu hieno järvinäkymä. Koulun vieressä sijaitsee maatilan pihapiiri ja lomamökki. Ala-aste on rakennettu vuonna 1949 ja on yksi LKYT-hankkeen jälleenrakennuskauden inventointikohteista. - Järvien välinen salmi on maisemallinen ja liikenteellinen solmukohta, josta näkymät avautuvat molempiin järviin. Suositukset: - Kyläalueilla tulisi säilyttää avara viljelymaisema ja sallia täydentävää rakentamista harkiten maiseman ehdoilla. - Arvokkaimpien vanhojen pihapiirien suojelua tulisi harkita. Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

12 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 10 (15) - Uudisrakentamista tulisi ohjata ensisijaisesti kyläalueisiin. Mikäli rakentaminen tapahtuu muualla, tulee rakennusten olla mahdollisimman näkymättömiä vastarannalta katsottuna. - Uutta pysyvää tai loma-asutusta rakentaessa kyläalueille on suositeltava noudattaa peräpohjalaista rakentamistapaa ja peräpohjalaisen pihapiirin periaatteita. - Koulurakennus ei ole fyysisesti kyläalueen keskipiste, mutta voi toimia kylän toiminnallisena keskipisteenä. Koulun rakennuksissa voi myös olla muuta toimintaa. Rakennettua aluetta voitaisiin laajentaa niin, että syntyy rakennusryhmä. - Avohakkuualueita ei tulisi sallia tienvarsi- ja rantavyöhykkeillä. Vesistöjen, yleisten teiden, peltojen ja avojänkien reunoihin tulisi jättää yhden puun mitta käsittelemättä. - Järvinäkymä Kuukassalmentieltä Pikku Kuukasjärvelle sen eteläkärjessä tulisi parantaa raivaamalla puustoa niin, että molemmat rannat näkyvät yhtä aikaa. Näköalapaikan rakentamista infotauluineen voisi harkita. - Myös järvien väliselle salmelle voisi harkita näköalapaikan rakentamista. Kyläläisten kehittämistoimenpiteitä kyläsuunnitelmasta: Lisää omakotitalorakentamista 7.3 Kuusijärvi Kuusijärven kylää ei ole merkitty maakuntakaavassa kyläalueeksi. Luiminkajoki virtaa järven pohjoisosaan ja Kuukasjärvien vedet virtaavat Kuukkaanojan kautta Kuusijärven eteläosaan. Vesi purkautuu järven pohjoisosalta Yläsalmen kautta Petäjäjärvelle ja sieltä edelleen Alasalmen kautta Luiminkajärvelle. Analyysi: - Järven koillisrannalla on selkeä avoin kylämaisema-alue Kuukasjärventien varrella. Muut rannat ovat rakentamattomia lukuun ottamatta kylän vastapuoleisella rannalla olevaa kolmen rakennuksen ryhmää. - Rakennukset sijaitsevat pääosin tien varrella järven puolella, lukuun ottamatta niemimaalla olevaa rakennusryhmää. - Kylän keskipistettä ei ole havaittavissa. Suositukset: - Kyläalueella tulisi säilyttää avara viljelty maisema ja tieltä avautuvat järvinäkymät Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

13 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 11 (15) - Tulisi sallia täydentävää rakentamista kyläalueelle harkiten maiseman ehdoilla. - Uudisrakentamista tulisi ohjata ensisijaisesti kyläalueeseen. Mikäli rakentaminen tapahtuu muualla, tulee rakennusten olla lähes näkymättömiä vastarannalta katsottuna. 7.4 Petäjäjärven kylä Petäjäjärven kylä on merkitty maakuntakaavassa kyläalueeksi (AT) ja varausperusteena muu kylä. Analyysi: - Kylässä on liikenteellisenä solmukohtana risteys, jossa pohjoisesta tuleva Syötteentie kääntyy 90 astetta itään. - Kolme hahmottavaa kyläaluetta on havaittavissa, Petäjäjärven eteläpuoliskon itä- ja länsirannoilla ja kolmas järven pohjoiskärjessä Yläsalmen ja Alasalmen välisellä alueella. - Järven pohjoiskärjessä oleva maatilojen ja peltojen muodostama kaunis kyläalue on enimmäkseen piilossa Syötteentieltä, koska päätien linjaus on siirtynyt länteen. Paras näkymä kyläalueelle päin on sillalta ja sen vieressä Alasalmen eteläpuolella olevasta pysäköintialueelta. Pysäköintialue, jossa on myös nuotiopaikka, on piilossa puuston takana Syötteentieltä katsoen. - Itään kääntyvän Syötteentien varrella yksityistien risteyksen jälkeen on iso soranottoalue, joka on enimmäkseen piilossa tieltä katsoen. Kuntoratalenkki kiertää soranottoaluetta. - Kylän tai kyläalueiden keskipisteitä ei ole havaittavissa. Suositukset: - Syötteentien itään menevältä haaralta voitaisiin avata järvinäkymää raivaamalla puustoa metsittyneeltä alueelta kyläilmeen parantamiseksi. - Syötteentien solmukohta olisi luonnollinen paikka sijoittaa kyläkeskus ja/tai rakentaa kylän tunnusmerkki infotauluineen kyläidentiteetin vahvistamiseksi. - Syötteentien ja Alasalmen pysähdyspaikan välistä puustoa tulisi harventaa, jotta pysähdyspaikka ja sieltä avautuva näkymä tulisi näkyviin. - Alasalmen pohjoispuolella, päätien ja vanhan päätien välinen alueen puustoa tulisi käsitellä niin, että Syötteentieltä avautuisi näkymät kyläalueeseen. Välialueelle olisi myös suositeltava täydennysrakentamista. - Uudisrakentamista tulisi ohjata ensisijaisesti kyläalueisiin tieristeyksen läheisyyteen. Mikäli rakentaminen tapahtuu muualla, tulee rakennusten olla mahdollisimman näkymättömiä vastarannalta katsottuna. Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

14 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 12 (15) 7.5 Luiminkajärven kylä Luiminkajärven kylää ei ole merkitty maakuntakaavassa kyläalueeksi. Analyysi: - Luiminkajärven rannoilla sijaitsee harvasti pieniä mökkiryhmiä ja viljelysalueita. Varsinaista kyläaluetta ei muodostu. - Itäpuolella keskimäärin 500 m rannalta kulkee Syötteentie, huomattavasti ranta-aluetta ylempänä. Korkeimmassa kohdassa, noin 30 metriä järvenrannalta, on hakkuualueita tien molemmin puolin ja sivutie, joka toimii puutavaran kuormausalueena. Syötteentieltä lähtee tieyhteydet rannalla oleviin mökkiryhmiin. Syötteentien ja rannan välinen etäisyys ja maastomuoto ovat sellaisia, ettei järvinäkymää juurikaan avaudu tieltä ja rannalla olevaa lomarakentamista ei näy. - Länsipuolella kulkee yksityiset maantiet, liittymä Posiontieltä. Yhteyttä etelään Syötteentielle ei ole eikä järven ympärille muodostu lenkkiä. Suositukset: - Avohakkuualueita ei tulisi sallia tienvarsi- ja rantavyöhykkeillä. Vesistöjen, yleisten teiden, peltojen ja avojänkien reunoihin tulisi jättää yhden puun mitta käsittelemättä, maiseman yleisilmeen parantamiseksi. - Uutta rakentamista tulisi ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin mökkiryhmiin. Kyläläisten kehittämistoimenpiteitä kyläsuunnitelmasta: - Vanhoja kesähautapaikkoja voisi hyödyntää paremmin lisäämällä opasteita Luiminkajärven rannalle ja kunnan infoon. 8 YHTEENVETO Suunnittelualueen arvokkain kohde on Kuhan taloryhmä Kuhan kylässä. Samaan tievarsiryhmään kuuluvat lomamökit niemen kärjessä ja talousrakennuksia sekä jonkun verran viljelymaata. Raitti kulkee kahden pihapiirin läpi. Yleisvaikutus on yhtenäinen ja hyvin viihtyisä. Rakennusryhmä on suojelukohde. Koko tieryhmän ympäristö tulisi pyrkiä säilyttämään. Kuhan kylän muu ydinalue on hyvin vaihteleva. Perinteistä järvikylän avointa maisemaa ei ole, vaan kyläalue koostuu viljelypalstoista, metsitystä maasta, ja hajallaan olevista asuintaloista sekä Kuhan kouluun johtavan tievarren rakennuksista. Kylän pääalue on melkein näkymätön puuston takana Posiontieltä katsoen. Alueen asukasmäärältään suurin kylä tulisi pitkällä tähtäimellä eheyttää ja tiivistää esim. tievarsiryhmämallia käyttäen. Yleisvaikutelma Posiontielle päin tulisi huomioida puustoa harventamalla. Alueen perinteiset avoimet järvikylät tulisi pyrkiä säilyttämään. Pikku Kuukasjärven eteläpuolen kyläalue on niistä tärkein. Uutta pysyvää tai loma- Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

15 Ranuan kunta, Kuhajärvien, Kuusijärven, Luiminkajärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen kulttuuriympäristöt Sivu 13 (15) asutusta rakentaessa siihen on suositeltava noudattaa peräpohjalaista rakentamistapaa ja peräpohjalaisen pihapiirin periaatteita. Punamultamaalin tai - värisävyn käyttö on suositeltava kyläalueiden tunnusvärin säilyttämiseksi. Näkymät päätieltä järveen tulisi säilyttää ja paikoin avata. Kyläalueen metsäreunojen tulisi pysyä ehjinä ja selkeinä. Tyypillinen peräpohjolan kylä sijaitsee joen tai järven rannalla metsän reunustamalla viljelysalueella. Avoimella maisemalla tuuli puhaltaa keskikesällä sääsket pois. Peräpohjalainen pihapiiri on neliö, jota rajaavat rakennukset yleensä kolmelta sivulta. Avoin sivu on usein vesistölle päin samoin asuinrakennuksen pirttipää. Noudattamisen arvoinen periaate on, että asuinrakennuksen sisäänkäynti sijaitsee pihan puolella. Ovi tai kuisti on siten pihapiirin suojaama. Lukuisat sivurakennukset, kuten aitat, sauna, riihi, paja, pyramidikattoinen kesänavetta ja venehuone sijaitsevat yleensä pihapiirin ulkopuolella. (Lähde: Peräpohjalainen talo korjausohjeita, Antti Pihkala, Lapin läänin rakennusperinne ry, 1992) Lomarakentamista kyläalueiden ulkopuolella tulisi pyrkiä sijoittamaan metsän peittoon ja, jos mahdollista, ryhmiin. Väriltään ja muodoltaan paljon poikkeavia rakentamistapoja tulisi välttää. Myös lomarakentamisessa peräpohjolalaisen rakennusperinteen säilyttäminen on suositeltavaa. Copyright Pöyry Finland Oy Viite CBT.SLU

16 Liite 1 kylien kartta-analyysit 1(8) KUHAJÄRVI - ETELÄ Kuhan kylän ydinalue Merkintöjen selitykset hahmottava kyläalue tärkeät näkymät avattava näkymä asutus, pihapiiri mökkipaikka teiden solmukohta maisemallisesti kaunis alue Huom. karttojen mittakaava vaihtelee Pöyry Environment Oy BBT

17 Liite 1 kylien kartta-analyysit 2(8) KUHAJÄRVI - ITÄ Kuhan kylä, Kuhajärven itäranta, Ouluniemen ja Palosaaren alue Pöyry Environment Oy BBT

18 Liite 1 kylien kartta-analyysit 3(8) PETÄJÄJÄRVI - POHJOIS Petäjäjärven kylä, pohjoispuolen kylämaisema Pöyry Environment Oy BBT

19 Liite 1 kylien kartta-analyysit 4(8) PETÄJÄJÄRVI - ETELÄ Petäjäjärven kylä, eteläpuolen kylämaisema, kylän pääalue Pöyry Environment Oy BBT

20 Liite 1 kylien kartta-analyysit 5(8) KUUSIJÄRVI Kuusijärven hahmottava kyläalue Pöyry Environment Oy BBT

21 Liite 1 kylien kartta-analyysit 6(8) PIKKU KUUKASJÄRVI - POHJOIS Kuukasjärven kylä, Pikku Kuukasjärven pohjoisosa Pöyry Environment Oy BBT

22 Liite 1 kylien kartta-analyysit 7(8) PIKKU KUUKASJÄRVI - ETELÄ Kuukasjärven kylä, Pikki Kuukasjärven eteläosa Pöyry Environment Oy BBT

23 Liite 1 kylien kartta-analyysit 8(8) ISO KUUKASJÄRVI - ITÄ Kuukasjärven kylä, Iso Kuukasjärven itäranta Pöyry Environment Oy BBT

24 Kuvaliite: Kuhan taloryhmä Ensimmäinen pihapiiri Toinen pihapiiri Talousrakennus Ensimmäisen pihapiirin päärakennus Aitta Toinen pihapiiri niemestä katsottuna Niemen kärjessä olevat mökit

25 Liite - Ranuan järvialueen lentokuvat 1(3) Kuva Kuhajärvi pohjoisosa Kuhaoja (002) Kuva Kuhan kylä, Kuhajärven länsiranta (020) Kuva Kuhajärvi, Kuhansalmi, Kuhan takajärvi (022) Kuva Kuhan kylän ydinalue (024) Kuva Posiontien ja Simonkankaantien risteys (040) Kuva Ouluniemi, Kuhajärven itäranta (051) Kuva Kuhan takajärvi ja niemialue (092) Kuva Kuhan takajärvi, Posiontien risteys (037) Lentokuva Vallas Oy, kesä 2009 Pöyry Environment Oy BBT

26 Liite - Ranuan järvialueen lentokuvat 2(3) Kuva Luiminkajärvi ja Alasalmi (205) Kuva Luiminkajärvi ja Luiminkajoen poistumistie (208) Kuva Petäjäjärvi, Ylä- ja Alasalmi (247) Kuva Petäjäjärvi, Alasalmi, Syötteentie (215) Kuva Petäjäjärvi etelä, Syötteentie kääntyy (228) Kuva Petäjäjärvi etelä itäranta (232) Kuva Kuusijärven kylä (266) Kuva Kuusijärven kylä (271) Lentokuva Vallas Oy, kesä 2009 Pöyry Environment Oy BBT

27 Liite - Ranuan järvialueen lentokuvat 3(3) Kuva Kuukasjärvien välinen salmi, itään (336) Kuva Iso Kuukasjärvi itäranta (340) Kuva Kuukasjärven koulu (359) Kuva Pikku Kuukasjärvi, kyläalue, Syötteentie (368) Kuva Pikku Kuukasjärvi etelä, Syötteentie risteys (374) Kuva Pikku Kuukasjärvi länsiranta (372) Kuva Pikku Kuukasjärvi itäranta, 10:53, 10:77 (380) Kuva Pikku Kuukasjärvi itäranta, 146:2 (392) Lentokuva Vallas Oy, kesä 2009 Pöyry Environment Oy BBT

28 Liite 3 Kuhan kylän ydinalue, luonnos 1(2) Kuhan kylän ydinalue, ehdotus kylän täydentämiseksi ja eheyttämiseksi Uusi tieyhteys Uusi rakennuspaikka Polkuyhteys, koulutie Tievarsiryhmä Pöyry Environment Oy BBT

29 Liite 3 Kuhan kylän ydinalue, luonnos 2(2) Kuhan kylän ydinalue, nykytilanne Pöyry Environment Oy BBT