Ranuan kunta OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS. Luonnos. Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaava

Transkriptio

1 Luonnos CBT Ranuan kunta Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS CBT.SLU

2 ESIPUHE Historia Tutkimusalueen kylien alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Ranuan alue on ollut luvulle saamelaisten maata, jolloin alueelle alkoi tulla suomalaisasutusta. Viimeistään luvun puolivälissä Ranuasta tuli kiinteästi asutun alueen reunavyöhykettä. Pysyvä asutus pysyi melko vähäisenä 1800-luvulle asti. Ranuan uudisasukkaat tulivat lähiseudulta, joko Iin kylistä tai Pudasjärveltä luvun loppupuolella Ranuan alueiden väkiluku alkoi kasvaa. Lapin sodan vauriot eivät olleet kaava-alueen kylissä kovin pahoja verrattuna moniin muihin Lapin kyliin, suurin osa taloista säästyi polttamiselta. Elinkeinot Koko suunnittelualue on maaseutualuetta. Suurin osa alueen asukkaista työllistyy maa- ja metsätaloudessa. Matkailuelinkeino ei ole nykyisin merkittävä työllistäjä alueella. maatalouden lisäksi alueella toimii puunjalostus-, kuljetus-, rakennusyrityksiä. Osayleiskaavan laatimisen tavoite ja sisältö Osayleiskaavan keskeinen tarkoitus on ohjata maankäyttöä ja rakentamista rannoilla sekä mahdollistaa ja selkeyttää rakennuslupakäytäntöä. Suunnittelussa otetaan huomioon suunnittelualueen asukkaiden, yritysten ja yrittäjien tarpeet sekä vaalitaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita luonto- ja kulttuuriympäristöjä. Järvien aluetta tarkastellaan kokonaisuutena. Keskeisenä lähtöaineistona ovat mm. kulttuurimaisema- ja luontoselvitykset. Kaavan laatiminen Kaavoitus on tapahtunut Ranuan kunnanhallituksen sekä sen alaisen kaava- ja maapoliittisen työryhmän johdolla ja valvonnassa. Kunnan vastuuhenkilönä on toiminut teknisen osaston johtaja Juha Torvinen. Yleiskaavan suunnittelutyö on tehty Pöyry Enviroment Oy:ssä, jossa projektipäällikkönä on toiminut DI, arkkit. SAFA Sanukka Lehtiö. Pääsuunnittelijana on toiminut FM Elina Saine. Suunnittelussa ovat olleet mukana myös arkkit. SAFA Eva Persson Puurula ja DI Leena Kurkinen. Henkilöt työskentelevät Pöyry Environment Oy:n Turun, Oulun ja Rovaniemen toimistoissa. Ranuan kunta Aapiskuja 6 B RANUA Juha Torvinen kunnaninsinööri puh juha.torvinen(a)ranua.fi Pöyry Environment Oy Tutkijantie 2A / PL OULU Sanukka Lehtiö puh sanukka.lehtio(a)poyry.com Elina Saine puh elina.saine(a)poyry.com CBT.SLU

3 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 3 (39) TIIVISTELMÄ Kunta: Ranuan kunta Kaavan nimi: Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaava Selostus koskee päivättyä osayleiskaavaluonnosta. Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana ja ranta-alueiden osalta rantaosayleiskaavana, jonka Ranuan kunnanvaltuusto hyväksyy. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavoja. Kaava laaditaan siten, että siinä erityisesti määrätään yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena maankäytön ja rakennuslain (MRL) 72 :n mukaisesti. Kaavan mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen ranta-alueilla ja kaava on suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupien perustana muilla alueilla (MRL 137 ). Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet Kunnanhallitus päätti ( 52 ) pyytää tarjousta Kuha, Kuusijärvi, Petäjä, Kuukasjärvi ja Luiminka järvialueiden osayleiskaavan laatimiseksi Kunnanhallituksen päätöksellä ( 219) Kuha, Kuusijärvi, Petäjä, Kuukasjärvi ja Luiminka järvialueiden osayleiskaavan laatijaksi valitaan Pöyry Environment Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Yleisötilaisuudet suunnittelualueen asukkaille, maanomistajille ja kesämökkiläisille. Yleisötilaisuuksien tarkoituksena oli sekä kerätä aineistoa kyläsuunnitelmaa ja osayleiskaavaa varten että toimia osayleiskaavan esittelytilaisuuksina Kaava- ja maapoliittisen työryhmän kokous. Keskustellaan rantarakentamisen yleisistä periaatteista ja mitoituksesta Kaava- ja maapoliittisen työryhmän kokous. Päätetään rantarakentamisen yleisistä periaatteista ja mitoituksesta Kaava- ja maapoliittisen työryhmän kokous. Käsitellään alustavaa kaavaluonnosta Kaava- ja maapoliittisen työryhmän kokous. Päätetään osoittaa kaikki emätilaselvityksen mukaiset rantarakennukset ja laittaa osayleiskaavaluonnos nähtäville. OSAYLEISKAAVAN LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Yleiskaavaa koskeva ja yleiskaavoitukseen liittyvä lainsäädäntö

4 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 4 (39) 3. Teoreettinen melualue 4. Vesijohtoverkosto 5. Pohjavesialueet 6. Maanomistuskartta 7. Yritysten sijaintikartta 8. Kulttuuriympäristökohteet 9. Rakentamiskelpoisuuskartta 10. [Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja vastineet] 11. Viranomaisneuvottelujen muistiot ERILLISET SELVITYKSET 1. Luontoselvitys 2. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys 3. Kantatilaselvitys 4. Kyläsuunnitelma TAUSTA-AINEISTOT Ranuan kunnanvirasto: - Ranuan kunnan rakennusjärjestys (hyväksytty kunnanvaltuustossa , voimaan )) Lapin ympäristökeskus: - Rovaniemen maakuntakaava (vahvistettu , lainvoimainen ) - Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke Lapin maakuntamuseo - Ranua 29,79-81, 94, 97, 110 ja 111. Ranuan ns. järvialueen kaavaan liittyvä kohdetarkistus

5 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 5 (39) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 2 TIIVISTELMÄ... 3 TAUSTA-AINEISTOT... 4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Taustaa Kaava-alueen sijainti ja suunnittelualueen rajaus LÄHTÖKOHDAT Yleistavoitteet Kaavoitustilanne Maanomistus Kantatilaselvitys Luonnonympäristö Maisema Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt ja -maisemat Aluevaraukset ja suunnitelmat Kiinteät muinaisjäännökset Elinkeinoihin liittyvät aluevaraukset Vesihuolto ja jätehuolto Energiahuolto ja energiatuotanto Liikenne Joukkoliikenne Väestö TAVOITTEET RANTARAKENTAMINEN JA SEN MITOITUS Muunnetun rantaviivan laskeminen Vapaa rantaviiva Rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen koko ranta-alueella Muut rakentamisen sijoittelua koskevat ohjeet rakennusjärjestyksessä rannoilla ja muilla alueilla Ns. kuivanmaan asuntotontit... 27

6 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 6 (39) 5 OSAYLEISKAAVAPROSESSI Maankäyttövaihtoehdot Käsittelyvaiheet Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipiteet Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yhdyskuntarakenne Aluevaraukset Osayleiskaavaa koskevat yleiset määräykset Liikenne Yhdyskuntatekniikka Alueen erikoisluonteinen huomioiminen OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Yleistä Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset taajama- ja kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Natura-alueisiin OSAYLEISKAAVAN SUHDE ROVANIEMEN MAAKUNTAKAAVAAN OSAYLEISKAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 39

7 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 7 (39) 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Osayleiskaavoitus lähtee rantojen suunnittelutarpeesta. Kaikkien suunnittelualueen järvien rannat ovat kaavoittamattomia. Suunnittelutyössä korostuvat ranta-alueiden maankäyttö ja kulttuuriympäristöjen vaaliminen. Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien alueen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana ja ranta-alueiden osalta rantaosayleiskaavana, jonka Ranuan kunnanvaltuusto hyväksyy. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavoja. Kaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää ranta-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 72 :n mukaisesti. Kaava selkeyttää rakennuslupamenettelyä kaavoittamattomalla ranta-alueella ja on suunnittelutarveratkaisujen perustana muilla alueilla (MRL 137 ). Yleiskaava ei ole voimassa asema- ja ranta-asemakaava-alueella. Kaava on kuitenkin ohjeena laadittaessa tai muutettaessa asemakaavoja ja ranta-asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi (MRL 42 ). Yleiskaavassa osoitetaan mm. rakentamiseen tarkoitetut alueet, rakennusoikeus kiinteistöittäin asemakaavoitetun alueen ulkopuolella, rakennuspaikkojen käytön periaatteet sekä vesi- ja jätehuollon järjestämisen tavat ja tavoitteet. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja suunnittelualueen rajaus Suunniteltu osayleiskaava-alue sijaitsee Ranuan kunnan itäosassa ja käsittää kylien ja järvien: Kuha, Kuusijärvi, Petäjä, Kuukasjärvi ja Luiminka alueen. Suunnittelualueen sijaintikartta on liitteenä 1. Alueen pohjoisin järvi Kuhajärvi sijaitsee 8 kilometriä Ranuan kunnan keskustasta itään. Selvitysalue suuntautuu Kuhajärveltä kaakkoon päättyen Pikku Kuukasjärveen. Selvitysalue on pituudeltaan noin 20 km ja leveydeltään noin 5 km. Se sisältää 7 järveä sekä useita kyliä. Suunnittelualue on kooltaan noin 72 km 2. Alueella on saaret mukaan lukien kartasta mitattavaa ns. todellista rantaviivaa n. 88 km ja muunnettua rantaviivaa 56 km.

8 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 8 (39) Kuva: Suunnittelualueen rajaus 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleistavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Alueiden käytön suunnittelulle kohdistuvat yleiset tavoitteet ovat Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä ja yleiskaavoille asetetut sisältövaatimukset saman lain 39 :ssä. Tavoitteena on vuorovaikutteinen ja riittävän vaikutusten arviointiin perustuva suunnittelu, joka edistää mm turvallisen, terveellisen, toimivan ja taloudellisen elin- ja toimintaympäristön luomista. Yleiskaavaan liittyvää lainsäädäntöä on selvitetty lähemmin liitteessä 2. Liite 2: Yleiskaavasäännökset

9 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 9 (39) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista osayleiskaava-aluetta koskevat seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kylä- ja järvialueiden osayleiskaavassa korostuvat luonto- ja kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Toimivan aluerakenteen kannalta tutkitaan kyläalueiden maankäyttö. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kyläalueiden keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen. Elinympäristön laatua pyritään kehittämään painottamalla asumista liikenteen melualueiden ulkopuolelle, rajaamalla työpaikka-alueiden ympäristövaikutuksia sekä etsimällä vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuuri- ja luonnonperintöä pyritään vaalimaan erityisesti Kuhan ja Kuukasjärven kylien alueella, joissa sijaitsee valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita ja -ympäristöjä. Alueidenkäytössä pyritään edistämään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Rantaan sijoittuva loma-asutus osoitetaan siten, että loma-asumisen viihtyisyys turvataan ja luontoarvoiltaan arvokkaita ranta-alueita säilyy vapaina sekä pyritään osoittamaan matkailun kehittämiselle riittävästi alueita. Toimivien yhteysverkostojen osalta pyritään siihen, että liikennejärjestelmät palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Luonto- ja kulttuuriympäristöjen erityisenä aluekokonaisuutena pyritään edistämään järvialueiden luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä samalla varmistaen, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Lapin maakuntasuunnitelma Lappi 2022 Maakuntasuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jolla ei ole suoria oikeusvaikutuksia. Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt maakuntasuunnitelman päivityksen. Lapin aluerakennemalli on kuntakeskuspainotteinen. Aluerakennemallissa Ranuan järvialue on merkitty maaseudun ydinalueeksi/taajaman lähialueeksi. Lapin matkailustrategia Ranua tunnetaan ennen kaikkea eläinpuistosta. Erittäin suositussa perhematkailukohteessa vierailee vuosittain noin asiakasta. Ohjelmapalvelujen tarjontaa kehitetään avaamalla ns. safaritalo eläinpuiston yhteyteen. Jatkossa on tarkoitus myös lisätä alueen majoitustarjontaa. Yleistavoitteet Yleistavoitteena on osoittaa kylä- ja järvialueen maankäyttö luonto- ja kulttuuriarvoihin sopeuttaen. Alueidenkäyttö sovitetaan luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tue-

10 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 10 (39) taan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot otetaan huomioon erityisesti toimintojen sijoittamisessa ja matkailun vetovoimatekijöinä. Lisäksi maa- ja metsätalouden sekä poronhoidon tavoitteet otetaan huomioon. Alueiden käytöllä pyritään edistämään myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, joka käsittää eri liikennemuodot ja palvelee asutusta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevaa liikenneverkkoa. Elinympäristön laatuun kiinnitetään huomiota. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset jätevesijärjestelmät ja jätevesihaittojen ehkäisy. Yleiskaava pyrkii ratkaisemaan mm. seuraavia kysymyksiä: - järvien ranta-alueiden maankäyttö - ranta-alueen ja kuivanmaan rakentamisen tiheys ja tehokkuus - palvelujen sijoittaminen - pysyvän ja vapaa-ajan asumisen sijoittaminen - liikenneverkon kehittäminen - maa- ja metsätalouden sekä poronhoidon tarpeet - muun elinkeinoelämän toimintaedellytykset - viher- ja reittiverkoston tarve ja sijoittaminen - rakennustavan peruspiirteet - kulttuuriympäristön vaaliminen Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa detaljikaavoitusta ja toimii ranta-alueiden rakennuslupakäytännön pohjana. Osayleiskaavalla luodaan maankäytölliset toteuttamisedellytykset kylä- ja järvialueiden maankäytön ja rakennetun ympäristön laadukkaalle kehittämiselle sekä matkailuliiketoiminnan menestymiselle. 2.2 Kaavoitustilanne Rovaniemen maakuntakaava (Lapin liitto, ) Suunnittelualue kuuluu Rovaniemen maakuntakaavaan. Maakuntakaava korvasi alueen aiemmat seutukaavat. Rovaniemen maakuntakaavan osauudistus (kaavaehdotus ) ei koske suunnittelualuetta. Suunnittelualue on suurimmalta osin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M 4512). Kuhan ja Kuukasjärven kylät on merkitty kaavaan keskuskylinä (AT 395, AT 397) ja Petäjäjärvi muuna kylänä (AT 396). Alueen läpi kulkevat seututiet (st), moottorikelkkareitti (kr) ja ulkoilureitti (ur) sekä pohjavesialue (sp) on merkitty kaavaan. Koko maakuntakaava-aluetta koskevat lisäksi seuraavat määräykset: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista lukuun ottamatta hyville, yhtenäisille tai maisemallisesti tärkeille pelloille ei tulisi rakentaa, ellei niitä yksityiskohtaisemmassa kaavassa ole rakentamiseen sopivaksi osoitettu Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava. Lisäksi on selvitettävä, millä ehdoilla suojelualueelta tai muulta rajoituksia omaavalta alueelta mahdollisesti löytyvän geologisen varannon hyödyntäminen on mahdollista. Porotalouden sekä muiden luontaistalouteen liittyvien toimintojen edellytykset on turvattava.

11 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 11 (39) Ranta-alueilla vapaan ranta-alueen osuus tulisi olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta. Rakennuksia ei tulisi sijoittaa maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemenkärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle. Maisemalliset tekijät on otettava huomioon kaikissa metsänkäsittelytoimenpiteissä erityisesti asutuksen läheisyydessä, ulkoilualueilla, teiden varsilla, vaarojen rinteillä ja vesistöjen rannoilla. Vesistöjen veden laatu, hydrologinen tila, eliöstö ja maisema tai muut ominaisuudet on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisina. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Lupaa haetaan ympäristökeskukselta, jonka on kuultava asiassa Museovirastoa. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Kuva: Rovaniemen maakuntakaava, karttaote, suunnittelualue on merkitty kuvaan mustalla pistekatkoviivalla

12 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 12 (39) Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole yleiskaavoja tai asemakaavoja. 2.3 Maanomistus Suurimmat maanomistajat kaava-alueella ovat yksityisiä. Kunnan omistuksessa ovat koulujen kiinteistöt. Valtio omistaa joitakin maa-alueita kaava-alueelta. Pihlajaharjun leirikeskuksen kiinteistö on seurakunnan omistuksessa. Liite 6: Maanomistuskartta 2.4 Kantatilaselvitys Alueesta on laadittu kantatilaselvitys eli selvitetty kiinteistöjaotus ja sen jälkeen tapahtunut kehitys kiinteistöjen ja rantaviivan osalta. Kaava-alueesta on laadittu kantatilaselvitys tämän osayleiskaavan laadintaa varten. Kantatilaselvityksen mukaan ranta-alueella karttarantaviivan pituus on metriä ja muunnetun rantaviivan pituus on metriä. Ranta-alueella sijaitsevia nykyisiä rakennuspaikkoja (AO, RA, AM) lukumäärä on 169. Kantatilaselvityksen periaatteet on selvitetty tarkemmin luvussa 4. Erillinen selvitys. 2.5 Luonnonympäristö Alueesta on laadittu luontoselvitys kaavatyön tueksi, Pöyry Environment Oy Vesistöt suunnittelualue Kuva: Suunnittelualueen vesistön sijainti, Lähde: Ehdotus Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, ehdotus , ote kartasta sivulla 21

13 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 13 (39) Ranuan kunta jakautuu kahteen vesienhoitoalueeseen, Kemijoen vesienhoitoalue ja Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueeseen, joka on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen valvoma. Suunnittelualueen järvet kuuluvat Iijoen vesistöalueeseen (61 kartassa). Natura 2000-verkostoon kuuluva Simojoen vesistöalue sijaitsee lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä Kuhajärvestä. Ranuanjärvi Luiminkajärvi Kuhajärvet Luiminkajoki laskee koillissuunnalta Kuusijärveen, joka kulkee Petäjäjärven ja Luiminkajärveen kautta ja laskee sieltä edelleen etelään. Kuusijärven pohjoispuolella se kulkee Lahnalammen vierestä. Luiminkajoki laskee Siuruanjokeen, joka purkautuu Perämereen Iijoen kautta. Suunnittelualueella on seitsemän järveä. Kuhajärvi on Petäjäjärvi alueen pohjoisin järvi. Kuhajärvi laskee luoteeseen Kuukasjärvet Kuhanojaan ja Luhtajärven kautta Ranuanjärveen. Kuhan Takajärvi sijaitsee Kuhajärven eteläpuolella ja laskee Kuhajärveen kapean Kuhansalmesta lähtevän ojan kautta. Luiminkajärvi on suunnittelualueen järvistä suurin. Järven eteläosasta lähtee Luiminkajoki. Petäjäjärvi on pohjois-eteläsuuntaisesti pitkänomainen järvi, joka on yhteydessä Yläsalmen kautta Kuukasjärveen ja Alasalmen kautta Luiminkajärveen. Yläsalmi laskee Petäjäjärven pohjoisosaan, josta myös Alasalmi saa alkunsa. Kuusijärvi on lyhytviipymäinen järvi, johon Luiminkajoki laskee. Iso Kuukasjärvi on pitkä, kapea järvi, joka laskee Kuusijärveen pienen puron, Kuukkaanojan kautta. Pikku Kuukasjärvi on hyvin kapea, pituudeltaan hieman Iso Kuukasjärveä pidempi järvi, joka laskee Iso Kuukasjärveen kapean Kuukassalmen kautta. Lähellä Kuukasjärven kylää järveen laskee pieni puro, Porisoja. Kuusijärvi sijaitsee selvitysalueen keskiosassa ja yhdistyy Petäjäjärven kanssa Yläsalmen kautta. Pohjavesi Kaava-alueella on viisi pohjavesialuetta. Pohjavesialueiden sijainti on esitetty karttaliitteessä 6. Luiminkajärven pohjoispuolella sijaitsevan Pihlajaharjun pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,06 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 600 m³/d. Pohjavesialue kuuluu luokkaan I ja sillä toimii Ranuan Vesihuolto Oy:n vedenottamo, jonka antoisuus on 500 m³/d. Paljakan I luokan pohjavesialue sijaitsee Pikku Kuukasjärven lounaispuolella ja sen kokonaispinta-ala on 2,71 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 1000 m³/d. Pohjavesialueella on Ranuan Vesihuolto Oy:n vedenottamo. Ottamolta on lupa ottaa pohjavettä m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Petäjäjärven kaakkoispuolella sijaitsevan Petäjävaaran pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,67 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 800 m³/d. Pohjavesialue kuuluu II luokkaan ja on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Petäjäjärven ja Luiminkajärven välillä on Alasalmen pohjavesialue, jonka kokonaispinta-ala on 0,32 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 165 m³/d. Pohjavesialue kuuluu luokkaan III, muu pohjavesialue. Hyöteikön pohjavesialue sijaitsee Petäjäjärven lounaispuolella. Sen kokonaispinta-ala on 0,98 km 2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 450 m³/d. Pohjavesialue kuuluu luokkaan III, muu pohjavesialue. Liite 5: Pohjavesialueet Luiminkajoki Kuusijärvi

14 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 14 (39) Luonto Alueen luontotiedot perustuvat Pöyry Environment Oy:n tekemään luontoselvitykseen, jossa on kuvattu alueen nykytila ja maankäytön suunnittelun kannalta huomioitavat kohteet. Suojeltavat alueet Hankealueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä (Luonnonsuojelulaki (1996/1096) 29) Maastokäynneillä ei havaittu myöskään vesilain mukaisia vesiluonnon suojelutyyppejä (Vesilaki (1961/264) 15 a ja 17 a ). Alueella on useita metsälain (1996/1096) 10 :n mukaisia luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia kohteita ja kasvilajien esiintymiä. Kallio- ja maaperä Ranuan selvitysalueen kallioperä kuuluu laajaan Pudasjärven pohjagneissialueeseen, jonka ikä on noin 2,7 2,8 miljardia vuotta. Alueen kallioperä onkin valtaosin hapanta, niukkaravinteista gneissiä. Ranuan kirkonkylän koillispuolella sekä Simo- ja Luiminkajoen varsilla tavataan kohtalaisen ravinteisia, emäksisiä kivilajeja kuten amfiboliittia, metabasalttia ja vihreäkiveä kapeina juotteina. Emäksisten kivilajien esiintyminen on havaittavissa alueen kasvillisuudessa. Suuria korkeuseroja ei alueella ole, mutta selvitysalue on paikoitellen mäkistä. Alueen keskikorkeus on noin m mpy. Alueella on muutamia vaaroja sekä suoalueita. Alueen maasto viettää loivasti koillisesta lounaaseen. Selvitysalueen yleisin maalaji on moreeni. Alueella on myös runsaasti turvemaita. Ilmasto Lapissa on pohjoiseen sijaintiinsa verrattuna lauha ilmasto, sillä pohjoisten lähialueiden meri-ilmasto muuttaa ilmastoa mereiseksi (lauhaksi ja kosteaksi). Termisen kesän pituus on etelä-lapissa noin 95 vrk ja termisen talven pituus noin 175 vrk. Vuosittaiset sademäärät vaihtelevat mm ja vuoden keskilämpötila 0 C - +1 C. Lumen osuus vuosisadannasta on yli 40 %. Pisin vuodenaika on talvi, joka kestää noin kuusi kuukautta. Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee keski- ja pohjoisboreaalisen vyöhykkeen sekä vastaavasti Pohjanmaan- Kainuun ja Peräpohjolan metsäkasvillisuusvyöhykkeiden vaihettumisvyöhykkeessä. Selvitysalueen metsät ovat metsätalouskäytössä; lahopuuta on metsissä hyvin vähän. Alueella on jonkin verran hakkuualueita ja taimikoita. Metsätyypit vaihtelevat pääosin kuivasta tuoreeseen kankaaseen ja puusto on suurelta osin mäntyvaltaista. Myös kuusikoita ja sekametsiä esiintyy. Selvitysalueella on runsaasti kosteikkoja, joista suuri osa on ojitusten eriasteisesti muuttamia. Eläimistö Kuhajärvi sekä sen eteläpuoleiset järvet ovat reheviä ja lajistollisesti edustavia lintuvesiä. Alueen järvet ovat linnustollisesti huomattavia elinympäristöjä sekä muutto- että pesimäaikoina. Kuhajärvellä tavataan runsaasti vesilintuja, kahlaajia ja lokkeja. Suojelullisesti huomattavimpia järvellä pesimäaikana tavattavia lajeja ovat mm. härkälintu, harmaahaikara ja ruskosuohaukka. Kuhan Takajärven Kotasaaressa on pesinyt usean vuoden ajan laulujoutsen ja järven etelärannoilla pesii mm. kuikka. Luiminkajärvellä esiintyy ajoittain erittäinkin runsaasti sorsalintuja. Järven yläpuolella olevalla lammella pesii joutsenpari, joka tuo poikasensa säännöllisesti Luiminkajärvelle. Luiminkajärven

15 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 15 (39) Takkulahdesta laskee Luiminkajoki, jonka koskilla on havaittu mm. koskikara. Petäjäjärven läheisellä Isolammella pesii joutsen. Kuukasjärvien linnusto on suhteellisen runsasta, alueella pesii mm. Kuukasjärven merkitys lintujen pesimäalueena on muuttoaikaa vähäisempi. Järvien välinen salmi on lintujen suosiossa erityisesti keväällä sen sulaessa muuta ympäristöä aikaisemmin. Kuusijärven alueella on kohtalainen hirvikanta. Sen sijaan alueen maa- ja vesilintukannat ovat romahtaneet viimevuosina. Maaeläimistöstä alueella esiintyvät mm. karhu, saukko, minkki, kettu, supikoira, ilves ja susi. Ilveksen ja suden esiintyminen on satunnaista. Supikoiran esiintyminen on lisääntynyt alueella huomattavasti, mikä saattaa vaikuttaa maalintukantoihin. Hirvieläimistä myös metsäkauris on levinnyt alueelle viimevuosina. Kuukasjärvien alueen eläimistö on hyvin samankaltainen kuin Kuusijärven alueen eläimistö. Kuukasjärvien alueen tärkein riistaeläin on hirvi, jonka kanta on hyvä. Suurpedoista karhua tavataan alueella säännöllisesti. Sudesta ja ilveksestä on tehty vain satunnaisia havaintoja. Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Uhanalaisuudella tarkoitetaan lajin tai sitä alemman taksonin häviämistodennäköisyyttä. Uhanalaisista eläinlajeista alueen eläimistöön kuuluu saukko, jonka pesimäpaikoista ei ole tietoa. Uhanalaisisten kasvilajien havainnot on tarkastettu Lapin ympäristökeskuksesta. Taulukko 1 Ranuan selvitysalueella havaitut uhanalaiset putkilokasvilajit (valtak. = valtakunnallinen uhanalaisuus; alueel. = alueellinen uhanalaisuus; rauh. = rauhoitettu, erit. = erityisesti suojeltava; dir. = luontodirektiivin laji; vastuu = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji). tieteellinen nimi suomeksi valtak. alueel. rauh. erit. dir. vastuu Meesia longiseta isonuijasammal EN X X X (II) X Meesia triquetra kairasammal RT (3a) Sphagnum aongstroemii kuultorahkasammal RT (3a) X(V) X Ympäristöhallinnon tietojen mukaan selvitysalueella ei ole tiedossa olevia suurten petolintujen pesiä tai jokihelmisimpukan esiintymiä. Myöskään Metsähallituksen tiedossa ei ole nykyisiä uhanalaisten päiväpetolintujen pesimäpaikkoja. Uhanalaisen lajin lähin tunnettu pesäpaikka on sijainnut n. 3,5 km:n päässä suunnittelualueesta, mutta pesäpaikka on tuhoutunut. Paikallisten metsästäjien tietojen mukaan alueella ruokailee kuitenkin yhä säännöllisesti uhanalainen päiväpetolintu. Lajista ovat tehneet havaintoja v kesän aikana myös alueen lintuharrastajat. EU:n luontodirektiivin liitteen IVa lajeihin kuuluvaa liito-oravaa ei esiinny suunnittelualueella. Muista direktiivin lajeista saukko kuuluu alueen lajistoon, mutta lajin pesäpaikkojen sijainnista ei ole olemassa tarkempia tietoja. Karhu, susi ja ilves kuuluvat alueen lajistoon, mutta eteenkin susi- ja ilveshavaintoja tehdään vain satunnaisesti. Lepakoiden esiintymisestä alueella ei ole olemassa tarkempia tietoja, mutta Ranuan keskustan alueella on tavattu pohjanlepakoita. Lajin esiintyminen myös suunnittelualueella on todennäköistä. 2.6 Maisema Alueen maisemakuvaus perustuu Pöyry Environment Oy:n tekemään selvityksen. Suomi on jaettu Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän v.1992 inventoinnin pohjalta maisemamaakuntiin ja seutuihin. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutuun. Asutus on keskittynyt järvien ympäristöön.

16 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 16 (39) Ranuan kunnassa on runsaasti erikokoisia järvi- ja lampialueita. Osayleiskaavan alue sisältää 7 järveä: Kuhajärvi, Kuhan takajärvi, Luiminkajärvi, Kuusijärvi, Petäjäjärvi, Iso ja Pikku Kuukasjärvi. Järvet ovat maiseman perusrunko. Järvet muodostavat ryhmän. Järville on ominaista luoteis-kaakkois suuntainen pitkänomainen muoto. Rannat ovat yleensä loivia, mutta Kuukasjärvien lounaispuolen rantatörmät ovat paikoitellen jokimaisen jyrkät. Topografialtaan alue on loivasti kumpuilevaa maastoa ilman merkittäviä vaaramuodostelmia. Alueen keskikorkeus on noin mpy ja kohoaa paikoitellen 180 mpy korkeuteen. Alueen maasto viettää loivasti koillisesta lounaaseen. Maa on suurimaksi osaksi metsäpeitteinen eli nk. suljettu maisema lukuun ottamatta avoimia suoalueita, hakkuualueita ja kylien viljelyalueita. Näkymät avautuvat rannoilta ja kyläalueilta. Metsät ovat metsätalouskäytössä. Osa pelloista on jäänyt käytöstä ja metsittynyt. Pysyvä asutus sijoittuu rantoihin väljästi rakennettuihin perinteisiin järvikyliin viljelysmaan ympäröimiä. Alueen kylät ovat Kuha, Kuusijärvi, Petäjäjärvi, Luiminkajärvi ja Kuukasjärvi. Osayleiskaavan suunnittelualueen noin 400 asukaista puolet asuu Kuhan kylässä ja kolmasosa, noin 130 as., Kuukasjärven kylässä. Lomarakentamista sijoittuu myös rantoihin monesti pienryhmiin. Maisemassa ovat selkeästi näkyvissä ihmisten tekemät rakennelmat kuten tiet ja voimalinjat ja niiden aukeamat. Ympäristön häiriötekijät Koska luonnon uudistumiskyky on Pohjois-Suomessa hidasta, se on rakentamistoimenpiteiden rajauksissa ja laajuudessa otettava huomioon. Alueella on joitakin maisemassa näkyviä hakkuualueita. Hakkuualueita Luiminkajärvellä Syötteentien korkeimmalla kohdalla, Iso-Kuukasjärven pohjoisosan rannoilla ja Kuukasjärventie- Kuukkaanojantie -risteysalueella. Maisemassa erottuvat myös soranottoalueet. 2.7 Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristöt Yleistä Osayleiskaava-alueen maisemassa vesistöt, erityisesti järvet, hallitsevat maisemaa. Asutus ja peltoalueet keskittyvät järvien ympäristöön. Asumattomat ranta-alueet ovat pääosin soita, kosteikkoja ja soistuneita kankaita. Kuivempia kangasmaita on vähemmissä määrin. Monin paikoin järvien rannat nousevat varsin nopeasti vaaran rinteiksi (esim. Kuhavaara, Sääskivaara). Paitsi vaaroja, järvien ympäröivillä alueilla on runsaasti metsäistä kangasmaata ja soistuneita alueita. Osayleiskaava-alueen metsät ovat metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran hakkuualueita ja taimikoita. Selvitysalueen maisemassa ongelmallisia osuuksia ovat lähinnä rakennukset ja järvimaiseman peittävät pusikoituneet alueet ja metsähakkuun jättämät jäljet. Maiseman umpeenkasvu rajoittaa monin paikoin alueen maiseman hahmottamista. Useimmat alueen järvistä ovat reheviä, ja niissä kasvaa runsaasti vesikasvillisuutta. Maisemallisesti mielenkiintoisimpia paikkoja osayleiskaava-alueella ovat esimerkiksi Kuhajärven eteläpään niemi, Kuukasjärvien välinen salmi ja Petäjäjärvellä Alasalmen eteläpuolinen levähdysalue.

17 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 17 (39) Kuhan kylä Kuhan kylässä, Kuhajärven kaakkoispään niemessä sijaitsee edustava ja hyvin säilynyt rakennusryhmä, joka koostuu neljästä päärakennuksesta. Talousrakennuksineen ne muodostavat kaksi vierekkäistä pihapiiriä. Kuhan taloryhmä on rakennuslailla suojeltu kohde. Neljän päärakennusten muodostama ryhmä muodostaa kylän visuaalisen keskuksen Kuhanlahden niemen lounaisrannan varrelle. Niemeltä avautuvat laajat näköalat Kuhajärvelle. Edellä mainituista hieman erillään, noin kilometrin pohjoiseen, sijaitsevat Ouluniemen ja Palosaaren rakennusryhmät. (Lähde: Lapin kulttuuriympäristöohjelma ja Rakennettu ympäristö) Kuukasjärven kylä Kaakko-luodesuuntaisen Iso ja Pikku Kuukasjärvien rannoilla sijaitsee Kuukasjärven kylä. Kylässä on säilynyt poikkeuksellisen iäkästä peräpohjalaista rakennuskantaa. Varsinkin Pikku Kuukasjärven rannoilla on ehjiä peräpohjalaisia pihapiirejä, joihin kuuluu myös runsaasti talousrakennuksia; aittoja, riihiä ja latoja. Kylän ominaispiirteenä on punainen yleisväri: niin päärakennusten kuin joidenkin talousrakennustenkin pääasiallisena maalina on käytetty punamultaa. Rakennuskanta on yleisesti ottaen melko hyvässä kunnossa, pihapiirit asuttuja ja luvuilla rakennettuine omakotitaloineen. Vanhat päärakennukset on jätetty lähinnä kesäkäyttöön. (Lähde: Lapin kulttuuriympäristöohjelma ja Rakennettu ympäristö) Kuusijärvi Kuusijärven kylä on merkitty maakuntakaavassa kyläalueeksi (AT) ja varausperusteena muu kylä. Järven koillisrannalla on selkeä kylämaisema-alue Kuukasjärventien molemmin puolin. Muuten rannat ovat rakentamattomia lukuun ottamatta kylän vastapuoleisella rannalla olevaa pientä kolmen rakennuksen ryhmää. Rakennukset sijaitsevat pääosin tien varrella sen lounaiseli järven puolella, lukuun ottamatta niemimaalla olevaa rakennusryhmää. Petäjäjärven kylä Petäjän kylää ei ole merkitty maakuntakaavassa keskuskyläalueeksi. Liikenteellinen solmukohta on t-risteys jossa pohjoisesta tuleva Syötteentie (maantie 858) kääntyy 90 astetta itään. Syötteentien linjassa jatkuva tie on Telkkäläntie (maantie 18824). Kaksi kyläaluetta sijaitsevat Petäjäjärven eteläpuoliskon rannoilla itä- ja länsipuolella, länsipuolella Syötteentien varrella ja itäpuolella yksityisen maantien varrella. Luiminkajärven kylä Luiminkajärven rannoilla sijaitsee harvasti pieniä mökkiryhmiä ja viljelysalueita. Ei muodostu varsinaista kyläaluetta. Itäpuolella kulkee pohjoisesta Posiontien liittymästä Syötteentie. Keskimäärin 500 m rannalta kulkeva Syötteentie on huomattavasti ranta-aluetta ylempänä. Korkeimmassa kohdassa on hakkuualueita tien molemmin puolin ja sivutie, joka toimii puutavaran kuormausalueena. Järvi- ja kyläalueiden asutus Alueen kylät ovat järvenrantakyliä, joissa rakennukset ovat rannan ja järviä ympäröivien teiden läheisyydessä. Kyläalueella suuri osa asutuksesta säilyi toisen maailmansodan tuhoilta. Kulttuurimaisemassa kiinnostavia ovat hyvin säilyneet perinteiset peräpohjalaiset rakennukset ja raken-

18 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 18 (39) nusryhmät. Arvokkaita alueita ovat esimerkiksi Kuhan eteläpään niemessä sijaitseva rakennuskokonaisuus ja Pikku Kuukasjärven eteläpuolen rannoilla sijaitsevat ehjät pihapiirit. Loma-asutus ja matkailuyritykset Suunnittelualueella ei ole matkailuyrityksiä. Järvien rannoilla on loma-asutusta. Mökkejä on 115 kyläalueet mukaan lukien. Virkistystoiminnan rakennelmat Alueella ei ole virkistystoiminnan rakennelmia. 2.8 Kulttuuriympäristöt ja -maisemat Kulttuuriympäristövyöhykkeet ovat erilaisten maisema-alueiden, esim. järvien rannoille syntyneiden kulttuuriympäristöjen muodostamia kokonaisuuksia, jossa maisemalla on aina tärkeä rooli. Lähteet: - Lapin kultturiympäristöohjelma, Jarmo Lokio, Lapin ympäristökeskus Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi -hankeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus (inventointi suoritettu , kohteita ei arvotettu) - maastokäynnit 2008, Pöyry Environment Oy Kulttuuriympäristöt Vanhimmat nykypäiviin säilyneet rakennukset ovat 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta ja sijaitsevat pääosin Ranuan eteläosien kylissä. Kuhan kylä ja Kuukasjärven kylä ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Kuhan kylässä Kuhajärven kaakkoispään niemessä sijaitsee edustava rakennusryhmä, joka koostuu neljästä päärakennuksesta. Taloryhmä on rakennuslailla suojeltu kohde S4. Ryhmä muodostaa kylän visuaalinen keskuksen Kuhanlahden niemen lounaisrannalle. Niemeltä avautuvat laajat näköalat Kuhajärvelle. Kuukasjärvien rannalla sijaitsee Kuukasjärven kylä. Kylässä on säilynyt vanhoja, 1700-luvun jälkipuolelta peräisin olevia rakennuksia. Varsinkin Pikku-Kuukasjärven rannoilla on ehjiä peräpohjalaispihapiirejä, joihin kuuluu myös runsaasti talousrakennuksia, aittoja, riihiä ja latoja. Kylän ominaispiirteenä on punainen yleisväri, pääasiallisena maalina on käytetty punamultaa. Maisemaa hallitsevat Kuukasjärvet. (Lähde: Lapin kulttuuriympäristöohjelma 1997 ja maakuntakaavan aluekuvausliite). Alueella on 13 inventoitua muinaisjäännöstä.

19 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 19 (39) Kuva 3. Ranuan kulttuuriympäristöt, karttaote, Lähde: Maakuntakaavan selostus, sivu 50. Kohdenumero 3. Kuhan kylä, kohdenumero 4. Kuukasjärven kylä. Suunnittelualueen rakennuskantaa ei ole vielä arvotettu. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeeseen liittyen on tehty alueen vanhojen rakennusten inventointi. Kohteita ei ole arvotettu eikä luettelo sisällä kaikkia alueen kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä. Rakennusryhmän nimi RN:o Rak. vuosi Petäjä 4: Hietala 89: Petäjän koulu 13: Väri 13: Kaskela 87: Vesala 88: Niskala 315: Kuukasjärven koulu 123: Koivula 12: Rinne 145: Kuukas 10: Onnela 10: Kuhan koulu 3: Niemelä 3: Vihersaari 13: Vitikkoaho 43: Uutela 12: Tuliniemi 82: Kuikkaniemi 90: Aurala 12: Järvi 12: Havula 10: Porila 10: Siivola 12: Kulttuuriympäristöt, rakennussuojelukohteet ja Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen kohteet on osoitettu osayleiskaavakartalla sk-, kohde- ja informatiivisin kohdemerkinnöin sekä kohteen mukaisin numeroin.

20 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 20 (39) 2.9 Aluevaraukset ja suunnitelmat Alueelle ei ole tehty aluevarauksia tai suunnitelmia Kiinteät muinaisjäännökset Lapin maakuntamuseo on tehnyt erityisesti alueen tunnettuja kohteita koskevan tarkastuskäynnin alueelle. Aikaisempi kuntakohtainen inventointi alueella on tehty Lapin maakuntamuseon arkeologi Hannu Kotivuoren toimesta kesällä 1990 (ks. Rovaniemen seudun kiinteät muinaisjäännökset. Lapin seutukaavaliiton julkaisu n:o 122/1992: ). Inventoinnin yhteydessä löydettiin kaksi uutta muinaisjäännökseksi arvioitua kohdetta: kuoppajäänteet, jotka saivat kohdenumerot Ranua 110 Iso Kuukasjärvi Puukkoaho ja Ranua 111 Kuha Kirppakenttä. Useat tunnetut muinaismuistot ovat vaurioituneet rakentamisen toimesta. Kivikautinen kohde Ranua 29, Luiminkajärvi Pihlajaharju Ranua 79 Petäjäjärvi Hietala a/b Ranua 80 Petäjäjärvi Särkiniemi Ranua 81 Luiminkajärvi Tousanniemi Ranua 82 Luiminkajärvi Niemelä/Lakkila Ranua 83 Luiminkajärvi Kalliosaari Ranua 94 Luiminkajärvi Sääskivaara Ranua 95 Luiminkajärvi Kuusisaari Ranua 97 Petäjäjärvi Takkisenniemi Ranua 98 Kuusijärvi Peltoniemi Ranua 108 Luiminkajärvi Palosaari Ranua 110 Iso Kuukasjärvi Puukkoaho Ranua 111 Kuhajärvi Kirppakenttä kivikautinen asuinpaikka, ns. lappalaisasuinpaikka, pyyntikuoppia, historiallisen ajan rakennusten perustuksia pyyntikuoppia kivikautinen asuinpaikka? pyyntikuoppa? kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia kivikautinen asuinpaikka kesähautoja, purnuja pyyntikuoppia kivikautinen asuinpaikka? pyyntikuoppia, kivikautinen asuinpaikka kivikautinen asuinpaikka kesähautoja pyyntikuoppa pyyntikuoppa? Liite 8: Kulttuuriympäristökohteet 2.11 Elinkeinoihin liittyvät aluevaraukset Muut elinkeinot Järvi- ja kyläalueen merkittävin elinkeino nykyisin on metsä- ja maatalous (mm. maitotilat). Alueen yritykset on listattu seuraavaan taulukkoon. yritys/yhteisö lkm maa- ja metsätalous 19 puun jatkojalostus 6 rakentaminen 2 kauppa - kuljetus, tietoliikenne 3 rahoitus, vakuutus 1 yhteiskunnalliset palvelut - yht. 31

21 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 21 (39) Liite 7: Alueen yritysten sijainti 2.12 Vesihuolto ja jätehuolto Vesihuollon suunnitelmat suunnittelualueella Ranuan kunta, vesihuollon kehittämissuunnitelma PSV - Maa ja Vesi Oy, Nykytilanne Vesi Suunnittelualueelle vesi tulee pääosin Ranuan Vesihuolto Oy:n verkostosta. Suunnittelualueella toimii Kuukasjärven vesiosuuskunta, joka ostaa veden Ranuan Vesihuolto Oy:ltä. Vesi johdetaan Paljakan vedenottamolta. Ranuan Vesihuolto Oy omistaa vedenottamon ja runkovesijohdot sekä vastaa niiden kunnossapidosta. Verkostoon on liittynyt 19 omakotitaloa, 3 maatilaa, 5 kesämökkiä ja 1 muu kiinteistö. Liite 4. Vesijohtoverkostokartta Jätevesi Alueella ei ole kunnallista viemäröintiä. Suunnittelualueen kiinteistöt huolehtivat itse jäteveden käsittelystä. Jätehuolto Ranuan kunnan jätehuolto on siirtynyt lähtien Napapiirin Residuum Oy:n hoidettavaksi. Napapiirin Residuum Oy vastaa suunnittelualueen eko- ja jätepisteiden ylläpidosta Energiahuolto ja energiatuotanto Rantaosayleiskaavan alueelle sijoittuu Fingrid Oyj:n 400 kv (kilovoltin) voimajohto Pirttikoski Pikkarala. Lounas-koillis-suuntainen voimajohto ylittää Kuhajärven pohjoisin kapea lahti Kuhanojan edessä. Johtoaukko on 42 metriä leveä ja johtoaukean molemmin puolin on 10 metriä leveitä reunavyöhykkeitä. Kiinteistön käyttöoikeuden supistus 62 metriä leveälle johtoalueelle on lunastettu. Rakennuskieltoalueelle ei saa tehdä rakennusta tai rakennelmaa ilman erityistä lupaa. (lähde Mika Penttilältä, Fingrid Oyj) Suunnittelualueen sähkönjakelusta vastaa Fortum. Alueella on kattava 20 kv sähköverkosto, joka palvelee kyliä ja pääosaa lomamökeistä Liikenne Lapin tiepiirin alueen väestömäärä vähenee sekä keskittyminen kaupunkeihin ja taajamiin jatkuu. Taajamia on harvassa ja niiden väliset etäisyydet ovat pitkiä. Kansainväliset liikenneyhteydet ovat lapin kehitykselle tärkeitä (Lapin tiepiirin tienpidon suunnitelma vuosille ). Lapin tiepiirissä tienpito painottuu tieverkon päivittäisen liikennekelpoisuuden ja kunnon varmistamiseen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Lapin tiepiirillä ei ole merkittäviä hankkeita osayleiskaava-alueella suunnitelmissa vuosille

22 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 22 (39) Maantieliikenne Kuva: Tieverkosto, ote Lapin tiepiirin tienumerokartasta Osayleiskaava-alueella on tai sitä rajaavat seuraavat yleiset tiet: Seututie 858 (848) Pudasjärvi-Kuha (Syötteentie) Seututie 941 Ranua-Posio (Posiontie) Yhdystie Kuha-Simonkangas (Simonkankaantie) Yhdystie Kuha-Kuukasjärvi (Kuukasjärventie) Yhdystie kiertää Iso Kuukasjärveä Yhdystie kiertää Pikku Kuukasjärveä Liikennemäärä Suunnittelualueella tai sitä rajaavien teiden liikennemäärät ilmenevät oheisesta kuvasta.

23 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 23 (39) Liikennemäärät osayleiskaava-alueella, vuoden keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon/vrk) VASEN ja vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon/vrk) OIKEA, Lähde: Lapin tiepiirin liikennemääräkartat vuodelta 2008 Liikennemelu Tiehallinto on määrittänyt seututeille 941 ja 858 teoreettiset 55 db:n melualueet. Selvityksen mukaan melualueella ei ole suunnittelualueella yhtään asuinrakennusta. Liite 3: Teoreettisen liikennemelualueen rajaus 2.15 Joukkoliikenne Junaliikenne Osayleiskaava-alueella ei kulje rautatietä. Lähin rautatieasema on Rovaniemellä noin sadan kilometrin päässä. Linja-autoliikenne Osayleiskaava-alueen kylistä on linja-autoyhteys koulupäivinä Ranuan kirkonkylälle. Kirkonkylältä on päivittäinen linja-autoyhteys Rovaniemelle, Ouluun ja Kajaaniin. Lisäksi on yhteyksiä Posiolle ja Kemiin. Lentoliikenne Lähin lentokenttä on Rovaniemellä noin sadan kilometrin päässä. Moottorikelkkaliikenne Kaava-alueen länsipuolitse kulkee Ranua-Syöte moottorikelkkailureitti. Osoitekartassa on myös merkitty järvien kautta kulkeva moottorikelkkaura Väestö Väestörekisterin mukaan Ranuan kunnassa on yht asukasta, miehiä 2374 ja naisia Kunnan koko väestöstä yli puolet asuu kirkonkylässä. Kyläkunnista Kuha on noin 200 asukkaan kylä. Kylä on muodostunut pääasiassa Kuhajärveä ja Takajärveä erottavalle kannakselle. Kuukasjärvi on noin 130 asukkaan kylä. Kuukasjärvellä väestö on suhteellisesti iäkkäintä (23 yli 75-vuotiasta). Koko osayleiskaava-alueen nykyinen asukasmäärä on noin 400 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen 2007 mukaan Ranuan kunnan väkiluku tulee vähenemään noin 4500 asukkaasta noin 3500 asukkaaseen seuraavien 20 vuoden aikana (huom. vuoden 2009 väestömäärä on taulukossa vuoden 2007 ennusteen mukainen, ei todellinen). Samalla väestö vanhenee.

24 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 24 (39) Lähde: Tilastokeskus TAVOITTEET Yleistavoitteena on osoittaa kylä- ja järvialueen maankäyttö luonto- ja kulttuuriarvoihin sopeuttaen. Tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä. Kulttuuri- ja luonnonperintöarvot otetaan huomioon erityisesti toimintojen sijoittamisessa ja matkailun vetovoimatekijöinä. Lisäksi maa- ja metsätalouden sekä poronhoidon tavoitteet otetaan huomioon. Alueiden käytöllä pyritään edistämään myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, joka käsittää eri liikennemuodot ja palvelee asutusta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevaa liikenneverkkoa. Elinympäristön laatuun kiinnitetään huomiota. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset jätevesijärjestelmät ja jätevesihaittojen ehkäisy. Uusia asuntoalueita ja nykyisten asuntoalueiden laajennuksia pyritään osoittamaan maisema- ja ympäristönäkökohdat, vesihuollon järjestämismahdollisuudet, tieverkko ja perustamisolosuhteet huomioon ottaen. 4 RANTARAKENTAMINEN JA SEN MITOITUS Osayleiskaavan pohjana on käytetty seuraavia mitoitusperiaatteita: Mitoituksessa määritellään rakennusoikeuden määrä ja sen jakoperusteet muualla kuin kyläalueilla. Maanomistajakyselyssä saadut tavoitteet ovat antaneet osaltaan lähtökohtia mitoituksen muodostamiselle. Yhdelle loma-asunnon rakennuspaikalle sallitaan rakennusoikeutta yhteensä 120 k-m² ja pysyvän asumisen rakennuspaikalle 240 k-m². Rantarakentamisen mitoituksen pohjaksi tehdään emätilaselvitys, jossa kartoitetaan tilajako Ko. päivämäärän jälkeen toteutuneet rakennuspaikat vähentävät koko emätilan rannan rakennuspaikkakiintiötä. Jos emätilan alueella on useampi omistaja, pyritään osapuolia kohte-

25 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 25 (39) lemaan mahdollisimman tasapuolisesti jakamalla mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikat tasapuolisesti jokaiselle kantatilan osaomistajalle, ottaen huomioon nykyinen rakennuskanta. Omarantaisen rantarakentamisen määrittäminen tapahtuu rantaviivan pituuden perusteella seuraavasti: - Järvimitoitus 8 rakennuspaikkaa/rantaviivakilometri - Jokimitoitus 5 rakennuspaikkaa/rantaviivakilometri Sekä joki- että järvialueilla saatuja arvoja korotetaan sen mukaan miten kaukana rakennuspaikka sijaitsee rannasta ranta-alueella m rannasta 2-kertainen mitoitusarvo n. 200 m rannasta (ranta-alueen raja) 3-kertainen mitoitusarvo Rakennuspaikan sijaitessa ranta-alueen ja/tai kyläalueen ulkopuolella ja tiloille, joilla ei ole rakentamiseen soveltuvaa rantaviivaa sallitaan pinta-alan mukaan rakennuspaikkoja 1 kpl/3ha rakentamiseen soveltuva pinta-ala. Rantarakentaminen saarilla, joilla on rakennuskelpoista rantaviivaa - alle 0,7 hehtaarin kokoisilla saarilla 0 rakennuspaikkaa - 0,7 3 hehtaarin kokoisilla 1 rakennuspaikka hehtaarin kokoisilla 2 rakennuspaikkaa - yli 5 hehtaarin saarilla normaali rantaviivamitoitus. Rantaviivan mittaamisessa käytetään ns. muunneltua rantaviivaa, joka tarkoittaa 1:20000 mittakaavassa olevasta kartasta mitattua rantaviivan pituutta, jossa ei huomioida mm. alle 50 m kapeita niemiä. Rakennuspaikkojen lukumääriä rantaviivan pituutta kohti määriteltäessä otetaan rantaviivasta huomioon vain rakentamiseen soveltuva rantaviiva ranta-alueella (n. 200m.). Rakentamiseen soveltumattomat alueet on esitetty perusselvityskartoissa. Mikäli rantavyöhykkeellä sijaitsee asuinrakennuksia tai maatilojen talouskeskuksia, vastaavat nämä mitoituksessa asuinrakennus kahta ja maatila kolmea loma-asuntoa kukin. 4.1 Muunnetun rantaviivan laskeminen Osayleiskaavan ranta-alueen mitoitus perustuu ns. muunnettuun rantaviivaan. Maanmittauslaitoksen peruskartalta 1: on mitattu osayleiskaavan mittakaavassa karttarantaviivan pituus. Kiinteistökohtaisesti rantaosa-alueittain on karttarantaviiva kirjattu emätilatarkastelun (erillinen selvitys) sarakkeeseen. Muunnettu rantaviiva on laskettu karttarantaviivan pituuden, rantaviivan muodon tai vastarannan etäisyyden mukaan ja taulukoitu metreinä emätilatarkastelun sarakkeeseen MRV. Muuntamisessa on noudatettu Etelä-Savon seutukaavaliiton mallia.

26 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 26 (39) Kuva. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksen Liite Vapaa rantaviiva Rovaniemen maakuntakaavan mukaan rakentamisesta vapaaksi tulee jättää vähintään 50 % muunnetusta rantaviivasta. 4.3 Rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen koko ranta-alueella Osayleiskaavassa on osoitettu olevat rakennuspaikat mitoituksellisesta rakennusoikeudesta riippumatta. Rakennusjärjestys ohjeistaa rakennuspaikan vähimmäiskooksi suunnittelualueella 2000 m². Lisäksi ranta-alueelle rakennettaessa tulee omarantaisilla rakennuspaikoilla olla vähintään 50 metriä rantaviivaa. Rakennuspaikan tulee lisäksi olla riittävän syvä rantaviivan nähden, jotta rakentamisen etäisyysvaatimukset keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja naapureista ovat riittävät.

27 PÖYRY ENVIRONMENT OY Sivu 27 (39) - Rakennuksen etäisyys naapurista kaava-alueella vähintään 4 metriä - Saunarakennus enintään 15 m², etäisyys rannasta vähintään 15 metriä - Saunarakennus yli 15 m², etäisyys rannasta vähintään 20 metriä - Muut rakennukset, etäisyys rannasta vähintään 20 metriä Mikäli rantaviivaa on vähintään 50 metriä, on osayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikka pyöristäen laskennallinen rakennusoikeus < 1,499 yhdeksi rakennuspaikaksi, 1,500-2,499 kahdeksi rakennuspaikaksi, 2,500-3,499 kolmeksi rakennuspaikaksi jne. Mikäli emätila on ylittänyt rakennusoikeutensa, osoitetaan kuitenkin lohkotiloille 1 lomarakennuspaikka. 4.4 Muut rakentamisen sijoittelua koskevat ohjeet rakennusjärjestyksessä rannoilla ja muilla alueilla Kaikki rakentaminen tulee sijoittaa 1 metri ylävedenkorkeuden yläpuolelle rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksi (2) asuinhuoneistoa käsittävän asuinrakennuksen. Rakennus saa olla enintään kaksikerroksinen. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. 4.5 Ns. kuivanmaan asuntotontit Osayleiskaavassa on osoitettu rakennusoikeudet oleville ns. kuivanmaan loma-asunnoille. Ranta-alueen ulkopuolella, vähintään 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta on osoitettu AO- ja APalueita tiivistämään osittain jo rakennettua vakituisen asumisen tihentymiä. Rakennuspaikan vähimmäiskoko ranta-alueen ulkopuolella on 2000 m2 ja sen rakennusoikeus 240k-m2. Liite 9: Rakentamiskelpoisuuskartta